OP Yrityspankki Oyj:n
toimintakertomus ja
tilinpäätös 2025
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  1
Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2025
Liikevoitto
1–12/2025
Korkokate
1–12/2025
Tuotot yhteensä
1–12/2025
Kulut yhteensä
1–12/2025
CET1-
vakavaraisuus
31.12.2025
559 milj. €
+9 %
+8 %
+3 %
14,1
• OP Yrityspankin liikevoitto kasvoi 559 miljoonaan
euroon ( 473).
• Tuotot yhteensä kasvoivat 8 prosenttia 833 miljoonaan
euroon (773). Korkokate kasvoi 9 prosenttia 576
miljoonaan euroon (529). Tuotot sijoitustoiminnasta
olivat 131 miljoonaa euroa ( 136). Nettopalkkiotuotot
olivat vertailukauden tasolla 75 miljoonaa euroa (75).
Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 54 prosenttia 51
miljoonaan euroon (33).
• Saamisten arvonalentumisia palautui 32 miljoonaa
euroa. Vertailukaudella saamisten arvonalentumisia oli
1 miljoonaa euroa.
• Liiketoiminnan kulut kasvoivat 306 miljoonaan euroon
(298). Kulu-tuottosuhde parani ja oli 37 prosenttia (39).
• Luottokanta kasvoi 2,8 prosenttia 29,1 miljardiin euroon
(28,3). Talletuskanta laski 1,0 prosenttia 17,0 miljardiin
euroon (17,2).
• OP Yrityspankki vastaa OP Pohjolan
tukkuvarainhankinnasta yhdessä OP-Asuntoluottopankki
Oyj:n kanssa.
• Yrityspankki ja pääomamarkkinat -segmentin
liikevoitto kasvoi 12 prosenttia 343 miljoonaan euroon
(307). Korkokate kasvoi 13 prosenttia 317 miljoonaan
euroon (279). Nettopalkkiotuotot kasvoivat 9 miljoonaan
euroon ( 6). Tuotot sijoitustoiminnasta olivat 119
miljoonaa euroa (131 ). Liiketoiminnan kulut kasvoivat 7
prosenttia 128 miljoonaan euroon (120 ). Saamisten
arvonalentumisia palautui 20 miljoonaa euroa (6). Kulu-
tuottosuhde oli 28 prosenttia (28).
• Rahoitusyhtiöpalvelut ja maksuliike -segmentin
liikevoitto kasvoi 10 prosenttia 184 miljoonaan euroon
(167). Korkokate oli 218 miljoonaa euroa (216).
Nettopalkkiotuotot laskivat 60 miljoonaan euroon (61).
Liiketoiminnan kulut laskivat 1 prosenttia 119
miljoonaan euroon (119). Saamisten arvonalentumisia
palautui 9 miljoonaa euroa. Vertailukaudella saamisten
arvonalentumisia oli 9 miljoonaa euroa. Kulu-
tuottosuhde oli 41 prosenttia ( 40).
• Baltia-segmentin liikevoitto laski 38 miljoonaan euroon
( 39). Korkokate kasvoi 6 prosenttia 62 miljoonaan
euroon (59). Nettopalkkiotuotot olivat 11 miljoonaa
euroa (11). Liiketoiminnan kulut kasvoivat 12 prosenttia
39 miljoonaan euroon (35). Kulu-tuottosuhde heikkeni
52 prosenttiin (49).
• Ryhmätoiminnot-segmentin liiketappio oli 7 miljoonaa
euroa (40). OP Pohjolan rahoitusasema ja
maksuvalmius säilyivät vahvoina.
• OP Yrityspankin CET1-vakavaraisuus oli ennallaan 14,1
prosentissa (14,1), joka ylittää sääntelyn edellyttämän
minimitason 5,1 prosenttiyksiköllä. EU:n
vakavaraisuusasetuksen muutoksilla (CRR3), jotka
tulivat voimaan 1.1.2025, oli vähäinen heikentävä
vaikutus vakavaraisuuteen.
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  2
OP Yrityspankin avainlukuja
Milj. €
1–12/2025
1–12/2024
Muutos, %
Liikevoitto (-tappio), milj. €
559
473
18,0
Yrityspankki ja
pääomamarkkinat
343
307
11,7
Rahoitusyhtiöpalvelut ja
maksuliike
184
167
9,9
Baltia
38
39
-3,0
Ryhmätoiminnot
-7
-40
—
Tuotot yhteensä
833
773
7,8
Kulut yhteensä
-306
-298
2,8
Kulu-tuottosuhde, %*
36,8
38,6
-1,8
Oman pääoman tuotto (ROE), %*
8,6
7,9
0,8
Koko pääoman tuotto (ROA), %*
0,58
0,48
0,09
31.12.2025
31.12.2024
Muutos, %
CET1-vakavaraisuus, %*
14,1
14,1
-0,1
Luottokanta, milj. €
29 079
28 295
2,8
Takauskanta, milj. €
2 662
2 660
0,1
Muut vastuut, milj. €
5 579
5 238
6,5
Talletukset, milj. €
16 987
17 155
-1,0
Järjestämättömät saamiset
vastuista, %*
1,4
1,8
-0,4
Saamisten arvonalentumiset
luotto- ja takauskannasta, %*
-0,10
0,00
-0,10
Tuloksen vertailulukuna on käytetty vuoden 2024 vastaavien jaksojen lukuja. Tase- ja muiden
poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2024 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.
* Suhdeluvun muutos, prosenttiyksikköä.
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  3
Sisällys
Tilikauden keskeiset tapahtumat
OP Yrityspankin muut tiedot
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Tilinpäätös
Liitetiedot
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  4
Toimintaympäristö
Maailmantalous palasi kasvu-uralle vuoden 2025
jälkipuolella. Ennakkoarvioiden mukaan talous kasvoi
vuonna 2025 edellisten kymmenen vuoden
keskiarvovauhtia, ja suhdannekyselyjen mukaan luottamus
talouteen koheni viimeisellä vuosineljänneksellä.
Euroalueen talous kasvoi tammi-syyskuussa 1,5 prosenttia
vuotta aiemmasta. Joulukuussa euroalueen inflaatio
hidastui vuodentakaisesta 2,3 prosentista 2,0 prosenttiin. 
Osakekurssit toipuivat vuoden toisella puoliskolla kevään
kauppasotauhan aiheuttamasta notkahduksesta. Maailman
osakemarkkinoita kuvaavat indeksit olivat joulukuun
lopussa pääosin vuoden takaista tasoa selvästi
korkeammalla. Suomessa OMX Helsinki -osakeindeksi oli
30 prosenttia vuoden 2024 loppua korkeammalla.
EKP laski ensimmäisellä vuosipuoliskolla ohjauskorkojaan
neljästi. Talletuskorko aleni 2,00 prosenttiin, minkä jälkeen
ohjauskorot ovat säilyneet ennallaan. Keskeinen
asuntolainojen viitekorko, 12 kk euriborkorko, oli joulukuun
lopussa 2,24 prosenttia, kun vuoden 2024 lopussa se oli
2,46 prosenttia.
Suomessa BKT kasvoi ennakkotietojen mukaan tammi-
syyskuussa 0,2 prosenttia edellisestä vuodesta.
Suhdannetta kuvaavat luottamusindeksit nousivat vuoden
jälkipuoliskolla. Työttömyysasteen trendi nousi
marraskuussa 10,6 prosenttiin vuoden 2024 lopun 9,0
prosentista. Inflaatio hidastui joulukuussa 0,2 prosenttiin
vuoden takaisesta 0,7 prosentista. Edellisvuoteen
verrattuna asuntokauppa vilkastui, ja asuntojen hintojen
lasku hidastui.
Maailmantalouden näkymien ennakoidaan olevan vakaat.
Suomen talous on vähitellen elpymässä kohtuulliseen
vauhtiin. Geopoliittiset jännitteet varjostavat kuitenkin
maailmantalouden näkymiä ja voivat heikentää
luottamusta talouteen Suomessa.
Lainakanta oli Suomessa yhteensä joulukuussa 1,8
prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Lainakannan
kasvua tukivat muun muassa lainat yrityksille, lainat
julkisyhteisöille, lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksille sekä
opintolainat. Yritysluottojen määrä kasvoi 2,7 prosenttia
vuodentakaisesta, ja kotitalouksien luottokanta kasvoi 0,2
prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta.
Kulutusluottojen määrä laski 0,2 prosenttia
vuodentakaisesta.
Talletukset kasvoivat Suomessa yhteensä 7,7 prosenttia
viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Yritystalletukset
kasvoivat 3,0 prosenttia, ja kotitaloustalletukset kasvoivat
4,4 prosenttia vuodentakaisesta
Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääomien arvo
nousi vuonna 2025 184 miljardista eurosta 202 miljardiin
euroon. Uutta pääomaa sijoitettiin yhteensä 5,6 miljardia
euroa.
BKT
määrän muutos edellisestä vuodesta, %
Lähteet: Eurostat, Tilastokeskus Kausitasoitetut sarjat
Euriborit ja ohjauskorko
%
Lähde: Suomen Pankki
Investoinnit Suomessa
määrän muutos edellisestä vuodesta, %
Lähde: Tilastokeskus
Finanssialan volyymikehitys
12 kk muutos, %
Lähteet: Suomen Pankki, Suomen Sijoitustutkimus Oy
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  5
OP Yrityspankin tulos
Tuloslaskelma, milj. €
1–12/2025
1–12/2024
Muutos, %
Korkokate*
576
529
8,8
Saamisten arvonalentumiset
32
-1
—
Nettopalkkiotuotot
75
75
0,8
Tuotot sijoitustoiminnasta*
131
136
-3,5
Liiketoiminnan muut tuotot
51
33
53,8
Henkilöstökulut
-91
-90
1,0
Poistot ja arvonalentumiset
-1
-1
-22,8
Liiketoiminnan muut kulut
-215
-207
3,7
Liikevoitto
559
473
18,0
*OP Yrityspankki Oyj siirsi strukturoitujen joukkovelkakirjalainatuotteiden sekä näitä taloudellisesti suojaavien johdannaisten korkoja kerryttävien erien esittämisen osaksi korkokatteen korkokuluja vuoden 2025 aikana. Vertailukauden
2024 tiedot on oikaistu. Aikaisemmin kyseiset erät on esitetty kokonaisuudessaan tuloslaskelman kaupankäynnin nettotuotoissa. Muutoksesta kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 2. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden ja esittämisen
muutokset.
Tammi–joulukuu
OP Yrityspankin liikevoitto kasvoi 18,0 prosenttia 559 miljoonaan euroon (473 ). Liikevoiton
kasvuun vaikuttivat erityisesti korkokatteen kasvu, saamisten arvonalentumisten
palautumiset ja liiketoiminnan muiden tuottojen kasvu.
Korkokate kasvoi 8,8 prosenttia 576 miljoonaan euroon ( 529). Korkotuotot laskivat 787
miljoonaa euroa 2 301 miljoonaan euroon ja korkokulut laskivat 834 miljoonaa euroa
1 725 miljoonaan euroon. OP Yrityspankin luottokanta kasvoi 2,8 prosenttia 29,1
miljardiin euroon (28,3). Talletuskanta laski 1,0 prosenttia 17,0 miljardiin euroon (17,2 ).
Yleiseen liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä laski 17,2 miljardiin euroon (19,3).
Senior non-preferred -joukkovelkakirjalainojen määrä oli tilikauden lopussa 3,6 miljardia
euroa (3,6). Huonomman etuoikeuden velat laskivat 0,8 miljardiin euroon ( 1,4).
OP Yrityspankki laski liikkeeseen pitkäaikaisia joukkovelkakirjalainoja yhteensä 3,4 miljardia
euroa (1,6), joista yhteensä 0,8 miljardia euroa (0) oli toissijaisen pääoman (Tier 2) ehtoisia
joukkovelkakirjalainoja.
Saamisten arvonalentumisia palautui 32 miljoonaa euroa erityisesti asiakkaiden
parantuneen taloudellisen tilanteen seurauksena ja vastuiden poismaksujen seurauksena.
Vertailukaudella saamisten arvonalentumiset olivat 1 miljoonaa euroa. Tappiota koskeva
vähennyserä oli 253 miljoonaa euroa ( 300). Erä sisältää johdon harkintaan perustuvan
20 miljoonan euron suuruisen lisävarauksen. Lopullisia nettoluottotappioita kirjattiin
raportointikaudella yhteensä 14 miljoonaa euroa ( 28). Järjestämättömät saamiset olivat
1,4 prosenttia (1,8) vastuista. Saamisten arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta
laskivat -0,10 prosenttiin ( —).
Nettopalkkiotuotot olivat 75 miljoonaa euroa ( 75). Palkkiotuotot olivat 133 miljoonaa
euroa (131) ja palkkiokulut olivat 58 miljoonaa euroa (57).
Tuotot sijoitustoiminnasta yhteensä olivat 131 miljoonaa euroa (136). Tuotot
johdannaistoiminnasta olivat 104 miljoonaa euroa (113). Kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävien saamistodistusten tuotot kasvoivat 22 miljoonaan euroon (15 ) korkotuottojen
kasvettua. Tuotot osakkeista ja osuuksista laskivat 4 miljoonaan euroon ( 8).
Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 53,8 prosenttia 51 miljoonaan euroon (33).
Liiketoiminnan muut tuotot ovat pääosin OP Pohjolan sisäisiä eriä.
Liiketoiminnan kulut yhteensä kasvoivat 2,8 prosenttia 306 miljoonaan euroon.
Henkilöstökulut olivat 91 miljoonaa euroa ( 90). Liiketoiminnan muut kulut olivat 215
miljoonaa euroa (207). ICT-kulut yhteensä olivat 101 miljoonaa euroa (101).
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  6
Laaja tulos kasvoi 501 miljoonaan euroon (345). Käyvän arvon rahaston muutos, 63
miljoonaa euroa, kasvatti tilikauden laajaa tulosta. Käyvän arvon rahasto oli tilikauden
lopussa -25 miljoonaa euroa (-88).
Tilikauden keskeiset tapahtumat
OP Yrityspankin liikkeeseenlaskut
OP Yrityspankki laski liikkeeseen pitkäaikaisia joukkovelkakirjalainoja yhteensä 3,4 miljardia
euroa (1,6), joista yhteensä 0,8 miljardia euroa (0) oli toissijaisen pääoman (Tier 2) ehtoisia
joukkovelkakirjalainoja.
Joukkovelkakirjalainojen lainaehtojen mukaiset lunastukset
OP Yrityspankki lunasti 9.6.2025 kesäkuussa 2030 erääntyvän 1 miljardin euron
toissijaisen pääoman ehtoisen lainan kokonaisuudessaan. Lisäksi OP Yrityspankki lunasti
3.6.2025 kesäkuussa 2030 erääntyvän 3,3 miljardin Ruotsin kruunun toissijaisen oman
pääoman ehtoisen lainan kokonaisuudessaan.
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  7
Vastuullisuus
OP Pohjola raportoi vastuullisuudestaan kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) alaisten
eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti.
OP Pohjolan kestävyysraportti on laadittu konsolidoidusti koko OP Pohjolan osalta, samoin
perustein ja rajauksin kuin OP Pohjolan tilinpäätös. OP Pohjolan muodostavat osuuspankit
sekä niiden omistama keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. OP
Yrityspankki on talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa tarkoitettu
jäsenluottolaitos, joka on pysyvästi liittynyt laissa tarkoitettuun keskusyhteisöön.
Kirjanpitolain kestävyysraporttia koskevan soveltamisalasäännöksen mukaisesti
jäsenluottolaitos voi päättää, ettei siihen sovelleta kirjanpitolain 7 luvun säännöksiä. OP
Yrityspankki on päättänyt, että sitä koskevat tiedot sisällytetään OP Pohjolan
kestävyysraporttiin eikä tietoja raportoida erikseen. 
Vastuullisuus on integroitu kiinteästi OP Pohjolan liiketoimintaan ja strategiaan. OP
Pohjolan vastuullisuustyötä ohjaa vuoden 2025 lopussa päivitetty ja vuoden 2026 alusta
voimaan tullut vastuullisuusohjelma, joka rakentuu kolmelle pääteemalle: ilmasto ja luonto,
ihmiset ja yhteisöt sekä hyvä hallintotapa. Vastuullisuusohjelman päivityksessä asetettiin
uusia ja aiempaa tarkempia mittareita jokaisen pääteeman alle. Vastuullisuusohjelmasta ja
sen laskentaperiaatteista on lisätietoja OP Pohjolan verkkosivulla osoitteessa www.op.fi/
op-ryhma/vastuullisuus/vastuullisuusohjelma. 
OP Yrityspankilla on kaksi 500 miljoonan euron vihreää joukkovelkakirjalainaa. Lainoilla
hankituilla varoilla tuetaan vihreää siirtymää ja varat kohdistetaan kestävään
yritysrahoitukseen. Varoilla rahoitettavia toimialoja ovat muun muassa uusiutuva energia,
ympäristöystävällinen rakentaminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Viimeksi vuonna
2024 päivitetty vihreä viitekehys ottaa huomioon EU-taksonomian kriteereitä kestäville
liiketoiminnoille. Viitekehys on saatavilla englanniksi OP Pohjolan velkasijoittajille
suunnatulla verkkosivulla.
OP Yrityspankki tarjoaa asiakkailleen useita kansainvälisten periaatteiden pohjalta
kehitettyjä vastuullisen yritysrahoituksen tuotteita, kuten vihreää lainaa,
kestävyyskriteerilainaa ja kestävää toimittajarahoitusta. Joulukuun lopussa vihreiden
lainojen, kestävyyskriteerilainojen ja -limiittien yhteenlasketut vastuut olivat 8,3 miljardia
euroa (8,3).
OP Yrityspankki on osana OP Pohjolaa sitoutunut yritysluottosalkkujensa osalta
ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. OP Yrityspankki ei rahoita uusia
kivihiilivoimalaitoksia tai -kaivoksia eikä niiden rakentamista suunnittelevia yhtiöitä. OP
Yrityspankki ei myöskään kehitä uusia yritysasiakkuuksia, joissa taloudellinen riippuvuus
kivihiilen energiankäytöstä on yli 5 prosenttia liikevaihdolla mitattuna. Tästä linjauksesta
voidaan poiketa, jos yritysasiakas on sitoutunut siirtymään kohti vähähiilistä
talousjärjestelmää ja esittämään konkreettisen suunnitelman kivihiilestä irtautumiseen.
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  8
Vakavaraisuus
Luottolaitosvakavaraisuus
OP Yrityspankin CET1-vakavaraisuus oli tilikauden lopussa 14,1 prosenttia (14,1), mikä
ylittää sääntelyn edellyttämän minimitason 5,1 prosenttiyksiköllä. Tulos kattoi
riskipainotettujen erien kasvun ja suhdeluku säilyi ennallaan. Vertailukauden luvut ovat
aikaisemman sääntelyn mukaisia.
OP Yrityspankin luottolaitostoiminnan vakavaraisuus on hyvä suhteessa lakisääteisiin ja
viranomaisen asettamiin vakavaraisuusvaatimuksiin. Lakisääteinen minimi
vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia ja CET1-vakavaraisuudelle 4,5 prosenttia. AT1-
minimivaatimus, 1,5 prosenttia, nostaa CET1-minimin 6 prosenttiin. Luottolaitoslain
mukainen 2,5 prosentin kiinteä lisäpääomavaatimus, 0.10 prosentin
järjestelmäriskipuskuri ja 0,3 prosentin muuttuva lisäpääomavaatimus (vastasyklinen
puskuri) ulkomaisille vastuille nostavat alarajan vakavaraisuussuhteelle 10,9 prosenttiin ja
CET1-vakavaraisuudelle 8,9 prosenttiin, ensisijaisen lisäpääoman (AT1) alijäämän
huomioiden.
CET1-vakavaraisuus
%
Ydinpääoma oli tilikauden lopussa 5,0 miljardia euroa ( 4,7). Ydinpääomaan vaikutti
positiivisesti tilikauden tulos.
Kokonaisriski oli tilikauden lopussa 35,8 miljardia euroa (32,9) eli 8,6 prosenttia suurempi
kuin vuoden 2024 lopussa. Luottoriskin riskipainotettuja eriä nostivat luottokannan kasvu,
vakuushallinnan prosessimuutokset ja EU:n vakavaraisuusasetuksen muutokset (CRR3).
Operatiivisen riskin riskipainotetut erät nousivat CRR3-sääntelymuutosten seurauksena.
Kokonaisriski 31.12.2025 yhteensä 35,8 mrd. €
Kokonaisriski (REA)
31.12.2025
osuus
REAsta, %
31.12.2024
osuus
REAsta, %
muutos, %
Luotto- ja
vastapuoliriski
32,1
89,8
29,5
89,4
9,1
Markkinariski
1,1
3,1
1,2
3,5
-4,7
Operatiivinen riski
1,3
3,7
1,2
3,7
8,9
Muut riskit
1,2
3,4
1,1
3,3
9,8
Yhteensä
35,8
100,0
32,9
100,0
8,6
OP Yrityspankki kuuluu OP Pohjolaan, jonka vakavaraisuutta valvotaan rahoitus- ja
vakuutusryhmittymän (Rava) valvonnasta annetun lain mukaan. OP Pohjolan osana OP
Yrityspankki on Euroopan keskuspankin valvonnassa. OP Pohjola julkistaa Pilari 3:n
mukaiset vakavaraisuustiedot.
Finanssivalvonta tekee makrovakauspäätöksen neljännesvuosittain. Finanssivalvonta päätti
joulukuussa 2025 edelleen olla asettamatta pankeille vastasyklistä puskuria.
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  9
Kriisinratkaisusta annetun lain mukaiset velat
Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua koskevan sääntelyn mukaan
kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin liikkeeseen laskemien
sijoitustuotteiden ehtoihin sijoittajan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Pohjolan
kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single
Resolution Board, SRB). SRB on vahvistanut OP Pohjolan kriisinratkaisustrategian, jossa
kriisinratkaisutoimet kohdistettaisiin OP-yhteenliittymään ja kriisinratkaisutilanteessa
muodostettavaan uuteen OP Yrityspankkiin. Kriisinratkaisustrategian mukaan OP-
Asuntoluottopankki jatkaisi toimintaansa OP Yrityspankin tytäryhtiönä.
SRB on päivittänyt OP Pohjolan omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen MREL-
vaateen (Minimum Requirement for own funds and Eligible Liabilities, MREL) maaliskuussa
2025. Osana MREL-vaadetta kriisinratkaisuviranomainen on päivittänyt OP Pohjolan EU:n
kriisinratkaisuasetuksen mukaisen subordinaatiovaateen. Subordinaatiovaatimuksen
perusteella määräytyy, kuinka suuri osa MREL-vaateesta on täytettävä omilla varoilla tai
heikommassa etuoikeusasemassa olevilla veloilla. MREL-vaade on 23,42 prosenttia
kokonaisriskin määrästä ja 28,62 prosenttia kokonaisriskin määrästä sisältäen
lisäpääomavaatimuksen ja 7,36 prosenttia vähimmäisomavaraisuusasteen vastuiden
määrästä. MREL-vaadetta täydentävä subordinaatiovaade on 13,50 prosenttia
kokonaisriskin määrästä ja 18,70 prosenttia kokonaisriskin määrästä sisältäen
lisäpääomavaatimuksen ja 7,36 prosenttia vähimmäisomavaraisuusasteen vastuiden
määrästä. Lisäpääomavaatimus (CBR, Combined Buffer Requirement) on 5,20 prosenttia.
OP Pohjolan puskuri MREL-vaateeseen oli 3,8 miljardia euroa (5,2 ) ja
subordinaatiovaateeseen 5,6 miljardia euroa ( 7,2). OP Pohjolan liikkeeseen laskemien
senior non-preferred (SNP) -ehtoisten MREL-kelpoisten joukkovelkakirjalainojen määrä oli
2,8 miljardia euroa (3,8). SNP-lainat kattavat subordinaatiovaadetta.
OP Pohjola ylittää MREL-vaatimuksen selvästi. OP Pohjolan MREL-suhdeluku oli
33,5 prosenttia ( 35,6) kokonaisriskin määrästä ja subordinaatiovaateen mukainen MREL-
suhdeluku huonomman etuoikeuden veloilla 25,8 prosenttia ( 28,7) kokonaisriskin
määrästä.
MREL-vaateet
Mrd. €
Luottoluokitukset
OP Yrityspankin luottoluokitukset 31.12.2025
Luokituslaitos
Lyhyt
varainhankinta
Näkymä
Pitkä
varainhankinta
Näkymä
Standard & Poor's
A-1+
—
AA-
Vakaa
Moody's
P-1
Vakaa
Aa3
Vakaa
OP Yrityspankilla on luottoluokitukset Standard & Poor's:sta ja Moody’s:sta. OP
Yrityspankin luottokelpoisuutta arvioidessaan luottoluokituslaitokset ottavat huomioon koko
OP Pohjolan taloudellisen aseman. Luottoluokitukset eivät muuttuneet vuoden 2025
aikana.
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  10
Riskiprofiilin hallinnan lähtökohdat ja toimintaympäristö
OP Yrityspankki korostaa toimintaansa liittyvässä riskinotossa huolellista valmistelua ja
tervettä tuottoriskisuhdetta. Toimivan johdon valmistelemat ja OP Osuuskunnan
hallituksen hyväksymät periaatteet ja limiitit suuntaavat ja rajaavat OP Yrityspankin
riskinottoa ja riskienhallintaa.
OP Yrityspankin menestyksen perusta ovat kerrytetty luottamuspääoma, riittävät pääomat
ja likviditeetti, monipuolinen tieto asiakkaista sekä tehokkaat ja toimintavarmat prosessit.
OP Yrityspankille on riskinottokyvyn näkökulmasta olennaista ymmärtää asiakkaidensa
toimintaa ja tarpeita sekä heidän tulevaan menestykseensä vaikuttavia muutostekijöitä
paitsi vallitsevassa toimintaympäristössä, myös tilanteissa, joissa toimintaympäristöön
kohdistuu äkillinen shokki tai trendinomainen muutos. 
OP Yrityspankki analysoi toimintaympäristöä osana jatkuvaa riskienarviointiaan ja
strategiaprosessiaan. Strategiaan vaikuttavat megatrendit ja maailmankuvat edustavat OP
Yrityspankin ja sen asiakkaiden sekä muiden sidosryhmien arkeen, olosuhteisiin ja
tulevaisuuteen vaikuttavia muutosvoimia. Tällä hetkellä toimintaympäristöä erityisesti
muovaaviksi globaaleiksi tekijöiksi on tunnistettu muun muassa geo- ja kauppapolitiikka,
yritysturvallisuusuhat, ilmasto, luontokato sekä tieteelliset ja teknologiset innovaatiot.
Suomessa muutostekijöinä korostuvat näiden lisäksi demografinen ja alueellinen kehitys
sekä julkisen velan kasvu. Asiakkaiden neuvonnalla ja heille mitoitetuilla, riskiperusteisesti
hinnoitelluilla palveluilla OP Yrityspankki edistää asiakkaidensa kestävää taloudellista
menestystä ja turvallisuutta sekä hallitsee omaa riskiprofiiliaan pidemmällä aikavälillä.
OP Yrityspankin toiminnassa data on keskeinen tuotannontekijä. OP Yrityspankki
hyödyntää kattavasti dataa asiakkaiden neuvonnassa, palvelujen mitoituksessa ja
riskiperusteisessa hinnoittelussa. Sopimusten elinkaaren aikainen hallinta ja asiakkaiden
neuvonta nojaavat oikeaan ja kattavaan tietoon asiakkaasta. Myös johtamisessa tarvittava
raportointi perustuu oikeaan ja kattavaan tietoon.
Taloudellisen ja fyysisen toimintaympäristön yli ajan tapahtuvat muutokset ja ulkopuolisten
yllättävien shokkien suorat ja epäsuorat vaikutukset OP Yrityspankin asiakkaiden
menestykseen sekä sen toimitiloihin, tietotekniseen infrastruktuuriin ja henkilökuntaan
voivat olla moninaisia. Toteutuessaan ne voivat vaikuttaa useilla tavoilla OP Yrityspankin
riskiprofiiliin, pääomitukseen, likviditeettiin ja päivittäisen toiminnan jatkuvuuteen.
Transformatiivisten kehityskulkujen sekä mahdollisten shokkien vaikutuksia arvioidaan
skenaariotyöskentelyn keinoin, ja OP Yrityspankki varautuu niihin jatkuvasti
toimintasuunnitelmia tekemällä ja testaamalla.
OP Yrityspankin operatiivisten riskien toteutumista aiheutui 0,4 miljoonan euron
bruttotappiot (0,1). Muiden riskien riskiprofiilia käydään läpi tarkemmin
segmenttikohtaisesti.
OP Yrityspankin segmentit ovat Yrityspankki ja pääomamarkkinat, Rahoitusyhtiöpalvelut ja
maksuliike, Baltia sekä Ryhmätoiminnot.
Segmentit
Yrityspankin keskeiset riskit ovat asiakasliiketoiminnasta syntyvä luottoriski sekä
markkinariskit.
Yrityspankin luottoriskiasema säilyi riskitasoltaan alhaisena ja luottokannan yleinen laatu
hyvänä. Geopolitiikan jännitteiden mahdolliset taloudelliset vaikutukset sekä Suomen
kohonnut työttömyystaso lisäävät kuitenkin epävarmuutta toimintaympäristön näkymiin.
Yrityspankin sijoitusten markkinariskiä mittaava VaR-tunnusluku oli tilikauden lopussa
34 miljoonaa euroa ( 30). VaR-tunnusluku sisältää pankkitoiminnan
joukkovelkakirjalainasijoitukset, niiden korkoriskiä suojaavat johdannaiset sekä
rahamarkkinapaperisijoitukset. Omaisuuslajijakaumaan ei tehty merkittäviä muutoksia
tilikaudella.
Markets-toiminnan markkinariskiä mittaava stressattu Expected Shortfall (ES) -luku oli 1,4
miljoonaa euroa (0,9) tilikauden lopussa. Joulukuun lopussa riskiskenaarioissa painottui
korkoriski.
Rahoitustaseen korkoriski mitattuna yhden prosenttiyksikön koron nousun vaikutuksena
12 kuukauden korkokatteeseen oli 17 miljoonaa euroa (22) ja yhden prosenttiyksikön
laskun vaikutuksena -17 miljoonaa euroa (-22) keskimäärin vuodessa. Korkotuloriski
lasketaan yhden vuoden aikaperiodille jakamalla kolmen seuraavan vuoden korkotuloriskin
summa kolmella.
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  11
Yrityspankin markkinariskin VaR 95 % luottamustasolla ja 10 päivän
pitoajalla
Milj. €
Markets-toiminnan markkinariskin ES 97,5 % luottamustasolla ja 1 päivän
pitoajalla
Milj. €
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  12
Lainanhoitojoustot ja järjestämättömät saamiset
Terveet lainanhoitojoustot
(brutto)
Järjestämättömät saamiset
(brutto)
Ongelmasaamiset (brutto)
Tappiota koskeva
vähennyserä
Ongelmasaamiset (netto)
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
31.12.2025
31.12.2024
31.12.2025
31.12.2024
31.12.2025
31.12.2024
31.12.2025
31.12.2024
Yli 90 pv erääntyneet saamiset
60
59
60
59
29
34
31
25
Todennäköisesti maksamatta jäävät saamiset
213
278
213
278
49
61
164
218
Lainanhoitojoustosaamiset
749
806
233
302
982
1 109
77
95
906
1 014
Yhteensä
749
806
506
640
1 255
1 446
154
190
1 101
1 256
Yrityspankki
Tunnuslukuja
31.12.2025
31.12.2024
Ongelmasaamiset vastuista, %
3,35
4,00
Järjestämättömät saamiset vastuista, %
1,35
1,76
Terveet lainanhoitojoustosaamiset vastuista, %
2,00
2,22
Terveet lainanhoitojoustosaamiset ongelmasaamisista, %
59,67
55,77
Tappiota koskeva vähennyserä (saamiset asiakkailta) ongelmasaamisista, %
20,04
20,45
Järjestämättömät saamiset laskivat ja olivat 1,4 prosenttia vastuista (1,8 ). OP
Yrityspankilla oli tilikauden lopussa 7 (7) suurta asiakasriskiä, joiden määrä oli yhteensä
4,1 miljardia euroa (3,8). Suurella asiakasriskillä tarkoitetaan sellaisen yksittäisen
asiakaskokonaisuuden vastuiden määrää, joka vähennyserien jälkeen ylittää kymmenen
prosenttia asiakasriskiä kattavista Tier 1 -omista varoista.  
Baltia-segmentin vastuut olivat 4,7 miljardia euroa (4,1), mikä oli 11,4 prosenttia (10,4)
OP Yrityspankin vastuista. 
Tappiota koskevan vähennyserän jakautuminen toimialoittain esitetään OP Pohjolan tasolla
OP Pohjolan tilinpäätöstiedotteessa.
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  13
Ryhmätoiminnot-segmentti
Ryhmätoiminnot-segmentin keskeiset riskit ovat markkinariskit, luottoriski ja 
likviditeettiriski. Merkittävin markkinariskitekijä on luottoriskimarginaalien muutosten
vaikutus likviditeettireserviin sisältyvien saamistodistusten arvoon.
OP Pohjolan ja OP Yrityspankin rahoitusasema ja maksuvalmius ovat vahvat.  
OP Pohjolan pitkäaikaisen rahoituksen riittävyyttä seurataan muun muassa rakenteellista
rahoitusriskiä mittaavalla NSFR-suhdeluvulla. Sääntelyn mukaan NSFR-suhdeluvun on
oltava vähintään 100 prosenttia. OP Pohjolan NSFR-suhdeluku oli 131 prosenttia (129)
tilikauden lopussa.
Likviditeettireservin markkinariskiä mittaava VaR-tunnusluku oli tilikauden lopussa 33
miljoonaa euroa (29). VaR-tunnusluku sisältää likviditeettireservin
joukkovelkakirjalainasijoitukset, niiden korkoriskiä suojaavat johdannaiset sekä
rahamarkkinapaperisijoitukset. Omaisuuslajijakaumassa ei tapahtunut merkittäviä
muutoksia.
OP Pohjola turvaa maksuvalmiutensa OP Yrityspankin ylläpitämällä likviditeettireservillä,
joka muodostuu pääasiassa talletuksista keskuspankkiin ja keskuspankkirahoituksen
vakuudeksi kelpaavista saamisista. Likviditeettireservi riittää kattamaan lyhyen aikavälin
rahoitustarpeen tiedossa olevien ja ennakoitujen maksuvirtojen sekä
likviditeettistressiskenaarion osalta.
OP Pohjolan maksuvalmiutta ja likviditeettireservin riittävyyttä seurataan muun muassa
maksuvalmiusvaatimusta mittaavalla LCR-suhdeluvulla. Sääntelyn mukaan LCR-
suhdeluvun on oltava vähintään 100 prosenttia. OP Pohjolan LCR-suhdeluku oli 186
prosenttia (193) tilikauden lopussa.
Likviditeettireservin markkinariskin VaR 95 % luottamustasolla ja 10 päivän
pitoajalla
Milj. €
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  14
Likviditeettireservi
Mrd. €
31.12.2025
31.12.2024
Muutos, %
Talletukset keskuspankissa
15,5
17,9
-13,5 %
Vakuuskelpoiset saamistodistukset
15,5
12,3
26,3 %
Vakuuskelpoiset lainasaamiset
1,0
1,0
-2,0 %
Yhteensä
32,0
31,2
2,6 %
Ei-vakuuskelpoiset saamiset
0,9
0,8
19,8 %
Likviditeettireservi markkina-arvoin
32,9
32,0
3,0 %
Vakuuden aliarvostus (Haircut)
-0,8
-0,7
12,1 %
Likviditeettireservi vakuusarvoin
32,1
31,2
2,8 %
Likviditeettireservi sisältää hyvän luottoluokituksen omaavien valtioiden, kuntien,
rahoituslaitosten ja yritysten liikkeeseen laskemia saamistodistuksia, arvopaperistettuja
saamisia ja vakuuskelpoisia lainasaamisia. Likviditeettireservissä oli tilikauden päättyessä
kirjanpitoarvoltaan 2 034 (1 520) miljoonalla eurolla jaksotettuun hankintamenoon
luokiteltuja muiden kuin OP Pohjolan liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja. Näiden
joukkovelkakirjojen käypä arvo oli 2 047 (1 547) miljoonaa euroa. Taulukossa
likviditeettireservin joukkovelkakirjalainat on arvostettu käypään arvoon.
Osuuspankit ja OP Osuuskunta tytäryhtiöineen ovat merkittävä asiakasryhmä OP Pohjolan
keskusrahalaitoksena toimivalle OP Yrityspankille. OP Pohjolaan kuuluvien yhteisöjen
vastuut muodostivat 13,1 prosenttia OP Yrityspankin vastuista. Nämä vastuut kasvoivat
0,8 miljardia euroa tilikauden aikana. Luottokelpoisuudeltaan osuuspankkien ja
OP Osuuskunnan vastuut ovat investointitasoa.
Likviditeettireserviin luettavien rahoitusvarojen luottoluokitusjakauma
31.12.2025 , milj. €
*ml. talletukset keskuspankissa
Likviditeettireserviin luettavien rahoitusvarojen maturiteettijakauma
31.12.2025, milj. €
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  15
Segmenttien tulos
OP Yrityspankin segmentit ovat Yrityspankki ja pääomamarkkinat, Rahoitusyhtiöpalvelut ja maksuliike, Baltia sekä Ryhmätoiminnot. Segmenttiraportointi laaditaan noudattaen
tilinpäätöksen laatimisperiaatteita.
Yrityspankki ja pääomamarkkinat
• Liikevoitto kasvoi 343 miljoonaan euroon (307).
• Tuotot kasvoivat 7,1 prosenttia 451 miljoonaan euroon (422 ). Korkokate kasvoi 13,4
prosenttia 317 miljoonaan euroon ( 279). Nettopalkkiotuotot olivat 9 miljoonaa euroa
(6 ). Tuotot sijoitustoiminnasta laskivat 9,1 prosenttia 119 miljoonaan euroon (131). 
• Kulut kasvoivat 7,0 prosenttia 128 miljoonaan euroon (120). Henkilöstökulut olivat 39
miljoonaa euroa (39 ). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 9,9 prosenttia 89 miljoonaan
euroon (81 ).
• Kulu-tuottosuhde oli 28,4 prosenttia (28,5 ). 
• Luottokanta kasvoi 2,9 prosenttia 17,2 miljardiin euroon ( 16,7).
• Saamisten arvonalentumisia palautui 20 miljoonaa euroa. Vertailukaudella saamisten
arvonalentumisia palautui 6 miljoonaa euroa.
• Merkittävimmät kehityspanostukset kohdistuivat peruspankkijärjestelmän
uudistamiseen.
Liikevoitto
Milj. €
Kulu-tuottosuhde
%
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  16
Yrityspankki ja pääomamarkkinat -segmentin avainlukuja
Milj. €
1–12/2025
1–12/2024
Muutos, %
Korkokate**
317
279
13,4
Saamisten arvonalentumiset
20
6
261,7
Nettopalkkiotuotot
9
6
55,3
Tuotot sijoitustoiminnasta**
119
131
-9,1
Liiketoiminnan muut tuotot
7
6
16,8
Henkilöstökulut
-39
-39
1,0
Poistot ja arvonalentumiset
0
0
8,8
Liiketoiminnan muut kulut
-89
-81
9,9
Liikevoitto
343
307
11,7
Tuotot yhteensä
451
422
7,1
Kulut yhteensä
-128
-120
7,0
Kulu-tuottosuhde, %
28,4
28,5
0,0*
Koko pääoman tuotto (ROA), %
1,33
1,16**
0,16*
Mrd. €
31.12.2025
31.12.2024
Muutos, %
Luottokanta
17,2
16,7
2,9
* Suhdeluvun muutos, prosenttiyksikköä.
** OP Yrityspankki Oyj siirsi strukturoitujen joukkovelkakirjalainatuotteiden sekä näitä taloudellisesti suojaavien
johdannaisten korkoja kerryttävien erien esittämisen osaksi korkokatteen korkokuluja vuoden 2025 aikana.
Vertailukauden 2024 tiedot on oikaistu. Aikaisemmin kyseiset erät on esitetty kokonaisuudessaan tuloslaskelman
kaupankäynnin nettotuotoissa. Muutoksesta kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 2. Tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden ja esittämisen muutokset.
Yrityspankki ja pääomamarkkinat -segmentti tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille rahoitus-
sekä likviditeetinhallintapalveluja. Palvelutarjontaan kuuluvat myös velkaemissioiden
järjestäminen, osake-, valuutta-, joukkovelkakirja-, rahamarkkina- ja johdannaistuotteet,
strukturoidut sijoitustuotteet sekä sijoitustutkimus. Segmentti tarjoaa
pääomamarkkinatuotteita ja -palveluja omien asiakkaidensa lisäksi osuuspankkien kautta
yritys- ja henkilöasiakkaille.
Luottokanta kasvoi 2,9 prosenttia 17,2 miljardiin euroon (16,7 ) viimeisen
vuosineljänneksen ollessa kasvultaan vuoden vahvin. Yritysten investointien rahoituksen ja
käyttöpääomarahoituksen kysynnässä näkyi elpymisen merkkejä. Nostettujen luottojen
määrä ja luottokanta kasvoivat. Alkuvuodesta laskeneen korkotason ja sen vakaantumisen
myötä kiinteistömarkkinalla nähtiin elpymistä.
Yrityspankki on toiminut pääjärjestäjänä tai järjestäjänä 15 joukkolainaemissiossa, joilla on
kerätty yrityksille rahoitusta pääomamarkkinoilta yhteensä 3,1 miljardia euroa.
Segmentin merkittävimmät kehityspanostukset kohdistuivat peruspankkijärjestelmän
uudistamiseen.
Tilikauden tulos
Segmentin liikevoitto kasvoi 343 miljoonaan euroon (307). Tuotot kasvoivat 7,1 prosenttia.
Kulut kasvoivat 7,0 prosenttia. Kulu-tuottosuhde oli 28,4 prosenttia (28,5 ).
Korkokate kasvoi 13,4 prosenttia 317 miljoonaan euroon ( 279) erityisesti treasury-erien 
kasvun seurauksena. Johdannaisvakuuksien rahoituskustannusten lasku kasvatti
korkokatetta 14 miljoonaa euroa vertailukaudesta. Näitä vastaan olevat rahoitus- ja
sijoituserät laskivat vastaavasti sijoitustoiminnan tuottoja 14 miljoonaa euroa
vertailukaudesta.
Saamisten arvonalentumisia palautui 20 miljoonaa euroa erityisesti asiakkaiden
parantuneen taloudellisen tilanteen ja vastuiden poismaksujen seurauksena.
Vertailukaudella saamisten arvonalentumisia palautui 6 miljoonaa euroa.
Nettopalkkiotuotot olivat 9 miljoonaa euroa (6). Tuotot sijoitustoiminnasta laskivat 119
miljoonaan euroon (131).  Asiakasaktiviteetin lisääntyminen valuutta- ja korkosuojauksissa
kasvatti sijoitustoiminnan tuottoja vertailukaudesta. Markkinamuutoksista johtuvat
johdannaisten luotto- ja vastapuoliriskin (CVA) arvonmuutokset paransivat tulosta 1
miljoonaa euroa (-5).
Kulut kasvoivat 7,0 prosenttia 128 miljoonaan euroon (120). Henkilöstökulut olivat 39
miljoonaa euroa (39). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 9,9 prosenttia 89 miljoonaan
euroon (81). Liiketoiminnan muiden kulujen kasvu johtui kasvaneista OP Pohjolan sisäisistä
veloituksista. 
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  17
Rahoitusyhtiöpalvelut ja maksuliike
• Liikevoitto kasvoi 184 miljoonaan euroon (167).
• Tuotot laskivat 0,5 prosenttia 294 miljoonaan euroon (296). Korkokate kasvoi 0,7
prosenttia 218 miljoonaan euroon (216). Nettopalkkiotuotot laskivat 2,0 prosenttia 60
miljoonaan euroon (61 ).
• Kulut yhteensä olivat 119 miljoonaa euroa (119). Kulu-tuottosuhde oli 40,6 prosenttia
(40,2).
• Luottokanta laski 1,1 prosenttia ja oli 8,6 miljardia euroa (8,7). Talletuskanta kasvoi 1,8 
prosenttia 14,0 miljardiin euroon (13,8).
• Saamisten arvonalentumisia palautui 9 miljoonaa euroa . Vertailukaudella saamisten
arvonalentumisia kirjattiin 9 miljoonaan euroa.
• Merkittävimmät kehityspanostukset kohdistuivat asiakkuudenhallinnan, maksamisen ja
kohdevakuudellisen rahoittamisen järjestelmiin.
Avainlukuja
Milj. €
1–12/2025
1–12/2024
Muutos, %
Korkokate
218
216
0,7
Saamisten arvonalentumiset
9
-9
—
Nettopalkkiotuotot
60
61
-2,0
Tuotot sijoitustoiminnasta
0
0
-18,3
Liiketoiminnan muut tuotot
17
19
-9,7
Henkilöstökulut
-34
-33
2,4
Poistot ja arvonalentumiset
0
-1
-55,3
Liiketoiminnan muut kulut
-85
-85
0,2
Liikevoitto
184
167
9,9
Tuotot yhteensä
294
296
-0,5
Kulut yhteensä
-119
-119
0,5
Kulu-tuottosuhde, %
40,6
40,2
0,4*
Koko pääoman tuotto (ROA), %
1,63
1,49
0,14*
Mrd. €
31.12.2025
31.12.2024
Muutos, %
Luottokanta
8,6
8,7
-1,1
Talletukset
14,0
13,8
1,8
* Suhdeluvun muutos, prosenttiyksikköä.
Liikevoitto
Milj. €
Kulu-tuottosuhde
%
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  18
Rahoitusyhtiöpalvelut ja maksuliike -segmentti tarjoaa asiakasrahoituspalveluja kuluttajille
ja yrityksille, maksamisen ja likviditeetinhallinnan palveluja, käyttöpääoman ja
ulkomaankaupan rahoituspalveluja sekä kohde- ja saatavavakuudellisia rahoituspalveluja.
Luottokanta laski 1,1 prosenttia 8,6 miljardiin euroon ( 8,7). Yritysten investointien
rahoituksen ja käyttöpääomarahoituksen kysynnässä näkyi elpymisen merkkejä nostettujen
luottojen kasvettua. Nostettujen luottojen kasvusta huolimatta luottokanta yritysasiakkaille
laski vertailukaudesta. Kuluttajarahoituksen luottokanta kasvoi autorahoituksen vetämänä.
Talletuskanta kasvoi 1,8 prosenttia 14,0 miljardiin euroon (13,8). Yrityspankki onnistui
avaamaan uusia maksuliikeasiakkuuksia ja laajentamaan monia olemassa olevia
asiakkuuksia.
Segmentin m erkittävimmät kehityspanostukset kohdistuivat asiakkuudenhallinnan,
maksamisen ja kohdevakuudellisen rahoittamisen järjestelmiin.
Tilikauden tulos
Segmentin liikevoitto kasvoi 184 miljoonaan euroon (167). Tuotot laskivat 0,5 prosenttia.
Kulut kasvoivat 0,5 prosenttia. Kulu-tuottosuhde oli 40,6 prosenttia (40,2 ) 
Korkokate oli 218 miljoonaa euroa (216). Nettopalkkiotuotot laskivat 60 miljoonaan
euroon (61 ). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 17 miljoonaa euroa ( 19). Saamisten
arvonalentumisia palautui 9 miljoonaa euroa asiakkaiden parantuneen taloudellisen
tilanteen seurauksena. Saamisten arvonalentumisia palautui erityisesti rakentamisen
toimialalla. Vertailukaudella saamisten arvonalentumisia oli 9 miljoonaa euroa.
Kulut olivat 119 miljoonaa euroa (119). Henkilöstökulut kasvoivat 2,4 prosenttia
34 miljoonaan euroon (33). Liiketoiminnan muut kulut olivat 85 miljoonaa euroa (85 ).
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  19
Baltia
• Liikevoitto laski 38 miljoonaan euroon (39).
• Tuotot kasvoivat 5,1 prosenttia 74 miljoonaan euroon (70 ). Korkokate kasvoi 6,2
prosenttia 62 miljoonaan euroon (59 ). Nettopalkkiotuotot ol ivat 11 miljoonaa euroa
(11).
• Saamisten arvonalentumisia palautui 3 miljoonaa euroa (3).
• Kulut kasvoivat 12,2 prosenttia 39 miljoonaan euroon ( 35). Kulu-tuottosuhde heikkeni
52,3 prosenttiin (49,1 ).
• Luottokanta kasvoi 13,8 prosenttia 3,3 miljardiin euroon (2,9 ). Talletuskanta kasvoi
10,8 prosenttia 1,9  miljardiin euroon (1,7).
Avainlukuja
Milj. €
1–12/2025
1–12/2024
Muutos, %
Korkokate
62
59
6,2
Saamisten arvonalentumiset
3
3
-17,5
Nettopalkkiotuotot
11
11
-1,3
Liiketoiminnan muut tuotot
1
1
10,1
Henkilöstökulut
-12
-12
-0,7
Poistot ja arvonalentumiset
-1
-1
12,8
Liiketoiminnan muut kulut
-26
-22
19,4
Liikevoitto
38
39
-3,0
Tuotot yhteensä
74
70
5,1
Kulut yhteensä
-39
-35
12,2
Kulu-tuottosuhde, %
52,3
49,1
3,3*
Koko pääoman tuotto (ROA), %
0,98
1,09
-0,10*
Mrd. €
31.12.2025
31.12.2024
Muutos, %
Luottokanta
3,3
2,9
13,8
Talletukset
1,9
1,7
10,8
* Suhdeluvun muutos, prosenttiyksikköä.
Liikevoitto
Milj. €
Kulu-tuottosuhde
%
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  20
Baltia-segmentti tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille rahoitus- ja
likviditeetinhallintapalveluja sekä ulkomaankaupan rahoituspalveluja paikallisella
asiantuntemuksella. OP Yrityspankilla on sivuliikkeet Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
Segmentin luottokanta kasvoi 13,8 prosenttia 3,3 miljardiin euroon (2,9). Baltian maiden
yrityslainamarkkinat kasvoivat Suomen markkinaa nopeammin. Yrityslainamarkkinoiden ja
luottokannan kasvu olivat korkeimmat Liettuassa. Talletuskanta kasvoi 10,8 prosenttia 1,9
miljardiin euroon (1 ,7).
Tilikauden tulos
Segmentin liikevoitto oli 38 miljoonaa euroa (39). Tuotot kasvoivat 5,1 prosenttia 74
miljoonaan euroon (70). Kulut kasvoivat 12,2 prosenttia 39 miljoonaan euroon (35). Kulu-
tuottosuhde heikkeni vertailukaudesta 52,3 prosenttiin ( 49,1).
Korkokate kasvoi vertailukaudesta 6,2 prosenttia 62 miljoonaan euroon (59).
Nettopalkkiotuotot olivat vertailukauden tasolla 11 miljoonaa euroa (11).
Saamisten arvonalentumisia palautui 3 miljoonaa euroa (3). Saamisten arvonalentumisia
palautui erityisesti rakentamisen ja teollisuuden toimialoilta.
Kulut kasvoivat 12,2 prosenttia 39 miljoonaan euroon ( 35). Henkilöstökulut olivat 12
miljoonaa euroa (12). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 19,4 prosenttia 26 miljoonaan
euroon ( 22). Muiden kulujen kasvu johtui kasvaneista OP Pohjolan sisäisistä veloituksista
sekä viranomaismaksuista.
Maakohtaiset avainluvut
Viro
Milj. €
1–12/2025
1–12/2024
Muutos, %
Korkokate
17
17
0,5
Saamisten arvonalentumiset
1
0
—
Nettopalkkiotuotot
3
2
9,9
Liiketoiminnan muut tuotot
0
0
23,6
Henkilöstökulut
-4
-4
-2,6
Poistot ja arvonalentumiset
0
0
7,7
Liiketoiminnan muut kulut
-8
-7
10,6
Liikevoitto
10
9
5,1
Tuotot yhteensä
20
20
1,9
Kulut yhteensä
-12
-11
6,0
Kulu-tuottosuhde, %
57,5
55,3
2,2*
Mrd. €
31.12.2025
31.12.2024
Muutos, %
Luottokanta
0,9
0,8
8,4
Talletukset
0,6
0,5
21,6
* Suhdeluvun muutos, prosenttiyksikköä.
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  21
Latvia
Milj. €
1–12/2025
1–12/2024
Muutos, %
Korkokate
18
16
13,4
Saamisten arvonalentumiset
2
6
—
Nettopalkkiotuotot
3
3
-1,6
Liiketoiminnan muut tuotot
0
0
5,5
Henkilöstökulut
-3
-4
-7,4
Poistot ja arvonalentumiset
0
0
28,1
Liiketoiminnan muut kulut
-9
-8
19,8
Liikevoitto
10
13
-21,7
Tuotot yhteensä
21
19
10,8
Kulut yhteensä
-13
-11
10,9
Kulu-tuottosuhde, %
60,4
60,3
0,1*
Mrd. €
31.12.2025
31.12.2024
Muutos, %
Luottokanta
0,7
0,7
8,2
Talletukset
0,7
0,6
18,7
* Suhdeluvun muutos, prosenttiyksikköä.
Liettua
Milj. €
1–12/2025
1–12/2024
Muutos, %
Korkokate
27
26
5,8
Saamisten arvonalentumiset
0
-2
—
Nettopalkkiotuotot
5
5
-6,1
Liiketoiminnan muut tuotot
0
0
4,8
Henkilöstökulut
-5
-5
5,8
Poistot ja arvonalentumiset
0
0
10,9
Liiketoiminnan muut kulut
-10
-7
35,1
Liikevoitto
18
17
4,0
Tuotot yhteensä
33
32
3,8
Kulut yhteensä
-15
-12
23,1
Kulu-tuottosuhde, %
43,9
38,2
5,8*
Mrd. €
31.12.2025
31.12.2024
Muutos, %
Luottokanta
1,7
1,4
20,5
Talletukset
0,6
0,6
-6,0
* Suhdeluvun muutos, prosenttiyksikköä.
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  22
Ryhmätoiminnot
• Segmentin liiketappio oli 7 miljoonaa euroa (40).
• OP Pohjolan rahoitusasema ja maksuvalmius säilyivät vahvoina.
 
Avainlukuja
Milj. €
1–12/2025
1–12/2024
Muutos, %
Korkokate
-21
-25
-16,6
Saamisten arvonalentumiset
0
-1
—
Nettopalkkiotuotot
-4
-3
43,4
Tuotot sijoitustoiminnasta
12
5
129,1
Liiketoiminnan muut tuotot
44
22
95,2
Henkilöstökulut
-6
-6
-2,6
Poistot ja arvonalentumiset
0
0
-7,8
Liiketoiminnan muut kulut
-32
-34
-5,5
Liikevoitto (-tappio)
-7
-40
—
Saamiset ja velat yhteenliittymän
keskusyhteisölle ja jäsenluottolaitoksille,
nettorahoitusasema, mrd. €*
-18,8
-16,4
15,0
* Vertailukauden tiedot on oikaistu
Ryhmätoimintoihin on keskitetty OP Pohjolaa tukevat toiminnot, kuten keskuspankki,
jonka vastuulla on jäsenluottolaitosten ja keskusyhteisökonsernin rahoituksen ja
maksuvalmiuden hallinta. Keskuspankki vastaa myös OP Pohjolan
tukkuvarainhankinnasta yhdessä OP-Asuntoluottopankin kanssa. Segmentin tuotot
muodostuvat pääosin korkokatteesta ja sijoitustoiminnan nettotuotoista.
Ryhmätoiminnoissa esitetään lisäksi ne tuotot, kulut, sijoitukset ja pääomat, joita ei ole
kohdistettu muille segmenteille.
Tilikauden tulos
Ryhmätoiminnot-segmentin liiketappio oli 7 miljoonaa euroa ( 40).
Korkokate oli 21 miljoonaa euroa negatiivinen (25). OP Pohjolan keskuspankkitoiminnan
erät kasvattivat korkokatetta.  
Sijoitustoiminnan tuotot olivat 12 miljoonaa euroa ( 5).
Senior- ja senior non-preferred -ehtoisen tukkuvarainhankinnan keskimarginaali oli
joulukuun lopussa 47 korkopistettä (51).
OP Yrityspankki laski liikkeeseen pitkäaikaisia joukkovelkakirjalainoja yhteensä 3,4 miljardia
euroa (1,6), joista yhteensä 0,8 miljardia euroa (0) oli toissijaisen pääoman (Tier 2) ehtoisia
joukkovelkakirjalainoja. 
OP Yrityspankki lunasti 9.6.2025 kesäkuussa 2030 erääntyvän 1 miljardin euron
toissijaisen pääoman ehtoisen lainan kokonaisuudessaan. Lisäksi OP Yrityspankki lunasti
3.6.2025 kesäkuussa 2030 erääntyvän 3,3 miljardin Ruotsin kruunun toissijaisen oman
pääoman ehtoisen lainan kokonaisuudessaan.
OP Yrityspankin taseen varoissa oli tilikauden päättyessä 2 034 (1 520) miljoonalla eurolla
jaksotettuun hankintamenoon luokiteltuja muiden kuin OP Pohjolan liikkeeseen laskemia
joukkovelkakirjoja. Näiden joukkovelkakirjojen käypä arvo oli 2 047  (1 547) miljoonaa
euroa.
Yhteenliittymän keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten sijoitukset OP Yrityspankkiin olivat
tilikauden päättyessä 18,8  miljardia euroa (16,4) suuremmat kuin niiden keskuspankista
ottama rahoitus.
OP Pohjolan rahoitusasema ja maksuvalmius ovat vahvat.
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  23
OP Yrityspankin muut tiedot
ICT-investoinnit
OP Yrityspankki investoi jatkuvasti toimintansa kehittämiseen ja asiakaskokemuksen
parantamiseen. Palvelutoiminnan kehittämiseen liittyvistä kustannuksista merkittävä osa
muodostuu ICT-investoinneista.
OP Yrityspankin kehittämismenot ja tuotannon ylläpitoon liittyvät ICT-kulut olivat yhteensä
101 miljoonaa euroa (101 ). Kehittämismenot sisältävät lisenssimaksuja, ostettuja
palveluita, muita hankkeisiin liittyviä ulkoisia kustannuksia sekä omaa työtä.
Kehittämismenot olivat yhteensä 22 miljoonaa euroa (22). Kehittämismenoista aktivoitiin 2
miljoonaa euroa ( 3).
OP Yrityspankin merkittävimmät kehityspanostukset kohdistuivat peruspankkijärjestelmän
sekä asiakkuudenhallinnan ja maksamisen järjestelmien kehitystyöhön. OP Pohjolan uuden 
asiakkuudenhallintajärjestelmän käyttöönotolla OP Yrityspankki tavoittelee parempaa
asiakaskokemusta sekä laadukkaampaa ja tehokkaampaa toimintaa. Maksamisen
perusjärjestelmien uudistamista ja asiointipalvelujen parantamista jatketaan edelleen.
Henkilöstö
OP Yrityspankin palveluksessa oli tilikauden lopussa 909 henkilöä ( 879 ). Henkilöstöä oli
keskimäärin 919 (905). 
Henkilöstö tilikauden lopussa
31.12.2025
31.12.2024
Yrityspankki ja pääomamarkkinat
304
298
Rahoitusyhtiöpalvelut ja maksuliike
388
371
Baltia
165
158
Ryhmätoiminnot
52
52
Yhteensä
909
879
OP Pohjolan ja OP Yrityspankin muuttuva palkitseminen koostuu vuonna 2025 koko
henkilöstöä koskevasta tulospalkkiojärjestelmästä ja henkilöstörahastosta. Yrityskohtaiset
vuosisuunnitelman mukaiset tavoitteet sekä OP Pohjolan strategiset tavoitteet
huomioidaan tulospalkkiojärjestelmän ja henkilöstörahaston mittareissa.
Palkitsemisjärjestelmiä laadittaessa on otettu huomioon finanssi- ja rahoitusalan
palkitsemisjärjestelmiä koskeva sääntely. 
Hallinnointi ja johto
OP Yrityspankin johtamisjärjestelmän perustan muodostavat segmentit. OP Yrityspankin
toimintaa johdetaan osana OP Pohjolan johtamisjärjestelmää.
OP Yrityspankin varsinaisessa yhtiökokouksessa 13.3.2025 hallitukseen valittiin uudelleen
puheenjohtajaksi OP Pohjolan pääjohtaja Timo Ritakallio ja hallituksen muiksi jäseniksi OP
Uusimaan toimitusjohtaja Olli Lehtilä, OP Turun Seudun toimitusjohtaja Petteri Rinne, OP
Pohjolan talous- ja rahoitusjohtaja Mikko Timonen ja OP Pohjolan henkilöstöjohtaja
Hannakaisa Länsisalmi. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin OP Hämeen toimitusjohtaja
Mika Kivimäki. Mikko Vepsäläisen hallitusjäsenyys päättyi 13.3.2025.
Tilintarkastajaksi tilikaudelle 2025 valittiin varsinaisessa yhtiökokouksessa
tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. PricewaterhouseCoopers Oy:n
nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Lauri Kallaskari.
OP Pohjolan Yrityspankki-liiketoiminnasta vastaava johtaja, tekniikan lisensiaatti Katja
Keitaanniemi on toiminut OP Yrityspankin toimitusjohtajana 6.8.2018 alkaen. Rahavirrat ja
käyttöpääoma -liiketoiminta-alueen johtaja, oikeustieteen kandidaatti, VT, MBA Jari
Jaulimo on toiminut toimitusjohtajan sijaisena 1.8.2020 alkaen. 
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  24
Yhteisvastuu
OP Yrityspankki Oyj on talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa tarkoitetun
yhteenliittymän keskusyhteisön (OP Osuuskunta) jäsen ja kuuluu sanottuun
yhteenliittymään.
Yhteenliittymään kuuluvat OP Yrityspankki Oyj:n ohella yhteenliittymän keskusyhteisönä
toimiva OP Osuuskunta, muut keskusyhteisön konsolidointiryhmään kuuluvat yritykset,
keskusyhteisön jäsenluottolaitokset ja niiden konsolidointi-ryhmiin kuuluvat yritykset sekä
sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joiden äänivallasta edellä
mainitut yhteisöt yhdessä omistavat yli puolet.
Yhteenliittymään kuuluvat jäsenluottolaitokset (54 osuuspankkia, OP Yrityspankki Oyj, OP-
Asuntoluottopankki Oyj ja OP Vähittäisasiakkaat Oyj) ja keskusyhteisö ovat keskinäisessä
vastuussa toistensa veloista. Velkoja, joka ei ole saanut jäsenluottolaitokselta suoritusta
erääntyneestä saatavastaan, voi vaatia suoritusta keskusyhteisöltä, kun päävelka on
erääntynyt. Mainitussa tapauksessa keskusyhteisön on laadittava laissa tarkoitettu
osittelulaskelma kunkin jäsenluottolaitoksen maksettavaksi tulevasta vastuuosuudesta.
Jäsenluottolaitosten keskinäinen vastuu määräytyy luottolaitosten viimeksi vahvistettujen
taseiden mukaisessa suhteessa.
Jäsenluottolaitokset, mukaan lukien OP Yrityspankki Oyj, ovat velvollisia osallistumaan
toisen jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin sekä
keskusyhteisön toisen jäsenluottolaitoksen puolesta suorittaman velan maksuun
talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain 5 luvun mukaisesti.
Jäsenluottolaitoksilla on lisäksi keskusyhteisön maksukyvyttömyystilanteessa
osuuskuntalain mukainen rajaton lisämaksuvelvollisuus keskusyhteisön veloista.
Keskusyhteisö valvoo talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain mukaisesti
jäsenluottolaitosten toimintaa, vahvistaa niiden toiminnassa noudatettavaksi edellä
tarkoitetun lain 5 §:ssä tarkoitetut toimintaperiaatteet sekä antaa jäsenluottolaitoksille
niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi ohjeita vakavaraisuuden ja
riskien hallinnasta, luotettavasta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä ohjeita
yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn
tilinpäätöksen laatimisessa.
Talletussuojarahaston ja sijoittajien korvausrahaston suoja
OP Yrityspankki Oyj kuuluu talletussuojarahastoon ja sijoittajien korvausrahastoon.
Talletussuojarahastoa koskevan lainsäädännön mukaan osuuspankkien yhteenliittymään
kuuluvia talletuspankkeja (ml. OP Yrityspankki Oyj) pidetään talletussuojan osalta yhtenä
pankkina. Talletussuojarahaston varoista korvataan tallettajan saamiset osuuspankkien
yhteenliittymään kuuluvilta talletuspankeilta yhteensä enintään 100 000 euroon asti.
Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan osuuspankkien
yhteenliittymää pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Sijoittajalle korvataan
saamiset enintään 20 000 euroon saakka. Rahasto ei korvaa arvopaperien
kurssimuutoksista tai vääristä sijoituspäätöksistä johtuvia tappioita. Korvausrahasto korvaa
vain ei-ammattimaisten sijoittajien saamisia.
Talletussuojasta vastaa valtiovarainministeriön alainen Rahoitusvakausvirasto.
Hallituksen esitys voitonjaosta
Tilinpäätöksen 31.12.2025 mukaan yhtiön voitonjakokelpoiset varat, joihin sisältyy
tilikauden voitto 437 341 897 euroa, olivat yhteensä 3 809 738 917 euroa. Yhtiön
jakokelpoiset varat olivat yhteensä 4 141 119 753 euroa.
Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan yhteensä 131 000 000 euroa, eli 0,41 euroa
osakkeelta, ja että osingonjaon jälkeen jäljelle jäävä osa 306 341 897 euroa kirjataan
edellisten tilikausien voitto/tappio-tilille. Osingonjaon jälkeen yhtiölle jää voitonjakokelpoisia
varoja 3 678 738 917 euroa ja jakokelpoisia varoja yhteensä 4 010 119 753 euroa.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia
muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu varojenjako vaaranna hallituksen
näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Tammikuussa 2026 OP Yrityspankki laski liikkeeseen senior-ehtoisen kolmen vuoden
pituisen 750 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan ja kuuden vuoden pituisen 500
miljoonan euron senior non-preferred ehtoisen joukkovelkakirjalainan.
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  25
Näkymät
Taloudelliseen toimintaympäristöön kohdistuu yhä poikkeuksellisia riskejä. Geopoliittisista
jännitteistä huolimatta maailmantalouden perusennuste lähivuosille on vakaa, ja Suomen
talouden ennakoidaan elpyvän vähitellen. Geopoliittisten kriisien laajeneminen tai kaupan
esteiden lisääntyminen voivat kuitenkin heikentää luottamusta talouteen Suomessa ja
vaikuttaa sijoitusmarkkinoihin sekä OP Pohjolan ja sen asiakkaiden taloudelliseen
toimintaympäristöön.
Arvio vuoden 2026 tuloksen kehityksestä annetaan ainoastaan OP Pohjolan osalta OP
Pohjolan tilinpäätöstiedotteessa sekä osa- ja puolivuosikatsauksissa.
OP Yrityspankin tuloskehityksen merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät
toimintaympäristön kehitykseen, sijoitusympäristön muutoksiin sekä saamisten
arvonalentumisten kehitykseen. Esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat tämänhetkiseen
näkemykseen talouden kehityksestä. Toteutuvat tulokset voivat olla merkittävästi erilaiset.
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  26
Keskeiset tuloslaskelma- ja tase-erät
Oikaistu
Keskeiset tuloslaskelmaerät, milj. €
2025
2024
2023
Korkokate
576
529
582
Saamisten arvonalentumiset
32
-1
-96
Nettopalkkiotuotot
75
75
73
Tuotot sijoitustoiminnasta
131
136
52
Muut tuotot
51
33
31
Henkilöstökulut
-91
-90
-84
Muut kulut
-215
-208
-229
Liikevoitto
559
473
329
OP Yrityspankki Oyj siirsi strukturoitujen joukkovelkakirjalainatuotteiden sekä näitä taloudellisesti suojaavien johdannaisten korkoja kerryttävien erien esittämisen osaksi korkokatteen korkokuluja vuoden 2025 aikana. Vertailukauden
2024 tiedot on oikaistu. Aikaisemmin kyseiset erät on esitetty kokonaisuudessaan tuloslaskelman kaupankäynnin nettotuotoissa. Muutoksesta kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 2. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden ja esittämisen
muutokset.
Keskeiset tase-erät – vastaavaa, milj. €
2025
2024
2023
Käteiset varat ja talletukset keskuspankeissa
15 769
18 071
19 710
Saamiset luottolaitoksilta
10 486
10 753
12 280
Saamiset asiakkailta
29 181
28 385
28 187
Johdannaissopimukset
2 544
3 383
4 445
Sijoitusomaisuus
17 627
14 234
12 823
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
9
6
4
Muut erät
643
850
695
Vastaavaa yhteensä
76 259
75 683
78 145
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  27
Keskeiset tase-erät – vastattavaa, milj. €
2025
2024
2023
Velat luottolaitoksille
27 745
25 049
23 982
Velat asiakkaille
19 722
19 387
17 254
Johdannaissopimukset
2 647
3 150
4 179
Yleiseen liikkeeseen lasketut
velkakirjalainat
17 199
19 326
24 062
Muut vieraan pääoman erät
3 691
3 905
4 071
Oma pääoma
5 255
4 866
4 597
Vastattavaa yhteensä
76 259
75 683
78 145
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  28
Tulos vuosineljänneksittäin
Oikaistu
Milj. €
1–3/2025
4–6/2025
7–9/2025
10–12/2025
1–12/2025
1–12/2024
Korkokate
157
147
141
149
576
529
Saamisten arvonalentumiset
-1
27
13
-7
32
-1
Nettopalkkiotuotot
17
17
18
24
75
75
Tuotot sijoitustoiminnasta
24
30
31
28
131
136
Liiketoiminnan muut tuotot
17
13
10
10
51
33
Henkilöstökulut
-21
-23
-22
-24
-91
-90
Poistot ja arvonalentumiset
0
0
0
0
-1
-1
Liiketoiminnan muut kulut
-52
-50
-49
-64
-215
-207
Liikevoitto
140
160
141
117
559
473
Tulos ennen veroja
140
160
141
117
559
473
Tuloverot
-28
-32
-29
-33
-121
-101
Kauden tulos
112
129
113
84
437
372
OP Yrityspankki Oyj siirsi strukturoitujen joukkovelkakirjalainatuotteiden sekä näitä taloudellisesti suojaavien johdannaisten korkoja kerryttävien erien esittämisen osaksi korkokatteen korkokuluja vuoden 2025 aikana. Vertailukauden
2024 tiedot on oikaistu. Aikaisemmin kyseiset erät on esitetty kokonaisuudessaan tuloslaskelman kaupankäynnin nettotuotoissa. Muutoksesta kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 2. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden ja esittämisen
muutokset.
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  29
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
2025
2024
2023
Oman pääoman tuotto, ROE, %
8,6
7,9
5,9
Oman pääoman tuotto käyvin arvoin (ROE), %
9,9
7,3
5,2
Koko pääoman tuotto (ROA), %
0,58
0,48
0,30
Omavaraisuusaste, %
6,9
6,4
5,9
Kulu-tuottosuhde, %
36,8
38,6
42,4
Henkilöstö keskimäärin
905
905
862
Osakekohtaiset tunnusluvut
Oma pääoma/osake, euro
16,44
15,23
14,38
Osinko/osake, euro*
0,41
0,35
0,24
Osinko/tulos, %*
29,95
30,08
28,68
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa, kpl
319 551 415
319 551 415
319 551 415
* Hallituksen ehdotus 2025
OP Osuuskunta omistaa kaikki OP Yrityspankki Oyj:n osakkeet. Osakkeiden lukumäärä ei ole muuttunut tilikauden aikana.
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  30
Tunnuslukujen laskentakaavat
Vaihtoehtoisia tunnuslukuja esitetään kuvaamaan liiketoiminnan taloudellista kehitystä ja parantamaan vertailukelpoisuutta eri raportointikausien välillä. Käytettyjen vaihtoehtoisten
tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty alla.
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Oman pääoman tuotto (ROE), %
Katsauskauden tulos x (tilikauden päivät/katsauskauden
päivät)
x 100
Tunnusluku kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt
tuottoa katsauskauden aikana.
Oma pääoma (kauden alun ja lopun keskiarvo)
Oman pääoman tuotto (ROE), käyvin
arvoin, %
Tilikauden laaja tulos
x 100
Tunnusluku kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt
laajan tuloksen mukaista tuottoa tilikauden aikana
Oma pääoma (kauden alun ja lopun keskiarvo)
Koko pääoman tuotto (ROA), %
Katsauskauden tulos x (tilikauden päivät/katsauskauden
päivät)
x 100
Tunnusluku kertoo, kuinka paljon toimintaan sitoutuneelle pääomalle
on kertynyt katsauskaudella tuottoa.
Taseen loppusumma keskimäärin (kauden alun ja lopun
keskiarvo)
 
 
 
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma
x 100
Tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on
omaa pääomaa.
Taseen loppusumma
Oma pääoma /osake
Oma pääoma
Tunnusluku kertoo osakekohtaisen oman pääoman.
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöksessä
Osinko/osake, euro
Tilikaudelta jaettava osinko
Osakekohtainen osinko kuvaa jaettavan osingon osuutta yhtä
osaketta kohden.
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöksessä
Osinko / tulos, %
Osakekohtainen osinko
x 100
Osinkosuhde kertoo, kuinka suuri jaettava osinko on suhteessa
tilikauden tulokseen.
Osakekohtainen tulos
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  31
Tuotot yhteensä
Korkokate + Nettopalkkiotuotot + Tuotot sijoitustoiminnasta +
Liiketoiminnan muut tuotot
Tunnusluku kuvaa kaikkien tuottojen kehittymistä.
Kulut yhteensä
Henkilöstökulut + Poistot ja arvonalentumiset + Liiketoiminnan
muut kulut
Tunnusluku kuvaa kaikkien kulujen kehittymistä.
Kulu–tuottosuhde, %
Kulut yhteensä
x 100
Tunnusluku kertoo, mikä on kulujen osuus tuotoista. Mitä
matalampi tunnusluku on, sitä parempi.
Tuotot yhteensä
Tuotot sijoitustoiminnasta
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen nettotuotot +
Sijoitustoiminnan nettotuotot
Tunnusluku kuvaa kaikkien sijoitustoimintaan liittyvien tuottojen
kehittymistä.
Luottokanta
Tase-erään Saamiset asiakkailta sisältyvät luotot ja tappiota
koskeva vähennyserä. Luottokanta ei sisällä saamatta olevia
korkoja tai johdannaisten arvostuseriä.
Asiakkaille myönnettyjen luottojen kokonaismäärä.
Saamisten arvonalentumiset luotto-
ja takauskannasta, %
 
Saamisten arvonalentumiset x (tilikauden päivät/katsauskauden
päivät)
x 100
Tunnusluvulla kuvataan tuloslaskelmalle kirjattujen saamisten
arvonalentumisten määrää suhteessa luotto- ja takauskantaan.
Mitä matalampi tunnusluku on, sitä parempi.
Luotto- ja takauskanta katsauskauden lopussa
Talletukset
Tase-erän Velat asiakkaille sisältämät talletukset. Talletukset
eivät sisällä maksamattomia korkoja tai johdannaisten
arvostuseriä.
Asiakkaiden talletusten kokonaismäärä.
Tappiota koskevan vähennyserän
kattavuusaste (coverage ratio), %
 
Tappiota koskeva vähennyserä
x 100
Tunnusluvulla mitataan, paljonko odotettavissa olevien
tappioiden määrä kattaa vastuun määrästä.
Luottoriskiä sisältävät taseen erät + taseen ulkopuolisten erien
luottovasta-arvo
Maksukyvyttömyyden
havainnointiaste (default capture
rate), %
 
Uudet maksukyvyttömät sopimukset, jotka olivat vaiheessa 2
vertailukaudella
x 100
Tunnusluvulla mitataan SICR-mallin (luottoriskin merkittävä
kasvu) tehokkuutta, eli kuinka moni sopimus oli vaiheessa 2
ennen kuin se siirtyi vaiheeseen 3.
Uudet maksukyvyttömät sopimukset katsauskaudella
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  32
Erillislaskentaan perustuvat tunnusluvut
Vakavaraisuussuhde, %
Omat varat yhteensä
x 100
Tunnusluku kuvaa luottolaitoksen vakavaraisuutta ja kertoo
omien varojen suhteen kokonaisriskin määrään.
Kokonaisriski
 
 
 
Tier 1 -vakavaraisuussuhde, %
 
Ensisijainen pääoma (Tier 1)
x 100
Tunnusluku kuvaa luottolaitoksen vakavaraisuutta ja kertoo
ensisijaisen pääoman suhteen kokonaisriskin määrään.
Kokonaisriski
 
 
 
Ydinpääoman (CET1)
vakavaraisuussuhde, %
Ydinpääoma (CET1)
x 100
Tunnusluku kuvaa luottolaitoksen vakavaraisuutta ja kertoo
ydinpääoman suhteen kokonaisriskin määrään.
Kokonaisriski
Vähimmäisomavaraisuusaste
(leverage ratio), %
Ensisijainen pääoma (T1)
x 100
Tunnusluku kuvaa luottolaitoksen velkaantuneisuutta ja kertoo
ensisijaisen pääoman suhteen vastuiden kokonaismäärään.
Vastuiden määrä
Maksuvalmiusvaatimus (LCR), %
Likvidit varat
x 100
Tunnusluku kuvaa lyhyen aikavälin maksuvalmiusriskiä, joka
edellyttää pankilta riittäviä korkealaatuisia likvidejä varoja 30
päivää kestävästä akuutista stressiskenaariosta selviämiseen.
Likviditeetin ulosvirtaukset - likviditeetin sisään virtaukset
stressitilanteessa
Pysyvän varainhankinnan vaatimus
(NSFR), %
Pysyvä varainhankinta
x 100
Pysyvän varainhankinnan tunnusluku kuvaa pitkän aikavälin
likviditeettiriskiä, joka edellyttää pankilta riittävää määrää vakaita
rahoituslähteitä suhteessa vakaita rahoituslähteitä edellyttäviin
eriin. Tavoitteena on turvata varojen ja velkojen kestävää
maturiteettirakennetta vuoden aikahorisontilla ja rajoittaa
turvautumista liiaksi lyhytaikaiseen tukkuvarainhankintaan.
Pysyvän varainhankinnan vaade
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  33
Järjestämättömät saamiset
vastuista, %
Järjestämättömät saamiset (brutto)
x 100
Tunnusluku kuvaa vakavissa maksuongelmissa olevien asiakkaiden
vastuiden osuutta koko vastuukannasta. Järjestämättömillä saamisilla
tarkoitetaan yli 90 päivää erääntyneitä saamisia ja muita riskillisiksi
luokiteltuja saamisia sekä tällaisiin saamisiin kohdistuvia
taloudellisista vaikeuksista johtuvia lainanhoitojoustoja.
Lainanhoitojoustot ovat asiakkaan aloitteesta sovittuja helpotuksia
alkuperäiseen maksuohjelmaan, ja niillä pyritään auttamaan
asiakasta selviytymään väliaikaisista maksuvaikeuksista.
Järjestämättömät saamiset esitetään bruttomääräisinä, niistä ei ole
vähennetty odotettavissa olevia luottotappioita.
Vastuut katsauskauden lopussa
Ongelmasaamiset vastuista, %
Ongelmasaamiset (brutto)
x 100
Tunnusluku kuvaa maksuongelmissa olevien asiakkaiden vastuiden
osuutta koko vastuukannasta. Ongelmasaamisilla tarkoitetaan yli 90
päivää erääntyneitä saamisia, muita riskillisiksi luokiteltuja saamisia
sekä tällaisiin tai terveisiin saamisiin kohdistuvia asiakkaan
taloudellisista vaikeuksista johtuvia lainanhoitojoustoja.
Lainanhoitojoustot ovat asiakkaan aloitteesta sovittuja helpotuksia
alkuperäiseen maksuohjelmaan, ja niillä pyritään auttamaan
asiakasta selviytymään väliaikaisista maksuvaikeuksista.
Järjestämättömien lainanhoitojoustojen lisäksi ongelmasaamisiin
sisältyvät koeajalla olevat järjestämättömistä saamisista jo
tervehtyneet lainanhoitojoustosaamiset tai saamiset, joissa
lainanhoitojousto on tehty sopimukseen, joka ei ollut järjestämätön.
Muista kuin asiakkaan taloudellisista vaikeuksista johtuneita
maksuohjelmamuutoksia ei luokitella ongelmasaamisiksi.
Ongelmasaamiset esitetään bruttomääräisinä, niistä ei ole
vähennetty odotettavissa olevia luottotappioita.
Vastuut katsauskauden lopussa
Terveet lainanhoitojoustosaamiset
vastuista, %
Terveet lainanhoitojoustosaamiset (brutto)
x 100
Tunnusluku kuvaa terveiden lainanhoitojoustosaamisten osuutta
koko vastuukannasta. Terveitä lainanhoitojoustosaamisia ovat
koeajalla olevat järjestämättömistä saamisista jo tervehtyneet
lainanhoitojoustosaamiset tai saamiset, joissa lainanhoitojousto on
tehty sopimukseen, joka ei ollut järjestämätön. Muista kuin asiakkaan
taloudellisista vaikeuksista johtuneita maksuohjelmamuutoksia ei
luokitella lainanhoitojoustosaamisiksi.
Vastuut katsauskauden lopussa
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  34
Terveet lainanhoitojoustosaamiset
ongelmasaamisista, %
Terveet lainanhoitojoustosaamiset (brutto)
x 100
Tunnusluku kuvaa terveiden lainanhoitojoustosaamisten osuutta
ongelmasaamisista, joihin sisältyy terveiden
lainanhoitojoustosaamisten lisäksi järjestämättömät saamiset.
Terveitä lainanhoitojoustosaamisia ovat koeajalla olevat
järjestämättömistä saamisista jo tervehtyneet
lainanhoitojoustosaamiset tai saamiset, joissa lainanhoitojousto on
tehty sopimukseen, joka ei ollut järjestämätön. Muista kuin asiakkaan
taloudellisista vaikeuksista johtuneita maksuohjelmamuutoksia ei
luokitella lainanhoitojoustosaamisiksi.
Ongelmasaamiset katsauskauden lopussa
Tappiota koskeva vähennyserä
(saamiset asiakkailta)
ongelmasaamisista, %
 
Tappiota koskeva vähennyserä, joka kohdistuu tase-erään
Saamiset asiakkailta
x 100
Tunnusluku kuvaa odotettavissa olevien tappioiden osuutta kaikista
ongelmasaamisista. Ongelmasaamisiin sisältyvät järjestämättömät
saamiset sekä terveet lainanhoitojoustosaamiset.
Ongelmasaamiset katsauskauden lopussa
Luotto- ja takauskanta
Luottokanta + takauskanta
Tunnusluku kuvaa annettujen luottojen ja takausten yhteismäärää.
Vastuut
Luotto- ja takauskanta + korkosaamiset + käyttämättömät
luottojärjestelyt
Ongelmasaamisten ja järjestämättömien saamisten
suhteutusperusteena käytetään luotto- ja takauskannan,
korkosaamisten sekä käyttämättömien luottojärjestelyiden
(nostamattomat luotot ja nostovarat) summaa.
Muut vastuut
Korkosaamiset + käyttämättömät luottojärjestelyt
Luotto- ja takauskannan lisäksi vastuita muodostuu korkosaamisista
sekä käyttämättömistä luottojärjestelyistä (nostamattomat luotot ja
nostovarat).
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  35
Vakavaraisuustaulukot
Luottolaitosvakavaraisuus
Omat varat
milj. €
31.12.2025
31.12.2024
OP Yrityspankki Oyj:n oma pääoma
5 255
4 866
Käyvän arvon rahasto, rahavirran suojaus
1
0
Ydinpääoma (CET1) ennen vähennyksiä
5 256
4 866
Aineettomat hyödykkeet
-5
-3
Eläkevastuun ylikate ja arvostusoikaisut
-57
-51
Ennakoitu voitonjako
-131
-112
Järjestämättömien vastuiden kattamisvaatimuksesta puuttuva
määrä
-32
-43
Ydinpääoma (CET1)
5 030
4 658
Ensisijainen pääoma (T1)
5 030
4 658
Debentuurilainat
796
1 288
Debentuurilainat, joihin sovelletaan siirtymäsäännöstä
0
22
Yleiset luottoriskioikaisut
23
24
Toissijainen pääoma (T2)
819
1 334
Omat varat yhteensä
5 849
5 992
Kokonaisriski
milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Luotto- ja vastapuoliriski
32 143
29 458
Standardimenetelmä (SA)
32 143
29 458
Valtio- ja keskuspankkivastuut
34
106
Luottolaitosvastuut
650
524
Yritysvastuut
19 738
22 519
Vähittäisvastuut
2 958
3 192
Kiinteistövakuudelliset vastuut ja kiinteistökehitysvastuut
7 235
1 475
Maksukyvyttömät vastuut
382
456
Erityisen suuren riskin erät
0
118
Katetut joukkolainat
772
697
Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset (CIU)
27
36
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset
0
3
Muut
346
330
Keskusvastapuolen maksukyvyttömyysrahaston riskit
1
1
Arvopaperistetut erät
29
27
Markkina- ja selvitysriski, standardimenetelmä
861
944
Operatiivinen riski, standardimenetelmä
1 339
1 229
Vastuun arvonoikaisu (CVA)
238
210
Muut riskit*
1 181
1 075
Kokonaisriski yhteensä
35 792
32 944
* Muuten kattamattomat riskit.
OP Yrityspankki Oyj:n toimintakertomus 2025   |  36
Suhdeluvut
Suhdeluvut, %
31.12.2025
31.12.2024
Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde
14,1
14,1
Tier1-vakavaraisuussuhde
14,1
14,1
Vakavaraisuussuhde
16,3
18,2
Pääomavaatimus
Pääomavaatimus, milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Omat varat
5 849
5 992
Pääomavaatimus
3 907
3 547
Puskuri pääomavaatimuksiin
1 942
2 445
Pääomavaatimus muodostuu minimivaatimuksesta 8 prosenttia, kiinteästä
lisäpääomavaatimuksesta 2,5 prosenttia ja ulkomaisten vastuiden maakohtaisista
muuttuvista lisäpääomavaatimuksista.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  37
TILINPÄÄTÖS
Tuloslaskelma
Oikaistu
Milj. €
Liite
2025
2024
Efektiivisen koron menetelmää käyttäen lasketut korkotuotot
2 301
3 088
Korkokulut
-1 725
-2 559
Korkokate
4
576
529
Saamisten arvonalentumiset
5
32
-1
Palkkiotuotot
133
131
Palkkiokulut
-58
-57
Nettopalkkiotuotot
6
75
75
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen nettotuotot
7
130
136
Sijoitustoiminnan nettotuotot
8
1
0
Liiketoiminnan muut tuotot
9
51
33
Henkilöstökulut
10
-91
-90
Poistot ja arvonalentumiset
11
-1
-1
Liiketoiminnan muut kulut
12
-215
-207
Liiketoiminnan kulut
-306
-298
Liikevoitto
559
473
Tulos ennen veroja
13
559
473
Tuloverot
-121
-101
Tilikauden tulos
437
372
OP Yrityspankki Oyj siirsi strukturoitujen joukkovelkakirjalainatuotteiden sekä näitä taloudellisesti suojaavien johdannaisten korkoja kerryttävien erien esittämisen osaksi korkokatteen korkokuluja vuoden 2025 aikana. Vertailukauden
2024 tiedot on oikaistu. Aikaisemmin kyseiset erät on esitetty kokonaisuudessaan tuloslaskelman kaupankäynnin nettotuotoissa. Muutoksesta kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 2. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden ja esittämisen
muutokset.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  38
Laaja tuloslaskelma
Milj. €
Liite
2025
2024
Tilikauden tulos
437
372
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat voitot/(tappiot)
28
3
4
Muutokset omassa luottoriskissä käypään arvoon arvostetuista veloista
-1
-7
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi
Käyvän arvon rahaston muutos
Käypään arvoon arvostamisesta
30
79
-39
Rahavirran suojauksesta
30
-1
8
Tuloverot
Eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteiseksi
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvista voitoista/(tappioista)
24
-1
-1
Muutokset omassa luottoriskissä käypään arvoon arvostetuista veloista
0
1
Eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi
Käypään arvoon arvostamisesta
30
-16
8
Rahavirran suojauksesta
30
0
-2
Muut laajan tuloksen erät
64
-27
Tilikauden laaja tulos
501
345
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  39
Tase
Milj. €
Liite
31.12.2025
31.12.2024
Käteiset varat ja talletukset keskuspankeissa
15
15 769
18 071
Saamiset luottolaitoksilta
16
10 486
10 753
Saamiset asiakkailta
17
29 181
28 385
Johdannaissopimukset
18
2 544
3 383
Sijoitusomaisuus
19
17 627
14 234
Aineettomat hyödykkeet
20
5
3
Aineelliset hyödykkeet
21
5
4
Muut varat
23
643
850
Varat yhteensä
76 259
75 683
Velat luottolaitoksille
25
27 745
25 049
Velat asiakkaille
26
19 722
19 387
Johdannaissopimukset
18
2 647
3 150
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
27
17 199
19 326
Varaukset ja muut velat
28
2 548
2 142
Tuloverovelat
24
13
23
Laskennalliset verovelat
24
319
295
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
29
811
1 444
Velat yhteensä
71 005
70 817
Oma pääoma
30
Osakepääoma
428
428
Käyvän arvon rahasto
-25
-88
Muut rahastot
1 019
1 019
Kertyneet voittovarat
3 833
3 507
Oma pääoma yhteensä
5 255
4 866
Velat ja oma pääoma yhteensä
76 259
75 683
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  40
Oman pääoman muutoslaskelma
Milj. €
Osakepääoma
Käyvän
arvon
rahasto
Muut
rahastot
Kertyneet
voittovarat
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024
428
-63
1 019
3 213
4 597
Tilikauden laaja tulos
-25
370
345
Tilikauden tulos
372
372
Muut laajan tuloksen erät
-25
-2
-27
Voitonjako
-76
-76
Muut
0
0
Oma pääoma 31.12.2024
428
-88
1 019
3 507
4 866
Milj. €
Osakepääoma
Käyvän
arvon
rahasto
Muut
rahastot
Kertyneet
voittovarat
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2025
428
-88
1 019
3 507
4 866
Tilikauden laaja tulos
63
438
501
Tilikauden tulos
437
437
Muut laajan tuloksen erät
63
1
64
Voitonjako
-112
-112
Muut
0
0
Oma pääoma 31.12.2025
428
-25
1 019
3 833
5 255
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  41
Rahavirtalaskelma
Milj. €
Liite
2025
2024
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos
437
372
Oikaisut tilikauden tulokseen
669
512
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
-3 042
605
Saamiset luottolaitoksilta
16
397
1 494
Saamiset asiakkailta
17
-756
-151
Johdannaissopimukset, varat
18
404
639
Sijoitusomaisuus
19
-3 294
-1 191
Muut varat
23
207
-186
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
2 882
2 186
Velat luottolaitoksille
25
2 624
900
Velat asiakkaille
26
335
2 133
Johdannaissopimukset, velat
18
-502
-809
Varaukset ja muut velat
28
426
-38
Maksetut tuloverot
-123
-81
Saadut osingot
1
2
A. Liiketoiminnan rahavirta yhteensä
825
3 596
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
20, 21
-13
-10
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset
20, 21
10
7
B. Investointien rahavirta yhteensä
-3
-3
Rahoituksen rahavirrat
Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset
29
807
1
Velat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset
29
-1 456
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset
27
8 733
7 865
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset
27
-11 066
-13 043
Maksetut osingot
-112
-76
Vuokrasopimusvelat
22
-1
-1
C. Rahoituksen rahavirta yhteensä
-3 095
-5 254
Rahavarojen nettomuutos (A+B+C)
-2 273
-1 661
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  42
Milj. €
Liite
2025
2024
Rahavarat tilikauden alussa
18 222
19 894
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
101
-11
Rahavarat tilikauden lopussa
16 050
18 222
Saadut korot
4 739
6 085
Maksetut korot
-4 039
-5 296
Kauden tulokseen tehdyt oikaisut
Erät, joihin ei liity maksutapahtumaa ja muut oikaisut
Saamisten arvonalentumiset
-32
2
Rahoitusinstrumenttien arvon muutokset
470
191
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
0
0
Poistot ja arvonalentumiset
1
1
Maksetut tuloverot
121
101
Muut
109
216
Oikaisut yhteensä
669
512
Rahavarat
Käteiset varat ja talletukset keskuspankeissa
15 769
18 071
Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta
281
151
Yhteensä
16 050
18 222
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  43
Liitetiedot
Taseen liitetiedot
Liite 15. Käteiset varat ja talletukset keskuspankeissa
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  44
Liite 31. Saamisten ja saamistodistusten tappiota
koskeva vähennyserä
117
Liite 35. Rahoitusvarat ja -velat, jotka on vähennetty
toisistaan tai joita koskee toimeenpantavissa oleva
yleinen nettoutusjärjestely
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  45
Liite 1. OP Yrityspankki Oyj:n IFRS-tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Yleistä
OP Yrityspankki on yksi johtavista yrityspankeista Suomessa. OP Yrityspankilla on
vakiintunut ja laaja yhtiöistä ja instituutioista koostuva asiakaskunta, jolle se tarjoaa
kattavan valikoiman pankkipalveluita. Lisäksi OP Yrityspankki toimii myös keskuspankkina
OP Pohjolan osuuspankeille.
OP Yrityspankki Oyj kuuluu OP Pohjolaan, joka muodostuu osuuspankeista ja niiden
keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta tytäryhtiöineen. OP Pohjolan jäsenluottolaitoksiin
kuuluvat OP Yrityspankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP Vähittäisasiakkaat Oyj ja OP
Osuuskunnan jäsenosuuspankit.
OP Ryhmä vaihtoi 28.10.2025 nimensä OP Pohjolaksi.
Talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain mukaisesti jäsenluottolaitokset, mukaan
lukien OP Yrityspankki ja OP Osuuskunta vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti
toistensa veloista ja sitoumuksista. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät
tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että laissa määritellyt selvitystilan edellytykset täyttyvät,
OP Osuuskunnalla on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan ylimääräisiä maksuja viimeksi
vahvistettujen taseiden yhteenlaskettujen loppusummien perusteella.
OP Yrityspankin kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity katuosoite on Gebhardinaukio 1,
00510 Helsinki. OP Yrityspankin rekisteröity postiosoite on PL 308, 00013 OP POHJOLA.
Jäljennös OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta
www.op.fi tai yhtiön toimipisteestä.
OP Yrityspankin emoyhtiö on OP Osuuskunta, jonka konsernitilinpäätökseen OP
Yrityspankin tiedot yhdistellään. Jäljennös OP Osuuskunnan tilinpäätöksestä on saatavissa
käyntiosoitteessa Gebhardinaukio 1, 00510 Helsinki.
OP Pohjolan tilinpäätös on saatavissa internet-osoitteesta www.op.fi tai OP Pohjolan
toimipisteestä osoitteesta Gebhardinaukio 1, 00510 Helsinki.
OP Yrityspankin hallitus hyväksyi tämän tilinpäätöksen 11.2.2026.
Laatimisperusta
Tilinpäätös on laadittu kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien (International Financial
Reporting Standards) mukaisesti. Tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan niitä IAS- ja
IFRS-standardeja ja SIC- ja IFRIC-tulkintoja, jotka olivat voimassa 31.12.2025.
Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla viitataan niihin standardeihin ja tulkintoihin, jotka
on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1606/2002
mukaisesti. OP Yrityspankin liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä
täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
OP Yrityspankki otti käyttöön vuonna 2025 seuraavat standardit ja tulkinnat:
• IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset ‑standardiin tehdyt muutokset tulivat
voimaan 1.1.2025. Muutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta tilinpäätökseen.
Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina. Liitetaulukoiden erissä esitetty numero nolla
tarkoittaa sitä, että erä sisältää saldoa, mutta se pyöristyy nollaan. Mikäli erässä ei esitetä
mitään (tyhjä), erän saldo on nolla.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaiset Pilari 3 -
vakavaraisuustiedot esitetään OP-yhteenliittymän Pilari 3 -taulukoissa. OP Yrityspankin
toimintakertomuksessa esitetään kooste vakavaraisuudesta.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti edellyttää johdolta
arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tilinpäätöstä
laadittaessa tehdään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat
poiketa toteumasta. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden soveltamisessa.
Odotettavissa olevat luottotappiot
Odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) laskentamallien määrittämiseen liittyy johdon
harkintaa.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  46
Varsinainen ECL-lukujen laskenta suoritetaan ECL-malleilla, jotka perustuvat havaittavissa
olevien syöttötietojen käyttöön, paitsi jos kyseessä on pääsääntöisesti vaiheessa 2 tai 3 ja
tarkkailulistalla oleva suuri yritysvastuu, jolloin ECL lasketaan asiantuntija-arvioon
perustuvalla kassavirtaperusteisella ECL-menetelmällä. Asiantuntija-arvioihin liittyy johdon
harkintaa muun muassa tulevien kassavirtojen määrään ja ajoitukseen sekä vakuuden
arvoon.
Johdon harkintaan perustuvat lisävaraukset (management overlay) ovat joko suoraan
ECL:n määrään tehtyjä lisävarauksia tai sitten PD- tai LGD-riskiparametreihin sisällytettyjä
arvioita (ns. post model adjustments) ja ne on tarkoitettu vain väliaikaiseen käyttöön,
kunnes varauksen aiheuttama ennakoimaton tapahtuma tai olosuhde on saatu huomioitua
ECL-malleissa.
Liitetiedossa 31. Saamisten ja saamistodistusten tappiota koskeva vähennyserä esitetään
laskelmat tappiota koskevasta vähennyserästä ja laskentaan liittyvistä keskeisistä
epävarmuustekijöistä.
Ulkomaan rahan määräiset erät
Tilinpäätös laaditaan euroina, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan
rahan määräiset liiketoimet kirjataan euromääräisiksi tapahtumapäivän kurssiin tai
kirjauskuukauden keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset
monetaariset tase-erät muutetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ei-monetaariset
tase-erät, jotka arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon, esitetään tapahtumapäivän
kurssiin.
Ulkomaan rahan määräisten liiketapahtumien ja monetaaristen tase-erien muuttamisesta
euroiksi syntyvät kurssierot kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina tuloslaskelman
erään Sijoitustoiminnan nettotuotot.
Uudet standardit ja tulkinnat
IASB (International Accounting Standards Board) on julkaissut seuraavia tulevia
merkittäviä standardimuutoksia.
IFRS 18 -tilinpäätösstandardi tilinpäätöksen esittämisestä ja
tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista
International Accounting Standards Board (IASB) on julkaissut uuden IFRS 18 -
tilinpäätösstandardin 9.4.2024 (ei vielä hyväksytty EU:ssa), joka käsittelee tilinpäätöksen
esittämistä ja tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja. Uusi tilinpäätösstandardi tuo muutoksia
ennen kaikkea tuloslaskelman esittämiseen. Lisäksi yhteisöjen tulee esittää muita eriä ja
välisummia, jos ne ovat tarpeen, jotta päälaskelmat muodostavat hyödyllisen, jäsennellyn
yhteenvedon.
IFRS 18 -tilinpäätösstandardia on sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla
raportointikausilla (sovelletaan takautuvasti vertailutietoihin). IFRS 18 -tilinpäätösstandardi
korvaa IAS 1 -standardin. Uusi standardi ei vaikuta erien kirjaamiseen tai arvostamiseen
tilinpäätöksessä.
OP Yrityspankissa on käynnissä selvitys uuden standardin vaikutuksista. Tämän hetken
arvion mukaan IFRS 18 -tilinpäätösstandardilla ei ole merkittävää vaikutusta OP
Yrityspankin tilinpäätökseen. IFRS 18 standardi koskee tilinpäätöksessä seuraavia osa-
alueita:
• tuloslaskelman rakenne, jota määrittää yhtiön pääasiallinen operatiivinen liiketoiminta ja
siihen kuulumattomat muut erät tulee esittää erillään sijoittamisessa ja/tai
rahoituksessa,
• erillisen täsmäytyslaskelman esittäminen johdon määrittelemistä tuloksellisuutta
kuvaavista IFRS 18:n kriteerit täyttävistä tunnusluvuista (”management-defined
performance measures”),
• liitetietojen esittäminen laajennetuista yhdistämis- ja erittelykriteereistä, joita
sovelletaan sekä päälaskelmiin että tilinpäätöksen liitetietoihin.
Muut tulevat muutokset
Muutokset rahoitusinstrumenttien luokitteluun ja arvostamiseen (koskee IFRS 9ää ja IFRS
7ää; julkaistu 30.5.2024, hyväksytty EU:ssa 28.5.2025). Tämä muutos tarkentaa joidenkin
rahoitusvelkojen taseesta pois kirjaamisen ajankohtaa silloin kun maksetaan sähköisen
maksujärjestelmän kautta. Muutos myös tarkentaa rahoitusvarojen SPPI-kriteerien
arviointia (esim. ESG-tavoite) sekä edellyttää uusia liitteitä sellaisille tuotteille, joiden
sopimukselliset ehdot voivat muuttaa rahavirtoja (esim. ESG-tavoite) ja tarkentaa FVOCI-
luokiteltujen osakkeiden liitteitä.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  47
Muutosta on sovellettava 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla (ei
takautuvaa soveltamista vertailuvuoteen). OP Yrityspankissa on käynnissä selvitys
muutoksen vaikutuksista. Tämän hetken arvion mukaan näillä muutoksilla ei ole
merkittävää vaikutusta tilinpäätökseen.
IFRS 19 Subsidiaries without Public Accountability: Disclosures (julkaistu 9.5.2024 ja
muutokset siihen 21.8.2025, ei vielä hyväksytty EU:ssa) -standardi on vapaaehtoinen ja se
mahdollistaa tietyille tytäryhtiöille IFRS-tilinpäätösstandardien käytön vähennetyillä
liitetietovaatimuksilla. Standardia voi halutessaan soveltaa 1.1.2027 tai sen jälkeen
alkavilla raportointikausilla. OP Yrityspankki ei odota tällä olevan merkittävää vaikutusta.
Vuosittaiset parannukset osa 11 (julkaistu 18.7.2024, hyväksytty EU:ssa 10.7.2025).
Muutokset koskevat seuraavia standardeja: IFRS 1, IFRS 7, IFRS 9, IFRS 10 ja IAS 7.
Muutoksia on sovellettava 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. OP
Yrityspankki ei odota näillä muutoksilla olevan merkittävää vaikutusta.
Sopimukset, joissa viitataan luonnonolosuhteista riippuvaiseen sähköön muuttaa IFRS 9 ja
IFRS 7 standardeja (julkaistu 18.12.2024, hyväksytty EU:ssa 1.7.2025). Tämä tuo
muutoksia IFRS 9:n oman käytön poikkeukseen toimitussopimuksissa ja suojauslaskennan
vaatimuksiin. Muutokset astuvat voimaan 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla
raportointikausilla. OP Yrityspankki ei odota tällä olevan merkittävää vaikutusta.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  48
Liite 2. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden ja esittämisen muutokset
OP Yrityspankki Oyj siirsi strukturoitujen joukkovelkakirjalainatuotteiden sekä näitä
taloudellisesti suojaavien johdannaisten korkoja kerryttävien erien esittämisen osaksi
korkokatteen korkokuluja vuoden 2025 aikana. Vertailukauden 2024 tiedot on oikaistu.
Aikaisemmin kyseiset erät on esitetty kokonaisuudessaan tuloslaskelman kaupankäynnin
nettotuotoissa. Kyseessä oli vapaaehtoinen laatimisperiaatteiden muutos. Korkokuluja
siirrettiin kaupankäynnin nettotuotoista korkokatteen korkokuluihin yhteensä 102
miljoonaa euroa vuodelta 2024.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  49
Liite 3. Segmenttiraportointi
OP Yrityspankin liiketoimintasegmentit ovat Yrityspankki ja pääomamarkkinat,
Rahoitusyhtiöpalvelut ja maksuliike sekä Baltia. Ryhmätoiminnot-segmentissä esitetään
liiketoimintasegmentteihin kuulumaton toiminta. Segmenttiraportointi laaditaan
noudattaen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Segmenttiraportointi noudattaa OP
Yrityspankki Oyj:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Segmenttijako ja esittämistapa
perustuvat johdon raportointiin. Segmenttien tulosta ja kannattavuutta seurataan tulos
ennen veroja tasolla.
Yrityspankki ja pääomamarkkinat
Yrityspankki ja pääomamarkkinat -segmentti tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille rahoitus-
sekä likviditeetinhallintapalveluja. Palvelutarjontaan kuuluvat myös velkaemissioiden
järjestäminen, osake-, valuutta-, joukkovelkakirja-, rahamarkkina- ja johdannaistuotteet,
strukturoidut sijoitustuotteet sekä sijoitustutkimus. Segmentti tarjoaa
pääomamarkkinatuotteita ja -palveluja omien asiakkaidensa lisäksi osuuspankkien kautta
yritys- ja henkilöasiakkaille.
Segmentin liiketoiminnan nettotuotot muodostuvat pääosin korkokatteesta,
sijoitustoiminnan tuotoista ja nettopalkkiotuotoista. Kulut muodostuvat pääosin henkilöstö-
ja ICT-kuluista. Liiketoiminnan merkittävimmät riskilajit ovat luottoriski ja markkinariski.
Rahoitusyhtiöpalvelut ja maksuliike
Rahoitusyhtiöpalvelut ja maksuliike -segmentti tarjoaa asiakasrahoituspalveluja kuluttajille
ja yrityksille, maksamisen ja likviditeetinhallinnan palveluja, käyttöpääoman ja
ulkomaankaupan rahoituspalveluja sekä kohde- ja saatavavakuudellisia rahoituspalveluja.
Segmentin liiketoiminnan nettotuotot muodostuvat pääosin korkokatteesta ja
palkkiotuotoista. Kulut muodostuvat pääosin henkilöstö- ja ICT-kuluista. Liiketoiminnan
merkittävin riskilaji on luottoriski.
Baltia
Baltia-segmentti tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille rahoitus- ja
likviditeetinhallintapalveluja sekä ulkomaankaupan rahoituspalveluja paikallisella
asiantuntemuksella. OP Yrityspankilla on sivuliikkeet Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
Segmentin liiketoiminnan nettotuotot muodostuvat pääosin korkokatteesta ja
palkkiotuotoista. Kulut muodostuvat pääosin henkilöstö- ja ICT-kuluista. Liiketoiminnan
merkittävin riskilaji on luottoriski.
Ryhmätoiminnot
Ryhmätoimintoihin on keskitetty OP Pohjolaa tukevat toiminnot, kuten keskuspankki,
jonka vastuulla on jäsenluottolaitosten ja keskusyhteisökonsernin rahoituksen ja
maksuvalmiuden hallinta. Keskuspankki vastaa myös OP Pohjolan
tukkuvarainhankinnasta yhdessä OP-Asuntoluottopankin kanssa. Segmentin tuotot
muodostuvat pääosin korkokatteesta ja sijoitustoiminnan nettotuotoista.
Ryhmätoiminnoissa esitetään lisäksi ne tuotot, kulut, sijoitukset ja pääomat, joita ei ole
kohdistettu muille segmenteille. Liiketoiminnan nettotuotot muodostuvat pääosin
korkokatteesta ja sijoitustoiminnan tuotoista. Sen merkittävimmät riskilajit ovat
markkinariskit ja luottoriski. Ryhmätoiminnoissa esitetään lisäksi ne tuotot, kulut,
sijoitukset ja pääomat, joita ei ole kohdistettu liiketoimintasegmenteille.
Segmenttiraportoinnin laatimisperiaatteet
Segmenttiraportointi noudattaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Segmenteille on
kohdistettu ne tuotot, kulut, varat ja velat, joiden on katsottu välittömästi kuuluvan ja
olevan järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Segmenttien väliset erät
raportoidaan sarakkeessa "Segmenttien väliset erät".
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  50
Segmenttikohtaiset tiedot
Tulos tammi–joulukuu 2025, milj. €
Yrityspankki ja
pääomamarkkinat
Rahoitusyhtiö
-palvelut ja
maksuliike
Baltia
Ryhmä-
toiminnot
Segmenttien
väliset erät
Yhteensä
Efektiivisen koron menetelmällä kirjatut korkotuotot
862
767
180
1 985
-1 493
2 301
Korkokulut
-545
-550
-118
-2 005
1 493
-1 725
Korkokate
317
218
62
-21
0
576
josta segmenttien väliset erät
-302
119
-35
219
0
0
Saamisten arvonalentumiset
20
9
3
0
0
32
Palkkiotuotot
57
65
11
0
0
133
Palkkiokulut
-48
-5
0
-5
0
-58
Nettopalkkiotuotot
9
60
11
-4
0
75
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen nettotuotot
119
0
0
11
0
130
Sijoitustoiminnan nettotuotot
0
0
0
1
0
1
Liiketoiminnan muut tuotot
7
17
1
44
-18
51
Henkilöstökulut
-39
-34
-12
-6
0
-91
Poistot ja arvonalentumiset
0
0
-1
0
0
-1
Liiketoiminnan muut kulut
-89
-85
-26
-32
18
-215
Liiketoiminnan kulut
-128
-119
-39
-38
18
-306
Liikevoitto (-tappio)
343
184
38
-7
0
559
Tulos ennen veroja
343
184
38
-7
0
559
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  51
Tulos tammi–joulukuu 2024, milj. €
Yrityspankki ja
pääomamarkkinat
Rahoitusyhtiö
-palvelut ja
maksuliike
Baltia
Ryhmä-
toiminnot
Segmenttien
väliset erät
Yhteensä
Efektiivisen koron menetelmää käyttäen lasketut korkotuotot
1 123
905
217
2 780
-1 938
3 088
Korkokulut
-844
-689
-158
-2 805
1 938
-2 559
Korkokate
279
216
59
-25
0
529
josta segmenttien väliset erät
-510
185
-45
370
0
Saamisten arvonalentumiset
6
-9
3
-1
0
-1
Palkkiotuotot
54
67
11
0
0
131
Palkkiokulut
-48
-6
0
-3
0
-57
Nettopalkkiotuotot
6
61
11
-3
0
75
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen nettotuotot
130
0
0
6
0
136
Sijoitustoiminnan nettotuotot
0
0
0
0
0
0
Liiketoiminnan muut tuotot
6
19
1
22
-15
33
Henkilöstökulut
-39
-33
-12
-6
0
-90
Poistot ja arvonalentumiset
0
-1
-1
0
0
-1
Liiketoiminnan muut kulut
-81
-85
-22
-34
15
-207
Liiketoiminnan kulut
-120
-119
-35
-40
15
-298
Liikevoitto (-tappio)
307
167
39
-40
0
473
Tulos ennen veroja
307
167
39
-40
0
473
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  52
Tase 31.12.2025, milj. €
Yrityspankki ja
pääomamarkkinat
Rahoitusyhtiö
-palvelut ja
maksuliike
Baltia
Ryhmä-
toiminnot
Yhteensä
Käteiset varat ja talletukset keskuspankeissa
0
134
16
15 619
15 769
Saamiset luottolaitoksilta
0
186
0
10 300
10 486
Saamiset asiakkailta
17 287
8 609
3 294
-9
29 181
Johdannaissopimukset
2 530
0
0
14
2 544
Sijoitusomaisuus
690
0
0
16 938
17 627
Aineettomat hyödykkeet
2
0
0
2
5
Aineelliset hyödykkeet
0
2
2
1
5
Muut varat
254
47
4
337
643
Varat yhteensä
20 763
8 976
3 317
43 203
76 259
Velat luottolaitoksille
0
13
0
27 732
27 745
Velat asiakkaille
67
13 732
1 910
4 013
19 722
Johdannaissopimukset
2 518
0
0
129
2 647
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
1 789
0
0
15 410
17 199
Varaukset ja muut velat
102
1 476
155
814
2 548
Tuloverovelka
0
0
3
10
13
Laskennalliset verovelat
0
0
0
319
319
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
0
0
0
811
811
Velat yhteensä
4 476
15 221
2 068
49 240
71 005
Oma pääoma
5 255
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  53
Tase 31.12.2024, milj. €
Yrityspankki ja
pääomamarkkinat
Rahoitusyhtiö
-palvelut ja
maksuliike
Baltia
Ryhmä-
toiminnot
Yhteensä
Käteiset varat ja talletukset keskuspankeissa
0
168
19
17 883
18 071
Saamiset luottolaitoksilta
0
148
1
10 604
10 753
Saamiset asiakkailta
16 821
8 712
2 866
-13
28 385
Johdannaissopimukset
3 276
0
0
108
3 383
Sijoitusomaisuus
515
0
0
13 719
14 234
Aineettomat hyödykkeet
1
0
0
2
3
Aineelliset hyödykkeet
0
1
2
1
4
Muut varat
28
47
12
762
850
Varat yhteensä
20 641
9 077
2 900
43 065
75 683
Velat luottolaitoksille
0
32
0
25 017
25 049
Velat asiakkaille
74
13 497
1 696
4 120
19 387
Johdannaissopimukset
3 009
0
0
140
3 150
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
2 160
0
0
17 167
19 326
Varaukset ja muut velat
23
850
28
1 241
2 142
Tuloverovelka
0
0
2
21
23
Laskennalliset verovelat
0
0
0
295
295
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
0
0
0
1 444
1 444
Velat yhteensä
5 266
14 379
1 727
49 446
70 817
Oma pääoma
4 866
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  54
Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot
Liite 4. Korkokate
Laatimisperiaatteet
Korkotuotot ja -kulut, jotka syntyvät pankkiliiketoiminnan korollisista
rahoitusinstrumenteista, jotka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon tai käypään
arvoon laajan tuloksen kautta, kirjataan efektiivisen koron menetelmällä. Myös sellaisten
saamisten korot tuloutetaan, joiden erääntyneitä maksuja on hoitamatta. Lisäksi
korkokatteella esitetään saadut ja maksetut negatiiviset korot.
Efektiivisen koron menetelmää käyttäen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvelan
odotettavissa olevana voimassaoloaikana saatavaksi tai suoritettavaksi arvioidut maksut
tulevat diskontatuiksi rahoitusvaroihin kuuluvan erän bruttomääräisen kirjanpitoarvon tai
rahoitusvelan jaksotetun hankintamenon suuruiseksi. Efektiivistä korkoa laskettaessa
rahavirrat arvioidaan ottamalla huomioon rahoitusinstrumentin kaikki sopimusehdot ilman
odotettavissa olevia luottotappioita (”ECL”). Laskelma sisältää kaikki sellaiset
sopimusosapuolten välillä suoritettavat tai saatavat palkkiot ja korkopisteet, jotka ovat
kiinteä osa efektiivistä korkoa, transaktiomenot sekä kaikki muut yli- tai alikurssit.
Palkkioita, jotka ovat kiinteä osa rahoitusinstrumentin korkoa, ovat esimerkiksi lainan
nostoon liittyvät toimitus- ja järjestelypalkkiot, ja ne jaksotetaan rahoitusinstrumentin
odotettavissa olevalle juoksuajalle tai lyhyemmälle ajanjaksolle, jos se on asianmukaista.
Palkkioita, jotka eivät ole kiinteä osa rahoitusinstrumentin efektiivistä korkoa, käsitellään
IFRS 15 -standardin mukaisesti, ja näitä ovat esimerkiksi lainan hoitoon liittyvät palkkiot.
Korkokattoluoton lisämarginaali sisältyy efektiivisen koron laskentaan ja se tuloutetaan
korkokatteeseen sopimuksen voimassaoloaikana.
Korkotuotot on laskettu soveltamalla efektiivistä korkoa rahoitusvaroihin kuuluvan erän
bruttomääräiseen kirjanpitoarvoon, paitsi silloin, kun kyseessä ovat rahoitusvarat, jotka
eivät ole ostettuja tai alun perin myönnettyjä luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita
rahoitusvaroja, mutta joista on myöhemmin tullut luottoriskin johdosta arvoltaan
alentuneita rahoitusvaroja, koska ne ovat erääntyneitä yli 90 päivää .
Korkokatteella esitetään myös voitot ja tappiot suojaussuhteista, joihin sovelletaan IFRS:n
mukaista suojauslaskentaa. Kaikki niiden johdannaisten nettokorkotuotot ja
nettokorkokulut, joilla suojataan niiden saamisten korkoriskiä, joiden korkotuotot esitetään
efektiivisen koron menetelmällä lasketuissa korkotuotoissa ja joihin sovelletaan
suojauslaskentaa, esitetään efektiivisen koron menetelmällä lasketuissa korkotuotoissa.
Korkokuluissa esitetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen
kaikki nettokorkotuotot ja nettokorkokulut sekä voitot ja tappiot, jotka syntyvät
sovellettaessa IFRS:n mukaista suojauslaskentaa. Korkokuluissa esitetään vastaavasti myös
rahoitusvelkoja suojaavien johdannaisten nettokorkotuotot ja nettokorkokulut. Lisäksi
korkokuluissa esitetään strukturoitujen joukkovelkakirjalainatuotteiden sekä näitä
taloudellisesti suojaavien johdannaisten korkoja kerryttävät erät. Näiden tuotteiden
arvostuserot ja niiden erien muut kuin korkoa kerryttävät erät esitetään
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien erien nettotuotoissa.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  55
Oikaistu
Milj. €
2025
2024
Korkotuotot
Efektiivisen koron menetelmää käyttäen lasketut korkotuotot
Korkotuotot saamisista luottolaitoksilta
693
1 031
Korkotuotot luotoista asiakkaille
1 049
1 299
Korkotuotot rahoitusleasingsaamisista asiakkailta
96
112
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista saamistodistuksista
67
56
Korkotuotot veloista asiakkaille
0
0
Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista saamistodistuksista
0
0
Korkotuotot käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjatuista saamistodistuksista
225
165
Korkotuotot johdannaissopimuksista, käyvän arvon suojaus
137
30
Korkotuotot johdannaissopimuksista, rahavirran suojaus
0
61
Muut korkotuotot johdannaissopimuksista
0
0
Korkotuotot luotoista asiakkaille, suojauslaskennan arvostuserät
18
30
Korkotuotot saamistodistuksista, suojauslaskennan arvostuserät
-8
247
Muut korkotuotot
23
56
Yhteensä
2 301
3 088
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  56
Oikaistu
Milj. €
2025
2024
Korkokulut
Velat luottolaitoksille
Korkokulut talletuksista luottolaitoksille
-581
-752
Korkokulut veloista luottolaitoksille
0
0
Korkokulut veloista luottolaitoksille, suojauslaskennan arvostuserät
-72
-167
Velat asiakkaille
Korkokulut talletuksista asiakkaille
-323
-461
Korkokulut muista veloista asiakkaille
-82
-81
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
Korkokulut yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista
-391
-489
Korkokulut yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, suojauslaskennan arvostuserät
-116
-222
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Korkokulut perpetuaali- ja debentuurilainoista
-36
-38
Korkokulut veloista, joilla on huonompi etuoikeus, suojauslaskennan arvostuserät
-7
-30
Johdannaissopimukset
Korkokulut johdannaissopimuksista, käyvän arvon suojaus
-59
-163
Korkokulut johdannaissopimuksista, rahavirran suojaus
11
24
Korkokulut muista johdannaissopimuksista
-33
-103
Saamiset luottolaitoksilta
Negatiiviset korot
0
0
Muut korkokulut
-34
-76
Yhteensä
-1 725
-2 559
Korkokate yhteensä
576
529
OP Yrityspankki Oyj siirsi strukturoitujen joukkovelkakirjalainatuotteiden sekä näitä taloudellisesti suojaavien johdannaisten korkoja kerryttävien erien esittämisen osaksi korkokatteen korkokuluja vuoden 2025 aikana. Vertailukauden
2024 tiedot on oikaistu. Aikaisemmin kyseiset erät on esitetty kokonaisuudessaan tuloslaskelman kaupankäynnin nettotuotoissa. Muutoksesta kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 2. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden ja esittämisen
muutokset.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  57
Liite 5. Saamisten arvonalentumiset
Saamisten arvonalentumisissa esitetään odotettavissa olevat luottotappiot saamisista asiakkailta, taseen ulkopuolisista eristä ja saamistodistuksista sekä lopulliset luottotappiot ja niiden
palautukset.
Milj. €
2025
2024
Luotto- ja takaustappioina poistetut saamiset
-14
-29
Palautukset poistetuista saamisista
1
1
Odotettavissa olevat luottotappiot (ECL) saamisista asiakkailta ja taseen ulkopuolisista eristä
44
29
Odotettavissa olevat luottotappiot (ECL) saamistodistuksista
2
-2
Saamisten arvonalentumiset yhteensä
32
-1
Liitetiedossa 31. Saamisten ja saamistodistusten tappiota koskeva vähennyserä esitetään laskelmat tappiota koskevasta vähennyserästä ja laskentaan liittyvistä keskeisistä
epävarmuustekijöistä.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  58
Liite 6. Nettopalkkiotuotot
Laatimisperiaatteet
OP Yrityspankin palkkiotuotot muodostuvat luotonannosta, talletuksista, maksuliikkeestä,
arvopapereiden välityksestä, arvopapereiden liikkeeseenlaskusta, rahastoista,
omaisuudenhoidosta, lainopillista tehtävistä ja takauksista. Luotonannon palkkiotuotoissa
esitetään lainan hoitamisesta perityt palkkiot. Palkkiokulut muodostuvat luotonannosta,
maksuliikkeestä, arvopapereiden välityksestä, arvopapereiden liikkeeseenlaskusta,
omaisuudenhoidosta, takauksista ja johdannaisista.
Palkkioita, jotka eivät ole kiinteä osa rahoitusinstrumentin efektiivistä korkoa, käsitellään
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisesti. IFRS 15 -standardin
mukaiset palkkiotuotot tuloutetaan, kun palvelun sovitut suoritevelvoitteet luovutetaan
asiakkaalle ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Palkkiotuotot kirjataan
siihen määrään, johon odotetaan oltavan oikeutettuja asiakkaalle luovutettavia luvattuja
palveluja vastaan. Palkkiokulut kirjataan suoriteperusteella nettopalkkiotuottoihin.
Yrityspankki ja pääomamarkkinat -segmentissä palkkioita peritään yritys-, instituutio- ja
henkilöasiakkailta sekä OP Pohjolan sisäisiltä toimijoilta. Palkkiotuotot koostuvat
luotonannon palkkiotuotoista, arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseenlaskusta,
sijoitustutkimuksesta ja takauksista. Rahoitusyhtiöpalvelut ja maksuliike -segmentissä
palkkioita peritään henkilöasiakkailta sekä yritysasiakkailta. Palkkiotuotot koostuvat
luotonannon palkkiotuotoista, maksuliikkeen palkkiotuotoista ja takauksista. Baltia-
segmentissä palkkioita peritään Virossa, Latviassa ja Liettuassa henkilöasiakkailta sekä
yritysasiakkailta. Palkkiotuotot koostuvat luotonannon palkkiotuotoista, maksuliikkeen
palkkiotuotoista ja takauksista. Edellä mainitut palkkiotuottoerät koostuvat useasta
erilaisesta palkkiotyypistä, joiden suoritevelvoitteet täyttyvät palkkion luonteen mukaisesti
joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Luotonannon, sijoitustutkimuksen ja takausten
palkkioiden suoritevelvoitteet täyttyvät pääosin ajan kuluessa, muiden palkkioiden yhtenä
ajankohtana. Vastikemäärä on palveluissa pääosin listahinta tai sopimuksessa sovittu.
Yrityspankki ja
pääomamarkkinat
Rahoitusyhtiöpalvelut
ja maksuliike
Baltia
Ryhmätoiminnot
Yhteensä
Milj. €
2025
2024
2025
2024
2025
2024
2025
2024
2025
2024
Palkkiotuotot
Luotonanto
23
24
23
22
4
3
0
0
50
50
Talletukset
0
0
0
0
2
3
0
0
2
3
Maksuliike
0
0
32
32
1
1
0
0
32
32
Arvopapereiden välitys
23
18
0
0
0
0
0
0
23
18
Arvopapereiden liikkeeseenlasku
6
7
0
0
0
0
0
0
6
7
Sijoitusrahastot
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Omaisuudenhoito
4
3
0
0
0
0
0
0
4
3
Lainopilliset palvelut
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Takaukset
1
1
7
7
4
4
0
0
12
12
Muut
0
0
2
5
1
0
0
0
3
5
Yhteensä
57
54
65
67
11
11
0
0
133
131
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  59
Yrityspankki ja
pääomamarkkinat
Rahoitusyhtiöpalvelut
ja maksuliike
Baltia
Ryhmätoiminnot
Yhteensä
Milj. €
2025
2024
2025
2024
2025
2024
2025
2024
2025
2024
Palkkiokulut
Luotonanto
0
0
0
-1
0
0
0
0
0
-1
Maksuliike
-1
-1
-4
-2
0
0
-1
0
-5
-3
Arvopapereiden välitys
-2
-2
0
0
0
0
0
0
-3
-2
Arvopapereiden liikkeeseenlasku
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Omaisuudenhoito
0
0
0
0
0
0
-1
-1
-1
-1
Johdannaiset
-41
-41
0
0
0
0
0
0
-41
-41
Muut
-3
-3
-1
-3
0
0
-3
-2
-7
-8
Yhteensä
-48
-48
-5
-6
0
0
-5
-3
-58
-57
Nettopalkkiotuotot yhteensä
9
6
60
61
11
11
-4
-3
75
75
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  60
Liite 7. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen nettotuotot
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen nettotuotoissa esitetään pankkitoiminnan ja ryhmätoimintojen kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien saamistodistusten ja
johdannaisten korkotuotot ja korkokulut sekä arvostusvoitot ja -tappiot. Erässä esitetään myös strukturoitujen joukkovelkakirjalainatuotteiden sekä näitä riskienhallinnan periaatteiden
mukaan taloudellisesti suojaavien johdannaisten arvostuserot ja niiden erien muut kuin korkoa kerryttävät erät. Näihin eriin ei sovelleta suojauslaskentaa. Lisäksi erässä esitetään
pankkitoiminnan osakkeiden arvostusvoitot ja -tappiot sekä osingot. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Osingot tuloutetaan pääsääntöisesti silloin, kun osinkoa jakavan yhtiön yhtiökokous on tehnyt osingonjakopäätöksen.
Oikaistu
Milj. €
2025
2024
Saamistodistukset
Korkotuotot ja -kulut
21
13
Saamistodistusten arvostusvoitot ja -tappiot
1
2
Osakkeet ja osuudet
Arvostusvoitot ja -tappiot
2
6
Osingot ja voitto-osuudet
1
2
Johdannaiset
Korkotuotot ja -kulut
157
283
Arvostusvoitot ja -tappiot
-53
-170
Yhteensä
130
136
OP Yrityspankki Oyj siirsi strukturoitujen joukkovelkakirjalainatuotteiden sekä näitä taloudellisesti suojaavien johdannaisten korkoja kerryttävien erien esittämisen osaksi korkokatteen korkokuluja vuoden 2025 aikana. Vertailukauden
2024 tiedot on oikaistu. Aikaisemmin kyseiset erät on esitetty kokonaisuudessaan tuloslaskelman kaupankäynnin nettotuotoissa. Muutoksesta kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 2. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden ja esittämisen
muutokset.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  61
Liite 8. Sijoitustoiminnan nettotuotot
Sijoitustoiminnan nettotuotoissa esitetään käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien saamistodistusten realisoituneet myyntivoitot ja -tappiot, korkotuotot sekä
arvonalentumiset ja niiden peruutukset.
Milj. €
2025
2024
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien nettotuotot
Saamistodistukset
Myyntivoitot ja -tappiot
1
0
Muut tuotot ja kulut
0
0
Yhteensä
1
0
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  62
Liite 9. Liiketoiminnan muut tuotot
OP Yrityspankissa liiketoiminnan muut tuotot sisältävät keskuspankkipalvelumaksut ja muut toimintatuotot.
Milj. €
2025
2024
OP Pohjolan sisäiset tuotot
Keskuspankkipalvelutuotot
30
13
Muut OP Pohjolasta saadut sisäiset tuotot
11
11
Muut toimintatuotot
10
8
Muut liiketoiminnan tuotot
0
0
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä
51
33
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  63
Liite 10. Henkilöstökulut
Henkilöstökulut sisältävät palkat, palkkiot, eläkekulut ja henkilösivukulut.
Milj. €
2025
2024
Palkat ja palkkiot
-63
-60
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
Henkilöstörahasto
-1
-1
Tulospalkkiot
-13
-15
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt
-11
-10
Etuuspohjaiset järjestelyt
0
0
Muut henkilösivukulut
-3
-3
Henkilöstökulut yhteensä
-91
-90
Työsuhde-etuudet
Eläke-etuudet
OP Yrityspankin työntekijöiden lakisääteinen eläketurva hoidetaan Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa. OP Yrityspankki on järjestänyt työntekijöilleen
lisäeläketurvan joko OP-Eläkesäätiön tai vakuutusyhtiön kautta.
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa hoidetut eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
Vakuutusyhtiöissä hoidetut järjestelyt voivat olla joko etuus- tai maksupohjaisia. OP-
Eläkesäätiössä hoidetut järjestelyt ovat kokonaisuudessaan etuuspohjaisia.
Eläkejärjestelyistä johtuvat kulut kirjataan tuloslaskelman erään ”henkilöstökulut”.
Maksupohjaisissa järjestelyissä vakuutusmaksut maksetaan vakuutusyhtiölle ja kirjataan
kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Maksupohjaisissa järjestelyissä muita
maksuvelvoitteita ei ole. Etuuspohjaisen eläkejärjestelyn supistaminen, velvoitteen
täyttyminen tai muuttaminen kirjataan tulosvaikutteisesti tapahtumahetkellä.
Etuuspohjaiset järjestelyt vakuutusyhtiöissä ja OP-Eläkesäätiössä rahoitetaan suorituksilla,
jotka perustuvat vakuutusmatemaattisiin laskelmiin.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä velkaeränä esitetään järjestelystä johtuvien velvoitteiden
nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä OP-Eläkesäätiön ja hyväksyttävien vakuutusten
järjestelyihin kuuluvien varojen käyvällä arvolla.
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen.
Laskenta on suoritettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä
(projected unit credit method). Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle
auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella.
Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetty diskonttauskorko on määritelty yritysten
liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen raportointikauden
päättymispäivän markkinatuoton perusteella.
Eläkevelvoitteen uudelleen määrittämisestä johtuvat erät kirjataan muihin laajan tuloksen
eriin kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kirjattaessa uudelleen määrittämisestä johtuvia
eriä muihin laajan tuloksen eriin, ei näitä eriä enää siirretä tulosvaikutteisesti myöhemmillä
tilikausilla.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  64
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
OP Yrityspankissa on käytössä tulospalkkiojärjestelmä ja henkilöstörahasto. Palkkiota
maksetaan ansaintavuoden aikana tehdyistä työsuorituksista. Kuluksi kirjattava määrä
jaksotetaan henkilöstökuluihin ja siirtovelkoihin oikeuden syntymisajanjakson kuluessa.
Saavutettujen tavoitteiden mukaista toteutuneen palkkion määrää tarkistetaan
neljännesvuosittain. Alkuperäisiin arvioihin tehtävien tarkistusten mahdolliset vaikutukset
kirjataan henkilöstökuluna tuloslaskelmaan, ja vastaava oikaisu tehdään siirtovelkoihin.
Tulospalkkiojärjestelmä
Tulospalkkiojärjestelmällä ohjataan ja tuetaan OP Pohjolan pitkän aikavälin strategisten
tavoitteiden ja niistä johdettujen vuositavoitemittareiden toteutumista sekä palkitaan
henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisesta ja ylittämisestä. Tulospalkkiojärjestelmän
ansaintajakso on 6 tai 12 kuukautta. Tulospalkkio on porrastettu vaativuusluokan mukaan
ja palkkiomaksimit vastaavat 1–12 kuukauden palkkaa vuositasolla.
Tuloskorteilla olevat tavoitteet voivat olla yritys-, tiimi- tai henkilökohtaisia ja käytetyt
mittarit perustuvat muun muassa asiakaskokemukseen, toiminnan laatuun,
kannattavuuteen, palkkiotuottoihin, myyntiin sekä strategiasta johdettuihin toiminnan
kehittymiseen liittyviin tavoitteisiin. OP Pohjolan kaikille johtajille yhteiset mittarit olivat OP
Pohjolan kulu-tuottosuhde 20 prosentin painolla ja asiakasmäärän kasvuun liittyvä
strateginen mittari 20 prosentin painolla. Keskusyhteisössä tavoitteiden saavuttamisen
perusteella muodostuneeseen palkkioon sovelletaan kerrointa, joka perustuu
Keskusyhteisökonsernin liikevoittoon.
Tulospalkkion ansaintamittareiden toteuman lisäksi lopulliseen palkkion maksuun vaikuttaa
laadullinen arviointi, jossa esihenkilö arvioi henkilön ohjeiden ja sääntelyn mukaista
toimintaa. Tarkastelussa huomioidaan myös kestävyysriskit niiden henkilöiden ja roolien
osalta, joille kestävyysriskien huomioiminen on olennainen osa työtehtäviä. Tulospalkkion
määrää korjataan riskiperusteisesti rikkeiden kriittisyyden ja määrän perusteella
kertoimella 0–1.
Henkilöstörahasto
OP Pohjolan yhteiseen henkilöstörahastoon kuuluvat OP Yrityspankin koko henkilöstö pois
lukien johtajat ja Baltian toimintoihin kuuluvat henkilöt. Rahastolle maksetaan
voittopalkkiota ennalta sovittujen periaatteiden mukaan riippuen OP Pohjolan tavoitteiden
saavuttamisesta. Rahastoon maksettavat voittopalkkioerät kirjataan tuloslaskelman erään
Palkat ja palkkiot, vastaerä kirjataan siirtovelaksi, kunnes se maksetaan.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  65
Liite 11. Poistot ja arvonalentumiset
Poistot ja arvonalentumiset tuloslaskelma erä sisältää poistot ja arvonalentumiset koneista ja kalustoista, tietojärjestelmistä sekä käyttöoikeusomaisuuseristä.
Liitetiedoissa 20. Aineettomat hyödykkeet ja 21. Aineelliset hyödykkeet kuvataan poistojen ja arvonalentumisten laatimisperiaatteet tarkemmin.
Milj. €
2025
2024
Poistot
Koneet ja kalusto
0
0
Tietojärjestelmät ja muut
0
-1
Käyttöoikeusomaisuuserät
-1
-1
Muut
0
0
Arvonalentumiset
Muut
0
0
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
-1
-1
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  66
Liite 12. Liiketoiminnan muut kulut
Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään ICT-tuotanto- ja kehittämiskulut, viranomaismaksut, tilintarkastuskulut, palveluostokulut, asiantuntijapalvelukulut, tietoliikennekulut,
markkinointikulut, vakuutus- ja varmuuskulut, lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut, OP Yrityspankin suorittamat palvelumaksut OP Osuuskunnalle sekä muut
kulut.
Milj. €
2025
2024
ICT-kulut
Tuotanto
-82
-82
Kehittäminen
-19
-19
Viranomaismaksut
-6
-5
Tilintarkastusmaksut
-1
-1
Palveluostot
-37
-29
Asiantuntijapalvelut
-2
-2
Tietoliikenne
-2
-2
Markkinointi
-2
-2
Vakuutus- ja varmuuskulut
-14
-17
Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut
-1
-1
Palvelumaksut OP Osuuskunnalle
-30
-26
Muut
-18
-20
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä
-215
-207
PricewaterhouseCoopers Oy:lle maksetut palkkiot tilintarkastuksesta vuodelta 2025 olivat 305 800 euroa, tilintarkastuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista
toimeksiannoista 35 514 euroa ja muista palveluista 52 500 euroa. Tilintarkastuspalkkiot vuodelta 2024 olivat 250 000 euroa ja palkkiot muista palveluista olivat 74 000 euroa. Luvut
eivät sisällä arvonlisäveroa.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  67
Kehittämismenot
Milj. €
2025
2024
Kehittämisen ICT-kulut
-19
-19
Oman työn osuus
0
0
Kehittämisen kulut tuloslaskelmalla yhteensä
-19
-19
Aktivoidut ICT-menot
-2
-3
Aktivoidut kehittämismenot yhteensä
-2
-3
Kehittämismenot yhteensä*
-22
-22
Poistot ja arvonalentumiset kehittämismenoista
0
-1
*Vertailutiedot on oikaistu.
Viranomaismaksut
OP Yrityspankki maksaa eri viranomaisille maksuja. Talletussuojasta vastaa
Rahoitusvakausvirasto. Pankkivalvonnasta vastaa Euroopan keskuspankki. Vakuutus-,
menettelytapa- ja makrovalvonnasta vastaa Finanssivalvonta. Kriisinratkaisusta vastaa
EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB). Viranomaismaksut kirjataan
vuoden alussa kokonaisuudessaan liiketoiminnan muihin kuluihin.
Vakausmaksu
Vakausmaksuja kerätään euroalueen kriisinratkaisurahastoon (Single Resolution Fund,
SRF) siten, että rahaston tavoitetaso, vähintään 1 prosenttia korvattavien talletusten
määrästä, ylläpidetään. Kerättävään määrään vaikuttaa myös kriisinratkaisurahastoon
kerättyjen varojen tuotto. Kriisinratkaisurahastoa hallinnoi EU:n kriisinratkaisuneuvosto,
joka päättää myös vakausmaksujen määrästä. SRF varmistaa, että rahoitussektori
rahoittaa rahoitusjärjestelmän vakauttamisen. Vakausmaksu määräytyy pankin
merkittävyyden ja riskiprofiilin perusteella.
Talletussuojamaksu
Vanhaan talletussuojarahastoon (VTS-rahasto) kerätyt varat ylittävät tällä hetkellä
talletussuojan tasoa koskevat EU-vaatimukset. VTS-rahaston jäsenenä OP Yrityspankilla
on oikeus kattaa talletussuojamaksut Rahoitusvakausvirastolle (RVV) VTS-rahastosta.
Sääntöjensä nojalla VTS-rahasto huolehtii jäsenpankilleen määrättävistä
talletussuojamaksuista uuteen RVV:n hallinnoimaan talletussuojarahastoon siinä
suhteessa, jossa kukin jäsenpankki on vuosien kuluessa kartuttanut vanhaa
talletussuojarahastoa. RVV:n hallinnoiman talletussuojarahaston tavoitetaso on 0,8
prosenttia korvattavista talletuksista, talletussuojarahasto on saavuttanut
siirtymäsäännösten mukaisen tavoitetasonsa.
OP Pohjolan talletussuojamaksu vuodelta 2025 oli 5 miljoonaa euroa (50), joka katettiin
VTS-rahastosta. Talletussuojamaksusta ei tullut tuloslaskelman kuluvaikutusta vuosina
2024 ja 2025.
Rahoitusvakausviraston hallintomaksu
Rahoitusvakausviraston hallintomaksu perustuu samaan laskentamenetelmään kuin
Finanssivalvonnan valvontamaksu.
Finanssivalvonnan valvontamaksu
Finanssivalvonnan valvontamaksu koostuu suhteellisesta valvontamaksusta, joka perustuu
taseen loppusummaan, sekä kiinteästä perusmaksusta.
Euroopan keskuspankin valvontamaksu
EKP:n valvontamaksu määräytyy pankin merkittävyyden ja riskiprofiilin perusteella.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  68
Liite 13. Tuloverot
Laatimisperiaatteet
Tuloslaskelman veroihin sisältyvät tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verot ja laskennallinen verokulu tai -tuotto. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti
paitsi silloin kun ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva
vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella ja laskennalliset verot voimassa olevan verokannan tai tilinpäätöspäivään mennessä
hyväksytyn, tulevia vuosia koskevan verokannan perusteella.
Tuloverot
Milj. €
2025
2024
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
-112
-94
Edellisten tilikausien verot
0
-6
Laskennalliset verot
-9
-1
Tuloslaskelman verot
-121
-101
Yhteisön tuloveroprosentti
20 %
20 %
Voimassaolevan verokannan mukaan laskettujen verojen täsmäytys tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin
Milj. €
2025
2024
Tulos ennen veroja
559
473
Verokannan mukainen osuus tuloksesta
-112
-95
Edellisten tilikausien verot
0
-6
Verovapaat tuotot
0
0
Vähennyskelvottomat kulut
0
0
Veron oikaisut
-9
0
Muut erät
0
0
Tuloslaskelman verot
-121
-101
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  69
Taseen liitetiedot
Liite 14. Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu
Laatimisperiaatteet
Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu ja arvostaminen
Rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:
• käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat (FVTPL – Fair Value Through Profit or Loss)
• käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat (FVOCI – Fair Value Through Other Comprehensive Income)
• jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat.
Rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:
• jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
• käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat (FVTPL - Fair Value Through Profit or Loss)
Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen
Johdannaiset ja noteeratut arvopaperit kirjataan taseeseen kaupantekopäivänä eli päivänä,
jolloin OP Yrityspankki sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Muut
rahoitusinstrumentit kirjataan taseeseen selvityspäivänä. Alkuperäisen kirjaamisen
yhteydessä arvostetaan rahoitusvaroihin kuuluva erä tai rahoitusvelka käypään arvoon, ja
jos kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvaroihin
kuuluva erä tai rahoitusvelka, siihen lisätään tai siitä vähennetään rahoitusvaroihin
kuuluvan erän tai rahoitusvelan hankkimisesta tai liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat
transaktiomenot. Välittömästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen rahoitusvarasta kirjataan
odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä, jos rahoitusvara arvostetaan
jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta. Tämä
aiheuttaa tuloslaskelmaan kirjanpidollisen tappion äskettäin myönnetyistä tai äskettäin
ostetuista rahoitusvaroista.
Liiketoimintamalli
Rahoitusvarojen luokittelu perustuu liiketoimintamalliin, jolla tarkoitetaan sitä, miten OP
Yrityspankki hallinnoi rahoitusvarojaan rahavirtojen kerryttämiseksi. OP Yrityspankissa
liiketoimintamalli ratkaisee, syntyvätkö rahavirrat pelkästään sopimukseen perustuvien
rahavirtojen keräämisestä vai sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämisestä sekä
rahavirroista, jotka saadaan myymällä rahoitusvara, vai onko kyseessä kaupankäynti.
Kaupankäyntiliiketoimintamalliin kuuluvat rahoitusvarat arvostetaan tulosvaikutteisesti.
Liiketoimintamallia arvioidessaan OP Yrityspankki ottaa huomioon tulevat toimenpiteet
liiketoimintamallin tavoitteen saavuttamiseksi. Arviointiin kuuluu aikaisempi kokemus
rahavirtojen keräämisestä, kuinka liiketoimintamallin ja sen mukaisesti hallussa pidettävien
rahoitusvarojen tuloksellisuutta arvioidaan ja kuinka siitä raportoidaan yhteisön johtoon
kuuluville avainhenkilöille, kuinka riskejä hallitaan ja kuinka liiketoiminnan johtajia
palkitaan.
Esimerkiksi OP Yrityspankin myöntämiä yritysluottoja pidetään hallussa sopimukseen
perustuvien rahavirtojen keräämiseksi. Lisäksi OP Yrityspankin likviditeettireservisalkun
liiketoimintamallin tavoitteena on kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja sekä
rahoitusvarojen myynti.
Jaksotettu hankintameno
Jaksotettu hankintameno muodostuu rahoitusvaran tai -velan alkuperäisen kirjaamisen
yhteydessä määritetystä määrästä, jota on oikaistu lyhennyksillä ja efektiivisen koron
menetelmällä lasketuilla jaksotuksilla. Rahoitusvarojen kohdalla tähän lisätään vielä
tappiota koskeva vähennys.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  70
Luotot ja saamistodistukset
Luottojen ja saamistodistusten luokittelu ja myöhempi arvostaminen riippuvat seuraavista
tekijöistä:
• liiketoimintamallista rahoitusvarojen hallinnoinnissa
• rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimukseen perustuvista rahavirtaominaisuuksista.
Näiden tekijöiden perusteella OP Yrityspankki luokittelee luotot ja saamistodistukset
seuraaviin arvostusryhmiin:
• Jaksotettuun hankintamenoo n – n äitä rahoitusvaroja pidetään hallussa sellaisen
liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito
sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi, jotka ovat yksinomaan pääoman ja
jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua. Erän kirjanpitoarvo sisältää odotettavissa
olevien luottotappioiden vähennyserän, ja korkotuotot kirjataan efektiivisen koron
menetelmällä korkotuottoihin.
• Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat – näitä rahoitusvaroja
pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoite saavutetaan
keräämällä sopimukseen perustuvia rahavirtoja ja myymällä rahoitusvaroja. Lisäksi
sopimusehdoissa määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista rahavirroista, jotka ovat
yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua. Muutokset
käyvässä arvossa kirjataan käyvän arvon rahastoon. Arvonalentumisvoitot tai -tappiot
sekä valuuttakurssivoitot tai -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Kun rahoitusvaroihin
kuuluva erä kirjataan pois taseesta, siirretään käyvän arvon rahastoon kertynyt voitto
tai tappio luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna omasta pääomasta
tulosvaikutteiseksi eräksi sijoitustoiminnan nettotuottoihin. Efektiivisen koron
menetelmää käyttäen laskettu korko kirjataan korkotuottoihin.
• Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat – näitä rahoitusvaroja pidetään
kaupankäyntitarkoituksessa tai kun rahoitusvara ei täytä joko jaksotettuun
hankintamenoon tai käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta kirjattavien edellä
mainittuja kriteereitä. Voitot ja tappiot kirjataan sijoitustoiminnan nettotuottoihin.
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien saamistodistusten ja johdannaisten korkotuotot
ja -kulut esitetään sijoitustoiminnan nettotuotoissa.
Rahavirtaominaisuudet
Silloin kun OP Yrityspankin liiketoimintamalli on muu kuin “käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat”, OP Yrityspankki arvioi, ovatko sopimukseen perustuvat
rahavirrat yhdenmukaisia perustyyppisen lainanantojärjestelyn kanssa. Perustyyppisessä
lainanantojärjestelyssä sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja
jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua (”SPPI”), jossa koron merkittävimmät
osatekijät ovat korvaus rahan aika-arvosta, luottoriskistä, lainanantoon liittyvistä riskeistä
ja voittomarginaalista. Valtaosa OP Yrityspankin rahoitusvaroista on perustyyppisiä
lainanantojärjestelyjä.
Kaikki henkilöasiakkaille myönnetyt luotot ja osa yritysasiakkaiden luotoista sisältävät
mahdollisuuden ennenaikaiseen takaisinmaksuun. Ehdot ovat kuitenkin yhdenmukaisia
perustyyppisen lainanantojärjestelyn kanssa, koska ennen eräpäivää maksettava määrä
vastaa sopimuksen mukaista nimellismäärää ja kertynyttä (mutta maksamatonta)
sopimuksen mukaista korkoa, joka voi sisältää lisäkorvauksen sopimuksen ennenaikaisesta
päättämisestä.
OP Yrityspankki myöntää yritysasiakkailleen kestävän rahoituksen luottoja, joissa on sovittu
yrityskohtaisten kestävyystavoitteiden saavuttamisesta (esim. kasvihuonepäästöjen
vähentämisestä), jotka vaikuttavat luoton marginaalin tasoon. Nämä tavoitteet heijastavat
luottoriskin muutosta tai ovat vähämerkityksellisiä. OP Yrityspankki on arvioinut, että
tällaisten sopimusten rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan
pääomamäärän koron maksua.
Saamistodistusten rahavirtaominaisuudet testataan SPPI-työkalulla, jonka antaman
palautteen pohjalta joko hyväksytään tai hylätään SPPI-testi ilman lisätutkimuksia
(palautteena pass/fail) tai tutkitaan rahavirtaominaisuudet OP Yrityspankin sisäisen
ohjeistuksen mukaisella tavalla ennen luokittelupäätöstä (palautteena ”further review
required”). Menetelmä tunnistaa sopimusehdoista useita eri elementtejä, jotka vaikuttavat
siihen, täyttyykö SPPI-määritys. OP Yrityspankilla on myös saamistodistuksissa vihreitä
joukkovelkakirjalainoja, joiden käyttötarkoitus on ympäristöä tai yhteiskuntavastuuta
hyödyttävien hankkeiden rahoittaminen. Tällaisten lainojen sopimukselliset rahavirrat eivät
vaihtele kestävyyteen liittyvien tavoitteiden mukaan, joten ne eivät vaikuta SPPI-testiin. 
Silloin kun sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat alttiina esimerkiksi osakkeiden hintojen
tai lainanottajan taloudellisen tuloksen muutoksille, ei kyseessä ole perustyyppinen
lainanantojärjestely, ja tällaiset rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti. Tyypillisesti tällaisia ovat erilaiset rahastosijoitukset, jotka eivät täytä
oman pääoman määritelmää IAS 32:n mukaisesti liikkeeseenlaskijan tilinpäätöksessä.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  71
Rahoitusvaroihin sisältyviä kytkettyjä johdannaisia ei eroteta pääsopimuksesta, vaan ne
huomioidaan sopimukseen perustuvien rahavirtojen kokonaisarvioinnissa.
Oman pääoman ehtoiset instrumentit
Oman pääoman ehtoiset instrumentit ovat instrumentteja, jotka osoittavat oikeutta
osuuteen yhtiön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Tyypillisesti tällaisia
ovat osakesijoitukset.
Oman pääoman ehtoiset instrumentit arvostetaan myöhemmin käypään arvoon
tulosvaikutteisesti, paitsi silloin kun OP Yrityspankki on tehnyt alkuperäisen kirjaamisen
yhteydessä peruuttamattoman valinnan, jonka mukaan tietyt kaupankäyntiliiketoimintaan
kuulumattomat sijoitukset oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin, jotka muutoin
arvostettaisiin käypään arvoon tulosvaikutteisesti, käsitellään siten, että käyvän arvon
myöhemmät muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Tällaisia sijoituksia ei tällä
hetkellä ole. Näiden sijoitusten myyntivoittoja tai -tappioita ei kirjata tulosvaikutteisesti,
mutta niiden osingot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Osingot
kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä oman pääoman ehtoisista sijoituksista kirjataan
tuloslaskelmaan sijoitustoiminnan nettotuottoihin.
Rahoitusvarojen sopimukseen perustuvien rahavirtojen muuttaminen
Maksusuunnitelman muutoksia tehdään normaaliin asiakassuhteen hoitoon kuuluvana
toimenpiteenä, mutta myös tilanteissa, joissa asiakkaan maksukyky on heikentynyt.
Heikentyneen maksukyvyn takia annettu myönnytys merkitään lainanhoitojoustoksi, joka
on tyypillisesti esimerkiksi lyhennysvapaa rajoitetuksi ajaksi. Yleensä näissä tilanteissa
lainan sopimukseen perustuvat rahavirrat neuvotellaan uudelleen tai niihin tehdään
muutoin muutoksia, eivätkä ne johda kyseisen lainan taseesta pois kirjaamiseen. Tällöin
lasketaan lainan bruttokirjanpitoarvo uudelleen ja kirjataan tehdystä muutoksesta
aiheutuva voitto tai tappio tuloslaskelmaan korkokatteeseen. Lisäksi lainan luokittelu
lainanhoitojoustoksi siirtää lainan vähintään arvonalentumisvaiheeseen 2 ja koko
voimassaoloajalta laskettavan odotettavissa olevan luottotappion piiriin vähintään kahdeksi
vuodeksi tai kunnes asiakkaan maksukyky on tervehtynyt.
Lainanhoitojouston tervehtymisen edellytyksenä on myös, että vähintään kahden vuoden
koeajan jälkeen:
• Vähintään puolet saamisen koeajasta asiakas on suorittanut säännöllisiä ja oikea-
aikaisia maksuja ja tämän myötä on maksettu huomattava kokonaismäärä pääomasta
tai korosta.
• Yksikään asiakkaan vastuista ei ole ollut erääntyneenä yli 30 päivää edellisen kolmen
kuukauden aikana.
Maksusuunnitelmien muutosten kehitystä raportoidaan säännöllisesti johdolle asiakkaiden
maksukykyä kuvaavana mittarina.
Jos lainaehtoihin tehtävät muutokset ovat merkittäviä tai laina muutoin neuvotellaan
uudelleen, OP Yrityspankki kirjaa alkuperäisen lainan pois taseesta ja kirjaa samalla
taseeseen muutetun uuden lainan. Tällöin muutoksen tekemisajankohta on lainan
alkuperäinen kirjaamisajankohta, kun muutettuun lainaan sovelletaan arvonalentumista
koskevia vaatimuksia. Tyypillisesti tämä tarkoittaa, että tappiota koskevan vähennyserän
määrä vastaa 12 kuukaudelta odotettavissa olevia luottotappioita. OP Yrityspankki
luokittelee muutoksen syyt ja vakavuusasteet sisäisellä luokituksella, jolla seurataan, onko
taseesta pois kirjaamiseen yhteydessä ollut näyttöä siitä, että muutettu laina on
alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä luottoriskin johdosta arvoltaan alentunut. Tällöin se
kirjataan alun perin myönnettynä luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneena
rahoitusvaroihin kuuluvana eränä. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi tilanteessa, jossa
ongelmalliseen omaisuuserään on tehty huomattava muutos.
Muutoin rahoitusvaroihin kuuluvat erät kirjataan pois taseesta silloin, kun sopimukseen
perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaavat olemasta
voimassa tai kun OP Yrityspankki siirtää rahoitusvaroihin kuuluvan erän toiselle osapuolelle
ja siirto täyttää taseesta pois kirjaamisen edellytykset.
Rahoitusvelkojen luokittelu ja myöhempi arvostaminen
Rahoitusvelkoja ovat talletukset ja muut velat luottolaitoksille ja asiakkaille sekä liikkeeseen
lasketut velkakirjat ja muut rahoitusvelat.
Rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä
lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Kaupankäyntivelkoihin luokitellaan myös velvoitteet toimittaa vastapuolelle arvopapereita,
jotka on myyty, mutta jotka eivät ole omistuksessa myyntihetkellä (lyhyeksi myynti).
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  72
OP Yrityspankki on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä nimenomaisesti luokitellut
strukturoituja joukkovelkakirjalainoja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi,
koska joukkovelkakirjalainoja ja niitä suojaavia johdannaisia hallinnoidaan ja niiden
tuloksellisuutta arvioidaan käyvän arvon pohjalta. Tämä kirjanpitokäsittely kuvastaa
tuotteiden luonnetta ja niiden vaikutusta tulokseen. Nämä joukkovelkakirjalainat esitetään
taseen rivillä Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat. Käyvän arvon muutokset kirjataan
tuloslaskelmaan lukuun ottamatta oman luottoriskin muutosta, joka kirjataan omaan
pääomaan.
Rahoitusvelat (tai rahoitusvelan osa) poistetaan taseesta silloin, kun velka on lakannut
olemasta olemassa – toisin sanoen, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai
kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.
Jos OP Yrityspankki vaihtaa rahoitusvelkoja alkuperäisten lainanantajien kanssa ja jos
niiden ehdot poikkeavat huomattavasti toisistaan, vaihtoa on käsiteltävä alkuperäisen
rahoitusvelan kuoletuksena. Tällöin syntyneet menot tai palkkiot kirjataan osana
kuolettamisesta johtuvaa voittoa tai tappiota. Jos vaihtoa tai muutosta ei käsitellä
kirjanpidossa kuoletuksena, lasketaan muutetun rahoitusvelan jaksotettu hankintameno
uudelleen diskonttaamalla muutetut sopimusperusteiset rahavirrat käyttämällä
alkuperäistä efektiivistä korkokantaa. Rahoitusvelan jaksotetun hankintamenon muutokset
kirjataan tulosvaikutteisesti. Syntyneillä menoilla tai palkkioilla oikaistaan velan
kirjanpitoarvoa, ja ne kirjataan kuluiksi ehdoiltaan muuttuneen velan jäljellä olevana
juoksuaikana. OP Yrityspankki ei ole tehnyt rahoitusvelkojen vaihtoja olemassa oleviin
rahoitusvelkoihin.
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat
Rahoitusvarat 31.12.2025, milj. €
Jaksotettu
hankinta-
meno
Käypään
arvoon
muun laajan
tuloksen
erien kautta
kirjattavat
Kaupankäynti-
tarkoituksessa
pidettävät
Suojaavat
johdannaiset
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käteiset varat ja talletukset keskuspankeissa
15 769
0
0
0
15 769
Saamiset luottolaitoksilta
10 486
0
0
0
10 486
Saamiset asiakkailta
29 181
0
0
0
29 181
Johdannaissopimukset
0
0
2 538
6
2 544
Saamistodistukset
2 339
14 895
390
0
17 625
Osakkeet ja osuudet
0
0
3
0
3
Muut rahoitusvarat
617
0
0
0
617
Yhteensä
58 392
14 895
2 931
6
76 224
OP Yrityspankin taseen varoissa oli tilikauden lopussa kirjanpitoarvoltaan 2 034 miljoonalla eurolla (1 520) jaksotettuun hankintamenoon luokiteltuja muiden kuin OP Pohjolan liikkeeseen
laskemia joukkovelkakirjoja, joita ei kirjanpidossa arvosteta käypään arvoon. Näiden joukkovelkakirjojen käypä arvo oli 2 047 miljoonaa euroa (1 547) tilikauden lopussa.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien velkakirjaluottojen käyvän arvon arvostuksessa haetaan luotolle hintaa, joka siitä raportointihetkellä saataisiin asiakkaalle luottoa
myönnettäessä. Raportointihetken keskimääräinen marginaali määritetään luottoluokittain ja niistä muodostetaan niin sanottu arvostuskäyrä. Arvostuskäyrän pohjakorkona käytetään 12
kk euriborkorkoa euromääräisille luotoille ja 6 kk viitekorkoa muille valuuttamääräisille luotoille. Arvostuskäyrästä lasketaan diskonttaustekijä, jolla diskontataan luoton sopimukseen
perustuvat kassavirrat raportointihetkeen. Diskontattujen kassavirtojen summa on käypä arvo. Velkakirjaluottojen käypä arvo oli 31.12.2025 441 miljoonaa euroa (66) kirjanpitoarvoa
matalampi.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  73
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat
Rahoitusvarat 31.12.2024, milj. €
Jaksotettu
hankinta-
meno
Käypään
arvoon
muun laajan
tuloksen
erien kautta
kirjattavat
Kaupankäynti-
tarkoituksessa
pidettävät
Suojaavat
johdannaiset
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käteiset varat ja talletukset keskuspankeissa
18 071
0
0
0
18 071
Saamiset luottolaitoksilta
10 753
0
0
0
10 753
Saamiset asiakkailta
28 385
0
0
0
28 385
Johdannaissopimukset
0
0
3 279
104
3 383
Saamistodistukset
1 827
12 176
227
0
14 230
Osakkeet ja osuudet
0
0
4
0
4
Muut rahoitusvarat
850
0
0
0
850
Yhteensä
59 886
12 176
3 511
104
75 676
Rahoitusvelat 31.12.2025, milj. €
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
Jaksotettuun
hankintamenoon
kirjattavat
Suojaavat
johdannaiset*
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Velat luottolaitoksille
0
27 745
0
27 745
Velat asiakkaille
0
19 722
0
19 722
Johdannaissopimukset
2 528
0
119
2 647
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
1 804
15 395
0
17 199
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
0
811
0
811
Muut rahoitusvelat
21
2 381
0
2 402
Yhteensä
4 354
66 054
119
70 527
* Kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Yrityspankin jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen yleiseen liikkeeseen laskettujen senior ja senior non-preferred -ehtoisten joukkovelkakirjojen käypä arvo joulukuun lopussa oli
noin 10 877 miljoonaa euroa (12 566) ja kirjanpitoarvo 11 103 miljoonaa euroa (12 950). Käypä arvo perustuu markkinoilta saatavilla olevaan informaatioon. Kaikki huonommalla
etuoikeudella olevat velat on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Niiden käypä arvo on 815 miljoonaa euroa (1 448).
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  74
Rahoitusvelat 31.12.2024, milj. €
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
Jaksotettuun
hankintamenoon
kirjattavat
Suojaavat
johdannaiset*
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Velat luottolaitoksille
0
25 049
0
25 049
Velat asiakkaille
0
19 387
0
19 387
Johdannaissopimukset
3 061
0
89
3 150
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
2 201
17 126
0
19 326
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
0
1 444
0
1 444
Muut rahoitusvelat
2
1 998
0
2 000
Yhteensä
5 264
65 004
89
70 357
* Kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  75
Liite 15. Käteiset varat ja talletukset keskuspankeissa
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Kassa
135
170
Vaadittaessa maksettavat talletukset keskuspankeissa*
15 634
17 901
Käteiset varat ja talletukset keskuspankissa yhteensä
15 769
18 071
* Vaadittaessa maksettaviin talletuksiin keskuspankeissa sisältyy Suomen Pankkiin tehty yön yli -talletus 14 704 miljoonaa euroa (17 079).
Eurojärjestelmän vähimmäisvarantojärjestelmän mukaisesti luottolaitokset joutuvat pitämään vähimmäisvarantoja (varantotalletus) kansallisissa keskuspankeissa. Varantotalletus on
Euroopan keskuspankin ilmoittaman velvoiteprosentin mukainen osuus varantopohjasta. Varantopohjaan luetaan talletukset (laaja) sekä enintään kahden vuoden velkapaperit. Talletuksia
toisilta varantovelvollisilta ei lueta varantopohjaan. Varantotalletus on tällä hetkellä 1 prosentti varantopohjasta. OP Pohjolassa luottolaitokset tekevät varantotalletuksen OP Yrityspankki
Oyj:hin. OP Yrityspankki Oyj huolehtii OP Pohjolan luottolaitosten valtuuttamana välittäjänä koko OP Pohjolan talletusvelvollisuudesta Suomen Pankkiin.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  76
Liite 16. Saamiset luottolaitoksilta
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Vaadittaessa maksettavat talletukset
281
151
Muut kuin vaadittaessa maksettavat talletukset
697
566
Muut kuin vaadittaessa maksettavat lainat ja muut saamiset
9 509
10 037
Tappiota koskeva vähennyserä*
-1
-1
Saamiset luottolaitoksilta yhteensä
10 486
10 753
* Tappiota koskeva vähennyserä on eritelty liitetiedossa 31. Saamisten ja saamistodistusten tappiota koskeva vähennyserä.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  77
Liite 17. Saamiset asiakkailta
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Luotot yleisölle ja julkisyhteisöille
26 930
26 234
Rahoitusleasingsaamiset*
2 473
2 408
Takaussaamiset
0
0
Tappiota koskeva vähennyserä**
-221
-257
Saamiset asiakkailta yhteensä
29 181
28 385
* Rahoitusleasingsaamiset on eritelty liitetiedossa 22.
** Tappiota koskeva vähennyserä on eritelty liitetiedossa 31. Saamisten ja saamistodistusten tappiota koskeva vähennyserä.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  78
Liite 18. Johdannaissopimukset
Laatimisperiaatteet
Johdannaissopimukset
Johdannaissopimukset luokitellaan suojaaviin ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin, ja
ne sisältävät korkojohdannaiset, valuuttajohdannaiset, osakejohdannaiset,
hyödykejohdannaiset ja luottojohdannaiset. Johdannaiset arvostetaan aina käypään
arvoon.
Finanssivastapuolten kanssa solmitut standardiehtoiset OTC-johdannaiskaupat selvitetään
London Clearing Housen ja Eurex Clearing Ag:n kanssa EMIR-asetuksen (EU 648/2012)
mukaisesti. Toimintamallissa johdannaisten vastapuoleksi muuttuu päivittäisen
selvitysprosessin päätteeksi keskusvastapuoli (CCP). Selvitystapana käytetään settled-to-
market (STM) käytäntöä, jolloin käytännöissä netotetaan keskusvastapuolen kanssa
johdannaisten päiväkohtaiset maksut. Lisäksi päivittäin joko maksetaan tai saadaan
käteissuorituksella johdannaisten käyvän arvon muutos (variation margin). STM-
käytännössä päivittäinen suoritus on sopimusperusteisesti määritetty lopulliseksi maksuksi
ja osaksi johdannaissopimuksen rahavirtoja. Päivittäinen suoritus kirjataan
tulosvaikutteisesti käyvän arvon muutokseksi. Tällöin johdannaissopimukselle ei jää muuta
käyvän arvon muutosta kuin OP:n ja CCP:n välinen arvostusero. Ero kirjataan taseeseen
johdannaisvaroihin tai -velkoihin. Muut johdannaiset esitetään taseessa bruttoperiaatteella,
jolloin positiiviset arvonmuutokset esitetään johdannaisvaroina ja negatiiviset
arvonmuutokset johdannaisvelkoina.
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen nettotuotoissa esitetään
pankkitoiminnan ja ryhmätoimintojen kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien
saamistodistusten ja johdannaisten korkotuotot ja korkokulut sekä arvostusvoitot ja -
tappiot. Tässä erässä esitetään myös niiden johdannaisten arvonmuutokset, jotka ovat
riskienhallinnan periaatteiden mukaan taloudellisia suojauksia, mutta joihin ei sovelleta
suojauslaskentaa. Johdannaisten siirtyvät korot esitetään taseen johdannaissopimuksissa. 
Johdannaissopimuksista taseeseen merkityt positiiviset arvonmuutokset kirjataan varoiksi
erään Johdannaissopimukset, varat ja negatiiviset erään Johdannaissopimukset, velat.
Suojaavat instrumentit
OP Yrityspankissa on laadittu suojauslaskennassa käytettävät menetelmät ja sisäiset
periaatteet, joiden mukaisesti rahoitusinstrumentti voidaan määritellä suojaavaksi.
Suojausperiaatteiden mukaisesti OP Yrityspankissa voidaan suojautua korkoriskiltä,
valuuttakurssiriskiltä ja hintariskiltä soveltamalla käyvän arvon tai rahavirran suojausta.
Käyvän arvon suojauksella suojaudutaan suojattavan kohteen käyvän arvon muutoksilta ja
rahavirran suojauksella suojaudutaan tulevien rahavirtojen vaihtelulta. OP Yrityspankissa
suojattavat riskikategoriat ovat käyvän arvon ja rahavirran korkoriskit sekä valuuttariski.
Sopimuksia ei käsitellä suojauslaskennan sääntöjen mukaisesti kirjanpidossa, mikäli IAS
39:n edellyttämä suojausinstrumentin ja siihen liittyvän suojauskohteen välinen
suojaussuhde ei täytä standardin kriteerejä. OP Yrityspankissa tehdään myös
johdannaissopimuksia, joilla tosiasiassa suojaudutaan taloudellisilta riskeiltä
riskienhallintastrategian mukaisesti, mutta jotka eivät täytä näitä kriteerejä tai joihin ei
sovelleta suojauslaskentaa. Näitä kutsutaan taloudellisiksi suojauksiksi ja niistä merkittävin
OP Yrityspankissa ovat strukturoitujen rahoitusvelkojen korkoriskin suojaus.
Suojauslaskenta lopetetaan ei-takautuvasti, jos suojausinstrumentti erääntyy, myydään,
sopimus puretaan tai toteutetaan tai suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen
kriteereitä tai suojauksen määritys perutaan. Tässä yhteydessä suojausinstrumentin
korvaaminen tai jatkaminen toisella suojausinstrumentilla ei ole erääntymistä tai
purkamista, jos tällainen korvaaminen tai jatkaminen on osa yhteisön dokumentoitua
suojausstrategiaa. Suojausinstrumentti ei myöskään tässä yhteydessä eräänny tai
purkaudu, jos johdannainen korvataan säädösten tai määräysten seurauksena niin että
yksi tai useampi selvitysvastapuoli korvaa alkuperäisen vastapuolensa niin, että siitä tulee
kunkin osapuolen uusi vastapuoli. Tässä yhteydessä selvitysvastapuoli on yhteisö, joka
toimii vastapuolena keskusvastapuoliselvityksen tekemiseksi.
Suojauslaskenta
Suojauslaskennalla todennetaan, että suojaussuhteessa olevan suojaavan instrumentin
käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset kumoavat suojatun kohteen vastaavat muutokset
kokonaan tai osittain. Suojaavien ja suojattavien instrumenttien välinen yhteys
dokumentoidaan määrämuotoisesti. Dokumentaatio sisältää tiedot riskienhallinnan
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  79
periaatteista, suojausstrategiasta ja menetelmistä, joilla suojauksen tehokkuus osoitetaan.
Suojauksen tehokkuus ja suojauskohteen ja suojausinstrumentin taloudellinen suhde
osoitetaan suojauksen tekohetkellä ja suojausperiodin aikana vertailemalla suojaavan
instrumentin ja suojattavan erän käypien arvojen tai rahavirtojen muutoksia keskenään.
Taloudellinen suhde on olemassa silloin kun todetaan, että suojausinstrumentin ja
suojauskohteen arvo liikkuu vastakkaisiin suuntiin kohde-etuuksien liikkuessa.
Taloudellisen suhteen olemassaoloa arvioidaan tarkastelemalla sekä laadullisesti että
määrällisesti ovatko suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin keskeiset ehdot
samankaltaiset. Suojaus katsotaan tehokkaaksi, kun suojaavan instrumentin käyvän arvon
tai rahavirtojen muutos eliminoi suojauksen kohteena olevan sopimuksen tai portfolion
käyvän arvon tai rahavirtojen muutoksesta 80–125 prosenttia. Suojaussuhteiden
suojausaste määritetään sovittamalla johdannaisten nimellismäärä suojattavien kohteiden
pääomaan. Suojausaste portfoliosuojauksen osalta voi myös olla vain osalle pääomaa ja
suojausaste voi vaihdella yhtiön riskienhallinnan tavoitteiden mukaan.
Käyvän arvon suojauslaskenta
Korkoriskin käyvän arvon suojaus kohdistuu yksittäisiin pitkäaikaisiin, kiinteäkorkoisiin
velkoihin (kuten keskuspankkivelat, omat emissiot ja eräät määräaikaistalletukset),
yksittäisiin joukkovelkakirjalaina- ja luottoportfolioihin sekä yksittäisiin luottoihin. IAS 39 EU
carve-out-version mukaista käyvän arvon portfoliosuojausmallia sovelletaan tiettyjen
kiinteäkorkoisten velka- ja luottoportfolioiden korkoriskin suojaukseen ja kiinteäkorkoisten
avista-ehtoisten käyttö- ja säästötilien korkoriskin suojaukseen. Näiden suojaussuhteiden
osalta suojattuun erään liittyvä ennenaikainen takaisinmaksuoptio aiheuttaa vain harvoin
tehottomuutta. Suojausinstrumentteina käytetään asetettuja ja ostettuja korko-optioita,
koronvaihtosopimuksia sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia. Asetettua optiota
käytetään suojausinstrumenttina vain silloin kun se on määritetty kumoamaan luoton
ehtoihin liittyvä ostettu optio.
Johdannaissopimusten, jotka on dokumentoitu käypää arvoa suojaaviksi ja jotka ovat
suojauksena tehokkaita, käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Suojauksen
kohteena olevat omaisuus- ja velkaerät arvostetaan suojauksen aikana suojatun riskin
osalta käypään arvoon, ja suojatun riskin käyvän arvon muutokset kirjataan
tuloslaskelmaan. Taserivit, joihin suojatun riskin eriä sisältyy ovat: Saamiset asiakkailta,
Velat asiakkaille ja Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat.
Käyvän arvon suojauslaskennassa suojaavan instrumentin ja suojattavan erän
arvonmuutokset kirjataan pankkitoiminnassa tuloslaskelman korkokatteeseen. 
Suojaussuhteesta aiheutuva mahdollinen tehottomuus voi aiheutua suojaavan
instrumentin ja suojattavan erän rahavirtojen ajallisesta eriaikaisuudesta, ja se kirjataan
vastaavasti korkokatteeseen ja sen määrä eritellään liitteissä.
Lopetettaessa suojauslaskenta, suojattavasta riskistä johtuva käyvän arvon oikaisu
sellaisen suojattavan rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvoon, johon sovelletaan efektiivisen
koron menetelmää, on jaksotettava tulosvaikutteisesti rahoitusinstrumentin eräpäivään
mennessä. Oikaisu jaksotetaan uudelleen laskettuun efektiiviseen korkoon perustuen tai
portfoliosuojauksissa tasaeriin perustuen. Kuitenkin jos suojauksen lopetuksen yhteydessä
suojattu erä kirjataan pois taseesta, kirjataan myös kertynyt käyvän arvon oikaisu
välittömästi tulokseen.
Rahavirran suojauslaskenta
Rahavirran suojauksella suojataan vaihtuvakorkoisten velkakirjalainojen tai muiden
vaihtuvakorkoisten varojen ja velkojen korko- ja valuuttarahavirtoja. Lisäksi rahavirran
suojausta käytetään korkosidonnaisuuksittain määritellyn luottokannan tulevien
korkovirtojen suojaukseen. Suojaavina instrumentteina käytetään pääasiassa
koronvaihtosopimuksia ja valuuttatermiinejä.
Johdannaissopimukset, jotka on dokumentoitu rahavirtaa suojaaviksi ja jotka ovat
suojauksessa tehokkaita, arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksesta
tehokkaan suojauksen osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Suojaussuhteesta
aiheutuva mahdollinen tehottomuus voi aiheutua suojaavan instrumentin ja suojattavan
erän rahavirtojen eriaikaisuudesta, ja se kirjataan tuloslaskelman korkokatteeseen. Omaan
pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan tulokseen sille tilikaudelle, jona
suojauksen kohteena olevat rahavirrat toteutuvat. Jos suojattujen rahavirtojen ei enää
odoteta toteutuvan, suojausinstrumentista kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään
luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna omasta pääomasta tulosvaikutteiseksi.
Peruutettujen suojauksen määritysten osalta kertyneet käyvän arvon muutokset jätetään
omaan pääomaan erilliseksi eräksi, jos suojattujen rahavirtojen odotetaan edelleen
toteutuvan. Tämä erä siirretään tulosvaikutteiseksi vasta silloin, kun suojatut rahavirrat
vaikuttavat tuloslaskelmaan. Jos rahavirtojen vaikutuksen odotetaan jakautuvan usealle
raportointikaudelle, kertynyt määrä jaksotetaan tasaerin kyseisille kausille. 
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  80
Johdannaiset yhteensä
31.12.2025
31.12.2024
Milj. €
Nimellisarvot
Käyvät
arvot, varat
Käyvät
arvot, velat
Nimellisarvot
Käyvät
arvot, varat
Käyvät
arvot, velat
Korkojohdannaiset, joista
248 241
2 113
2 145
272 388
2 648
2 486
Keskusvastapuoliselvitettävät (STM)
138 009
6
4
151 177
33
27
Osake- ja indeksisidonnaiset johdannaiset, joista
1 001
101
25
1 172
76
64
Keskusvastapuoliselvitettävät (STM)
0
0
0
Valuutta- ja kultajohdannaiset, joista
46 838
315
418
44 302
627
571
Keskusvastapuoliselvitettävät (STM)
0
0
0
Luottojohdannaiset, joista
190
10
1
280
10
2
Keskusvastapuoliselvitettävät (STM)
90
0
0
182
0
0
Hyödykejohdannaiset, joista
654
5
60
410
22
26
Keskusvastapuoliselvitettävät (STM)
0
0
0
Muut johdannaiset, joista
0
0
0
56
Keskusvastapuoliselvitettävät (STM)
0
0
0
Johdannaiset yhteensä
296 924
2 544
2 647
318 607
3 383
3 150
Johdannaisten käypä arvo vastaa kirjanpitoarvoa, joka sisältää sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien että suojauslaskennan johdannaisten käyvät arvot. 
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  81
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset
31.12.2025
31.12.2024
Milj. €
Nimellisarvot
Käyvät
arvot, varat
Käyvät
arvot, velat
josta
myydyt
optiot
Nimellisarvot
Käyvät
arvot, varat
Käyvät
arvot, velat
josta
myydyt
optiot
Korkojohdannaiset
212 594
2 111
2 141
24 144
232 389
2 601
2 396
27 094
josta taloudelliset suojaukset
864
10
2
234
2 603
12
56
621
OTC optiot
48 926
782
777
24 144
54 460
984
912
27 094
OTC futuurit ja koronvaihtosopimukset, joista
163 574
1 330
1 365
177 780
1 618
1 484
  Keskusvastapuoliselvitettävät (STM)
105 939
6
3
118 668
30
25
Vakioidut koronvaihtosopimukset
94
0
0
150
0
0
Osake- ja Indeksisidonnaiset johdannaiset
1 001
101
25
1 172
76
64
josta taloudelliset suojaukset
1 001
101
25
1 172
76
64
OTC swap sopimukset
1 001
101
25
1 172
76
64
Valuutta- ja kultajohdannaiset
44 713
310
301
115
42 894
569
571
josta taloudelliset suojaukset
537
8
9
3
0
0
OTC optiot
232
1
1
115
399
1
1
OTC termiinit ja koron- ja valuutanvaihtosopimukset
44 481
309
301
42 495
568
570
Luottojohdannaiset
190
10
1
10
280
10
2
76
josta taloudelliset suojaukset
100
10
1
98
10
2
OTC luottoriskijohdannaiset, joista
190
10
1
10
280
10
2
76
  Keskusvastapuoliselvitettävät (STM)
90
0
0
10
182
0
0
76
Hyödykejohdannaiset
654
5
60
410
22
26
joista taloudelliset suojaukset
199
0
8
32
0
1
OTC termiinit ja swapsopimukset
558
5
60
374
22
26
Vakioidut futuurit
96
0
0
35
1
0
Muut johdannaiset
56
Vakioidut muut
56
Kaupankäynnin johdannaiset yhteensä
259 152
2 538
2 528
24 269
277 201
3 279
3 059
27 170
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  82
Suojauslaskennassa olevat johdannaissopimukset - käyvän
arvon suojaus
31.12.2025
31.12.2024
Nimellisarvot jäljellä olevan juoksuajan mukaan
Nimellisarvot jäljellä olevan juoksuajan mukaan
Milj. €
< 1 v
1-5 v
> 5 v
Yhteensä
< 1 v
1-5 v
> 5 v
Yhteensä
Korkojohdannaiset, joista
4 303
24 354
6 739
35 396
7 364
26 155
6 479
39 999
Keskusvastapuoliselvitettävät (STM)
2 666
22 576
6 578
31 820
5 127
21 139
6 242
32 509
Valuutta- ja kultajohdannaiset, joista
1 004
516
278
1 798
Keskusvastapuoliselvitettävät (STM)
Johdannaiset yhteensä
5 307
24 870
7 018
37 195
7 364
26 155
6 479
39 999
Suojauslaskennassa olevat johdannaissopimukset -
rahavirran suojaus
31.12.2025
31.12.2024
Nimellisarvot jäljellä olevan juoksuajan mukaan
Nimellisarvot jäljellä olevan juoksuajan mukaan
Milj. €
< 1 v
1-5 v
> 5 v
Yhteensä
< 1 v
1-5 v
> 5 v
Yhteensä
Korkojohdannaiset, joista
100
150
250
Keskusvastapuoliselvitettävät (STM)
100
150
250
Valuutta- ja kultajohdannaiset, joista
327
327
1 407
1 407
Keskusvastapuoliselvitettävät (STM)
0
Johdannaiset yhteensä
327
100
150
577
1 407
1 407
31.12.2025
31.12.2024
Suojauslaskennassa olevien koronvaihtosopimusten
keskikorot - käyvän arvon suojaus
< 1 v
1-5 v
> 5 v
Yhteensä
< 1 v
1-5 v
> 5 v
Yhteensä
Korkojohdannaiset
Keskusvastapuoliselvitettävät
0,488
0,908
1,624
1,127
0,855
2,127
1,106
0,867
OTC korkojohdannaiset
3,090
2,890
2,964
-0,345
-0,318
3,009
-0,243
Korkojohdannaiset yhteensä
0,488
0,914
1,634
1,135
0,296
0,623
1,119
0,312
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  83
31.12.2025
31.12.2024
Suojauslaskennassa olevien koron ja
valuutanvaihtosopimusten keskikorot merkittävistä
valuutoista
< 1 v
1-5 v
> 5 v
Yhteensä
< 1 v
1-5 v
> 5 v
Yhteensä
AUD
2,440
2,440
2,440
2,440
GBP
1,380
1,380
2,318
2,318
HKD
2,880
2,880
3,000
2,880
2,958
JPY
1,746
1,746
0,700
1,300
0,831
SEK
4,450
4,450
4,450
4,450
NOK
4,089
4,786
4,427
4,334
4,334
USD
3,607
3,607
3,823
2,930
3,607
31.12.2025
31.12.2024
Suojauslaskennassa olevien
koronvaihtosopimusten keskikorot -
rahavirransuojaus
< 1 v
1-5 v
> 5 v
Yhteensä
< 1 v
1-5 v
> 5 v
Yhteensä
Korkojohdannaiset
Keskusvastapuoliselvitettävät
2,222
2,222
Korkojohdannaiset yhteensä
2,222
2,222
31.12.2025
31.12.2024
Suojauslaskennassa olevien valuuttajohdannaisten
keskihinnat merkittävistä valuutoista
< 1 v
1-5 v
> 5 v
Yhteensä
< 1 v
1-5 v
> 5 v
Yhteensä
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinit
Average EUR:AUD
1,741
1,741
Average EUR:CHF
0,953
0,953
Average EUR:GBP
0,870
0,870
0,861
0,861
Average EUR:USD
1,171
1,171
1,020
1,020
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  84
Suojauslaskennan vaikutukset taloudelliseen asemaan ja tulokseen
Alla olevissa taulukoissa esitetään tietoja eristä, joihin sovelletaan käyvän arvon ja rahavirran suojauslaskentaa. Suojaavan johdannaisen arvona huomioidaan kumulatiivinen arvo, joka on
perustana tehottomuuden laskennassa. Valtaosa suojaavista johdannaisista selvitetään päivittäin keskusvastapuolen kanssa, jolloin taseessa esitetään johdannaisen käypä arvo
netotettuna päivittäin maksetuilla tai saaduilla käteissuorituksilla. Edellä olevassa taulukossa Johdannaiset yhteensä esitetään kaikkien johdannaisten kirjanpitoarvo.
Suojauskohde
Tase-erä, jolla suojattu erä
esitetään 
Suojauskohteen kirjanpitoarvo
sisältäen suojausoikaisujen
kertyneen määrän
Suojauskohteen
suojausoikaisujen kertynyt
määrä
Suojauskohteen arvon
muutos, jota käytetään
perustana kirjattaessa
suojauksen tehottomuutta
kaudella
Tuloslaskelmaan
kirjattu
tehottomuus
31.12.2025, Milj. €
Varat
Velat
Varat
Velat
Käyvän arvon mikrosuojaus, korkoriski
Joukkovelkakirjalainat (FVOCI)
Sijoitusomaisuus
13 987
-437
-8
0
Saamiset asiakkailta
Saamiset asiakkailta
375
-7
10
0
Velkaemissiot
Yleiseen liikkeeseen lasketut
velkakirjat
8 557
-272
-116
-3
Velkaemissiot
Velat, joilla on huonompi
etuoikeus kuin muilla veloilla
557
-3
-7
-1
Käyvän arvon portfoliosuojaus, korkoriski
Saamiset asiakkailta
Saamiset asiakkailta
3 223
-4
-2
0
Velat luottolaitoksille
Velat luottolaitoksille
0
8 601
0
-228
-72
0
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  85
Suojauskohde
Tase-erä, jolla suojattu erä
esitetään
Suojauskohteen kirjanpitoarvo
sisältäen suojausoikaisujen
kertyneen määrän
Suojauskohteen
suojausoikaisujen kertynyt
määrä
Suojauskohteen arvon
muutos, jota käytetään
perustana kirjattaessa
suojauksen tehottomuutta
kaudella
Tuloslaskelmaan
kirjattu
tehottomuus
31.12.2024, Milj. €
Varat
Velat
Varat
Velat
Käyvän arvon mikrosuojaus, korkoriski
Joukkovelkakirjalainat (FVOCI)
Sijoitusomaisuus
11 333
-453
247
-3
Saamiset asiakkailta
Saamiset asiakkailta
365
-17
19
5
Velkaemissiot
Yleiseen liikkeeseen lasketut
velkakirjat
11 296
-384
-222
2
Velkaemissiot
Velat, joilla on huonompi
etuoikeus kuin muilla veloilla
1 089
-11
-30
0
Käyvän arvon portfoliosuojaus, korkoriski
Velat luottolaitoksille
Velat luottolaitoksille
7 438
0
-301
-167
0
Saamiset asiakkailta
Saamiset asiakkailta
5 218
0
2
-1
Suojauskohde
Tase-erä jolla suojattu erä
esitetään
Suojauskohteen arvon
muutos, jota käytetään
perustana kirjattaessa
suojauksen tehottomuutta
kaudella
Rahavirran suojausrahaston saldo
Tuloslaskelmaan kirjattu
tehottomuus
31.12.2025, Milj. €
Jatkuvat suojat
Terminoidut suojat
Rahavirran portfoliosuojaus, korkoriski
Talletukset
Käteiset varat ja
talletukset
keskuspankeissa
1
-1
0
Lyhytaikaiset velat
Velat asiakkaille
0
0
0
Lyhytaikaiset velkaemissiot
Yleiseen liikkeeseen
lasketut velkakirjat
0
0
0
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  86
Suojauskohde
Tase-erä, jolla suojattu
erä esitetään
Suojauskohteen arvon
muutos, jota käytetään
perustana kirjattaessa
suojauksen tehottomuutta
kaudella
Rahavirran suojausrahaston saldo
Tuloslaskelmaan kirjattu
tehottomuus
31.12.2024, Milj. €
Jatkuvat suojat
Terminoidut suojat
Rahavirran portfoliosuojaus, korkoriski
Talletukset
Käteiset varat ja
talletukset
keskuspankeissa
0
0
0
Lyhytaikaiset velat
Velat asiakkaille
0
0
0
Lyhytaikaiset velkaemissiot
Yleiseen liikkeeseen
lasketut velkakirjat
1
0
0
Suojaavat instrumentit
Nimellisarvot
Suojaavien johdannaisten arvo
Suojaavien johdannaisten
käyvän arvon muutos joka
perustana tehottomuuden
laskennassa
31.12.2025, Milj. €
Positiivinen
Negatiivinen
Käyvän arvon mikrosuojaus, korkoriski
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
24 378
509
-341
118
Käyvän arvon portfoliosuojus, korkoriski
Koronvaihtosopimukset
7 658
19
-240
73
Korko-optiot
3 128
0
1
Rahavirran portfoliosuojaus, korkoriski
Koronvaihtosopimukset
250
0
-1
-1
Valuuttariskin suojaus
Valuuttatermiinit
325
0
0
1
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  87
Suojaavat instrumentit
Nimellisarvot
Suojaavien johdannaisten arvo
Suojaavien
johdannaisten käyvän
arvon muutos joka
perustana
tehottomuuden
laskennassa
31.12.2024, Milj. €
Positiivinen
Negatiivinen
Käyvän arvon mikrosuojaus, korkoriski
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
24 739
590
-517
-5
Käyvän arvon portfoliosuojus, korkoriski
Koronvaihtosopimukset
7 438
26
-320
157
Korko-optiot
5 087
-1
2
Rahavirran portfoliosuojaus, korkoriski
Koronvaihtosopimukset
0
0
0
9
Valuuttariskin suojaus
Valuuttatermiinit
1 407
0
-1
-1
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  88
Liite 19. Sijoitusomaisuus
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat
Saamistodistukset
14 895
12 176
Osakkeet ja osuudet
0
0
Yhteensä
14 895
12 176
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat
Saamistodistukset
390
227
Osakkeet ja osuudet
3
4
Yhteensä
393
232
Jaksotettu hankintameno
Saamistodistukset
2 339
1 827
Yhteensä
2 339
1 827
Sijoitusomaisuus yhteensä
17 627
14 234
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  89
Liite 20. Aineettomat hyödykkeet
Laatimisperiaatteet
Tietojärjestelmät
Tietojärjestelmät arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn
hankintamenoon. Ohjelmistojen ja lisenssien osalta poistoaika on pääsääntöisesti 4 vuotta
ja muiden aineettomien hyödykkeiden osalta 5 vuotta.
Sisäisesti aikaansaatujen tietojärjestelmien kehittämisestä johtuvat menot aktivoidaan siitä
lähtien, kun ne ovat luotettavasti määritettävissä, hyödykkeen valmiiksi saaminen on
teknisesti toteutettavissa ja pystytään käyttämään hyödykettä tai myymään se, ja on
todettu, että ohjelmistosta saadaan tulevaisuudessa taloudellista hyötyä. Aktivoitaviin
menoihin sisältyvät muun muassa lisenssimaksut, ostetut palvelut, muut hankkeisiin
liittyvät ulkoiset kustannukset sekä omaa työtä. Hyödykettä poistetaan siitä lähtien, kun se
on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, arvioidaan
vuosittain arvonalentumisen varalta. Tutkimusmenot kirjataan tilikaudella kuluksi.
Tietojärjestelmät romutetaan kirjanpidosta, kun ne on poistettu loppuun. Tietojärjestelmien
hankintamenot sisältävät ainoastaan ne hyödykkeet, joiden hankintamenoja ei ole vielä
kokonaan kirjattu poistoina kuluiksi.
Aineettomien hyödykkeiden muutokset, milj. €
Tieto-
järjestelmät
Hankintameno 1.1.2025
40
Lisäykset
2
Hankintameno 31.12.2025
42
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025
-37
Tilikauden poistot
0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025
-38
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
5
Aineettomien hyödykkeiden muutokset, milj. €
Tieto-
järjestelmät
Hankintameno 1.1.2024
39
Lisäykset
3
Vähennykset
-1
Siirrot erien välillä
0
Hankintameno 31.12.2024
40
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024
-38
Tilikauden poistot
-1
Vähennykset
1
Siirrot erien välillä
0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024
-37
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
3
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  90
Liite 21. Aineelliset hyödykkeet
Laatimisperiaatteet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla
vähennettyyn hankintamenoon. Hyödykkeet poistetaan tasapoistoin arvioidun taloudellisen
vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Hyödykkeeseen liittyvät alkuperäisen
hankinnan jälkeen syntyvät menot aktivoidaan hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, jos on
todennäköistä, että hyödykkeestä kertyy alun perin arvioitua suurempaa taloudellista
hyötyä.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat pääosin seuraavat:
Rakennukset
20–50 vuotta
Koneet ja kalusto
3–10 vuotta
Autot
2–6 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet
3–10 vuotta
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa
tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa
tapahtuneita muutoksia. Aineelliset hyödykkeet romutetaan kirjanpidosta, kun ne on
poistettu käytöstä.
Aineellisen ja aineettoman omaisuuden arvonalentumiset
Jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä arvioidaan, onko omaisuuden arvonalentumisesta
viitteitä. Jos viitteitä on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva
rahamäärä. Viitteiden olemassaolosta riippumatta kerrytettävissä oleva rahamäärä
arvioidaan vuosittain keskeneräisistä hyödykkeistä, liikearvosta ja aineettomista
hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton (tuotemerkit). Jos
omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin arvio sen tulevaisuudessa kerryttämästä
rahamäärästä, ylittävä osa kirjataan kuluksi.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä
johtuvilla menoilla (nettomyyntihinta) tai sitä korkeampi käyttöarvo. Kerrytettävissä oleva
rahamäärä pyritään lähtökohtaisesti määrittämään omaisuuserän nettomyyntihinnan
kautta. Jos nettomyyntihintaa ei voida määrittää, omaisuuserälle määritellään käyttöarvo.
Käyttöarvo on niiden vastaisten rahavirtojen nykyarvo, jonka omaisuuserän odotetaan
kerryttävän. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa
markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.
Edellä mainittujen vuosittain testattavien omaisuuserien arvonalentumistarve määritellään
aina käyttöarvon laskennan kautta.
Mikäli omaisuuserälle ei voida määrittää nettomyyntihintaa eikä se kerrytä itsenäistä,
muista eristä riippumatonta rahavirtaa, määritellään arvonalentumistarve sen rahavirtaa
tuottavan yksikön eli liiketoimintasegmentin – tai siihen kuuluvan yrityksen, johon
omaisuuserä kuuluu – kautta. Tällöin verrataan yksikköön sisältyvien omaisuuserien
kirjanpitoarvoja koko rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevaan rahamäärään.
Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen
kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumisen kirjaamisajankohdasta.
Arvonalentumistappiota ei peruuteta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi
ilman arvonalentumistappion kirjaamista. 
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Omassa käytössä olevat kiinteistöt
Maa- ja vesialueet
0
0
Koneet ja kalusto
0
0
Muut aineelliset hyödykkeet
3
2
Käyttöoikeusomaisuuserät
2
1
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
5
4
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  91
Aineellisten hyödykkeiden muutokset, milj. €
Oman
käytön
kiinteistöt
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Aineelliset
hyödykkeet
yhteensä
Hankintameno 1.1.2025
1
0
2
3
Lisäykset
0
11
11
Vähennykset
0
-10
-10
Hankintameno 31.12.2025
1
0
3
4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025
0
0
0
-1
Tilikauden poistot
0
0
0
Vähennykset
0
0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025
0
0
0
-1
Käyttöoikeusomaisuuserä*
2
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
0
0
3
5
* Liite 22 Vuokrasopimukset.
Aineellisten hyödykkeiden muutokset, milj. €
Oman
käytön
kiinteistöt
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Aineelliset
hyödykkeet
yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
1
0
2
3
Lisäykset
0
7
7
Vähennykset
0
-7
-7
Siirrot erien välillä
0
0
Hankintameno 31.12.2024
1
0
2
3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024
0
0
0
-1
Tilikauden poistot
0
0
0
Vähennykset
0
0
Siirrot erien välillä
0
0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024
0
0
0
-1
Käyttöoikeusomaisuuserä*
1
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
0
0
2
4
* Liite 22 Vuokrasopimukset.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  92
Liite 22. Vuokrasopimukset
Laatimisperiaatteet
OP Yrityspankki arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus tai
sisältääkö se vuokrasopimuksen. Kyseessä on IFRS 16:n mukaisesti käsiteltävä
vuokrasopimus, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät kaikilta osin:
• Sopimus perustuu yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan niin, että
OP Yrityspankilla on oikeus päättää omaisuuserän käytöstä koko vuokrakauden aikana
silloin, kun OP Yrityspankki on vuokralle ottajana, ja asiakkaalla tai sen konserniin
kuuluvilla yhtiöillä on päätäntävalta kohteen käytöstä silloin, kun OP Yrityspankki on
vuokralle antajana.
• Sopimuksella sovitaan oikeuksista ja velvollisuuksista ja niihin liittyvistä maksuista.
• Sopimuksella yksilöity omaisuuserä on vain OP Yrityspankin käytössä silloin, kun OP
Yrityspankki on vuokralle ottajana, ja asiakkaan tai sen konserniin kuuluvien yhtiöiden
käytössä silloin, kun OP Yrityspankki on vuokralle antajana.
Vuokralle otettujen käyttöoikeusomaisuuserien kirjaaminen
Vuokralle otetut käyttöoikeusomaisuuserät esitetään aineellisissa hyödykkeissä ja ne
poistetaan pääsääntöisesti vuokra-aikana. Vastaava vuokrasopimusvelka esitetään muissa
veloissa ja niiden korkokulut korkokatteessa. Vuokrasopimuksiin liittyvät palvelukorvaukset,
jotka erotetaan vuokranmäärästä, esitetään liiketoiminnan muissa kuluissa.
Palvelukorvauksen erottaminen tehdään käyttöoikeusomaisuuseräluokkakohtaisesti.
OP Yrityspankki määrittelee vuokralle otettujen sopimusten vuokra-ajaksi:
• sopimuksen kiinteän keston, jota ei voi jatkaa tai keskeyttää ilman painavaa syytä tai
sanktiota, tai
• johdon arvion mukaan korkeintaan 3 vuotta, kun kyseessä on toistaiseksi voimassa
oleva toimitilasopimus, jonka irtisanomisaika on molemminpuolinen. Jos sopimus on
ensin kiinteä ja jatkuu sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevana kuten edellä kuvattiin,
on vuokra-aika näiden yhdistelmä. Kun tällainen sopimus on irtisanottu, vuokra-ajaksi
määritellään irtisanomisaika. OP Yrityspankki arvioi vuokra-aikaa määrittäessään olevan
kohtuullisen varmaa, että toimitiloissa ollaan pidempään, koska toimitilasopimusten
kohteet ovat sijainniltaan keskeisiä eikä vastaavia korvaavia tiloja ole välttämättä
saatavilla.
• vuokralle antajan irtisanomisajan, jos kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva muu kuin
toimitilasopimus, jonka irtisanomisaika on molemminpuolinen. Sopimuksen vuokra-
aikaa jatketaan aina irtisanomiskauden päätyttyä uudella irtisanomisajalla, ellei
sopimusta ole irtisanottu. OP Yrityspankki arvioi vuokra-aikaa määrittäessään olevan
kohtuullisen varmaa, että sopimukset on tehty pidemmäksi ajaksi, koska tällaisten
sopimusten jatkuva päättäminen ja uusiminen ei olisi taloudellisesti kannattavaa, tai
• vuokrakohteen käyttöiän, jos se on lyhempi kuin edellä mainituilla tavoilla määritetyt
vuokra-ajat.
Vuokrasopimusvelan laskennassa OP Yrityspankki käyttää yleensä vuokralle ottajan
lisäluoton korkoa. Lisäluoton korkona käytetään OP Yrityspankin keskuspankin
noteeraamaa korkoa, jolla keskuspankki antaa luottoa OP Pohjolan yhteisöille.
OP Yrityspankki soveltaa vuokralle ottajalle sallittuja kirjaamista koskevia helpotuksia.
Arvoltaan vähäisistä ja lyhytaikaisista vuokrasopimuksista tilikauden kulut kirjataan
liiketoiminnan muihin kuluihin. Näihin vuokrasopimuksiin sisältyy kannettavia tietokoneita,
matkapuhelimia ja pienempiä koneita ja laitteita sekä kertaluonteisesti vuokrattuja koneita
ja laitteita.
OP Yrityspankki soveltaa IAS 36 -standardia Omaisuuserien arvon alentuminen sen
määrittämiseen, onko käyttöoikeusomaisuuserän arvo alentunut. OP Yrityspankki arvioi
jokaisena raportointikauden päättymispäivänä onko jotain viitteitä siitä, että omaisuuserän
arvo on alentunut. Jos tällaisia viitteitä esiintyy, OP Yrityspankki arvioi omaisuuserästä
kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Omaisuuserän arvo on alentunut silloin, kun sen
kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän.
OP Yrityspankin vuokralle otetut sopimukset ovat pääosin toimitilojen, työsuhdeautojen ja
turvalaitteiden vuokrasopimuksia.
Vuokralle annettujen hyödykkeiden kirjaaminen
OP Yrityspankki luokittelee vuokralle annetut hyödykkeet sopimuksen syntymisajankohtana
rahoitusleasingsopimuksiksi tai operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi liiketoimen tosiasiallisen
sisällön mukaan. Vuokrasopimus on rahoitusleasingsopimus, mikäli se siirtää vuokralaiselle
olennaisilta osin omistamiselle ominaiset riskit ja edut. Muutoin se on operatiivinen
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  93
vuokrasopimus. Vuokrasopimukset luokitellaan sopimuksen syntymisajankohtana. OP
Yrityspankki on luokitellut kaikki vuokralle annetut hyödykkeet rahoitusleasingsopimuksiksi.
Rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet kirjataan taseeseen saamisina
asiakkailta. Saaminen kirjataan määrään, joka on yhtä suuri kuin vuokrasopimuksen
nettosijoitus. Sopimuksesta saatava rahoitustuotto kirjataan korkotuottoihin siten, että se
tuottaa vuokralle antajan jäljellä olevalle nettosijoitukselle kultakin tilikaudelta
samansuuruisen tuottoasteen.
2025
2024
Käyttöoikeusomaisuuserät, milj. €
Toimitilat
Koneet ja
kalusto
Yhteensä
Toimitilat
Koneet ja
kalusto
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.
1
0
1
2
0
2
Lisäykset
1
1
1
0
0
Vähennykset
0
0
0
0
0
Tilikauden poistot
0
0
-1
0
0
-1
Tilikauden arvon muutokset
0
0
0
0
0
0
Kirjanpitoarvo 31.12.
1
1
2
1
0
1
Vuokrasopimusvelat, milj. €
31.12.2025
31.12.2024
* Kirjanpitoarvo
2
1
Sopimuksiin perustuvat maturiteetit
< 1 vuotta
1
1
1-2 vuotta
1
0
2-3 vuotta
0
0
3-4 vuotta
0
0
4-5 vuotta
0
0
Yli 5 vuotta
0
0
* Liite 28. Varaukset ja muut velat.
Tuloslaskelmaan merkityt erät, milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Korkokulut
0
0
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot
-1
-1
Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut
-1
-1
Vuokrasopimuksista lähtevä rahavirta yhteensä
-2
-2
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  94
Rahoitusleasingsaamiset
OP Yrityspankki Oyj rahoittaa Suomessa rahoitusleasingilla irtainta käyttöomaisuutta,
kiinteistöjä ja muita tiloja. Lisäksi OP Yrityspankin sivuliikkeet Virossa, Latviassa ja
Liettuassa vuokraavat rahoitusleasingilla irtainta käyttöomaisuutta
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Rahoitusleasingsopimusten vuokrasaamisien maturiteettijakauma
< 1 vuotta
830
756
1-2 vuotta
641
665
2-3 vuotta
482
448
3-4 vuotta
309
306
4-5 vuotta
157
174
yli 5 vuotta
167
200
Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin
2 587
2 550
Kertymätön rahoitustuotto (-)
-115
-142
Vähimmäisvuokrien nykyarvo
2 473
2 408
Vähimmäisvuokrasaamisten nykyarvo
< 1 vuotta
789
708
1-2 vuotta
615
633
2-3 vuotta
466
429
3-4 vuotta
299
294
4-5 vuotta
151
167
yli 5 vuotta
153
177
Yhteensä
2 473
2 408
Tuloslaskelmaan merkityt erät, Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Korkotuotot rahoitusleasingsaamisista
96
112
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  95
Liite 23. Muut varat
Muissa varoissa esitetään muun muassa maksujenvälityssaamiset, eläkevarat, siirtosaamiset, johdannaissaamiset (keskusvastapuoliselvitys), johdannaissopimusten CSA- saamiset ja
arvopaperisaamiset. Erä sisältää myös päästöoikeuskaupasta toteutuneen päästöoikeusposition 196 miljoonaa euroa (155), joka sisältyy riville ‘Muut’. Päästöoikeuksien liiketoiminta
perustuu kaupankäynnin tarjoamiseen asiakkaiden tarpeita varten. Kaikissa päästöoikeustermiineissä on fyysinen toimitus ja hallussa olevat päästöoikeudet sekä päästöoikeustermiinit
arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja käyvän arvon muutos esitetään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät erissä.
Oikaistu
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Maksujenvälityssaamiset
124
153
Eläkevarat
26
23
Siirtosaamiset
13
26
Johdannaissaamiset, keskusvastapuoliselvitys
46
69
Johdannaissopimusten CSA saamiset
173
371
Arvopaperisaamiset
19
7
Muut
243
201
Yhteensä
643
850
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  96
Liite 24. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laatimisperiaatteet
Laskennallinen verovelka lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä
veronalaisista väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen lasketaan kirjanpidon ja
verotuksen välisistä vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista ja verotuksessa
vahvistettavista tappioista. Mikäli verotettavan tulon kertyminen on todennäköistä siten,
että saaminen voidaan hyödyntää, se kirjataan. Laskennallista verosaamista ei kirjata siltä
osin, kun ei todennäköisesti synny verotettavaa tuloa, jota vastaan verotuksellisia tappioita
taikka hyvityksiä voidaan hyödyntää. Laskennalliset verovelat ja -saamiset lasketaan sen
säädetyn verokannan mukaan, jonka ennakoidaan olevan voimassa väliaikaisen eron
purkautuessa.
Laskennalliset verosaamiset 31.12.2025
Laskennalliset verosaamiset, milj. €
1.1.2025
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu muihin
laajan tuloksen eriin
Kirjattu omaan
pääomaan
31.12.2025
Saamistodistukset
24
0
-18
0
6
Rahavirran suojaus
0
0
0
0
0
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
12
-11
0
0
1
Vuokrasopimukset
0
0
0
0
0
Muut väliaikaiset erot
2
1
2
0
5
Netotettu laskennallisista veroveloista
-39
-12
Yhteensä
0
-11
-16
0
0
Laskennalliset verovelat 31.12.2025
Laskennalliset verovelat,  milj. €
1.1.2025
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu muihin
laajan tuloksen eriin
Kirjattu omaan
pääomaan
31.12.2025
Verotukselliset varaukset
325
0
0
0
325
Saamistodistukset
1
0
0
0
0
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyt
7
-2
0
0
5
Muut väliaikaiset erot
1
0
0
0
1
Netotettu laskennallisista verosaamisista
-39
-12
Yhteensä
295
-2
0
0
319
Tuloslaskelman laskennallisten verojen muutos (laskennalliset verosaamiset -
laskennalliset verovelat)
-9
-16
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  97
Laskennalliset verosaamiset 31.12.2024
Laskennalliset verosaamiset, milj. €
1.1.2024
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu muihin
laajan tuloksen eriin
Kirjattu omaan
pääomaan
31.12.2024
Saamistodistukset
15
0
9
0
24
Varaukset
0
0
0
0
0
Rahavirran suojaus
2
0
-2
0
0
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
12
0
0
0
12
Vuokrasopimukset
0
0
0
0
0
Muut väliaikaiset erot
3
0
0
0
2
Netotettu laskennallisista veroveloista
-39
Yhteensä
31
-1
8
0
0
Laskennalliset verovelat 31.12.2024
Laskennalliset verovelat,  milj. €
1.1.2024
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu muihin
laajan tuloksen eriin
Kirjattu omaan
pääomaan
31.12.2024
Verotukselliset varaukset
325
0
0
0
325
Saamistodistukset
0
0
0
0
1
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyt
6
0
1
0
7
Muut väliaikaiset erot
1
0
0
0
1
Netotettu laskennallisista verosaamisista
-39
Yhteensä
332
0
1
0
295
Tuloslaskelman laskennallisten verojen muutos (laskennalliset verosaamiset -
laskennalliset verovelat)
-1
7
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  98
Liite 25. Velat luottolaitoksille
Velat luottolaitoksille tase-erässä esitetään velat keskuspankeille ja luottolaitoksille. Liitetiedossa 14. Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu kuvataan tase-erän arvostusperiaatteet.
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Velat luottolaitoksille
Vaadittaessa maksettavat
Talletukset
6 506
4 556
Muut velat
0
0
Muut kuin vaadittaessa maksettavat
Talletukset
21 468
20 794
Muut velat
-229
-301
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille yhteensä
27 745
25 049
Muut kuin vaadittaessa maksettavat talletukset erä sisältää jäsenluottolaitosten maksuvalmiustalletukset (LCR-talletukset).
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  99
Liite 26. Velat asiakkaille
Velat asiakkaille tase-erässä esitetään vaadittaessa maksettavat ja muut kuin vaadittaessa maksettavat talletukset. Velat asiakkaille tase-erä sisältää myös korkovelat. Liitetiedossa 14.
Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu kuvataan tase-erän arvostusperiaatteet.
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Vaadittaessa maksettavat talletukset
Yksityiset
13
14
Yritykset ja julkisyhteisöt
15 811
14 892
Muut kuin vaadittaessa maksettavat talletukset
Yksityiset
1
0
Yritykset ja julkisyhteisöt
1 162
2 254
Korkovelat talletuksista
14
5
Vaadittaessa maksettavat rahoitusvelat
Yritykset ja julkisyhteisöt
4
6
Muut kuin vaadittaessa maksettavat rahoitusvelat
Yritykset ja julkisyhteisöt
2 718
2 215
Velat asiakkaille yhteensä
19 722
19 387
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  100
Liite 27. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat tase-erässä esitetään joukkovelkakirjalainat, huonomman etuoikeuden luokan joukkovelkakirjalainat (SNP), sijoitustodistukset ja yritystodistukset.
Liitetiedossa 14. Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu kuvataan tase-erän arvostusperiaatteet.
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Senior Preferred -ehtoiset joukkovelkakirjalainat*
9 000
11 139
Senior Non-Preferred -ehtoiset joukkovelkakirjalainat
3 621
3 566
Sijoitustodistukset
0
170
Yritystodistukset
4 579
4 451
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat yhteensä
17 199
19 326
* OP Yrityspankki Oyj:n hallussa olevat omat joukkovelkakirjalainat on netotettu velkaa vastaan.
Rahoituksen rahavirtojen velkojen muutosten täsmäytys taseen eriin
Yleiseen
liikkeeseen
lasketut
velkakirjat
Velat, joilla on
huonompi
etuoikeus kuin
muilla veloilla
Yleiseen
liikkeeseen
lasketut
velkakirjat
Velat, joilla on
huonompi
etuoikeus kuin
muilla veloilla
Milj. €
2025
2024
Tase arvo 1.1.
19 326
1 444
24 062
1 414
Rahoituksen rahavirtojen muutokset
Joukkovelkakirjojen lisäykset
2 550
1 710
Sijoitustodistusten lisäykset
323
401
Yritystodistusten lisäykset
5 861
5 753
Debentuurit lisäykset
807
1
Lisäykset yhteensä
8 733
807
7 865
1
Joukkovelkakirjojen vähennykset
-4 841
-4 627
Sijoitustodistusten vähennykset
-493
-913
Yritystodistusten vähennykset
-5 733
-7 503
Debentuurit vähennykset
-1 456
0
Vähennykset yhteensä
-11 066
-1 456
-13 043
0
Rahoituksen rahavirtojen muutokset yhteensä
-2 333
-649
-5 179
1
Arvostukset
204
9
467
19
Siirtyvät korot
2
7
-25
11
Tasearvo 31.12.
17 199
811
19 326
1 444
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  101
OP Yrityspankin liikkeeseen laskemat pitkäaikaiset velkakirjalainat, niiden keskeiset ehdot ja käyvät arvot raportointipäivänä
Milj. €
Maturiteetti
Etuoikeusluokka
Valuutta
Korko
Nimellisarvo
Käypä arvo
14.01.2026
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 0,910%
20
20
14.01.2026
Senior
Preferred
GBP
Kiinteä 3,375%
401
414
21.01.2026
Senior
Preferred
HKD
Kiinteä 2,880%
72
74
16.02.2026
Senior
Preferred
SEK
SES3 + 1,050%
46
46
24.03.2026
Senior Non-
Preferred
EUR
Kiinteä 0,250%
500
499
01.07.2026
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 0,250%
50
49
04.09.2026
Senior Non-
Preferred
GBP
Kiinteä 1,375%
458
452
23.10.2026
Senior
Preferred
SEK
Kiinteä 4,454%
65
66
18.01.2027
Senior Non-
Preferred
EUR
Kiinteä 0,600%
500
493
28.03.2027
Senior
Preferred
EUR
EUB3 + 0,400%
500
501
18.04.2027
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 4,125%
500
525
18.05.2027
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 1,058%
10
10
19.05.2027
Senior
Preferred
EUR
EUB3 + 0,400%
1 250
1 255
20.05.2027
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 2,335%
30
30
25.05.2027
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 1,873%
35
35
27.07.2027
Senior Non-
Preferred
EUR
Kiinteä 0,625%
500
487
19.08.2027
Senior
Preferred
SEK
SES3 + 0,920%
69
70
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  102
Maturiteetti
Etuoikeusluokka
Valuutta
Korko
Nimellisarvo
Käypä arvo
23.08.2027
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 3,286%
50
51
08.10.2027
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 1,000%
25
25
16.11.2027
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 0,100%
1 000
957
13.06.2028
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 4,000%
650
684
13.06.2028
Senior
Preferred
SEK
SES3 + 0,470%
46
46
15.06.2028
Senior
Preferred
USD
Kiinteä 3,692%
51
51
16.06.2028
Senior Non-
Preferred
EUR
Kiinteä 0,375%
500
474
23.10.2028
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 1,300%
10
9
07.12.2028
Senior
Preferred
USD
Kiinteä 3,901%
85
85
08.12.2028
Senior Non-
Preferred
EUR
Kiinteä 0,375%
500
465
24.01.2029
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 1,310%
10
10
20.02.2029
Senior
Preferred
EUR
EUB3 + 0,860%
75
75
06.03.2029
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 1,005%
19
18
25.05.2029
Senior
Preferred
NOK
Kiinteä 3,755%
76
77
25.05.2029
Senior
Preferred
AUD
BBSW3 +
1,300%
37
38
27.05.2029
Senior
Preferred
NOK
Kiinteä 3,800%
17
17
10.07.2029
Senior
Preferred
AUD
Kiinteä 2,440%
112
105
17.07.2029
Senior Non-
Preferred
USD
Kiinteä 2,933%
43
41
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  103
Maturiteetti
Etuoikeusluokka
Valuutta
Korko
Nimellisarvo
Käypä arvo
12.11.2029
Senior Non-
Preferred
EUR
Kiinteä 0,625%
500
456
15.11.2029
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 0,530%
10
9
27.11.2029
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 2,875%
500
502
07.12.2029
Senior
Preferred
NOK
Kiinteä 4,400%
101
101
23.05.2030
Senior
Preferred
EUR
EUB3 + 0,920%
25
25
30.05.2030
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 2,900%
25
25
10.06.2030
Senior
Preferred
SEK
SES3 + 0,750%
92
93
18.06.2030
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 2,875%
500
504
21.08.2030
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 1,700%
30
30
02.09.2030
Senior
Preferred
JPY
Kiinteä 1,385%
27
27
18.09.2030
Senior
Preferred
EUR
EUB6 + 0,500%
25
26
18.11.2030
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 2,045%
50
47
27.01.2031
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 1,865%
10
9
24.03.2031
Senior Non-
Preferred
EUR
Kiinteä 0,750%
300
266
11.11.2032
Senior
Preferred
NOK
Kiinteä 5,010%
72
73
23.11.2032
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 4,148%
50
51
12.12.2033
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 1,706%
50
43
21.03.2034
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 3,068%
30
29
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  104
Maturiteetti
Etuoikeusluokka
Valuutta
Korko
Nimellisarvo
Käypä arvo
31.03.2034
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 3,015%
30
29
11.04.2034
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 3,000%
40
38
16.03.2035
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 1,400%
40
32
28.08.2035
Senior
Preferred
NOK
Kiinteä 4,600%
72
71
03.10.2035
Senior
Preferred
NOK
Kiinteä 4,700%
59
59
09.10.2035
Senior
Preferred
EUR
EUB6 + 0,700%
40
39
20.11.2035
Senior
Preferred
EUR
Kiinteä 2,155%
30
25
27.11.2035
Senior
Preferred
JPY
Kiinteä 1,300%
14
12
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  105
Liite 28. Varaukset ja muut velat
Laatimisperiaatteet
Velvoitteen perusteella kirjataan varaus, mikäli velvoite perustuu aiempaan tapahtumaan
ja sen toteutuminen on todennäköistä, mutta toteutumisajankohta tai toteutuva määrä on
epävarma. Lisäksi velvoitteen pitää perustua joko tosiasialliseen tai oikeudelliseen
velvoitteeseen ulkopuolista kohtaan. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus
joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta
siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Muissa veloissa esitetään muun muassa maksujenvälistysvelat, siirtovelat, johdannaisten
CSA- muut velat, eläkevelat, vuokrasopimusvelat, arvopapereiden ostovelat, ostolaskuvelat
ja kaupankäynnin rahoitusvelat.
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Varaukset
Tappiota koskeva vähennyserä taseen ulkopuolisista eristä
30
38
Muut velat
Maksujenvälitysvelat
1 572
928
Siirtovelat
55
53
Johdannaisten CSA- ja muut velat
762
1 015
Eläkevelat
3
4
Vuokrasopimusvelat
2
1
Arvopapereiden ostovelat
12
8
Ostolaskuvelat
4
6
Kaupankäynnin rahoitusvelat
21
2
Muut 
87
85
Varaukset ja muut velat yhteensä
2 548
2 142
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  106
Varausten muutokset
Milj. €
Tappiota koskeva
vähennyserä
Uudelleenjärjestely
Yhteensä
1.1.2025
38
38
Käytetyt varaukset
-9
-9
31.12.2025
30
0
30
Milj. €
Tappiota koskeva
vähennyserä
Uudelleenjärjestely
Yhteensä
1.1.2024
37
0
37
Varausten lisäykset
1
1
Käyttämättömien varausten peruutukset
0
0
31.12.2024
38
0
38
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
OP Yrityspankki Oyj:n eläkejärjestelyt on hoidettu vakuutusyhtiöissä ja OP-Eläkesäätiössä.
Etuuspohjaisina järjestelyinä on käsitelty lisäeläkkeisiin liittyvät järjestelyt eläkesäätiössä ja
vakuutusyhtiöissä. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa hoidettu lakisääteinen
eläketurva on käsitelty maksupohjaisena järjestelynä.
Lisäeläkkeet OP-Eläkesäätiössä ja vakuutusyhtiöissä
OP-Eläkesäätiö hoitaa OP Yrityspankin henkilöstölleen järjestämää lisäeläketurvaa.
Eläkesäätiön tarkoituksena on myöntää eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluville työntekijöille
vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkettä ja sairausavustusta sekä perhe-eläkettä heidän
edunsaajilleen ja hautausavustusta. Lisäksi eläkesäätiö voi myöntää toimintapiiriin
kuuluville kuntoutukseen liittyviä etuuksia. Lisäeläketurvan järjestäminen on vapaaehtoista.
Eläkesäätiön tarjoama lisäeläketurva on kokonaan rahastoitu.
OP-Eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluu jokainen 20 vuotta täyttänyt henkilö, joka on
yhtäjaksoisesti ollut kaksi vuotta TyEL:n mukaisessa työsuhteessa eläkesäätiöön kuuluvaan
työnantajaan ja jonka työsuhde on alkanut ennen 1.7.1991. Eläkkeeseen oikeuttava
palvelusaika alkaa siitä ajankohdasta, jona hän työnantajan palveluksessa ollessaan täytti
23 vuotta. Eläkkeen perusteena olevalla palkalla tarkoitetaan samaan työsuhteeseen
perustuvaa 31.12.2006 saakka voimassa olleen TEL:n mukaista eläkepalkkaa. OP-
Eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien henkilöiden eläkeikä vaihtelee 60−65 vuoden välillä
riippuen siitä, mihin henkilöryhmään työntekijä eläkesäätiön sääntöjen mukaan kuuluu.
Kansallisella tasolla lisäeläkesäätiö noudattaa Lakia lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista
(LESKL). Tämän myötä toiminnan merkittävin riski liittyy siihen, että toteutunut
sijoitusomaisuuden tuotto jäisi alle vähimmäistuottotavoitteen. Riskin toteutuminen
useampana vuotena peräkkäin johtaisi vakuutusmaksujen perintään.
Lisäksi OP-Eläkesäätiön keskeisimmät vakuutusmatemaattiset riskit liittyvät korko- ja
markkinariskiin, eliniän systemaattiseen pitenemiseen sekä inflaatioriskiin.
Sijoitustoiminnasta vastaa eläkesäätiön hallitus, joka hyväksyy eläkelaitokselle sen varojen
sijoittamista koskevan sijoitussuunnitelman. Eläkelaitoksen vastuullinen aktuaari laatii
vuosittain ennusteen vastuuvelan ja eläkemenojen kehityksestä. Tämän pohjalta
sijoitusomaisuuden allokaatiossa otetaan huomioon vastuuvelan luonteen asettamat
vaatimukset sijoitustoiminnalle turvaavuuden, tuottavuuden ja likviditeetin osalta sekä
eläkesäätiön riskinkantokyky.
Lisäeläkkeitä on järjestetty myös henkivakuutusyhtiöissä. Pääsääntöisesti vakuutetuilla
henkilöillä on oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle iässä 63. Lisäksi vakuutetuilla on oikeus
työkyvyttömyyseläkkeeseen sekä kuoleman jälkeen edunsaajilla on oikeus
hautausavustukseen ja perhe-eläkkeeseen. Vakuutusmaksuja peritään eläkeiän 65
mukaisena. Työnantaja maksaa kertamaksuna kattamattoman osan eläkkeestä henkilön
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  107
jäädessä eläkkeelle luvatussa eläkeiässä 63. Maksettavat etuudet on sidottu TyEL-
indeksiin. Työnantajalta peritään vuosittain lisämaksua, jos vakuutusyhtiön oma
indeksihyvitys on pienempi kuin etuuksille annettava indeksi. Raportoitaessa luvattuja
etuuksia IAS 19 -standardin mukaisesti keskeisimmät riskit liittyvät tilinpäätöshetken
inflaatio-odotukseen, palkka-inflaatio-odotukseen ja korkotasoon. Näissä järjestelyissä
merkittävin riski on inflaatio-olettama, joka vaikuttaa etuuksien korotusoletuksen kautta
eläkevelvoitteeseen. Käytetty korkotaso vaikuttaa eläkevelvoitteen ohella myös velvoitetta
vastaavien varojen arvoon pienentäen mahdollisten muutosten vaikutusta kirjattavaan
nettoeläkevelkaan tai -saamiseen. Raportoitaessa luvattuja etuuksia IAS 19-standardin
mukaisesti keskeisimmät riskit liittyvät tilinpäätöshetken inflaatio-odotukseen, palkka-
inflaatio-odotukseen ja korkotasoon. Näissä järjestelyissä merkittävin riski on inflaatio-
olettama, joka vaikuttaa etuuksien korotusoletuksen kautta eläkevelvoitteeseen. Käytetty
korkotaso vaikuttaa eläkevelvoitteen ohella myös velvoitetta vastaavien varojen arvoon
pienentäen mahdollisten muutosten vaikutusta kirjattavaan nettoeläkevelkaan tai -
saamiseen.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  108
Etuuspohjaiset
eläkevelvoitteet
Eläkevarojen käyvät arvot
Nettovelat (-varat)
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen tasearvot, milj. €
31.12.2025
31.12.2024
31.12.2025
31.12.2024
31.12.2025
31.12.2024
Avaava tase 1.1.
37
43
-56
-58
-19
-14
Tuloslaskelmaan kirjatut etuuspohjaiset eläkekulut
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot
0
0
0
0
Korkokulu (-tuotto)
1
1
-2
-2
-1
0
Hallintokulut
0
0
0
0
Yhteensä
1
1
-2
-2
0
0
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut uudelleen määrittämisestä aiheutuvat tappiot (-voitot)
Taloudellisten odotusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset tappiot (voitot)
-2
-2
-2
-2
Kokemusperäiset tarkistukset
-2
-3
-2
-3
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta etuuspohjaisen nettovelan (-varan)
nettokorkoon sisältyvää määrää (-)
2
1
2
1
Yhteensä
-5
-5
2
1
-3
-4
Muut
Työnantajan suorittamat maksut
0
0
0
0
Maksetut etuudet
-3
-3
3
3
Yhteensä
-3
-3
2
2
0
0
Päättävä tase 31.12.
31
37
-53
-56
-22
-19
Taseeseen kirjatut velat ja varat, milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Nettovarat (-) (Eläkesäätiö)
-25
-22
Nettovelat (Vakuutusyhtiöiden lisäeläkejärjestelyt)
3
4
Nettovarat (-) (Vakuutusyhtiöiden lisäeläkejärjestelyt)
0
0
Nettovelat yhteensä
3
4
Nettovarat yhteensä
-26
-23
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  109
Eläkesäätiön varojen ryhmittely, milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Osakkeet ja osuudet
10
10
Joukkovelkakirjalainat
0
8
Kiinteistöt
0
0
Sijoitusrahastot
38
32
Johdannaiset
0
0
Muut varat
1
2
Yhteensä
50
52
Eläkejärjestelyn varoihin sisältyy, milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Muita saamisia OP Pohjolaan kuuluvilta yrityksiltä
1
2
Yhteensä
1
2
Vuonna 2026 suoritettavien maksujen määrä etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn arvioidaan olevan 0,3 miljoonaa euroa. Etuuspohjaisen eläkevelvoitteen duraatio 31.12.2025 oli
eläkesäätiössä 10,2 vuotta ja muissa järjestelyissä 10,3 vuotta.
31.12.2025
31.12.2024
Käytetyt keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset
Eläkesäätiö
Vakuutusyhtiöt
Eläkesäätiö
Vakuutusyhtiöt
Diskonttauskorko, %
3,9
4,2
3,2
3,4
Tuleva palkankorotusolettama, %
2,8
2,8
2,7
2,8
Tulevat eläkkeiden korotukset, %
2,1
2,2
2,1
2,1
Vaihtuvuus, %
0,0
0,0
0,0
0,0
Inflaatio, %
2,0
2,0
1,9
2,0
Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika vuosina
4,0
4,0
4,0
5,0
Eliniän odote 65-vuotiaille henkilöille
Miehet
22,9
22,9
21,4
21,4
Naiset
27,2
27,2
25,4
25,4
Eliniän odote 45-vuotiaille henkilöille 20 vuoden kuluttua
Miehet
25,4
25,4
23,7
23,7
Naiset
29,8
29,8
28,1
28,1
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  110
Eläkesäätiö
Etuuspohjaisen
eläkevastuun muutos
Vakuutusyhtiöiden
lisäeläkejärjestelyt
etuuspohjaisen
nettoeläkevastuun muutos
Herkkyysanalyysi keskeisistä vakuutus-
matemaattisista oletuksista 31.12.2025
Milj. €
%
Milj. €
%
Diskonttauskorko
0,5 prosenttiyksikön kasvu
-1
-4,6
0
-7,0
0,5 prosenttiyksikön lasku
1
5,1
0
7,8
Eläkkeiden korotukset
0,5 prosenttiyksikön kasvu
1
4,9
0
62,6
0,5 prosenttiyksikön lasku
-1
-4,7
0
-59,3
Kuolevuus
Eliniän odotuksen 1 vuoden kasvu
1
3,5
0
3,2
Eliniän odotuksen 1 vuoden lasku
-1
-3,3
0
-3,1
Eläkesäätiö
Etuuspohjaisen
eläkevastuun muutos
Vakuutusyhtiöiden
lisäeläkejärjestelyt
etuuspohjaisen
nettoeläkevastuun muutos
Herkkyysanalyysi keskeisistä vakuutus-
matemaattisista oletuksista 31.12.2024
Milj. €
%
Milj. €
%
Diskonttauskorko
0,5 prosenttiyksikön kasvu
-1
-5,0
0
-7,2
0,5 prosenttiyksikön lasku
2
5,5
0
8,1
Eläkkeiden korotukset
0,5 prosenttiyksikön kasvu
2
5,3
0
56,2
0,5 prosenttiyksikön lasku
-1
-5,0
0
-53,0
Kuolevuus
Eliniän odotuksen 1 vuoden kasvu
1
3,4
0
3,4
Eliniän odotuksen 1 vuoden lasku
-1
-3,3
0
-3,2
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  111
Liite 29. Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Debentuurit
811
1 444
Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä
811
1 444
Debentuurit
• Debentuurilaina 11,1 miljardia Japanin jeniä (eurovasta-arvo 60 miljoonaa), joka on
10,5 vuoden bullet-laina, erääntyy 10.3.2036.  Lainan korko on kiinteä 2,042%.
• Debentuurilaina 500 miljoonaa euroa, joka on 10 vuoden bullet-laina, erääntyy
28.1.2035. Lainan korko on kiinteä 3,625 % p.a.
• Debentuurilaina 2 600 miljoonaa Ruotsin kruunua (eurovasta-arvo 240 miljoonaa), joka
on 10 vuoden bullet laina, erääntyy 3.3.2036. Lainan korko on vaihtuva 3mStibor +
1,27%.
Lainat 1–3 on laskettu liikkeeseen kansainvälisillä pääomamarkkinoilla.
OP Yrityspankki Oyj:llä ei ole lainasopimusten ehtoja koskevia rikkomuksia pääoman, koron
eikä muiden ehtojen osalta. Lainojen nimellisarvon ja kirjanpitoarvon ero johtuu käyvän
arvon suojauksen korkoriskiarvostuksesta. Kaikissa lainoissa on liikkeeseenlaskijalla
mahdollisuus ennenaikaiseen takaisinlunastukseen par-hintaan tilanteessa, jossa lainan
pääomaa ei voida enää lukea pankin toissijaisiin omiin varoihin.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  112
Liite 30. Oma pääoma
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Osakepääoma
428
428
Rahastot
Sidotut rahastot
Ylikurssirahasto
524
524
Vararahasto
164
164
Käyvän arvon rahasto
Rahavirran suojauksesta
-1
0
Käypään arvoon arvostamisesta
-24
-88
Vapaat rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
308
308
Muut vapaat rahastot
23
23
Kertyneet voittovarat
Edellisten kausien voitto (tappio)
3 396
3 135
Kauden voitto (tappio)
437
372
Oma pääoma yhteensä
5 255
4 866
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  113
Osakepääoma
Osakkeiden lukumäärä pysyi muuttumattomana 319 551 415 kpl. Osakkeilla ei ole
nimellisarvoa. Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 1,34 euroa (ei tarkka arvo). Kaikki
liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Esitetty osingonjako
Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan yhteensä 131 000 000 euroa, eli 0,41 euroa
osakkeelta, ja että osingonjaon jälkeen jäljelle jäävä osa 306 341 897 euroa kirjataan
edellisten tilikausien voitto/tappio-tilille. Osingonjaon jälkeen yhtiölle jää voitonjakokelpoisia
varoja 3 678 738 917 euroa ja jakokelpoisia varoja yhteensä 4 010 119 753 euroa.
Vertailukaudelta 2024 osinkoa jaettiin 112 000 000,00 euroa, eli 0,35 euroa osakkeelta.
Rahastot
Ylikurssirahasto
Rahasto on muodostunut ennen 1.9.2006 voimassa olleiden säännösten aikana.
Rahastoon kirjattuja eriä ovat olleet uusmerkinnässä osakkeista maksettu vasta-arvon
ylittävä määrä sekä optio-oikeuteen perustuvasta osakemerkinnästä maksettu osakkeen
vasta-arvon ylittävä määrä. Ylikurssirahastoa voidaan alentaa noudattaen osakepääoman
alentamista koskevia säännöksiä ja sitä voidaan käyttää osakepääoman korottamiseen.
Syyskuussa ja marraskuussa 2006 optioilla merkittyjen osakkeiden kirjanpidollisen vasta-
arvon ylittävä osa merkintähinnasta kirjattiin ylikurssirahastoon, koska yhtiökokouksen
päätös optio-oikeuksien antamisesta oli tehty ennen uuden osakeyhtiölain voimaantuloa.
Muutoin 1.9.2006 alkaen ylikurssirahastoa ei ole voinut enää kartuttaa.
Vararahasto
Vararahasto on muodostunut sinne aikaisempina kausina siirretyistä voittovaroista sekä
vuonna 1990 vararahastoon siirretyistä luottotappiovarauksista. Vararahastoa voidaan
käyttää sellaisten tappioiden kattamiseen, joihin vapaa oma pääoma ei riitä. Vararahastoa
voidaan käyttää myös osakepääoman korottamiseen ja sitä voidaan alentaa samalla tavoin
kuin osakepääomaa. 1.9.2006 alkaen vararahastoa ei ole voinut enää kartuttaa.
Käyvän arvon rahasto
Rahasto sisältää käypään arvoon muiden laajan tuloslaskelman kautta kirjattavien
rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksen. Rahastoon merkityt erät realisoituvat
tuloslaskelmaan, kun arvopaperista luovutaan tai kirjataan arvonalennus. Käypään arvoon
muiden laajan tuloksen kautta kirjattavien saamistodistusten odotettu tappio kirjataan
lisäämään käyvän arvon rahastoa. Rahastoon on kirjattu myös rahavirran
suojaussuhteessa olevien korkojohdannaisten tehokkaaksi todennettu laskennallisilla
veroilla oikaistu arvonmuutosnetto. Arvonmuutokset realisoituvat tuloslaskelmaan sille
tilikaudelle, jona suojauksen kohteena olevat rahavirrat toteutuvat.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  114
Käyvän arvon rahasto verojen jälkeen
Milj. €
Saamistodistukset
Rahavirran suojaus
Yhteensä
Avaava tase 1.1.2024
-57
-6
-63
Käyvän arvon muutokset
-37
-2
-40
Tuloslaskelmaan siirretyt myyntivoitot/tappiot
-1
-1
Siirrot korkokatteeseen
10
10
Laskennalliset verot
8
-2
6
Päättävä tase 31.12.2024
-88
0
-88
Milj. €
Saamistodistukset
Rahavirran suojaus
Yhteensä
Avaava tase 1.1.2025
-88
0
-88
Käyvän arvon muutokset
77
-1
76
Tuloslaskelmaan siirretyt myyntivoitot/tappiot
2
2
Siirrot korkokatteeseen
0
0
Laskennalliset verot
-16
0
-16
Päättävä tase 31.12.2025
-24
-1
-25
Käyvän arvon rahasto ennen veroja oli -32 miljoonaa euroa (-110) ja siihen liittyvä
laskennallinen verosaaminen/-velka oli 6 miljoonaa euroa (22). Käypään arvoon muiden
laajan tuloksen kautta kirjattavien saamistodistusten tappiota koskeva vähennyserä
tilikauden aikana oli käyvän arvon rahastossa 2 miljoonaa euroa (-2).
Muut sidotut rahastot
Rahastot on muodostettu aikaisempien tilikausien voittovaroista perustuen
yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin, joissa on määritelty myös niiden käyttötarkoitus.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Vuonna 2009 toteutetulla osakeannilla kerätyt varat merkittiin sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastoon.
Muut vapaat rahastot
Rahastot on muodostettu aikaisempien tilikausien voittovaroista perustuen yhtiökokouksen
päätöksiin
Kertyneet voittovarat
Kertyneet voittovarat sisältävät IFRS-siirtymässä siirtyneet veroperusteiset varaukset ja
etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat voitot/tappiot
laskennallisella verolla vähennettynä.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  115
Sidottu ja vapaa oma pääoma sekä jakokelpoiset varat
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Oma pääoma
Sidottu oma pääoma
1 091
1 028
Vapaa oma pääoma
4 164
3 838
Oma pääoma yhteensä
5 255
4 866
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Jakokelpoiset varat
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
308
308
Muut vapaat rahastot
23
23
Käyvän arvon rahasto
-25
-88
Voittovarat, etuuspohjaiset järjestelyt
-58
-60
Edellisten tilikausien voittovarat
2 160
1 900
IFRS-siirtymässä siirtyneet veroperusteiset varaukset
1 300
1 300
Tilikauden tulos
437
372
Aktivoidut kehittämismenot
-5
-3
Jakokelpoiset varat yhteensä
4 141
3 753
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  116
Muut tasetta ja taseen ulkopuolisia eriä koskevat liitetiedot
Liite 31. Saamisten ja saamistodistusten
tappiota koskeva vähennyserä
Laatimisperiaatteet
Arvonalentuminen
Odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kaikista jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavista ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista tase-
eristä (muut kuin oman pääoman ehtoiset instrumentit) sekä taseen ulkopuolisista
luottositoumuksista ja takaussopimuksista. Odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan
jokaisena raportointipäivänä, ja ne kuvastavat:
• vinoutumatonta ja todennäköisyyksillä painotettua rahamäärää, joka määritetään
arvioimalla mahdollisten tulemien vaihtelualue
• rahan aika-arvoa ja
• järkevää ja perusteltavissa olevaa informaatiota, joka on raportointipäivänä saatavissa
ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja ja joka koskee toteutuneita
tapahtumia, vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista.
Sopimusten luokittelu kolmeen arvonalentumisvaiheeseen
Sopimukset luokitellaan kolmeen eri vaiheeseen. Eri vaiheet kuvastavat luoton laadun
heikkenemistä alkuperäisen kirjaamisen jälkeen.
• Vaihe 1: sopimukset, joiden luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi alkuperäisestä ja
joille lasketaan 12 kuukauden ECL.
• Vaihe 2: sopimukset, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisestä ja joille
lasketaan koko voimassaoloajan ECL.
• Vaihe 3: Järjestämättömät sopimukset, joille lasketaan myös koko voimassaoloajan ECL.
Maksukyvyttömyyden (default) määritelmä
OP Yrityspankissa sovelletaan IFRS 9 -standardin mukaisessa laskennassa samaa
maksukyvyttömyyden määritelmää kuin sisäisissä luottoriskimalleissa.  Henkilöasiakkaissa
maksukyvyttömyyden määritelmää sovelletaan sopimustasolla, kun taas yritysasiakkaissa
sitä sovelletaan asiakastasolla  asiakaskokonaisuus tarvittaessa huomioiden. Asiakas
luokitellaan maksukyvyttömäksi, kun asiakkaan takaisinmaksua pidetään
epätodennäköisenä, esimerkiksi kun  asiakkaan saatava on perinnässä tai asiakkaalle on
myönnetty lainanhoitojousto, jossa lainan nykyarvo pienenee enemmän kuin 1 prosenttia.
Maksukyvyttömyys laajenee henkilöasiakkaissa maksukyvyttömän velallisen kaikkiin
luottovelvoitteisiin, kun merkittävä osa (yli 20 prosenttia) henkilöasiakkaan vastuista on
maksukyvyttömiä. Lisäksi sopimus on maksukyvytön viimeistään silloin, kun
rahoitusvaroihin kuuluvaan erään liittyvä maksu on viivästynyt yli 90 päivää.
Asiakkaan maksukyvyttömyys päättyy, kun se ei enää täytä maksukyvyttömyyden kriteerejä
ja sen jälkeinen 6–12 kuukauden koeaika on päättynyt.
Maksukyvyttömyyden määritelmä perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen
EU N:o 575/2013 (CRR) artiklaan 178 sekä Euroopan pankkiviranomaisen (EBA)
ohjeistukseen maksukyvyttömyyden määritelmän soveltamisesta EBA/GL/2016/07 ja EBA/
RTS/2016/06).
Järjestämättömän (non-performing) vastuun määritelmä
Järjestämättömän vastuun määritelmä sisältää aiemmin käytetyn maksukyvyttömyyden
määritelmän mukaisten vastuiden lisäksi järjestämättömien lainanhoitojoustollisten
saamisten koeajat, ennen kuin ne voidaan luokitella terveiksi (performing). Järjestämätön
vastuu määritellään Vakavaraisuusasetuksen (EU) N:o 575/2013 47a artiklan mukaisesti.
OP Yrityspankki käyttää järjestämätöntä vastuuta arvonalentumisvaiheen 3 luokittelun
kriteerinä.
Lisäksi sopimukset, jotka on alun perin myönnetty arvoltaan alentuneina, ovat aina koko
voimassaoloajan odotetun tappion laskennan piirissä (POCI).
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  117
Luottoriskin merkittävä lisääntyminen
Odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan sopimuskohtaisesti joko 12 kuukaudelle tai
koko voimassaoloajalle riippuen siitä, onko instrumentin luottoriski lisääntynyt
raportointipäivänä merkittävästi alkuperäisestä. Luottoriskin merkittävää lisääntymistä
arvioidaan sopimuskohtaisesti sekä laadullisilla että määrällisillä kriteereillä. Kaikille
sopimustyypeille laadulliset kriteerit luottoriskin merkittävästä lisääntymisestä  ja siten
siirrolle arvonalentumisvaiheeseen 2 ovat lainanhoitojoustot sekä 
ennakkovaroitusjärjestelmän tuottama tarkkailulistamerkintä.
OP Yrityspankki on sisällyttänyt suhteellisia ja absoluuttisia kynnysarvoja merkittävän
luottoriskin määrällisen lisääntymisen määrittämiseen ottaen huomioon kaikki olennainen
ja perusteltavissa oleva informaatio.
Määrällinen muutos arvioidaan koko voimassaoloajan PD-lukujen (PD-käyrä) suhteellisen
muutoksen perusteella. Alkuperäinen koko voimassaoloajan PD-käyrä lasketaan luoton
myöntöhetkellä huomioiden makroekonomiset tekijät. Seuraavaksi määritellään
luonnollinen hyväksyttävä vaihteluväli sille, milloin luottoriskin ei katsota lisääntyneen
merkittävästi lainan jäljellä olevan maturiteetin aikana. Hyväksyttävä vaihteluväli on
mallinnettu erikseen henkilö- ja yritysasiakkaille. Tuloksena saadaan ns. kynnysarvokäyrä,
johon kunakin raportointipäivänä verrataan senhetkistä jäljellä olevaa koko
voimassaoloajan PD-käyrää: jos kynnysarvo ylittyy, luottoriski on kasvanut merkittävästi ja
luotosta kirjataan koko luoton juoksuajalle laskettu luottotappio. Tämän suhteellisen
muutoksen rajan lisäksi edellytetään, että luottoluokassa on tapahtunut heikennys
alkuperäisestä, jotta siirtyminen koko voimassaoloajan ECL-laskentaan ei tapahdu vain
ajan kulumisen perusteella.
Edellä mainittujen kriteerien lisäksi rahoitusvaroihin kuuluvaan erään liittyvä luottoriski on
lisääntynyt merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kaikissa sopimustyypeissä (ns.
backstop kriteetit) jos
- Annualisoitu PD on yli kolminkertaistunut alkuperäisestä.  Annualisoidun PD:n pitää olla
kuitenkin yli 0,3 prosenttia, joten tässä sovelletaan IFRS 9 -standardin sallimaa ns.
alhaisen luottoriskin olettamaa.
- Sopimukseen perustuvat maksut ovat viivästyneet yli 30 päivää.
OP Yrityspankki seuraa säännöllisesti, miten tehokkaasti edellä mainitut kriteerit
havaitsevat luottoriskin merkittävän lisääntymisen ennen kuin sopimukseen perustuvat
maksut ovat erääntyneet yli 30 päivää. Lisäksi seurataan, että sopimukset eivät yleensä
siirry arvonalentumisvaiheesta 1 suoraan arvonalentumisvaiheeseen 3. Tarvittaessa
suhteellisen muutoksen laskutapa kalibroidaan uudelleen.
Laskentamenetelmät
Odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan pääosin järjestelmäperusteisesti
maksukyvyttömyyden todennäköisyys/tappio-osuus -menetelmällä (PD/LGD-menetelmä)
sopimuskohtaisesti kaikille henkilö- ja yritysasiakkaiden vastuille. Tämän lisäksi suurimmille
tarkkailulistalla ja asiantuntijaluottoluokittelun piirissä oleville yritysvastuille, joiden vastuut
ovat lähtökohtaisesti päätyneet ECL-laskennan vaiheeseen 2 tai 3, käytetään asiantuntija-
arvioon perustuvaa kassavirtaperusteista ECL laskentamenetelmää.
PD/LGD-menetelmä
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta perustuu portfoliokohtaisesti kehitetyille
luottoriskimalleille:
• Muut vähittäisvastuut
• PK-yritysasiakasvastuut
• Suuryritysasiakasvastuut
Odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan käyttäen mallinnettuja riskiparametreja ja
kaavalla probability of default (PD) x loss given default (LGD) x exposure at default (EAD)
kaikille portfolioille sopimuskohtaisesti, ja ne kuvastavat odotuksia tulevista luottotappioista
raportointipäivänä. PD ennustaa maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä yllä kuvatun
maksukyvyttömyyden määritelmän mukaisesti. LGD ennustaa tappio-osuutta
maksukyvyttömyyshetkellä, ja siihen vaikuttaa mm. vakuuksien ja erilaisten takauksien
määrä ja tyyppi. EAD ennustaa vastuun määrää maksukyvyttömyyshetkellä sisältäen
taseessa olevan vastuun (pääoman ja kertyneen koron) sekä odotetun käytön taseen
ulkopuolisista eristä maksukyvyttömyyshetkellä. Lisäksi ECL-laskenta huomioi odotukset
enneaikaisesta takaisinmaksusta.
ECL-laskenta hyödyntää kolmea eri skenaariota; perus, vahva ja heikko. Riskiparametrit
PD, LGD ja EAD lasketaan vuosikohtaisesti kussakin skenaariossa huomioiden
mallinnusilmiöitä kuvaavat makrotaloudelliset tekijät ja ennusteet talouden tulevaisuuden
näkymistä. Vuosittaiset ECL-luvut diskontataan raportointipäivään, ja eri skenaarioiden
luvuista lasketaan todennäköisyyksillä painotettu ECL. Diskonttaustekijänä käytetään
sopimuksen efektiivistä korkoa tai sen arviota. Sopimuksen jäljellä oleva maturiteetti on
rajoitettu laskennassa maksimissaan 30 vuoteen.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  118
Q2/2025 käyttöön otetussa pienten ja keskisuurten yritysvastuiden LGD-mallissa
huomioidaan luoton vakuusasema, takaukset ja asiakkaan toipumistodennäköisyyteen
vaikuttavia tekijöitä. Vakuusasteen laskennassa nojaudutaan vakuuslajikohtaisesti
estimoituihin vakuusarvostuskertoimiin (ns. haircut). Maksukykyisille ja maksukyvyttömille
vastuille on kehitetty omat mallinsa. Mallit ovat rakenteeltaan ja menetelmiltään
käytännössä samanlaisia. Maksukyvyttömien malli huomioi ennusteissaan lisäksi
maksukyvyttömyysajan sekä perintäprosessin vaiheen. Talouden tilanne ja tulevaisuuden
näkymät on huomioitu asuntojen hintaindeksin ja bruttokansantuotteen kautta.
Muiden henkilö- ja yritysasiakkaiden sopimusten tappio-osuusmalli (lifetime LGD) koostuu
kolmesta komponentista:
• maksukyvyttömyystilan toipumistodennäköisyydestä
• vakuudellisesta palautusosuudesta
• vakuudettomasta palautusosuudesta.
Henkilöasiakasvastuilla maksukyvyttömyyden toipumistodennäköisyys on estimoitu
tuoteluokkatasolla, kun taas yritysasiakasvastuiden osalta estimaatit ovat toimialakohtaisia.
Vakuudellinen palautusosuus kuvaa kuinka paljon vakuuksista saatavat kassavirrat kattavat
jäljellä olevasta vastuun määrästä. Vakuudellinen palautusosuus lasketaan vakuuksien
markkina-arvon aliarvostuksen (ns. ”haircut”) avulla. Markkina-arvon aliarvostukset on
estimoitu vertaamalla vakuuslajeittain vakuuksien realisointihintoja suhteessa vakuuksien
käypiin arvoihin huomioiden lisäksi vakuuden haltuunotosta ja myymisestä aiheutuvat
suorat kulut. Lopuksi markkina-arvon aliarvostusestimaatteihin on lisätty
varovaisuusmarginaali vakuusdataan ja estimointiin liittyvien epävarmuuksien vuoksi.
Vakuudeton palautusosuus kuvaa kassavirtoja, jotka on estimoitu tuoteluokkatasolla jäljellä
olevalle vastuumäärälle, jota vakuudellinen palautusosuus ei kata.
Arvonalentumisvaiheen 3 vakuudettoman palautusosuuden sekä toipumisosuuden
estimaatit ovat ajasta riippuvaisia siten, että ne laskevat maksukyvyttömyys- tai
perintäajan kasvaessa.
Makrotaloudelliset tekijät ja niiden ennusteet vaikuttavat kaikkiin kolmeen komponenttiin.
Sopimuksen koko voimassaoloajan vastuu maksukyvyttömyyshetkellä (lifetime EAD)
perustuu tuotetyypistä riippuen sopimuksen mukaisiin kassavirtoihin, odotettuun
käyttöasteeseen, ennenaikaisen takaisinmaksun todennäköisyyteen ja maturiteettimalliin.
Sopimuksen voimassaoloajan määrittäminen
Sopimuksen voimassaoloaika on luotoilla  sopimuksen mukainen maturiteetti, joka ottaa
huomioon maksusuunnitelman mukaiset lainan lyhennykset. Valmiusluotot (esim.
luottokortit) ovat toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia, ja niille on mallinnettu odotettu
maturiteetti. Mallinnettu maturiteetti riippuu tuotetyypistä ja luottoluokasta.
Ennenaikaisen takaisinmaksun mallia sovelletaan kaikkiin luottosalkun vastuisiin, joilla on
ennenaikaisia takaisinmaksuja (pl. maksukyvyttömät). Malli on kehitetty erikseen
kokonaisille ja osittaisille ennenaikaisille takaisinmaksuille. Malli ei lyhennä sopimuksen
mukaista maturiteettia, vaan huomioidaan osana sopimuksen EAD:tä. Ennenaikaisten
takaisinmaksujen malli on segmentoitu sopimuksen tuotetyypin ja riskiltään
samankaltaisen asiakasjoukon perusteella. Segmentin mukaan ennusteessa huomioidaan
mm. luoton ikä, jäljellä oleva maturiteetti, asiakkaan luottoluokka sekä korkotaso. Talouden
tilanne ja tulevaisuuden näkymät on huomioitu 12kk Euribor -koron kautta.
Luottolupauksille, pankkitakauksille ja valmiusluotoille huomioidaan vaiheessa 3
maksukyvyttömyyden jälkeiset lisänostot CCF-kertoimella.
Tulevaisuuteen suuntautuva informaatio
Laskentamalliin sisällytetään tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota ja
makroekonomisia skenaarioita. OP Pohjolan ekonomistit päivittävät makroekonomiset
skenaariot neljännesvuosittain, ja ne ovat samoja, joita muutoinkin käytetään OP
Yrityspankin taloudellisessa suunnittelussa. Makrotaloudelliset ennusteet kattavat 2–3
vuotta taloudellisten skenaarioiden perusurasta. Tämän jälkeen skenaario konvergoituu
kohti talouden pitkän aikavälin tasapainoa. Pitkän aikavälin tasapainossa BKT ja osa muista
muuttujista lasketaan tuotantofunktiomenetelmällä. Vaihtoehtoiset skenaariot perusuran
ympärillä määritellään käyttämällä vektoriautoregressiivistä mallia, jossa muuttujien
yhteistodennäköisyysjakaumasta ratkaistaan kunkin muuttujan urat halutuilla
todennäköisyyksillä. Muuttujien todennäköisyysjakauma perustuu historiassa havaittuihin
taloudellisiin sokkeihin ja muuttujien välisiin korrelaatioihin. Vaihtoehtoisia skenaarioita
määriteltäessä huomioidaan myös OP Pohjolan talousennusteen ennustevirheet.
Käytettäviä skenaarioita on kolme: perus, vahva ja heikko. Käytetyt makroekonomiset
tekijät ovat: BKT:n kasvu, työttömyysaste, investointien kasvu, inflaatio, ansiotason
muutos, 12 kk euribor -korko ja 3 kk euribor ja siitä laskettu reaalikorko. Lisäksi asuntojen
hintaindeksiä käytetään LGD-malleissa.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  119
Makrotaloudelliset ennusteet ja ESG
Makrotaloudellisissa skenaarioissa huomioidaan ilmastonmuutoksesta, siihen liittyvästä
talouden muutoksesta ja sopeutumisesta johtuvia vaikutuksia talouteen.
Makroskenaarioiden laskennassa on tehty arvio talousvaikutuksista, jossa fossiilisen
energian käyttöä vähennetään siten, että hiilineutraalisuus 2035 mennessä saavutetaan.
Tässä skenaariossa Suomen BKT:n kasvuaste on keskimäärin 0,3 prosenttiyksikköä
perusskenaariota hitaampaa usean vuoden ajan.  Laskelma voi kuitenkin yliarvioida
talouskasvun hidastumista, jos talouden sopeutumiskyky osoittautuu tavanomaista
paremmaksi. Tämän vuoksi kielteinen vaikutus sisältyy heikompaan skenaarioon.
Ilmastonmuutoksen talousvaikutuksia koskevia arvioita tullaan tarkentamaan sitä mukaa,
kun vaikutuksista kertyy uutta tutkimustietoa, jota voidaan soveltaa skenaariolaskelmiin
niiden kattamalla ajanjaksolla.
Asiakaskohtainen asiantuntija-arvioon perustuva kassavirtaperusteinen ECL-menetelmä
Asiantuntija ECL -testausmenetelmällä arvioitavien asiakkaiden kohdejoukkona on
tarkkailulistalla R-ratingmallin piirissä olevat yritysvastapuolet, joiden vastuut ovat
lähtökohtaisesti päätyneet ECL-laskennan vaiheeseen 2 tai 3. Asiantuntija-arvio laaditaan
rating- tai luottopäätöksen yhteydessä.
Laskennassa hyödynnettävä eteenpäin katsova informaatio on osa luottoanalyytikon
laatimaa yrityksen luottokelpoisuusarviota ja rating-esitystä, jossa otetaan kantaa
liiketoiminnan, markkinoiden, kilpailutilanteen sekä ennustetun kassavirran kehitykseen.
Laskennassa otetaan huomioon myös makrotaloudellisten muuttujien vaikutusta kuvaavat
skenaariot (vahva, perus ja heikko), ja niiden perusteella lasketaan asiakkaan painotettu
odotettu luottotappio. Skenaarioiden määrittelyssä hyödynnetään PD/LGD-mallissa
käytettyjä skenaarioita.
Kun asiakaskohtaisen asiantuntija-arvioon perustuvan ECL-laskennan piirissä oleva
asiakas ei enää täytä maksukyvyttömän kriteereitä ja asiakas on rating-prosessin
yhteydessä tunnistettu ja luokiteltu ”terveeksi” vastapuoleksi, asiakas poistuu tämän
menetelmän piiristä ja palautuu normaalin PD/LGD-mallin mukaiseen odotetun
luottotappion laskennan piiriin.
Saamistodistusten arvonalentuminen
Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta kirjattavien saamistodistusten odotettu
tappio kirjataan tulosvaikutteisesti ja oikaisemaan käyvän arvon rahastoa.
OP Yrityspankki käyttää saamistodistusten odotetun tappion laskennassa
luottoluokitustietoihin pohjautuvaa mallia.
Mallissa haetaan ostoerille sekä hankintahetken että raportointihetken luottoluokitukset ja
konvertoidaan ne PD-luvuiksi. Ensisijaisesti käytetään ulkoisten luottoluokitusten
keskiarvoja, toissijaisesti sisäistä luottoluokitusta, mikäli ulkoisia luokituksia ei ole.
PD:t vastaavat historiallisia toteutuneita maksukyvyttömyyksiä luottoluokitusluokittain
kullekin aikavälille luottoluokituksen antohetkestä. Historiadata, johon määritetty
vastaavuus pohjautuu, on kattava ja pitkältä aikaväliltä. LGD:t vastaavat myös tutkittuja
historiallisia toteumia sijoitus-/vakuuslajeittain (senioriteetti, covered bond-status) eikä
niitä erikseen arvioida liikkeeseenlaskija- tai sijoituskohtaisesti, pois lukien
maksukyvyttömät asiakkaat, joihin voidaan soveltaa myös asiantuntija-arviota. Koska
ulkoiset luottoluokitukset mittaavat PD:n sijaan kokonaisluottoriskiä (ECL), vaikuttaa niiden
tapauksessa LGD ainoastaan ECL:n jakautumiseen PD- ja LGD-komponenttien välillä.
Saamistodistusten luokittelu arvonalentumisvaiheisiin
Vaiheeseen 2 siirretään sellaiset sijoitukset, joiden yhden vuoden PD on kaksinkertaistunut
siten, että prosenttiyksiköissä muutos on vähintään 0,2, sijoitukseen on myönnetty
lainanhoitojousto tai sen maksut ovat yli 30 päivää erääntyneet. Vaiheeseen 3 luokitellaan
maksukyvyttömään liikkeeseenlaskijaan liittyvät sijoitukset, jos sen maksut ovat
erääntyneet yli 90 päivää tai jos asiakas on ongelma-asiakas.
Taseen ulkopuolisten erien arvonalentuminen
Useisiin OP Yrityspankin tarjoamiin tuotteisiin kuuluu vakiona tai jossain elinkaaren
vaiheessa nostovara, limiitti tai muu taseen ulkopuolinen luottositoumus. Esimerkiksi
valmiusluottoihin, kuten luotollisiin tileihin, sisältyy sekä laina että sitoutuminen
nostamattomaan osuuteen. Lisäksi OP Yrityspankki on myyjäosapuolena erilaisissa
takauksissa kuten rahoitustakauksissa sekä muissa kaupallisissa tai viranomaistakauksissa,
joihin kaikkiin sovelletaan IFRS 9 -standardin arvonalentumisen sääntöjä.
Luottositoumusten ja takaussopimusten osalta alkuperäisen kirjaamisen katsotaan
arvonalentumista koskevia vaatimuksia sovellettaessa tapahtuneen päivänä, jona OP
Yrityspankista tulee peruuttamattoman sitoumuksen osapuoli. Näin ollen odotetun tappion
laskennassa huomioidaan vain OP Yrityspankkiin sitovat erät.
Näille erille lasketaan odotettu tappio samoilla periaatteilla kuin luotoille. Samoin
luottoriskin merkittävää lisääntymistä arvioidaan samoin perustein. Tällaisille tuotteille
mallinnetaan EAD, joka ennustaa vastuiden määrää maksukyvyttömyyshetkellä. Se sisältää
sekä käyttöasteen että luottovasta-arvokertoimen. Lisäksi toistaiseksi voimassa oleville
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  120
sopimuksille sovelletaan maturiteettimallia. Mallissa huomioidaan tilanteet, joissa OP
Yrityspankilla on sopimukseen perustuva mahdollisuus vaatia takaisinmaksua ja peruuttaa
nostamatonta osuutta koskeva sitoumus, mutta se ei rajoita altistumista luottotappioille
sopimuksen mukaisena irtisanomisaikana.
Odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaaminen
Pääsääntöisesti odotettavissa olevia luottotappioita varten kirjataan tappiota koskeva
vähennyserä lainan kirjanpitoarvon vähennykseksi erilliselle tilille. Kun on kyse
luottositoumuksista ja takaussopimuksista, tappiota koskeva vähennyserä kirjataan
varaukseksi. Niihin tuotteisiin, joihin sisältyy sekä lainasaaminen (ts. rahoitusvaroihin
kuuluva erä) että sitoumus nostamattomaan osuuteen (ts. luottositoumus), eikä OP
Yrityspankin ole mahdollista yksilöidä nostamatonta osuutta koskevaan sitoumukseen
liittyviä odotettavissa olevia luottotappioita erillään rahoitusvaroja koskevasta
komponentista, luottositoumukseen liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan
yhdessä rahoitusvaroihin kuuluvan erän tappiota koskevan vähennyserän kanssa.
Johdon harkintaan perustuvat arvonalentumisen lisävaraukset (management overlay)
OP Yrityspankki voi tehdä tilanteissa, joissa jokin ulkopuolinen tekijä muuttuu erittäin
nopeasti (esimerkiksi maailmanlaajuisissa kriiseissä, kuten pandemia tai sota tai Euribor
korkojen nousu), johdon arvioon perustuvan ECL-varauksen. Varaus on tilapäinen ja
voimassa niin kauan, kunnes ECL-laskennassa käytettävät riskiparametrit on päivitetty
kuvaamaan muuttunutta tilannetta. OP Yrityspankissa on käytössä sekä tappiota koskevan
vähennyserän määrään kohdistuvia ns. post-model adjustment management overlaytä
että riskiparametreihin esim. PD:hen sisältyviä mangement overlay kertoimia. Tehtyihin
johdon harkintaan perustuviin arvonalentumisen lisävarauksiin sovelletaan tiukkoja
seurantakriteerejä ja niistä raportoidaan ylimmälle johdolle neljännesvuosittain.
Muut odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa käytetyt arviot
OP Yrityspankki käyttää myös erilaisia arvioita ECL-laskennassa, joilla on vaikutusta ECL:n
määrään mm:
• Vakuuden maantieteellisen sijainnin ja muiden tekijöiden perusteella arvioitu vakuuden
käypä arvo
• Sopimusten oikea ryhmittely eri segmentteihin siten, että niiden ECL lasketaan oikealla
mallilla
• Malleissa käytetyt erilaiset oletukset ja asiantuntija-arviot
• Mallinnusaineiston ja datan laatuun liittyvän malliriskin määrittäminen
• Oikeiden ECL- mallien valinta niin, että mallit kuvastavat sopimuskannan odotettavissa
olevia luottotappioita mahdollisimman hyvin.
• ECL-mallien parametrien estimointimenetelmän valinta.
• Sopimuksen maturiteetin määrittäminen eräpäivättömille luotoille (valmiusluotot)
Lopullisen luottotappion kirjaaminen
Lopullisen luottotappion kirjaaminen on taseesta pois kirjaamiseen johtava tapahtuma.
Silloin kun rahoitusvaroihin kuuluvaa erää ei voida kohtuudella odottaa saatavan perityksi
kokonaan tai osaksi, kirjataan lopullinen luottotappio pienentämään suoraan
rahoitusvaroihin kuuluvan erän bruttomääräistä kirjanpitoarvoa.
Laina kirjataan osittain pois taseesta silloin kun:
• velkajärjestelyn tai yrityssaneerauksen maksuohjelma on vahvistettu, eikä luotossa ole
muita osallisia tai realisoitavaa omaisuutta.
Laina kirjataan kokonaan pois taseesta, kun vakuudet on realisoitu tai kun konkurssipesän
loppukokous on pidetty tai kun pesänhoitajalta on saatu ilmoitus, ettei jako-osuutta tule,
velkajärjestely tai yrityssaneeraus on päättynyt tai kun perintä on lopetettu. Taseesta pois
kirjaamisen jälkeen saadut suoritukset kirjataan saamisten arvonalentumisten oikaisuiksi.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  121
Luottoriskille alttiina olevat vastuut ja niiden tappiota koskeva
vähennyserä
Odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaville
saamisille sekä käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattaville
saamistodistuksille (sijoitukset joukkovelkakirjalainoihin). Saamisia OP Yrityspankissa ovat
luotot, valmiusluotot (esimerkiksi luotolliset tilit), leasing- ja factoringsaamiset. Lisäksi
odotettavissa olevia luottotappioita lasketaan taseen ulkopuolisille erille, kuten
luottolupauksille, rahoituslimiiteille ja pankkitakauksille. Saamistodistukset sen sijaan ovat
sijoituksia joukkovelkakirjalainoihin. Odotettavissa olevia luottotappioita varten kirjataan
tappioita koskeva vähennyserä taseeseen, tai kun kyseessä on saamistodistukset, muun
laajan tuloksen eriin. Odotettavissa olevien luottotappioiden määrään vaikuttavat useat
tekijät mm: vastuun määrä, vastuun voimassaoloaika, asiakkaan luottoluokka ja vakuuden
arvo sekä tulevaisuuteen suuntautuva informaatio.
Seuraavassa taulukossa esitetään saamiset, jotka ovat alttiina luottoriskille ja joille
lasketaan odotettavissa oleva luottotappio. Siinä taseen ja taseen ulkopuoliset vastuut
kuvaavat myös luottoriskille alttiina olevien vastuiden enimmäismäärää ottamatta
huomioon vakuuksia tai muita luoton laatua parantavia järjestelyitä. Taseen ulkopuolinen
vastuu edustaa pankkia sitovaa vastuun määrää tai takauksen määrää, joka on kerrottu
luottovasta-arvokertoimella ("CCF").
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  122
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennan piiriin kuuluvat vastuut arvonalentumisvaiheittain 31.12.2025
Vastuut
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3*
31.12.2025, milj. €
Muut kuin
yli 30 pv
erääntyneet
Yli 30 pv
erääntyneet
Yhteensä
Vastuut
yhteensä
Saamiset asiakkailta (brutto)
Yrityspankki
26 187
2 759
215
2 974
456
29 618
Saamiset asiakkailta yhteensä
26 187
2 759
215
2 974
456
29 618
Taseen ulkopuoliset nostovarat ja limiitit
Yrityspankki
3 710
99
13
111
4
3 824
Nostovarat ja limiitit yhteensä
3 710
99
13
111
4
3 824
Muut taseen ulkopuoliset sitoumukset
Yrityspankki
2 760
126
26
152
24
2 936
Muut taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä
2 760
126
26
152
24
2 936
Saamistodistukset
Ryhmätoiminnot
16 817
95
95
16 912
Saamistodistukset yhteensä
16 817
95
0
95
0
16 912
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennan piiriin kuuluvat vastuut yhteensä
49 473
3 079
253
3 333
484
53 290
* Vaiheen 3 saamisten vastuista 28 miljoonaa euroa ovat ostettuja tai alun perin myönnettyjä luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita rahoitusvaroihin kuuluvia eriä (POCI).
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  123
Tappiota koskeva vähennyserä arvonalentumisvaiheittain 31.12.2025
Taseessa olevat vastuut sekä taseen ulkopuoliset nostovarat ja limiitit*
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3****
31.12.2025, milj. €
Muut kuin
yli 30 pv
erääntyneet
Yli 30 pv
erääntyneet
Yhteensä
Tappiota koskeva
vähennyserä
yhteensä
Saamiset asiakkailta
Yrityspankki
-40
-61
-5
-66
-115
-222
Saamiset asiakkailta yhteensä
-40
-61
-5
-66
-115
-222
Taseen ulkopuoliset sitoumukset**
Yrityspankki
-3
-8
-3
-11
-15
-30
Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä
-3
-8
-3
-11
-15
-30
Saamistodistukset***
Ryhmätoiminnot
-1
-1
-1
-2
Saamistodistukset yhteensä
-1
-1
0
-1
-2
Yhteensä
-45
-71
-8
-79
-130
-253
* Tappiota koskeva vähennyserä kirjataan yhtenä summana vähentämään tase-erää.
** Tappiota koskeva vähennyserä kirjataan tase-erään varaukset ja muut velat.
*** Tappiota koskeva vähennyserä kirjataan käyvän arvon rahastoon muun laajan tuloksen eriin.
**** Vaiheen 3 tappiota koskevasta vähennyserästä kohdistuu 19 miljoonaa euroa ostettuihin tai alun perin myönnettyihin luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneisiin rahoitusvaroihin (POCI).
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  124
Alla olevassa taulukossa esitetään yhteenveto tappiota koskevasta vähennyserästä suhteessa vastuun määrään arvonalentumisvaiheittain. Kattavuusasteella kuvataan tappiota koskevan
vähennyserän suhteellista osuutta vastuun määrästä.
Yhteenveto ja tunnusluvut 31.12.2025
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Milj. €
Muut kuin
yli 30 pv
erääntyneet
Yli 30 pv
erääntyneet
Yhteensä
Yhteensä
Saamiset asiakkailta; taseen erät ja taseen ulkopuoliset erät
Yrityspankki
32 657
2 984
253
3 238
484
36 378
Tappiota koskeva vähennyserä
Yrityspankki
-44
-70
-8
-78
-130
-252
Kattavuusaste (Coverage ratio), %
Yrityspankki
-0,10
-2,30
-3,10
-2,40
-26,90
-0,70
Saamiset asiakkailta; taseen erät ja taseen ulkopuoliset erät yhteensä
32 657
2 984
253
3 238
484
36 378
Tappiota koskeva vähennyserä yhteensä
-44
-70
-8
-78
-130
-252
Kattavuusaste (Coverage ratio), % yhteensä
-0,10
-2,30
-3,10
-2,40
-26,90
-0,70
Saamistodistukset kirjanpitoarvo
Ryhmätoiminnot
16 817
95
95
16 912
Tappiota koskeva vähennyserä
Ryhmätoiminnot
-1
-1
-1
-2
Kattavuusaste (Coverage ratio), %
Ryhmätoiminnot
-0,01
-0,97
-0,97
-0,01
Saamistodistukset yhteensä
16 817
95
95
16 912
Tappiota koskeva vähennyserä yhteensä
-1
-1
-1
-2
Kattavuusaste (Coverage ratio), % yhteensä
-0,01
-0,97
-0,97
-0,01
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  125
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennan piiriin kuuluvat vastuut arvonalentumisvaiheittain 31.12.2024
Vastuut
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3*
31.12.2024, milj. €
Muut kuin
yli 30 pv
erääntyneet
Yli 30 pv
erääntyneet
Yhteensä
Vastuut
yhteensä
Saamiset asiakkailta (brutto)
Yrityspankki
25 463
2 536
289
2 825
556
28 844
Saamiset asiakkailta yhteensä
25 463
2 536
289
2 825
556
28 844
Taseen ulkopuoliset nostovarat ja limiitit
Yrityspankki
3 542
54
0
55
10
3 607
Nostovarat ja limiitit yhteensä
3 542
54
0
55
10
3 607
Muut taseen ulkopuoliset sitoumukset
Yrityspankki
2 638
134
134
32
2 804
Muut taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä
2 638
134
0
134
32
2 804
Saamistodistukset
Ryhmätoiminnot
13 710
124
124
3
13 837
Saamistodistukset yhteensä
13 710
124
0
124
3
13 837
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennan piiriin kuuluvat vastuut yhteensä
45 353
2 848
290
3 138
601
49 092
* Vaiheen 3 saamisten vastuista 34 miljoonaa euroa ovat ostettuja tai alun perin myönnettyjä luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita rahoitusvaroihin kuuluvia eriä (POCI).
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  126
Tappiota koskeva vähennyserä arvonalentumisvaiheittain 31.12.2024
Taseessa olevat vastuut sekä taseen ulkopuoliset nostovarat ja limiitit*
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3****
31.12.2024, milj. €
Muut kuin
yli 30 pv
erääntyneet
Yli 30 pv
erääntyneet
Yhteensä
Tappiota koskeva
vähennyserä
yhteensä
Saamiset asiakkailta
Yrityspankki
-37
-66
-6
-72
-148
-257
Saamiset asiakkailta yhteensä
-37
-66
-6
-72
-148
-257
Taseen ulkopuoliset sitoumukset**
Yrityspankki
-3
-16
-16
-20
-38
Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä
-3
-16
0
-16
-20
-38
Saamistodistukset***
Ryhmätoiminnot
-1
-1
-1
-2
-4
Saamistodistukset yhteensä
-1
-1
0
-1
-2
-4
Yhteensä
-40
-83
-6
-89
-170
-300
* Tappiota koskeva vähennyserä kirjataan yhtenä summana vähentämään tase-erää.
** Tappiota koskeva vähennyserä kirjataan tase-erään varaukset ja muut velat.
*** Tappiota koskeva vähennyserä kirjataan käyvän arvon rahastoon muun laajan tuloksen eriin.
**** Vaiheen 3 tappiota koskevasta vähennyserästä kohdistuu 11 miljoonaa euroa ostettuihin tai alun perin myönnettyihin luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneisiin rahoitusvaroihin (POCI).
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  127
Alla olevassa taulukossa esitetään yhteenveto tappiota koskevasta vähennyserästä suhteessa vastuun määrään arvonalentumisvaiheittain. Kattavuusasteella kuvataan tappiota koskevan
vähennyserän suhteellista osuutta vastuun määrästä.
Yhteenveto ja tunnusluvut 31.12.2024
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Muut kuin
yli 30 pv
erääntyneet
Yli 30 pv
erääntyneet
Yhteensä
Yhteensä
Saamiset asiakkailta; taseen erät ja taseen ulkopuoliset erät
Yrityspankki
31 643
2 724
290
3 014
598
35 255
Tappiota koskeva vähennyserä
Yrityspankki
-39
-82
-6
-88
-168
-296
Kattavuusaste (Coverage ratio), %
Yrityspankki
-0,12
-3,00
-2,18
-2,92
-28,12
-0,84
Saamiset asiakkailta; taseen erät ja taseen ulkopuoliset erät yhteensä
31 643
2 724
290
3 014
598
35 255
Tappiota koskeva vähennyserä yhteensä
-39
-82
-6
-88
-168
-296
Kattavuusaste (Coverage ratio), % yhteensä
-0,12
-3,00
-2,18
-2,92
-28,12
-0,84
Saamistodistukset kirjanpitoarvo
Ryhmätoiminnot
13 710
124
124
3
13 837
Tappiota koskeva vähennyserä
Ryhmätoiminnot
-1
-1
-1
-2
-4
Kattavuusaste (Coverage ratio), %
Ryhmätoiminnot
-0,01
-1,03
-1,03
-62,00
-0,03
Saamistodistukset yhteensä
13 710
124
124
3
13 837
Tappiota koskeva vähennyserä yhteensä
-1
-1
-1
-2
-4
Kattavuusaste (Coverage ratio), % yhteensä
-0,01
-1,03
-1,03
-62,00
-0,03
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  128
Alla olevassa taulukossa esitetään odotettavissa olevien luottotappioiden laskennan piiriin kuuluvien vastuiden muutos arvonalentumisvaiheittain vuoden 2025 aikana seuraavien
tekijöiden vaikutuksesta:
Saamiset asiakkailta ja taseen ulkopuoliset erät, milj. €
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
Saamiset asiakkailta; taseen erät ja taseen ulkopuoliset erät 1.1.2025
31 643
3 014
598
35 255
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 2, ml. lyhennykset
-1 296
1 157
-139
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 3, ml. lyhennykset
-41
36
-5
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 1, ml. lyhennykset
303
-328
-25
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 3, ml. lyhennykset
-191
178
-13
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 1, ml. lyhennykset
18
-22
-4
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 2, ml. lyhennykset
43
-49
-6
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset
7 479
192
37
7 707
Taseesta pois kirjaamisesta johtuvat vähennykset
-5 691
-522
-236
-6 449
Vaihe pysynyt samana, ml. lyhennykset
242
-126
-53
63
Lopulliseksi luottotappioksi kirjatut
0
0
-4
-5
Saamiset asiakkailta; taseen erät ja taseen ulkopuoliset erät 31.12.2025
32 657
3 238
484
36 378
Siirtoihin vaiheesta 1 vaiheeseen 2 sisältyy johdon harkintaan perustuvaan lisävaraukseen (management overlay) kohdistuvien vastuiden, 201 miljoonaa euroa, siirto.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  129
Tappiota koskevan vähennyserän muutokset tilikauden aikana
Alla olevassa taulukossa esitetään tappiota koskevan vähennyserän muutos arvonalentumisvaiheittain vuoden 2025 aikana seuraavien tekijöiden vaikutuksesta:
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
Saamiset asiakkailta ja taseen ulkopuoliset erät, milj. €
12 kk
Koko
voimassa-
oloaika
Koko
voimassa-
oloaika
Tappiota koskeva vähennyserä 1.1.2025
39
88
168
296
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 2
-2
9
7
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 3
0
9
8
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 1
1
-6
-5
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 3
-4
13
9
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 1
0
-7
-7
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 2
2
-15
-13
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset
17
7
17
42
Taseesta pois kirjaamisesta johtuvat vähennykset
-10
-24
-45
-79
Riskiparametreissä tapahtuneet muutokset (netto)
-6
8
-4
-3
Muutokset mallioletuksissa ja metodologiassa
4
-2
-4
-1
Lopulliseksi luottotappioksi kirjaamisesta johtuvat vähennystilin pienentymiset
0
0
-3
-3
Odotettavissa olevat luottotappiot, nettomuutos
4
-10
-38
-44
Tappiota koskeva vähennyserä 31.12.2025
44
78
130
252
Siirroissa vaiheesta 1 vaiheeseen 3 verrataan rahoitusvaran nykyistä vuoden lopun
vaihetta 3 vuoden alun tilanteeseen. Näistä kuitenkin noin 79 prosenttia (ks. default
capture rate -tunnusluku alla) on raportoitu vaiheessa 2 vuoden 2025 aikana, joten
sopimukset ovat pääsääntöisesti siirtyneet vaiheeseen 3 vaiheen 2 kautta. Sopimus voi
siirtyä suoraan vaiheeseen 3 ulkoisen maksuhäiriön takia. Siirroissa vaiheesta 3 vaiheisiin
2 tai 1 verrataan vuoden alun vaihetta 3 vuoden lopun vaiheeseen kaksi tai yksi. Siirrot
ovat tapahtuneet kuitenkin pääsääntöisesti vuoden 2025 sisällä kuukauden viiveellä ja
vaiheen 2 kautta. Suurin osa luotoista on siirtynyt vaiheeseen 2 OP Yrityspankin
suhteellisen SICR-mallin perusteella kaikissa luottoluokissa. Maksujen erääntyneenä
oleminen yli 30 päivää aiheuttaa siirron vaiheeseen 2 useimmin keski- ja heikomman
tason luottoluokissa. Lainanhoitojoustot aiheuttavat siirron vaiheeseen 2 yritysasiakkailla
useimmin keski- ja heikomman tason luottoluokissa, kun taas henkilöasiakkaissa ne
vaikuttavat siirtoihin vaiheeseen 2 kaikissa luottoluokissa. Erityisesti heikoimmissa
luottoluokissa on useampia syitä siirroille vaiheeseen 2. Maksukyvyttömyys tunnistetaan
ajantasaisesti ja se aiheuttaa välittömän siirron vaiheeseen 3. Järjestämättömät saamiset
(non-performing) luokitellaan vaiheeseen 3 eli sen määritelmä on sama kuin IFRS 9
standardin mukainen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet rahoitusvaroihin kuuluvat
erät (credit impaired). OP Yrityspankki voi kirjata lopullisen luottotappion kokonaan tai
osaksi rahoitusvaroista mutta kohdistaa niihin vielä tämän jälkeen perintätoimenpiteitä.
Tällaisten rahoitusvarojen jäljellä oleva määrä oli 31.12.2025 15 miljoonaa euroa (16).
Vuoden 2025 lopulla valmistui uusi suuryritysten maksukyvyttömyyden todennäköisyyden
(IFRS9 PD) malli sekä kvantitatiivinen SICR-malli (Significant Increase in Credit Risk, SICR)
osana luottoriskimallien jatkuvaa kehitystä. Tavoitteena on implementoida malli
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  130
järjestelmiin Q1/2026 aikana, mutta vaikutukset nykyiseen luottokantaan on huomioitu jo
Q4/2025 johdon harkinnanvaraisena lisävarauksena, yhteensä 11,6 miljoonaa euroa.
Lisävarauksen käyttöönoton perusteena oli varmistaa, että vaikutukset huomioidaan oikea-
aikaisesti, vaikka tekninen käyttöönotto tapahtuu myöhemmin. Varaus esitetään yllä
olevassa taulukossa malli- ja metodologiamuutos rivillä.
Uusi IFRS9 PD -malli parantaa estimointia ja mahdollistaa suhdannevaihteluiden
huomioimisen entistä tarkemmin odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa.
Tulevaisuuteen katsovaa informaatiota tuodaan mukaan hyödyntämällä BKT:n ja
investointien muutosta sekä liikekiinteistöjen osalta asuntohintaindeksin muutosta.
Q3/2025 otettiin käyttöön luottoriskimallien jatkuvan kehityksen osana uusi
ennenaikaisten takaisinmaksujen malli kaikille muille luotoille paitsi asuntoluotoille ja
osuuspankkien kulutusluotoille. Uuden ennenaikaisten takaisinmaksujen mallin
kohdejoukko on laajennettu kattamaan velkakirjalainojen lisäksi myös muut luottosalkun
vastuut (esim. leasingrahoitus ja osamaksurahoitus), joilla on ennenaikaisia
takaisinmaksuja. Lisäksi uusi malli huomioi myös osittaiset ennenaikaiset takaisinmaksut.
Mallimuutos laski odotettavissa olevia luottotappioita 9,4 miljoonaa euroa.
Q2/2025 pienten ja keskisuurten yritysasiakasvastuiden kohdejoukossa otettiin käyttöön
uusi tappio-osuuden (Loss Given Default, LGD) malli odotettavissa olevien luottotappioiden
laskennassa osana luottoriskimallien kehitystä ja ylläpitoa. Uusi malli eroaa aiemmasta
mallista rakenteeltaan, käytetyiltä riskitekijöiltään sekä tavassa, jolla se huomioi eteenpäin
katsovan taloudellisen ympäristön. Mallimuutoksen vaikutukset vaihtelivat
liiketoiminnoittain ja raportointisegmenttien välillä. Yhteisvaikutukseltaan odotettavissa
olevat luottotappiot laskivat OP Yrityspankissa 4,2 miljoonaa euroa, mitä selittivät
menetelmämuutokset ja kalibrointitaso. 
OP Yrityspankin henkilöasiakkaiden kulutusluottojen luottoluokittelumalli päivitettiin
Q1/2025 aikana, mikä kasvatti odotettavissa olevia luottotappioita 5,3 miljoonaa euroa.
OP Yrityspankki teki Q2/2024 5,1 miljoonan euron johdon harkintaan perustuvan
lisävarauksen varhaisvaroitusjärjestelmän (Early Warning System, EWS) ja
asiakaskokonaisuuksien tunnistamisen prosessien parannukseen, mikä toteutetaan vuosien
2024–2025 välisenä aikana. Varaus pidettiin Q4/2025 ennallaan.
OP Yrityspankki teki Q3/2024 alun perin 2,2 miljoonan euron management overlay -
varauksen kertalyhenteisten yrityslainojen (Bullet- ja Balloon-lainojen) suuremman
luottoriskin huomioimiseksi ECL-laskennassa. Varaus päivitettiin Q3/2025 aikana 3,7
miljoonaan euroon. Lisäksi Q4/2024 tehtiin 3,2 miljoonan euron parametrikohtainen
lisävaraus, jolla huomioidaan viime vuosien järjestämättömien saamisten kasvu, kasvun
seurauksena havaittu korkeampi maksukyvyttömyyden todennäköisyys ja 4,0 miljoonan
euron lisävaraus ilmasto- ja ympäristöriskien huomioimiseksi. Nämä varaukset päivitettiin
Q3/2025 3,4 ja 0,1 miljoonaan euroon.  Nämä kaikki varaukset, yhteensä 7,2 miljoonaa
euroa, purettiin Q4/2025 ja korvattiin sopeuttamalla PD- ja LGD-riskiparametreja, mikä
kasvatti Q4/2025 odotettavissa olevia luottotappioita yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. 
Riskiparametrejä korotettiin tuote- ja toimialakohtaisilla kertoimilla jotka vaihtelivat 1 ja
1,9 välillä.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  131
Seuraavassa taulukossa esitetään tappiota koskeva vähennyserä ennen harkinnanvaraisia management overlay -varauksia, edellä kuvatut management overlay -varaukset ja raportoidun
tappiota koskevan vähennyserän yhteismäärä 31.12.2025.
Tappiota koskeva vähennyserä 31.12.2025, milj. €
OP Yrityspankki
Tappiota koskeva vähennyserä ennen harkinnanvaraisia varauksia
231
Harkinnanvaraiset management overlay -varaukset
Varhaisvaroitusjärjestelmä- ja asiakaskokonaisuuksien tunnistamisen prosessien parannus
5
Riskiparameterihin sisällytettyjen mallisopeutusten (PMA) vaikutus
4
Uuden Q1/2026 implementoitavan suuryritysten PD ja SICR mallin vaikutus nykyiseen luottokantaan
12
Harkinnanvaraiset management overlay -varaukset yhteensä
20
Raportoitu tappiota koskeva vähennyserä yhteensä
252
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  132
Seuraavissa kaavioissa havainnollistetaan asiakassaamisten odotettavissa olevien luottotappioiden kehitystä arvonalentumisvaiheittain viime vuosina. Kaavioissa näkyvä vaiheen 3
pienennys johtuu lopullisten luottotappioiden kirjauksista ja vaiheen 3 vastuiden takaisinmaksusta.
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa makroekonomiset tekijät päivitetään vuosineljänneksettäin. Odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kolmen eri skenaarion
painotettuna keskiarvona. Skenaariopainot ovat olleet normaalilla tasolla eli heikko 20 prosenttia, perus 60 prosenttia ja vahva 20 prosenttia. Vuoden 2025 viimeisen vuosineljänneksen
aikana makroekonomisten ennusteiden päivitys kasvatti hieman odotettavissa olevien luottotappioiden määrää.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  133
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
Saamistodistukset, milj. €
12 kk
Koko
voimassa-
oloaika
Koko
voimassa-
oloaika
Tappiota koskeva vähennyserä 1.1.2025
1
1
2
4
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 1
0
0
0
0
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 1
0
0
-2
-2
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset
0
0
0
0
Taseesta pois kirjaamisesta johtuvat vähennykset
0
0
0
0
Riskiparametreissä tapahtuneet muutokset (netto)
0
0
0
0
Odotettavissa olevat luottotappiot, nettomuutos
0
0
-2
-2
Tappiota koskeva vähennyserä 31.12.2025
1
1
0
2
Tappiota koskevat vähennyserän muutokset vuoden 2024 aikana
Alla olevassa taulukossa esitetään odotettavissa olevien luottotappioiden laskennan piiriin kuuluvien vastuiden muutos arvonalentumisvaiheittain vuoden 2024 aikana seuraavien
tekijöiden vaikutuksesta:
Saamiset asiakkailta ja taseen ulkopuoliset erät, milj. €
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
Saamiset asiakkailta; taseen erät ja taseen ulkopuoliset erät 1.1.2024
31 581
3 603
761
35 945
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 2, ml. lyhennykset
-1 318
1 216
-102
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 3, ml. lyhennykset
-65
51
-14
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 1, ml. lyhennykset
728
-750
-22
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 3, ml. lyhennykset
-98
79
-19
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 1, ml. lyhennykset
16
-17
-1
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 2, ml. lyhennykset
22
-28
-5
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset
7 041
221
93
7 355
Taseesta pois kirjaamisesta johtuvat vähennykset
-5 233
-1 085
-287
-6 605
Vaihe pysynyt samana, ml. lyhennykset
-1 107
-115
-9
-1 231
Lopulliseksi luottotappioksi kirjatut
0
0
-44
-45
Saamiset asiakkailta; taseen erät ja taseen ulkopuoliset erät 31.12.2024
31 643
3 014
598
35 255
Siirtoihin vaiheesta 1 vaiheeseen 2 sisältyy johdon harkintaan perustuvaan lisävaraukseen (management overlay) kohdistuvien vastuiden, 201 miljoonaa euroa, siirto.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  134
Alla olevassa taulukossa esitetään tappiota koskevan vähennyserän muutos arvonalentumisvaiheittain vuoden 2024 aikana seuraavien tekijöiden vaikutuksesta:
Saamiset asiakkailta ja taseen ulkopuoliset erät, milj. €
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
12 kk
Koko
voimassa-
oloaika
Koko
voimassa-
oloaika
Tappiota koskeva vähennyserä 1.1.2024
35
94
196
325
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 2
-2
6
0
4
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 3
0
0
9
9
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 1
2
-14
0
-11
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 3
0
-6
18
12
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 1
0
0
-4
-4
Siirrot vaiheesta 3 vaiheeseen 2
0
3
-5
-2
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset
9
9
30
47
Taseesta pois kirjaamisesta johtuvat vähennykset
-6
-20
-55
-81
Riskiparametreissä tapahtuneet muutokset (netto)
1
16
2
19
Lopulliseksi luottotappioksi kirjaamisesta johtuvat vähennystilin pienentymiset
0
0
-22
-22
Odotettavissa olevat luottotappiot, nettomuutos
4
-6
-28
-30
Tappiota koskeva vähennyserä 31.12.2024
39
88
168
296
Siirroissa vaiheesta 1 vaiheeseen 3 verrataan rahoitusvaran vuoden lopun vaihetta 3
vuoden alun tilanteeseen. Näistä kuitenkin noin 71 prosenttia (ks. default capture rate -
tunnusluku alla) on raportoitu vaiheessa 2 vuoden 2024 aikana, joten sopimukset ovat
pääsääntöisesti siirtyneet vaiheeseen 3 vaiheen 2 kautta. Sopimus voi siirtyä suoraan
vaiheeseen 3 ulkoisen maksuhäiriön takia. Siirroissa vaiheesta 3 vaiheisiin 2 tai 1
verrataan vuoden alun vaihetta 3 vuoden lopun vaiheeseen kaksi tai yksi. Siirrot ovat
tapahtuneet kuitenkin pääsääntöisesti vuoden 2024 sisällä kuukauden viiveellä ja vaiheen
2 kautta. Suurin osa luotoista on siirtynyt vaiheeseen 2 OP Yrityspankin suhteellisen SICR-
mallin perusteella kaikissa luottoluokissa. Maksujen erääntyneenä oleminen yli 30 päivää
aiheuttaa siirron vaiheeseen 2 useimmin keski- ja heikomman tason luottoluokissa.
Lainanhoitojoustot aiheuttavat siirron vaiheeseen 2 yritysasiakkailla useimmin keski- ja
heikomman tason luottoluokissa, kun taas henkilöasiakkaissa ne vaikuttavat siirtoihin
vaiheeseen 2 kaikissa luottoluokissa. OP Yrityspankki on poistanut heikkojen luottoluokkien
ns. absoluuttinen kriteeri merkittävän luottoriskin arviointikriteereistä Q4/2024.
Heikoimmat luottoluokat luokitellaan vaiheeseen 2 absoluuttisen luottoluokkarajan
perusteella. Erityisesti heikoimmissa luottoluokissa on useampia syitä siirroille vaiheeseen
2. Maksukyvyttömyys tunnistetaan ajantasaisesti ja se aiheuttaa välittömän siirron
vaiheeseen 3. Järjestämättömät saamiset (non-performing) luokitellaan vaiheeseen 3 eli
sen määritelmä on sama kuin IFRS 9 standardin mukainen luottoriskin johdosta arvoltaan
alentuneet rahoitusvaroihin kuuluvat erät (credit impaired). Vuonna 2023 siirtoihin
vaiheesta 1 vaiheeseen 2 sisältyy johdon harkintaan perustuvaan lisävarauksen
(management overlay) kasvua 9,8 miljoonaa euroa. Rakennustoimialan heikot näkymät
heijastuvat odotettavissa olevien luottotappioiden kasvussa vaiheissa 2 ja 3.
OP Yrityspankki teki Q2/2024 5,1 miljoonan euron johdon harkintaan perustuvan
lisävarauksen varhaisvaroitusjärjestelmän (Early Warning System, EWS) ja
asiakaskokonaisuuksien tunnistamisen prosessien parannukseen, mikä toteutetaan vuosien
2024-2025 välisenä aikana. Varasu pidettiin Q4/2024 ennallaan.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  135
Seuraavassa taulukossa esitetään tappiota koskeva vähennyserä ennen harkinnanvaraisia management overlay -varauksia, edellä kuvatut management overlay -varaukset ja raportoidun
tappiota koskevan vähennyserän yhteismäärä 31.12.2024.
Tappiota koskeva vähennyserä 31.12.2024, milj. €
OP
Yrityspankki
Tappiota koskeva vähennyserä ennen harkinnanvaraisia varauksia
279
Harkinnanvaraiset management overlay -varaukset
Kertamaksuiset yrityslainat (Bullet ja Balloon)
2
Varhaisvaroitusjärjestelmä- ja asiakaskokonaisuuksien tunnistamisen prosessien parannus
5
Ilmasto- ja ympäristöriskit
1
Järjestämättömien saatavien kasvu ja korkeampi maksukyvyttömyyden todennäköisyys
8
Harkinnanvaraiset management overlay -varaukset yhteensä
17
Raportoitu tappiota koskeva vähennyserä
296
Saamistodistukset, milj. €
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
12 kk
Koko
voimassa-
oloaika
Koko
voimassa-
oloaika
Tappiota koskeva vähennyserä 1.1.2024
1
1
1
2
Siirrot vaiheesta 1 vaiheeseen 2
0
1
0
1
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset
0
0
2
2
Taseesta pois kirjaamisesta johtuvat vähennykset
0
0
-1
-1
Riskiparametreissä tapahtuneet muutokset (netto)
0
0
0
0
Odotettavissa olevat luottotappiot, nettomuutos
0
1
1
2
Tappiota koskeva vähennyserä 31.12.2024
1
1
2
4
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  136
Seuraavassa taulukossa on esitetty luottoluokittain saamisten taseen sekä taseen ulkopuoliset bruttomääräiset vastuut, vastuun määrä vakuuden vähentämisen jälkeen sekä tappiota
koskeva vähennyserä. Luottoluokkia 1–12 käytetään yritysten ja julkisyhteisöjen luottoluokituksessa ja A–F kotitalouksien luottoluokittelussa. Luottoluokat on yhdistelty taulukkoon niin,
että esimerkiksi yritysasiakkaan luottoluokka 2 käsittää luottoluokat 2 ja 2,5. Henkilöasiakkaissa esimerkiksi luottoluokka A sisältää A+, A ja A-. Nettovastuu on laskettu
sopimuskohtaisesti, eikä siinä ole huomioitu ylivakuuksia.
31.12.2025
Milj. €
Taseen vastuut
Taseen ulkopuolinen vastuu
brutto
Nettovastuu vakuuden jälkeen
Tappiota koskeva vähennyserä
Rating
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
1
329
16
103
270
2
0
0
2
692
3 230
3 877
-1
3
3 600
111
524
13
3 265
104
-1
0
4
4 686
40
1 160
60
3 870
85
-2
-1
5
5 514
423
939
41
3 252
133
-4
-2
6
4 841
540
670
27
2 278
123
-9
-2
7
2 998
663
242
41
921
245
-11
-7
8
421
329
33
40
93
166
-2
-17
9
46
227
1
11
1
56
0
-17
10
50
100
1
29
11
37
-5
-21
11
322
27
101
-90
12
11
1
9
-9
A
83
14
0
6
0
0
B
770
15
4
0
83
0
0
0
C
1 327
24
5
0
259
2
-1
0
D
679
136
4
0
96
14
-2
-1
E
150
336
1
0
50
56
-3
-8
F
123
0
41
-32
Yhteensä
26 187
2 974
456
6 918
263
28
18 332
1 023
150
-44
-78
-130
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  137
31.12.2024
Milj. €
Taseen vastuut
Taseen ulkopuolinen vastuu
brutto
Nettovastuu vakuuden jälkeen
Tappiota koskeva vähennyserä
Rating
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
1
311
24
106
245
23
0
0
2
570
1
2 700
3 598
0
0
3
3 469
78
645
2 981
61
-1
0
4
4 392
31
1 023
3 374
12
-2
0
5
5 739
235
944
22
3 639
38
-4
-1
6
4 385
352
487
31
1 867
140
-7
-1
7
2 783
569
229
38
833
244
-12
-6
8
663
774
32
47
122
241
-4
-20
9
34
192
1
16
1
44
0
-22
10
38
132
0
34
12
49
-3
-25
11
397
40
154
-122
12
10
2
8
-9
A
176
0
6
0
45
0
-1
-1
B
907
19
4
0
141
0
-1
-1
C
1 383
32
2
0
202
5
-1
-1
D
473
132
1
0
100
19
-2
-2
E
139
253
0
0
36
49
-3
-8
F
148
0
47
-37
Yhteensä
25 463
2 825
556
6 180
189
42
17 196
928
209
-39
-88
-168
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  138
Luottoriskin merkittävä lisääntyminen (SICR)
SICR-mallin sopimusten luokittelu luottoriskiominaisuuksiltaan samankaltaisiin ryhmiin on
koko voimassaoloajan identtinen PD-mallien (probability at default eli
maksukyvyttömyyden todennäköisyys) kanssa. Luottoluokitukset ovat merkittävin PD-
mallien syöttötieto. Sekä nykyiset PD:t että kynnysarvo-PD:t sisältävät tulevaisuuteen
suuntautuvaa informaatiota (alla). SICR:n tehokkuutta arvioidaan jokaisena
raportointipäivänä seuraavien tunnuslukujen avulla: Maksukyvyttömyyden
havainnointiasteella (Default capture rate) mitataan, kuinka moni sopimus oli vaiheessa 2,
ennen kuin se siirtyi vaiheeseen 3. Tunnusluku oli 79 prosenttia (71) 31.12.2025. Mitä
korkeampi tunnusluku on, sitä paremmin SICR-malli pystyy havaitsemaan luottoriskin
merkittävän kasvun. Vaiheessa 2 olevien sopimusten suhteellinen osuus oli 8 prosenttia
(8) koko ei-maksukyvyttömästä luottokannasta. PD:n suhteellisen kasvun SICR-kriteerille
on kehitetty oma malli, jonka parametrit lasketaan historia-aineistosta. Näiden
parametrien lisäksi SICR-malliin vaikuttavat mm. sopimuksen luottoluokka, segmentti ja
makrotaloudelliset muuttujat, jotka yhdessä määrittävät sopimuksen elinajan PD:n. Lisäksi
suhteellisen kasvun vertailuun vaikuttaa sopimuksen kulunut ja jäljellä oleva elinaika.
Näistä syistä yleistä raja-arvoa PD:n kasvulle ei ole määritelty, vaan tilanne on
sopimuskohtainen. Voidaan kuitenkin todeta, että keskimäärin PD:n kaksin-
kolminkertaistuminen aiheuttaa kvantitatiivisen SICR-kriteerin laukeamisen.
Odotettavissa olevan luottotappion laskentamalleihin sisällytetty
tulevaisuuteen suuntautuva informaatio
SICR:n arviointi sekä odotettavissa olevan luottotappion laskenta sisältää tulevaisuuteen
suuntautuvaa informaatiota. OP Pohjola on analysoinut, millä makrotaloudellisilla
muuttujilla on selittävä merkitys luottoriskin määrän.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  139
Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto tärkeimpien malleissa käytettyjen viiden makrotaloudellisen muuttujan arvoista ajanjaksolta 2025–2030 (keskiarvo, minimi ja maksimi)
kolmessa skenaariossa, joita on käytetty odotettavissa olevan luottotappion laskennassa. Makrotaloudelliset ennusteet ulottuvat 30 vuoden päähän, mutta seuraavat 5 vuotta ovat ECL
laskennan kannalta merkityksellisimmät. Näitä arvoja on käytetty kaikkiin tuoteryhmiin 31.12.2025.
Makrotaloudellinen muuttuja
Skenaario
Keskiarvo (%)
Minimi (%)
Maksimi (%)
BKT:n kasvu
Heikko
-0,2
-0,8
1,0
Perus
1,4
1,0
2,0
Vahva
2,7
1,0
4,4
Työttömyys %
Heikko
9,2
8,3
9,7
Perus
8,3
7,0
9,5
Vahva
7,6
6,0
9,5
Asuntojen hintaindeksi
Heikko
0,8
0,0
1,9
Perus
2,2
0,0
3,0
Vahva
3,4
0,0
5,5
12kk Euribor, josta poistettu BKT:n kasvu ja inflaatio
Heikko
0,5
0,3
1,0
Perus
1,4
1,1
1,8
Vahva
2,5
1,5
3,3
3 kk:n reaalikorko
Heikko
0,1
-0,3
0,8
Perus
0,6
0,2
0,9
Vahva
1,2
0,3
2,2
Skenaarioiden todennäköisyyksien painot olivat 31.12.2025: Heikko 20 prosenttia, Perus 60 prosenttia ja Vahva 20 prosenttia.
Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto tärkeimpien malleissa käytettyjen viiden makrotaloudellisen muuttujan arvoista ajanjaksolta 2024–2029 (keskiarvo, minimi ja maksimi)
kolmessa skenaariossa, joita on käytetty odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa. Makrotaloudelliset ennusteet ulottuvat 30 vuoden päähän, mutta seuraavat 5 vuotta ovat
ECL-laskennan kannalta merkityksellisimmät. Näitä arvoja on käytetty kaikkiin tuoteryhmiin 31.12.2024.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  140
Makrotaloudellinen muuttuja
Skenaario
Keskiarvo (%)
Minimi (%)
Maksimi (%)
BKT:n kasvu
Heikko
-0,4
0,0
-0,5
Perus
1,4
1,3
2,0
Vahva
2,9
2,3
3,9
Työttömyys %
Heikko
8,1
7,9
8,2
Perus
7,1
6,5
7,9
Vahva
6,5
5,7
7,7
Asuntojen hintaindeksi
Heikko
1,2
1,0
1,4
Perus
2,8
2,8
2,8
Vahva
4,0
3,8
4,1
12kk Euribor, josta poistettu BKT:n kasvu ja inflaatio
Heikko
0,1
-0,3
1,4
Perus
1,2
1,0
1,4
Vahva
2,3
1,7
3,0
3 kk:n reaalikorko
Heikko
-0,1
-0,7
1,4
Perus
0,5
0,1
0,8
Vahva
1,0
0,3
1,7
Skenaarioiden todennäköisyyksien painot olivat 31.12.2024: Heikko 20 prosenttia, Perus 60 prosenttia ja Vahva 20 prosenttia.
Skenaariot perustuvat OP Pohjolan ekonomistien tekemiin ennusteisiin. Ennusteprosessissa huomioidaan myös ulkopuolisten laitosten, kuten OECD:n, International Monetary Fundin,
Suomen Pankin, Valtionvarainministeriön jne. tuottamat vastaavat ennusteet sekä akateemiset tutkimukset.
Käytettyjen makrotaloudellisten muuttujien järkevyyttä arvioidaan PD-, LGD-, EAD- ja ennenaikaisen takaisinmaksun mallien toimivuuden tarkastelun yhteydessä
Seuraavassa taulukossa esitetään olennaisten saamisten tappiota koskeva vähennyserä eri skenaarioissa arvonalentumisvaiheittain 31.12.2025
Yritys- ja kotitalousasiakkaiden
tappiota koskevat vähennyserät
yhteensä, milj €
Painotettu tappiota koskeva
vähennyserä
Tappiota koskeva vähennyserä
heikossa skenaariossa
Tappiota koskeva vähennyserä
perusskenaariossa
Tappiota koskeva vähennyserä
vahvassa skenaariossa
Vaihe 1*
-43
-45
-43
-41
Vaihe 2*
-73
-76
-72
-70
Vaihe 3*
-123
-131
-123
-116
Yhteensä
-239
-252
-238
-227
* sisältää sopimustasolla kirjatut management overlay -varaukset
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  141
Seuraavassa taulukossa esitetään olennaisten saamisten tappiota koskeva vähennyserä eri skenaarioissa arvonalentumisvaiheittain 31.12.2024
Yritys- ja kotitalousasiakkaiden
tappiota koskevat vähennyserät
yhteensä, milj €
Painotettu tappiota koskeva
vähennyserä
Tappiota koskeva vähennyserä
heikossa skenaariossa
Tappiota koskeva vähennyserä
perusskenaariossa
Tappiota koskeva vähennyserä
vahvassa skenaariossa
Vaihe 1*
-36
-34
-32
-30
Vaihe 2*
-81
-82
-79
-78
Vaihe 3*
-162
-172
-161
-152
Yhteensä
-278
-288
-272
-259
* Ilman management overlay -varauksia
Sekä henkilö- että yritysasiakkaissa kaikki riskiparametrit vaikuttavat samansuuntaisesti
niin, että tappiota koskeva vähennyserä on suurin heikossa skenaariossa. Vuonna 2024
vaiheen 3 LGD-malli on riippumaton makrotaloudellisista tekijöistä. Merkittävä osa vaiheen
3 vastuista arvioidaan kassavirtapohjaisella asiantuntija-arviolla, jossa huomioidaan myös
tulevaisuuteen suuntautuva informaatio.
Herkkyysanalyysi
Herkkyysanalyysillä kuvataan tappiota koskevan vähennyserän herkkyyttä
makrotaloudellisten tekijöiden muutoksille. Alla esitetty analyysi kuvaa ainoastaan
jokseenkin mahdollista talouden heikkenemistä eikä lainkaan talouden noususuhdannetta.
Lisäksi kaikki herkkyysanalyysin eri komponentit eivät taloudellisessa taantumassa
välttämättä kehity yhdessä herkkyysanalyysissä esitetyllä tavalla.
Merkittävimmät makromuuttujat riskiparametreissa ja vastuuryhmissä ovat 12 kuukauden
euriborkorko, 3 kuukauden euribor-reaalikorko, josta on vähennetty inflaation vaikutus, ja
BKT:n kehitys sekä alueelliset asuntojen hinnat ja asuntojen hintaindeksi.
Herkkyysanalyyseissä käytetyt muutokset ovat 1 prosenttiyksikön kasvu 12 kuukauden
euriborkorossa, 1 prosenttiyksikön kasvu 3 kuukauden euriborkorossa, 1 prosenttiyksikön
kasvu inflaatiossa, 1 prosenttiyksikön lasku asuntojen alueellisissa hinnoissa ja asuntojen
hintaindeksissä sekä 3,5 prosenttiyksikön lasku BKT:n kasvuasteessa. Luvut kuvastavat siis
nykyistä heikompaa suhdannetta ja ovat kaikki tappiota koskevaa vähennyserää kasvattavia
ja perustuvat seuraaviin asioihin.
Herkkyysanalyysissä käytettyjen muutosten tasot perustuvat muuttujien käyttäytymiseen
historiallisella periodilla, ja muutokset vastaavat karkeasti keskihajonnan suuruista
muutosta. Herkkyysanalyysi tehdään vaiheen 1, 2 ja 3 sopimuksille (vertailuvuonna vain
vaiheet 1 ja 2). Herkkyysanalyysissä huomioidaan merkittävän luottoriskin kasvun (SICR)
myötä tapahtuvat vaiheen 1 ja 2 väliset siirtymät mikä näkyy vähennyksenä vaiheessa 1 ja
lisäyksenä vaiheessa 2. Herkkyysanalyysissä huomioidaan koko voimassaoloajan PD:n
muutokset stressatussa skenaariossa sekä tappiota koskevan vähennyserän laskukaavan
PD-estimaateissa.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  142
Seuraavassa taulukossa esitetään kotitalouksien ja yritysasiakkaiden ryhmien tappiota koskevan vähennyserän 31.12.2025 muutoksen herkkyys, kun taloudellinen tilanne heikkenee
korkotason, investointien kasvuasteen, asuntojen alueellisten hintojen ja asuntojen hintaindeksin ja BKT:n muutosten yhteisvaikutuksesta.
Ryhmä
Vaihe
Tappiota
koskeva
vähennyserä
31.12.2025
Tappiota
koskevan
vähennyserän
herkkyysanalyysi
*
Suhteellinen
muutos, %
Kotitaloudet
Vaihe 1
-6
-6
3,5
Vaihe 2
-8
-9
15,1
Vaihe 3
-32
-32
0,0
Yritysiakkaat
Vaihe 1
-32
-35
8,0
Vaihe 2
-65
-69
6,2
Vaihe 3
-91
-92
1,7
Yhteensä
-234
-243
4,2
* 1 %-yksikön 12 kk Euribor koron kasvu, 1 %-yksikön 3 kk Euribor reaalikoron kasvu, 1 % -yksikön inflaation kasvu, 1 %-yksikön lasku asuntojen alueellisissa hinnoissa ja asuntojen hintaindeksissä ja 3,5 %-yksikön BKT:n kasvun lasku
kaikissa skenaarioissa.
Seuraavassa taulukossa esitetään kotitalouksien ja yritysasiakkaiden ryhmien tappiota koskevan vähennyserän 31.12.2024 muutoksen herkkyys, kun taloudellinen tilanne heikkenee
korkotason, investointien kasvuasteen ja BKT:n muutosten yhteisvaikutuksesta.
Ryhmä
Vaihe
Tappiota
koskeva
vähennyserä
31.12.2024
Tappiota
koskevan
vähennyserän
herkkyysanalyysi
*
Suhteellinen
muutos, %
Kotitaloudet
Vaihe 1
-5
-5
1,8
Vaihe 2
-8
-9
14,6
Yritysiakkaat
Vaihe 1
-31
-33
7,0
Vaihe 2
-75
-83
10,2
Yhteensä
-119
-130
9,4
* 1 % -yksikön 12 kk Euribor koron kasvu, 6 %-yksikön investoinnin kasvuasteen lasku ja 3,5 %-yksikön BKT:n kasvun lasku kaikissa skenaarioissa.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  143
Tappiota koskevat vähennyserät määräytyvät pitkälti ensimmäisten vuosien perusteella,
jolloin herkkyysanalyysin tulosten kannalta olennaisia ovat simuloitujen skenaarioiden
ensimmäiset vuodet. Korkotasojen 1 prosenttiyksikön nousu nostaa tappiota koskevan
vähennyserän määrää sekä henkilö- että yritysasiakkaissa. BKT:n kasvulla on negatiivinen
suhde tappiota koskevan vähennyserän määrään kaikkien mallikomponenttien kautta.
BKT:n kasvun heikkeneminen kasvattaa sekä henkilöasiakkaiden että yritysasiakkaiden
PD:n arvoja. Lisäksi se vaikuttaa LGD:n kautta siten, että BKT:n lasku heikentää
asuntovakuuksien käyvän arvon kehitystä, joka vaikuttaa vaiheen 2 sopimuksiin. Samoin
asuntojen alueellisten hintojen- ja asuntohintaindeksin lasku vaikuttaa kaikkien vaiheiden
LGD komponenttiin asuntovakuuksien käyvän arvon laskiessa
Analyysi osoittaa, että merkittävimmät suhteelliset ja absoluuttiset muutokset kohdistuvat
yritysasiakkaisiin, joissa vaiheen 1 ja 2 sopimusten tappiota koskevat vähennyserän määrät
kasvavat merkittävästi. Henkilöasiakkaissa muutokset ovat huomattavasti alhaisempia kuin
yritysasiakkaiden kohdalla, koska niiden riskiparametrien estimaatit eivät ole niin herkkiä
talouden suhdanteille.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  144
Liite 32. Annetut vakuudet ja taseen ulkopuoliset sitoumukset
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Omien velkojen ja sitoumusten puolesta annetut vakuudet
1 404
1 558
Annetut vakuudet yhteensä*
1 404
1 558
Vakuudelliset johdannaisvelat
467
729
Vakuudelliset muut velat
879
759
Yhteensä
1 346
1 489
* Lisäksi keskuspankkiin on pantattu 1,3 miljardin euron kirjanpitoarvosta joukkovelkakirjalainoja, joista 1,0 miljardia euroa on päivän sisäisen limiitin vakuutena. Joukkovelkakirjalainat ovat nostettavissa ilman keskuspankin
ennakkolupaa, joten niitä ei ole esitetty yllä olevassa taulukossa.
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Takaukset
245
191
Takuuvastuut
2 104
2 178
Luottolupaukset
5 579
5 238
Lyhytaikaisiin kauppatapahtumiin liittyvät sitoumukset
313
291
Muut
478
478
Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä
8 720
8 376
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  145
Liite 33. Saadut rahoitusvakuudet
OP Yrityspankki on vastaanottanut rahoitusvakuuslain mukaisia vakuuksia, jotka se voi myydä tai pantata edelleen.
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Saatujen vakuuksien käyvät arvot
Johdannaiset
747
990
Yhteensä
747
990
Johdannaisista aiheutuvaa luottoriskiä vähennetään vakuuksien avulla, jolloin käytössä on
ISDA- yleissopimukseen liitettävä ISDA Credit Support Annex -sopimus (CSA).
Vakuusjärjestelmässä vastapuoli toimittaa saatavan vakuudeksi arvopapereita tai käteistä.
CSA-sopimuksiin liittyvien, käteisenä saatujen vakuuksien määrä oli tilinpäätöshetkellä 747
miljoonaa euroa (990). Vakuudeksi saatuja arvopapereita ei tilinpäätöshetkellä ollut.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  146
Liite 34. Toistuvasti käypään arvoon arvostettujen erien ryhmittely arvostusmenetelmän
mukaisesti
Laatimisperiaatteet
Käyvän arvon määräytyminen
Käypä arvo on se hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan
siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa
liiketoimessa.
Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään joko toimivilta markkinoilta saatavien
hintanoteerauksien avulla tai, jos toimivia markkinoita ei ole, omia arvostusmenetelmiä
käyttäen. Markkinoiden katsotaan olevan toimivat, jos hintanoteerauksia on helposti ja
säännönmukaisesti saatavissa ja ne kuvastavat todellisia ja säännönmukaisesti toistuvia,
toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatransaktioita. Rahoitusvarojen
noteerattuna markkinahintana käytetään senhetkistä ostokurssia.
Mikäli markkinoilla on vakiintunut arvostuskäytäntö rahoitusinstrumentille, jolle ei saada
suoraan markkinahintaa (esim. kahdenväliset johdannaiset, Over the Counter, OTC), niin
käypä arvo perustuu markkinoilla yleisesti käytettyyn markkinahinnan laskentamalliin ja
mallin käyttämien syöttötietojen markkinanoteerauksiin.
Mikäli arvostuskäytäntö ei ole markkinoilla vakiintunut, käytetään markkina-arvon
määrityksessä asianomaiselle tuotteelle laadittua omaa arvostusmallia. Arvostusmallit
pohjautuvat yleisesti käytettyihin laskentamenetelmiin ja kattavat kaikki ne osatekijät, jotka
markkinaosapuolet ottaisivat huomioon hintaa asettaessaan, sekä ovat yhdenmukaisia
rahoitusinstrumenttien hinnoittelussa käytettävien hyväksyttyjen taloudellisten
menetelmien kanssa.
Arvostusmenetelminä käytetään markkinatransaktioiden hintoja, diskontattujen
rahavirtojen menetelmää sekä toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin
tilinpäätöshetken käypää arvoa. Arvostusmenetelmissä otetaan huomioon arvio
luottoriskistä, käytettävistä diskonttauskoroista, ennenaikaisen takaisinmaksun
mahdollisuudesta ja muista sellaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat rahoitusinstrumentin
käyvän arvon määrittämiseen luotettavasti.
Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot jaetaan kolmeen eri hierarkiatasoon sen mukaan,
miten käypä arvo on määritelty:
• täysin samanlaisille varoille tai veloille toimivilla markkinoilla noteeratut käyvät arvot
(taso 1)
• käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen syöttötietoina muita kuin tason 1
noteerattuja hintoja, jotka ovat todennettavissa varoille tai veloille, joko suoraan (esim.
hintoina) tai välillisesti (esim. johdettuina hinnoista) (taso 2)
• käyvät arvot on määritetty käyttäen varoille tai veloille syöttötietoja, jotka eivät perustu
todennettavissa oleviin markkinahintoihin (taso 3).
Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on
kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty koko kyseisen käypään arvoon arvostetun
erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon
merkittävyys on arvioitu kyseisen käypään arvoon arvostetun erän suhteen
kokonaisuudessaan.
Epälikvideille tuotteille on tyypillistä, että hinnoittelumallilla laskettu hinta poikkeaa
toteutuneesta kauppahinnasta. Toteutunut kauppahinta on kuitenkin paras osoitus
tuotteen käyvästä arvosta. Toteutuneen kauppahinnan ja markkinahintoja käyttävän
hinnoittelumallin avulla lasketun hinnan erotuksena saatu tulos (Day 1 profit/loss)
jaksotetaan tuloslaskelmaan sopimuksen voimassaoloajalle. Jaksottamatta oleva osuus
tuloutetaan kuitenkin heti, mikäli tuotteelle on saatavilla aito markkinahinta tai markkinoille
muodostuu vakiintunut hinnoittelukäytäntö.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  147
Varojen käyvät arvot 31.12.2025, milj. €
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Oman pääoman ehtoiset instrumentit
0
2
1
3
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit
241
110
39
390
Johdannaissopimukset
0
2 423
121
2 544
Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Oman pääoman ehtoiset instrumentit
0
0
0
0
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit
11 804
2 429
662
14 895
Rahoitusinstrumentit yhteensä
12 046
4 964
823
17 832
Varojen käyvät arvot 31.12.2024, milj. €
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Oman pääoman ehtoiset instrumentit
0
3
1
4
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit
83
103
41
227
Johdannaissopimukset
3
3 284
96
3 383
Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Oman pääoman ehtoiset instrumentit
0
0
0
0
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit
4 273
7 297
606
12 176
Rahoitusinstrumentit yhteensä
4 360
10 688
744
15 791
Velkojen käyvät arvot 31.12.2025, milj. €
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Strukturoidut velkakirjalainat
0
0
1 804
1 804
Muut
0
21
0
21
Johdannaissopimukset
0
2 612
35
2 647
Yhteensä
0
2 633
1 840
4 473
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  148
Velkojen käyvät arvot 31.12.2024, milj. €
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Strukturoidut velkakirjalainat
0
0
2 201
2 201
Muut
0
2
0
2
Johdannaissopimukset
0
3 076
74
3 150
Yhteensä
0
3 078
2 275
5 353
Käypään arvoon arvostus
Johdannaiset ja muut käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit
Listattujen johdannaisten hinta saadaan suoraan markkinoilta. Kahdenvälisten
johdannaisten (ns. Over the Counter, OTC) arvostuksessa käytetään markkinoilla yleisesti
käytössä olevia malleja ja menetelmiä, jotka sopivat parhaiten kyseisen
rahoitusinstrumentin arvostamiseen. Näitä tarvitaan muun muassa korko- ja
valuuttakäyrien ja volatiliteettipintojen muodostamiseen sekä optioiden arvostukseen.
Yleisesti näiden mallien syöttötiedot voidaan johtaa markkinoilta. Kuitenkin joidenkin
sopimusten arvostuksessa joudutaan käyttämään malleja, joiden syöttötietoja ei voida
havaita markkinoilta vaan ne joudutaan arvioimaan. Nämä sopimukset on luokiteltu tasolle
3.
Middle Office vastaa pankkitoiminnan johdannaisten käyvän arvon arvostuksista, mukaan
lukien tason 3 arvostuksista, ja niissä käytetyn markkinadatan, arvostuskäyrien ja
volatiliteettipintojen laadusta ja luotettavuudesta osana päivittäistä arvostusprosessia.
Middle Office vertaa sopimustasolla arvostushintoja säännöllisesti vakuusliitteen
vastapuolten (ns. Credit Support Annex, CSA) ja keskusvastapuolen toimittamiin
arvostuksiin ja selvittää tarvittaessa mahdolliset merkittävät arvostuserot.
Riskienhallinnan ohjaus on vastuussa uusien arvostusmallien ja menetelmien
hyväksymisestä sekä arvostusprosessin valvonnasta. Arvostusten varmennus perustuu
muun muassa arvostamiseen käyttäen vaihtoehtoisia lähteitä sekä markkinahinnoille että
muille syöttötiedoille. Varmennusprosessissa arvostushintoja voidaan verrata CSA-
vastapuolten ja keskusvastapuolen toimittamiin hintoihin. Lisäksi on mahdollista käyttää
myös kolmansien osapuolten tarjoamia arvostuspalveluja.
Pankkitoimintaan liittyvässä OTC-johdannaisten arvostuksessa huomioidaan kaupan
osapuolten luottoriski ja luottoriskipreemioiden ylittävät rahoituskustannukset. Luottoriskiä
oikaistaan vastapuoliriskikorjauksella (ns. Credit Valuation Adjustment, CVA) sekä omalla
luottoriskikorjauksella (ns. Debit Valuation Adjustment, DVA). CVA- ja DVA -
arvostusoikaisut lasketaan vastapuolikohtaisesti. CVA- ja DVA-oikaisut lasketaan
vastapuolikohtaisesti simuloimalla johdannaisten markkina-arvoja ja
maksukyvyttömyystilanteita perustuen pääsääntöisesti markkinoilta saataviin tietoihin.
Maksukyvyttömyystodennäköisyyksien arvioinnissa hyödynnetään vastapuolten rating-
informaatiota, likvidejä luottoriski-indeksejä sekä markkinadatatoimittajien
luottoriskisektorikäyriä. OTC-johdannaisten rahoituskustannusten vaikutusta arvostukseen
arvioidaan muokkaamalla arvostuksessa käytettäviä diskonttokäyriä pääomallisten ja
pääomattomien luottoriski-instrumenttien luottoriskipreemioiden tilastollisten erojen
avulla.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  149
Käyvän arvon hierarkia
Taso 1: Noteeratut markkinahinna
Hierarkiatasoon 1 ryhmitellyt erät koostuvat suurimmissa pörsseissä listatuista osakkeista,
noteeratuista yritysten, valtioiden ja rahoituslaitosten velkapapereista sekä
pörssijohdannaisista. Kyseisten instrumenttien käypä arvo määräytyy toimivilta
markkinoilta saatavien noteerausten perusteella.
Taso 2: Arvostusmenetelmät havainnoitavissa olevia syöttötietoja käyttäen
Arvostusmenetelmät, jotka perustuvat luotettaviin laskentaparametreihin. Hierarkiatasoon
2 luokiteltujen instrumenttien käyvällä arvolla tarkoitetaan arvoa, joka on johdettavissa
rahoitusvälineen osien tai vastaavien rahoitusvälineiden markkina-arvosta, tai arvoa, joka
on laskettavissa rahoitusmarkkinoilla yleisesti hyväksytyillä arvostusmalleilla ja -
menetelmillä, jos markkina-arvo on niiden avulla luotettavasti arvioitavissa. Tähän
hierarkiatasoon on luokiteltu suurin osa OP Yrityspankin OTC-johdannaisista sekä
yritysten, valtioiden ja rahoituslaitosten noteeratut velkapaperit, joita ei ole luokiteltu
tasolle 1. Tason 2 syöttötietoihin kuuluvat muun muassa: vastaavanlaisten erien
noteeratut hinnat toimivilla markkinoilla ja samanlaisten erien noteeratut hinnat muilla
kuin toimivilla markkinoilla, markkinakorot, implisiittiset volatiliteetit ja
luottoriskimarginaalit.
Taso 3: Arvostusmenetelmät ei havainnoitavissa olevia syöttötietoja käyttäen
Arvostusmenetelmät, joiden laskentaparametreihin sisältyy erityistä epävarmuutta.
Hierarkiatasoon 3 luokitellut instrumentit arvostetaan hinnoittelumalleilla, joiden
laskentaparametreihin sisältyy epävarmuutta. Lisäksi tasolle 3 luokitellaan velkapapereita,
joille noteerauksia on markkinoilla vain vähän tai ei ollenkaan. Kyseiseen taseryhmään
sisällytetään kompleksisemmat OTC-johdannaiset sekä sellaiset pitkän maturiteetin
johdannaiset, joiden arvostuksessa käytettyä markkinadataa on jouduttu ekstrapoloimaan,
tietyt private equity -sijoitukset, epälikvidit lainat, strukturoidut lainat ml. arvopaperistetut
lainat ja strukturoidut velkakirjat, kiinteistösijoitukset sekä hedge-rahastot.
Siirrot eri hierarkiatasojen välillä katsotaan tapahtuneen siirron aiheuttaman tapahtuman
tai olosuhteiden muutoksen toteutumispäivänä. Siirrot tasojen välillä johtuvat pääosin
käytettävissä olevien markkinanoteerausten määrästä.
OP Yrityspankin liiketoiminnan kannalta tärkeitä johdannaisia ovat koronvaihtosopimukset,
korko-optiot ja strukturoidut velkakirjat. Koronvaihtosopimukset arvostetaan johtamalla
markkinoilla havaittavien koronvaihtosopimusten ja muiden korkojohdannaisten hinnoista
arvostuskäyrät. Arvostuskäyriä käytetään ennustamaan tulevia rahavirtoja ja
määrittämään rahavirtojen nykyarvot myös sellaisilla koronvaihtosopimuksilla, joiden hinta
ei ole suoraan markkinoilta havaittavissa. Korko-optioiden arvostuksessa toimitaan
vastaavalla tavalla. Koronvaihtosopimuksiin verrattuna käytetään myös markkinoilta
havaittavia korko-optioiden hintaa kuvaavia volatiliteetteja
Monirakenteisten johdannaisten tai esimerkiksi strukturoitujen velkakirjojen ja
osakerakenteiden arvostamisessa käytetään mallia, jossa simuloidaan markkinahintojen
kehitystä ja lasketaan johdannaisen toteutunut arvo kussakin simulaatiossa. Johdannaisen
tai strukturoidun velkakirjan hinta saadaan laskemalla simulaatioiden keskiarvo.
Tason 3 syöttötiedot ovat syöttötietoja, jotka eivät ole havainnoitavissa arvostettavalle
erälle arvostushetken markkinahinnoista. Tason 3 syöttötietoihin kuuluvat muun muassa
historiallisen volatiliteetin käyttö option arvostamisessa sekä sellaiset pitkät korot, joita
vastaavia sopimuksia ei ole markkinoilla havaittavissa.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  150
Arvostusmenetelmät, joiden laskentaparametreihin sisältyy epävarmuutta (Taso 3)
Erittely rahoitusvaroista ja rahoitusveloista
Rahoitusvarat, milj. €
Käypään
arvoon
tulos-
vaikutteisesti
kirjattavat
Johdannais-
sopimukset
Käypään
arvoon
muun laajan
tuloksen
erien kautta
kirjattavat
Varat
yhteensä
Avaava tase 1.1.2025
42
96
606
744
Tuloslaskelman nettotuotot
-36
24
0
-12
Siirrot tasoon 3
35
0
232
267
Siirrot tasosta 3
0
0
-176
-176
Päättävä tase 31.12.2025
40
121
662
823
Rahoitusvarat, milj. €
Käypään
arvoon
tulos-
vaikutteisesti
kirjattavat
Johdannais-
sopimukset
Käypään
arvoon
muun laajan
tuloksen
erien kautta
kirjattavat
Varat
yhteensä
Avaava tase 1.1.2024
36
98
728
862
Tuloslaskelman nettotuotot
-32
-2
0
-34
Siirrot tasoon 3
37
0
174
211
Siirrot tasosta 3
0
0
-296
-296
Päättävä tase 31.12.2024
42
96
606
744
Rahoitusvelat, milj. €
Käypään
arvoon
tulos-
vaikutteisesti
kirjattavat
Johdannais-
sopimukset
Velat
yhteensä
Avaava tase 1.1.2025
2 201
74
2 275
Tuloslaskelman nettotuotot
148
-39
109
Liikkeeseen laskut
368
368
Erääntymiset ja takaisinostot
-832
-832
Muut muutokset
-81
-81
Päättävä tase 31.12.2025
1 804
35
1 840
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  151
Rahoitusvelat, milj. €
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
Johdannais-
sopimukset
Velat
yhteensä
Avaava tase 1.1.2024
2 487
91
2 578
Tuloslaskelman nettotuotot
93
-17
76
Liikkeeseen laskut
714
0
714
Erääntymiset ja takaisinostot
-1 037
0
-1 037
Muut muutokset
-56
0
-56
Päättävä tase 31.12.2024
2 201
74
2 275
Erittely nettotuotoista tuloslaskelmaerittäin 31.12.2025
Milj. €
Sijoitus-
toiminnan
nettotuotot
Nettotuotot tilikauden
lopussa hallussa olevista
varoista ja veloista
Nettotuotot yhteensä
-121
-121
Erittely nettotuotoista tuloslaskelmaerittäin 31.12.2024
Milj. €
Sijoitustoiminnan
nettotuotot
Nettotuotot tilikauden lopussa hallussa
olevista varoista ja veloista
Nettotuotot yhteensä
-110
-110
Arvostustekijöiden muutokset
Arvostusmenetelmissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2025 aikana.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  152
Herkkyysanalyysi epävarmuutta sisältävistä laskentaparametreista 31.12.2025
Instrumenttityyppi, milj. €
Saamiset
Velat
Nettosaldo
Vaikutus
tuloslaskelmaan
Jokseenkin
mahdollinen
käyvän arvon
muutos (%)
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Strukturoidut velkakirjalainat**
1 804
1 804
7
0,4
Pääomarahastot*
39
39
4
10,0
Kiinteistöpääomarahastot***
1
1
0
20,0
Johdannaiset
Strukturoituja velkakirjalainoja suojaavat johdannaiset**
121
-35
86
7
8,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Joukkolainasijoitukset
662
662
66
10,0
Herkkyysanalyysi epävarmuutta sisältävistä laskentaparametreista 31.12.2024
Instrumenttityyppi, milj. €
Saamiset
Velat
Nettosaldo
Vaikutus
tuloslaskelmaan
Jokseenkin
mahdollinen
käyvän arvon
muutos (%)
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Strukturoidut velkakirjalainat**
2 201
2 201
2
0,1
Pääomarahastot*
41
41
4
10,0
Kiinteistöpääomarahastot***
1
1
0
20,0
Johdannaiset
Strukturoituja velkakirjalainoja suojaavat johdannaiset**
96
-74
22
2
11,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Joukkolainasijoitukset
606
606
61
10,0
* Pääomarahastojen arvo riippuu pääasiassa kohdeyritysten tuloskehityksestä ja vastaavien listattujen yhtiöiden PE-kertoimista. Pääomarahastojen käyvän arvon kehitystä seurataan Total Value per Pid-in (TVPI) -kertoimella, joka on
muuttunut keskimäärin 10 %.
** Stressiskenaarioiden "osakkeiden volatiliteetti" (30 prosenttia), "osakkeiden osingot" (30 prosenttia) ja "luottoriskipreemiot" (30 prosenttia) sekä merkittävien korrelaatiomuutosten yhteenlaskettu arvonmuutos. Odotetaan liikkuvan
vastakkaisiin suuntiin.
*** Kiinteistöpääomarahastojen ja sijoituskiinteistöjen arvostuksessa käytetään pääsääntöisesti tuottoarvomenetelmää, jonka pääkomponentit ovat tuottovaade ja nettovuokrataso. Tuottovaateen muutos +/- 1 %-yksiköllä johtaa
keskimäärin noin 20 %:n muutokseen käyvässä arvossa.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  153
Liite 35. Rahoitusvarat ja -velat, jotka on vähennetty toisistaan tai joita koskee toimeenpantavissa
oleva yleinen nettoutusjärjestely
Taseessa nettoutetaan sellaiset rahoitusvarat ja -velat, joissa OP Yrityspankilla on tarkasteluhetkellä laillisesti toimeenpantavissa oleva kuittausoikeus tavanomaisessa liiketoiminnassa
sekä laiminlyönti-, maksukyvyttömyys- ja konkurssitapauksissa, ja se aikoo toteuttaa suoritukset nettomääräisesti.
Rahoitusvarat
Rahoitusvarojen määrät,
joita ei ole netotettu taseessa
31.12.2025, milj. €
Rahoitus-
varojen
brutto-
määrä
Rahoitusvelkojen
bruttomäärä,
joka on
vähennetty
rahoitusvaroista*
Taseessa
esitettävä
nettomäärä
Johdannais-
yleissopimukset**
Saadut
vakuudet
Nettomäärä
Johdannaiset
2 544
2 544
-1 071
-747
726
31.12.2024, milj. €
Johdannaiset
3 384
3 384
-1 752
-990
642
Rahoitusvelat
Rahoitusvelkojen määrät,
joita ei ole netotettu taseessa
31.12.2025, milj. €
Rahoitus-
velkojen
brutto-
määrä
Rahoitusvarojen
bruttomäärä,
joka on
vähennetty
rahoitusveloista*
Taseessa
esitettävä
nettomäärä
Johdannais-
yleissopimukset**
Annetut
vakuudet
Nettomäärä
Johdannaiset
2 647
2 647
-1 071
-173
1 404
31.12.2024, milj. €
Johdannaiset
3 150
3 150
-1 752
-371
1 027
* Vuosien 2025 ja 2024 lopussa kaikki keskusvastapuoliselvitettävät johdannaiset selvitetään STM -selvitystavan mukaisesti. 
** OP Yrityspankki Oyj:n käytäntönä on solmia johdannaisyleissopimukset kaikkien johdannaisvastapuolien kanssa.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  154
OTC-johdannaisten keskusvastapuoliselvitys
Finanssivastapuolten kanssa solmitut standardiehtoiset OTC-johdannaiskaupat
selvitetään London Clearing House:n kanssa EMIR-asetuksen (EU 648/2012)
mukaisesti. Toimintamallissa johdannaisten vastapuoleksi muuttuu päivittäisen
selvitysprosessin päätteeksi keskusvastapuoli, jonka kanssa netotetaan johdannaisten
päiväkohtaiset maksut. Lisäksi päivittäin joko maksetaan tai saadaan vakuus, joka vastaa
avointen sopimusten käypien arvojen muutosta (variation margin), joka selvitystavasta
johtuen käsitellään lopullisena suorituksena.
Muut kahdenvälisesti selvitettävät OTC- johdannaiset
OP Yrityspankin ja muiden asiakkaiden välisiin johdannaiskauppoihin sekä sellaisiin
johdannaiskauppoihin, joita asetuksen mukainen keskusvastapuoliselvitys ei koske,
sovelletaan joko ISDA:n, OP Yrityspankin omaa tai Finanssiala ry:n
johdannaisyleissopimusta. Näiden sopimusten perusteella johdannaisten maksuja
voidaan netottaa transaktiokohtaisesti maksupäivittäin ja vastapuolen
maksukyvyttömyys- ja konkurssitilanteissa. Sopimusehdoissa voidaan lisäksi
vastapuolikohtaisesti sopia vakuuksista. Nämä johdannaiset esitetään taseessa
bruttoperusteisesti.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  155
OP Yrityspankki Oyj:n riskienhallinnan periaatteet
Merkittävät riskit: yleiskatsaus
OP Yrityspankin riippumaton riskienhallintatoiminto on organisatorisesti osa OP Pohjolan
keskitettyä riskienhallintatoimintoa. OP Yrityspankin riskinoton ja riskienhallinnan
periaatteet laaditaan kaikkia toimintoja koskeviksi, ja OP Yrityspankin riskienhallinnan
strategisen tason periaatteita tarkennetaan ansaintalogiikoittain. Asiakasliiketoiminnan ja
siihen liittyvän asiakaskohtaisen riskienhallinnan (riskin valinta, riskin arviointi sekä
sopimusehtojen muotoilu ja riskin hinnoittelu, sopimusaikaiset toimet) lähtökohtana ovat
asiakkaan tarpeeseen tarjotut palvelut, joita on hallittava prosesseina.
OP Yrityspankki jakaa riskit niiden hallintamenettelyiden mukaan kolmeen pääluokkaan:
ansainta-, seuraamus- ja strategisiin riskeihin.
Ansaintariskejä otetaan termin mukaisesti ansaintamielessä. Ansaintariskejä hallitaan
asiakastasoisesti riskin valinnalla, sopimusten mitoituksella, riskiperusteisella hinnoittelulla
ja proaktiivisella asiakashallinnalla.  Portfoliotasolla riskillisyyttä hallitaan sopeuttamalla
riskiprofiilia ja hinnoittelua: tavoitteena on tuloksen, riskien ja pääomien tasapaino yli ajan.
Näitä riskejä hallittaessa lähtökohtana on oltava selkeästi kommunikoitu riskinottohalu,
joka on konkretisoitava riskinvalinnan kriteereillä, hinnoittelutavoitteilla sekä riskinoton
numeerisilla rajoitteilla sekä portfolioittain että alaportfolioittain.
Seuraamusriskejä ei oteta ansaintamielessä, vaan niille altistutaan asiakastasoista
liiketoimintaa ja portfolionhallintaa harjoitettaessa sekä toteutettaessa johdon strategisia
valintoja. Seuraamusriskit ovat syy-seuraussuhteiltaan kompleksisin riski, koska ne liittyvät
käytännössä kaikkeen OP Yrityspankin toimintaan. Seuraamusriskeistä syntyy ylimääräisiä
kuluja tai muita haitallisia seuraamuksia moninaisten vaikutuskanavien kautta. Riskiä
vähennetään parantamalla kaikkien toimintojen ja niiden prosessien laatua.
Hallintakeinojen tavoitteena on varmistaa, että päivittäinen toiminta on häiriötöntä ja
tavoitteiden mukaista, ja että erilaisissa häiriötilanteissa kriittisten toimintojen jatkuvuus on
turvattu. Ansaintariskejä pyritään ensi sijassa hallitsemaan, kun taas seuraamusriskejä
pyritään ensi sijassa pienentämään.
Strategiset riskit liittyvät johdon strategisten linjausten onnistuneeseen toimeenpanoon ja
onnistumiseen liiketoimintamallin jatkuvassa kehittämisessä.
Oheisessa kuvassa esitetään yhteenvetona OP Yrityspankin merkittävät riskit ja niiden
lähteet. Kuvan keskellä olevassa taulukossa esitetään ulkokehillä harmaalla ja oranssilla
merkittävien riskien lähteet ja juurisyyt. Kuvan reunoilla on kuvattu riskien mahdollisen
toteutumisen negatiivinen vaikutus OP Yrityspankin luottamukseen ja maineeseen.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  156
Ansaintalogiikan sisällä summataan asiakkaiden tiettyihin palvelutarpeisiin tehdyt
sopimukset ja hallitaan riskeittäin niistä syntyviä riskiprofiileja portfoliotasolla ja
sopeutetaan tuotot ja riskit tasapainoon pääomien ja likviditeetin kanssa.
Ansaintalogiikkakokonaisuuteen voi kuulua useita juridisia yhtiöitä, tai jokin ansaintalogiikka
voi olla osa jotain juridista kokonaisuutta. OP Yrityspankin ansaintalogiikat ovat
Pankkitoiminta, Markets, Varallisuudenhoito, Henkivakuutustoiminta ja
Vahinkovakuutustoiminta. 
OP Yrityspankin riskienhallinta ja sääntelynmukaisuuden varmistaminen (compliance)
perustuvat kolmen puolustuslinjan periaatteelle. Ensimmäisen puolustuslinjan
muodostavat liiketoiminnot, toisen puolustuslinjan liiketoiminnoista riippumattomat
varmentavat riskienhallinta- ja compliance-toiminnot sekä kolmannen puolustuslinjan
muista puolustuslinjoista riippumaton Sisäinen tarkastus.
Jokaisella puolustuslinjalla on oma roolinsa riskienhallintaprosessissa ja
riskienhallintaprosessin vastuut jaetaan  seuraavasti:
• Liiketoiminnot (“ensimmäinen puolustuslinja”) toteuttavat OP Pohjolan strategiaa ja
vastaavat toimintansa suunnittelusta, tehokkaasta sekä laadukkaasta toimeenpanosta ja
sisäisestä valvonnasta sekä siitä, että  valvonnassa esiin nousseet puutteet korjataan.
Liiketoiminta vastaa yksikäsitteisesti asiakaspalvelun laadusta, tuloksestaan, riskeistään
ja toimintansa jatkuvuudesta sekä sääntelynmukaisuudesta.
• Ensimmäisen puolustuslinjan toimintaa varmentavat liiketoiminnoista riippumattomat
riskienhallinta- ja compliance-toiminnot (ns. toinen puolustuslinja). Toinen
puolustuslinja tukee ja haastaa rakentavasti liiketoimintoja niiden järjestäessä
toimintaansa ja sen edellytyksiä sekä toimintansa sisäistä valvontaa. Lisäksi toinen
puolustuslinja valvoo, että ensimmäisen puolustuslinjan riskienhallinta,
sääntelynmukaisuuden varmentaminen ja muu sisäinen valvonta toteutetaan
tehokkaasti sisäisiä ohjeita ja ulkoista sääntelyä noudattaen. Toisella puolustuslinjalla on
velvollisuus raportoida ylimmälle johdolle tekemistään havainnoista. 
• Muista puolustuslinjoista riippumaton sisäinen tarkastus toteuttaa kolmannen
puolustuslinjan rooliaan omien menettelytapojensa mukaisesti. 
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  157
OP Yrityspankin merkittävät riskit: lähteet ja hallinta
Merkittävien riskien määritelmät ja lähteet
Alla on kuvattu yhteenvetona OP Yrityspankin merkittävien riskien määritelmät ja lähteet.
Luottoriskit
Velallinen ei kykene hoitamaan velkaansa liittyviä velvollisuuksia sopimuksen mukaisesti joko tilapäisesti tai pysyvästi. Luottoriskiä on se, että lopullisten
luottotappioiden määrä poikkeaa niiden odotetusta määrästä.
Likviditeettiriskit
Likviditeettiriski aiheutuu sisään tulevien ja ulos maksettavien kassavirtojen ajoituksen ja/tai määrien epätasapainosta. Tilivaroja poistuu taseesta paljon odotettua
enemmän tiettynä määriteltynä ajanjaksona tai markkinoilla ei onnistuta toteuttamaan transaktioita määrillä ja ehdoilla, joihin on totuttu. Maksuvalmiuden taso
tai rahoituksen saatavuus ja ennakoitua suuremmat kustannukset vaikeuttavat strategian mukaisen liiketoiminnan toteuttamista. 
Rakenteellinen
korkoriski
Pankkitoiminnassa rahoitustaseen muodostavat ei-kaupankäynnin kohteena olevat asiakassopimukset (luotot ja talletukset), markkinaehtoinen varainhankinta,
oma pääoma, likviditeettireservi (korkosijoitukset ja käteinen) sekä korkojohdannaiset (riskien ja likviditeetin tasapainotuserät). Vakuutusyhtiöissä korkotaseen
muodostavat vastuuvelka, korkoherkät sijoitukset sekä korkoriskin hallinnassa käytetyt korkojohdannaiset. Koron epäedulliset muutokset vaikuttavat negatiivisesti
pankkitoiminnan vuotuiseen korkokatteeseen sekä vakuutusyhtiön tulokseen (IFRS17) ja vakavaraisuuteen.
Muut
markkinariskit
Rahoitusmarkkinoilla havaittavien hintojen muutokset. Markkinariski realisoituu, kun riskialtistumasta aiheutuva arvonmuutos on odotettua suurempi. Tappioita
realisoituu portfoliotasolla odotettua enemmän.
Vastapuoliriskit
Vastapuoliriskin taustalla voi olla sopimuskumppanin taloudellinen tila, vastapuolen heikentynyt luottokelpoisuus tai vakavaraisuus, markkina-arvojen muutokset
tai riittämättömät vakuusjärjestelyt. Edellä mainittujen syiden vuoksi vastapuoli ei täytä taloudellisia velvoitteitaan OP Pohjolaa kohtaan. Vastapuoliriskistä voi
aiheutua taloudellista tappiota ja lisäkustannuksia.
Operatiiviset riskit
Operatiivinen riski liittyy päivittäiseen toimintaan. Sen sisäisiä, OP Pohjolan kontrollin alaisia, syitä ovat muun muassa laadultaan riittämättömät
toimintoprosessit, henkilöstön osaamis- ja moraalipuutteet tai huonosti toimintaa ja sen kontrollointia tukevat tietojärjestelmät. Ulkoiset, OP Pohjolan kontrollin
ulkopuoliset tapahtumat, ovat toinen syy päivittäisen toiminnan häiriöille ja virheille. Operatiivinen riski voi realisoitua monenlaisena negatiivisena
seuraamuksena, kuten ylimääräisinä kuluina, tuottojen ja asiakkuuksien menetyksinä, väärinä päätöksinä väärän tilannekuvan vuoksi, toiminnan pysähtymisenä
ja luottamuksen heikentymisenä. Operatiivinen riski liittyy kiinteästi muihin riskeihin.
Compliance-riskit
Syitä ovat muun muassa laadultaan riittämättömät toimintoprosessit sisältäen mm. puutteelliset ohjeet ja governance-rakenteet, henkilöstön osaamis- ja
moraalipuutteet sekä heikosti prosessia tukevat kontrollit. Edellä mainittujen syiden seurauksena päivittäinen toiminta ei ole sääntelyn ja sisäisten ohjeiden
asettamien vaatimusten mukaista. Compliance-riski voi realisoitua esimerkiksi valvojan määrääminä seuraamusmaksuina, toiminnan rajoituksina tai
ylimääräisinä viranomaisvaatimuksina.
Malliriskit
Malliriskillä tarkoitetaan sitä, että tiettyä ilmiötä tai käyttäytymistä kuvamaan rakennettu malli ei kuvaa ilmiötä tai käyttäytymistä tarkoitukseen sopivasti. Tällöin
mallien tulokset voivat tuottaa virheellistä arviointia ja tulosten perusteella tehdyistä päätöksistä voi aiheutua taloudellista tappiota tai mainehaittoja.
Liiketoimintamalli
riski
Strategiset valinnat ovat huonoja tai liiketoimintaympäristö muuttuu. Puutteellinen reagointi ja joustamattomuus liiketoiminta- ja kilpailuympäristössä tai
asiakkaiden arvoissa tai teknologiassa tapahtuneisiin muutoksiin. Vaikutuksia voivat olla mm. ylimääräiset kulut ja tuottojen sekä asiakkuuksien menetykset.
Strategisten
linjausten
toimeenpano riski
Syitä voivat olla mm. laadultaan riittämättömät prosessit ja kehittämisen työkalut tai johdon ja henkilöstön osaamis- ja moraalipuutteet. Riski realisoituu, kun
strategisten hankkeiden toimeenpano ei suju odotusten mukaan. Toimeenpano kestää suunniteltua pidempään, maksaa budjetoitua enemmän tai lopputuotokset
eivät täytä asetettuja tavoitteita.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  158
Merkittävien riskien keskittymät
Maine ja luottamus ovat finanssitoiminnan perusta. Maine ei ole erillinen riski, vaan OP
Pohjolaan voi kohdistua merkittävien riskien seurauksena mainehaittaa, jonka seurauksena
sidosryhmien luottamus OP Pohjolaan voi laskea. Maineen tai luottamuksen
heikkenemisen taustalla on yhtiön, sen työntekijöiden tai yhtiöön jollain tavalla
yhdistettyjen toimijoiden omat toimet tai tekemättä jättämiset tai ulkoiset tapahtumat,
jotka vaikuttavat asiakkaiden, vastapuolten, sijoittajien tai valvojien käsitykseen yhtiöstä.
Maineen tai luottamuksen menetys voi realisoitua tuloksen, pääomien tai likviditeetin
heikkenemisenä.
Mahdollisten riskinpienennystoimenpiteiden jälkeen jäljelle jäävää seuraamusriskiä
kutsutaan jäännösriskiksi. On tärkeää tunnistaa ja arvioida jäännösriskit, sekä tehdä päätös
sietää kyseessä olevaa riskiä sekä määritellä selkeästi kuka vastaa jäännösriskistä. .
Toimintaympäristön muutostekijät , kuten teknologinen kehitys tai ilmastonmuutos ja
muut kestävyys- eli ESG-tekijät (ESG: Environmental, Social, Governance; ilmasto ja
ympäristö, ihmiset ja yhteisöt sekä hyvä hallintotapa) vaikuttavat asiakkaiden ja muun
yhteiskunnan tarpeisiin ja preferensseihin. ESG-tekijät ovat ulkoisia megatrendejä eli
esimerkkejä OP Yrityspankin riskikartan juurisyistä. Riskien tunnistamisprosessissa nämä
määritellään eri riskilajeihin vaikuttavina muutostekijöinä eikä erillisinä riskeinä.
Ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikkeneminen aikaansaavat fyysisiä riskitekijöitä:
• Akuutteja riskitekijöitä ovat sään ääri-ilmiöihin, kuten kuivuuteen, tulviin ja myrskyihin
liittyvät tapahtumat tai esimerkiksi yksittäinen ympäristöonnettomuus.
• Pitkävaikutteiset muutokset etenevät hitaammin: esimerkiksi ilmaston lämpeneminen,
merenpinnan nousu, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, vesistöjen ja maaperän
saastuminen, elinympäristöjen tuhoutuminen.
Siirtyminen kohti vähähiilisempää ja ympäristön kannalta kestävämpää taloutta tuo
mukanaan suoria ja välillisiä vaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi ilmasto- tai
ympäristöpoliittiset päätökset, tekniikan kehitys, markkinoiden luottamus ja asiakkaiden
valinnoissa tapahtuvat muutokset.
Fyysiset ja siirtymäriskitekijät vaikuttavat OP Yrityspankin liiketoimintaan ja taloudelliseen
menestykseen erityisesti asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kautta. Realisoituessaan
riskit voivat vaikuttaa riskiprofiiliin, pääomitukseen, likviditeettiin ja päivittäisen toiminnan
jatkuvuuteen useilla tavoilla.
Keskeiset instrumentit ja riskilajit
Alla oleva kaavio kuvaa keskeisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvät riskilajit sekä
havainnollistaa riskilajien merkittävyyttä kunkin rahoitusinstrumentin tasearvojen
(31.12.2025) avulla.
Keskeiset instrumentit, niihin liittyvät riskilajit ja instrumenttien tasearvot
Mrd. €
Pankkitoiminnan riskit
Luottoriskit
Pankkitoiminnan asiakassuhteisen liiketoiminnan luottoriski syntyy pääosin suomalaisen
asiakaskunnan kanssa sovituista kahdenvälisistä velkakirjaluotoista. Lähtökohtaisesti nämä
luotot eivät ole ehdoiltaan eteenpäin myytäviä. Saamisten maturiteetit vaihtelevat lyhyistä
limiittipohjaisista tuotteista pidempiin velkakirjaluotoihin, mutta taseessa jälkimmäisten
määrä dominoi. Henkilöasiakkaiden keskimaturiteettia selittävät asuntoluotot ja yrityksillä
maturiteetiltaan 3–7 vuoden mittaiset velkakirjaluotot. OP Yrityspankin liiketoimintamalliin
ei kuulu näiden saamisten luottoriskin siirto markkinoiden kannettavaksi yksittäin tai
portfoliona. Henkilöasiakkaat voivat lyhentää vaihtuvakorkoisia lainojaan lyhennysohjelmaa
nopeammin. Menestyvät yritykset vastaavasti käyttävät usein neuvotteluvoimaansa
uudelleenrahoittamalla vaihtuvakorkoiset lainansa ennenaikaisesti, kun lainaa on
saatavissa nykyistä lainaa matalammalla kokonaiskorolla. Luottokelpoisuudeltaan
vahvistuneiden velallisten saamiskanta supistuu näin nopeammin kuin luottoriskiltään
heikentyneiden velallisten kanta.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  159
Yllä mainitut lähtökohdat edellyttävät, että OP Yrityspankin on yleisesti onnistuttava:
• ohjaamaan koko salkun rakennetta proaktiivisesti niin, että salkussa on kulloinkin
ylipaino sellaisista riskiltään homogeenisistä asiakasjoukoista (“portfoliosegmentti”), jotka
menestyvät tulevaisuuden toimintaympäristössä, 
• valitsemaan asiakaspopulaatiosta kilpailijoita paremmin luottokelpoisuuttaan
parantavat/säilyttävät asiakkaat ja pitämään näistä asiakkaista ja heidän luotoistaan
kiinni alkuperäisillä, riskiperusteisesti asetetuilla ehdoilla. Vastaavasti
luottokelpoisuudeltaan heikentyvien asiakkaiden kulloistenkin luottojen hinnoittelua on
kyettävä sopeuttamaan kasvanutta riskiä vastaavasti.
Onnistuakseen riskienhallinnassa, on toimivalla johdolla oltava ylivertainen ja jatkuvasti
päivittyvä tieto yksittäisistä asiakaskokonaisuuksista, asiakaskokonaisuuksien kulloisestakin
taloudellisesta tilanteesta ja sitä selittävistä tekijöistä, sekä eritoten siitä, miten nämä
selittävät tekijät muuttuvat tulevaisuudessa toimintaympäristön eri skenaarioissa. Lisäksi
toimivan johdon on tunnistettava yksittäisten toimijoiden keskinäisriippuvuudet ja
arvioitava asiakaskokonaisuuksien maksukykyä ennustettujen vapaiden kassavirtojen sekä
niiden epävarmuuden pohjalta. Arvio vaatii kattavaa, jatkuvasti päivittyvää tietoa
asiakkaista, asiakkaiden ”taseesta” ja nykyisten sopimusten hoidosta, sekä kykyä tuottaa
analyyseja päätöksenteon tueksi. 
Luottoriskienhallinnan strategia vaiheittain
Riskinottohalun mukaisen luottoriskienhallinnan järjestämiseksi toimivan johdon on
määriteltävä, kuvattava ja prosesseissa toteutettava seuraavat asiat:
• Yhtäläinen kuva prosesseista – Kaiken tekemisen lähtökohtana on oltava yhteinen
näkemys asiakkaan rahoitusprosessin ja siihen liittyvän luottoriskinhallintaprosessin
vaiheista sekä näiden vaiheiden välisistä riippuvuuksista. Prosessi muodostaa
kokonaisuuden: sen vaiheet ja niiden lopputulemat sekä vaiheiden tarvitsema ja
tuottama data on määriteltävä.      
• Selkeä kuva homogeenisistä joukoista – Luottoriskiltään homogeeniset asiakas- ja/tai
transaktiojoukot (portfoliosegmentointi) on määriteltävä velallisen tulonlähteiden ja
vakuustyypin perusteella. Lainojen lyhennys ja/tai velkojen jälleenrahoitus perustuvat
velallisen kykyyn tuottaa vapaita kassavirtoja, joten niiden tuloksen lähde on
segmentoinnin ensisijainen kriteeri ja segmentointia on tarkennettava vakuustyypillä.    
• Luottoriskin hallinta – Portfoliosegmenteille on määritettävä yhtäläiset asiakashallinnan
ja sopimuskäsittelyn toimintatavat sekä analysointi- ja mittaustavat, joita määriteltäessä
on huomioitava luottoriskin suuruuteen (PD, LGD, EAD) vaikuttavat sopimuksen juridiset
ehdot. Kun riskiparametreja arvioidaan portfoliotasolla, on muun muassa
maksukyvyttömyyden todennäköisyyden ja vakuuden arvon riippuvuudet huomioitava.
Näitä yhtäläisesti määriteltyjä toimintatapoja noudatetaan systemaattisesti
rahoitusprosessin eri vaiheissa. Tämä portfoliosegmenttikohtainen toimintatapojen
joukko eli luottoluokittelujärjestelmä on asetettava lähtökohdaksi toiminnalle ja sen
kehittämiselle.
• Tietotarpeiden määrittely – Portfoliokohtaisissa luottoluokittelujärjestelmissä voidaan
noudattaa samoja systemaattisia toimintatapoja, mutta ne eroavat toisistaan niissä
tarvittavan tiedon osalta. Jokaisen portfoliosegmentin osalta on määriteltävä rahoitus-
ja luottoriskienhallintaprosessien eri vaiheiden toteuttamiseen vaadittavat tiedot.
Mahdolliset puutteet tietojen saatavuudessa ja käytettävyydessä tulee raportoida
johdolle sekä tiedon omistajalle.
• Prosessit ja ohjeistus - Asiakkaiden rahoituspalveluprosessit ja niihin liittyvät
asiakaskohtaiset luottoriskienhallintaprosessit on rakennettava edellä mainitut asiat
huomioon ottaen ja niin, että tarvittavat lähtötiedot saadaan kerättyä
asiakasprosesseista ja ulkoisista lähteistä, ja että prosessin vaiheiden tuottamat
laskennalliset tiedot saadaan myös muiden vaiheiden käyttöön.
Asiakassuhteisen luottoriskienhallinnan vaiheet
Asiakkaan perustietojen ylläpito – Juridisista asiakaskokonaisuuksista on kirjattava
asiakaskokonaisuuden määräytymisperusteet sekä ylläpidettävä ajantasaisia asiakkaan
perustietoja niin, että ne ovat käytettävissä laadukkaan ja tehokkaan riskienhallinnan
toteuttamiseksi.
Asiakkaan ja vakuuden jatkuva profilointi – Asiakkaan liiketoiminnan ansaintalogiikka ja
liiketoiminnan nykytila sekä vakuudeksi annettavan omaisuuden nykyinen realisointiarvo
on selvitettävä. Lisäksi on kerättävä tiedot, joiden avulla arvioidaan asiakkaan taloudellista
menestystä sekä vakuuden arvon kehittymistä erilaisissa skenaarioissa. Asiakkaan
analysointi tehdään aina asiakassuhteen alussa ja asiakkaan tilanteen muuttuessa.
Toimivan johdon on järjestettävä vähintään seuraavat asiat: 
• Asiakaskokonaisuuksien tilinpäätös- ja tasetietoja on päivitettävä ja historiatiedot on
pidettävä yllä. Asiakkaasta tulee tuottaa kvantitatiivinen arvosana ja vakuudelle
realisointiarvo tilanteessa, jossa velallisasiakas on maksukyvytön ja tietoja on
päivitettävä.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  160
• Asiakkaan ansaintalogiikka sekä tuleviin vapaisiin kassavirtoihin ja omaisuuserien
arvoihin vaikuttavat tekijät on ymmärrettävä perusteellisesti. Asiakkaan altistuminen
markkinoiden eri hintariskeille, liittyivätpä ne sitten tuotannontekijöihin, finanssieriin tai
lopputuotteisiin, on selvitettävä. Tilinpäätöstietoja tulee analysoida tarkasti, jotta
ymmärretään asiakkaan tuloksen ja tasearvojen riippuvuudet muun muassa yksittäisistä
tuotealueista tai omista asiakkaista, toimittajista, markkina-alueista, ja kyetään siten
tunnistamaan tosiasialliset asiakaskokonaisuudet. 
• Taloudellisen kestävyyden arviointi edellyttää muun muassa ilmastoliitännäisten
tekijöiden huomioimista rahoituspäätöstä tehdessä. Vakuuskohteita arvioitaessa on
huomioitava sekä ilmastoliitännäisten että luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavien
tekijöiden vaikutukset vakuuden tulevaan arvoon. Yritysasiakkaat on luokiteltava niiden
toimialalle tyypillisille ESG-tekijöille altistumisen perusteella ESG-luokkiin ja tehtävä
tarvittaessa ESG-analyysi.
• Asiakkaaseen ja vakuuteen liittyvät tiedot on päivitettävä riittävän usein ja niitä on
käytettävä perusteena arvioitaessa asiakkaan tai transaktion luottoluokitusta ja/tai
vakuuden realisointiarvoa. Luottoluokittelujärjestelmäkohtainen luottoluokittelu-
metodologia ja vakuuden arvostusmetodologiat on kuvattava. 
• Yksittäisten velallisten maksukyvyttömyyksien todennäköisyyksien kehittymistä kussakin
luottoluokassa ja maksukyvyttömyyshetken luottotappio-osuuksia tulee arvioida yli ajan.
Uuden luoton mitoitus ja hinnoittelu
Kun asiakas ja vakuus on arvioitu, on niiden tietojen perusteella mitoitettava ja
hinnoiteltava uusi luotto tai järjesteltävä olemassa olevat luotot uusiksi.
Luotonmyönnön on perustuttava asiakkaan maksukykyyn sekä rahoituksen ehtoihin.
Nykyinen ja tuleva maksukyky asettaa luoton määrälle ja sen muille ehdoille rajoja. Luoton
määrän lisäksi mitoituksessa on otettava huomioon sen tulevien ehtojen vaikutus
asiakkaan menestykseen. Vakuuden tarkoitus on rajata potentiaalisen luottotappion
määrää, ja siihen turvaudutaan vasta maksukyvyttömyystilanteessa.
Sopimuksen hinnoittelussa on huomioitava asiakkaan maksukyvyttömyyden ja vakuuden
arvon kehityksen lisäksi niiden välinen riippuvuus sekä luoton lyhennysohjelma ja
senioriteetti. Hinnoitteluperiaatteiden puitteissa toimivan johdon on rakennettava
portfoliosegmenttikohtaiset tarkemmat hinnoittelumallit.
Sopimuksen päätöksenteko ja toimeenpano
Rahoituspäätöksenteossa tehdään päätös riskin ottamisesta, joten päätettävästä
hankkeesta sekä päätökseen vaikuttavista tekijöistä on oltava virheettömät, riittävät ja
ajantasaiset tiedot. Päätös perusteluineen on kirjattava päätöksentekojärjestelmään.
Rahoituspäätöksenteko pohjautuu eriyttämisen periaatteeseen, jossa rahoituksen
valmistelija ei voi tehdä rahoituspäätöstä yksin. Päätökset, jotka poikkeavat riskipolitiikassa
määritellystä tavoiteriskiprofiilista, on perusteltava laajemmin.
Sopimuksen aikainen luotonhallinta
Luotonvalvonnan ja asiakaskohtaisen ennakoivan arvioinnin on perustuttava samoihin
tietoihin asiakkaasta, vakuudesta ja sopimuksen ehdoista kuin luotonmyönnön yhteydessä.
Sopimuksiin on asetettava ehtoja, jotka on määritelty näiden tietojen tai niistä johdettujen
indikaattorien arvoihin. 
Luotonvalvontaprosessissa on noudatettava luottoluokittelujärjestelmälle määriteltyjä
toimintatapoja asiakkaan taloudellisen tilanteen ja etenkin taloudellisten vaikeuksien
tunnistamiseksi. Tarkemmat indikaattorit raja-arvoineen on määriteltävä ja näiden
pohjalta asiakas/luotto määritellään riskiltään tiettyyn vaiheeseen kuuluvaksi. Tiedot eri
vaiheista ja luokittelusta on oltava hyödynnettävissä kattavasti koko luoton elinajalta niin,
että vakuuksista saadut varat on kohdistettu oikeille luotoille. Sama koskee lopulta
realisoituneita tappioita. Määriteltyjen indikaattorien arvojen muuttuessa on vastuullisten
ryhdyttävä toimiin sovittujen toimintatapojen mukaisesti ja raportoitava johdolle asiasta.
Pankin on siirrettävä erityisseurantaan asiakkaat, jotka ovat pankin kannalta
merkittävimpiä, ja joiden riski maksukyvyttömyydestä on selvästi kasvanut, tai joiden
velanhoitokykyyn liittyy muu merkittävä uhka. Näiden asiakkaiden osalta pankin on
laadittava toimintasuunnitelma siitä, miten asiakkaan tilanne pyritään pankin
näkökulmasta ratkaisemaan ja pankille mahdollisesti realisoituva riski minimoimaan.
Yllä kuvatun asiakaskohtaisen luottoriskienhallinnan osalta toimivan johdon on
määriteltävä ja kuvattava ensimmäisen ja toisen puolustuslinjan työnjako. Yleisenä
periaatteena on, että ensimmäinen puolustuslinja vastaa kaikesta muusta paitsi
luottoluokitteluun liittyvästä metodologiasta, luottoluokkien ja vakuusarvojen
vahvistamisesta sekä riskiparametrien kvantifioinnista, jotka ovat toisen puolustuslinjan
vastuulla.
Portfoliotasoinen luottoriskienhallinta vaiheittain
OP Pohjolan rakenteen vuoksi ei ole olemassa yhtä keskitettyä tahoa, joka päättäisi
portfolion rakenteesta ja sen sopeutustoimista. Toimivan johdon on järjestettävä
portfoliohallinnan järjestäminen ja tehtävien organisointi seuraavien vaiheiden mukaisesti:
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  161
• Luottoriskiportfolion perusseuranta – Saamiskanta on jaettava portfoliosegmentteihin
sekä luottoluokkiin asiakkaittain ja transaktioittain. Saamisille on määriteltävä niitä
kuvaavia mittareita, jotta riskien kohdentumista on helppo seurata. Portfolion
hajautushyötyjen ja keskittymien perusteet ja vaikutukset pääoman tarpeeseen on
raportoitava erikseen. 
• Tavoiteportfolion ja riskipolitiikan valmistelu – Pankkitoiminnan luottoriskillisten erien
tavoiteportfolio on valmisteltava vuosittain osana vuosisuunnitteluprosessia.
Tavoiteportfolion on otettava huomioon nykyinen portfoliorakenne ja sen
pääomatarpeet, liiketoimintastrategian painotukset, ulkoisen toimintaympäristön
ennakoidut muutokset ja asiakkaiden tarpeet. Tämän perusteella riskipolitiikkaan on
johdettava portfoliosegmentti/luottoluokkakohtaiset uusmyynnin ja hinnoittelun
painotukset sekä saamiskantaa kuvaavien mittarien arvot ja vaikutusanalyysit. 
• Tarkemman luottopolitiikan valmistelu – Luottopolitiikan tulee määrittää riskipolitiikan
portfoliosegmenttikohtaiset uusmyynnin ja hinnoittelun painotukset. Asiakaskohtaista
luottoriskinottoa ohjataan luottopolitiikalla, jossa portfoliosegmenteittäin asetetaan
ehtoja luottoluokalle, vakuusvajeelle ja sopimusten lyhennysehdoille. Luottopolitiikan
toteutumista on raportoitava ja seurattava portfoliosegmenttikohtaisen tuotto/
taloudellinen pääoma -mittarin (RoRac, Return on Risk Adjusted Capital) avulla, joten
taloudellisen pääoman mittarin on yhdenmukaistettava erityyppiset saamiset, jotta
luottopolitiikan avulla voidaan ohjata luottoriskin ottoa.
• Luottoriskiportfolion syvällinen analysointi ja raportointi sekä ad hoc -raportointi –
Saamisten riskiparametrit sekä toimialojen ja yksittäisten isojen asiakkaiden vaikutus
portfoliossa on raportoitava koko pankkitoiminnan sekä erikseen Osuuspankit ja
Yrityspankki -segmenttien tasolla. Lisäksi on oltava valmius toteuttaa erillisraportteja,
jotka eivät pohjaudu portfoliosegmentointiin, vaan erikseen määriteltyyn kohdejoukkoon
ja skenaarioon. 
Likviditeettiriskit
Likviditeettiriskien tunnistaminen
OP Yrityspankin Group Treasury & ALM ja liiketoimintayksiköt sekä riskienhallinta
tunnistavat ja arvioivat jatkuvasti varainhankintaan ja liiketoimintaan sekä muuhun
toimintaympäristöön sisältyviä riskejä. Uusien tuotteiden, palvelujen, toimintamallien,
prosessien ja järjestelmien riskiarvioinnissa liiketoiminta huomioi myös likviditeettiriskit.
Vähintään vuosittain riskienhallintatoiminto yhteistyössä liiketoimintojen edustajien kanssa
tekee kattavan likviditeettiriskien kartoituksen varmistaakseen, että likviditeetin riittävyyden
arviointimenettelyt (ILAAP) ovat asianmukaiset ja riittävät suhteessa OP Yrityspankin
likviditeettiriskeihin.
Arviointi ja mittaus
Saamisten, velkojen ja taseen ulkopuolisten sitoumusten tulevia kassavirtoja arvioidaan
sopimuksen eräpäivän tai lyhennysohjelman mukaisesti, asiantuntija-arviolla tai
asiakaskäyttäytymisen historiaan perustuvilla tilastollisilla malleilla.
Rakenteellista rahoitusriskiä mitataan sisään tulevien ja ulos maksettavien kassavirtojen
erotuksena eri aikaluokissa. Lisäksi lasketaan sääntelyn mukaista pysyvän varainhankinnan
vaatimuksen tunnuslukua (NSFR, Net Stable Funding Ratio), joka määrittelee, miten paljon
pitää olla vakaita, yli vuoden pituisiksi arvioituja rahoituslähteitä suhteessa pysyvää
varainhankintaa edellyttäviin eriin.
Maksuvalmiusriskiä mitataan viranomaisnäkökulmasta maksuvalmiusvaatimuksen (LCR,
Liquidity Coverage Ratio) mukaisella tunnusluvulla. Maksuvalmiusvaatimuksen ajallista
riittävyyttä arvioidaan erääntyvällä taseella, jolloin sopimuksia ei uusita niiden erääntyessä,
vaan ne päättyvät eräpäivänään. Taloudellisen näkökulman perusteella mitataan
stressitestaukseen pohjautuvaa likviditeettireservin riittävyyttä.
Varainhankinnan keskittymäriskiä mitataan laskemalla liukuvan 12 kuukauden ja liukuvan
3 kuukauden aikana erääntyvä pitkäaikainen joukkovelkakirjalainamuotoinen
varainhankinnan määrä. Alle vuoden aikahorisontissa mitataan lyhyen ja pitkän
tukkuvarainhankinnan muodostaman kokonaistukkuvarainhankinnan määrä 3 kuukauden
aikana. Talletusvarainhankinnan osalta seurataan suurimpien talletusvolyymien
muodostamaa keskittymää. Lisäksi seurataan vastapuoli- ja instrumenttikohtaisia
keskittymiä.
Taseen sitoutuneisuutta mitataan suhteuttamalla taseen kiinnitettyjä varoja taseen varojen
ja vakuuksien yhteenlaskettuun määrään.
Likviditeettireservin sijoitustoiminnan riskien arviointi- ja mittausmenetelmät määritellään
markkinariskien yhteydessä.
Likviditeetin stressitestaus
OP Yrityspankin likviditeettireservin ja varautumiserien riittävyyttä arvioidaan erilaisten
skenaarioiden avulla. Stressiskenaarioina käytetään niin OP Pohjolan ryhmäkohtaista kuin
markkinakohtaisia skenaarioita sekä niiden yhdistelmää. Skenaariot kattavat sekä lyhyen
että pitkän aikavälin stressitilanteita. Jäsenpankkikohtaisen rakenteellisen rahoitusriskin
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  162
mittauksessa huomioidaan pankkikohtaisesti viranomaisen stressiskenaarioon perustuva
maksuvalmiusvaade maksuvalmiustalletuksena keskuspankkiin. OP Pohjolan
elvytyssuunnitelman yhteydessä hyödynnetään käänteistä stressitestiä. Toimiva johto
vahvistaa käytettävät skenaariot, stressitestausten tulosten käytön ja raportoinnin.
Varainhankintasuunnitelma
OP Yrityspankin varainhankintasuunnitelmassa määritellään suuntaviivat seuraavien
vuosien tukkuvarainhankinnalle. OP Yrityspankin varainhankintasuunnitelmassa
huomioidaan jäsenpankkien arvio tulevien vuosien rahoitustarpeesta. Suunnitelman
toteutumista seurataan säännöllisesti, ja sitä päivitetään vuoden aikana tarpeen mukaan.
Talletusvarainhankintaa tehdään ensisijaisesti liiketoimintastrategian ja -suunnitelman
pohjalta. Varainhankintasuunnitelmassa määritellään tukkuvarainhankinnan lähteet ja
esitetään, miten OP Yrityspankin rahoitustarve tärkeimpien tukkurahoituslähteiden osalta
katetaan huomioiden markkinoiden syvyys ja riittävä hajautus sekä määritellään
päätöksentekovaltuudet. Varainhankintasuunnitelmassa huomioidaan myös usean vuoden
epäsuotuisat skenaariot ja keskeisten varainhankintaerien äkilliset muutokset.
OP Yrityspankin likviditeetti- ja tukkuvarainhankintasuunnitelman sekä valtuutukset
varainhankinnan toteuttamiseksi hyväksyvät OP Yrityspankin ja OP-Asuntoluottopankin
hallitukset.
Valuuttamääräisen likviditeetin hallinta
OP Yrityspankissa tehdään valuuttamääräistä varainhankintaa varainhankinnan lähteiden
hajauttamisen vuoksi. Koska OP Yrityspankin saamiset ovat lähes täysin euromääräisiä,
valuuttamääräinen varainhankinta muunnetaan pääsääntöisesti johdannaisilla
liikkeeseenlaskun yhteydessä euroiksi.
Likviditeettisääntelyn mukaan valuutta on merkittävä, jos velat tietyssä valuutassa ylittävät
5 prosenttia yhteenliittymän taseen loppusummasta. Merkittäviä valuuttoja seurataan
valvojalle muodostettavan likviditeettiraportoinnin yhteydessä kuukausittain. Valuuttojen
osuus taseesta on pieni ja toimintamallista johtuen valuutan saatavuudesta johtuva
likviditeettiriski on minimoitu.
Päivänsisäisen likviditeetin hallinta
Group Treasury & ALM seuraa päivänsisäisesti käytössä olevia rahoituslähteitä sekä
ennakoi ja seuraa päivänsisäisesti tapahtuvien maksujen toteutumista. Päivänsisäisiä
rahoituslähteitä pidetään sen verran, että pankkipäivän aikana toteutuvista maksuista
suoriudutaan.
Likviditeetinhallinnan varautumissuunnitelman mukaisesti voidaan valmiustasoa
tarvittaessa nostaa myös päivänsisäisen likviditeetin häiriintyessä. Tällä varmistetaan
tehokas toiminta kriisin uhan kasvaessa.
Likviditeettireservi
Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna OP Yrityspankin likviditeettireservi koostuu
talletuksista Suomen Pankkiin sekä sitomattomista OP Yrityspankin hallussa olevista
keskuspankkivakuuskelpoisista saamistodistuksista. Lisäksi siihen kuuluvat muut OP
Yrityspankin hallussa olevat jälkimarkkinakelpoiset saamistodistukset ja sitomattomat
keskuspankkivakuuskelpoiset yritysluotot.
Viranomaisnäkökulmasta tarkasteltuna OP Yrityspankin likviditeettireservi koostuu
maksuvalmiusvaatimusta koskevan säännöstön kriteerit täyttävästä likviditeettireservistä
(LCR-reservi).
Group Treasury & ALM vastaa sijoituspolitiikan laatimisesta vähintään vuosittain. Siihen
sisältyvät Group Treasury & ALM:n hallussa olevat likviditeettireservin
joukkolainasijoitukset. OP Yrityspankin hallitus hyväksyy politiikan. Sijoituspolitiikka
noudattaa OP Pohjolan riskinoton periaatteissa (RAS, Risk Appetite Statement) ja OP
Pohjolan riskienhallinnan periaatteissa (RAF, Risk Appetite Framework) sekä
pankkitoiminnan riskipolitiikassa asetettuja rajoitteita ja tavoitteita markkinariskille,
luottoriskille ja maksuvalmiusriskille. Sijoituspolitiikassa luodaan soveltuvilta osin puitteet
saamistodistusten likvidiyden testaukselle.
Sijoituksia hajautetaan sekä sisäisen riskinottohalukkuuden että ulkoisen sääntelyn
vaatimukset huomioiden muun muassa tuotteittain, vastapuolittain ja maittain.
Vakuuksien hallinta ja varojen sitoutuneisuus
Vakuuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä OP Yrityspankin varoja, joita käytetään
vakuutena likviditeettitarpeista suoriutumiseen joko normaali- tai stressitilanteessa. OP
Pohjolan Group Treasury & ALM seuraa keskitetysti vakuuksia ja vastaa vakuuksien
käytöstä ja niiden siirrosta.
Suurin taseen sitoutuneisuutta aiheuttava erä on OP-Asuntoluottopankki Oyj:n
vakuudellisten joukkolainojen vakuutena olevat asuntoluotot. Tämän lisäksi
sitoutuneisuutta aiheuttavat pääasiassa keskuspankkioperaatiot ja johdannaisliiketoiminta.
Likviditeettitarpeisiin varautumisen näkökulmasta varojen sitoutuneisuutta rajoitetaan
määrällisellä limiitillä riskipolitiikassa.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  163
Likviditeettipotentiaalin kasvattamiseksi on oleellista tunnistaa taseen saatavien kelpoisuus
rahoituksen vakuutena ja kehittää valmiuksia saatavien käyttämiseksi rahoituksen
vakuutena.
Likviditeetin turvaaminen stressitilanteissa
OP Pohjolan likviditeetin varautumissuunnitelmalla luodaan viitekehys, jolla turvataan OP
Pohjolan kyky selvitä maksuvelvoitteistaan myös maksuvalmiuskriisin aikana. Suunnitelma
luo selkeät operatiiviset ohjeet ja toimintamallit likviditeettiriskin vähentämiseksi: ne
tukevat lisääntyneen likviditeettiriskin havaitsemista ja ohjaavat oikea-aikaisiin ja oikein
mitoitettuihin toimenpiteisiin tilanteessa, jossa kriisin uhka on kasvanut.
Varautumissuunnitelma määrittelee kullekin maksuvalmiuden valmiustasolle ohjaus- ja
seurantamenettelyt, jotka tiukentuvat valmiustason noustessa. Keskusyhteisön toimiva
johto hyväksyy likviditeetin varautumissuunnitelman. 
Lisäksi OP Pohjolan elvytyssuunnitelma sisältää likviditeetin hallinnan elvytystoimet.
Likviditeettiriskien raportointi
Keskusyhteisön johdolle raportoidaan likviditeettiriskeistä säännöllisesti, ja
maksuvalmiustilanteen valmiustason noston myötä siirrytään tarvittaessa viikoittaiseen tai
päivittäiseen tilanneraportointiin. OP Pohjolan yritykset raportoivat likviditeettiriskistä
hallituksille säännöllisesti. OP Pohjolan riskianalyysissä riskienhallinta raportoi
neljännesvuosittain keskusyhteisön hallituksen riskivaliokunnalle ja hallitukselle
likviditeettiriskeistä.
Likviditeetin hallinta ja ohjaus yhteenliittymässä
Likviditeettisääntelyä ei sellaisenaan sovelleta yhteenliittymän yrityksiin, vaan EKP:n luvalla
keskusyhteisö voi myöntää jäsenpankeilleen luvan poiketa likviditeettisääntelystä. OP
Osuuskunta on osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä myöntänyt
jäsenluottolaitoksilleen talletuspankkien yhteenliittymälain mukaisen poikkeusluvan, johon
nojaten jäsenluottolaitoksiin ei sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen kuudennessa osassa
mainittuja luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Asetuksen mukaista
maksuvalmiutta valvotaan ja raportoidaan yhteenliittymän tasolla. Poikkeusluvan
myöntämisen edellytyksenä on, että keskusyhteisö antaa ohjeet yhteenliittymän yrityksille
maksuvalmiuden turvaamiseksi tarvittavasta riskienhallinnasta ja muista laadullisista
vaatimuksista ja valvoo näiden ohjeiden noudattamista.
Keskusyhteisön toimiva johto vastaa OP Pohjolan keskitetystä likviditeettiriskin hallinnan
järjestämisestä likviditeettistrategian linjausten mukaisesti. Sen on huolehdittava, että
yhteenliittymän likviditeetin hallinta ja sen valvonta ovat jatkuvasti sopusoinnussa
liiketoiminnan laajuuden ja laadun kanssa sekä täyttävät sääntelyn vaatimukset. Otto- ja
antolainauksen myynnin ohjauksessa johto kiinnittää huomiota kasvu- ja
kannattavuustavoitteiden lisäksi tuotteiden likviditeettiominaisuuksiin. Asiakaspalveluun
liittyvän tuotekehityksen avulla pyritään myös siihen, että likviditeetti- ja rahoitusrakenteen
riskejä saadaan vähennettyä.
OP Pohjolan Group Treasurynä toimiva OP Yrityspankki Oyj turvaa niin koko OP Pohjolan
kuin kunkin osuuspankin tai muun OP Pohjolaan kuuluvan yrityksen maksuvalmiuden. OP
Pohjolan Group Treasuryn Suomen Pankissa olevalle sekkitilille kerätään OP Pohjolan
yhteisöjen likviditeetti. Näin ollen koko OP Pohjolan maksuvalmiusasema hoidetaan aina
keskitetysti sekkitilin kautta. OP Pohjolan Group Treasury vastaa OP Pohjolan
tukkuvarainhankinnasta, hallitsee OP Pohjolan lyhytaikaista likviditeettiä ja ylläpitää
maksuvalmiusreserviä, hoitaa keskitetysti OP Pohjolan vähimmäisvarantovelvoitteen sekä
vastaa päivänsisäisen likviditeettiriskin hallinnasta. OP Pohjolan Group Treasury huolehtii
myös siitä, että likviditeetin hallinta ja vähimmäisvarantovelvoitteen täyttäminen vastaa
kunkin sijaintivaltion sääntelyvaatimuksia. OP Yrityspankki hoitaa keskitetysti OP Pohjolan
vieraan pääoman ehtoisen ja oman pääoman ehtoisen tukkuvarainhankinnan, ja OP-
Asuntoluottopankki Oyj asuntolainavakuudellisen tukkuvarainhankinnan. Markkinaehtoisen
rahoituksen keskinäisen vastuun piirissä olevat yhtiöt hakevat OP Pohjolan Group
Treasurystä ja muut yhtiöt OP Yrityspankin pankkiliiketoiminnalta.
Raha- ja pääomamarkkinoiden häiriöistä tai muista syistä johtuvassa vakavassa
maksuvalmiuskriisissä tai siihen varautumisessa keskusyhteisön hallitus voi pääjohtajan
esityksestä päättää velvoittaa yhteenliittymän jäsenpankit asettamaan luottokantaansa
OP-Asuntoluottopankki Oyj:n liikkeeseen laskeman katetun joukkovelkakirjalainan
vakuudeksi väliluoton kautta. Tarvittavien luottojen määrä pohjautuu OP Pohjola -
tasoiseen tarpeeseen ja se määritellään pankkikohtaisesti. Päätös voidaan panna toimeen
heti. Jäsenpankit sitoutuvat toteuttamaan päätökseen liittyvät toimenpiteet välittömästi.
Osuuspankkien antolainauksen ensisijaiset rahoituslähteet ovat oma pääoma,
talletusvarainhankinta ja väliluottorahoitus OP-Asuntoluottopankilta.
Likviditeettiriskin kustannusten allokointi yhteenliittymässä
Tukkuvarainhankinnan ja likviditeettireservin ylläpidon kustannukset jaetaan jäsenpankeille
OP Osuuskunnan hallituksen hyväksymien periaatteiden pohjalta. Maksuvalmiuden
ylläpidosta aiheutuvat kustannukset allokoidaan maksuvalmiustalletuksen kautta ja
tukkuvarainhankinnan kustannukset OP-luottojen/-talletusten pohjakoron päälle
lisättävällä marginaalilla tai jollakin muulla menettelyllä.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  164
Markkinariskit
Rahoitustaseen korkoriski
Rahoitustaseen korkoriski on rakenteellinen riski, joka syntyy asiakasliiketoiminnan
seurauksena. Korkoriski vaikuttaa pankin tulokseen korkokatteen, sekä tulokseen ja
taseeseen kirjattujen arvostuserien kautta. Rahoitustaseen korkoriski on määritelty OP
Pohjolan merkittäväksi riskiksi.
Rahoitustaseen korkoriskin hallinnan periaatteet ovat seuraavat:
• Yhteenliittymän jäsenpankit hallinnoivat rahoitustaseensa korkoriskiä riskipolitiikan
linjausten ja rajausten, keskusyhteisön antaman muun ohjeistuksen ja tavoiteasetannan
sekä tili-, talletus- ja luottoehtojen mukaisesti. Kukin yhtiö vastaa oman taseensa
korkoriskistä ja sen hallinnasta, vaikkakin Pankkitoiminnan tasehallintatoimikunta antaa
Group Treasury & ALM -toiminnon valmistelemien esitysten pohjalta korkoriskin
hallintaan suosituksia, jotka perustuvat koko yhteenliittymän korkokateriskin hallinnan
tavoitteisiin.
• Jäsenpankkien on ymmärrettävä korkoliikkeiden ja asiakaskäyttäytymisen vaikutukset
korkokatteeseen ja niillä on oltava riittävä osaaminen johdannaisten käytöstä, jotta ne
voivat hallita korkoriskiään OP Pohjolan Group Treasuryn tarjoamilla tuotteilla.
Keskusyhteisö varmistaa säännöllisesti jäsenpankkien korkoriskin hallintaan liittyvän
osaamisen.
• Jäsenpankit laativat vuosisuunnittelun yhteydessä tasehallintasuunnitelman, joka
sisältää myös rahoitustaseen korkoriskin hallintasuunnitelman.
• Korkokateriskin mittaamisessa arvioidaan sekä korkojen yleisen tason että korkokäyrän
muodon muutosten vaikutusta korkokatteeseen ja tase-erien nykyarvoon.
• Varoihin ja velkoihin sisältyvien optionaalisuuksien vaikutukset tuleviin kassavirtoihin ja
edelleen korkokateriskiin otetaan korkoriskiä mitattaessa huomioon. Näitä vaikutuksia
kuvaavien mallien toimivuus varmistetaan mallienhallinnan periaatteiden mukaisesti.
• Korkokateriskin stressitesteissä testataan erityisesti asiakaskäytöksen muutosta
suhteessa siihen, miten luotot, talletukset ja tuotto-osuudet ovat historiassaan
käyttäytyneet portfoliona. Lisäksi testataan muidenkin keskeisten toimintaoletuksien
muutoksia.
• Rahoitustaseen mitatulle korkoriskille varataan taloudellista pääomaa.
Tasepankkitoiminnan muiden markkinariskien hallinta
Pankkitoiminta taseen kautta -ansaintalogiikan muut markkinariskit syntyvät lähinnä OP
Pohjolan likviditeettireservin hoidosta sekä OP Yrityspankin joukkovelkakirjalainasalkusta.
OP Yrityspankin Group Treasury hallinnoi OP Pohjolan pankkitoiminnan likviditeettireserviä.
Sääntelyn mukainen maksuvalmiusvaatimus (LCR) määrittää reunaehdot
likviditeettireservin koolle ja allokaatiolle. Likviditeettireserviin kuuluu
keskuspankkitalletuksen ohella likviditeettireservisalkku, johon kuuluvien erien on
täytettävä sääntelyn luottokelpoisuus- ja likvidiysvaateet. Tämän vuoksi salkku sisältää
arvopapereita, joista luottotappioiden realisoituminen on erittäin epätodennäköistä. Nämä
arvopaperit ovat useimmiten kiinteäkorkoisia eli niiden arvo elää markkinakorkojen ja
luottomarginaalien liikkeiden myötä.
Likviditeettireservisalkkua seurataan ja hallinnoidaan markkinariskin hallinnan keinoin:
• Pankkitoiminnan riskipolitiikka määrittelee riskien mittausmenetelmät ja riskinoton
limiitit ja muut rajoitteet.
• Sijoitussalkulle laaditaan sijoituspolitiikka, jossa kuvataan liiketoimintamallit,
sijoitustoiminnan tavoitteet ja salkunhoidossa noudatettavat periaatteet. OP Yrityspankin
hallitus hyväksyy sijoituspolitiikan.
• Salkun riittävä hajautus varmistetaan liikkeeseenlaskijakohtaisilla rajoituksilla.
Lisäksi OP Yrityspankki sijoittaa yritysten joukkolainoihin. Yrityspankin
joukkovelkakirjalainasalkku on OP Yrityspankin kannalta luottojen myöntämistä vastaavaa
liiketoimintaa.
OP Yrityspankin joukkovelkakirjalainasalkkua seurataan ja hallinnoidaan seuraavin keinoin:
• Pankkitoiminnan riskipolitiikka määrittelee riskin mittausmenetelmät, riskinoton limiitit
ja muut rajoitteet.
• Salkulle laaditaan sijoitussuunnitelma, jossa kuvataan sijoitustoiminnan tavoitteet ja
salkunhoidossa noudatettavat periaatteet.
• Salkun sijoituspäätöksissä noudatetaan OP Yrityspankin vastuullisuusperiaatteita.
Pankkitoiminnan osake- ja kiinteistöriskiä hallitaan ensisijaisesti ohjeistuksella, jossa
riskinotto on tarkkaan rajattua. Kiinteistöriski muodostuu lähinnä osuuspankkien omassa
käytössä olevista kiinteistöistä. Pankkitoiminnan nykyisiin liiketoimintamalleihin ei kuulu
osake- tai kiinteistöriskin kasvattaminen.
Mikäli osuuspankin asiakasliiketoiminnassa syntyy likviditeettiylijäämää, se ohjataan OP
Pohjolan Group Treasuryn tarjoamiin sijoitustuotteisiin tukemaan koko OP Pohjolan
perustehtävän toteutusta. Osuuspankkien perustehtävään ei kuulu sijoitustoiminta.
Osuuspankit voivat yhteisöllisessä roolissa sijoittaa toimialueellaan paikallisiin
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  165
pääomasijoitusrahastoihin. Sijoituksillaan pankit tukevat osuustoiminnallisten arvojensa
mukaisesti alueensa menestystä ja alueensa sekä pankin asiakkaiden taloudellista
toimeliaisuutta.
Markets-toiminnan riskienhallinta
OP Pohjolan kaupankäynti pääomamarkkinatuotteilla on keskitetty OP Yrityspankin
Markets-toiminnalle. Otettuja riskejä ovat markkinariskeistä korkoriski eri valuutoissa,
valuuttariski, optioiden volatiliteettiriski, luottomarginaaliriski sekä luottoriskeistä
vastapuoli- ja liikkeeseenlaskijariski. Strukturoitujen sijoitustuotteiden takaisinostoista
syntyy myös jonkin verran osakeriskiä. Marketsin riskiasemia hallitaan käymällä aktiivista
kauppaa markkinoilla. Marketsin riskin ja tuloksen seuranta on päivittäistä. Lisäksi
Marketsin riskeistä raportoidaan hallituksen riskivaliokunnalle ja toimivalle johdolle osana
OP Pohjolan riskianalyysia.
Markets-toiminta altistuu sekä maksuvalmiuteen että markkinalikviditeettiin liittyville
likviditeettiriskeille. Maksuvalmiuteen liittyvä riski johtuu vakuudellisten
johdannaissopimusten markkina-arvoriippuvaisista vakuusvaateista ja sitä hallitaan osana
muuta keskuspankin likviditeetin hallintaa. Joidenkin markkinoiden ja tuotteiden alhainen
markkinalikviditeetti, yleinen markkinalikviditeetin heikkeneminen tai keskusvastapuolen
tekninen toimintahäiriö voi aiheuttaa sen, ettei tarvittavaa transaktioita voida toteuttaa
oletettuun hintaan tai valitun suojausstrategian noudattaminen ei ole mahdollista.
Markkinoiden likvidiyteen liittyvien riskien osalta on huolehdittava, että asiakkaita on
informoitu mahdollisista poikkeavien markkinatilanteiden seurauksista jo ennakoivasti.
Lisäksi asiakasliiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi on luotava valmius käyttää
tarvittaessa vaihtoehtoista keskusvastapuolta.
Marketsin markkinariskejä mitataan Expected Shortfall -mittareilla sekä erilaisilla tuote- ja
positiokohtaisilla herkkyys- ja nimellisarvomittareilla. Toiminnan kannalta merkityksellisten
markkinaliikkeiden vaikutuksia arvioidaan stressitestauksella, jotta ymmärretään
harvinaisten ja vaikutukseltaan suurten markkinamuutosten riskit. Marketsin
markkinariskeille lasketaan taloudellinen pääomatarve. Riskipolitiikka asettaa
liiketoimintamalleille limiitit ja rajaukset. Riskipolitiikka laaditaan niin, että riskit ovat
näkyvissä liiketoimintamalleittain.
Johdannaissopimusten solmimisesta aiheutuu vastapuoliriskiä, jota rajoitetaan
asiakaskohtaisilla limiiteillä. Limiiteistä päätetään OP Yrityspankin luottopäätösten
prosessissa huomioiden OP Yrityspankin vastuullisuusperiaatteet. Johdannaisten
vastapuoliriski sisältyy luottoriskin taloudelliseen pääomatarpeeseen. Riskin huomioimiseksi
johdannaisten arvostuksia korjataan sekä vastapuolenluottoriskioikaisulla (ns. Credit
Valuation Adjustment, CVA) ja omalla luottoriskioikaisulla (ns. Debit Valuation Adjustment,
DVA). Arvostusoikaisun suuruuteen vaikuttaa johdannaisten luottoriskitön arvostus,
korkotaso, valuuttakurssit, korko-optioiden volatiliteetti ja luottoriskin markkinahinta.
Luottoriskin arvostusoikaisun korkotason vaihtelusta johtuvaa heiluntaa vähennetään
tekemällä johdannaissopimuksia.
Joukkovelkakirjojen ja rahamarkkinapapereiden omistuksesta aiheutuu
liikkeeseenlaskijariskiä, jota rajoitetaan liikkeeseenlaskijakohtaisilla limiiteillä tai Markets-
toiminnan täydentävien limiittien allokaatiolimiiteillä.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  166
Liite 36. Luottotappioiden ja arvonalentumisten kehitys
Milj. €
2021
2022
2023
2024
2025
Luotto- ja takaustappioina poistetut saamiset
-46
-86
-42
-29
-14
Suoritukset poistetuista saamisista
1
1
1
1
1
Odotettavissa olevat luottotappiot (ECL) saamisista asiakkailta ja taseen ulkopuolisista eristä
-28
68
-55
29
44
Odotettavissa olevat luottotappiot (ECL) saamistodistuksista
0
0
0
-2
2
Yhteensä
-74
-18
-96
-1
32
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  167
Liite 37. Saadut vakuudet vakuuslajeittain
Milj. €
31.12.2025
Osuus, %
31.12.2024
Osuus, %
Kohdevakuus
4 980
32,6
4 972
33,9
Kiinteistö- tai vuokraoikeuskiinnitys toimisto- tai teollisuuskiinteistöön
3 841
25,2
3 531
24,1
Julkisyhteisön takaus
2 225
14,6
1 984
13,5
Osakkeet ja osuudet, muut
1 491
9,8
1 648
11,2
Osakkeet, asunto-osakeyhtiöt ja asuinkäytössä olevat kiinteistöyhtiöt
1 336
8,8
1 070
7,3
Kiinteistö- tai vuokraoikeuskiinnitys asuinkiinteistöön
358
2,3
501
3,4
Yrityskiinnitys
208
1,4
252
1,7
Muu vakuus
482
3,2
383
2,6
Saatavavakuudellinen rahoitus
175
1,1
170
1,2
Pankkitakaus
158
1,0
136
0,9
Yhteensä
15 254
100,0
14 646
100,0
Saadut vakuudet vakuuslajeittain on laskettu pankin hallussa olevien vastuille kohdistettujen vakuuksien vakuusarvojen perusteella. Vakuusarvon laskennan perustana on vakuuden käypä
arvo, josta vakuusarvo saadaan varovaisesti arvioitujen vakuuslajikohtaisten arvostusprosenttien perusteella. Vastuut ylittäviä vakuusarvoja ei ole otettu lukuihin mukaan.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  168
Liite 38. Varainhankinnan rakenne
Milj. €
31.12.2025
Osuus, %
31.12.2024
Osuus, %
Velat luottolaitoksille
27 745
42,4
25 049
38,4
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat*
1 804
2,8
2 201
3,4
Velat asiakkaille
Talletukset
17 000
26,0
17 166
26,3
Muut
2 721
4,2
2 221
3,4
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
Sijoitus- ja yritystodistukset sisältäen ECP:t
4 579
7,0
4 621
7,1
Joukkovelkakirjalainat*
7 196
11,0
8 939
13,7
Huonomman etuoikeuden luokan joukkovelkakirjalainat (SNP)
3 621
5,5
3 566
5,5
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
811
1,2
1 444
2,2
Yhteensä
65 477
100,0
65 207
100,0
* Sisältää kaupankäynnissä omaan salkkuun sisältyvät joukkovelkakirjalainat.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  169
Liite 39. Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma jäljellä olevan juoksuajan mukaan
Alla olevassa taulukossa esitetään rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma, joka
osoittaa jäljellä olevat sopimukseen perustuvat juoksuajat. Muiden kuin johdannaisten
rahavirrat ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä pääoman että koron määrät.
Johdannaiset esitetään käypään arvoon relevantissa aikajanassa siten, että sarakkeessa
“jakamaton” esitetään trading-johdannaiset sekä keskusvastapuolen kanssa päivittäin
selvitettävät johdannaiset, koska niiden jäljellä olevien sopimukseen perustuvien
juoksuaikojen tunteminen ei ole välttämätöntä rahavirtojen ajoituksen ymmärtämisen
kannalta . Muut johdannaiset esitetään maturiteettijakaumalla niiden jäljellä olevan
sopimukseen perustuvan juoksuajan mukaisesti. Suojauslaskennassa olevien johdannaisten
nimellisarvojen maturiteettijakauma on esitetty liitteessä 18. Lisätietoja OP Yrityspankin
maksuvalmiutta ja likviditeettireservin riittävyyden seurannasta esitetään riskienhallinnan
laatimisperiaatteissa.
31.12.2025, milj. €
Jakamaton
alle 3 kk
3-12 kk
1-5 v
5-10 v
yli 10 v
Yhteensä
Rahoitusvarat
Käteiset varat
15 769
15 769
Saamiset luottolaitoksilta
1 609
1 765
7 684
11 058
Saamiset asiakkailta
3 896
4 992
19 729
1 303
1 913
31 833
Sijoitusomaisuus
486
526
10 324
6 288
4
17 627
Johdannaiset
2 538
1
3
0
1
2 544
Rahoitusvarat yhteensä
2 538
21 762
7 285
37 737
7 591
1 918
78 831
Rahoitusvelat
Jakamaton
alle 3 kk
3-12 kk
1-5 v
5-10 v
yli 10 v
Yhteensä
Velat luottolaitoksille
15 398
1 628
10 180
548
27 754
Velat asiakkaille
19 721
0
19 722
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
2 529
4 227
9 583
861
1
17 201
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
811
811
Johdannaiset
2 530
11
14
66
28
2 647
Rahoitusvelat yhteensä
2 530
37 659
6 680
19 828
1 437
1
68 135
Takaukset
245
245
Takuuvastuut
274
495
671
623
42
2 104
Luottolupaukset
5 579
5 579
Lyhytaikaisiin kauppatapahtumiin
liittyvät sitoumukset
27
220
66
313
Muut
478
478
Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä
0
6 603
715
737
623
42
8 720
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  170
31.12.2024, milj. €
Jakamaton
alle 3 kk
3-12 kk
1-5 v
5-10 v
yli 10 v
Yhteensä
Rahoitusvarat
Käteiset varat
18 074
18 074
Saamiset luottolaitoksilta
1 674
1 451
8 011
240
11 377
Saamiset asiakkailta
3 841
4 239
20 476
982
1 840
31 378
Sijoitusomaisuus
450
343
8 356
4 974
0
14 123
Johdannaiset
3 283
53
16
29
2
3 383
Rahoitusvarat yhteensä
3 283
24 092
6 049
36 872
6 198
1 840
78 335
Rahoitusvelat
Jakamaton
alle 3 kk
3-12 kk
1-5 v
5-10 v
yli 10 v
Yhteensä
Velat luottolaitoksille
12 740
1 311
10 216
1 460
25 727
Velat asiakkaille
19 002
381
19 384
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
2 417
6 586
9 433
726
84
19 246
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
1 445
1 445
Johdannaiset
3 061
0
7
64
14
4
3 150
Rahoitusvelat yhteensä
3 061
34 159
9 731
19 713
2 200
88
68 951
Takaukset
191
191
Takuuvastuut
283
512
694
644
44
2 178
Luottolupaukset
5 238
5 238
Lyhytaikaisiin kauppatapahtumiin
liittyvät sitoumukset
61
169
61
291
Muut
478
478
Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä
0
6 252
681
756
644
44
8 376
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  171
Liite 40. Rahoitustaseen korkoriskin ja markkinariskin herkkyysanalyysi
Taulukossa 1. on tiedot miten markkinakorkojen paralleellit nousut ja laskut vaikuttaisivat
OP Yrityspankki Oyj:n ennakoituun korkokatteeseen. Vaikutus lasketaan kolmelle vuodelle,
uusiutuvalle taseelle ja vuosien keskiarvo tulkitaan vuoden riskiksi. Taseen rakenne
pidetään laskennassa ennallaan korvaamalla erääntyvät erät vastaavilla
korkosidonnaisuuksilla tai kiinteäkorkoisten juoksuajoilla. Eräpäivättömiin talletuksiin
sovelletaan mallinnukseen perustuvaa markkinakorkojen välittymisen mallia ja luottoihin
ennenaikaisten takaisinmaksujen mallia.
Taulukko 1
Vaikutus ennakoituun korkokatteeseen
1 %-yksikön
paralleeli
nousu
1 %-yksikön
paralleeli
lasku
0,5 %-
yksikön
paralleeli
nousu
0,5 %-
yksikön
paralleeli
lasku
31.12.2025
17
-17
8
-9
31.12.2024
22
-22
11
-11
Taulukossa 2 on tiedot miten markkinakorkojen paralleellit nousut ja laskut vaikuttaisivat
OP Yrityspankki Oyj:n raportoituun omaan pääomaan.
Taulukko 2
Vaikutus raportoituun omaan pääomaan
1 %-yksikön
paralleeli
nousu
1 %-yksikön
paralleeli
lasku
0,5 %-
yksikön
paralleeli
nousu
0,5 %-
yksikön
paralleeli
lasku
31.12.2025
-31
28
-15
14
31.12.2024
-20
18
-10
9
Muutokset vaikuttaisivat raportoituun omaan pääomaan luettavaan käyvän arvon
rahastoon kasvattamalla tai pienentämällä niiden saamisten arvoja, joiden käyvän arvon
muutokset kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta.
Taulukossa 3 on tiedot miten luottoriskipreemioiden nousut ja laskut vaikuttaisivat OP
Yrityspankki Oyj:n pitkäaikaisen sijoitusomaisuuden arvoon. Luottoriskipreemioiden
vaikutus näkyy tuloksessa koko sijoitusomaisuudesta.
Taulukko 3
Vaikutus pitkäaikaisen sijoitusomaisuuden arvoon
1 %-yksikön
nousu
1 %-yksikön
lasku
0,5 %-
yksikön
nousu
0,5 %-
yksikön
lasku
31.12.2025
-657
657
-329
329
31.12.2024
-540
540
-270
270
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  172
Liite 41. Likviditeettireservi
Likviditeettireservi esitetään Ryhmätoiminnot segmentissä.
Likviditeettireservin maturiteetti- ja luottoluokitusjakauma 31.12.2025 , milj. €
Vuotta
0−1
1−3
3−5
5−7
7−10
10−
Yhteensä
Osuus, %
Aaa*
15 833
3 697
3 762
2 869
1 115
0
27 276
82,8 %
Aa1−Aa3
59
807
842
765
370
0
2 842
8,6 %
A1−A3
71
176
166
150
69
4
635
1,9 %
Baa1−Baa3
52
702
452
28
17
1
1 251
3,8 %
Ba1 tai alempi
11
23
15
3
51
0,2 %
Sisäisesti luokiteltu
466
57
9
299
51
882
2,7 %
Yhteensä
16 491
5 462
5 245
4 113
1 621
4
32 937
100,0 %
* ml. Talletukset keskuspankissa
Likviditeettireservin (pl. Talletukset keskuspankissa) keskimääräinen jäljellä oleva juoksuaika on 4,1 vuotta.
Likviditeettireservin maturiteetti- ja luottoluokitusjakauma 31.12.2024, milj. €
Vuotta
0−1
1−3
3−5
5−7
7−10
10−
Yhteensä
Osuus, %
Aaa*
18 230
2 845
3 652
2 006
1 086
27 818
87,0 %
Aa1−Aa3
1
619
708
431
386
0
2 145
6,7 %
A1−A3
22
24
6
8
1
0
61
0,2 %
Baa1−Baa3
31
599
573
46
1
0
1 250
3,9 %
Ba1 tai alempi
0
10
20
30
0,1 %
Sisäisesti luokiteltu
356
84
42
198
681
2,1 %
Yhteensä
18 641
4 180
5 001
2 689
1 474
0
31 985
100,0 %
Likviditeettireservin (pl. Talletukset keskuspankissa) keskimääräinen jäljellä oleva juoksuaika on 4,1 vuotta.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  173
Liite 42. Maakohtaiset tiedot
OP Yrityspankki Oyj toimii pääosin Suomessa. OP Yrityspankki Oyj:llä on pankkitoimintaa ja rahoitusyhtiötoimintaa harjoittavat sivuliikkeet Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
2025
Nimi
Kotipaikka
OP Corporate Bank plc Estonian Branch
sivuliike
Viro
OP Corporate Bank plc Latvian Branch
sivuliike
Latvia
OP Corporate Bank plc Lithuanian Branch
sivuliike
Liettua
Taloudellista asemaa koskevat tiedot 31.12.2025, milj. €
Viro
Latvia
Liettua
Yhteensä
Liiketoiminnan tuottojen yhteenlaskettu määrä
51
50
80
181
Liikevoiton tai -tappion yhteenlaskettu määrä ennen veroja
17
9
22
49
Tilikauteen kohdistuvien tuloverojen yhteenlaskettu määrä
2
2
3
8
Henkilöstön yhteenlaskettu määrä henkilötyövuosina
42
42
60
144
2024
Nimi
Kotipaikka
OP Corporate Bank plc Estonian Branch
sivuliike
Viro
OP Corporate Bank plc Latvian Branch
sivuliike
Latvia
OP Corporate Bank plc Lithuanian Branch
sivuliike
Liettua
Taloudellista asemaa koskevat tiedot 31.12.2024, milj. €
Viro
Latvia
Liettua
Yhteensä
Liiketoiminnan tuottojen yhteenlaskettu määrä
64
60
95
219
Liikevoiton tai -tappion yhteenlaskettu määrä ennen veroja
7
8
14
30
Tilikauteen kohdistuvien tuloverojen yhteenlaskettu määrä
2
2
3
7
Henkilöstön yhteenlaskettu määrä henkilötyövuosina
44
43
58
145
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  174
Liite 43. Lähipiiritapahtumat
OP Yrityspankki Oyj:n lähipiiri muodostuu OP Osuuskunta -konsernin tilinpäätökseen
yhdistellyistä yhtiöistä, osakkuusyhtiöistä, johdon avainhenkilöistä ja näiden läheisistä
perheenjäsenistä sekä muista lähipiiriin kuuluvista yhteisöistä. Yhtiön johdon
avainhenkilöihin luetaan toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja muut toimivaan
johtoon kuuluvat henkilöt sekä hallituksen jäsenet. Lähipiiriin luetaan myös yhtiöt, joissa
johdon avainhenkilöllä tai heidän läheisellä perheenjäsenellään on yksin tai yhdessä toisen
kanssa määräysvalta. Muihin lähipiiriin kuuluviin yhteisöihin luetaan OP-Eläkesäätiö ja OP
Ryhmän henkilöstörahasto.
OP Yrityspankki Oyj jakoi osinkoa vuodelta 2024 112 miljoonaa euroa OP Osuuskunnalle.
Lähipiirille myönnetyissä lainoissa noudatetaan normaaleja luottoehtoja. Lainat on sidottu
yleisesti käytössä oleviin viitekorkoihin.
Liiketapahtumat lähipiirin kanssa 2025
Tuhatta euroa
Emoyhtiö
Johdon
avainhenkilöt
Muut*
Luotot
429 531
234
1 946 630
Muut saamiset
0
783 786
Talletukset
1 079 344
1 777 253
Muut velat
3 089
108 271
Korkotuotot
17 106
8
215 744
Korkokulut
-29 521
-30 979
Palkkiotuotot
400
13
5 788
Palkkiokulut
-3 531
0
-1 666
Sijoitustoiminnan nettotuotot
-34 996
Liiketoiminnan muut tuotot
1 628
13 360
Liiketoiminnan kulut
-122 725
-15 580
Vastuusitoumukset ja johdannaiset
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Takuuvastuut
326 878
Johdannaissopimukset
Käypä arvo, varat
108 601
Käypä arvo, velat
464 401
Palkat ja palkkiot sekä tulospalkat
Palkat ja palkkiot
736
Lähipiirin omistamien
Osakkeiden lukumäärä
319 551 415
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  175
Liiketapahtumat lähipiirin kanssa 2024
Tuhatta euroa
Emoyhtiö
Johdon
avainhenkilöt
Muut*
Luotot
572 894
197
1 959 530
Muut saamiset
21
920 658
Talletukset
1 663 656
1 597 587
Muut velat
2 272
117 955
Korkotuotot
34 712
10
517 222
Korkokulut
-48 926
-46 774
Palkkiotuotot
423
2
5 763
Palkkiokulut
-1 738
-1
-1 505
Sijoitustoiminnan nettotuotot
-11 053
Liiketoiminnan muut tuotot
16
11 238
Liiketoiminnan kulut
-112 241
-20 326
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Takuuvastuut
301 457
Johdannaissopimukset
Käypä arvo, varat
116 502
Käypä arvo, velat
588 132
Palkat ja palkkiot sekä tulospalkat
Palkat ja palkkiot
671
Lähipiirin omistamien
Osakkeiden lukumäärä
319 551 415
* Muihin lähipiiriin kuuluviin yhteisöihin luetaan OP-Eläkesäätiö, OP Ryhmän henkilöstörahasto ja sisaryritykset OP Osuuskunta -keskusyhteisökonsernissa.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  176
Hallituksen palkkiot 2025
Hallituksen jäsenet eivät ole tilikauden 2025 aikana saaneet OP Yrityspankilta kuukausi-
eivätkä osake- tai osakeperusteisia palkkioita. OP Osuuskunnan tai sen tytäryhtiöiden
palveluksessa oleville hallituksen jäsenille ei maksettu erillistä kokouspalkkiota vuonna
2025. OP Pohjolan osuuspankkien palveluksessa oleville hallituksen jäsenille maksettiin
vuonna 2025 kokouspalkkiota 685 euroa/kokous 9.4.2025 asti ja tämän jälkeen 700
euroa/kokous. Toimitusjohtaja Katja Keitaanniemelle 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta
maksetut palkat ja palkkiot olivat 736 192 euroa. Toimitusjohtajan toimisuhteessa
noudatettava irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Toimitusjohtajasopimuksen mukaan
yhtiön tulee maksaa toimitusjohtajalle irtisanomisajan palkan lisäksi erokorvauksena
kuuden (6) kuukauden kokonaispalkkaa vastaava määrä, jos yhtiö irtisanoo
toimitusjohtajan tehtävästään tai toimitusjohtaja joutuu irtisanoutumaan tai purkamaan
sopimuksen yhtiöstä johtuvasta syystä. Toimitusjohtajan toimisuhteen päättyessä yhtiöstä
johtuvista syistä on toimitusjohtajalla myös oikeus toimisuhteen päättymisvuoden
tulospalkkiojärjestelmän palkkioihin sekä mahdollisiin sääntelyn mukaisesti lykättyihin
palkkioihin, mikäli kyseisen järjestelmän ansaintakriteerit ja järjestelmän ehtojen mukaiset
maksamisen edellytykset täyttyvät.
Johdon avainhenkilöiden eläkesitoumukset
Toimitusjohtaja kuuluu työntekijäin eläkelain TyEL:n piiriin, joka tarjoaa palvelusaikaan ja
työansioihin perustuvan eläketurvan laissa säädetyllä tavalla. Toimitusjohtajan eläkeikä
vastaa TyEL:n alinta vanhuuseläkettä. Toimitusjohtajan lisäeläketurva on hoidettu OP-
Henkivakuutuksen lisäeläkevakuutuksella. Toimitusjohtajan lisäeläkevakuutuksesta
aiheutuneet kulut olivat 92 040 (90 720) eur. Hallituksen jäsenten osalta ei ole tehty
eläkesitoumuksia. Eläkesitoumuksia ei ole tehty myöskään hallitukseen aikaisemmin
kuuluneiden henkilöiden osalta. OP Yrityspankin eläkejärjestelyt on kuvattu tarkemmin
liitetiedossa 28. Varaukset ja muut velat.
Tuhatta euroa
2025
2024
Maksuperusteiset TyEL eläkekulut
679
608
Vapaaehtoisten lisäeläkkeiden IFRS-kulu
5
11
Vapaaehtoisten lisäeläkkeiden eläkevelvoite
1 086
900
Maksuperusteiset lisäeläkekulut
92
91
Maksuperusteiset TyEL eläkekulut sisältävät työntekijän ja työnantajan osuudet. Hoitokustannusosa on lisätty eläkekuluihin 2024 alkaen.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  177
Liite 44. Liiketoimet osuuspankkien kanssa
OP Yrityspankki ja osuuspankit yhdistellään OP Pohjolan tilinpäätökseen. Alla olevassa taulukossa on esitetty merkittävimmät taseen sekä tuloslaskelman erät OP Yrityspankin ja
osuuspankkien välillä.
Tase, milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Johdannaissopimukset (varat)
270
320
Johdannaissopimukset (velat)
567
720
Saamiset luottolaitoksilta
7 080
7 430
Velat luottolaitoksille
27 026
24 339
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
107
249
Tuloslaskelma, milj. €
1–12/2025
1–12/2024
Korkotuotot
203
233
Korkokulut
-568
-737
Palkkiotuotot
3
3
Palkkiokulut
-41
-42
Muut tuotot
34
20
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  178
Liite 45. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Tammikuussa 2026 OP Yrityspankki laski liikkeeseen senior-ehtoisen kolmen vuoden pituisen 750 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan ja kuuden vuoden pituisen 500 miljoonan
euron senior non-preferred ehtoisen joukkovelkakirjalainan.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  179
Tilinpäätöslausuma
Kansainvälisiä IFRS-tilinpäätösstandardeja noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yhtiön varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta.
Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtiön liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja
muusta yhtiön tilasta.
Helsingissä 11. päivänä helmikuuta 2026
Timo Ritakallio
Hallituksen puheenjohtaja
Katja Keitaanniemi
Toimitusjohtaja
Mikko Timonen             
Hallituksen jäsen
Petteri Rinne                                   
Hallituksen jäsen
Olli Lehtilä         
Hallituksen jäsen
Mika Kivimäki               
Hallituksen jäsen
Hannakaisa Länsisalmi             
Hallituksen jäsen
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  180
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä sähköisen allekirjoituksen päivämääränä
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Lauri Kallaskari
KHT
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  181
Tilintarkastuskertomus
OP Yrityspankki Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yhtiön
taloudellisesta asemasta, toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit)
mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet OP Yrityspankki Oyj:n (y-tunnus 0199920-7) tilinpäätöksen
tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, laajan
tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot,
jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja
muuta selittävää informaatiota.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin
kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut
näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Yhtiölle suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien
säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1
kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 12.
Tarkastuksen yleinen lähestymistapa
Yhteenveto
Olennaisuus
• Tilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 75 miljoonaa euroa.
Keskeiset seikat
• Odotettavissa olevat luottotappiot
• Tietyt käypään arvoon arvostettavat tason 2 ja 3 instrumentit
• Taloudellista raportointia tukevat yleiset IT-kontrollit
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet
riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet
alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi
merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  182
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme
olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko
tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai
yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä
kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun tilinpäätökselle
määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa
auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten
tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan
virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
Tilinpäätökselle määritetty
olennaisuus
75 miljoonaa euroa
Olennaisuuden määrittämisessä
käytetty vertailukohde
Noin 0,1 prosenttia taseen loppusummasta
Perustelut vertailukohteen
valinnalle
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen
vertailukohteeksi taseen loppusumman, koska
käsityksemme mukaan tämä on asianmukainen
vertailukohde arvioitaessa OP Yrityspankki Oyj:n
taloudellista asemaa ja suoriutumista. Lisäksi taseen
loppusumma on yleisesti hyväksytty vertailukohde.
Valitsimme sovellettavaksi prosenttiosuudeksi noin 0,1
prosenttia, joka on tilintarkastusstandardeissa yleisesti
hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme
mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden
tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena
kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa,
emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa
kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon
tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen
virheellisyyden riski.
Tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty
tilintarkastuksessa
Odotettavissa olevat luottotappiot
Katso tilinpäätöksen liitetiedot 1 ja 5.
Odotettavissa olevat luottotappiot (”ECL”)
lasketaan pääosin järjestelmäperusteisesti
maksukyvyttömyyden todennäköisyys/tappio-
osuus -menetelmällä (PD/LGD-menetelmä)
sopimuskohtaisesti kaikille henkilö- ja
yritysasiakkaiden vastuille.
Tilintarkastustoimenpiteemme
sisälsivät sekä kontrolli- että
aineistotarkastusta. Arvioimme myös
ECL-laskentaan ja kirjaamiseen
liittyviä laskenta-periaatteita
suhteessa IFRS 9 -standardin
vaatimuksiin.
ECL-laskennassa sopimukset luokitellaan
kolmeen eri vaiheeseen, jotka kuvastavat luoton
laadun heikkenemistä alkuperäisen kirjaamisen
jälkeen. Vaiheen 1 sopimusten osalta luottoriskin
ei ole todettu kasvaneen merkittävästi
alkuperäisestä, ja niille lasketaan 12 kuukauden
ECL. Vaiheen 2 sopimusten osalta luottoriskin on
todettu kasvaneen merkittävästi alkuperäisestä, ja
niille lasketaan koko voimassaoloajan ECL.
Vaiheen 3 sopimukset muodostuvat
järjestämättömistä sopimuksista, joille lasketaan
myös koko voimassaoloajan ECL.
Muodostimme ymmärryksen
luotonmyönnön,
luottoriskienhallinnan,
vakuushallinnan sekä odotettavissa
olevien luottotappioiden laskennan
prosesseista sekä arvioimme
prosessien avainkontrolleja.
Tarkastimme valittujen kontrollien
toimivuutta tilintarkastusevidenssin
saamiseksi.
Järjestelmäperusteisen ECL-laskennan lisäksi
suurimmille vastuille, jotka ovat päätyneet
vaiheeseen 2 tai 3, käytetään asiantuntija-arvioon
perustuvaa ECL-laskentamenetelmää.
Riskimallinnusasiantuntijamme
arvioivat luottotappiomallinnuksessa
käytettyä metodologiaa, syöttötietoja
sekä olettamia. Tarkastimme, että
uusien mallien käyttöönotto on tehty
asianmukaisesti.
Johto tekee lisäksi harkintaansa perustuen
arvonalentumisen lisävarauksia huomioidakseen
nykyiseen ja tulevaan toimintaympäristöön
liittyviä epävarmuuksia ja riskejä, joita ECL-
laskentamalli ei huomioi tai korjatakseen ECL-
laskentamallin rajoituksia.
Arvioimme tulevaisuuteen
suuntautuvan informaation
asianmukaisuutta, sekä tarkastimme
makroekonomisten ennusteiden
laadintaan liittyviä sisäisiä kontrolleja.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  183
Tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty
tilintarkastuksessa
Lisävarauksia tehdään sekä suoraan tappiota
koskevan vähennyserän määrään, että ECL-
malleissa käytettyihin riskiparametreihin.
Arvioimme johdon harkintaan
perustuvia arvonalentumisen
lisävarauksia. Tarkastimme johdon
harkintaan perustuvia olettamia ja
lisävarausten laskennassa käytettyjä
syöttötietoja.
Odotettavissa olevat luottotappiot on
tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
perustuen monimutkaisiin ECL-
laskentamenetelmiin sekä käytettyjen arvioiden ja
oletusten sisältämään johdon harkintaan.
Tarkastimme riskiperusteisesti
asiantuntija-arvioihin perustuvia
luottotappiovarauksia ja arvioimme
luottoanalyysien ja laskennan
asianmukaisuutta.
Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10.
artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä
olennaisen virheellisyyden riski.
Tietyt käypään arvoon arvostettavat tason 2 ja 3
rahoitusinstrumentit
Katso tilinpäätöksen liitetiedot 14 ja 18.
Käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen ja
-velkojen osuus OP Yrityspankki Oyj:n taseesta on
merkittävä ja käyvän arvon hierarkiataso 2:lla ja
erityisesti 3:lla olevien rahoitusinstrumenttien
arvostukset perustuvat pääosin sisäisiin
arvostusmenetelmiin ja ei havaittavissa oleviin
syöttötietoihin, jolloin arvostuksiin sisältyy johdon
harkintaa.
Muodostimme käsityksen ja
arvioimme rahoitusinstrumenttien
arvostusprosessin ja siihen keskeisesti
liittyvien kontrollien ja
arvostusmallien asianmukaisuutta ja
toimivuutta.
Arvioimme rahoitusinstrumentteihin
liittyvien tilinpäätösperiaatteiden ja
arvostusmenetelmien
asianmukaisuutta.
Tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty
tilintarkastuksessa
Markkinaolosuhteiden muutoksilla on merkittävä
vaikutus rahoitusinstrumenttien käypään arvoon.
Rahoitusinstrumenttien arvostamisen tärkeitä
osa-alueita ovat muun muassa arvostamisen ja
arvostusmallien viitekehykset sekä
toimintaperiaatteet, ja kontrollit, jotka liittyvät
käyvän arvon hintatarkistuksiin, käytetyn datan
oikeellisuuteen, käyvän arvon oikaisuihin, käyvän
arvon hierarkiatasoihin, ja arvostusmallien
hallinnointiin ja seurantaan.
Testasimme rahoitusinstrumenttien
arvostuksen oikeellisuutta
suorittamalla riippumattoman
arvostuksen OP Yrityspankki Oyj:n
merkittävistä tase-eristä sekä
arvioimme arvostuksissa sovellettujen
oletuksien ja johdon arvioiden
asianmukaisuutta.
Käypään arvoon arvostettavien tason 2 ja 3
arvostus on ollut tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka perustuen instrumenttien
määrään, ja siihen, että rahoitusinstrumenttien
arvostus sisältää johdon harkintaa.
Taloudellista raportointia tukevat yleiset IT-
kontrollit
OP Yrityspankki Oyj:n toiminta, sisäinen
valvontaympäristö ja taloudellinen raportointi
ovat riippuvaisia useista IT-järjestelmistä.
Taloudelliseen raportointiin vaikuttavien
tapahtumien määrä on suuri ja IT-järjestelmät
tukevat automatisoituja kirjanpito- ja
täsmäytysmenettelyjä eri prosesseissa.
Muodostimme käsityksen OP
Yrityspankki Oyj:n taloudelliseen
raportointiin liittyvästä IT-
ympäristöstä ja tarkastuksen kannalta
relevanteista kontrolleista.
Tehokkaasti toimivat yleiset IT-kontrollit auttavat
varmistamaan sovellusten tuottaman
informaation oikeellisuutta. Tehokkaat yleiset IT-
kontrollit ovat myös edellytys
automaattikontrollien ja automatisoitujen
kirjanpitomenettelyjen toiminnalle sekä
tilintarkastuksemme lähestymistavalle. Tietojen
täydellisyyden ja oikeellisuuden varmistamiseksi
on tärkeää, että käyttöoikeuksien, järjestelmiin
tehtävien muutosten, ohjelmistokehityksen sekä
IT-käyttötoimintojen hallinnointi ja valvonta on
suunniteltu asianmukaisesti ja toimii tehokkaasti.
Tilintarkastustoimenpiteisiimme
sisältyi taloudellisen raportoinnin
kannalta relevanttien IT-järjestelmien
kontrollien suunnittelun ja toiminnan
tehokkuuden testausta ja
aineistotarkastusta. Toimenpiteemme
sisälsivät käyttäjähallinnan,
järjestelmiin tehtävien muutosten
hallinnan, ohjelmistokehityksen
hallinnan sekä IT-käyttötoimintojen
hallinnan yleiset IT-kontrollit.
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  184
Tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty
tilintarkastuksessa
Taloudellista raportointia tukevat yleiset IT-
kontrollit ovat tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka järjestelmäympäristön
monimutkaisuuden ja tarkastuksemme
lähestymistavan vuoksi.
Käyttöoikeushallinnan osalta
tarkastustoimet sisälsivät
käyttöoikeuksien lisäämisen,
käyttöoikeuksien poistamisen,
asianmukaisen seurannan ja
työtehtävien eriyttämisen
testaamisen. Muita keskeisiä
testattuja alueita olivat IT-
järjestelmiin tehtävien muutosten
valvonta, testaaminen ja hyväksyntä,
sekä ohjelmistokehityksen osalta
järjestelmien kehittämisen,
hankkimisen ja käyttöönottamisen
prosessin kontrollit sekä IT-
käyttötoimintojen, kuten taloudellisen
raportoinnin eräajojen
aikatauluttaminen ja seuranta.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan
velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että tilinpäätös antaa
oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös
täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta
sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan yhtiön kykyä
jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan
jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen.
Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos yhtiö aiotaan purkaa tai
sen toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä
kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä
antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea
varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi
aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden
yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita
käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen
ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen
olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin
vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin
riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä
väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan
sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan
lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä
johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista
laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme
hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö
sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa
merkittävää aihetta epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on,
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  185
että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin
tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole
riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat
tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun
tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa
siihen, ettei yhtiö pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien,
yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen
perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta
laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien
mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme
tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet
riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden
kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan
riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä
tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen
kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos
säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa
tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska
siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat
kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 2.4.2024 alkaen
yhtäjaksoisesti 2 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää
toimintakertomuksen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä
ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa
tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai
vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi
arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat
yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia
säännöksiä.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa
on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän
asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 13.2.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Lauri Kallaskari
KHT
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  186
Riippumattoman tilintarkastajan
raportti OP Yrityspankki Oyj:n ESEF-
tilinpäätöksestä
OP Yrityspankki Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on
OP Yrityspankki Oyj:n (Y-tunnus 0199920-7) komission teknisen sääntelystandardin
mukaisesti laadittu tilinpäätös OP Yrityspankki-2025-12-31-fi.xhtml tilikaudelta 1.1.–
31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-
tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin
vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin
artiklan 3 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen
yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne
katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen
sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. 
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne
katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen
sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut
näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien
sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista
koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission
teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on
suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon
kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, ovatko ESEF-tilinpäätös
ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan
harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä
johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä. 
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan
harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä
johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että OP
Yrityspankki Oyj:n ESEF-tilinpäätös OP Yrityspankki-2025-12-31-fi.xhtml tilikaudelta
1.1.–31.12.2025 on kaikilta olennaisilta osin laadittu sääntelystandardin vaatimusten
mukaisesti.
Lausuntomme OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–
31.12.2025 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme, joka on päivätty 13.2.2026. Tällä
OP Yrityspankki Oyj:n tilinpäätös 2025   |  187
raportilla emme anna tilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta
varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä sähköisen allekirjoituksen päivämääränä
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Lauri Kallaskari
KHT