Pintaa syvempi

vaikutus

Vuosikertomus 2025

Luotea lyhyesti

Luotea on kiinteistöalan palveluyritys, joka

tarjoaa kokonaisvaltaisia ratkaisuja kiinteis-

töjen koko elinkaarelle, yhdistäen energiate-

hokkuuden ja älykkään teknologian. Näin

parannamme kiinteistöjen arvoa ja luomme

parhaat mahdolliset olosuhteet kiinteistöjen

käyttäjille.

Palveluihimme kuuluvat monipuoliset

ja edistykselliset kiinteistöjen ylläpito-, tek-

niikka- ja asiantuntijapalvelut sekä siivous- ja

tukipalvelut. Kasvamme kannattavasti ja

huomioimme toimintamme vaikutukset kiin-

teistöihin, ympäristöön ja yhteiskuntaan.

Edelläkävijänä viemme alaa eteenpäin ja

rakennamme toimivampaa huomista. Meille

menestys tarkoittaa luottamusta – henkilös-

tömme, asiakkaidemme ja omistajiemme

uskoa siihen, mitä teemme.

Luotea toimii Suomessa ja Ruotsissa.

Yhtiön liikevaihto vuonna 2025 oli 346 mil-

joonaa euroa ja yhtiö työllistää noin 5000

henkilöä. Luotea on listattu Nasdaq Helsin-

gissä.

Konsernin tunnusluvut ........................................................79

Konsernin tunnusluvut ..............................................................................80

Tunnuslukujen laskentaperusteet ....................................................... 82

Tilinpäätös ............................................................................... 83

Konsernin tuloslaskelma ...........................................................................84

Konsernin laaja tuloslaskelma ..............................................................84

Konsernitase ....................................................................................................85

Konsernin rahavirtalaskelma ................................................................86

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ..................87

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ........................................................88

Emoyhtiön tilinpäätös .............................................................................. 124

Hallituksen voitonjakoehdotus ja tilinpäätösmerkintä .......... 133

Tilintarkastuskertomus .........................................................134

Riippumaton varmennusraportti ..................................137

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ...................................... 140

Palkitsemisraportti .................................................................................... 149

Toimitusjohtajan katsaus

Hallituksen toimintakertomus

Taloudellinen kehitys ja hallinto ................................................................1

Osakkeet ja osakkeenomistajat ..............................................................5

Riskienhallinta ja riskit .................................................................................7

Kestävyysraportti

ESRS 2 Yleiset tiedot ....................................................................................11

SBM-1 Strategia, liiketoiminta ja arvoketju ...................................... 17

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset ......................................19

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ........ 20

IRO-1 Kaksoisolennaisuusanalyysi ...................................................... 21

E – Ympäristötiedot ...................................................................................... 24

EU taksonomia ..............................................................................................40

E1 Ilmastonmuutos ......................................................................................48

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut ..........58

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous .................................................60

S – Yhteiskuntatiedot .................................................................................63

S1 Oma työvoima .........................................................................................63

S2 Arvoketjun työntekijät ......................................................................... 73

G – Hallintotapatiedot ................................................................................ 76

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen ....................................................... 76

Sisällys

Vuosikertomus 2025

Sisällys

Luotea Oy pystyi tekemään vahvan tulosparannuksen

vuonna 2025 ennakoitua haasteellisemmassa

toimintaympäristössä ja samalla asiakas- ja

henkilöstötyytyväisyys nousi ennätystasolle.

Luotean liiketoiminnat kehittyivät positiivisesti vuonna 2025. Suomessa siivouslii-

ketoiminta onnistui säilyttämään erinomaisen kannattavuustasonsa ja kiinteistön

ylläpitopalveluissa kannattavuus parani merkittävästi. Myös Ruotsin liiketoiminnan

kehitykseen olen tyytyväinen. Ruotsissa toimenpiteet toimintamallien tehostami-

seksi alkoivat tuottaa vihdoin tulosta, vaikkakin meillä on edelleen runsaasti teh-

tävää tuloksen kääntämiseksi tyydyttävälle tasolle.

Suomessa liikevaihdon laskuun ei tietenkään voi olla tyytyväinen. Se johtui osit-

tain sopimussalkun tervehdyttämisestä, sekä vähälumisista talvikuukausista mutta

erityisesti siivouspalveluiden osalta myös kiristynyt kilpailu vaikutti kehitykseen.

Sinällään Suomen liiketoiminnan kasvun keihäänkärkien dataohjatun siivouksen ja

tekoälypohjaisen energiatehokkuuspalvelun kysyntä säilyi vahvana. Kiinteistöpal-

velut Ruotsissa liikevaihto kasvoi sekä voitettujen uusien asiakkuuksien että vahvis-

tuneen Ruotsin kruunun myötä.

Yhtiön vastuullisuuskehitys oli vahvaa. Yhtiön hiilijalanjälki (scope 1-2) laski viime

vuonna selvästi ja saavutimme päästöjen puolittamistavoitteemme 5 vuotta tavoi-

teaikatauluamme edellä. Myös yhtiön työturvallisuuden, asiakas- ja henkilöstötyy-

tyväisyyden kehitys oli erinomaista. Tämä kehitys antaa meille erinomaisen aseman

kehittyä asiakkaidemme vastuullisuuskumppanina.

Joulukuussa 2024 käynnistynyt hanke Lassila & Tikanoja Oyj:n kiertotalous- ja

kiinteistöpalveluliiketoimintojen eriyttämiseksi kahdeksi itsenäiseksi pörssiyhtiöksi

saatiin toteutettua suunnitelman mukaisesti 31.12.2025. Jakautuminen merkitsi sitä,

että kiinteistöpalveluliiketoimintaa tuotetaan jatkossa Luotea- brändillä. Jakautu-

minen oli toki hallinnollisesti työläs prosessi, mutta meille luotealaisille se oli todella

inspiroivaa aikaa päästä rakentamaan uutta ja itsenäistä yhtiötä.

Haluan tässä yhteydessä kiittää koko henkilökuntaa upeasta työpanoksestanne.

Me olemme tehneet vuosia töitä tuloskäänteen aikaansaamiseksi Suomen kiinteis-

töjen ylläpitopalveluissa sekä Ruotsin liiketoiminnassa. Olen iloinen meidän kaik-

kien puolesta, että kova työ alkaa tuottaa tuloksia. Lähdemmekin nyt erinomaisista

lähtökohdista vahvistamaan markkina-asemaamme kasvavilla markkinoilla.

Vuoden 2025 teemaksi nimesimme Omissa Käsissä. Se kuvastaa hyvin sitä,

kuinka innoissamme olemme aloittamassa pörssitaivalta itsenäisenä yhtiönä.

Antti Niitynpää

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan katsaus

- Omissa käsissä

Tuemme YK:n Global Compact -aloitetta

Luotea noudattaa YK:n Global Compact -aloitteen periaatteita.

”Olemme sitoutuneet harjoittamaan vastuullista liiketoimintaa

ja teemme aktiivista yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa kestä-

vämmän huomisen rakentamiseksi”, kertoo Luotea Oyj:n toimitus-

johtaja Antti Niitynpää.

Vuosikertomus 2025

Toimitusjohtajan katsaus

Pintaa syvempi

vaikutus

Hallituksen toimintakertomus

ja tilinpäätös 2025

Vuosikertomus 2025

Sisällys

Hallituksen toimintakertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1

Konsernin tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79

Konsernin tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80

Tunnuslukujen laskentaperusteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82

Tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83

Konsernin tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84

Konsernin laaja tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84

Konsernitase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85

Konsernin rahavirtalaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista . . . . . . . . . . . . . . . . . 87

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88

Emoyhtiön tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124

Hallituksen voitonjakoehdotus ja tilinpäätösmerkintä . . . . . . . . . . . . . 133

Tilintarkastuskertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen

toimintakertomus

Taloudellinen kehitys ja hallinto ....................................................1

Osakkeet ja osakkeenomistajat ...................................................5

Riskit ja riskienhallinta ......................................................................7

Kestävyysraportti..................................................................................10

Konsernin tunnusluvut.......................................................................79

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Taloudellinen kehitys ja hallinto

Taloudellinen kehitys

Jatkuvat toiminnot liikevaihto ja tulos

Vuoden 2025 liikevaihto oli 346,0 miljoonaa euroa (349,5). Liikevaihto laski 1,0 %.

Vuoden 2025 oikaistu EBITA oli 7,0 miljoonaa euroa (1,2), joka oli 2,0 % (0,3 %) liike-

vaihdosta. Vuoden 2025 oikaistu liikevoitto oli 5,5 miljoonaa euroa (-0,3) ja liikevoitto

oli 3,0 miljoonaa euroa (-31,8). Liikevaihto kasvoi Kiinteistöpalvelut Ruotsissa ja laski

Kiinteistöpalvelut Suomessa. Kiinteistöpalvelut Suomen liikevaihdon supistumi-

seen vaikuttivat suunniteltu sopimussalkun tervehdyttäminen sekä vähäluminen

alkuvuosi 2025. Kysyntä toimialan dataohjatun siivouksen palveluille sekä tekoäly-

avusteisille energiatehokkuuspalveluille jatkui vahvana. Kiinteistöpalvelut Ruotsissa

liikevaihto kasvoi sekä voitettujen uusien asiakkuuksien että vahvistuneen Ruotsin

kruunun myötä. Suomessa kustannusrakennetta keventävät ja toiminnan tehok-

kuutta parantavat toimenpiteet jatkuivat ja toimialan liikevoitto parani selvästi. Laki-

säteiset sosiaalikulut kasvoivat vertailukauteen verrattuna.

Kannattavuus parani vertailukauteen nähden erityisesti kiinteistön ylläpitopalve-

luissa. Siivouksen palvelulinjassa kannattavuus säilyi hyvällä tasolla.

Toimialakatsaukset

Kiinteistöpalvelut Suomi

Kiinteistöpalvelut Suomen tammi-joulukuun liikevaihto oli 224,4 miljoonaa euroa

(238,0). Kiinteistöpalvelut Suomen liikevaihdon supistumiseen vaikuttivat suunni-

teltu sopimussalkun tervehdyttäminen sekä vähäluminen alkuvuosi 2025. Kysyntä

toimialan dataohjatun siivouksen palveluille sekä tekoälyavusteisille energiatehok-

kuuspalveluille jatkui vahvana. Oikaistu EBITA oli 12,6 miljoonaa euroa (9,9). Kus-

tannusrakennetta keventävät ja toiminnan tehokkuutta parantavat toimenpiteet

jatkuivat ja toimialan liikevoitto parani selvästi. Lakisäteiset sosiaalikulut kasvoivat

vertailukauteen verrattuna. Kannattavuus parani vertailukauteen nähden erityisesti

kiinteistön ylläpitopalveluissa. Siivouksen palvelulinjassa kannattavuus säilyi hyvällä

tasolla. Oikaistu liikevoitto oli 12,4 miljoonaa euroa (9,6). Liikevoitto oli 11,1 miljoonaa

euroa (9,4). Liikevoittoa heikensivät yhteensä 1,3 miljoonan euron vertailukelpoisuu-

teen vaikuttavat kulut, jotka liittyivät pääasiassa tehostamisohjelmaan.

Kiinteistöpalvelut Ruotsi

Kiinteistöpalvelut Ruotsin tammi-joulukuun liikevaihto kasvoi 121,9 miljoonaan

euroon (111,9). Kiinteistöpalvelut Ruotsissa liikevaihto kasvoi sekä voitettujen

uusien asiakkuuksien että vahvistuneen Ruotsin kruunun myötä. Oikaistu EBITA

oli -2,7 miljoonaa euroa (-6,3). Toimialan tappio pieneni odotetusti. Toimenpiteet

toimintamallien yksinkertaistamiseksi ja tehostamiseksi sekä kustannustason

sopeuttamiseksi jatkuvat. Vuoden 2025 kannattavuus parani siivouksen

palvelulinjassa sekä kiinteistöteknisissä palveluissa julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Oikaistu liikevoitto oli -3,9 miljoonaa euroa (-7,5). Liikevoitto oli -5,3 miljoonaa euroa

(-35,1). Liikevoittoa paransi tappiollisiin sopimuksiin liittyvä yhteensä 2,9 miljoonan

euron varauksen purku. Liikevoittoa heikensivät yhteensä 4,3 miljoonan euron

vertailukelpoisuuteen vaikuttavat kulut, jotka liittyivät pääasiassa käynnissä olevaan

oikeusprosessiin ja tehostamisohjelmaan.

Lopetetut toiminnot

Lassila & Tikanoja Oyj:n 4.12.2025 pidetty ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi

osittaisjakautumisen. Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti 18.12.2025 toteuttaa

Lassila & Tikanojan osittaisjakautumisen. Lassila & Tikanoja Oyj tiedotti 31.12.2025,

että osittaisjakautuminen on rekisteröity kaupparekisteriin. Osittaisjakautumisessa

uudelle Lassila & Tikanoja Oyj:lle siirtyneet kiertotalousliiketoiminnot on esitetty

lopetettuina toimintoina IFRS 5-standardin mukaisesti. Lopetettujen toimintojen

tammi-joulukuun liikevoitto oli 44,2 miljoonaa euroa (41,6). Lopetettujen

toimintojen liikevaihto oli 426,7 miljoonaa euroa (424). Lopetettujen toimintojen

tuloslaskelma sisältää kiertotalousliiketoiminnan liikevaihdon ja suoraan

kiertotalousliiketoimintaan liittyvät kulut, jotka poistuvat konsernista jakautumisen

jälkeen. Lisäksi lopetettujen toimintojen tulos sisältää jakautumisvoiton ja

jakautumiseen liittyvät kulut sekä kiertotalousliiketoiminnasta kertyneet

jakautumisen yhteydessä tulokseen kirjatut muuntoerot.

MEUR 2025 2024 Muutos %

Liikevaihto

Kiinteistöpalvelut Suomi 224,4 238,0 -5,7

Kiinteistöpalvelut Ruotsi 121,9 111,9 9,0

Toimialojen välinen liikevaihto -0,4 -0,4

Konserni, jatkuvat toiminnot 346,0 349,5 -1,0

Lopetetut toiminnot 426,7 424 0,6

Liikevoitto

Kiinteistöpalvelut Suomi 11,1 9,4 18,1

Kiinteistöpalvelut Ruotsi -5,3 -35,1 84,8

Konsernihallinto ja muut -2,7 -6,1 55,1

Konserni, jatkuvat toiminnot 3,0 -31,8

Lopetetut toiminnot 44,2 41,6 6,6

Oikaistu liikevoitto

Kiinteistöpalvelut Suomi 12,4 9,6 29,8

MEUR 2025 2024 Muutos %

Kiinteistöpalvelut Ruotsi -3,9 -7,5 47,7

Konsernihallinto ja muut -2,9 -2,4 -24,6

Konserni, jatkuvat toiminnot 5,5 -0,3

% 2025 2024

Liikevoittoprosentti

Kiinteistöpalvelut Suomi 4,9 3,9

Kiinteistöpalvelut Ruotsi -4,4 -31,3

Konserni, jatkuvat toiminnot 0,9 -9,0

Oikaistu liikevoittoprosentti

Kiinteistöpalvelut Suomi

5,5 4,0

Kiinteistöpalvelut Ruotsi -3,2 -6,7

Konserni, jatkuvat toiminnot 1,6 0,1

MEUR 2025 2024

Bruttoinvestoinnit

Kiinteistöpalvelut Suomi 0,9 1,1

Kiinteistöpalvelut Ruotsi 0,1 0,1

Konsernihallinto, jatkuvat toiminnot 0,3 0,1

Konserni, jatkuvat toiminnot 1,3 1,4

MEUR 2025 2024

Sijoitettu pääoma

Kiinteistöpalvelut Suomi 12,1 17,0

Kiinteistöpalvelut Ruotsi 31 29,9

Konsernihallinto ja muut 17,8 349,2

Konserni 60,9 396,1

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

% 2025 2024

Sijoitetun pääoman tuotto

Kiinteistöpalvelut Suomi 80,2 51,4

Kiinteistöpalvelut Ruotsi -17,2 -77,9

Konserni 77,8 3,3

 Luku sisältää jatkuvat ja lopetetut toiminnot

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Jatkuvilla toiminnoilla ei ole ollut tilikauden aikana tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Tiedot keskeisistä aineettomista voimavaroista

Jatkuvilla toiminnoilla ei ole keskeisiä aineettomia voimavaroja.

Rahoitus ja investoinnit

Tilinpäätöshetken tase sisältää jatkuvat toiminnot, vertailukauden tase sisältää

sekä jatkuvat että lakkautetut toiminnot, tilikauden rahavirta sisältää sekä jatkuvat

että lakkautetut toiminnot. Vuoden 2025 tammi-joulukuun liiketoiminnan nettora-

havirta oli 75,6 miljoonaa euroa (81,4). Liiketoiminnan nettorahavirta investointien

jälkeen oli 44,2 miljoonaa euroa (40,8). Katsauskauden nettorahavirtaa investoin-

tien jälkeen paransi vertailukautta alhaisemmat operatiiviset investoinnit ja sitä hei-

kensivät käyttöpääoman muutos. Katsauskauden aikana käyttöpääomaa sitoutui

4,7 miljoonaa euroa (vapautui 3,2). Käyttöpääoman sitoutumiseen tammi-joulu-

kuussa vaikuttivat etenkin myyntisaamisten kasvu.

Korollista vierasta pääomaa oli katsauskauden lopussa 19,8 miljoonaa euroa

(186,9). Korolliset nettovelat olivat 4,1 miljoonaa euroa (153,0). Pitkäaikaisten lainojen

keskikorko ilman vuokrasopimusvelkoja oli 3,2 % (3,8). Lassila & Tikanoja solmi

27.6.2025 vakuudettomia rahoitusjärjestelyjä, jotka koostuvat 35 miljoonan euron

määräaikaisluotosta ja 15 miljoonan euron määräaikaisluotto- ja rahoitusluotto-

limiittisopimuksesta OP Yrityspankki Oyj:n kanssa. Yhtiö nosti näistä 30.6.2025

yhteensä 40 miljoonan euron määräaikaisluoton ja samalla yhtiö maksoi pois 40

miljoonan euron pankkilainan. Lisäksi yhtiö solmi 40 miljoonan euron rahoitusluot-

tolimiittisopimuksen Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeen kanssa. Rahoitusjär-

jestelyillä Lassila & Tikanoja Oyj uudelleen järjesteli pitkäaikaista velkarahoitustaan,

joka olisi erääntynyt vuoden 2026 aikana.

OP Yrityspankki Oyj:n kanssa solmittuun määrältään 35 miljoonan euron mää-

räaikaisluottoa koskevaan sopimukseen sisältyi myös sitomaton lisärahoitusoptio,

jota hyödyntäen Lassila & Tikanoja nosti 16.9.2025 yhteensä 15 miljoonan euron

määräaikaisluoton. Nostettu luotto konvertoitui ehtojensa mukaisesti automaatti-

sesti osaksi 35 miljoonan euron määräaikaisluottoa.

Määrältään 35 miljoonan ja 15 miljoonan euron määräaikaisluotot, 15 miljoonan

euron määräaikaisluotto- ja rahoitusluottolimiitti sekä 40 miljoonan euron rahoitus-

luottolimiitti erääntyvät vuoden 2028 toisella vuosineljänneksellä, ja näitä koskevissa

sopimuksissa on kahden vuoden jatkooptio. Rahoitusjärjestelyt on sidottu seuraaviin

taloudellisiin kovenanttiehtoihin: omavaraisuusaste ja nettovelkojen suhde käyttökat-

teeseen. Kovenanttiehtojen täyttymistä seurataan vuosineljänneksittäin.

Yhtiö on suunnitellut osittaisjakautumista, jossa yhtiön kiertotalousliiketoiminnat

eriytetään uudeksi listatuksi yhtiöksi ja tähän liittyen OP Yrityspankki Oyj:n kanssa

solmittuun määrältään 35 miljoonan euron määräaikaisluottoa koskevaan sopi-

mukseen sisältyi myös 80 miljoonan euron siltaluottolaina. Siltaluottolaina solmit-

tiin rahoittamaan aiemmin liikkeeseen lasketun 75 miljoonan euron vakuudet-

toman joukkovelkakirjalainan takaisinmaksua ja/tai lunastamista siltä osin, kun

velkakirjasijoittajat käyttävät joukkovelkakirjalainasopimuksen ehtojen mukaista

osittaisjakautumisesta johtuvaa ennenaikaista lunastusoikeuttaan.

Lassila & Tikanoja tiedotti 7.8.2025 aloittavansa kirjallisen menettelyn koskien

sen 75 miljoonan euron suuruista, vastuullisuustavoitteisiin sidottua joukkovelka-

kirjalainaa, joka erääntyy vuonna 2028, ja jonka kiinteä vuotuinen kuponkikorko on

3,375 prosenttia hankkiakseen tarpeellisia suostumuksia, vaateista luopumisia ja

joukkovelkakirjojen ehtojen muuttamista koskevia päätöksiä liittyen 7.8.2025 julkis-

tettuun Lassila & Tikanojan osittaisjakautumiseen. Osittaisjakautumisessa kaikki

Lassila & Tikanojan varat, velat ja vastuut, jotka liittyvät Lassila & Tikanojan kierto-

talousliiketoimintaan tai pääasiallisesti palvelevat kiertotalousliiketoimintaa, siir-

tyisivät jakautumisessa perustettavalle uudelle itsenäiselle yhtiölle, joka nimetään

uudeksi Lassila & Tikanoja Oyj:ksi (”Vastaanottava Yhtiö”). Ehdotuksen mukaan

kaikki liikkeeseenlaskijan velvoitteet ja vastuut, jotka johtuvat joukkovelkakirjoista tai

liittyvät niihin, siirretään yksinomaan Vastaanottavalle Yhtiölle, josta tulee joukkovel-

kakirjojen uusi liikkeeseenlaskija.

Lassila & Tikanoja tiedotti 29.8.2025, että tarvittava enemmistö kirjalliseen menet-

telyyn osallistuneista joukkovelkakirjojen haltijoista on äänestänyt ehdotuksen

puolesta ja ehdotus on täten hyväksytty kirjallisessa menettelyssä. 100 prosenttia

annetuista äänistä oli ehdotuksen puolesta, edustaen 99 prosenttia liikkeessä ole-

vista joukkovelkakirjoista. Ehdotuksen tultua hyväksytyksi kirjallisessa menettelyssä

Lassila & Tikanoja peruutti 80 miljoonan euron siltaluottolainan syyskuussa 2025.

Lassila & Tikanoja tiedotti 31.12.2025, että Lassila & Tikanojan 75 miljoonan euron-

vastuullisuustavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijavaihdos

toteutuu. Joukkovelkakirjoihin sovelletaan muutettuja Joukkovelkakirjojen ehtoja

31.12.2025 alkaen ja kaikki liikkeeseenlaskijan velvoitteet ja vastuut, jotka johtuvat

Joukkovelkakirjoista tai liittyvät niihin, ovat siirtyneet yksinomaan uudelle Lassila &

Tikanojalle, joka on Joukkovelkakirjojen uusi liikkeeseenlaskija.

Osittaisjakautumisen myötä Luotean veloiksi jäivät 5 miljoonan euron määrä-

aikaisluotto ja 10 miljoonan euron rahoitusluottolimiitti. Nämä erääntyvät vuoden

2028 toisella vuosineljänneksellä, ja näitä koskevissa sopimuksissa on kahden

vuoden jatko-optio. Rahoitusjärjestelyt on sidottu seuraaviin taloudellisiin kovenant-

tiehtoihin: omavaraisuusaste ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen. Kovenant-

tiehtojen täyttymistä seurataan vuosineljänneksittäin.

Katsauskauden lopussa 100,0 miljoonan euron yritystodistusohjelma oli koko-

naan käyttämättä (käyttämättä). Kaksi 10,0 miljoonan euron tililimiittiä sekä 10,0

miljoonan euron komittoitu rahoitusluottolimiitti olivat käyttämättä (vertailukau-

della 40 miljoonan rahoitusluottolimiitti käyttämättä).

Katsauskauden nettorahoituskulut laskivat -0,7 miljoonaan euroon (-0,8). Oma-

varaisuusaste oli 29,1 % (35,4%) ja nettovelkaantumisaste 10,1 % (73,2%). Konsernin

oma pääoma oli 41,1 miljoonaa euroa (209,2). Nettovelan suhde oikaistuun käyttö-

katteeseen oli 0,2.

Omaa pääomaa pienensivät tilikaudelta 2024 jaettavat osingot 19,1 miljoonaa

euroa, jotka 27.3.2025 pidetyn yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti makset-

tiin osakkeenomistajille 7.4.2025. Ruotsin kruunun kurssimuutoksista johtuvien

muuntoerojen vaikutus omaan pääomaan oli 1,9 miljoonaa euroa. Rahavarat

olivat katsauskauden lopussa 15,7 miljoonaa euroa (33,9). Yhtiön omaan pää-

omaan on kirjattu omaa pääomaa kasvattavana osittaisjakautumisen myötä

tapahtunut rahavarojen (+1,0 miljoonaa euroa) jako, tilinpäätöshetkellä kyseinen

1,0 miljoonaa euroa oli kirjattu taseeseen saamisena uudelta Lassila & Tikano-

jalta. Tilikaudella omaa pääomaa kasvatti lopettujen toimintojen tulos 160,4 mli-

joonaa euroa ja toisaalta heikensi jakautumisessa siirtyneet varat käyvin arvoin

-313,3 miljoonaa euroa. Näiden nettovaikutuksena yhtiön oma pääoma heikkeni

tilikaudella -152,9 miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu uuden Lassila & Tikanojan osuus

osittaisjakautumisen kustannuksista (+4,2 miljoonaa euroa) sekä uudelle Las-

sila & Tikanojalle kuuluvia muita kustannuksia (0,7 miljoonaa euroa). Nämä erät,

yhteensä 4,9 miljoonaa euroa, oli tilinpäätöshetkellä kirjattu taseeseen saami-

sena uudelta Lassila & Tikanojalta.

Rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset lähipiiriin kuuluville

Lähipiiritapahtumat selvitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.4 Lähipiiri-

tapahtumat. Tytäryhtiölainat ja niiden ehdot on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksen

liitetiedossa 11.

Näkymät

Vuoden 2026 jatkuvien toimintojen oikaistun EBITA:n arvioidaan kasvavan tai

kasvavan merkittävästi verrattuna vuoden 2025 jatkuvien toimintojen oikaistuun

EBITA:an (7,0 miljoonaa euroa).

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Lassila & Tikanoja Oyj:n 27.3.2025 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilin-

päätöksen ja konsernitilinpäätöksen vuodelta 2024, myönsi vastuuvapauden

yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä käsitteli toimielinten palkitsemis-

raportin. Yhtiökokous päätti taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja osin-

gonmaksusta, yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, hallituksen kokoonpanosta ja

palkkioista, tilintarkastajan valinnasta ja palkkiosta, kestävyysraportoinnin var-

mentajan valinnasta ja hallituksen valtuuttamisesta yhtiön omien osakkeiden

hankintaan sekä päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien eri-

tyisten oikeuksien antamisesta.

Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2024 vahvistettavan taseen perusteella

maksetaan osinkoa 0,50 euroa osakkeelta. Osingon maksupäiväksi päätettiin

7.4.2025.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että yhtiön yhtiöjärjes-

tystä muutetaan 4, 6 ja 13 §:ien osalta seuraavasti:

• 4 §:ää muutetaan siten, että hallitukseen voi kuulua vähintään kolme (3) ja enin-

tään kahdeksan(8) jäsentä aikaisemman enintään seitsemän (7) jäsenen sijasta.

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

• 6 §:ää muutetaan siten, että tilintarkastajan lisäksi yhtiöllä on kestävyysrapor-

toinnin varmentaja.

• 13 §:ää muutetaan siten, että varsinaisessa yhtiökokouksessa on esitettävä

kestävyysraportoinnin varmennuskertomus ja valittava kestävyysraportoinnin var-

mentaja 13 §:stä aiemmin ilmenevien seikkojen lisäksi.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi kahdeksan (8) osakkeen-

omistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti. Hallituksen jäseniksi valit-

tiin uudelleen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka nykyi-

sistä hallituksen jäsenistä Teemu Kangas-Kärki, Sakari Lassila, Jukka Leinonen,

Juuso Maijala, Anna-Maria Ronkainen ja Pasi Tolppanen sekä uusina jäseninä

Tuija Kalpala ja Anna-Maria Tuominen-Reini. Jukka Leinonen valittiin hallituksen

puheenjohtajaksi ja Sakari Lassila varapuheenjohtajaksi. Yhtiön tilintarkastajaksi

seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka valittiin tilintarkastus-

yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, joka on ilmoittanut nimeävänsä yhtiön pää-

vastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Samuli Perälän.

Yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi seuraavan varsinaisen yhtiöko-

kouksen päättymiseen saakka valittiin kestävyystarkastusyhteisö Pricewaterhouse-

Coopers Oy, joka on ilmoittanut nimeävänsä yhtiön päävastuulliseksi kestävyysra-

portointitarkastajaksi KRT Samuli Perälän. Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä

on kerrottu tarkemmin pörssitiedotteella 27.3.2025.

Osittaisjakautuminen

Yhtiö tiedotti 13.12.2024, että Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus on päättänyt käyn-

nistää suunnittelun yhtiön kiertotalousliiketoimintojen, eli Ympäristö- ja Teollisuus-

palveluiden, ja kiinteistöpalveluliiketoimintojen eriyttämiseksi kahdeksi itsenäiseksi

pörssiyhtiöksi. Tarkoituksena on eriyttää kiertotalousliiketoiminnat uudeksi listatuksi

yhtiöksi Lassila & Tikanoja Oyj:n osittaisjakautumisella.

Hallituksen arvion mukaan kiertotalous- ja kiinteistöpalveluliiketoimintojen eriyt-

täminen voisi kasvattaa omistaja-arvoa mahdollistamalla molemmille liiketoimin-

noille omien strategioidensa ja kasvumahdollisuuksiensa tehokkaamman toteutta-

misen.

Yhtiö tiedotti 9.6.2025, että osana 13. joulukuuta 2024 julkistettua suunnitelmaa

eriyttää Lassila & Tikanoja Oyj:n kiertotalousliiketoiminnat uudeksi listatuksi yhtiöksi

Lassila & Tikanoja Oyj:n osittaisjakautumisella (”Jakautuminen”), yhtiön hallitus

esittää Eero Hautaniemeä nimitettäväksi itsenäisten kiertotalousliiketoimintojen

toimitusjohtajaksi, mikäli osittaisjakautuminen toteutetaan. Samalla yhtiön hallitus

esittää Antti Niitynpäätä nimitettäväksi Lassila & Tikanojalle Jakautumisessa jäljelle

jäävien kiinteistöpalveluliiketoimintojen toimitusjohtajaksi, ehdollisena Jakautu-

misen täytäntöönpanolle.

Eero Hautaniemi on toiminut Lassila & Tikanojan toimitusjohtajana ja Lassila

& Tikanoja -konsernin johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2019 ja tulee esityksen

mukaan jatkamaan nykyisessä tehtävässään Lassila & Tikanojan toimitusjohta-

jana suunnitellun Jakautumisen täytäntöönpanoon saakka, jolloin Jakautumiseen

liittyvät nimitykset tulevat voimaan. Antti Niitynpää on toiminut Lassila & Tikanojan

kiinteistöpalveluiden toimialajohtajana vuodesta 2021 ja hänellä on yli 10 vuoden

kokemus yhtiön kiinteistöpalveluiden johtotehtävistä. Sitä ennen hän työskenteli

useissa johtotehtävissä ISS yhtiöissä yli 10 vuoden ajan.

Lassila & Tikanojan Oyj:n hallitus esittää lisäksi KTM Joni Sorsasta nimitettäväksi

itsenäisten kiertotalousliiketoimintojen talousjohtajaksi ja KTM Mika Stirkkistä

nimitettäväksi kiinteistöpalveluliiketoimintojen talousjohtajaksi, mikäli osittaisja-

kautuminen toteutetaan. Joni Sorsanen on toiminut Lassila & Tikanoja -konsernin

talousjohtajana ja Lassila & Tikanoja -konsernin johtoryhmän jäsenenä vuodesta

2024 ja tulee esityksen mukaan jatkamaan nykyisessä tehtävässään suunnitellun

Jakautumisen täytäntöönpanoon saakka, jolloin Jakautumiseen liittyvät nimitykset

tulevat voimaan. Mika Stirkkisellä on yli 20 vuoden kokemus taloushallinnon johto-

tehtävistä mm. Finnairin CFO:na.

Yhtiö tiedotti 7.8.2025, että Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus hyväksyi kokoukses-

saan 7.8.2025 jakautumissuunnitelman kiertotalousliiketoimintojen eriyttämiseksi

uuteen pörssilistattavaan yhtiöön. Jakautumissuunnitelma liitteineen julkaistiin

7.8.2025.

Yhtiön ylimääräinen yhtiökokous, joka pidettiin 4.12.2025, hyväksyi jakautumis-

suunnitelman. Yhtiö tiedotti 18.12.2025., että Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus on

päättänyt toteuttaa Lassila & Tikanojan osittaisjakautumisen.Todettiin Yhtiön halli-

tuksen ehdottaneen Yhtiön osakkeenomistajien nimitystoimikunnan suosituksesta,

että Pasi Tolppanen, Anna-Maria Ronkainen ja Juuso Maijala jatkavat Yhtiön halli-

tuksessa ja että Johan Mild, Timo Karppinen ja Soile Kankaanpää valitaan Yhtiön

uusiksi hallituksen jäseniksi toimikaudelle, joka alkaa jakautumisen täytäntöön-

panopäivästä ja päättyy Yhtiön seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen.

Yhtiö tiedotti 31.12.2025., että Lassila & Tikanoja Oyj:n osittaisjakautuminen on

rekisteröity kaupparekisteriin. Jakautumisen täytäntöönpanon yhteydessä Nasdaq

Helsinki Oy (”Nasdaq Helsinki”) hyväksyi listalle ottohakemuksen uuden Lassila &

Tikanojan osakkeiden listaamiseksi Nasdaq Helsingin pörssilistalle. Jakautumis-

suunnitelman mukaisesti Jakautuvan Yhtiön nimeksi muutetiin 31.12.2025 Luotea

Oyj (”Luotea”). Kaupankäynti Luotean osakkeilla jatkuu Nasdaq Helsingin pörssilis-

talla.

Jakautumisen yhteydessä emoyhtiön osakepääomaa alennettiin jakautumis-

suunnitelman mukaisesti 18 milj. € ja osakepääoman alennus siirrettiin sijoitetun

vapaan oman pääoman rahastoon. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

väheni jakautumisen seurauksena 19 milj.€, joten sen nettomuutokseksi muodostui

-1 milj. €. Lisäksi jakautumisessa siirtyi kertyneitä voittovaroja 7 milj. €. Jakautu-

misen kokonaisvaikutus emoyhtiön omaan pääomaan oli -26 milj. €.

Tehostamisohjelma

Vuoden 2025 alussa Lassila & Tikanoja käynnisti tulosparannukseen tähtäävän

tehostamisohjelman. Tammi-joulukuussa 2025 jatkuvien toimintojen vertailukel-

poiset kulut ovat laskeneet noin 3 miljoonalla eurolla tammi-joulukuuhun 2024

verrattuna tehostamisohjelman toimenpiteiden ansiosta. Vuonna 2026 ohjelman

toimenpiteet keskittyvät pääasiassa Ruotsin liiketoiminnan tehostamiseen.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Yhtiö tiedotti 13.1.2026, että osakkeenomistajien nimitystoimikunta esittää

29.4.2026 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksessa olisi kuusi (6)

jäsentä. Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valitaan uudelleen kaikki sen

nykyiset jäsenet eli Johan Mild, Pasi Tolppanen, Anna-Maria Ronkainen, Juuso Mai-

jala, Timo Karppinen sekä Soile Kankaanpää. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa,

että hallituksen puheenjohtajana jatkaa Johan Mild ja varapuheenjohtajana Pasi

Tolppanen. Kaikki ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa valintaan ja ovat

riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu yhtiön kolmen suurimman osak-

keenomistajan nimeämistä edustajista sekä Luotea Oyj:n hallituksen puheenjoh-

tajasta. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa ovat toimineet Miikka Maijala,

puheenjohtaja (osakkeenomistajaryhmä), Juhani Lassila (Evald ja Hilda Nissin

Säätiö), Dag Marius Nereng (Protector Forsikring ASA) ja Johan Mild (Luotea Oyj:n

hallituksen puheenjohtaja).

Yhtiö tiedotti 9.2.2026, että Luotea on nimittänyt Hanna Ingetin (KTM) yhtiön kau-

palliseksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässään 1.3.2026.

Inget vastaa Luotean kasvusta, kaupallisesta toiminnasta ja asiakaskokemuksen

kehittämisestä.

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

Alla olevassa taulukossa on kuvattu jatkuvien toimintojen pitkän aikavälin taloudel-

liset tavoitteet.

Mittari Tavoite 2025 2024

Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % 4-5 % -1% N/A

Oikaistu EBITA-liikevoitto % 5% 2% 0,3%

Operatiivinen vapaa kassavirta /

EBITA >90% N/A N/A

Osingonjako tilikauden tuloksesta 50% 216,4% N/A

Hallituksen esitys

Muutokset johtoryhmässä

Luotean johtoryhmä

Jakautuva Yhtiö tiedotti 9.6.2025, että Jakautuvan Yhtiön hallitus on esittänyt Antti

Niitynpäätä nimitettäväksi Luotean toimitusjohtajaksi ja Mika Stirkkistä nimitettä-

väksi Luotean talousjohtajaksi, mikäli Jakautuminen toteutetaan.

Antti Niitynpää on toiminut Jakautuvan Yhtiön kiinteistöpalveluiden toimialajoh-

tajana vuodesta 2021 ja hänellä on yli 10 vuoden kokemus Jakautuvan Yhtiön kiin-

teistöpalveluiden johtotehtävistä. Sitä ennen hän työskenteli useissa johtotehtävissä

ISS yhtiöissä yli 10 vuoden ajan. Mika Stirkkisellä on yli 20 vuoden kokemus talous-

hallinnon johtotehtävistä muun muassa Finnair Oyj:n talousjohtajana ja viimeksi

Forenom Groupin talousjohtajana. Jakautuvan Yhtiön hallitus on lisäksi, ehdollisena

Jakautumisen täytäntöönpanolle, nimittänyt seuraavat henkilöt muodostamaan

Luotean johtoryhmän yhdessä toimitusjohtajan ja talousjohtajan kanssa Jakautu-

misen täytäntöönpanopäivästä alkaen:

Erja Heiskanen siivous- ja tukipalveluiden johtajaksi. Heiskanen on toiminut

Jakautuvan Yhtiön siivous- ja tukipalveluiden johtajana vuodesta 2021 ja sitä ennen

Jakautuvan Yhtiön kiinteistöpalveluiden aluejohtajana. Sitä ennen hän työskenteli

useissa johtotehtävissä Honkarakenne Oyj:ssä, Kährs-konsernissa ja ABB:llä.

Jani Lindström kiinteistöhuollon ja kiinteistötekniikan johtajaksi. Lindström on toi-

minut Jakautuvan Yhtiön kiinteistöhuollon ja kiinteistötekniikan johtajana vuodesta

2021. Sitä ennen hän työskenteli useissa johtotehtävissä Transval Group Oy:ssä,

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Posti Group Oyj:ssä ja K-ryhmässä.

Mikko Taipale Ruotsin toimialajohtajaksi. Taipale on toiminut Jakautuvan Yhtiön

Kiinteistöpalvelut Ruotsin toimialajohtajana vuodesta 2023. Aiemmin Taipale on

työskennellyt muun muassa AIMS International Swedenissä partnerina, Veonee-

rissa ja Autolivissa henkilöstöjohtajana sekä Telia-konsernissa eri johtotehtävissä.

Tom Lindgren strategia-, vastuullisuus- ja kehitysjohtajaksi. Lindgren on toiminut

Jakautuvan Yhtiön kiinteistöpalveluiden strategiajohtajana ja toimialan johto-

ryhmän jäsenä 15.1.2025 alkaen. Aiemmin Lindgren on toiminut Haltian Oy:n digi-

taalisten palveluiden johtajana ja useissa johtotehtävissä Lindström Oy:llä, Samsun-

gilla ja Nokialla.

Jami Pohja henkilöstöjohtajaksi. Pohjalla on yli 15 vuoden kokemus henkilöstö-

johtotehtävistä. Pohja on toiminut Jakautuvan Yhtiön kiinteistöpalveluiden henkilös-

töjohtajana vuodesta 2020. Sitä ennen hän on toiminut henkilöstöjohtotehtävissä

Alko Oy:llä ja Jakautuvassa Yhtiössä sekä juristina Toimihenkilöliitto Ertossa.

Heikki Eskola lakiasiain- ja EHSQ-johtajaksi. Eskola on toiminut lakiasiainjohto-

tehtävissä Jakautuvassa Yhtiössä maaliskuusta 2025 alkaen. Sitä ennen hän on

toiminut lakiasiainjohtotehtävissä Wärtsilä Oyj:ssä ja ISS-palveluissa sekä yhtiöju-

ristina Jakautuvassa Yhtiössä.

Osingonjakopolitiikka

Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on jakaa osinkoa vähintään 50% tilikauden

tuloksesta.

Voitonjakoehdotus

Luotea Oyj:n jakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 14 346 297,25 euroa, josta

tilikauden voitto on 683 830,79 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tili-

kauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään OYL

13:2 §:ssä tarkoitettu maksukykyisyystesti vaikuta jakokelpoisten varojen määrään.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa tilikaudelta 2025 maksetaan 0,07

euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on maksun täs-

mäytyspäivänä 4.5.2026 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osa-

kasluetteloon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 11.5.2026.

Maksun täsmäytyspäivänä 4.5.2026 yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei

makseta osinkoa. Voitonjakoehdotuksen tekemispäivänä osinkoon oikeuttavia

osakkeita on 38 211 724 kappaletta, joten osingon kokonaismäärä olisi 2 674 820,68

euroa. Konsernin osakekohtainen tulos oli 4,23 euroa.

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Osakkeet ja

osakkeenomistajat

Osakepääoma ja osakkaiden lukumäärä

Yhtiön rekisteröity osakepääoma on 1 000 000 euroa ja ulkona olevien osakkeiden

lukumäärä katsauskauden lopussa oli 38 211 724 osaketta.

Osakkeenomistajat

Yhtiöllä oli katsauskauden lopussa 24 235 (24 523) osakkeenomistajaa. Hallintare-

kisteröidyn omistuksen osuus oli 13,0 % (13,9 %) osakekannasta.

Hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän omistukset

Luotean Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä sekä

heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt omistivat 31.12.2025 yhteensä 82 596

yhtiön osaketta. Niiden osuus osake- ja äänimäärästä on 0,2 prosenttia.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus perusti joulukuussa 2022 kaksi uutta pitkän aika-

välin osakepohjaista kannustinjärjestelmää konsernin avainhenkilöille. Uusien

järjestelmien tavoitteena on yhdenmukaistaa yhtiön, osakkeenomistajien ja avain-

henkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa

avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansain-

taan ja kertymiseen sekä osakkeen arvonnousuun perustuvat palkkiojärjestelmät.

Osakepalkkiojärjestelmässä 2023–2027 on kolme (3) kolmen (3) vuoden mittaista

ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2023—2025, 2024—2026 ja 2025–2027.

Ansaintajaksolla 2023–2025 palkkioiden ansainta perustuu seuraaviin ansain-

takriteereihin: sijoitetun pääoman tuotto, osakkeen kokonaistuotto sekä hiilijalan-

jäljen pienentäminen. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansainta-

jaksolla 2023—2025 noin 9 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja

ja johtoryhmä.

Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet 2024–

2026. Palkkion perustana konsernin sijoitetun pääoman tuotto keskiarvo vuosina

2024–2026 50 prosentin painoarvolla, Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen relatiivinen

kokonaistuotto verrattuna Helsingin pörssin yleisindeksiin 30 prosentin painoarvolla

sekä hiilijalanjäljen pienentäminen 20 prosentin painoarvolla. Kyseisen osakekan-

nustinohjelman maksu tapahtuu kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen vuonna

2027.

Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet 2025–2027.

Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto keskiarvo vuosina

2025–2027 30 prosentin painoarvolla, Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen relatiivinen

kokonaistuotto verrattuna Helsingin pörssin yleisin¬deksiin 30 prosentin paino-

arvolla, hiilijalanjäljen pienentäminen 20 prosentin painoarvolla sekä liikevaihdon

kasvu vuosina 2025–2027 20 prosentin painoar¬volla. Kyseisen osakekannustinoh-

jelman maksu tapahtuu kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen vuonna 2028.

Lassila & Tikanoja Oyj:n 31.12.2025 tapahtuneen osittaisjakautumisen myötä

Omistajien lukumäärä %-osuus Osakemäärä, kpl

% osakkeista ja

äänimäärästä

Osakkeenomistuksen jakautuminen sektoreittain 31.12.2025

Yritykset ja asuntoyhtiöt 911 3,8 3 799 596 9,8

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 47 0,2 8 413 697 21,7

Julkisyhteisöt 15 0,1 2 718 622 7,0

Kotitaloudet 23 007 94,9 16 531 229 42,6

Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 185 0,8 5 731 862 14,8

Ulkomaiset osakkeenomistajat 69 0,3 976 190 2,5

Yhteistilillä 0 40 528 0,1

Omat osakkeet 1 587 150 1,5

Yhteensä 24 235 100 38 798 874 100

Hallintarekisteröidyt 10 5 059 005 13,0

Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2024

Osakkeita kpl

1–1 000 21 671 89,4 4 710 175 12,1

1 001–5 000 2 092 8,6 4 450 877 11,5

5001–10 000 254 1 1 811 223 4,7

10 001–100 000 181 0,7 4 923 984 12,7

100 001–500 000 23 0,1 4 995 375 12,9

yli 500 000 13 0,1 17 279 562 44,5

Yhteistilillä 0 40 528 0,1

Omat osakkeet 1 587 150 1,5

Yhteensä 24 235 100 38 798 874 100

Hallintarekisteröidyt 10 5 059 005 13,0

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2025, poislukien hallintarekisteröidyt

Osakkeenomistaja Osakemäärä, kpl % osakkeista ja äänimäärästä

Evald Ja Hilda Nissin säätiö sr 3 496 487 9,0

Nordea Nordic Small Cap Fund 2 009 300 5,2

Maijala Juhani 1 529 994 3,9

Bergholm Heikki Lauri Herman 895 057 2,3

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 790 000 2,0

Maijala Mikko Juhani 730 000 1,9

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 729 791 1,9

Stiftelsen För Åbo Akademi Sr 645 282 1,7

Luotea Oyj 587 150 1,5

Sijoitusrahasto Aktia Capital 580 218 1,5

Elo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö 574 180 1,5

Valtion Eläkerahasto 512 000 1,3

Turjanmaa Kristiina Aira 469 000 1,2

Oy Chemec Ab 420 000 1,1

Sijoitusrahasto Seligson & Co Phoebus 405 000 1,0

Maijala Eeva Kyllikki 370 000 1,0

Samfundet Folkhälsan I Svenska Finland Rf 336 800 0,9

Security Trading Oy 330 000 0,9

Brotherus Ilkka Johannes 285 000 0,7

Maijala Investment Oy 210 000 0,5

20 suurinta yhteensä 15 905 259 41,0

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

ansaintajaksoihin 2024–2026 ja 2025–2027 sisältyvän ESG-mittarin (=hiilijalanjäljen

pienentäminen) sisältö ja mittareiden tavoitetasot jakautumisen jälkeisille vuosille

määritetään Luotea Oyj:n hallituksen toimesta uudelleen jakautumisen jälkeen. Itse

mittarit (ROCE, TSR, ESG, liikevaihto) ja niiden painoarvot säilyvät jakautumisesta

riippumatta samoina ansaintajaksojen päättymiseen asti.

Kaupankäynti osakkeilla vuonna 2025

Yhtiön osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n keskisuurten yhtiöiden listalla

toimialaluokassa Teollisuustuotteet ja -palvelut. Kaupankäyntitunnus on LAT1V ja

ISIN-koodi FI0009010854. Luotean kaupankäyntitunnus on LUOTEA ja ISIN-koodi

FI4000592464.

Yhtiön osakkeita vaihdettiin vuoden 2025 aikana 6,6 miljoonaa kappaletta, mikä

on 17,4 % (22,5 %) ulkona olevien osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä.

Vaihdon arvo oli 62,9 miljoonaa euroa (75,8). Osakkeen ylin kurssi oli 10,7 euroa ja

alin 7,7 euroa. Päätöskurssi oli 10,62 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo

ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli katsauskauden lopussa 405,8 mil-

joonaa euroa (300,5). Luku ei vielä sisällä jakautumisen vaikutusta yhtiön markki-

na-arvoon.

Liputusilmoitukset

Lassila & Tikanoja Oyj vastaanotti 31.1.2025 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5.

pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Nordea Funds Ltd:n äänioikeuksien

määrä Lassila & Tikanojasta ylitti 5 prosentin rajan 30.1.2025. Nordea Funds Ltd:n

suora osakeomistus Lassila & Tikanojasta oli 1 912 244 osaketta, mikä on 4,93 %

Lassila & Tikanojan osakkeiden kokonaismäärästä ja äänten kokonaismäärä

nousi 1 946 154 ääneen, mikä on 5,02 % äänten kokonaismäärästä.

Lassila & Tikanoja Oyj vastaanotti 17.3.2025 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5.

pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Nordea Funds Ltd:n äänioikeuksien

määrä Lassila & Tikanojasta alitti 5 prosentin rajan 14.3.2025. Nordea Funds Ltd:n

suora osakeomistus oli alle 5 prosenttia Lassila & Tikanojan osakkeiden koko-

naismäärästä ja äänioikeuksien määrä laski alle 5 prosenttiin Lassila & Tikanojan

äänten kokonaismäärästä.

Lassila & Tikanoja Oyj vastaanotti 7.4.2025 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5.

pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Nordea Funds Ltd:n äänioikeuksien

määrä Lassila & Tikanojasta saavutti 5 prosentin rajan 4.4.2025. Nordea Funds

Ltd:n suora osakeomistus oli 1 911 570 osaketta, mikä on 4,92 prosenttia Lassila &

Tikanojan osakkeiden kokonaismäärästä ja äänioikeuksien määrä nousi 1 942 180

ääneen, mikä on 5 prosenttia Lassila & Tikanojan äänten kokonaismäärästä.

Lassila & Tikanoja Oyj vastaanotti 19.5.2025 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5.

pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Nordea Funds Ltd:n äänioikeuksien

määrä Lassila & Tikanojasta alitti 5 prosentin rajan 16.5.2025. Nordea Funds Ltd:n

suora osakeomistus oli alle 5 prosenttia Lassila & Tikanojan osakkeiden koko-

naismäärästä ja äänioikeuksien määrä laski alle 5 prosenttiin Lassila & Tikanojan

äänten kokonaismäärästä.

Lassila & Tikanoja Oyj vastaanotti 1.9.2025 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5.

pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Nordea Funds Ltd:n äänioikeuksien

määrä Lassila & Tikanojasta ylitti 5 prosentin rajan 29.8.2025. Nordea Funds Ltd:n

suora osakeomistus nousi 1 951 870 osakkeeseen ja 1 982 480 ääneen, mikä on

5,03 % Lassila & Tikanojan osakkeiden ja 5,11 % äänten kokonaismäärästä.

Omat osakkeet

Yhtiön hallussa oli katsauskauden lopussa 587 150 omaa osaketta, jotka edustavat

1,5 % kaikista osakkeista ja äänistä. Yhtiö luovutti 26.2.2025 8 399 hallussaan olevaa

omaa osaketta konsernin osakepalkkiojärjestelmän piirissä olevalle 9 avainhenki-

lölle. Luovutetut osakkeet muodostavat vuoden 2024 osakepalkkiojärjestelmästä

maksettavan palkkion osakeosuuden. Yhtiö luovutti 5.5.2025 14 392 hallussaan

olevaa omaa osaketta yhtiön hallituksen jäsenille osana hallituksen palkkioita. Tili-

kauden aikana ei ole hankittu omia osakkeita.

Hallituksen valtuutukset

Lassila & Tikanoja Oyj:n 27.3.2025 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen

valtuuttamisesta yhtiön omien osakkeiden hankkimiseen yhtiön vapaalla omalla

pääomalla. Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen valtuuttamisesta päättämään

osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien

antamisesta.

Hallitus on valtuutettu hankkimaan enintään 2 000 000 kappaletta (5,2 % koko

osakemäärästä) yhtiön omia osakkeita. Hankkimisvaltuutus on voimassa 18 kuu-

kautta.

Hallitus on valtuutettu päättämään uusien tai yhtiön hallussa mahdollisesti ole-

vien osakkeiden annista osakeannilla ja/tai optio-oikeuksien tai muiden osakeyh-

tiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien

antamisesta siten, että valtuutuksen nojalla voidaan antaa ja/tai luovuttaa yhteensä

enintään 2 000 000 osaketta, joka on 5,2 % koko osakemäärästä. Valtuutus on voi-

massa 18 kuukautta.

Luotealle on määritelty riskienhallintaprosessi, jossa käydään läpi talous- ja rahoi-

tusriskit, strategiset riskit, operatiiviset riskit, kestävyysaiheisiin liittyvät vastuullisuus-

riskit sekä vahinkoriskit.

Riskienhallinnan järjestämisen pääpiirteet

Luotean riskienhallinnan tavoitteena on merkittävien riskitekijöiden tunnistaminen,

niihin varautuminen ja niiden optimaalinen hallinta. Riskienhallinnan tehtävänä on

tukea johtamista ja päätöksentekoa yhtiölle asetettujen tavoitteiden saavuttami-

seksi. Kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla pyritään hallitsemaan konsernin koko-

naisriskiä, ei ainoastaan yksittäisiä riskitekijöitä.

Riskienhallintaa toteutetaan eri funktioiden toimesta ja määritellyn vastuumatriisin

mukaisesti. Konsernitasolla toteutetut riskiarvioinnit vedetään yhteen ja tunniste-

taan priorisoidut kehittämistoimenpiteet.

Riskienhallintaprosessin mukaisesti vuosittain arvioidaan riskit seuraavissa katego-

rioissa:

• Strategiset riskit

• Taloudelliset riskit

• Operatiiviset riskit

• Kestävyysriskit

• Toimitusketjun riskit sekä

• ICT-riskit

Riskienhallintaprosessissa pyritään myös arvioimaan riskien mukanaan tuomia

mahdollisuuksia.

Vastuut

Hallitus hyväksyy riskienhallinnan periaatteet, valvoo riskienhallinnan toteutusta ja

arvioi käytettyjen menetelmien tehokkuutta. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan

organisoinnista ja toteuttamisesta. Luotea-konsernin riskienhallintaa ohjaa Luotean

hallituksen vahvistama riskienhallinta- ja vakuutuspolitiikka sekä siihen liittyen ris-

kienhallinnan periaatteet, joita päivitetään säännöllisesti. Politiikassa määritellään

konsernin riskienhallinnan päämäärät ja periaatteet, organisointi ja vastuut sekä

toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan Luotean hallituksen vahvis-

tamaa konsernin rahoituspolitiikkaa. Vakuutusriskien hallinnan periaatteet määri-

tellään riskienhallinta- ja vakuutuspolitiikassa.

Riskien tunnistaminen, arviointi ja raportointi

Riskit kartoitetaan säännöllisesti ja systemaattisesti sekä toimiala- että yhtiö-

tasolla ja kriittisiksi määritellyissä konsernitoiminnoissa. Kartoitus kattaa myös

kestävyystiedon keräämiseen ja raportointiin liittyvät riskit, kuten tiedonkeruun tai

konsolidoinnin yhteydessä tapahtuvat mahdolliset virheet. Riskien merkittävyyttä

arvioidaan riskimatriisin avulla ja riskeille laaditaan sekä vastuutetaan toimenpiteet,

joiden avulla esille nousseita riskejä hallitaan ja pyritään minimoimaan. Riskien vai-

kuttavuutta analysoidaan muun muassa EBIT-vaikutuksien kautta ja niiden toteu-

tumisen todennäköisyyden arvioinnissa on huomioitu toiminnan laatu ja tehdyt

riskejä mitigoivat toimenpiteet. Merkittävimmistä esille nousseista riskeistä ja niihin

varautumisesta raportoidaan säännöllisesti toimitusjohtajalle ja hallitukselle.

Riskianalyysi

Sivuilla 7-8 kuvataan Luotean liiketoiminnan merkittävimpiä strategisia, operatii-

visia ja vastuullisuusriskejä, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa tai estää liiketoi-

minnan tavoitteiden saavuttamisen. Rahoitusriskejä on selostettu konsernitilinpää-

töksen liitetiedossa 4.2 Rahoitusriskien hallinta.

Lähiaikojen riskit ja epävarmuustekijät

Luotean liiketoiminta on altis talouden suhdannevaihteluille, ja muuttuvat markki-

naolosuhteet ja vaihtelut Luotean asiakkaiden toimialoilla voivat vaikuttaa Luotean

palvelujen ja ratkaisujen kysyntään.

Luotean toiminta-alueet ovat kilpailtuja, ja lisääntynyt kilpailu tai epäonnis-

tuminen kilpailutilanteeseen reagoinnissa voivat aiheuttaa Luotealle markki-

naosuuden menetyksen. Luotea altistuu liiketoiminnassaan materiaalien, raaka-ai-

neiden ja tuotantohyödykkeiden hinnoittelun ja toimitusten vaihteluille.

Luotea toimii henkilöstövaltaisella alalla ja epäonnistumiset osaavan henkilöstön

rekrytoinnissa, ylimpien johtohenkilöiden tai muiden avainhenkilöiden menettä-

minen tai muut häiriöt henkilöstön saatavuudessa tai työkyvyssä voivat vaikuttaa

haitallisesti Luotean liiketoimintaan, eikä se välttämättä onnistu rekrytoimaan ja/tai

sitouttamaan henkilöitä, joilla on tarvittava osaaminen.

Luotean toiminta ja sen tarjoamat palvelut ovat laajasti riippuvaisia tietoverkoista

ja digitaalisista ratkaisuista, ja niiden häiriöt ja niihin kohdistuvat loukkaukset tai

hyökkäykset sekä mahdollinen epäonnistuminen tietojärjestelmien kehityshank-

keissa sekä riittävien tietojenkäsittelysopimusten puute voivat vaikuttaa haitallisesti

Luotean liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan sekä aiheuttaa mainehaittaa.

Geopoliittiseen tilanteeseen liittyy epävarmuutta Venäjän hyökkäyssodan ja

Yhdysvaltojen tullipolitiikan seurauksena. Välilliset vaikutukset yleiseen taloudelli-

seen toimeliaisuuteen Suomessa ja Ruotsissa voivat vaikuttaa liikevaihtoa ja tulosta

heikentävästi.

Luotean ylimääräinen yhtiökokous päätti jakaa kiertotalousliiketoiminnat sekä

kiinteistöpalveluliiketoiminnat kahdeksi itsenäiseksi pörssiyhtiöksi 31.12.2025 lukien.

Osittaisjakautumisen seurauksena yhtiöiden toimintamallit, prosessit ja järjes-

telmät eriytettiin. Osittaisjakautumiseen voi sisältyä esimerkiksi osaavan henkilö-

kunnan pysyvyyteen, asiakassuhteisiin, kustannuksiin ja mahdollisten transakti-

oiden toimeenpanoon liittyviä riskejä.

Luotean yrityskauppa- ja yritysjärjestelytoiminta altistaa Luotean erilaisille riskeille,

joilla voi olla haitallinen vaikutus sen liiketoimintaan.

Riskit ja riskienhallinta

Konserniyhtiö Luotea FM AB on kantajana ja vastaajana oikeusprosessissa

Ruotsissa koskien konsernin entiseltä asiakkaalta laskutettuja maksamattomia

saatavia. Luotea FM AB on kesäkuussa 2022 nostanut kanteen Solnan käräjäoi-

keudessa Luotean entistä asiakasyritystä vastaan vaatien suoritusta maksamat-

tomista saatavista. Katsauskauden lopussa yhtiöllä ei ole kirjattuna taseeseen

tapaukseen liittyviä saatavia. Kyseinen Luotean entinen asiakasyritys on kiistänyt

Luotea FM AB:n vaatimukset ja maksuvelvollisuutensa sekä samalla nostanut vas-

takanteen vaatien yhteensä noin 144 miljoonaa Ruotsin kruunua Luotea FM AB:lta.

Riita-asian käsittely on päättynyt joulukuussa 2025 ja tuomio asiasta oletetaan

annettavan vuoden 2026 toisen vuosineljänneksen aikana. Luotea pitää vastakan-

netta perusteettomana eikä ole kirjannut siihen liittyen varauksia.

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Strategiset, operatiiviset ja vastuullisuusriskit

Strategiset riskit

Riski Riskin kuvaus Riskin hallinta

Markkinat • Luotean toimintamaiden yleinen talouskehitys ja muutokset kilpailijakentässä vaikuttavat yhtiön liiketoimintaan. Muutokset

Luotean asiakkaiden kilpailutusperusteissa kohti yksinomaisesti hinnoitteluperusteista valintaa voivat vaikuttaa yhtiön ja koko

markkinan kokoon negatiivisesti.

• Markkinoilla ja markkinaympäristössä tapahtuvat muutokset, kuten materiaalien hintojenmuutokset voivat vaikuttaa liiketoi-

mintoihin ja liiketoiminnan kasvuun negatiivisesti. Muutokset SOTE-alueiden aikomuksissa ulkoistaa palveluita voivat vaikut-

taa yhtiön kasvunäkymiin. Energiakustannusten markkinahintojen kehitys voivat nostaa tuotannon kustannuksia.

• Skenaarioiden luominen ja säännöllinen päivittäminen, strategian säännöllinen tarkastelu sekä syventäminen ja päivittämi-

nen, toimialan muutosten huomioiminen ja uudistumisen tarpeen tunnistaminen osana jatkuvaa strategiaprosessia.

• Markkinakehityksen ja toimintaympäristön jatkuva seuranta ja analysointi.

• Omien kilpailukykytekijöiden kehittäminen. Luotea on riippumaton yksittäisistä suurista asiakkaista ja palvelutarjoama on

monipuolinen.

• Uusien palvelutuotteiden ja -mallien kehittäminen.

• Asiakassopimukset, jotka mahdollistavat hinnankorotukset tuotantokustannusten noustessa.

• Toimittajasopimusten hinnankorotusehdot ja joustava resurssimalli, joka mahdollistaa nopean reagoinnin muutoksiin.

Regulaatio • Luotean toimintamaiden poliittinen ympäristö ja muutokset regulaatioissa voivat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan. • Lainsäädännön kehittymisen aktiivinen seuraaminen ja ennakointi tuleviin muutoksiin ja vuoropuhelu viranomaisten ja lain-

säätäjien kanssa.

Teknologia • Luotean tarjooman kilpailukyky vaikuttaa konsernin tulevaan kasvuun. Arviointivirheet palvelutuotannon ja kaluston teknolo-

giavalinnoissa voivat heikentää yhtiön kannattavuutta.

• Kilpailukyvyn menettäminen jäämällä jälkeen tekoälykehityksessä.

• Luotean liiketoimintaan ja kalustoon liittyvän toimintaympäristön jatkuva seuranta ja analysointi.

• Kalustonhankintojen ajallinen hajauttaminen.

• Tekoälystrategian toteuttaminen mm. henkilöstöä kouluttamalla.

Henkilöstö • Työvoiman saatavuus- ja vaihtuvuushaasteet voivat vaikeuttaa palvelutuotantoa ja nostaa yhtiön kustannuksia.

• Muutokset työehtosopimuksissa voivat nostaa yhtiön kustannuksia.

• Työehtosopimusten ollessa katkolla voi syntyä lakkouhka tai työtaistelu, joka voi johtaa hetkelliseen työnteon keskeytymiseen.

• Henkilöstötyytyväisyyden heikentyminen voi vaikuttaa Luotean kilpailuetuun, joka rakentuu pitkälti osaavan ja motivoituneen

henkilöstön työllä.

• Henkilöstön työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkekustannusten kohoaminen voivat vaikuttaa Luotean kilpailukykyyn ja kan-

nattavuuteen negatiivisesti.

• Työntekijäkokemuksen parantaminen tarjoamalla koulutusta, kehittämällä perehdytystä ja esihenkilötyötä sekä edistämällä

henkilöstön urakiertoja ja etenemismahdollisuuksia.

• Yhteistyö kaupunkien työvoimapalvelujen, valtion toimijoiden sekä eri oppilaitosten kanssa työvoiman saannin varmistami-

seksi.

• Työperäisen maahanmuuton sekä erityisryhmien työllistämisen edistäminen.

• Säännöllisesti tehtävät työtehtävä- ja kohdekohtaiset riskiarvioinnit sekä työpaikkaselvitykset ja henkilöstön työkyvyn ja jak-

samisen tuki työkykyä ylläpitävällä toiminnalla.

• Luotean oma sairauskassa, joka tukee Luotean työkyvynhallintaa ja täydentää työterveyshuoltoa.

• Sopiva työ -malli, jossa tavoitteena on kuntouttaa ja työllistää työkyvyttömyyseläkeriskin piirissä olevia henkilöitä.

Strategiset

kehitys-

hankkeet

• Luotealla on käynnissä useita strategisia kehityshankkeita, joilla haetaan kasvua sekä parannetaan toiminnan tehokkuutta

ja toimintamalleja. Hankkeiden suunniteltua hitaampi eteneminen tai muut haasteet voivat heikentää Luotean kilpailukykyä.

• Strategisten hankkeiden toteutuksen säännöllinen seuranta on vastuutettu ja korjaavia toimenpiteitä tehdään tarvittaessa. Vaih-

toehtoisia etenemispolkuja kartoitetaan osana hankkeita. Luotea arvioi jatkuvasti strategisten kehityshankkeiden toteutukseen

vaadittavia kyvykkyyksiä ja kehittää ja hankkii niitä tarvittaessa ulkoisilta toimittajilta.

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Operatiiviset riskit

Riski Riskin kuvaus Riskin hallinta

ICT-järjestel-

mät,

tietoturva ja

tietosuoja

• Osittaisjakautumisen myötä tieto- ja viestintäjärjestelmiin ja niiden käyttöönottoon liittyvät häiriöt, viivästykset ja toiminnalli-

set haasteet voivat vaikuttaa Luotean toimintaan ja asiakaspalveluun.

• Liiketoimintakriittisten järjestelmien uusimiset voivat aiheuttaa häiriöitä palvelutuotannossa.

• Kyberrikollisuus voi vaarantaa yhtiön tietoturvan ja tietosuojan sekä häiritä liiketoiminnan jatkuvuutta esimerkiksi tietomurto-

jen, haittaohjelmien tai palvelunestohyökkäysten seurauksena.

• Järjestelmäympäristön kehittäminen ja ICT-ympäristön käyttövarmuuden turvaaminen mm. kartoittamalla toiminnalle kriit-

tiset järjestelmät ja määrittelemällä ja tarkentamalla vastuita järjestelmätoimittajien ja Luotean välillä.

• Uusien järjestelmien ja niihin liittyvien toimintamallien käyttöönottojen perusteellinen suunnittelu.

• Tietoturvaa ja tietosuojaa koskevat ohjeet ja henkilöstön kouluttaminen.

Vahinkoriskit • Työtapaturmat voivat aiheuttaa merkittävän nousun vakuutusmaksuissa sekä pahimmassa tapauksessa vaikeuttaa yhtiön

mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin.

• Asiakaskohteen avainten häviäminen voi aiheuttaa lisäkustannuksia esimerkiksi lukitusten uusimisesta sekä heikentää asia-

kasluottamusta ja yhtiön mainetta.

• Tavoitteellistettu ennakoiva työturvallisuustyö ja henkilöstön perehdyttäminen työturvalliseen työtapaan.

• Selkeä ja kattava avaintenhallintaprosessi sekä jatkuva, kaikki toimintamaat ja tytäryhtiöt kattava vakuutusturva.

Hankintariskit • Polttoaine-, sähkö- ja muiden hankintakustannusten nousu voi heikentää Luotean kannattavuutta. • Hankintaketjun hallinta ja kaluston käyttövoimien hajauttaminen sekä hinnoittelun ja tehokkuuden parantaminen.

• Asiakassopimukset, jotka mahdollistavat hinnankorotukset tuotantokustannusten noustessa.

Sääolosuhteet • Sään ääri-ilmiöt, esimerkiksi huomattavasti kasvanut vuotuinen sade- ja lumimäärä, voivat aiheuttaa kustannusten nousua-

palvelutuotannon vaikeutuessa. Esimerkiksi talven lumisademäärien vaihtelu voi vaikuttaa merkittävästi talvikunnossapidon

kustannuksiin ja resurssitarpeeseen.

• Yhtiö hallitsee riskiä mitoittamalla resurssinsa joustavasti, käyttämällä alihankintaverkostoa kysyntäpiikkien tasaamiseen

sekä seuraamalla aktiivisesti sääennusteita ja lumitilannetta operatiivisen suunnittelun tukena. Lisäksi sopimuksissa pyri-

tään huomioimaan sääolosuhteiden vaihtelu mahdollisuuksien mukaan.

Rahoitusriskit • Korkotason mahdollinen nousu voi lisätä yhtiön korkokustannuksia. Sijoitukset ulkomaan valuutoissa (SEK). • Tarkempia tietoja rahoitusriskien hallinnasta on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 4.2.

Vastuullisuusriskit

Riski Riskin kuvaus Riskin hallinta

Ympäristö-

riskit

• Muutokset ilmastolainsäädäntöön, kansallisissa ja kansainvälisissä tavoitteissa ja polittisessa ohjauksessa voivat hidastaa

vähähillisen kalustoteknologian kehitystä tai vaikuttaa negatiivisesti polttoaineiden hintaan tai päästöihin.

• Luotean omat ilmastotavoitteet, toimenpiteet niiden edistämiseksi sekä toimitusketjulle osoitetut erilliset ilmastotavoitteet

ovat linjassa skenaariotarkastelun havaintojen kanssa. Luotea hallitsee siirtymäriskejä arvioimalla markkinamuutoksia sekä

reagoimalla niihin oikea-aikaisesti.

Sosiaaliset

riskit

• Turvallisuus on keskiössä Luotealla työskentelyssä. Tapaturmat ovat mahdollisia perusteellisista työturvallisuuteen liittyvistä

prosesseista ja koulutuksesta huolimatta.

• Toimitusketjussa tapahtuvat ihmisoikeusrikkomukset ja työtapaturmariskit

• Kattava koulutus, viestintä, turvallisuuden johtamiseen liittyvät ohjeet ja periaatteet sekä säännölliset turvallisuuskartoitukset

ja ennakoiva turvallisuustyö.

• Lakien ja työehtosopimusten huolellinen noudattaminen. Riskien huolellinen arviointi ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden

toteuttaminen riskiperusteisesti.

• Huolellisuusvelvoitteen toteutumisen varmistaminen, ihmisoikeusriskiarvioinnin päivitys 2026

• Toimitusketjun vastuullisuuden huomioiminen: Tapa toimia ohjeet toimittajille, toimittajien itsearviointi, riskiarviointityökalu

auditointien priorisointiin, KPI mittarit, Vastuu group-luotettava kumppani seuranta

Eettinen

liiketoiminta

• Osallistuminen korruptioon tai lahjontaan. • Korruption ja lahjonnan määrätietoinen ehkäisy muun muassa henkilöstön säännöllisellä koulutuksella.

• Ilmoituskanava, joka löytyy intranetista ja verkkosivuilta.

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Kestävyysraportti

ESRS 2 Yleiset tiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

EU taksonomia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

E1 Ilmastonmuutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit . . . . . . . . . . . . 58

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60

S1 Oma työvoima . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

S2 Arvoketjun työntekijät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet

Luotea Oyj:n konsernikestävyysraportti on laadittu komission delegoidun asetuksen

(EU) 2023/2772 (jatkossa kestävyysraportointistandardi) ja Euroopan parlamentin

ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (CSRD) mukaisesti, jonka kestävyysrapor-

tointia koskevat säännökset on implementoitu Suomen kirjanpitolain (1336/1997)

7 lukuun. Tämä kestävyysraportti kattaa kaikki Luotean konserniyritykset, jotka on

esitetty tilikauden 1.1.–31.12.2025 konsernitilinpäätöksessä (liitetieto 5.2), ellei rapor-

toitavien tietojen yhteydessä ole toisin mainittu.

Luoteassa toteutettiin 31.12.2025 konsernin osittaisjakautuminen, jonka myötä

kiiteistöpalveluliiketoiminnat ja kiertotalousliiketoiminnat eriytettiin kahdeksi itsenäi-

seksi pörssiyhtiöksi. Elokuussa 2025 julkaistun jakautumissuunnitelman mukaisesti

kiertotalousyhtiölle perustetaan 31.12.2025 uusi emoyhtiö, jolle siirtyvät kiertotalois-

liiketoiminnat, ja se tulee jatkamaan Lassila & Tikanoja Oyj -yritysnimellä. Kiinteis-

töpalveluliiketoiminta pysyy jakautuvassa yhtiössä, joka jatkaa uudella yritysnimellä

Luotea Oyj 31.12.2025 alkaen.

Jakautuvan yhtiön hallituksen arvion mukaan kiertotalous- ja kiinteistöpalve-

luliiketoimintojen eriyttäminen voisi kasvattaa omistaja-arvoa mahdollistamalla

molemmille liiketoiminnoille kohdennettujen omien strategioiden ja kasvumahdol-

lisuuksien tehokkaamman toteuttamisen. Osittaisjakautuminen tulee vuodesta

2026 alkaen vaikuttamaan huomattavasti Luotealle olennaisiin kestävyysaiheisiin

ympäristövaikutuksiltaan merkittävämmän kiertotalousliiketoiminnan siirtyessä

pois konsernista. Jakautumisen myötä Luotea uudistaa strategiansa ja strategiset

tavoitteensa mukaan lukien ei-taloudelliset vastuullisuustavoitteet vuonna 2026.

Olennaisiin kestävyysaiheisiin liittyvät politiikat, toimintaperiaatteet ja toimenpide-

suunnitelmat päivitetään vastaamaan jakautuvan yhtiön tarpeita. Päivityksiä teh-

dään erityisesti yhtiön ympäristöpolitiikkaan ja siirtymäsuunnitelmaan, joka liittyy

Luotean ilmastonmuutoksen hillintää koskeviin toimiin.

Kestävyysraportin tiedot raportoidaan kahden kokonaisuuden osalta: Luotea

jatkuvat toiminnot ja Luotea yhteensä (jatkossa Luotea tai yhtiö). Ellei toisin mai-

nita, Luotea jatkuvat sisältävät emoyhtiö Luotea Oyj:n, Luotea Siivous Oy:n, Luotea

Kiinteistöhuolto Oy:n, Luotea Kiinteistötekniikka Oy:n, Luotea Service Ab:n ja Luotea

FM Ab:n. Luotea yhteensä kattaa Luotean jatkuvat toiminnot ja lopetetut toiminnot

L&T Ympäristöpalvelut Oy:n, L&T Teollisuuspalvelut Oy:n ja Sand & Vattenbläst i

Tyringen AB:n koko vuoden 2025 ajalta sekä Recond Konsept Ab ja Viemärihuolto

Reinikka Oy joulukuun 2025 ajalta (jatkossa lopetetut toiminnot tai kiertotalouslii-

ketoiminta). Luotea ei raportoi tietoja yhtiöittäin. Omaa työvoimaa koskevat tiedot

on jaettu myös maakohtaisiin tietoihin. Arvoketjua koskevat tiedot Luotea raportoi

tiettyjä olosuhteita koskevien tietojen mukaisesti. Liikesalaisuuksiin ja immateriaa-

lioikeuksiin liittyvät tiedot eivät ole vaikuttaneet Luotean kannalta olennaisten tie-

tojen raportointiin.

BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Raportoidut kestävyysaiheet ja kestävyyden tunnusluvut perustuvat Luotean

tekemään kaksinkertaiseen olennaisuuden arviointiin eli kaksoisolennaisuusana-

lyysii, joka on päivitetty vuonna 2025. Kaksoisolennaisuusanalyysissä on sovellettu

ESRS 1:n jaksossa 6.4 esitettyjä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin määritelmiä.

Samoja aikahorisonttimääritelmiä noudatetaan tässä kestävyysraportissa. Mitta-

reiden osalta kestävyysraportti noudattaa tilinpäätöksen raportointikautta. Lisätie-

toja kaksoisolennaisuusanalyysistä ja sen tuloksista on kerrottu kohdassa ESRS 2

IRO-1, s. 21-23.

Kaksoisolennaisuusanalyysissä tehty vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvi-

ointi sekä näihin liittyvät yhtiön toimintaperiaatteet, toimet, tavoitteet ja mittarit

koskevat pääsääntöisesti Luotean omaa toimintaa lukuun ottamatta seuraavia

kokonaisuuksia, jotka koskevat arvoketjua:

ESRS E1 Ilmastonmuutos

• Luotea raportoi scope 3 -päästöt GHG-protokollan mukaisesti (upstream ja

downstream).

• Hiilikädenjälki kuvaa Luotean asiakkaille tuottamien palveluiden kautta synty-

neitä vältettyjä päästöjä.

• Luotea on asettanut erillisen arvoketjua koskevan ilmastotavoitteen.

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut

• Mittarit koskien pilaantuneiden maiden kunnostusta ja niitytyshankkeita liittyvät

asiakkaille tehtyihin palveluihin.

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

• Luotean kierrätysastetavoite koskee asiakkailta kerättyjä materiaaleja.

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

• Tiedot koskevat Luotean suoria toimittajia ja näiden työntekijöitä.

Raportoituidut scope 3 -päästötiedot on suurelta osin estimoitu käyttäen epäsuoria

lähteitä ja tietoihin liittyy epävarmuuksia. Laskennassa käytetty taustatieto perustuu

pääosin euromääräisiin ostotietoihin ja toimialaluokitukseen perustuviin yleisiin

päästökertoimiin. Kasvihuonekaasujen laskentaperusteissa on ilmoitettu toimitus-

ketjun päästölaskennassa hyödynnetyt toimittajan tai kolmannen osapuolen toi-

mittamat taustatiedot sekä laskennassa tehdyt oletukset. Muutoksena edelliseen

raportointikauteen tässä kestävyysraportissa yhtiön etätyöpolitiikka on otettu huo-

mioon Scope 3 kategoria 7 laskennassa. Kasvihuonekaasujen laskentaperusteet ja

muutokset laskennassa on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS E1-6, s. 52-57.

Raportoitu hiilijalanjälki on osittain estimoitu käyttäen epäsuoria lähteitä ja rapor-

toituun tietoon liittyy suurta epävarmuutta. Laskentamenetelmä, siinä tehdyt ole-

tukset ja laskentaan sisältyvä epävarmuus on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS

E1-6, s. 52-57.

Toimitusketjun työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten hallintaa koskevia tavoit-

teita on muutettu raportointivuodesta 2024 raportointivuodelle 2025. Tavoitteet

koskevat toimittajia koskevien eettisten periaatteiden ja toimittaja itsearvointipro-

sessien kattavuutta. Tavoitetasoa sekä soveltamisalaa on tarkistettu. Tavoitteet on

kuvattu kohdassa S2-5, s. 67.

Kutakin aihetta koskevat laskentaperiaatteet ja niissä käytetyt taustatiedot esi-

tetään kunkin aiheen yhteydessä. Eurooppalaisiin kestävyysstandardeihin liittyvä

tiedonantoindeksointi (ESRS = European Sustainability Reporting Standard) rapor-

toidaan kohdassa ESRS 2 IRO-2, s. 30–35.

Luotea on sertifioinut laatu-, työterveys- ja turvallisuus- sekä ympäristöjohtamis-

järjestelmänsä ISO9001, ISO 45001 ja ISO 14001 standardien mukaisesti. Muuten

kestävyysraportoinnin varmennuksen lisäksi Luotea ei ole sertifioinut tai hankkinut

kestävyysraportissa esitetyille mittareille kolmannen osapuolen varmennusta.

Kestävyysraportissa on esitetty vertailutiedot Luotean (jatkuvat ja lopetetut toi-

minnot yhteensä) sekä Luotea jatkuvat toiminnot osalta.

Siirtymäsäännöksissä on sovellettu ESRS 1 -standardin lisäyksessä C esitettyä

luetteloa ja Luotea hyödyntää komission 11.7.2025 antamaa ESRS standardia kos-

kevaa delegoitua asetusta ‘quick-fix’ ennakoitujen taloudellisten vaikutusten lasken-

nassa SBM-3 , E1-9, E4-6, ja E5-6 tiedonantovaatimusten osalta. Nämä on lueteltu

tiedonantoindeksoinnissa ESRS 2 IRO-2, s. 30–35. Lisäksi Luotea hyödyntää ESRS

1 kohdassa 10.2 esitetyä arvoketjua käsittelevää siirtymäsäännöstä seuraavissa

kokonaisuuksissa:

• E1 Biogeeniset hiilidioksidipäästöt kaikissa scope 3 -luokissa

• E1 Päästötiedot scope 3 -luokassa 2 (tuotantohyödykkeet)

• S2 Arvoketjun työntekijöiden kuuleminen

Kestävyysraportti julkaistaan vuosittain. Raportointikausi on sama kuin taloudelli-

sessa raportoinnissa eli 1.1.2025–31.12.2025.

GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Hallitus ja hallituksen valiokunnat

Luotean hallitus on ylin kestävyydestä vastaava elin. Hallituksen tehtävänä on huo-

lehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä

kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus

päättää asioista, joilla yhtiön toiminnan laajuus huomioon ottaen on huomattava

merkitys yhtiön toiminnalle. Lisäksi hallitus vastaa sille osakeyhtiölaissa, muualla

säädetyistä ja yhtiöjärjestyksessä määritellyistä tehtävistä.

Hallituksen tehtäviin kuuluu yhtiön strategian, suurten liiketoimintapäätösten

ja riskienhallintaprosessin valvonta sekä keskeisten liiketoiminnan harjoitta-

mista koskevien politiikkojen ja periaatteiden hyväksyntä. Hallitus hyväksyy muun

muassa yhtiön strategiset kestävyystavoitteet ja -mittarit, keskeiset yhtiön toimintaa

ohjaavat politiikat sekä yhtiön kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset. Strategisten

ESRS 2 Yleiset tiedot

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

tavoitteiden kehittyminen esitellään hallitukselle neljä kertaa vuodessa osavuosi-

katsauksen yhteydessä. Lisäksi hallitus käsittelee vuosittain yhtiön riskienhallinnan

tulokset, jotka käsittävät myös yhtiön ilmastoriskit.

Vuoden 2025 aikana hallitukselle järjestettiin erillinen yritysvastuuseen liittyvä

iltakoulu, jossa hallituksen jäsenet saivat tietoa yhtiön toimintaympäristön muu-

toksien kestävyyteen liittyvistä olennaisimmista vaikutuksista, riskeistä ja mahdolli-

suuksista. Yhtiöllä ei ole käytössä erillistä kontrollimenettelyä kestävyyteen liittyvien

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan vaan se arvioi niitä osana strate-

gisten riskien hallintaprosessia. Muun muassa yhtiön ilmastoriskit arvioidaan Luo-

tean riskienhallintaprosessin mukaisesti.

Yhtiön hallituksella on kaksi valiokuntaa; tarkastusvaliokunta sekä henkilöstö- ja

vastuullisuusvaliokunta. Vuonna 2025 tarkastusvaliokuntaan kuului neljä ja henki-

löstö- ja vastuullisuusvaliokuntaan neljä hallituksen jäsentä. Valiokuntien jäsenillä

on oltava valiokunnan tehtävien edellyttämä asiantuntemus ja kokemus. Hallitus

vahvistaa vuosittain valiokunnille työjärjestykset. Valiokunnilla ei ole itsenäistä pää-

tösvaltaa, vaan hallitus tekee päätökset asioista valiokuntien valmistelun pohjalta.

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta valmistelee hallituksen puolesta kaksois-

olennaisuusanalyysin, joka käsitellään tämän jälkeen tarkastusvaliokunnassa ja

hyväksytään hallituksessa. Kaksoisolennaisuusanalyysi päivitetään ja hyväksytään

hallituksessa vuosittain. Valiokunnan puheenjohtaja raportoi valiokunnan työstä

valiokunnan kokousta seuraavassa hallituksen kokouksessa. Valiokuntien pöytä-

kirjat toimitetaan hallituksen jäsenille tiedoksi.

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta

Yritysvastuun uudet painopistealueet sekä tulevat kehityskohteet käsitellään sään-

nöllisesti hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa. Valiokunnassa

valmistellaan Luotean vastuullisuudesta vastaavan johtajan esityksestä yhtiön kak-

soisolennaisuusanalyysin tulokset, jotka perustuvat yhtiön vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien arviointiin. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta seuraa ja arvioi

myös Luotean toimintaympäristön ja regulaation sekä sidosryhmätuen kehitty-

mistä. Vuonna 2025 henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta kokoontui neljä kertaa.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan työjärjestykseen kuuluu seurata ja arvioida vastuullisuuden

kehittymistä yhtiössä, yhtiön ESG-arviointien ja -analyysien tuloksia sekä avustaa

hallitusta kestävyysraportoinnin valmistelussa ja valvonnassa. Valiokunta seuraa ja

arvioi vastuullisuuteen liittyvää tavoiteasetantaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä

riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta. Vuonna 2025 tarkastusvaliokunta on seu-

rannut kestävyysraportoinnin etenemistä osana hallituksen toimintakertomuksen

työstöprosessia jokaisessa kokouksessaan.

Hallituksen monimuotoisuus ja osaaminen

Molemmat sukupuolet ovat olleet pitkään edustettuina yhtiön hallituksessa ja

sen valiokunnissa. Vuonna 2025 hallitus koostui 8 jäsenestä, joista 5/8 (62,5 %) oli

miehiä ja 3/8 (37,5 %) naisia, iältään 45–70-vuotiaita. Hallituksessa oli jäseniä yksi

enemmän kuin vuonna 2024 ja hallituksen sukupuoli jakauma myös tasoittu edel-

lisestä vuodesta, jolloin hallituksessa naisia oli kaksi viidestä jäsenestä. Hallituksen-

kausi päättyi 30.12.2025. 31.12.2025 työnsä aloittanut nykyinen hallitus koostuu 6

jäsenestä joista 4/6 on miehiä ja 2/6 on naisia, iältään 50-61 vuotiaita. Hallituksen

jäsenistä kukaan (0 %) ei ole yhtiön palveluksessa. Hallitus on arvioinut, että kaikki

(100 %) hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä.

Hallituksen jäsenet ovat perehtyneitä kiertotalous- ja kiinteistöalaan. Heillä on

laaja kokemus eri liiketoiminta-alueista sekä ymmärrys eri markkina-alueista ja

niiden erityispiirteistä aikaisemman kokemuksensa kautta. Hallituksen jäsenten

kokemus ja osaaminen tukevat palveluliiketoiminnan strategista kehittämistä.

Hallitus on arvioinut omaa toimintaansa ja osaamistaan yhtiön kannalta kes-

keisimmillä osa-alueilla. Hallituksen jäsenet ovat arvioineet, miten hyvin heidän

osaamisensa vastaa yrityksen liiketoimintaa, toimialaa, palveluita, maantieteellistä

laajuutta ja kestävyyden kannalta olennaisia osa-alueita. Kestävyyden kannalta kes-

keiset hallituksen osaamisalueet 2025 olivat

• ympäristövastuu (ESRS E1 Ilmastonmuutos, ESRS E4 Biologinen monimuotoi-

suus ja ekosysteemit, ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous),

• henkilöstöjohtaminen (ESRS S1 Oma työvoima),

• hyvä hallintotapa (ESRS 2 Yleiset tiedot, ESRS G1 Liiketoiminnan harjoitta-

minen),

• toimitusketjun hallinta (ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, ESRS G1 Liiketoiminnan

harjoittaminen),

• kansainvälinen markkinatuntemus (Suomen ja Ruotsin markkinat) ja

• toimialatuntemus (ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, ESRS S1 Oma

työvoima).

Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä

Toimitusjohtaja vastaa Luotean toiminnasta hallituksen antamien ohjeiden ja mää-

räysten mukaisesti sekä yhtiön strategiaprosessista. Toimitusjohtaja raportoi Luo-

tean hallitukselle. Toimitusjohtajaa avustavat konsernin johtoryhmän jäsenet, jotka

vastaavat kukin oman vastuualueensa osalta vastuullisuuden kehittämisestä ja

tunnistettujen kehitysteemojen johtamisesta ja toimeenpanosta. Näitä ovat muun

muassa yhtiön hallitukselle menevät politiikat, strategiset tavoitteet ja vastuullisuus-

työlle asetetut tavoitteet sekä kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset. Luotean toimi-

tusjohtaja valvoo kestävyystavoitteiden toimeenpanoa sekä raportoi hallitukselle ja

sen valiokunnille niiden vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Johtoryhmän

jäsenet raportoivat Luotean toimitusjohtajalle. Vuonna 2025 Luotean johtoryhmän

jäsenet osallistuivat myös hallituksen iltakouluun, joissa käsiteltiin CSRD-rapor-

tointia.

Luotealla vastuullisuustyön ohjaus ja kehitys on integroitu osaksi liiketoiminnan

johtamista. Yritysvastuu on sisällytetty yhtiön strategiaan ja huomioitu keskeisissä

mittareissa. Näin ollen yritysvastuun olennaiset näkökohdat on huomioitu ja niille

on asetettu mitattavat ja seurattavat tavoitteet. Luotea on tunnistanut toimintaansa

liittyvät keskeiset kestävyysteemat kaksoisolennaisuusarvioinnin avulla. Vastuulli-

suuden painopistealueet on määritelty Luotean toiminnan vaikutusten, keskeisten

sidosryhmien odotusten sekä strategisten painotusten pohjalta. Luotean hallitus

hyväksyy yritysvastuuntavoitteet strategian yhteydessä ja asettaa yhtiön pitkän

aikavälin tavoitteet. Lisäksi ympäristö- ja palvelualan yritykselle ominaiset liiketoi-

minnan ja toimintaympäristön erityispiirteet sekä YK:n kestävän kehityksen periaat-

teet ja Global Compact -aloitteen tavoitteet on huomioitu vastuullisuustyössä.

Konsernin johtoryhmä arvioi vuosineljänneksittäin yritysvastuun kehittymistä.

Kehittäminen tapahtuu pääosin liiketoimintalähtöisissä työryhmissä, mutta vas-

tuullisuustyön käytännön koordinoinnista ja raportoinnista vastaa yhtiön vastuul-

lisuudesta vastaava johtaja ja hänen alaisuudessaan toimiva vastuullisuusorga-

nisaatio. Liiketoiminnat ja muut funktiot vastaavat toimintansa vastuullisuudesta

ja määräystenmukaisuudesta yhtiön johtamisjärjestelmän mukaisesti. Luotean

johtamisjärjestelmä on sertifioitu ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 45001 -standardien

mukaisesti. Luotea konsernin 1.1.2025 - 30.12.2025 toimineessa johtoryhmässä oli

8 jäsentä, joista 12,5 % oli naisia ja 87,5 % miehiä. 31.12.2025 toimintansa aloitta-

neessa johtoryhmässä on 6 jäsentä, joista 33,3 % naisia ja 66,7 % miehiä.

Compliance-työryhmä

Politiikat ja periaatteet valmistellaan Luotean lakiasianjohtajan alaisuudessa toimi-

vassa compliance-työryhmässä, joka kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä hyväksyvät kaikki politiikat ja periaatteet, jonka jäl-

keen osa niistä hyväksytään vielä hallituksessa.

Compliance-työryhmässä katselmoidaan myös kestävyysraportointiin liittyvää

vaatimuksenmukaisuutta, kehitetään yhtiön lainsäädäntöön liittyvää seurantaa

sekä seurataan yhtiön ilmoituskanaviin tulevia poikkeamia. Compliance-työryh-

mään kuuluivat henkilöstö- ja lakiasianjohtaja sekä Compliance Officer vakituisina

jäseninä sekä henkilöstö ja HSQ-päällikkö, ympäristöpäällikkö, Head of Sustainabi-

lity ja yhteiskuntasuhdejohtaja.

Luotean compliance-työryhmä varmistaa, että yhtiön toimintaperiaatteet ovat

ajan tasalla. Suurin osa yhtiön kestävyyteen liittyvistä politiikoista on julkisia ja ne

löytyvät yhtiön verkkosivuilta. Lisäksi Luotealla on toimintaa ohjaavia sisäisiä suun-

nitelmia, kuten liiketoimintakohtaiset monimuotoisuussuunnitelmat ja politiikkoja

täydentäviä ohjeita, jotka löytyvät yhtiön sisäisistä viestintäkanavista.

Politiikat päivitetään kahden vuoden välein yhdessä asiantuntijoiden kanssa,

ja niille on määritelty vastuutahot ja hyväksyjät. Hallintotapaan liittyvät eettiset

periaatteet henkilöstölle, politiikka korruption ja lahjonnan estämiseksi, tietosuo-

japolitiikka, tietoturvapolitiikka, hankinnan lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskeva

ohje sekä niiden tavoitteet ja mittarit on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS G1-1,

s. 76–77. Työturvallisuuspolitiikka, henkilöstöpolitiikka ja ihmisoikeuspolitiikka on

kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S1-1, s. 63–64. Eettiset periaatteet toimittajille

on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S2-1, s. 73. Ympäristöpolitiikka on kuvattu

tarkemmin kohdassa ESRS E1-2, s. 49.

Luotea edellyttää työtehtäväkohtaisesti henkilöstöltä myös politiikkojen ja periaat-

teiden verkkokoulutusten suorittamista, ja niiden etenemistä seurataan complian-

ce-työtyhmässä ja johtoryhmässä. Osaamisen kehittämisestä vastaa lakiasiain- ja

henkilöstöjohtaja yhdessä HR-organisaation kanssa. HR-organisaatio laatii myös

yhtiökohtaiset henkilöstön kehittämissuunnitelmat. Kestävyysraportin kannalta

keskeiset yhtiön politiikat ja periaatteet on listattu vieressä. Kaikki listatut politiikat ja

periaatteet poislukien tietoturvapolitiikka ovat julkisesti saatavilla Luotean verkkosi-

vuilla.

Luottamusmiesorganisaatio ja eurooppalainen yritysneuvosto

Luotealla henkilöstöä edustavat pääsääntöisesti henkilöstön keskuudesta valitut

luottamusmiehet tai luottamusvaltuutetut.

Luottamusmiesten valinnasta ja tehtävistä on määrätty työehtosopimuksissa ja

osittain myös työlainsäädännössä. Luottamusvaltuutetun valinnasta ja tehtävistä

on puolestaan säädetty työlainsäädännössä.

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

asiakkuudet

hyvä hallintotapa

operatiivinen johta minen

sisäinen valvonta ja riskienhallinta

henkilöstöjohtaminen

kansainvälinen markkinatuntemus

ICT ja data-analytiikka

strategia ja yritysjärjestelyt

toimitusketjun hallinta

talous ja rahoitus

teknologiat

toimialatuntemus

ympäristövastuu

0 1 2 3

4 5

Pääasiallinen osaaminen

Hallituksen osaamiset

Nimi

Hallituksen

jäsen

vuodesta

Osaaminen Riippumaton yhtiöstä Riippumaton omistajista Tarkastusvaliokunta

Henkilöstö- ja vastuullisuus-

valiokunta

Muut samanaikaiset

pörssiyhtiöjäsenyydet

Jukka

Leinonen

2021

Asiakkuudet, ympäristövastuu, henkilöstöjohtaminen, ICT ja

data-analytiikka, operatiivinen johtaminen,

strategia jayritysjärjestelyt

Puheenjohtaja 2

Sakari

Lassila

2011

Hyvä hallintotapa, sisäinen valvonta ja riskienhallinta, stra-

tegia ja yritysjärjestelyt, talous ja rahoitus ja toimitusketjun

hallinta

Jäsen

Tuija Kalpala 2025

Ympäristövastuu, asiakkuudet/asiakaskokemus, toimiala-

tuntemus, strategia ja yrityskaupat ja operatiivinen johtami-

nen

Jäsen

Teemu

Kangas-Kärki

2016

Hyvä hallintotapa, ICT ja data-analytiikka, sisäinen

valvonta ja riskienhallinta, strategia ja yritysjärjestelyt ja ta-

lous ja rahoitus

Puheenjohtaja 1

Juuso

Maijala

2024

Asiakkuudet, henkilöstöjohtaminen, ICT ja

data-analytiikka, teknologiat ja toimitusketjun hallinta

Jäsen Jäsen

Anna-Maria

Ronkainen

2023

Asiakkuudet, henkilöstöjohtaminen, hyvä hallintotapa, ICT ja

data-analytiikka ja teknologiat

Jäsen 4

Pasi

Tolppanen

2020

Asiakkuudet, kansainvälinen markkinatuntemus, operatiivi-

nen johtaminen, toimialatuntemus ja teknologiat

Jäsen

Anna-Maria Tuo-

minen Reini

2025

Ympäristövastuu, hyvä hallintotapa, kansainvälinen markki-

natuntemus, toimialatuntemus ja toimitusketjun hallinta

Jäsen

Taulukossa on esitetty keskeisimmät osaamisalueet 30.12.2025 hallituksen jäsenille. Se, että osaamisaluetta ei ole erikseen lueteltu hallituksen jäsenen kohdalla, ei tarkoita sitä, että kyseisellä hallituksen jäsenellä ei olisi tätä osaamista.

Hallitusjäsenyys vuosina (henkilömäärä)

1-2 vuotta, 3

3-5 vuotta, 3

6-9 vuotta, 1

> 10 vuotta, 1

Sukupuolijakauma (henkilömäärä)

Miehiä, 5

Naisia, 3

Hallituksen monimuotoisuus ja osaaminen 1.1.2025 - 30.12.2025

12,5 %

37,5%

62,5%

37,5%

12,5%

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Pääasiallinen osaaminen

Hallituksen osaamiset

Nimi

Hallituksen

jäsen

vuodesta

Osaaminen Riippumaton yhtiöstä Riippumaton omistajista Tarkastusvaliokunta

Henkilöstö- ja vastuullisuus-

valiokunta

Muut samanaikaiset

pörssiyhtiöjäsenyydet

Soile

Kankaanpää

2025

Asiakkuudet, operatiivinen johtaminen, kansainvälinen

markkinatuntemus, strategia jayritysjärjestelyt ja toimiala-

tuntemus

Jäsen 1

Timo Karppinen 2025

Hyvä hallintotapa, sisäinen valvonta ja riskienhallinta, stra-

tegia ja yritysjärjestelyt, talous ja rahoitus ja toimitusketjun

hallinta

Puheenjohtaja 1

Juuso

Maijala

2024

Asiakkuudet, henkilöstöjohtaminen, ICT ja

data-analytiikka ja teknologiat

Jäsen 1

Johan

Mild

2025

Asiakkuudet, henkilöstöjohtaminen, operatiivinen johtami-

nen, strategia jayritysjärjestelyt, talous ja rahoitus ja toimi-

alatuntemus

Puheenjohtaja

Anna-Maria

Ronkainen

2023

Asiakkuudet, henkilöstöjohtaminen, hyvä hallintotapa, ICT ja

data-analytiikka ja teknologiat

Jäsen 3

Pasi

Tolppanen

2020

Asiakkuudet, hyvä hallintotapa, kansainvälinen markkina-

tuntemus, operatiivinen johtaminen, toimialatuntemus ja

teknologiat

Jäsen 2

Taulukossa on esitetty keskeisimmät osaamisalueet 31.12.2025 hallituksen jäsenille. Se, että osaamisaluetta ei ole erikseen lueteltu hallituksen jäsenen kohdalla, ei tarkoita sitä, että kyseisellä hallituksen jäsenellä ei olisi tätä osaamista.

Hallitusjäsenyys vuosina (henkilömäärä)

1-2 vuotta, 4

3-5 vuotta, 2

Sukupuolijakauma (henkilömäärä)

Miehiä, 4

Naisia, 2

Hallituksen monimuotoisuus ja osaaminen 31.12.2025

33,3%33,3%

66,7%66,7%

asiakkuudet

hyvä hallintotapa

operatiivinen johta minen

sisäinen valvonta ja riskienhallinta

henkilöstöjohtaminen

kansainvälinen markkinatuntemus

ICT ja data-analytiikka

strategia ja yritysjärjestelyt

toimitusketjun hallinta

talous ja rahoitus

teknologiat

toimialatuntemus

0 1 2 3

4 5

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Kokonaisuus Politiikka Vastuu Ylin hyväksymistaho Henkilöstölle suunnattu koulutus

Hallintotapa Eettiset periaatteet henkilöstölle Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Hallitus Verkkokoulutus

Hallintotapa

Politiikka korruption ja lahjonnan

estämiseksi

Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Verkkokoulutus

Hallintotapa Tietoturvapolitiikka Tietohallintojohtaja Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Verkkokoulutus

Hallintotapa Tietosuojapolitiikka Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Hallitus

Osa tietoturvapolitiikan

verkkokoulutusta

Hallintotapa Veropolitiikka Talousjohtaja Hallitus

Osa erikseen tunnistettujen

asiantuntijoiden perehdytystä

Hallintotapa

Toimittajan lahjoja ja vieraan-

varaisuutta koskeva ohje

Yhteiskuntasuhde- ja

vastuullisuusjohtaja

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Osa erikseen tunnistettujen

asiantuntijoiden perehdytystä

Yhteiskunta Henkilöstöpolitiikka Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Osa perehdytystä

Yhteiskunta Työturvallisuuspolitiikka Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Verkkokoulutus

Yhteiskunta Ihmisoikeuspolitiikka Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Hallitus

Osa eettisten periaatteiden

verkkokoulutusta

Yhteiskunta Eettiset periaatteet toimittajille Hankintajohtaja Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Osa sopimusvaatimuksia

Yhteiskunta Pakotevalvontapolitiikka Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Hallitus

Osa erikseen tunnistettujen

asiantuntijoiden perehdytystä

Ympäristö Ympäristöpolitiikka

Yhteiskuntasuhde- ja

vastuullisuusjohtaja

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Ei erityistä koulutusta, jalkautus

tavoitteiden, mittareiden ja

seurannan kautta

Eurooppalaisen yritysneuvoston eli European Works Council -kokous järjestetään

kaksi kertaa vuodessa ja siihen kokoontuvat henkilöstön edustajat molemmista

toimintamaista keskustelemaan vaihtelevista aiheista.

GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille

toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät

kestävyysseikat

Kestävyysseikat huomioidaan yrityksen strategiassa, suurten liiketoimintapää-

tösten yhteydessä ja riskienhallintaprosesseissa siltä osin, kun ne ovat kokonai-

suuden osalta olennaisia. Tämä sisältää myös olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien arvioinnin. Lisäksi hallitus seuraa osana riskienhallintaprosessia,

että Luotealla on riittävät valmiudet tunnistaa, arvioida ja hallita riskejä tehokkaasti.

Hallitus hyväksyy vuosittain Luotean kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset, joissa

käsitellään Luotean olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Luotealla

keskeisimmät vastuullisuustavoitteet raportoidaan hallitukselle neljä kertaa vuo-

dessa osavuosikatsausten yhteydessä ja ne ovat osa strategisia tavoitteita. Hallitus

arvioi osavuosikatsausten yhteydessä tarvittavia toimenpiteitä tavoitteiden ja mit-

tareiden saavuttamiseksi. Kestävyysriskien hallintaprosessi on osa yhtiön yleistä

riskienhallintaprosessia. Yrityskauppoihin liittyvä due diligence -prosessi on kuvattu

tarkemmin kohdassa ESRS 2 GOV-4, s. 16-17.

Raportointikauden aikana hallituksen ja sen valiokuntien kokouksissa ja ilta-

koulussa käsiteltiin muun muassa seuraavat kestävyyteen liittyvät kokonaisuudet:

• Vastuullisuustyön organisointi ja resurssointi

• Politiikkojen päivityksien katselmointi (tietosuojapolitiikka)

• Kaksoisolennaisuusanalyysiarvion tulosten hyväksyntä

• Kestävyysraportoinnin edistymisen seuranta tarkastusvaliokunnan kokouksissa

• Kestävyysraportointiin liittyvä kehitystyö hallituksen iltakoulussa

• Kestävyyttä koskevan regulaation seuranta

• Geopoliittisen tilanteen ja regulaation kehityksen luomat paineet, riskit ja mah-

dollisuudet liiketoiminnalle ja yritysvastuulle -katsaus hallituksen iltakoulussa

• Vastuullisuuden keskeisten tavoitteiden kehittyminen.

Raportointikauden aikana konsernin johtoryhmän kokouksissa käsiteltiin muun

muassa seuraavat kestävyyteen liittyvät kokonaisuudet:

• Vastuullisuustyön organisointi ja resurssointi

• Hankintapolitiikka

• Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset

• Toimittajien tapa toimia ohje

• EHSQ käsikirja

• Kestävyyttä koskevan regulaation seuranta

• Tietoturvapolitiikka

• Vastuullisuuden keskeisten tavoitteiden edistyminen

• Konsernin ilmastoa koskeva siirtymäsuunnitelma

Keskeiset politiikat 2025, vastuut ja politiikkoihin liittyvät koulutukset

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmään

Luotean hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta on laatinut ja hallitus

hyväksynyt palkitsemispolitiikan, joka on esitelty varsinaiselle yhtiökokoukselle

21.3.2024. Politiikkaa on tarkoitus noudattaa neljän vuoden ajan vuoden 2028 yhtiö-

kokouksen saakka. Palkitsemispolitiikassa on kuvattu yhtiön toimielinten eli halli-

tuksen ja toimitusjohtajan palkitsemisperiaatteet. Luotea on tilikaudella 2025 nou-

dattanut yhtiökokoukselle esiteltyä palkitsemispolitiikkaa. Palkitsemispolitiikasta ei

ole poikettu eikä palkkioita ole peritty takaisin.

Palkitsemispolitiikan mukaisesti hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisjär-

jestelmän tavoitteena on myötävaikuttaa omistaja-arvon suotuisaan kehitykseen,

edistää yhtiön kilpailukykyä, pitkän aikavälin taloudellista menestystä sekä yhtiön

asettamien tavoitteiden ja yhtiön strategian toteutumista. Ulkopuolinen, riippu-

maton konsultti tekee vuosittain hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän koko-

naiskompensaatioanalyysin, joka käydään läpi henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokun-

nassa.

Ylimääräinen yhtiökokous päätti 4.12.2025 Luotean hallituksen jäsenten palkki-

oista. Hallituksen jäsenten palkitseminen ei sisältänyt kestävyysseikkoihin liittyviä

palkkion osuuksia.

Toimitusjohtajan palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta

luontoisetuineen sekä vuosittain erikseen päätettävästä lyhyen aikavälin kannus-

tinpalkkiosta. Lyhyen aikavälin kannustinpalkkion tavoitteet asetetaan ja niiden

toteutuminen arvioidaan vuosittain. Lisäksi toimitusjohtaja kuuluu pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmänä toimivan osakepalkkiojärjestelmän piiriin. Hallitus päättää

toimitusjohtajan palkitsemisesta ja taloudellisista etuuksista. Ennen hallituksen

päätöksentekoa asiakokonaisuus valmistellaan hallituksen henkilöstö- ja vastuulli-

suusvaliokunnassa.

Lyhyen aikavälin kannustinpalkkio ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmänä toi-

miva osakepalkkiojärjestelmä muodostavat toimitusjohtajan palkitsemisen muut-

tuvan osan.

Toimitusjohtajan tilikauden 2025 lyhyen aikavälin kannustinpalkkion ansainta-

jakson kannustinpalkkio perustui konsernin tulokseen ja hallituksen määrittelemiin

strategisiin tavoitteisiin seuraavasti: konsernin liikevoitto 70 prosentin painotuksella,

käyttöpääoman parantaminen 20 prosentin painotuksella ja henkilöstön suosit-

teluindeksi (eNPS) 10 prosentin painotuksella. Tilikauden 2025 ansaintajaksolla

ansaintakriteerit toteutuivat siten, että kannustinpalkkio toteutui 38,0 prosenttisesti

enimmäismäärästä. Tilikauden 2025 ansaintajaksolta toimitusjohtajalle makse-

taan tilikaudella 2026 lyhyen aikavälin kannustinpalkkiota 103 658 euroa.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään kuuluu osakepohjainen kannustinoh-

jelma, joka kattaa tilikaudet 2023–2027. Luotean päästövähennystavoitteet (scope

1 ja 2) ovat osa yhtiön strategisia tavoitteita, ja ne on huomioitu johdon pitkän aika-

välin kannustinjärjestelmässä. Ohjelman ansaintajakso on pääsääntöisesti kolme

kalenterivuotta. Luotean hallitus päättää ansaintajakson ansaintakriteerit henki-

löstö- ja vastuullisuusvaliokunnan esityksestä. Hallitus seuraa ja arvioi suoriutu-

mista vuosittain.

Alla on kuvattu osakepalkkiojärjestelmät, joiden ansaintajaksot ovat tilikausi 2024

sekä tilikaudet 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027:

• Osakepohjainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso oli tilikausi 2024. Palk-

kion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 80 prosentin

painoarvolla ja hiilijalanjäljen pienentäminen 20 prosentin painoarvolla. Tili-

kauden 2024 ansaintajakson ansaintakriteerit täyttyivät siten, että palkitseminen

toteutui 23,51 prosenttisesti enimmäismäärästä. Tilikauden 2024 ansaintajak-

solta toimitusjohtajalle maksettiin 2025 tilikaudella 60 827,68 euroa pitkän aika-

välin kannustinpalkkiota (vastaten 7 382 kpl L&T:n luovutettavaa osaketta ja

sisältäen rahaosuuden) laskettuna 25.2.2025 keskikurssiin.

• Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet 2023–

2025. Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) keski-

arvo vuosina 2023–2025 50 prosentin painoarvolla, Lassila & Tikanoja Oyj:n osak-

keen relatiivinen kokonaistuotto (TSR) verrattuna Helsingin pörssin yleisindeksiin

30 prosentin painoarvolla sekä hiilijalanjäljen pienentäminen (ESG) 20 prosentin

painoarvolla. Tilikaudet 2023-2025 kattavan ansaintajakson ansaintakriteerit

täyttyivät siten, että palkitseminen toteutui 20 prosenttisesti enimmäismäärästä.

Ansaintajaksolta 2023-2025 toimitusjohtajalle maksettiin tilikaudella 2026 pitkän

aikavälin kannustinpalkkiota 49 560 euroa (osakepalkkio + rahaosuus).

• Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet 2024–

2026. Palkkion perustana konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) keskiarvo

vuosina 2024–2026 50 prosentin painoarvolla, Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen

relatiivinen kokonaistuotto (TSR) verrattuna Helsingin pörssin yleisindeksiin 30

prosentin painoarvolla sekä hiilijalanjäljen pienentäminen (ESG) 20 prosentin

painoarvolla. Kyseisen osakekannustinohjelman maksu tapahtuu kolmen

vuoden ansaintajakson jälkeen vuonna 2027.

• Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet 2025–

2027. Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) keski-

arvo vuosina 2025–2027 30 prosentin painoarvolla, Lassila & Tikanoja Oyj:n osak-

keen relatiivinen kokonaistuotto (TSR) verrattuna Helsingin pörssin yleisindeksiin

30 prosentin painoarvolla, hiilijalanjäljen pienentäminen (ESG) 20 prosentin pai-

noarvolla sekä liikevaihdon kasvu vuosina 2025–2027 20 prosentin painoarvolla.

Kyseisen osakekannustinohjelman maksu tapahtuu kolmen vuoden ansainta-

jakson jälkeen vuonna 2028.

Lassila & Tikanoja Oyj:n 31.12.2025 tapahtuneen osittaisjakautumisen johdosta

hallitus päätti alkuvuonna 2026 tarpeenmukaisista päivityksistä käynnissä olevien

jaksojen vuosille 2026 ja 2027. Päivitys koskee ESG-kriteerin sisältöä. ESG-kriteerin

sisältö päätetiin muuttaa ansaintajakson jäljellä oleville vuosille Hiilijalanjäljen pie-

nentämisen sijasta henkilöstökokemusta mittaavaksi eNPS:ksi. Palkkioiden suu-

ruudet ja ansaintakriteerit pysyivät muilta osin ennallaan. Ansaintajaksoilla vuo-

desta 2026 alkaen TSR ja ROCE on sidottu Luotean kehitykseen.

GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due

diligence-prosessista

Luotea noudattaa asianmukaista huolellisuutta toiminnassaan. Kestävyystee-

moihin liittyvät tiedot on huomioitu osana yhtiön yrityskauppoja, hankintoja ja

ihmisoikeusriskiarviota koskevissa prosesseissa.

Due diligence -prosessi yrityskauppojen yhteydessä

Yrityskauppojen yhteydessä tunnistetaan ja arvioidaan muun muassa ostettavan

yrityksen henkilöstöön liittyvät käytänteet, kuten työsopimukset, työturvallisuusjoh-

taminen sekä työterveyteen liittyvät kokonaisuudet. Riippuen toiminnan laadusta

prosessin aikana selvitetään myös ympäristölupiin liittyvät vaatimuksenmukaisuus

sekä tuotannon nykytila, jolla voisi olla vaikutuksia esimerkiksi Luotean ilmastota-

voitteiden kanssa. Selvitykseen kuuluu aina taloudellinen ja oikeudellinen läpikäynti.

Luotean yrityskauppoja koskeva huolellisuusvelvoite tehdään liiketoimintajohdossa

yhteistyössä yhtiön lakiosaston kanssa. Tarvittaessa hyödynnetään ulkopuolisia yri-

tysjärjestelyjen ammattilaisia avustamaan kohteen läpikäynnissä. Tehdyt selvitykset

ovat toimitusjohtajan, johtoryhmän ja hallituksen käytettävissä investointipäätöstä

tehtäessä.

Due diligence -prosessi hankinnoissa

Toimittajien due diligence otetaan huomioon hankintaprosessin eri vaiheissa. Luo-

tean vaatimustenmukaisuutta koskevat odotukset määritellään toimittajien eetti-

sissä periaatteissa, jotka ovat osa Luotean hankintasopimuksen liitteitä. Vaatimus-

tenmukaisuus todennetaan yhteistyön aikana itsearviointikyselyillä, auditoinneilla

ja tilaajavastuulain mukaisella seurannalla. Lisäksi sopimusneuvotteluiden yhtey-

dessä tarkistetaan toimittajan taloudelliset ja oikeudelliset tiedot. Luotea käyttää

monia pitkäaikaisia toimittajia, mikä edistää ketjun läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa

erilaisten toimintamallien pitkäjänteisen kehittämisen. Toimittajayhteistyöstä ja sen

kehittämisestä vastaa konsernin hankintajohtaja. Toimintaperiaatteet, toimet ja

tavoitteet on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S2,

s. 73–75.

Due diligence -prosessi ihmisoikeusriskiarviossa

Luotea kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia

sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä työntekijöiden oikeuksia, kan-

sainvälisiä sopimuksia ja YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavia periaatteita. Yhtiö

on sitoutunut tukemaan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmis- ja työoike-

usperiaatteita. Ihmisoikeudet on huomioitu myös Luotean julkisissa politiikoissa ja

suunnitelmissa, kuten henkilöstöä ja toimittajia koskevissa eettisissä periaatteissa,

ihmisoikeuspolitiikassa, työturvallisuuspolitiikassa ja sisäisessä monimuotoisuus-

suunnitelmassa. Luotean ihmisoikeusperiaatteet on hyväksynyt toimitusjohtaja ja

johtoryhmä.

Luotea toteutti vuonna 2024 koko yhtiötä koskevan ihmisoikeusriskiarvion, joka

käsitti oman toiminnan lisäksi Luotean toimitusketjun vaikutukset. Arvio perustui

YK:n ohjaaviin periaatteisiin ja OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille.

Arviossa nousseet Luotean suorat ja mahdolliset ihmisoikeusvaikutukset omassa

toiminassa ja arvoketjussa on otettu huomioon Luotean kaksoisolennaisuusana-

lyysissä 2025. Arvioissa nousseiden arvoketjuun liittyvien mahdollisten vaikutuksien

hallitsemiseki 2025 Luotea täsmensi ihmisoikeuksien kunniottamiseen liittyviä vaa-

timuksiaan toimittajien tapa toimia ohjeeseen.

Luotean toimitusjohtaja ja johtoryhmä päättävät kestävyystyön painopisteistä

ja lähestymistavasta, mukaan lukien ihmisoikeudet, sekä näitä koskevat tavoitteet

osana yhtiön vastuullisuusohjelmaa. Lisäksi toimitusjohtaja ja johtoryhmä hyväk-

syvät yhdessä hallituksen kanssa Luotean politiikat. Politiikkojen resurssointi ja

jalkautus on jokaisen toimialan vastuulla. Luotean vastuullisuusorganisaatio vastaa

ihmisoikeusvaikutusten arvioinnista tiiviissä yhteistyössä yhtiön henkilöstöhallinnon

ja hankinnan kanssa. Ihmisoikeuskysymykset on huomioitu myös henkilöstön kou-

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

lutuksissa, kuten eettisiä periaatteita koskevassa verkkokoulutuksessa ja työturvalli-

suuskoulutuksissa.

Luotealla on käytössä anonyymi ilmoituskanava, johon kaikki arvoketjun työnte-

kijät ja toimijat voivat jättää ilmoituksia epäillyistä työolosuhteisiin tai ihmisoikeus-

loukkauksiin liittyvistä väärinkäytöksistä. Ilmoituskanava on kuvattu Luotea julkisilla

verkkosivuilla, intranetissä ja henkilöstön ja toimittajien eettisisissä periaatteissa.

Tarkempi kuvaus ilmoituskanavakäytänteistä ja ilmoituksista on esitetty kohdassa

G1-1 s. 76–77.

Due diligence -prosessi kansainvälisten pakotteiden

noudattamisessa

Kansainvälisten pakotteiden tunnistamiseksi ja noudattamiseksi Luotea on sol-

minut vuonna 2025 sopimuksen palveluntarjoajan kanssa jatkuvasta pakoteval-

vonnasta. Vuonna 2025 Luotea myös laati koko konsernia koskevan pakoteval-

vontaa koskevan politiikan.

GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

kestävyysraportin osalta

Kestävyysraportointia koskevassa riskienhallinnassa huomioidaan kestävyysra-

portointiin liittyvät prosessit, käytetty data ja sen laatu sekä tarvittavat sisäiset ja

ulkoiset järjestelmät ja resurssit. Riskienhallintamallin tavoitteena on varmistaa

keskeisten kestävyysraporttiin liittyvien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta.

Riskejä seurataan kestävyysraportointiprosessin kaikissa vaiheissa, jotta niiden tun-

nistaminen ja arviointi tapahtuvat ennakoivasti ja mahdollisiin puutteisiin pystytään

reagoimaan ajoissa.

Riskienarvioinnista vastaa Luotean vastuullisuusorganisaatio yhdessä Luotean

talousjohtajan kanssa. Sen keskeiset tulokset raportoidaan vuosittain toimitusjoh-

tajalle ja johtoryhmälle sekä tarkastusvaliokunnalle. Tällä varmistetaan, että riski-

enhallintaan liittyvät toimenpiteet ovat johdonmukaisesti toteutettuja ja, että ne

tukevat yrityksen kestävyyteen liittyviä tavoitteita.

Käytössä oleva riskienarviointimalli sisältää riskien priorisointimenetelmät, joissa

riskejä arvioidaan vaikutusten ja todennäköisyyden perusteella. Lopullisissa tulok-

sissa huomioidaan myös yhtiön olemassa olevat toimintaperiaatteet ja käytänteet.

Merkittävimmät riskit liittyvät kokonaisuuksiin, jotka ovat joko vaikutusten tai toden-

näköisyyden kannalta huomattavia.

Vuoden 2025 riskienarvioinnissa merkittävin kestävyysraportointiin liittyvä riski

koskee Luoteassa valmisteltua ja 31.12.2025 toteutettua osittaisjakautumista. Osit-

taisjakautuminen vaikuttaa raportoitavan tiedon keruuseen ja vaati erityisjärjes-

telyjä kvantitatiivisen tiedon raportoinnissa tammikuussa 2026. Yhtiö on valmis-

tautunut osittaisjakautumiseen huolellisesti, käynyt tiedonkeruuprosessinsa läpi ja

ottanut huomioon erityisjärjestelyn raportoinnin aikataulussa.

Tietojen täydellisyyteen ja eheyteen voi liittyä riskejä, sillä osa ympäristöindikaatto-

reista kootaan manuaalisesti useista yrityksen tietojärjestelmistä. Luotea on tarken-

tanut ohjeistusta, selkeyttänyt prosessikuvauksia ja kehittänyt sisäistä kontrollia var-

mistaakseen, että mahdolliset tietovirheet havaitaan riittävän aikaisessa vaiheessa.

Luotea toteuttaa sisäisiä tarkastuksia varmistaakseen, että riskienhallinta- ja

valvontajärjestelmät toimivat odotetusti ja että niitä noudatetaan. Sisäisten tarkas-

tusten yhteydessä voidaan huomioida myös kestävyysraportointiin liittyvää riskien-

hallintaprosessia. Sisäisen tarkastuksen tulokset raportoidaan sekä toimitusjohta-

jalle ja johtoryhmälle että tarkastusvaliokunnalle.

SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Luotean liiketoiminta rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua kiinteistöjen digitali-

saatioon, energiatehokkuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyen, luoden lisä-

arvoa asiakkaille, sijoittajille ja muille sidosryhmille. Yhtiöllä oli vuonna 2025 kolme

toimialaa:

• Kiinteistöpalvelut Suomessa ja Ruotsissa parantavat asiakkaiden kiinteistöjen

arvoa ja tavoittelevat energiatehokkuuden jatkuvaa parantamista sekä luonnon

monimuotoisuuden lisäämistä.

• Kiertotalousliiketoiminta, jonka tehtävänä on pitää asiakkaiden materiaalit

tehokkaasti kierrossa mahdollisimman korkealla jalostusasteella kierrätys- tai

uusioraaka-aineina sekä tarjota puhdistus- ja ennallistamispalveluita. Toimi-

alalla on liiketoimintaa Suomessa ja Ruotsissa.

Vuoden 2026 alusta Luotealla on kaksi toimialaa: Kiinteistöpalvelut Suomi ja Kiin-

teistöpalvelut Ruotsi.

Palvelualan yrityksenä ja merkittävänä työllistäjänä henkilöstön työhyvinvointi ja

työkyky ovat keskeisiä menestystekijöitä liiketoiminnalle. Toimiva lähijohtaminen,

hyvä perehdytys sekä kehitysmahdollisuuksien tarjoaminen vaikuttavat henkilöstön

pysyvyyteen. Luotealla oli työsuhteessa 31.12.2025 ajankohtana yhteensä 5 007

henkilöä. Henkilöstön jakautuminen maittain on esittetty kohdassa S1-6, s. 67-68.

Kiinteistöpalveluissa yhtiön tavoitteena on pidentää kiinteistöjen elinikää tehok-

kaalla ja oikea-aikaisella siivouksella ja huollolla sekä tehostaa ja pienentää kiinteis-

töjen energiankulutusta. Luotean keskeisiä asiakkaita ovat sosiaali- ja terveysalan,

teollisuuden, rakentamisen, kaupan, logistiikan, julkisen sektorin ja kiinteistöalan

toimijat.

Vuoden 2025 loppuun asti Luotea toimi kiertotalousliiketoiminnoissa jäte- ja

sivuvirta-arvoketjussa. Kiertotalousliiketoiminta kattaa jätteiden synnyn, asiakkaan

tukemisen lajittelussa ja keräysastioiden valinnassa, kuljetuksen, kierrätyksen sekä

uusio- ja hyötykäytön. Toiminta varmistaa yhdessä asiakkaidensa ja kumppaniensa

kanssa tehokkaan jätelogistiikan ja raaka-aineiden kierrätyksen.

Kiertotalousliiketoimintojen arvoketjun alkupäässä ovat jätteiden ja sivuvirtojen

synty eri asiakastoimialoilla, kuten raskaassa tuotantoteollisuudessa, rakentami-

sessa, kaupan alalla, julkisella sektorilla ja muissa kiinteistöissä. Vuonna 2025 Kier-

totalousliiketoiminta on vastannut kymmenien tuhansien yritysten ja kotitalouksien

jätehuollosta Suomessa tukien heitä syntypaikkalajittelussa ja jäteraportoinnissa.

Kiertotalousliiketoiminnan arvoketjun loppupäässä raaka-aineiden kierrätystä ja

muuta hyödyntämistä toteuttavat kumppanit. Kiertotalousliiketoiminnan käsit-

telemät kierrätetyt materiaalit myydään teollisille asiakkaille, jotka käyttävät niitä

raaka-aineena omassa tuotantotoiminnassaan.

Muu keskeiset kumppanit Luotean arvoketjussa ovat palveluita tuottavat alihank-

kijat.

Strategia

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat megatrendejä, joiden hillintä luo Luotean liiketoi-

minnalle mahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon hidastaminen edel-

lyttävät energiatehokkuus- ja kiertotaloustekoja yhteiskunnalta, yrityksiltä ja yksi-

löiltä. Yritykset tarvitsevat vastuullisia kumppaneita kiertotalouteen siirtymisessä

sekä rakennusten ja kiinteistöjen energiatehokkuuden sekä luonnon monimuotoi-

suuden parantamisessa.

Kaupunkien kasvu jatkuu, ja odotukset rakennetulle ympäristölle lisääntyvät ja

luovat kysyntää Luotean palveluille. Kiinteistöille halutaan pitkä elinikä, ja vuosien

varrella muuttuvat tarpeet ja käyttö on huomioitava ylläpidossa sekä uuden raken-

tamisessa.

Luotean yhtiökokous päätti joulukuussa 2025 yhtiön kiertotalousliiketoimintojen,

eriyttämisestä uudeksi listatuksi yhtiöksi Lassila & Tikanoja Oyj:n osittaisjakautu-

misella. Hallituksen arvion mukaan kiertotalous- ja kiinteistöpalveluliiketoimintojen

eriyttäminen kasvattaa omistaja-arvoa mahdollistamalla molemmille liiketoimin-

noille omien strategioidensa ja kasvumahdollisuuksiensa tehokkaamman toteutta-

misen.

Vuonna 2025 Luotea toteutti strategiakauden 2022–2026 Kiertotalouden toimin-

nanjohtaja -strategiaa. Strategian mukaisesti yhtiön missiona on tehdä kiertota-

loudesta totta, ja yhtiö auttaa asiakkaitaan heidän kestävyystavoitteidensa saavut-

tamisessa. Luotea jatkuvat toiminnot laati vuoden 2025 aikana uutta strategiaa,

joka on tarkennettu Kiinteistöpalveluiden liiketoiminnoille Suomessa ja Ruotsissa.

Luotean jatkuvat toiminnot keskittyvät jatkossa kiinteistöalan palveluihin ja tarjoaa

kokonaisvaltaisia ratkaisuja kiinteistöjen koko elinkaaren ajalle.

Luotean jatkuvien palvelujen uusi missio on: Luomme ihmisille, yrityksille ja yhteis-

kunnalle arvoa, joka ulottuu pintaa syvemmälle. Kiinteistöpalvelumme tekevät

arjesta sujuvampaa ja vahvistavat asiakkaidemme liiketoimintaa. Jatkuva paran-

taminen on meille arkipäivää. Intohimomme on tehdä työmme vastuullisemmin

ja laadukkaammin – tulla koko ajan paremmaksi. Luotean jatkuvien toimintojen

uusi visio on: Luotsaamme tietä kohti älykkäämpää huomista. Vision mukaisesti

kehitämme uuden aikakauden kiinteistönhuoltoa. Työssämme teknologia ja inhi-

millinen osaaminen pelaavat saumattomasti yhteen: näin teemme rakennuksista

ympäristöystävällisempiä, älykkäämpiä ja käyttäjilleen toimivampia.

Strategiset hankkeemme vievät meitä kohti Luotean visiota. Kasvamme ydinliike-

toiminnassa tarjoamalla laadukkaita ja vastuullisia palveluja, jotka tuottavat asi-

akkaalle mitattavaa arvoa. Tehostamme toimintaamme modernien ja yhtenäisten

toimintamallien avulla. Rakennamme samalla työpaikkaa, jossa ihmiset voivat

hyvin, kehittyvät ja pysyvät – tavoitteenamme olla alan paras työpaikka. Lisäksi vah-

vistamme kilpailukykyämme hyödyntämällä digitaalisia palveluita ja tekoälyä edel-

läkävijän otteella.

Kiinteistöpalvelut Suomi- ja Kiinteistöpalvelut Ruotsi -toimialoilla keskitytään kan-

nattavuuden parantamisen rinnalla kehittämään kannattavan kasvun polkuja.

Kasvua haetaan keihäänkärkipalvelujen kautta, jotka luovat merkittävää kus-

tannus- ja vastuullisuushyötyä asiakkaille sekä tuovat Luotean jatkuville toiminnoille

uusia kannattavia asiakkaita ja parantavat asiakaspysyvyyttä. Kilpailukykyiset

keihäänkärkipalvelut mahdollistavat markkinoita nopeamman kasvun nykyisissä

toiminnoissa.

Keihäänkärkipalveluja ovat kiinteistöjen datalähtöiset palvelut, energiatehokkuus-

palvelut sekä vastuullisuuden asiantuntijapalvelut. Palvelujen avulla parannetaan

asiakkaiden vastuullisuutta, esimerkiksi vähentämällä hiilijalanjälkeä, lisäämällä

luonnon monimuotoisuutta ja tarjoamalla ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeu-

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

tumiseen. Datalähtöiset palvelut tarjoavat laadukkaampaa raportointia, tehostavat

kiinteistöjen käyttöä sekä parantavat olosuhteita ja energiatehokkuutta.

Luotea jatkuvat toiminnot kehittää jatkuvasti ydinpalvelujensa vastuullisuutta.

Kehitystyöllä vastataan asiakkaiden tarpeisiin ja saadaan kilpailuetua. Asiakkaille

on luotu raportointiportaali, josta voidaan seurata esimerkiksi palvelun laatua ja

hiilijalanjälkeä. Vastuullisuustyön kehittämiseen ja johtamiseen käytetään omaa

työkalua, vastuullisuusindeksiä, joka kuvaa työn edistymistä. Vastuullisindeksissä

seurataan säännöllisesti: sosiaalisen vastuullisuuden, ympäristökuormituksen, hiili-

kädenjälki sekä toiminnan laadun kehitystä valittujen mittareiden avulla.

Vahva tase ja hyvin kehittynyt sopimuskanta luovat erinomaiset edellytykset

orgaaniselle ja epäorgaaniselle kasvulle strategiakaudella. Luotea haluaa olla asi-

akkaidensa paras vastuullisuuskumppani ja erinomainen työpaikka alan parhaille

osaajille. Luotea investoi strategiakaudella toimintamalliensa uudistamiseen, mikä

mahdollistaa entistäkin kustannustehokkaamman palvelutuotannon.

Luotea mittaa strategiansa onnistumista taloudellisilla tavoitteilla sekä vastuulli-

suus- ja sidosryhmätavoitteilla.

Toimintaympäristö

Kiinteistöpalvelumarkkinoiden toimintaympäristö Suomessa oli varsin hankala.

Talouden epävarmuus heijastui kiinteistöpalveluiden kysyntään ja markkinoihin.

Asiakkaat kilpailuttivat palveluita ahkerasti ja etsivät kustannustehokkaita ratkai-

suja palveluiden tuottamiseen. Asiakkaiden kustannusfokus heijastui toisaalta

sitten Luotean keihäänkärkipalveluiden kuten dataohjatun siivouksen ja energiate-

hokkuusratkaisujen volyymin kasvuun.

Julkisella sektorilla, kunnissa ja sotealueilla, kustannusfokus näkyi erityisen sel-

västi. Markkinavuoropuheluja erilaisten tukipalveluiden kustannustehokkaista

palveluratkaisuista käytiin aktiivisesti. Julkisen sektorin tukipalvelumarkkinan avau-

tuminen näyttää kiihtyvän Suomessa, jossa kuitenkin ollaan vielä selkeästi jäljessä

Ruotsin tilanteesta.

Suomessa julkisen sektorin palvelumarkkinan avautumista kilpailulle pyritään

vauhdittamaan Hankintalaki- uudistuksella. Uudistus eteni Luotean näkökulmasta

odotusten ja toiveiden mukaisesti. Laissa on tarkoitus asettaa kuntien sidosyksikön

omistukselle 10 % vähimmäisomistusraja, millä on merkittävä vaikutus mark-

kinoiden avautumiseen. Julkisella sektorilla on edelleen runsaasti epäterveitä in

house- rakenteita, joilla keinotekoisesti pyritään sulkemaan markkinoita ja välttä-

mään kilpailua. Hankintalaki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2026 aikana.

Suomessa ja Ruotsissa vaikea työllisyystilanne on tuonut tilapäistä helpotusta

Siivouspalveluiden työvoiman saatavuuteen. Vaihtuvuus on muutaman viimeisen

vuoden aikana painunut ennätysalhaiselle tasolle. Rakenteellinen haaste työvoiman

riittävyydestä on alalle edelleen merkittävä haaste, mikä vaatii investointeja myös

tulevaisuudessa.

Loppuvuodesta Suomessa käytiin yhteiskunnallista keskustelua työelämän kes-

tävistä käytännöistä. Toimittaja Paavo Teittisen kirja Pitkä vuoro nosti päivänvaloon

räikeitä epäkohtia siivousalan työntekijöiden kohtelussa. Luotean mielestä keskus-

telu ja epäkohtien esiin nostaminen on tärkeä ja se konkretisoi vastuullisuustyön

merkitystä koko arvoketjussa.

Vastuullisuussääntely on parhaillaan EU:n tarkastelussa. Eurooppalaisten yri-

tysten kilpailukykyä pyritään parantamaan keventämällä hallinnollista taakkaa,

selkeyttämällä vastuullisuussääntelyä ja kohdentamalla sitä vaikutuksiltaan olen-

naisiin suuryrityksiin.

Sääntelyn yksinkertaistamista toimeenpannaan Omnibus- aloitteilla, joista Luo-

tean kannalta olennaisimmat liittyvät kestävyysraportointia (CSRD) ja yritysvas-

tuuta (CSDDD) koskeviin direktiivejä sekä EU- Taksonomia- asetukseen.

EU:n tavoitteet sääntelyn sujuvoittamisesta ovat oikeita ja tervetulleita. Varsinkin

kestävyysraportointidirektiivi on raportointivelvoitteen laajuuden ja yksityiskoh-

taisuuden osalta liian kunnianhimoinen. Vastuullisuustyöstä on tullut liian rapor-

tointikeskeinen, jolloin taka-alalle on jäänyt yritysten strateginen työ liiketoiminnan

uudistamiseksi vastaamaan kestävää kehitystä.

Luotea on omilla vastuullisen siivouksen ja kiinteistöhuollon kehitysohjelmil-

laan pyrkinyt integroimaan vastuullisuuden osaksi palveluratkaisuja. Konseptit

ohjaavat Luoteaa ja sen asiakkaita valitsemaan kiinteistöjen ylläpidossa kestävät

käytännöt.

Suomessa implementoidaan parhaillaan energiatehokkuusdirektiivin sekä

rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksia kansalliseen lainsäädän-

töön. Jäsenvaltiolle on annettu paljon liikkumatilaa sen suhteen, kuinka korkealle

Strategiset vastuullisuustavoitteet 2025

Mittari Tavoite 2025 2024

Henkilöstön suosittelu,

eNPS

> 50 vuoteen 2026

mennessä

24 21

Hiilijalanjälki (scope 1 ja 2 ) -50 % vuoteen 2030

mennessä suhtees-

sa vuoteen 2018

-53 -42

Hiilikädenjälki kasvaa nopeammin

kuin liikevaihto

-378,8 -438,2

Kokonaistapaturmataajuus

(TRIF)

19 vuoteen 2026

mennessä

18 19

Sairauspoissaoloprosentti alle 4,3 % vuoteen

2026 mennessä

5,0 5,0

Eettiset periaatteet -koulutuksen

kattavuus henkilöstössä

100% omasta henki-

löstöstä

68 64

Nostaa kerättyjen ja käsiteltyjen

materiaalien kierrätysastetta

70 %:iin 2030 men-

nessä

49,8 55,2

rima asetetaan. Suomen hallitusohjelman mukaisesti direktiivin kansallinen

toimeenpano tehdään mahdollisimman vähäisillä muutoksilla voimassa oleviin

säädöksiin. Luotea energiatehokkuusratkaisujen tarjoajana tukee kunnianhi-

moisia tavoitteita.

Energiatehokkuuden parantaminen tulisi nähdä paitsi kulutuksen ja pääs-

töjen mitigointikeinona myös ja erityisesti kiinteistön arvon kasvattajana.

Vastuullisuustyö tukee Luotean strategiaa

Luotean vastuullisuusohjelman tavoitteissa on huomioitu toimintaympäristön

mahdolliset vaikutukset. Nykyisen vastuullisuusohjelman tavoitteet edistävät

Luotean tavoitetta olla alan vastuullisin kumppani.

• Palveluiden kautta Luotea luo ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja luontokadon

hillitsemiseksi ja edistää materiaalien kiertoa sekä luo ratkaisuja rakennetun

ympäristön kestävään käyttöön.

• Luotea arvostaa työpaikan monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä

panostaa työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen.

• Luotea toimii oikein ja läpinäkyvästi koko arvoketjussa. Hyvä hallinto on Luo-

tean kestävyystyön kulmakivi.

Luotean vastuullisuusohjelma sisältää tavoitteita vuoteen 2030 asti. Keskeiset

vastuullisuusohjelman mitattavat tavoitteet 2025 koskevat Luotean ilmastota-

voitteita, kierrätysastetta, henkilöstön työturvallisuustaajuutta, terveyttä ja työtyy-

tyväisyyttä sekä eettisten periaatteiden koulutuskattavuutta. Toimitusketjun vaa-

timuksenmukaisuutta mitataan toimittajien eettisten periaatteiden kattavuuden

ja siihen liittyvän itsearvioinnin kautta.

Keskeiset kestävän kehityksen tavoitteet

Luotea on sitoutunut tukemaan toiminnassaan YK:n kestävän kehityksen tavoit-

teita (Sustainable Development Goals). Yhtiö on tunnistanut seuraavat tavoitteet

keskeisiksi sen toiminnan kannalta:

• Tavoite 7: edullista ja puhdasta energiaa

• Tavoite 8: ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

• Tavoite 10: eriarvoisuuden vähentäminen

• Tavoite 11: kestävät kaupungit ja yhteisöt

• Tavoite 12: vastuullista kuluttamista

• Tavoite 13: ilmastotekoja

• Tavoite 15: maanpäällinen elämä.

Sitoutuminen kansallisiin ja kansainvälisiin aloitteisiin

Luotea on sitoutunut tukemaan seuraavia keskeisiä julistuksia ja sopimuksia:

• YK:n kestävän kehityksen periaatteet vuodesta 2018

• Global Compact -periaatteet vuodesta 2018

• ILO:n perussopimus työelämän perusoikeuksista

• YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

• Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukset

• Tieteeseen perustuvat päästötavoitteet (SBTi)

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Arvonluonti

Panostamalla kestäviin ratkaisuihin Luotea tavoittelee kasvavaa arvoa kaikille kes-

keisille sidosryhmilleen.

Resurssit

• Luotealla on vankka ammattitaito vähähiilisten ja resursseja säästävien palve-

lujen kehittämisessä.

• Luotea kehittää jatkuvasti uusia ratkaisuja energiatehokkuuden, älykkään sii-

vouksen, teollisuuden sivuvirtojen, luontopalveluiden ja kiertotalouden edistämi-

seksi. Ratkaisut parantavat asiakkaiden toiminnan tehokkuutta, nostavat kiin-

teistöjen arvoa ja vähentävät ympäristövaikutuksia.

• Luotea huolehtii työntekijöiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta ja investoi työ-

kykyyn ja hyvinvointiin. Koulutusmahdollisuudet ja sertifikaatit, kuten ISO 9001,

ISO 14001 ja ISO 45001, tukevat laadukasta ja kestävää toimintaa.

Tulokset

• Materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys säästävät neitseellisiä luonnonvaroja

sekä vähentävät jätteiden ja päästöjen määrää.

• Kiinteistöpalvelut edistävät liiketoimintaratkaisuillaan kiinteistöjen energiate-

hokkuutta, kiinteistöjen tuottavuutta ja arvoa sekä luonnon monimuotoisuutta.

• Työturvallisuus on parantunut vuosittain, ja Luotea vie hyviä käytänteitä myös

alihankkijoille ja kumppaneille.

• Luotea on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka.

SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset

Sidosryhmätyön painopiste on niissä sidosryhmissä, joihin Luotean toiminnan vai-

kutukset kohdistuvat eniten ja jotka pystyvät toiminnallaan vaikuttamaan eniten

Luotean liiketoiminta- ja kestävyystavoitteiden toteutumiseen. Sidosryhmien odo-

tukset huomioidaan Luotean strategiatyössä ja liiketoimintavalinnoissa. Sidosry-

mien näkemykset olivat myös keskeinen osa Luotean kaksoisolennaisuusanalyysiä.

Keskeiset sidosryhmät ovat asiakkaat, oma henkilöstö ja potentiaaliset työnte-

kijät, sijoittajat, valtakunnalliset ja alueelliset päättäjät ja vaikuttajat, kansalaisjär-

jestöt, media sekä toimittajat ja alihankkijat.

Luotea käy aktiivista vuoropuhelua tärkeimpien sidosryhmiensä kanssa. Yhtiö

mittaa säännöllisesti sidosryhmätukea asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyskyselyillä

sekä kolmannen osapuolen tekemän mainetutkimuksen kautta. Luotea osallistuu

myös Ecovadis -yritysvastuuarviointiin, joka mittaa Luotean vastuullisuustyön

laatua ja, jota kautta Luotea saa yritysvastuuseen liittyviä kysymyksiä ja kehityseh-

dotuksia asiakkailtaan. Vuoropuhelun ja mittausten avulla Luotea tunnistaa sidos-

ryhmien odotukset sekä määrittelee tarpeelliset kehittämistoimenpiteet. Asiakas- ja

henkilöstötyytyväisyyttä koskevat kyselyn ja mainetutkimuksen tulokset sekä niihin

liittyvät mahdolliset kehityskohteet raportoidaan vähintään kerran vuodessa toimi-

tusjohtajalle ja johtoryhmälle sekä hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokun-

nalle. Vuonna 2025 mainetutkimusta ei toteutettu osittaisjakautumiseen valmistau-

tumisen johdosta.

Luotean nykyinen strategia ja vastuullisuusohjelman tavoitteet ovat linjassa

sidosryhmäodotuksien kanssa. Luotean strategiaan tai liiketoimintalliin ei ole tehty

Sidosryhmä

Keskeiset mielenkiinnon

kohteet 2025 Odotuksiin vastaaminen Vuorovaikutus

Asiakkaat Asiakaspalvelu- ja tyyty-

väisyys, toimitusvarmuus,

viestintä ja raportointi,

hinnoittelu, työolot arvoket-

jussa, kiertotalous, kier-

rätys ja ennallistaminen,

energiatehokkuus.

• Luotea kehitti kestävyyttä edistäviä liiketoimintaratkaisuja

liittyen luonnon ennallistamiseen ja monimuotoisuuden

edistämiseen.

• Luotea on jatkanut digitaalisten asiointikanaviensa kehi-

tystä toimivuutta sekä liiketoimintakohtaisia toimenpiteitä

palveluiden tehokkuuden optimoimiseksi asiakas rajapin-

nassa.

Yritysasiakkaiden suositteluhalukkuutta mittaava

asiakaskysely (NPS) sekä useita asiakaskohtaisia

kyselyitä. Asiakaspalvelu (puhelin, digitaaliset asioin-

tikanavat) sekä vuoropuhelu asiakasvastaavien ja

myynnin kanssa. Markkinointiviestintä ja digi- ja muut

tapahtumat.

Oma henkilöstö Henkilöstön fyysinen ja

henkinen hyvinvointi, työs-

säjaksaminen, koulutus ja

osaamisen kehittäminen

sekä lisäksi työtyytyväisyys

ja henkilöstökokemus.

• Luotea tarjosi monipuolisia fyysisen ja henkisen hyvin-

voinnin palveluja työntekijöille sekä työssäoppimismah-

dollisuuksia, urapolkuja ja koulutuksia.

• Luotea laajensi koulutustarjontaansa vahvistamalla hen-

kilöstön hyvinvointia tukevia teemoja koulutustarjonnassa,

kuten ajanhallinnon, tiimitaitojen ja itsensä kehittämistä.

Palaute- ja kehityskeskustelut, Fiilinki-henkilöstöky-

selyt, yhteistoiminta ja European Works Council -toi-

minta, työpajat, digi- ja muut tilaisuudet ja sisäisen

viestinnän kanavat, kuten intranet ja Teams.

Potentiaaliset

työntekijät

Työnantajamielikuva ja

työntekijäkokemus.

• Luotea hyödynsi aiempien vuosien tapaan laajasti digitaa-

lisia mahdollisuuksia kertoa työstä Luotealla potentiaali-

sille työnhakijoille ja osallistui erilaisiin ura- ja rekrytointita-

pahtumiin.

Yhteistyö oppilaitosten kanssa, rekrytointi- ja urata-

pahtumat, työnantajamielikuvan kehittäminen ja

tiedon jakaminen sosiaalisen median kanavien väli-

tyksellä.

Sijoittajat ja

omistajat

Osittaisjaukautuminen,

taloudellinen suoritus-

kyky, strategia ja sen ete-

neminen, liiketoiminnan

vastuullisuus ja ESG-luo-

kitukset, asiakas- ja henki-

löstötyytyväisyys.

• Luotea on tiedottanut osittaisjakautumisen etenemisestä

ajantasaisesti

• Luotea osallistui valikoituihin ESG-kyselyihin ja kehitti kes-

tävyysraportointia.

• Luotea kävi myös aktiivista vuoropuhelua sijoittajien

kanssa kestävyysasioista.

Pörssitiedotteet, talouskatsaukset, vuosiraportointi,

konsernin verkkosivut, webcast- lähetykset, säännöl-

liset sijoittajatapaamiset ja vuosittainen yhtiökokous.

Päättäjät ja vaikut-

tajat (ml. valtakun-

nalliset ja

alueelliset päättäjät)

sekä elinkeino- ja

työnantajajärjestöt

Kiertotalous ja ilmaston-

muutoksen hillintä, työl-

listäminen, työolot sekä

markkinoiden toimivuus ja

kilpailuneutraliteetti.

• Luotea osallistui elinkeino- ja työmarkkinajärjestöjen toi-

mintaan.

• Luotea edisti aloitteita vihreän siirtymän vahvistamiseksi

sekä työmarkkinoiden kehittämiseksi.

• Luotea teki Suomessa aloitteita kiertotalouden vauhditta-

miseksi

• Luotea on edistänyt osatyökykyisten työmahdollisuuksia

sekä työperäistä maahanmuuttoa

Toiminta järjestöissä, vuoropuhelu viranomaisten ja

päättäjien kanssa, yhteistyöhankkeet, projektit, kyse-

lyihin vastaaminen, verkkosivut ja vuosiraportointi.

Media ja

kansalaisjärjestöt

Kiertotalouden käytännön

edistysaskeleet, luonnon

monimuotoisuutta edis-

tävät käytännön teot, työ-

olot ja ihmisoikeudet.

• Luotea julkaisi lukuisia lehdistötiedotteita ja osallistui

haastatteluihin.

Lehdistötiedotteet, haastattelut, julkaisut, mediati-

laisuudet, yhtiön verkkosivut ja sosiaalisen median

kanavat. Vuoropuhelu ja kyselyihin

vastaaminen.

Toimittajat ja

alihankkijat

Laatu,

vastuullinen hankinta,

arvoketjun työntekijät.

• Luotea kävi vuoropuhelua ja toteutti auditointeja ja itsear-

viointeja.

Vuoropuhelu, kyselyihin vastaaminen, auditoinnit ja

itsearvioinnit.

Keskeisimmät sidosryhmät ja niiden mielenkiinnon kohteet, odotukset ja vuorovaikutus

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

ryhmien silmissä.

Korruptioon ja lahjontaan liittyvät riskit voivat aiheuttaa maine- ja taloudellisia

vahinkoja yhtiölle. Luotea hyödyntää säännöllistä koulutusta, tarkastuksia ja tiuk-

koja sääntöjä osapuolten sitouttamiseksi. Eettisten periaatteiden noudattaminen

on Luotealle ensisijaisen tärkeää. Se vahvistaa yhtiön mainetta vastuullisena toimi-

jana ja luo luottamusta asiakkaiden ja sidosryhmien keskuudessa.

Ympäristöön liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Luotean ympäristöön liittyvät vaikutukset liittyvät suurelta osin konserniin vuoden

2025 loppuu asti kuuluneen kiertotalousliiketoiminnan strategiaan ja liiketoimin-

tamalleihin. Kiertotalousliiketoiminnoissa asiakkaille tuotetut palvelut vähentävät

päästöjä (hiilikädenjälki) sekä edistävät materiaalin kierrätystä. Samalla edistetään

luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähennetään arvoketjun riippuvuutta neitseelli-

sistä raaka-aineista. Tämä näkyy asiakkaille tehokkaana jätehuoltona, jossa materi-

aalien kierrätys on ensisijaista riippumatta jätelajista.

Jatkuvien toimintojen osalta Luotean tuottamat energiatehokkuusratkaisut

vaikuttavat myönteisesti asiakkaiden kiinteistöjen sähkön kulutukseen samalla

vähentäen energian käytöstä syntyneitä päästöjä. Luotea uskoo vahvan kysynnän

energiankulutuksen hallintapalveluille jatkuvan ja odottaa kasvua tähän liittyvässä

palveluliiketoiminnassaan. Vastaavasti yhtiön tuottamat luontopalvelut, kuten

ympäristörakentamisen pilaantuneiden maiden kunnostushankkeet, kiinteistöpal-

veluiden niitystyshankkeet ja vieraslajien poistamiseen vaikuttavat positiivisesti bio-

logiseen monimuotoisuuteen. Nämä toimet tukevat luonnon monimuotoisuuden

säilymistä ja parantavat ympäristön tilaa ja lukeutuvat kasvumahdollisuuksiin.

Luotean liiketoimintayksiköt ovat riippuvaisia energiasta esimerkiksi logistiikan ja

kiinteistötoimintojen osalta. Tästä syntyy myös huomattava määrä hiilidioksidipääs-

töjä. Valtaosa päästöistä syntyy kuitenkin toimitusketjussa. Toimet ilmastonmuu-

toksen hillitsemiseksi ovat keskeisiä näiden vaikutuksien lieventämiseksi.

Yhteisökohtainen vaikutus hiilikädenjälki syntyy asiakkaille tuotettujen palvelujen

kautta. Hiilikädenjälki kertoo, paljonko yhtiö on pystynyt tietoisten valintojen ja rat-

kaisujen avulla välttämään päästöjä ja ilmastokuormitusta, joita se aikaisemmilla

toimintatavoillaan tuotti. Luotean tavoitteena vuoteen 2025 asti on ollut kasvattaa

toiminnan positiivista ilmastovaikutusta.

Mahdolliset riskit lyhyellä aikavälillä liittyvät kiertotalousliiketoimintoja koskevaan

sääntelyn tiukentumiseen sekä markkinoiden ja taloudellisten ajureiden, kuten

rahoituksen muutoksiin. Sääntelyn muutokset voivat kasvattaa kustannuksia esi-

merkiksi yhtiön siirtyessä kohti vähäpäästöisempiä toimintoja, mutta samalla ne

luovat uusia mahdollisuuksia, erityisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien ener-

giamuotojen osalta sekä kierrätysratkaisujen ja materiaalitehokkuuden kehittyessä.

Vaikutuksissa, riskeissä ja mahdollisuuksissa tapahtuneet

muutokset edelliseen raportointikauteen verrattuna

Kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella Luotealle olennaisiin kestävyysaiheisiin ei

tullut muutosta raportointikaudella. Luotean olennaisissa vaikutuksissa, riskeissä ja

mahdollisuuksissa tapahtuneet muutokset verrattuna edelliseen raportointikauteen

on koottu taulukkoon s. 28.

Kestävyysaiheen E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut Osa-ai-

heen vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan osa-osa-aiheen esim. maa-

perän sulkeminen osalta taloudellisten vaikutusten pisteytys ei ylittänyt olennai-

vuoden 2025 aikana sidoryhmien eduista ja näkemyksistä johtuvia muutoksia.

Vastuullisuustavoitteita päivitetään säännöllisesti huomioiden myös mahdolliset

muutokset toimintaympäristössä ja sidosryhmäodotuksissa. Keskeiset tulevat kehi-

tyskohteet kuvataan kunkin kokonaisuuden yhteydessä osana yhtiön kestävyysra-

portointia.

Luotea on tiivistänyt sidosryhmien odotukset seuraaviin kolmeen näkökulmaan:

• Vastuullisen liiketoiminnan toiminnanjohtajuus: Yhtenä alan johtavana yhtiönä

Luotean odotetaan kehittävän koko alaa yhteiskunnan kannalta oikeaan suun-

taan ja toimivan ympäristöasioissa oikein ja kestävästi.

• Hyvä työnantajuus: Suurena työllistäjänä ja palveluyrityksenä Luotea edellyte-

tään olevan vastuullinen työnantaja, joka pitää huolta henkilöstönsä hyvinvoin-

nista ja kohtelee henkilöstöään hyvin ja tasapuolisesti sekä noudattaa erityistä

huolellisuutta haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden työsuhteissa.

• Hyödyllinen kumppani: Luotean odotetaan olevan asiakkaidensa hyödyllinen

kumppani, joka kehittää uusia palveluita ja tukee asiakkaita heidän omien

tavoitteidensa saavuttamisessa sekä pitää kiinni lupauksistaan.

Luotea ottaa oman työvoiman edut, näkemykset ja oikeudet huomioon strate-

giassaan ja liiketoimintamallissaan monin tavoin. Luotea on tunnistanut ja arvioinut

omaan työvoimaan liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, ja keskeisiksi

teemoiksi ovat nousseet työllisyysturva, työaika, riittävä palkkaus, yhdistymisva-

paus, työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet, työmarkki-

naosapuolten vuoropuhelu, työ- ja yksityiselämän tasapaino, terveys ja turvallisuus

sekä sukupuolten tasa-arvo. Luotean strategisena painopistealueena on alan

parhaiden osaajien saaminen, ja henkilöstön hyvinvointi on keskeinen menestys-

tekijä liiketoiminnalle. Luotea käy laajaa ja monipuolista vuoropuhelua henkilös-

tönsä kanssa, ja henkilöstön näkemykset huomioidaan liiketoimintastrategiaa

laadittassa. Lisäksi Luotean eettiset periaatteet henkilöstölle, henkilöstöpolitiikka,

ihmisoikeuspolitiikka ja työturvallisuuspolitiikka ohjaavat toimintaa ja varmistavat

työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisen. Tarkemmin omaa työvoimaa on kuvattu

kohdassa S1, s. 63–72.

Luotea huomioi myös arvoketjun työntekijöiden intressit, näkemykset ja oikeudet

sekä heidän ihmisoikeuksiensa kunnioittamisen toiminnassaan. Luotean eettisissä

periaatteissa toimittajille määritetään vähimmäisvaatimukset, joita toimittajien

on kunnioitettava ja noudatettava omassa toiminnassaan ja toimitusketjussaan.

Eettiset periaatteet sisältävät muun muassa työntekijöiden oikeuksien kunnioitta-

misen, työturvallisuuden sekä lapsi- ja pakkotyön käytön kiellon. Luotea edellyttää

toimittajiaan sitoutumaan näihin periaatteisiin ja ne ovat myös sisällytetty osaksi

Luotean hankintasopimuksia. Lisäksi Luotea seuraa ja arvioi toimittajien eettisten

periaatteiden vaatimuksenmukaisuutta erillisellä itsearviointimallilla. Yhtiö on myös

tunnistanut ja arvioinut yhteistyössä hankinnan kanssa toimitusketjun mahdolliset

ihmisoikeusriskit (toteutettu vuonna 2024). Arviointi on osa yhtiön ihmisoikeusperi-

aatteita.

Luotealla on erillinen, julkinen anonyymi ilmoituskanava, jonka kautta arvoketjun

työntekijät voivat ilmoittaa väärinkäytöksistä. Luotea käsittelee mahdolliset ihmis-

oikeusrikkomukset selkeiden toimintaohjeiden mukaisesti ja toteuttaa tarvittaessa

korjaavia toimenpiteitä. Tarkemmin arvoketjun työntekijöitä on kuvattu kohdassa

ESRS S2, s. 73–75.

SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdolli-

suudet sekä niiden vuorovaikutus strategiaan ja lii-

ketoiminta-mallien kanssa

Luotean olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet perustuvat vuoden 2025

aikana päivitettyyn kaksoisolennaisuusanalyysin. Päivitystyössä arvioitiin Luotean

liiketoiminnoissa ja toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja muutosten

merkitystä aiempaan vuonna 2024 tehtyyn olennaisuuden arvioon. Päivityksessä

tarkasteltiin olennaisuutta yhtiön toimialojen kiinteistöpalvelut ja kiertotalousliike-

toiminta osalta, että yhtiötä kokonaisuutena. Luotean olennaiset vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet ja mihin ne keskittyvät yhtiönliiketoiminnoissa ja arvoketjussa on

esitetty kootusti taulukossa, s. 24-27

Osittaisjakautumisen vaikutus Luotean olennaisiin vaikutuksiin,

riskeihin ja mahdollisuuksiin

Kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten perusteella olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet ympäristön, yhteiskunnan ja hallinnon osalta ilmenevät lyhyellä

aikavälillä. Osittaisjakautuminen vaikuttaa merkittävästi Luotean vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien olennaisuuteen jatkuvien toimintojen osalta keskipit-

källä ja pitkällä aikavälillä. Kestävyysaiheiden E4 biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit ja E5 resurssien käyttö ja kiertotalous osalta olennaiset vaikutukset

ja mahdollisuudet keskittyvä lopetettuihin toimintoihin (kiertotalousliiketoiminta)

ja sen arvoketjun alku- ja loppupäähän, ja ovat olennaisia Luotealle vain lyhyellä

aikavälillä. Kestävyysaiheen E1 ilmastonmuutos osalta yhtiön positiivista vaikutusta

ilmastonmuutoksen hillintään arvioidaan yhteisökohtaisella mittarilla hiilikäden-

jälki (tnCO

e). Hiilikädenjälki syntyy pääasiassa kiertotalousliiketoiminnassa ja sen

arvoketjussa ja vaikutus on niin ikään olennainen Luotealle vain lyhyellä aikavälillä.

Ilmastonmuutoksen siirtymäriskit kohdistuvat merkittäviltä osin kiertotalousliike-

toimintaan ja sen arvoketjun alkupäähän ja ovat Luotealle olennaisia vain lyhyellä

aikavälillä.

Oman ja arvoketjun henkilöstöön ja liiketoiminnan harjoittamiseen

liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Suurena palvelualan toimijana oma henkilöstö on keskeinen voimavara yhtiön

strategian ja palveluiden toteuttamisessa. Luotean toiminta on riippuvainen myös

toimitusketjusta sekä sen tuottamista palveluista ja tuotteista. Toimintatavoilla yhtiö

vaikuttaa oman työvoiman ja arvoketjun työntekijöiden henkilöstön hyvinvointiin,

työturvallisuuteen, työterveyteen, monimuotoisuuteen ja työkäytänteisiin.

Suomen ja Ruotsin vahva lainsäädäntö ja yhteiskunnallinen rakenne luovat

hyvän pohjan arvoketjun työkäytänteiden edistämiselle. Lisäksi omilla toimintata-

voilla yhtiö vaikuttaa arvoketjun henkilöstön ihmisoikeuksiin ja työkäytänteisiin ja

vähentää siten mahdollisia riskejä, jotka toteutuessaan voivat heikentää Luotean

mainetta, vaikeuttaa työvoiman saatavuutta ja lisätä vaihtuvuutta.

Hyvän hallinnon käytännöt luovat pohjan Luotean yritystoiminnalle. Liiketoi-

minnan harjoittamisen keskeiset positiiviset vaikutukset liittyvät Luotean hyvän

yrityskulttuurin, kuten yhtiön eettisiin periaatteiden, korruption ja lahjonnan torju-

misen käytänteisiin sekä väärinkäytösten ilmoittamisen prosesseihin. Yhtiön omat

politiikat, periaatteet ja ohjeet ohjaavat käytänteitä niin omassa toiminnassa kuin

arvoketjussa ja toimet niissä vahvistavat yhtiön luotettavuutta asiakkaiden ja sidos-

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

suuden kynnysarvoa, eikä tunnistettua kiertotalousliiketoimintaan kohdentuvaa

mahdollisuutta raportoida. Aiheen olennaisuudelle ei tullut vahvistusta sidosryhmä-

haastatteluista eikä luontovaikutusten ja riippuvuuksien arvioinnista 2025. Osa-osa-

aihe oli valittu raportoitavaksi vuonna 2024 kvalitaativisessa tarkastelussa.

Kestävyysaiheen S2 Arvoketjun työntekijät olennaisuuden arvioinnissa otet-

tiin huomioon vuonna 2024 tehdyn Luotean ihmisoikeusriskiarvioinnin tulokset.

Arviossa tunnistetut avoketjun työntekijöihin kohdistuvat mahdolliset olennaiset

ihmisoikeusriskit, jotka liittyivät työturvallisuuteen, työoloihin sekä syrjintään, otet-

tiin huomioon osa-osa-aiheiden pisteytyksessä siten, että vaikutuksen vakavuus

on ensisijainen sen todennäköisyyteen nähden. Osa-osa-aiheet, jossa tunnistettu

ihmisoikeusriski otettiin huomioon, olivat osa-aiheen työolot kaikki osa-osa-aiheet

ja osa-aiheen Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille osa-osa-

aihe Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi. Piste-

ytys muuttui siten, että osa-osa-aihe Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan

ja häirinnän torjumiseksi nousi uudeksi olennaiseksi vaikutukseksi. Työolojen osalta

ainoastaan osa-osa-aihe Terveys ja työturvallisuus ylitti olennaisuuden kynnysarvon.

Vuonna 2024 arvoketjun työntekijöiden työoloihin liittyvät mahdolliset negatiiviset

vaikutukset oli nostettu kvalitatiivisessa tarkastelussa olennaiseksi kokonaisuudes-

saan. Luotean tämänhetkinen arvio kuitenkin on, että Luotean vaikutukset ja riskit

tämän osa-aiheen osalta varsinkin suorien toimittajien osalta ovat vähäiset.

Kestävyysaiheen G1 Liiketoiminnan harjoittaminen osa-aihe suhteet tavara- ja

palveluntoimittajiin vaikutusten pisteytys ei ylittänyt olennaisuuden kynnysarvoa

sisäisessä arviossa eikä vaikutusten olennaisuudelle tullut vahvistusta sidosryhmä-

haastateluissa 2025. Luotea ei tämän takia raportoi tiedonantovaatimuksen ESRS

2 G1-2 - Suhteet toimittajiin sekä ESRS 2 G1-6 - Maksukäytännöt mukaisia tietoja

vuonna 2025. Osa-aiheeseen liittyvät vaikutukset nousivat vuonna 2024 raportoi-

taviksi kvalitatiivisessa tarkastelussa. Luotean toimittajahallintaan liittyvää kehitys-

työtä on jatkettu aktiivisesti vuonna 2025 ja toimittajasuhteiden hallinnasta vastaa

dedikoidut kategoriapäälliköt.

Osa-aihe väärinkäytösten paljastajien suojelu vaikutusten pisteytys ei ylittänyt

olennaisuuden kynnysarvoa sisäisessä arviossa. Aiheen olennaisuudelle ei tullut

vahvistusta sidosryhmähaastateluissa 2025. Toimintaympäristössä tai omassa

toiminnassa ei tunnistettu muutoksia, jotka olisivat vaikuttaneet arvioon. Osa-ai-

heeseen liittyvät vaikutukset nousivat vuonna 2024 raportoitaviksi kvalitatiivisessa

tarkastelussa. Luotealla on olemassa olevat käytännöt, joita noudatetaan, jotta hen-

kilötiedot pysyvät salassa. Luotean tietoon ei ole tullut, että Luotean WB kanavaa

pidettäisiin epäluotettavana.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset

vaikutukset sekä vaikutus strategiaan ja liiketoimintaan

Yhtiö arvioi vuosittain mahdollisuudet ja riskit sekä niiden taloudelliset vaikutukset

ja riskeihin liittyvät hallintakeinot.

Luoteaon hallinnut raportointikautena olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdol-

lisuuksia taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tuloksiin ja kassavirtoihin yhtiön

olemassa olevilla riskinhallintakeinoilla ja toimintaperiaatteilla. Raportointikauden

aikana olennaisista kestävyysriskeistä ei ole syntynyt merkittäviä taloudellisia vai-

kutuksia ja niiden arvioidaan jäävän vähäiseksi riskien osalta niin lyhyellä kuin pit-

källä aikavälillä. Näihin ei odoteta kirjanpitoarvoihin liittyviä oikaisuja seuraavan

tilikauden aikana.

Luotean strategian ja liiketoimintamallien resilienssi käsitellä yhtiön olennaisia

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioidaan olevan hyvä strategiakaudella

2022–2026. Yhtiöllä on vakiintuneet riskienhallintakäytännöt, sopeutumiskyky

markkinoiden muutoksiin ja tiivis toimintaympäristöseuranta. Luotea hakee kasvua

energiatehokkuuspalveluissa panostamalla Smartti-palvelun kehitykseen. Kasvua

haetaan liiketoimintoja kehittämällä sekä mahdollisesti täydentävillä yritysostoilla.

Kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella Luotean olennaiset yhteiskuntaan ja

ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (vaikutusten olennaisuus) sekä kestävyyteen

liittyvät riskit ja mahdollisuudet (taloudellinen olennaisuus) liittyvät ympäristön

osalta ilmastonmuutokseen (E1), biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosystee-

meihin (E4), resurssien käyttöön ja kiertotalouteen (E5) sekä yhteiskunnan osalta

omaan työvoimaan (S1) ja arvoketjun työntekijöihin (S2). Lisäksi liiketoiminnan

harjoittamiseen (G1) liittyvä kokonaisuus on olennainen Luotealle. Nämä kaikki

kokonaisuudet sisältyvät myös Luotean nykyiseen vastuullisuusohjelmaan ja niillä

on yhteys yhtiön strategiaan.

Ympäristön kannalta olennaiset kestävyysseikat (E1, E4 ja E5) ovat linjassa Luo-

tean vuonna 2025 noudatetun strategian kanssa, jonka tavoitteena on hillitä ilmas-

tonmuutosta ja luontokatoa sekä edistää raaka-aineiden kestävää käyttöä. Kierto-

talous on avainasemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Luotean strategia

on riippuvainen myös yhteiskunnasta ja ihmisistä, mikä heijastuu vaikutuksiin, ris-

keihin ja mahdollisuuksiin niin oman työvoiman (S1) kuin arvoketjun työntekijöiden

(S2) osalta. Luotean tavoitteena on tarjota työntekijöille tasapainoinen arki, jossa

jokainen voi työskennellä omana itsenään, sekä edistää ihmisoikeuksia toimitus-

ketjussaan. Liiketoiminnan harjoittamista (G1) koskevat toimintaperiaatteet sekä

yrityskulttuuri luovat pohjan kestävälle liiketoiminnalle. Luotean tavoitteena on hyvä

ja reilu hallinto.

Yhtiön olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien nykyiset ja enna-

koidut vaikutukset sen liiketoimintamalliin, arvoketjuun, strategiaan ja päätök-

sentekoon ovat jatkuvan seurannan alla. Vaikutukset syntyvät ympäristön, oman

työvoiman ja arvoketjun osalta Luotean strategisista tavoitteista ja liiketoiminta-

mallista, kun taas liiketoiminnan harjoittamista koskevan kokonaisuuden katso-

taan olevan hyvän hallintotavan perusedellytyksiä. Tarvittaessa yhtiö reagoi näihin

vaikutuksiin tekemällä muutoksia strategiaansa, liiketoimintamalliinsa tai hallin-

tomalleihinsa. Yhtiö on asettanut kattavat kestävyystavoitteet, jotka koskevat koko

arvoketjua, erityisesti ilmaston osalta. Lisäksi toimitusketjun kestävyyttä edistetään

hankintasopimuksessa esitettyjen vaatimuksien ja niiden seurannan avulla.

Tarkempi kuvaus Luotean ilmastonmuutokseen, biologiseen monimuotoisuu-

teen ja ekosysteemeihin, omaan työvoimaan ja arvoketjun työntekijöihin liittyvistä

olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksia sekä niiden vuorovaikutuk-

sesta strategian ja liiketoimintamallin kanssa on osana seuraavia aihekohtaisia

ESRS-standardeja:

• Ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu

kohdassa E1 Ilmastonmuutos vaatimuksessa SBM-3 Olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoiminta-

mallin kanssa, s. 49.

• Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset ja

mahdollisuudet on kuvattu kohdassa E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosys-

teemipalvelut vaatimuksessa SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdolli-

suudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa, s. 58.

• Omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset ja mahdollisuudet on kuvattu koh-

dassa S1 Oma työvoima vaatimuksessa SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin

kanssa, s.63.

• Arvoketjun työntekijöihin liittyvät vaikutukset on kuvattu kohdassa S2 Arvo-

ketjun työntekijät vaatimuksessa SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mah-

dollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa, s.

73.

IRO-1 – Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamista ja arviointia

koskeva prosessi

Luotea kaksoisolennaisuusanalyysissä on arvioitu Luotean vaikutuksia yhteiskun-

taan, ympäristöön ja hallintotapaan sekä näiden vaikutusten taloudellisia riskejä

ja mahdollisuuksia. Analyysi pohjautuu eurooppalaisessa kestävyysstandardissa

esitettyihin kestävyysaiheisiin sekä niiden osa-alueisiin ja osa-osa-alueisiin.

Vuonna 2025 yhtiön kaksoisolennaisuus arvio päivitettiin sisäisenä asiantuntija-

työnä. Olennaisuusanalyysi kattoi kaikki Luotean konserniyritykset. Päivitystyöhön

osallistui yhtiön yritysvastuun, liiketoiminnan, EHSQ:n, hankinnan, lakiasiain ja hen-

kilöstöhallinnon asiantuntijoita kummaltakin toimialalta.

Päivitystyössä arvioitiin Luotean aiemmassa arviossa tunnistamien yhtiön toimin-

nasta syntyvien ja yhtiöön kohdistuvista vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien

kattavuutta ja ajatasaisuutta, sekä arvioitiin onko toimintaympäristössä tai Luo-

tean liiketoiminnassa tapahtunut muutoksia, jotka muuttaisivat aiempaa arviota.

Päivitystyö toteutettiin työpajatyöskentelynä. Työpajassa asiantuntijaryhmät uudel-

leenarvioivat viimeisimmän kaksoisolennaisuusanalyysin pisteytyksen sekä täyden-

sivät olemassa olevaa listaa tunnistetuista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuk-

sista. ESRS-standardien mukaisten teemojen olennaisuutta yhtiölle analysoitiin

kahdensuuntaisesti ja kahden liiketoimintasegmentin kautta. Tarkastelu ulotettiin

Luotean arvoketjuun ja sen kestävyysvaikutuksiin.

Arvoketjutarkastelu käsitti oman toiminnan lisäksi sopimussuhteiset toimittajat ja

jätteenkäsittelykumppanit sekä asiakkaat. Arvoketjussa tai sidosryhmissä ei todettu

olennaisia muutoksia vuoden 2025 osalta, joten sidosryhmäanalyysiä tai arvoketju-

kuvausta ei päivitetty kaksoisolennaisuusanalyysin päivitystyön yhteydessä.

Arvioinnissa huomiotiin Luoteassa vuonna 2024 laaditun ihmisoikeusriskiarvi-

oinnin tulokset. Kaksoisolennaisuuden tuloksien osalta on tarkastettu, että ne eivät

ole ristiriidassa ihmisoikeusarvion kanssa.

Keskeisten sidosryhmien näkemyksiä kerättiin kohdennettujen haastattelujen

avulla. Haastatteluissa sidosryhmille esitettiin päivitetty lista yhtiölle olennaisista

vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, ja kysyttiin sidosryhmien arviota listan

kattavuudesta. Syventävät sidosryhmähaastattelut suoritettiin keskeisille toimitta-

jille, asiakkaille ja muille sidosryhmille ja niissä pyrittiin myös laajemmin kartoitta-

maan sidosryhmien kestävyysodotuksia sekä mahdollisia kehitystarpeita. Sidos-

ryhmien näkemykset huomiotiin pisteytyksessä. Sidosryhmien näkemys Luotealle

olennaisista kestävyysaiheista sekä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista oli

yhdenmukainen yhtiön oman sisäisen arvion kanssa.

Päivitetty lista yhtiön olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista

esiteltiin Luotean eurooppalaiselle yritysneuvostolle (European Works Council),

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

käsiteltiin Luotean johtoryhmässä ja henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa ja

lopuksi hallitus vahvisti Luotean kaksoisolennaisuuden. Päivitysprosessista vastasi

konsernin Head of Sustainability, joka raportoi prosessissa käytetyistä menetel-

mistä, prosessin etenemisestä ja tuotoksista kaksoisolenaisuusanalyysille asetetulle

johtoryhmälle kolme kertaa prosessin aikana.

Vaikutusten olennaisuus

Luotean vaikutusten olennaisuuden arvioinnissa huomioitiin vaikutusten mitta-

kaava, laaja-alaisuus sekä niiden korjaamaton luonne viisiportaisella asteikolla,

jossa kussakin kokonaisuudessa arvosana viisi oli merkittävä. Arvioinnissa huomi-

oitiin mahdollisten vaikutusten muutos lyhyellä (raportointikausi), keskipitkällä (2–5

vuotta) ja pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta) sekä tarkasteltiin mahdollisten vaikutusten

ilmenemisen todennäköisyyttä. Arvioinnissa huomioitiin mahdolliset kielteiset

ihmisoikeusvaikutukset, joiden vakavuus on ensisijainen sen todennäköisyyteen

nähden. Olennaisuuden kynnysarvoksi määritettiin arvosana kahdeksan (maksimi-

pistearvo 15), jolloin vaikutusten katsottiin olevan merkityksellisiä yhtiön kannalta.

Lisäksi arvioinnissa huomioitiin sidosryhmäkyselyistä ja -haastatteluista saadut

tulokset.

Taloudellinen olennaisuus

Luotean taloudellisten vaikutusten arviointi perustui Luotean riskien arviointipro-

sessiin. Riskien vaikuttavuutta analysoitiin muun muassa vaikutuksien kautta ja

niiden toteutumisen todennäköisyyden arvioinnissa huomioitiin toiminnan laatu ja

tehdyt riskejä lieventävät toimenpiteet. Luotean riskien arviointiprosessin sovelta-

misen kautta pyrittiin varmistamaan, että kestävyyteen liittyvät riskit tunnistetaan

vastaavalla tavalla kuin yhtiön strategiset ja operatiiviset riskit. Muutokset kierrä-

tysraaka-aineiden markkinoissa, regulaation kehittyminen esimerkiksi jätehuollon

osalta (E5 Kiertotalous) sekä työvoiman saatavuus- ja vaihtuvuushaasteet (S1 Oma

työvoima) on huomioitu myös Luotean strategisissa riskeissä.

Arvioinnissa huomioitiin mahdollisten vaikutusten muutos lyhyellä (raportointi-

kausi), keskipitkällä (2-5 vuotta) ja pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta) sekä tarkasteltiin

mahdollisten vaikutusten ilmenemisen todennäköisyys. Olennaisuuden kynnysar-

voksi määritettiin arvosana kahdeksan (maksimipistearvo 15), jolloin riskien ja mah-

dollisuuksien katsottiin yhtiön kannalta olevan merkityksellisiä.

Kaksoisolennaisuusananalyysiprosessin aikana Luotea on tarkastellut vaikutuk-

siaan ja riippuvuuksiaan sekä niiden yhteyksiä riskeihin ja mahdollisuuksiin ana-

lysoimalla kunkin kestävyysaiheen vaikutusta yhtiön liiketoimintamalliin, nykyisiin

riskienhallintakeinoihin, prosesseihin ja henkilöstöön. Lisäksi Luotea on arvioinut

lainsäädäntömuutosten aiheuttamia riskejä ja mahdollisuuksia. Arvioinnissa huo-

mioitiin myös riippuvuudet luonnonvaroista, henkilöresursseista ja yhteiskunnalli-

sista resursseista.

Ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä taloudellisia riskejä hallitaan yhtiön ilmas-

toon liittyvällä siirtymäsuunnitelmalla, joka sisältää päästövähennystavoitteet ja

niihin tarvittavat investoinnit. Panostukset työpaikan turvallisuuteen ja hyvinvointiin

voivat puolestaan parantaa henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä, mikä vähentää

näistä tekijöistä johtuvia riskejä.

Kuvaus ilmastonmuutokseen liittyvien olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Luotean olennaiset ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdolli-

suudet on arvioitu osana Luotean kaksoisolennaisuuden päivitystyötä 2025. Luotea

ei päivittänyt aikaisemmin laadittuja skenaarioanalyysejä vuonna 2025.

Ilmastoon liittyvien vaikutusten arviointi

Yhtiön ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien olennaisten vaikutusten arvointi

perustuu yhtiön energian kulutukseen ja hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskentaan.

Luotean johto ja vastuullisuusorganisaatio seuraa omasta toiminnasta

syntyviä suoria päästöjä sekä 2025 olennaisena ollutta yhtiön hiilikädenjälkeä

kvartaalitasoilla. Yhtiön arvoketjussa syntyviä päästöjä arvioidaan vuositasolla.

Ilmastoriskien ja mahdollisuuksien arviointi

Ilmastonmuutoksen riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa on sovellettu TCFD

(Task Force for Climate-related Financial Disclosures) -suosituksia. Ilmastoriskejä

arvioidaan Luotean riskimallin mukaisesti lyhyellä (raportointikausi), keskipitkällä

(2–5v.) ja pitkällä aikavälillä (yli 5 v.). Riskien vaikuttavuutta analysoidaan EBIT-vai-

kutusten ja todennäköisyyden kautta huomioiden riskin luonne ja olemassa olevat

lieventämistoimenpiteet. Lyhyen ja keskipitkän aikajänteet vastaavat yhtiön strate-

gisissa riskeissä käytettyjä aikajänteitä. Toimet kuvataan tarkemmin kohdassa E1-3,

s. 49–50.

Arvioinnissa huomioitiin fyysiset riskit ja siirtymäriskit sekä niiden vaikutus Luo-

tean omaan henkilöstöön ja liiketoimintaan. Riskit ja mahdollisuudet arvoketjussa

keskittyvät pääosin lopetettujen toimintojen palvelutarjoamaan. Fyysiset riskit

voivat syntyä luonnonilmiöiden vaikutuksesta, kuten lämpötilan vaihtelut (krooninen

riski) tai mahdolliset tulvat (akuuttiriski). Näiden arvioidaan voimistuvan ilmaston-

muutoksen myötä. Siirtymäriskit käsittävät mahdolliset regulaatio- ja markkina-

muutoksien vaikutukset. Luotean jatkuvien toimintojen osalta nämä keskittyvät

energiatehokkuusmarkkinan kehitykseen ja lopetettujen toimintojen osalta uusien

teknologioiden vaikutukset vähäpäästöisen kaluston kehittymiseen.

Fyysiset riskit

Luotea on arvioinut ilmastonmuutokseen liittyviä fyysisiä riskejä osana resiliens-

sianalyysiään. Kroonisista ilmastoriskeistä, kuten lämpötilan noususta ja sään

ääri-ilmiöiden lisääntymisestä, on tunnistettu mahdollisia vaikutuksia yhtiön logis-

tiikkaan ja kiinteistöjen energiatehokkuuteen. Analyysi perustuu IPCC:n RCP-ske-

naarioihin (1,5 °C, <2 °C ja 4 °C) sekä IEA:n APS-, NZE2050- ja STEPS-skenaarioihin,

joita on peilattu Suomen ja Ruotsin säävaihteluihin. Tarkastelu kattaa lyhyen (5

vuotta) ja pitkän aikavälin (vuoteen 2035) vaikutukset.

Akuuttien ilmastoriskien, kuten tulvien, vaikutukset Luotean kiinteistöihin on arvioitu

vähäisiksi, sillä toimipisteet eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Maantieteellinen tar-

kastelu kattoi Suomen ja Ruotsin toiminnot. Analyysin perusteella ei havaittu mer-

kittäviä riskejä, jotka estäisivät yhtiön ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Luotean arvion mukaan yhtiön varat ja liiketoiminnot eivät ole merkittävästi

herkkiä näille ilmastoon liittyville vaaratekijöille. Luotean toiminta on jakautunut

tasaisesti ympäri Suomen ja Ruotsin, joten toimintaa voidaan tarpeen tullen siirtää

tilapäisesti toisaalle häiriötilanteessa. Lisäksi Luotean kiinteistöt ja irtaimisto on

vakuutettu.

Siirtymäriskit

Aikaisemmissa analyyseissä on tunnistettu Luotealle merkittävät siirtymäriskit

ilmastoskenaariossa, jossa ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 celsiu-

sasteeseen. Tunnistettujen siirtymäriskien osalta olennaisuuden arvio päivitettiin

yhtiön kaksoisolennaisuuden päivityksen yhteydessä. Olennaiset siirtymäriskit koh-

dentuivat lopetettuihin toimintoihin ja toimialaan liittyvän regulaation muutoksiin

ja markkinoiden kehittymiseen. Luotean riskiarvioinnissa on huomioitu regulaa-

tioriskien taustalla muun muassa päästöoikeuksien hintakehitys, biotalouden ja

vähähiilisen talouden skenaariot, kiertotalouteen liittyvän lainsäädännön kehitys ja

mahdolliset muutokset kansalliseen jätelainsäädäntöön, kansalliset kierrätys- ja

uudelleenkäyttötavoitteet.

Luotea on arvioinut liiketoimintansa altistumista tunnistetuille siirtymätapah-

tumille sekä niiden herkkyyttä niille. Arviointi huomioi siirtymäriskien todennäköi-

syyden, laajuuden ja keston. Energia-alan toimijoiden investoinnit erityisesti uusiu-

tuviin polttoaineisiin tai uusien teknologioiden yleistyminen, esimerkiksi kaluston

osalta vaikuttavat puolestaan Luotean omien päästötavoitteiden ja yhtiön ilmastoa

koskevan siirtymäsuunnitelman toteutumiseen.

Nykyiset tavoitteet, toimintamallit ja toimenpiteet lisäävät Luotean resilienssiä

muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhtiöllä on vahva markkina-asema kaikilla

liiketoiminta-alueillaan. Lisäksi ilmastoa koskeva siirtymäsuunnitelma mahdollistaa

muutosten tehokkaan toteuttamisen. Keskeisiä painopisteitä ovat myös jatkossa

uusiutuvien energialähteiden lisääminen sekä fossiilisesta hiilestä luopuminen eri-

tyisesti liikenteen osalta. Riskien hallintaa vahvistetaan arvioimalla regulaatio- ja

markkinamuutoksia ja reagoimalla niihin oikea-aikaisesti. Yhtiö osallistuu lainsää-

däntöprosesseihin liittyvään vaikuttamistyöhön alan keskeisten edunvalvontajärjes-

töjen kautta.

Ilmastosiirtymä luo Luotealle merkittävän liiketoimintamahdollisuuden. Luotea

tuottaa arvoa asiakkaille energiamanageeraus palveluillaan, jotka pienentävät

kiinteistöjen energian kulutusta ja auttavat asiakkaita saavuttamaan energiate-

hokkuus tavoitteensa. Luotea arvioi säännöllisesti ilmastoriskejä osana riskiarvi-

ointiaan ja mukauttaa strategiaansa muutosten mukaisesti. Ilmastoskenaariot ja

niihin liittyvät oletukset eivät ole aiheuttaneet merkittäviä vaikutuksia yhtiön tilin-

päätöksen lukuihin tai keskeisiin taloudellisiin tietoihin.

Regulaatioon ja markkinoihin liittyvät siirtymäriskit on huomioitu osana Luotean

strategisia riskejä kaudella 2022-2026.

Kuvaus pilaantumisen sekä vesivarojen ja merten

luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Luotea tarkasteli kaksoisolennaisuusanalyysissä myös E2 Pilaantuminen ja E3

Vesivarat ja merten luonnonvarat -osa- ja osaosa-aiheita. Pilaantumisen sekä vesi-

varojen ja merten luonnonvarojen arvioinnissa huomioitiin toimipaikkojen sijainti ja

omistukset. Sijainnin, toimipaikkojen toimintoihin liittyvien ympäristönäkökohtien

arvioinnin sekä toimipaikoilla tehtyjen ympäristöhavaintojen perusteella arvioitiin

Luotean tosiasiallisia ja potentiaalisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Arvo-

ketjun osalta riittävän laadukasta tietoa ei ollut saatavilla ja siten arviointi jäi pin-

tapuoliseksi. Luotea ei järjestänyt arvioinnin yhteydessä erillistä sidosryhmäkuule-

mista näihin kestävyysaiheisiin liittyen.

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin

liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Luotean oman toiminnan biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä kos-

kevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet päivitettiin kaksoisolennai-

suusanalyysin yhteydessä, ja niiden arvioitiin keskittyvän merkittävin osin lopetet-

tuihin toimintoihin. Ympäristövaikutusten tunnistamisessa on hyödynnetty yhtiön

ympäristönäkökohtien arviointeja, ympäristölupaprosessista saatua tietoa, asiakas-

palautteita erityisesti tuotannollisten toimipaikkojen osalta sekä paikkatietoa toi-

mipaikkojen sijanneista suhteessa arvokkaisiin luontokohteisiin. Luotea on kuullut

vaikutuksen kohteena olevia yhteisöjä toimipaikkoihin liittyvien mahdollisten nega-

tiivisten ympäristövaikutusten osalta ympäristölupahakemusten aikana. Todellisia

vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin ei ole tunnistettu kuulemisissa. Luotea ei järjes-

tänyt kaksoisolennaisuusarvioinnin yhteydessä erillistä sidosryhmäkuulemista kes-

tävyysaiheeseen liittyen.

Vuonna 2025 kiertotalousliiketoiminnan toimialoihin, ja sen arvoketjuun liittyviä

vaikutuksia ja riippuvuuksia on tarkasteltu TNFD leap-viitekehystä ja ENCORE ana-

lyysityökalua hyödyntäen. Analyysissä tarkennettiin ymmärrystä toimialan luonto-

vaikutuksista oman toiminnan osalta ja pyrittiin hahmottamaan merkittävät luon-

tovaikutukset arvoketjun osalta. Kiinteistöpalveluiden osalta vastaavaa tarkastelua

ei tehty sillä kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä tehdyssä sisäisessä vaiku-

tusten arvioinnissa toimialan vaikutukset biologiseen muotoisuuteen ja ekosystee-

meihin arvioitiin pieniksi. Luotea harkitsee vuonna 2026 tarkastelun laajentamista

kiinteistöpalveluihin.

Luotea on tunnistanut paikkatietoanalyysin perusteella toimipaikat, jotka sijait-

sevat biologisen monimuotoisuuden kannalta herkien alueiden läheisyydessä. Bio-

logisesti herkkien alueiden läheisyydessä olevien toimipaikkojen toiminnan osalta

arvioitiin sisäisenä asiantuntijatyönä ympäristöluvan kirjauksien, omien sisäisten

kontrollimenettelyjen ja saadun sidosryhmäpalautteen perusteella kielteisten vai-

kutusten olennaisuutta luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikentymiseen.

Tarkastelun perusteella Luotean toimipisteiden vaikutukset biologisesti herkkien

alueiden ympäristölle ei ole olennaisia. Toimipaikkojen ei ole todettu vaikuttavan kiel-

teisesti niiden läheisyydessä sijaitseviin biologisen monimuotoisuuden kannalta herk-

kiin alueisiin eikä toimipisteille ei ole viranomaisen taholta erikseen määritetty biolo-

giseen monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä.

Luotea ei ole arvioinut yhtiön biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin

tunnistettujen vaikutusten ja riippuvuuksien fyysisiä, siirtymä- ja järjestelmäriskejä,

mutta niitä on tarkasteltu välillisesti osana ilmastoriskejä. Ilmastonmuutos on mer-

kittävä luontokadon ja ekosysteemipalveluiden heikentymisen ajuri, johon Luotealla

on suora vaikutus omien ja arvoketjun päästöjensä kautta. Ilmastoriskitarkaste-

lussa arvioidaan sään ääri-ilmiöidentaloudellisia vaikutuksia yhtiön omaan toimin-

taan. Myös ekosysteemipalveluiden heikentyminen voi johtaa sään ääri-ilmiöiden ja

niiden vaikutusten kuten tulvien lisääntymiseen tai niiden vahvistumiseen.

Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien

olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-

ja arviointiprosesseista

Luotea päivitti ja arvioi resurssien sisään- ja ulosvirtauksiin sekä jätteisiin liittyviä

olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia osana kaksoisolennaisuusana-

lyysiä. Luotea analysoi toimintaansa tunnistaakseen ja arvioidakseen tosiasialliset

ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä

arvoketjunsa toiminnassa. Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat olennaiset

vaikutukset ja mahdollisuudet kohdistuvat lopetettuihin toimintoihin ja ovat listattu

taulukossa kohdassa ESRS 2 SBM-3, s. 25 ja näistä on kerrottu tarkemmin s. 60.

Luotea on seulonut omaisuuttaan ja toimintaansa tunnistaakseen tosiasialliset

ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä

arvoketjunsa alku- ja loppupäässä. Seulonnassa hyödynnettiin yhtiön toimintaa

koskevia ympäristölupia, tietoa asiakkailta vastaanotettujen jätteiden sisään- ja

ulosvirtauksista, yleisiä kansallisia ja kansainvälisiä raportteja ja selvityksiä sekä

sidosryhmien kuulemisia erilaisissa foorumeissa.

Luotea ei kuullut erikseen kierrätyslaitosten tai käsittelykeskusten paikallisyhtei-

söjä osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Kiertotalousliiketoimintojen osalta yhtiö

on käynyt toimipaikkojen ympäristölupaprosessin ja alueellisen yhteistyön puit-

teissa säännöllistä vuoropuhelua paikallisten asukkaiden kanssa toimipisteidensä

ympäristövaikutuksista.

Kuvaus omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Luotea on tunnistanut ja arvioinut oman työvoiman vaikutuksia, riskejä ja mah-

dollisuuksia kaksoisolennaisuusanalyysissään. Luotean on saanut käsityksen

työntekijöihin kohdistuvista vaikutuksista ja riskeistä muun muassa säännöllisen

vuoropuhelun, erityisryhmien tunnistamisen, työturvallisuusriskien - ja havaintojen

arvioinnin sekä 2024 ihmisoikeusriskitarkastelun perusteella. Seuraaviin osa-osa-ai-

heisiin liittyen tunnistettiin ja arvioitiin olennaisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia:

työllisyysturva, työterveys- ja turvallisuus, työaika, riittävä palkkaus ja tasa-arvo palk-

kauksessa, työ- ja yksityisielämän tasapaino, yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen

olemassaolo, työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet, osaa-

misen kehittäminen, monimuotoisuuden tukeminen sekä häirinnän, kiusaamisen

ja syrjinnän ehkäisy. Nämä aiheet ovat keskeisessä roolissa Luotean strategiassa ja

liiketoimintamallissa, ja ne vaikuttavat suoraan yhtiön toimintaan ja sen mukautta-

miseen. Omaa työvoimaa koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

on kuvattu tarkemmin kohdassa S1 SBM-3, s. 63.

Kuvaus arvoketjun työntekijöihin liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

Luotea on tunnistanut ja arvioinut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

liittyen arvoketjun työntekijöihin osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Arvionti

perustui 2024 laaditun ihmisoikeusriskitarkastelun tuloksiin, arvioon Luotean ali-

hankinnan työn luonteesta ja työturvallisuuteen liittyvistä riskeistä, hankintayhteis-

työhön ja Luotean omaan toimittajariskiarviointiin. Seuraaviin osa-osa-aiheisiin

liittyen tunnistettiin ja arvioitiin olennaisia vaikutuksia: arvoketjun työtekijöiden

työturvallisuus ja työhyvinvointi, sekä arvoketjun työntekijöihin kohdistuva syrjintä.

Arvoketjun työntekijöitä koskevat olennaiset vaikutukset on kuvattu tarkemmin koh-

dassa ESRS S2 SBM-3, s. 73.

Luotea on tunnistanut, että tietyt arvoketjun työntekijät, joilla on tiettyjä omi-

naisuuksia, jotka työskentelevät tietyissä olosuhteissa tai jotka harjoittavat tiettyä

toimintaa, voivat olla muita suuremmassa vahingon vaarassa. Alihankinnan työn-

tekijöistä erityisesti ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä voi olla puutteellinen kie-

litaito, joka voi vaikeuttaa työturvallisuuskäytäntöjen omaksumista. Lisäksi heillä

saattaa olla puutteelliset tiedot kansallisista työkäytänteistä. Myös nuoret työnte-

kijät ilman aikaisempaa työkokemusta voivat olla alttiimpia erilaisille rikkomuksille.

Lisäksi työntekijät, jotka työskentelevät Luotean tai asiakkaiden tiloissa erityisesti

logistiikassa, ympäristörakentamisen hankkeissa sekä prosessipuhdistuksen ja

kiinteistöjen ylläpidon tuotannollisissa tehtävissä, joissa tosiallisesti voi esiintyä esi-

merkiksi kohonnut työturvallisuusriski, voivat olla vahingon vaarassa. Mahdolliset

vaikutukset voivat liittyä myös puutteellisiin työkäytänteiden toteuttamiseen, kuten

epäselviin työaikakirjauksiin.

Kuvaus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

Kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistetut olennaiset vaikutukset ja riskit liittyivät

seuraaviin osa-aiheisiin ja osaosa-aiheisiin: yrityskulttuuriin, korruption ja lahjonnan

ehkäisemiseen ja havaitsemiseen sekä tapauksiin. Näihin liittyvien olennaisten

vaikutusten arvioinnin taustalla on huomioitu Luotean toimintojen maantieteellinen

sijainti, toiminta, toimiala ja liiketoiminnan rakenne.

Kaksoisolennaisuusanalyysissä vaikutusten olennaisuuden perusteella olennai-

seksi nousi yrityskulttuuri. Taloudellisen olennaisuuden osalta olennaiseksi liiketoi-

minnan harjoittamiseen liittyväksi riskiksi nousi korruption ja lahjonnan ehkäise-

minen.

Kaksoisolennaisuusanalyysin päivitys

Kaksoisolennaisuusanalyysiprosessi on integroitu osaksi Luotean riskienhallinta-

prosessia ja se toteutetaan yhteistyössä liiketoimintojen asiantuntijoiden, riskienhal-

linnan ja talouden organisaatioiden kanssa. Prosessin aikana arvioidaan kestävyys-

seikkojen vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet huomioiden mahdolliset muutokset

toimintaympäristössä. Analyysin tulokset päivitetään vuosittain, ja ne käsitellään ja

hyväksytään Luotean johtoryhmässä ja hallituksessa. Seuraavan kerran kaksois-

olennaisuusanalyysi päivitetään 2026.

IRO-2 – Yrityksen kestävyysraportissa huomioon

otetut ESRS-standardien tiedonantovelvoitteet

Seuraavissa taulukoissa on esitetty luettelo kestävyysraportointistandardin (ESRS)

tiedonantovaatimuksista, joita Luotea on noudattanut laatiessaan tätä kestävyys-

raporttia kaksoisolennaisuuden perusteella sekä tiedot niistä tiedonantovaatimuk-

sista, jotka Luotea on arvioinut epäolennaisiksi kaksoisolennaisuuden perusteella.

Taulukko sisältää myös Luotean yhteisökohtaiset tiedonantovelvoitteet. Taulukoita

voidaan käyttää navigointiin kestävyysraportin tiedonantovaatimusta koskeviin tie-

toihin.

Jos Luotean ei kaksoisolennaisuuden perustella ole tarvinnut raportoida tietoja liit-

tyen tiettyyn tiedonantovaatimukseen, se on merkitty viivalla. Olennaisten tiedonan-

tovaatimusten osalta tiedon puuttumista on tarkennettu selitteellä.

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Olennaiset kestävyysaiheet ja osa-aiheet Osa-osa-aiheet Vaikutus, riski tai mahdollisuus Sijainti arvoketjussa Kuvaus Aikahorisontti (Lyhyt, Keskipitkä, Pitkä)

E1 Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen hillintä Todellinen negatiivinen vaikutus läpi arvoketjun Oman toiminnan ja arvoketjun aiheuttamat

kasvihuonekaasupäästöt (scope 1-3)

LKP

Ilmastonmuutoksen hillintä Mahdollinen positiivinen vaikutus läpi arvoketjun Materiaalikierrätyspalveluiden avulla voidaan

välttää päästöjä arvoketjun ja asiakkaiden

toiminnassa. Vältetyt päästöt muodostavat

yhtiön hiilikädenjäljen.

Ilmastonmuutoksen hillintä Riski oma toiminta, arvoketjun

alkupää

Vihreään siirtymään ja kiertotalouteen liittyvä

sääntelyyn, rahoitukseen, polttoainemarkkinoihin

ja vähäpäästöisen teknologian kehitykseen liittyvät

siirtymäriskit. Sääntely voi aiheuttaa muutoksia

energian ja päästöjen hinnoitteluun. Markkinat

voivat kehittyä toivottua hitaammin vähäpäästöisen

raskaankaluston osalta. Epäonnistuminen ilmasto-

tavoitteissa vaikuttaa lainaehtojen täyttämiseen.

Energia Mahdollisuus oma toiminta Regulaatio ja asiakkaiden vahvistuvat

ilmastotavoitteet luovat mahdollisuuksia

energiatehokkuusratkaisuille.

LKP

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippu-

vuudet niistä

Itse luokiteltu osa-aihe: Yhtiön

tarjoamat luontopalvelut ja

kiertotalous

Mahdollinen positiivinen vaikutus oma toiminta, arvoketjun

loppupää

Palvelutarjoomaan sisältyy pilaantuneiden maiden

kunnostusta, niityttämistä ja vieraslajien poistoa,

joilla vaikutetaan myönteisesti ekosysteemien tilaan.

Kierrätys edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä

ja näin ollen vähentää ekosysteemipalveluihin koh-

distuvaa painetta.

Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippu-

vuudet niistä

Itse luokiteltu osa-aihe: Yhtiön

tarjoamat luontopalvelut ja kierto-

talous

Mahdollisuus oma toiminta Siirtymään ja regulaatioon kohdentuvat liiketoimin-

tamahdollisuudet liittyen ympäristörakentamiseen

ja asiakkaille toteutettaviin ennallistamishankkeisiin

Ympäristö

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Olennaiset kestävyysaiheet ja osa-aiheet Osa-osa-aiheet Vaikutus, riski tai mahdollisuus Sijainti arvoketjussa Kuvaus Aikahorisontti (Lyhyt, Keskipitkä, Pitkä)

E5 Kiertotalous

Resurssien sisäänvirtaukset Todellinen positiivinen vaikutus arvoketjun alkupää Asiakkaita ohjataan jätteiden erilliskeräyksessä, jotta

materiaalit saadaan käsiteltyä kiertotalouden periaat-

teiden mukaisesti, mikä vähentää koko arvoketjun

riippuvuutta fossiilisista ja primaarisista raaka-aineista.

Resurssien sisäänvirtaukset Mahdollisuus oma toiminta Regulaatiosta tulevat kierrätys- ja kierrätysraaka-aine

tavoitteet luovat mahdollisuuksia asiakkuuksien kehittä-

miselle ja asiantuntijapalveluille.

Resurssien ulosvirtaukset Todellinen positiivinen vaikutus arvoketjun loppupää Materiaalien kierrätys kumppaneiden kanssa uusien

tuotteiden ja pakkausten raaka-aineiksi.

Resurssien ulosvirtaukset Mahdollisuus oma toiminta Regulaatiosta tulevat kierrätys- ja kierrätysraaka-aine

tavoitteet luovat mahdollisuuksia materiaalien käsitte-

lylle ja kierrätyksen kehittämiselle.

Jätteet Todellinen negatiivinen vaikutus läpi arvoketjun Energia-, seka- ja loppusijoitukseen menevän jätteen

määrä.

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Olennaiset kestävyysaiheet ja osa-aiheet Osa-osa-aiheet Vaikutus, riski tai mahdollisuus Sijainti arvoketjussa Kuvaus Aikahorisontti (Lyhyt, Keskipitkä, Pitkä)

S1 Oma Henkilöstö

Työolot Työllisyysturva Todellinen positiivinen vaikutus oma toiminta Vakituisten työntekijöiden suhteellinen osuus korkea LKP

Työolot Työaika Todellinen negatiivinen vaikutus oma toiminta Osa-aikatyön määrä joissain työtehtävissä LKP

Työolot Riittävä palkkaus Todellinen negatiivinen vaikutus oma toiminta Osa toimialoista matalapalkkasektoreilla LKP

Työolot Yhdistymisvapaus, yritysneuvos-

tojen olemassaolo sekä työnteki-

jöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja

osallistumisoikeudet

Todellinen positiivinen vaikutus oma toiminta Yhdistymisenvapaus, luottamusmiesjärjestelmät LKP

Työolot Työmarkkinaosapuolten

vuoropuhelu

Todellinen positiivinen vaikutus oma toiminta Vuoropuhelukokousjärjestelmät sekä EWC-toimielin LKP

Työolot Työehtosopimusneuvottelu Todellinen positiivinen vaikutus oma toiminta Lähes koko henkilööstö kuuluu työehtosopimustenpiiriin LKP

Työolot Terveys ja turvallisuus Mahdollinen negatiivinen vaikutus oma toiminta Puutteet työterveyden ja turvallisuuden käytänteissä

voisivat vaikuttaa työntekijöiden fyysiseen ja henkiseen

työkykyyn.

LKP

Työolot Terveys ja turvallisuus Mahdollisuus oma toiminta Työturvallisuuteen panostaminen on olennaista

asiakkaille

LKP

Työolot Työ- ja yksityiselämän tasapaino Todellinen positiivinen vaikutus oma toiminta Käytäntönä joustavat työaikajärjestelyt ja

työvuorosuunnittelu

LKP

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset

mahdollisuudet kaikille

Sukupuolten tasa-arvo ja sama

palkka

Todellinen positiivinen, negatiivinen oma toiminta Tasa-arvo palkkauksessa kansallista keskiarvoa

korkeampi

LKP

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset

mahdollisuudet kaikille

Koulutus ja taitojen kehittäminen Todellinen positiivinen vaikutus oma toiminta Osaava työvoima ja monipuolinen koulutustarjonta LKP

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mah-

dollisuudet kaikille

Toimenpiteet työpaikalla esiin-

tyvän väkivallan ja häirinnän

torjumiseksi

Mahdollinen negatiivinen vaikutus oma toiminta Mahdollinen häirinnän, kiusaamisen ja syrjinnän

esiintyminen toimialoilla, joissa työskentelee työntekijöitä

useista maista ja erilaisista kulttuureista.

LKP

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mah-

dollisuudet kaikille

Monimuotoisuus Todellinen positiivinen, negatiivinen oma toiminta Työyhteisö monikansallinen ja ikä- jakaumaltaan

tasainen

LKP

S2 Arvoketjun työntekijät

Työolot Terveys ja turvallisuus Mahdollinen negatiivinen arvoketjun alku ja loppupää Arvoketjun työntekijöiden terveys ja turvallisuus

aliurakoinnissa ja vuokratyössä

LKP

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset

mahdollisuudet kaikille

Toimenpiteet työpaikalla

esiintyvän väkivallan ja häirinnän

torjumiseksi

Mahdollinen negatiivinen arvoketjun alku ja loppupää Mahdollinen häirinnän, kiusaamisen ja syrjinnän

esiintyminen aliurakoinnissa ja vuokratyössä toimialoilla,

joissa työskentelee työntekijöitä useista maista ja

erilaisista kulttuureista.

LKP

Yhteiskunta

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Olennaiset kestävyysaiheet ja osa-aiheet Osa-osa-aiheet Vaikutus, riski tai mahdollisuus Sijainti arvoketjussa Kuvaus Aikahorisontti (Lyhyt, Keskipitkä, Pitkä)

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Yrityskulttuuri Todellinen positiivinen läpi arvoketjun Hyvä ja läpinäkyvä hallinto ja yritysetiikka LKP

Lahjonta ja korruptio Ehkäiseminen ja havaitseminen,

ml koulutus.

Riski oma toiminta, arvoketjun

alkupää

Lahjontaan tai korruptioon osallistuminen LKP

Muutokset IROt

Kestävyysraportti

VUOSIKERTOMUS 2025

Hallituksen toimintakertomus

ESRS osa-aihe/osa-osa-aihe Vaikutus/ Taloudellinen vaikutus Olennainen 2025, ei raportoitu 2024 2024 raportoitu, ei noussut olennaiseksi raportoitavaksi 2025

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut/ esim. maaperän sulkeminen

Mahdollisuus x

S2 Työolot/ Työllisyysturva Mahdollinen negatiivinen vaikutus x

S2 Työolot/ Työaika Mahdollinen negatiivinen vaikutus x

S2 Työolot/ Riittävä palkkaus Mahdollinen negatiivinen vaikutus x

S2 Työolot/ Yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen olemassaolo sekä työntekijöiden tiedon-

saanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet

Mahdollinen negatiivinen vaikutus x

S2 Työolot/ Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Mahdollinen negatiivinen vaikutus x

S2 Työolot/ Työehtosopimusneuvottelu Mahdollinen negatiivinen vaikutus x

S2 Työolot/ Työ- ja yksityiselämän tasapaino Mahdollinen negatiivinen vaikutus x

S2 Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille/ Toimenpiteet työpaikalla esiin-

tyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi

Mahdollinen negatiivinen vaikutus x

G Väärinkäytösten paljastajien suojelu Mahdollinen negatiivinen vaikutus x

G Suhteet tavaran ja palveluntoimittajiin Mahdollinen negatiivinen vaikutus x

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset

Yleiskuva tuloksista

Kaksoisolennaisuusanalyysissä tarkasteltiin erikseen jokaisen kestävyysaiheen,

osa-aiheen ja osa-osa-aiheen vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia Luotean liike-

toimintaan. Lisäksi tarkasteltiin jokaisen kestävyysaiheen, osa-aiheen ja osa-osa-ai-

heeseen liittyviä Luotean liiketoiminnan vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia

ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan asteikon ollessa 0–15.

Olennaisiksi kokonaisuuksiksi katsotaan kaikki ne osa- ja osaosa-aiheet, joiden

lopputulos ylitti joko vaikutusten olennaisuuden tai taloudellisen olennaisuuden

raja-arvon, joka oli kummankin osalta kahdeksan. Olennaisuuden raja-arvoa on

kuvaajassa merkitty sinisellä taustavärillä. Kuvaajassa X- ja Y-akselilla huomioidaan

kullekin ESRS:n mukaiselle kestävyysaiheelle annetut maksimipistearvot, vaikka ne

muodostuisivat eri osa-aiheista.

ESRS:n mukaiselle kestävyysaiheelle vaikutusten arvioinnin keskiarvopisteytystä

kuvaajassa ilmaistaan pisteen koolla. Tällöin voidaan tunnistaa, kuinka suuri osa

kokonaisuuden osa- tai osaosa-aiheista on kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnis-

tettu olennaisiksi. Esimerkiksi E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit on

olennaiseksi tunnistettu kokonaisuus, mutta kokonaisuuden pisteytyksen keskiarvo

on kohtuullisen pieni, eli vain muutama osaosa-aihe on tarkastelussa noussut olen-

naiseksi.

Värien selitykset

Olennaiset osa-aiheet

Epäolennaiset osa-aiheet

Ympäristö (E)

Yhteiskunta (S)

Hallintotapa (G)

TALOUDELLISET VAIKUTUKSET

VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YHTEISKUNTAAN

Vähäinen

merkitys

Epäolennainen

Suuri

merkitys

8 18

Resurssien käyttö

ja kiertotalous

Biologinen moni-

muotoisuus

ja ekosysteemit

Ilmastonmuutos

Oma työvoima

Liiketoiminnan

harjoittaminen

Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt

Vesivarat ja merten

luonnonvarat

Pilaantuminen

Kuluttajat ja

loppukäyttäjät

Arvoketjun

työntekijät

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen

ESRS 2 Yleiset tiedot

BP-1 Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 11 Olennainen

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 11

Olennainen

GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 11

Olennainen

GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden

käsittelemät kestävyysseikat

Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 15

Olennainen

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 16

Olennainen

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 16

Olennainen

GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 17

Olennainen

SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 17

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 19

Olennainen

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 20

Olennainen

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 21

Olennainen

IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien

tiedonantovaatimukset

Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 23

Olennainen

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen

ESRS E1 Ilmastonmuutos

E1 ESRS 2 GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 16

Olennainen

E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 48

Olennainen

E1 ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian

ja liiketoimintamallin kanssa

Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 49

Olennainen

E1 ESRS 2 IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 21

Olennainen

E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 49

Olennainen

E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 49

Olennainen

E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 50

Olennainen

E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 51

Olennainen

E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 52

Olennainen

E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen

hillintähankkeet

Luotealla ei ole suunnitelmaa liittyen ilmastoyksiköiden ostamiseen vapaaehtoisilta markkinoilta,

eikä Luotea omassa toiminnassaan tai arvoketjussaan edistä kasvihuonekaasupäästöjen poisto

tai varastointihankkeita. Epäolennainen

E1-8 Sisäinen hiilen hinnoittelu Luotealla ei ole käytössä sisäistä hiilen hinnoittelumekanismia

Epäolennainen

E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien

mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Luotea hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta, eikä raportoi vuodelta 2025

Olennainen

ESRS E2 Pilaantuminen

E2 ESRS 2 IRO-1 Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 21

Olennainen

E2-1 Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet -

Epäolennainen

E2-2 Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit -

Epäolennainen

E2-3 Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet -

Epäolennainen

E2-4 Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen -

Epäolennainen

E2-5 Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet -

Epäolennainen

E2-6 Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin

liittyvät vaikutusmittari

Epäolennainen

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen

ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

E3 ESRS 2 IRO-1 Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 21

Olennainen

E3-1 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet - Epäolennainen

E3-2 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit - Epäolennainen

E3-3 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet - Epäolennainen

E3-4 Vedenkulutus - Epäolennainen

E3-5 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Epäolennainen

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

E4-1 Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja

ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa

Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja eko-

systeemit, s. 58

Olennainen

E4 ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja eko-

systeemit, s. 58

Olennainen

E4 ESRS 2 IRO-1 Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 21

Olennainen

E4-2 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät

toimintaperiaatteet

Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja eko-

systeemit, s. 58

Olennainen

E4-3 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät

toimet ja resurssit

Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja eko-

systeemit, s. 58

Olennainen

E4-4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja eko-

systeemit, s. 59

Olennainen

E4-5 Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin

liittyvät vaikutusmittari

Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja eko-

systeemit, s. 59

Olennainen

E4-6 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien riskien ja

mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Luotea hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta,

eikä raportoi vuodelta 2025

Olennainen

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

E5 ESRS 2 IRO-1 Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien

olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-

ja arviointiprosesseist

Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 21

Olennainen

E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 60 Olennainen

E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 60 Olennainen

E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 61 Olennainen

E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 61 Olennainen

E5-5 Resurssien ulosvirtaukset Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 61 Olennainen

E5-6 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Luotea hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta,

eikä raportoi vuodelta 2025

Olennainen

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen

ESRS S1 Oma työvoima

S1. ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 19

Olennainen

S1. ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 63

Olennainen

S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 63

Olennainen

S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän

edustajiensa kanssa

Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 64

Olennainen

S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 64

Olennainen

S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja

toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mah-

dollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 65

Olennainen

S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten

vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 67

Olennainen

S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 67

Olennainen

S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden

ominaisuudet

Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 68

Olennainen

S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 69

Olennainen

S1-9 Monimuotoisuuden mittarit Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 69

Olennainen

S1-10 Riittävä palkka Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 69

Olennainen

S1-11 Sosiaalinen suojelu Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 69 Olennainen

S1-12 Vammaiset henkilöt - Epäolennainen

S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 69 Olennainen

S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 70 Olennainen

S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 72 Olennainen

S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 72 Olennainen

S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 72 Olennainen

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

S2 ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 19 Olennainen

S2 ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa

Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 73 Olennainen

S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 73 Olennainen

S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 74 Olennainen

S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 74 Olennainen

S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja

lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi

ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 74 Olennainen

S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja

olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 75 Olennainen

ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt

ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset - Epäolennainen

ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja l

iiketoimintamallin kanssa

- Epäolennainen

S3-1 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet - Epäolennainen

S3-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien

yhteisöjen kanssa

- Epäolennainen

S3-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville

yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

- Epäolennainen

S3-4 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin

ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien

olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi

sekä kyseisten toimien tehokkuus

- Epäolennainen

S3-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen

ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

- Epäolennainen

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Muutos edelliseen vuoteen Olennainen /Epäolennainen

ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset -

Epäolennainen

ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian

ja liiketoimintamallin kanssa

Epäolennainen

S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet - Epäolennainen

S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa -

Epäolennainen

S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Epäolennainen

S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen

ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien

hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Epäolennainen

S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja

olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Epäolennainen

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

G1 ESRS GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 11 Olennainen

G1 ESRS IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 21 Olennainen

G1-1 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri Kestävyysraportti: ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 76 Olennainen

G1-2 Suhteet toimittajiin - Epäolennainen

G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen Kestävyysraportti: ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 78 Olennainen

G1-4 Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset Kestävyysraportti: ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 78 Olennainen

G1-5 Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta - Epäolennainen

G1-6 Maksukäytännöt - Epäolennainen

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Seuraava taulukko sisältää kaikki ESRS 2:n liitteessä B luetellut muut EU-lainsäädännöstä johdetut datapisteet. Taulukosta näkee, mistä raportistamme datapisteet löytyvät ja mitkä datapisteet on arvioitu epäolennaiseksi kaksoisolennaisuusanalyysin perus-

teella. Jos Luotealla ei vielä ole tietoja liittyen tiettyyn tietopisteeseen, se on merkitty viivalla (-).

Muuhun lainsäädäntöön perustuva tietojen antaminen

Viittaus muuhun EU-lainsäädäntöön

Tiedonantovaatimus Tietopiste Kestävyystiedot Sijainti ja sivu SFDR Pilari 3 Vertailuarvoasetus EU:n ilmastolaki

ESRS 2 GOV-1 21 (d) Hallituksen sukupuolijakauma GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli, s. 11 x x

ESRS 2 GOV-1 21 (e) Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli, s. 11 x

ESRS 2 GOV-4 30 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista, s. 16 x

ESRS 2 SBM-1 40 (d) i

Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään

toimintaan Epäolennainen x x x

ESRS 2 SBM-1 40 (d) ii Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan Epäolennainen x x

ESRS 2 SBM-1 40 (d) iii Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan Epäolennainen x x

ESRS 2 SBM-1 40 (d) iv

Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimin-

taan Epäolennainen x

ESRS E1-1 14

Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuo-

teen 2050 mennessä E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma, s. 48 x

ESRS E1-1 16 (g)

Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle sulje-

tut yritykset Epäolennainen x x

ESRS E1-4 34 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet

E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät ta-

voitteet, s. 50 x x x

ESRS E1-5 38

Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus

eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkit-

tävät alat) E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, s. 51 x

ESRS E1-5 37 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, s. 51 x

ESRS E1-5 40–43

Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmasto-

vaikutuksiltaan merkittävillä aloilla E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, s. 51 x

ESRS E1-6 44

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja

scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja

kokonaispäästöt, s. 52 x x x

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Viittaus muuhun EU-lainsäädäntöön

Tiedonantovaatimus Tietopiste Kestävyystiedot Sijainti ja sivu SFDR Pilari 3 Vertailuarvoasetus EU:n ilmastolaki

ESRS E1-6 53–55 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti

E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja

kokonaispäästöt, s. 52 x x x

ESRS E1-7 56 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset Epäolennainen x

ESRS E1-9 66

Vertailuportfolion alttius ilmastoon liittyville fyysisille

riskeille Luotea hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x

ESRS E1-9 66 (a); 66 (c)

Rahamäärien erittely akuuttien ja kroonisten fyysisien

riskien mukaan; Merkittävien omaisuuserien sijainti

merkittävien fyysisien riskien alueilla Luotea hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x

ESRS E1-9 67 (c)

Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energia-

tehokkuusluokittain Luotea hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x

ESRS E1-9 69

Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen

portfoliossa Luotea hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x

ESRS E2-4 28

Ilmaan, veteen ja maaperään päästettyjen

E-PRTR-asetuksen liitteessä II lueteltujen saasteiden määrä Epäolennainen x

ESRS E3-1 9 Vesivarat ja merten luonnonvarat Epäolennainen x

ESRS E3-1 13 Kohdennetut toimintaperiaatteet Epäolennainen x

ESRS E3-1 14 Merien ja valtamerten kestävyys Epäolennainen x

ESRS E3-4 28 (c) Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä Epäolennainen x

ESRS E3-4 29

Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan

nettoliikevaihtoon suhteutettuna Epäolennainen x

ESRS 2 SBM-3 – E4 16 (a) Luettelo oman toiminnan kannalta oleinnaisista toimipaikoista Epäolennainen x

ESRS 2 SBM-3 – E4 16 (b)

Vaikutuksen kohteena olevien biologisen monimuotoisuuden

kannalta herkät alueet Epäolennainen x

ESRS 2 SBM-3 – E4 16 (c) Uhanalaisiin lajeihin vaikuttava toiminta Epäolennainen x

ESRS E4-2 24 (b)

Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt

tai toimintaperiaatteet

E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin

liittyvät toimintaperiaatteet, s. 58 x

ESRS E4-2 24 (c) Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet

E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin

liittyvät toimintaperiaatteet, s. 58 x

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Viittaus muuhun EU-lainsäädäntöön

Tiedonantovaatimus Tietopiste Kestävyystiedot Sijainti ja sivu SFDR Pilari 3 Vertailuarvoasetus EU:n ilmastolaki

ESRS E4-2 24 (d) Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet

E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin

liittyvät toimintaperiaatteet, s. 58 x

ESRS E5-5 37 (d) Kierrättämätön jäte E5-5 – Resurssien ulosvirtaus, s. 59 x

ESRS E5-5 39 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte E5-5 – Resurssien ulosvirtaus, s. 59 x

ESRS 2 SBM-3 – S1 14 (f) Pakkotyötapausten riski

S1 SBM-3 – Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategian ja liiketoiminta-

mallin kannalta, s. 63 x

ESRS 2 SBM-3 – S1 14 (g) Lapsityövoimatapausten riski

S1 SBM-3 – Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategian

ja liiketoimintamallin kannalta, s. 63 x

ESRS S1-1 20 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet, s. 63 x

ESRS S1-1 21

Kansainvälisen työjärjestö ILO:n kahdeksan perusyleis-

sopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytän-

nöt

GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence

-prosessista, s. 16 x

ESRS S1-1 22

Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja

toimenpiteet S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet, s. 63 x

ESRS S1-1 23

Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai

hallintajärjestelmä S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet, s. 63 x

ESRS S1-3 32 (c) Epäkohtien tai valitusten käsittelymekanismit

S1-3 – Prosessit negatiivisten vaikutusten hillitsemiseen ja

oman henkilöstön kanavat huolenaiheiden ilmaisemiseen, s. 64 x

ESRS S1-14 88 (b) & (c)

Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien

lukumäärä ja osuus S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit, s. 70 x x

ESRS S1-14 88 (e)

Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai

sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä Luotea hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x

ESRS S1-16 97 (a) Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero

S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja

kokonaisansiot), s. 72 x x

ESRS S1-16 97 (b) Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkkiosuhde

S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja

kokonaisansiot), s. 72 x

ESRS S1-17 103 (a) Syrjintätapaukset S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset, s. 72 x

ESRS S1-17 104 (a)

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien peri-

aatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta

jättäminen Epäolennainen x x

ESRS 2 SBM-3 – S2 11 (b)

Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski

arvoketjussa

S2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa, s. 73 x

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Viittaus muuhun EU-lainsäädäntöön

Tiedonantovaatimus Tietopiste Kestävyystiedot Sijainti ja sivu SFDR Pilari 3 Vertailuarvoasetus EU:n ilmastolaki

ESRS S2-1 17 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät

toimintaperiaatteet, s. 73 x

ESRS S2-1 18 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät

toimintaperiaatteet, s. 73 x

ESRS S2-1 19

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien pe-

riaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättämi-

nen Epäolennainen x x

ESRS S2-1 19

Kansainvälisen työjärjestö ILO:n kahdeksan perusyleis-

sopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytän-

nöt

GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence

-prosessista, s. 16 x

ESRS S2-4 36

Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeus-

ongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset Epäolennainen x

ESRS S3-1 16 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset Epäolennainen x

ESRS S3-1 17

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien peri-

aatteiden, kansainvälisen työjärjestö ILO:n periaatteiden tai OEC-

D:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen Epäolennainen x x

ESRS S3-4 36 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset Epäolennainen x

ESRS S4-1 16 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet Epäolennainen x

ESRS S4-1 17

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien pe-

riaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättämi-

nen Epäolennainen x x

ESRS S4-4 35 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset Epäolennainen x

ESRS G1-1 10 (b)

Korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen mukaiset

korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat periaatteet Epäolennainen x

ESRS G1-1 10 (d) Väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevat periaatteet Epäolennainen x

ESRS G1-4 24 (a)

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien

rikkomisesta määrätyt sakot G1-4 – Korruptio ja lahjonta, s. 78 x x

ESRS G1-4 24 (b) Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen, s. 78 x

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Luotea julkaisee tässä osiossa EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän

(EU taksonomia) mukaiset tiedot ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toi-

minnoille. Tiedot perustuvat Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetukseen (EU)

2020/852 (taksonomia-asetus). Asetus sisältää tunnuslukuja, jotka yhtiöiden tulee

raportoida ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojensa osalta.

Taksonomiassa määritetään kuusi keskeistä ympäristötavoitetta, joihin nähden

yhtiön eri liiketoimintoja arvioidaan. Ympäristötavoitteet ovat ilmastonmuutoksen

hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarat ja merten luonnonvarat,

kiertotalous, ympäristön pilaantuminen, sekä biologinen monimuotoisuus ja eko-

systeemit. Luotea raportoi tilikaudelta 2025 taksonomian mukaiset (taxonomy alig-

nment), taksonomiakelpoiset (taxonomy eligiblity) ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset

osuudet liiketoiminnoista kolmen tunnusluvun osalta (liikevaihto, toimintamenot

ja pääomamenot). Yhtiön EU taksonomia raportointi kattaa kaikki Luotean kon-

serniyritykset, jotka on esitetty tilikauden 1.1.–31.12.2025 konsernitilinpäätöksessä.

Luotean kiinteistöpalveluliiketoiminnalla viitatataan jatkuviin toimintoihin ja kierto-

talousliiketoiminnalla lopetettuihin toimintoihin. Yhtiön taksonomiaraportoinnissa

ei hyödynnetä Euroopan Komission Omnibus-paketin tuomia helpotuksia.

Taksonomian mukaisuudessa raportoidaan, miltä osin kyseinen liiketoiminta

tukee ympäristötavoitteita. Toiminta katsotaan taksonomian mukaiseksi, jos se

tukee merkittävästi yhtä määritellyistä ympäristötavoitteista aiheuttamatta mer-

kittävää haittaa (does not significantly harm, DNSH) muille. Lisäksi toiminnan on

täytettävä vähimmäistason suojatoimia koskevat kriteerit (minimum safeguards).

Luotean tarkastelu

Luotea on toteuttanut taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian mukaisuutta kos-

kevat arvioinnit EU:n taksonomia-asetuksen, delegoidun ilmastosäädöksen, täy-

dentävän ilmastosäädöksen ja delegoidun ympäristösäädöksen sekä tällä hetkellä

saatavilla olevien Euroopan komission antamien ohjeistusten parhaan tulkinnan

perusteella.

Taksonomiakelpoisuutta on arvioitu Euroopan komission delegoiduissa ase-

tuksissa esitettyjen taloudellisten toimintojen kuvausten ja niissä annettujen

NACE-koodien perusteella. Taksonomiaan liittyvä arviointi on tehty liiketoiminnasta

syntyneestä liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista, jotka liittyvät

ilmastonmuutoksen hillintään, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, vesivarojen ja

merten luonnonvarojen kestävään käyttöön ja suojeluun, kiertotalouteen siirtymi-

seen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen, sekä biologiseen

monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin. Luotealla ei ole ydinenergiaan tai fossiilisiin

maakaasuihin liittyvää toimintaa.

Taksonomiaa koskevat taloudelliset tunnusluvut pohjautuvat talous- ja toimin-

nanohjausjärjestelmistä saatuihin lukuihin. Laskettaessa taksonomian mukaiseen

ja taksonomiakelpoiseen taloudelliseen toimintaan liittyvien tuotteiden osuutta lii-

kevaihdosta, Luotea ottaa huomioon tuotot palveluista ja tuotteista, joilla on selkeä

yhteys tunnistettuihin taloudellisiin toimintoihin. Vuoden 2025 taksonomia rapor-

toinnissa liikevaihto koostuu kiinteistöpalveluliiketoiminnan liikevaihdosta (tilin-

päätöksen liitetieto 1.2) ja kiertotalousliiketoiminnan liikevaihdosta (tilinpäätöksen

liitetieto 6). Pääomamenojen ja toimintamenojen osalta on tarkasteltu vuoden 2025

kirjauksia ja verrattu arviointikriteerien vastaavuutta kirjattuihin tietoihin.

Pääomamenot koostuvat lisäyksistä aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin,

aineettomiin hyödykkeisiin ja käyttöoikeusomaisuuseriin, sisältäen yrityshankin-

tojen yhteydessä tulleet lisäykset. Luotean taksonomia raportoinnissa pääoma-

menot koostuvat kiinteistöpalveluliiketoiminnan pääomamenoista (tilinpäätöksen

liitetiedot 3.1, 3.3, ja 3.4) ja kiertotalousliiketoiminnan pääomamenoista (tilinpää-

töksen liitetieto 6). Toimintamenot koostuvat kiinteistöpalvelu- ja kiertotalousliike-

toiminnan aktivoimattomista välittömistä kustannuksista, jotka ovat välttämät-

tömiä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan

varmistamiseksi. Kulut sisältävät kaluston ja rakennusten huollon, korjauksen ja

ylläpidon, lyhytaikaiset vuokrat ja vastaavat kulut, sekä muut näiden omaisuuserien

huoltoon liittyvät suorat kulut. Taksonomiakelpoisuutta ja -mukaisuutta koskevissa

arvioinneissa on huomioitu vain ne toiminta- ja pääomamenot, jotka vastaavat toi-

mintaa koskevia teknisiä vaatimuksia. Luotealla ei ole erillisiä taksonomiaa koskevia

pääoma- tai toimintamenosuunnitelmia.

Luotea raportoi taksonomiasta konsernitasolla. Kunkin toimialan asiantuntijat

ja liiketoimintojen edustajat ovat arvioineet, täyttävätkö taksonomiassa tunnistetut

taloudelliset toiminnot taksonomian mukaisuuden kriteerit. Arviointi perustuu tun-

nistettuihin taksonomia-asetuksessa kuvattuihin toimintakohtaisiin teknisiin arvi-

ointikriteereihin sekä DNSH-kriteereihin. Luotean ilmastoriskit on kuvattu kohdassa

E1 SBM-3, s. 49.

Luotean kiertotalousliiketoiminnan toiminta on reguloitua ja edellyttää erillisiä

ympäristölupia, joissa määritetään ympäristövaatimukset veden, maaperän pilaan-

tumisen ja luonnon osalta. Pyrimme noudattamaan kaikkia toimintaamme kos-

kevia ympäristövaatimuksia. Menettelytapoja on kuvattu tarkemmin kohdassa

E4-2, s. 58.

Luotealla on käytössä johtamisjärjestelmä, joka kattaa kaikki Luotean palvelut

sertifikaattien ISO 9001, ISO 14001, ja ISO 45001 osalta. EHSQ-johtamismalli var-

mistaa, että Luotean toiminnot noudattavat lupaehtoja ja näitä tarkkaillaan ja

raportoidaan säännöllisesti. Lisäksi Luotea pyrkii hallitsemaan ja vähentämään

toimintojensa ympäristövaikutuksia koulutusten ja teknisten ratkaisujen avulla.

Teknisiä arviointikriteerejä on tarkasteltu rinnakkain, jotta raportointi on mahdolli-

simman yhtenäinen ja vältetään kaksoislaskenta.

Vähimmäistason suojavaatimukset

Teknisten kriteerien lisäksi taksonomia-asetuksessa säädetään vähimmäistason

suojatoimista, jotka käsittelevät työelämä- ja ihmisoikeuksia, korruption ja lah-

jonnan ehkäisyä, oikeudenmukaista kilpailua ja verotusta. Luotealla vähimmäis-

tason suojatoimia on arvioitu konsernitasolla.

Luotea kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmis-

oikeuksia sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä työntekijöiden

oikeuksia, kansainvälisiä sopimuksia ja YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavia

EU taksonomia

periaatteita ja noudattaa OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitettujen toimin-

taohjeiden kuutta vaihetta. Luotean ihmisoikeusvaikutuksia on käsitelty tarkemmin

kohdassa ESRS 2 GOV-4, s. 16.

Korruption ja lahjonnan ehkäisyssä Luotealla noudatetaan kansallisia lakeja ja

sopimuksia. Nämä periaatteet on viety myös erilliseen korruption ja lahjonnan vas-

taiseen politiikkaan, joka selkeästi kieltää lahjonnan, lahjojen vastaanottamisen ja

antamisen, sekä muut epäeettiset toimet. Luotean ohjeistus lahjojen ja vieraanva-

raisuuden vastaanottamiselle on julkinen ja löydettävissä yrityksen verkkosivuilta

sekä intranetistä. Korruption ja lahjonnan ehkäisyä on käsitelty tarkemmin koh-

dassa G1-3, s. 78.

Verotusta koskevat pääperiaatteet on kuvattu Luotean veropolitiikassa, jonka

yhtiön hallitus on hyväksynyt. Politiikka kattaa Luotean kaikki toimialat kaikissa

toimintamaissa ja koskee koko henkilöstöä. Verojen maksamisessa, keräämisessä,

tilittämisessä ja raportoinnissa Luotea noudattaa paikallista lainsäädäntöä. Kes-

keinen periaate on laadukas ja oikea-aikainen veroilmoitusten ja muiden lakisää-

teisten viranomaisraporttien raportointi.

Luotea maksaa ja tilittää verot toimintamaihinsa, joissa sen liiketoiminta luo

arvoa, eikä siirrä luotua arvoa matalan verotuksen maihin. Konsernin sisäisten

transaktioiden hinnoittelussa noudatetaan voimassa olevaa siirtohinnoittelulain-

säädäntöä sekä siihen vaikuttavia OECD:n siirtohinnoitteluohjeita ja verohallinnon

suosituksia. Kaikki Luotean investointi- ja sijoittautumispäätökset tehdään liiketoi-

minnan tarpeisiin perustuen. Verovaikutukset selvitetään ja huomioidaan osana

päätöksentekoprosessia ja liiketoimintoja ja konsernirakenteita käsitellään niiden

taloudellisen sisällön perusteella. Luotea ei osallistu vain verotuksellisista syistä teh-

tyihin järjestelyihin ilman liiketaloudellista substanssia.

Luotea toimii Suomessa ja Ruotsissa, kannattaa reilua kilpailua sekä noudattaa

kaikessa liiketoiminnassaan hyvää liiketoimintatapaa ja kilpailuoikeudellisia sään-

töjä. Kaikki liiketoimet, joissa Luotea on osallisena, ovat rakenteeltaan läpinäkyviä

ja taloudellisesti perusteltuja. Luotea noudattaa yrityskauppaprosesseissaan kilpai-

lulainsäädäntöä, suorittaa due diligence -tarkastuksen kohteista ja tekee lainsää-

dännön mukaiset ilmoitukset kilpailuviranomaisille.

Luotean eettiset periaatteet sisältävät perussäännöt kilpailuoikeuden ja lainsää-

dännön noudattamisesta. Lisäksi Luotealla on kilpailuoikeuskoulutus henkilöstölle,

joiden työnkuvan osalta on tunnistettu tarve täsmentävälle koulutukselle. Koulu-

tuksen tarkoituksena on auttaa henkilöstöä tunnistamaan sellaiset tilanteet, jotka

voivat olla kyseenalaisia tai kiellettyjä kilpailuoikeudellisten sääntöjen näkökulmasta

sekä antaa tarkemmat ohjeet miten menetellä eri tilanteissa.

Luotealla on käytössään asianmukaisen huolellisuuden prosessit verotusta,

korruption ja lahjonnan vastaista toimintaa sekä reilua kilpailua koskien. Ihmis-

oikeuksia, työelämäoikeuksia ja korruptiota koskevat vaatimukset on huomioitu

omina periaatteinaan, sisällytetty eettisiin periaatteisiin ja koulutuksiin, sekä huo-

mioitu yhtiön hankintaprosesseissa ja -ohjeissa. Konsernitason politiikat koskevat

kaikkia Luotean liiketoimintoja Suomessa ja Ruotsissa.

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Tunnistetut luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot

Luotean kiertotalousliiketoimintaan kuuluu taksonomiakelpoisten ja -mukaisten toi-

mintojen osalta muun muassa jätteiden keräys ja kuljetus, materiaalien talteenotto

tavanomaisesta jätteestä, vaarallisen jätteen käsittely, jäteveden keruu ja käsittely,

käytettyjen tavaroiden myynti, sekä ympäristörakentamisen palvelut koskien pilaan-

tuneiden paikkojen ja alueiden kunnostamista. Nämä kiertotalousliiketoiminnat

käsittävät ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toiminnot 5.5 (Vaarattoman jät-

teen keräys ja kuljetus syntypaikalla lajitelluissa jakeissa) ja 5.9 (Materiaalin tal-

teenotto tavanomaisesta jätteestä). Siirtymän kiertotalouteen, jätteen ehkäisyyn

ja kierrätykseen liittyvät toiminnot 2.3 (Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys

ja kuljetus); 2.7 (Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto) ja 5.4

(Käytettyjen tavaroiden myynti). Saasteiden ehkäisyyn ja kontrollointiin liittyvän toi-

minnot 2.1 (Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus); 2.2 (Vaarallisen jätteen käsittely) ja

2.4 (Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen) sekä veden ja merellisten

resurssien kestävää käyttöä koskevan toiminnon 2.2 (Yhdyskuntajätevesien käsit-

tely).

Luotean kiinteistöpalvelutoimialojen liiketoimintaan Suomessa ja Ruotsissa

kuuluu taksonomiakelpoisten ja -mukaisten toimintojen osalta muun muassa ener-

giatehokkuuslaitteiden ja uusiutuvan energiateknologian asennus, huolto ja korjaus

sekä rakennusten energiatehokkuuden mittaamiseen, säätämiseen ja hallintaan

tarkoitettujen välineiden ja laitteiden asennus, huolto ja korjaus. Lisäksi liiketoimin-

taan kuuluu rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät asiantunti-

japalvelut. Taksonomiaraportoinnissa on huomioitu ilmastonmuutokseen liittyvät

toiminnot 7.3 (Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus); 7.4 (Sähkö-

ajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa); 7.5 (Raken-

nusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien

välineiden asennus, huolto ja korjaus); 7.6 (Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien tek-

nologioiden asennus, huolto ja korjaus) ja 9.3 (Rakennusten energiatehokkuuteen

liittyvät asiantuntijapalvelut).

Siirtymätoiminnot (ydinvoima ja maakaasu)

Siirtymätoiminto on taloudellinen toiminto, joka tukee siirtymistä ilmastoneutraaliin

talouteen ja jolle ei ole olemassa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista

vähähiilistä vaihtoehtoa. Luotealla ei ole täydentävässä delegoidussa ilmastosää-

döksessä kuvattuja ydinvoimaan tai maakaasuihin liittyviä luokitusjärjestelmäkel-

poisia eikä luokitusjärjestelmään kelpaamattomia taloudellisia toimintoja. Näin

ollen Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (täydentävä

delegoitu ilmastosäädös, Liite III) on esitetty oikealla, ja lomakkeet 2–5 on jätetty

esittämättä.

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat

energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä,

myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta

käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä

tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan

liittyviä vastuita.

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa,

tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä

tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten

rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Liikevaihto jatkuvat toiminnot

Tilikausi N

2025 Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi Liikevaihto

Osuus

liikevaih-

dosta,

vuosi N

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Ilmaston-

muutokseen

sopeutumi-

nen Vesi

Ympäristön

pilaantumi-

nen Kiertotalous

Biologinen

monimuotoi-

suus

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen Vesi

Ympäristön

pilaantumi-

nen Kiertotalous

Biologinen

monimuo-

toisuus

Vähim-

mäistason

suojatoi-

met

Luokitusjärjes-

telmän mu-

kaisten (A.1) tai

luokitusjärjes-

telmäkelpois-

ten (A.2.) osuus

liikevaihdosta,

vuosi N-1

Luokka

mahdol-

listava

toiminta

Luokka

siirtymä-

toiminta

(MEUR) (%) K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E K; E K; E K; E K; E; K; E K; E (%) M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3 15,0 4,3 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 2,6 % M

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa CCM 7.4 0,2 0,05 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0,03 % M

Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnas-

sa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus

CCM 7.5 5,9 1,7 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 1,5 % M

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus CCM 7.6 1,4 0,4 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0,3 % M

Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut CCM 9.3 7,0 2,0 % K

E/S E/S

E/S E/S E/S K K K K K K K 1,8 % M

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän

mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)

29,5 8,5 % K

E/S E/S

E/S E/S E/S K K K K K K K 6,2 %

Josta mahdollistavat toiminnat 29,5 8,5 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 6,2 % M

Josta siirtymätoiminnat 0,0 0,0 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0,0 %

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3 7,1 2,1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 2,1 %

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa CCM 7.4 3,5 1,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,7 %

Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnas-

sa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus

CCM 7.5 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus CCM 7.6 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %

Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut CCM 9.3 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä

(muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)

toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)

10,7 3,1 % 3,1 % 2,9 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu

liikevaihto (A.1+A.2)

40,2 11,6 % 11,6 % 9,0 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 305,7 88,4 %

YHTEENSÄ (A+B) 346,0 100 %

Koodi: CCM = Ilmastonmuutoksen hillintä, WTR = Vesivarat ja merten luonnovarat, PPC = Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, CE = Kiertotalous.

A.1: K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta

A.2: KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Pääomamenot jatkuvat toiminnot

Tilikausi N

2025 Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Pääoma-

menot

Osuus

pääoma-

menoista,

vuosi N

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen Vesi

Ympäristön

pilaantumi-

nen Kiertotalous

Biologinen

monimuotoi-

suus

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen Vesi

Ympäristön

pilaantumi-

nen Kiertotalous

Biologinen

monimuotoi-

suus

Vähimmäis-

tason

suojatoimet

Luokitusjärjes-

telmän mu-

kaisten (A.1) tai

luokitusjärjes-

telmäkelpoisten

(A.2.) osuus

pääomame-

noista, vuosi N-1

L u o k k a

mahdol-

listava

toiminta

Luokka

siirtymä-

toiminta

(MEUR) (%) K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E K; E K; E K; E K; E; K; E K; E (%) M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus

CCM 7.3 0,6 5,3 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 4,6 % M

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus ra-

kennuksissa

CCM 7.4 0,1 1,1 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 1,0 % M

Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja

valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus

CCM 7.5 0,2 2,0 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 2,5 % M

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus,

huolto ja korjaus

CCM 7.6 0,1 0,7 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0,6 % M

Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut

CCM 9.3 0,4 3,2 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 3,8 % M

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän

mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)

1,4 12,3 % 12,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 12,6 %

Josta mahdollistavat toiminnat

1,4 12,3 % 12,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 12,6 % M

Josta siirtymätoiminnat

0,0 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 0,0 % T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus

CCM 7.3 0,6 5,6 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 5,8 %

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus ra-

kennuksissa

CCM 7.4 0,1 1,1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 1,0 %

Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja

valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus

CCM 7.5 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto

ja korjaus

CCM 7.6 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %

Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut

CCM 9.3 0,0 0,0 %

KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL

0,0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta

kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen pääomamenot (A.2)

0,8 6,6 %

6,6 % 0,0 % 0,00 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %

6,8 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot

(A.1+A.2)

2,2 18,9 % 18,9 % 0,0 % 0,00 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 19,4 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot

9,3 81,1 %

YHTEENSÄ

11,5 100%

Koodi: CCM = Ilmastonmuutoksen hillintä, WTR = Vesivarat ja merten luonnovarat, PPC = Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, CE = Kiertotalous.

A.2: KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Toimintamenot jatkuvat toiminnot

Tilikausi N

2025 Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Toiminta-

menot

Osuus

toiminta-

menoista,

vuosi N

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen Vesi

Ympäristön

pilaantumi-

nen Kiertotalous

Biologinen

monimuotoi-

suus

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen Vesi

Ympäristön

pilaantumi-

nen Kiertotalous

Biologinen

monimuotoi-

suus

Vähimmäis-

tason

suojatoimet

Luokitusjärjes-

telmän mu-

kaisten (A.1) tai

luokitusjärjes-

telmäkelpoisten

(A.2.) osuus toi-

mintamenoista,

vuosi N-1

L u o k k a

mahdol-

listava

toiminta

Luokka

siirtymä-

toiminta

(MEUR) (%) K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E K; E K; E K; E K; E; K; E K; E (%) M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus

CCM 7.3 0,4 5,5 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 3,7 % M

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa

CCM 7.4 0,1 0,9 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0,7 % M

Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnas-

sa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus

CCM 7.5 0,2 3,4 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 2,4 % M

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus,

huolto ja korjaus

CCM 7.6 0,05 0,7 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0,5 % M

Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut

CCM 9.3 0,3 3,7 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 3,1 % M

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän

mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)

1,0 14,2 % 14,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 10,5 %

Josta mahdollistavat toiminnat

1,0 14,2 % 14,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 10,5 % M

Josta siirtymätoiminnat

0,0 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 0,0 % T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus

CCM 7.3 0,4 5,7 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 4,7 %

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa

CCM 7.4 0,1 0,8 %

KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL

0,7 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien

(muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen toimintamenot (A.2)

0,5 6,6 %

6,6 % 0,0 % 0,00 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %

5,3 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)

1,5 20,7 % 20,7 % 0,0 % 0,00 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 15,9 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot

5,6 79,3 %

YHTEENSÄ

7,1 100%

Koodi: CCM = Ilmastonmuutoksen hillintä, WTR = Vesivarat ja merten luonnovarat, PPC = Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, CE = Kiertotalous.

A.2: KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Liikevaihto jatkuvat ja lopetetut toiminnot yhteensä

Tilikausi N

2025 Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi Liikevaihto

Osuus

liikevaih-

dosta,

vuosi N

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Ilmaston-

muutokseen

sopeutumi-

nen Vesi

Ympäristön

pilaantumi-

nen Kiertotalous

Biologinen

monimuotoi-

suus

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen Vesi

Ympäristön

pilaantumi-

nen

Kiertota-

lous

Biologi-

nen

moni-

muotoi-

suus

Vähim-

mäista-

son

suojatoi-

met

Luokitusjärjes-

telmän mu-

kaisten (A.1) tai

luokitusjärjes-

telmäkelpois-

ten (A.2.) osuus

liikevaihdosta,

vuosi N-1

Luokka

mahdol-

listava

toiminta

Luokka

siirtymä-

toiminta

(MEUR) (%) K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E K; E K; E K; E K; E; K; E K; E (%) M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM7.3 15,0 1,9 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 1,2 % M

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa CCM7.4 0,2 0,0 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0,0 % M

Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien

välineiden asennus, huolto ja korjaus

CCM7.5 5,9 0,8 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0,7 % M

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus CCM7.6 1,4 0,2 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0,1 % M

Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut CCM9.3 7,0 0,9 % K

E/S E/S E/S E/S E/S

K K K K K K K 0,8 % M

"Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus syntypaikalla

lajitelluissa jakeissa"

CCM5.5 12,2 1,6 % K

E/S E/S E/S E/S E/S

K K K K K K K 1,5 %

Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä CCM5.9 1,8 0,2 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0,3 %

Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus CE2.3 25,9 3,4 % E/S E/S E/S

E/S

K K K K K K K 4,3 %

Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto CE2.7 10,7 1,4 % E/S E/S E/S

E/S

K K K K K K K 1,5 %

Käytettyjen tavaroiden myynti CE5.4 16,0 2,1 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K 1,2 %

Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus PPC2.1 22,4 2,9 % E/S E/S E/S K

E/S E/S

K K K K K K K 2,7 %

Vaarallisen jätteen käsittely PPC2.2 4,7 0,6 %

E/S E/S E/S

E/S E/S

K K K K K K K 0,6 %

Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen PPC2.4 3,4 0,4 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K 0,4 %

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän

mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)

126,5 16,4 %

5,6 % 0,0 % 0,0 %

4,0 % 6,8 % 0,0 % K K K K K K K 15,3 %

Josta mahdollistavat toiminnat 29,5 3,8 % 3,8 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 2,8 % M

Josta siirtymätoiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 0,0 %

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM7.3 7,1 0,9 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 1,0 %

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa CCM7.4 3,5 0,5 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,3 %

Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä CCM5.9 0,4 0,1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,1 %

Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus CE2.3 9,0 1,2 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 1,3 %

Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto CE2.7 8,2 1,1 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 1,0 %

Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus PPC2.1 1,7 0,2 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL

0,2 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitus-

järjestelmän mukaisista)

toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)

29,9 3,9 % 1,4 % 0,0 % 0,0 % 0,2 % 2,2 % 0,0 %

3,9 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu

liikevaihto (A.1+A.2)

156,4 20,3 % 7,1 % 0,0 % 0,00 % 4,2 % 9,0 % 0,0 % 19,2 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 613,9 79,7 %

YHTEENSÄ (A+B) 770,3 100%

Koodi: CCM = Ilmastonmuutoksen hillintä, WTR = Vesivarat ja merten luonnovarat, PPC = Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, CE = Kiertotalous.

A.2: KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Pääomamenot jatkuvat ja lopetetut toiminnot yhteensä

Tilikausi N

2025 Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Pääoma-

menot

Osuus

pääoma-

menoista,

vuosi N

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Ilmaston-

muutokseen

sopeutumi-

nen Vesi

Ympäristön

pilaantumi-

nen Kiertotalous

Biologinen

monimuotoi-

suus

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen Vesi

Ympäristön

pilaantumi-

nen Kiertotalous

Biologinen

monimuotoi-

suus

Vähimmäis-

tason

suojatoimet

Luokitusjärjes-

telmän mu-

kaisten (A.1) tai

luokitusjärjes-

telmäkelpoisten

(A.2.) osuus

pääomame-

noista, vuosi N-1

L u o k k a

mahdol-

listava

toiminta

Luokka

siirtymä-

toiminta

(MEUR) (%) K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E K; E K; E K; E K; E; K; E K; E (%) M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus

CCM7.3 0,6 0,9 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0,7 % M

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa

CCM7.4 0,1 0,2 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0,2 % M

Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa

käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus

CCM7.5 0,2 0,3 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0,4 % M

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus

CCM7.6 0,1 0,1 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0,1 % M

Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut

CCM9.3 0,4 0,5 % K

E/S E/S E/S E/S E/S

K K K K K K K 0,6 % M

"Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus syntypaikalla

lajitelluissa jakeissa"

CCM5.5 0,2 0,3 % K

E/S E/S E/S E/S E/S

K K K K K K K 3,0 %

Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä

CCM5.9 0,7 1,0 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 1,4 %

Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus

CE2.3 2,2 3,2 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K 6,3 %

Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto

CE2.7 0,9 1,3 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K 2,2 %

Käytettyjen tavaroiden myynti

CE5.4 1,3 2,0 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K 1,7 %

Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus

PPC2.1 2,0 2,9 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K 3,7 %

Vaarallisen jätteen käsittely

PPC2.2 0,2 0,3 %

E/S E/S E/S

E/S E/S

K K K K K K K 0,7 %

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän

mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)

9,0 13,2 %

3,4 % 0,0 % 0,0 %

3,3 %

6,5 % 0,0 %

K K K K K K K 20,9 %

Josta mahdollistavat toiminnat

1,4 2,1 % 2,1 % 0,0 % 0,0 % 3,3 % 6,5 % 0,0 % K K K K K K K 1,8 % M

Josta siirtymätoiminnat

0,0 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 0,0 % T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus

CCM7.3 0,6 0,9 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,8 %

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa

CCM7.4 0,1 0,2 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,1 %

Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä

CCM5.9 0,2 0,2 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,4 %

Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus

CE2.3 0,8 1,1 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 1,9 %

Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto

CE2.7 0,7 1,0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 1,4 %

Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus

PPC2.1 0,1 0,2 %

E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL

0,3 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta

kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen pääomamenot (A.2)

2,5 3,7 %

1,4 % 0,0 % 0,0 % 0,2 % 2,1 % 0,0 %

5,0 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)

11,5 16,9 % 4,7 % 0,0 % 0,00 % 3,5 % 8,7 % 0,0 % 25,8 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot

56,5 83,1 %

YHTEENSÄ

68,0 100%

Koodi: CCM = Ilmastonmuutoksen hillintä, WTR = Vesivarat ja merten luonnovarat, PPC = Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, CE = Kiertotalous.

A.2: KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Toimintamenot jatkuvat ja lopetetut toiminnot yhteensä

Tilikausi N

2025 Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Toiminta-

menot

Osuus

toiminta-

menoista,

vuosi N

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen Vesi

Ympäristön

pilaantumi-

nen Kiertotalous

Biologinen

monimuotoi-

suus

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen Vesi

Ympäristön

pilaantumi-

nen Kiertotalous

Biologinen

monimuotoi-

suus

Vähimmäis-

tason

suojatoimet

Luokitusjärjes-

telmän mu-

kaisten (A.1) tai

luokitusjärjes-

telmäkelpoisten

(A.2.) osuus toi-

mintamenoista,

vuosi N-1

L u o k k a

mahdol-

listava

toiminta

Luokka

siirtymä-

toiminta

(MEUR) (%) K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E K; E K; E K; E K; E; K; E K; E (%) M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus

CCM7.3 0,4 1,1 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0,9 % M

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus

rakennuksissa

CCM7.4 0,1 0,2 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0,2 % M

Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja

valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus

CCM7.5 0,2 0,7 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0,6 % M

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto

ja korjaus

CCM7.6 0,1 0,1 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0,1 % M

Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut

CCM9.3 0,3 0,7 % K

E/S E/S E/S E/S E/S

K K K K K K K 0,8 % M

"Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus syntypaikalla

lajitelluissa jakeissa"

CCM5.5 0,8 2,3 % K

E/S E/S E/S E/S E/S

K K K K K K K 2,1 %

Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä

CCM5.9 0,0 0,1 % K

E/S E/S

E/S

E/S E/S

K K K K K K K 0,1 %

Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus

CE2.3 1,9 5,3 % E/S

E/S E/S

E/S

K E/S

K K K K K K K 6,7 %

Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto

CE2.7 0,8 2,2 % E/S E/S E/S

E/S

K E/S K K K K K K K 2,3 %

Käytettyjen tavaroiden myynti

CE5.4 1,2 3,3 % E/S E/S E/S

E/S

K E/S K K K K K K K 1,8 %

Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus

PPC2.1 0,7 2,1 % E/S E/S E/S

E/S

E/S K K K K K K K 1,9 %

Vaarallisen jätteen käsittely

PPC2.2 0,2 0,4 %

E/S E/S E/S

E/S

K K K K K K K 0,4 %

Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen

PPC2.4 0,0 0,1 % E/S E/S E/S K

E/S

E/S K K K K K K K 0,1 %

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän

mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)

6,6 18,6 % 5,2 % 0,0 % 0,0 % 2,6 % 10,8 % 0,0 % K K K K K K K 18,1 %

Josta mahdollistavat toiminnat

1,0 2,8 % 2,8 % 0,0 % 0,0 % 3,3 % 6,5 % 0,0 % K K K K K K K 2,6 % M

Josta siirtymätoiminnat

0,0 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 0,0 % T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus

CCM7.3 0,4 1,1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 1,1 %

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus

rakennuksissa

CCM7.4 0,1 0,2 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,2 %

Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä

CCM5.9 0,0 0,01 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %

Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus

CE2.3 0,7 1,8 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 2,0 %

Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto

CE2.7 0,6 1,7 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 1,5 %

Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus

PPC2.1 0,1 0,2 %

E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL

0,1 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta

kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen toimintamenot (A.2)

1,8 5,0 %

1,3 % 0,0 % 0,0 % 0,2 % 3,5 % 0,0 %

5,1 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot

(A.1+A.2)

8,4 23,6 % 6,5 % 0,0 % 0,00 % 2,8 % 14,3 % 0,0 % 23,1 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot

27,1 76,4 %

YHTEENSÄ

35,5 100%

Koodi: CCM = Ilmastonmuutoksen hillintä, WTR = Vesivarat ja merten luonnovarat, PPC = Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, CE = Kiertotalous.

A.2: KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva

siirtymäsuunnitelma

Ilmastotavoitteet ovat osa Luotean strategisia tavoitteita. Yhtiön tavoitteena on saa-

vuttaa nettonolla oman toiminnan ja koko toimitusketjun osalta vuoteen 2045 men-

nessä. Luotea on myös sitoutunut irtaantumaan fossiilisista polttoaineista pitkällä

aikavälillä. Luotean ilmastotavoitteet kuvataan tarkemmin kohdassa E1-4, s. 48.

Tavoitteet ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Luotea ei ole suljettu

EU:n Pariisin sopimuksen vertailuarvojen ulkopuolelle.

2025 Luotean oman toiminnan (scope 1 ja 2) osuus kokonaispäästöistä oli 8 %,

joista noin 98 % syntyi kuljetuksista (scope 1). Scope 2 -päästöjen osuus oli 2 % Luo-

tean oman toiminnan päästöistä. Scope 2 -päästöihin sisältyvät kaikki Luotean

kiinteistöjen sähkönkäytöstä sekä lämmitys- ja jäähdytysenergiasta aiheutuvat

kasvihuonekaasupäästöt. Valtaosa, noin 92 %, Luotean kokonaispäästöistä syntyy

arvoketjussa (scope 3).

Tavoitteiden saavuttamiseksi Luotea on laatinut erillisen ilmastoa koskevan siir-

tymäsuunnitelman, jossa on arvioitu keskeiset toimenpiteet oman toiminnan ja

toimitusketjun osalta vuoteen 2030. Siirtymäsuunnitelman keskiössä ovat yhtiön

toimenpiteet liikenteen irtautumiseksi fossiilisesta hiilestä sekä käytetyn poltto-

nesteen että kaluston osalta siten, että vuonna 2030 36 % yhtiön oman toiminnan

käyttämästä liikenteen polttonesteestä olisi uusiutuvaa ja vastaavasti 20 % Luotean

omasta kalustosta olisi vähäpäästöistä, kuten biokaasulla tai sähköllä toimivaa.

Osittaisjakautuminen vaikuttaa huomattavasti yhtiön päästömääriin ja päästöja-

kaumaan scope 3 päästöjen osalta ja yhtiö tulee päivittämään siirtymäsuunnitel-

mansa vuonna 2026.

Oman toimintansa lisäksi Luotea pyrkii edistämään arvoketjua koskevia pääs-

tövähennystavoitteitaan tiivistämällä yhteistyötään arvoketjun kumppaneiden

kanssa. Vuoden 2025 aikana Luotea on panostanut kuljetusalihankinnan ja koneu-

rakoinnin päästötietojen keräämiseen toimittajiltaan. Luotean jatkuvat toiminnot

tulevat arvioimaan vuonna 2026 keinoja vähentää toimitusketjussa syntyviä pääs-

töjä.

Mahdollisten kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumisen ei arvioida aiheuttavan

merkittävää siirtymäriskiä tai estävän päästövähennystavoitteiden saavuttamista

oman toiminnan osalta, sillä käytössä olevan kaluston käyttövoimaa voidaan

säätää käytön aikana, esimerkiksi korvaamalla fossiilinen energia uusiutuvalla ener-

gialla. Uusiutuvan energian saatavuuden odotetaan säilyvän hyvänä tulevaisuu-

dessa.

Luotean ilmastotavoitteet ovat osa yhtiön liiketoiminnan strategisia tavoitteita.

Tavoitteita tukeva tarkempi siirtymäsuunnitelma, jossa on tarkasteltu keskeisten

omaan toimintaan kohdentuvien toimien tehokkuutta suhteessa päästötavoitteisiin

sekä niiden mahdollisia taloudellisia vaikutuksia, on hyväksytty hallituksessa.

Suunnitelmassa on huomioitu ennakoidut pääoma- ja toimintamenot oman

toiminnan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vuoden 2030 loppuun mennessä.

Pitkän aikavälin, vuoteen 2045 ulottuvat toimenpiteet eivät ole vielä riittävän yksi-

Luotea on suunnitellut vähentävänsä omasta toiminnasta syntyviä päästöjä noin 31% vuoden 2022 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelluista oman toiminnan päästövähennyk-

sistä 70 % muodostuvat uusiutuvan energian käytön lisäämisestä ja 30% kaluston käyttövoimamuutoksista.

Arvoketjussa suunniteltujen päästövähennysten ajurit ovat kierrätysasteen kasvaminen ja alihankintalogistiikan päästövähennystoimet. Lisäksi scope 3 -päästöjen odotetaan vähenevän

orgaanisesti muiden arvoketjussa tapahtuvien hiilestä irtautumisen toimien johdosta.

Yhtiön pitkän aikavälin nettonollatavoitteena on vähentää päästöjä 90 % vuoden 2022 tasosta, ja kompensoida niiden päästöjen osuus, joita ei voida omassa toiminnassa tai arvoketjussa

vähentää.

E1 Ilmastonmuutos

-20 %

Luotean keskeiset hiilestä irtaantumisen keinot sekä niiden vaikutus Luotean lyhyen aikavälin tavoitteisiin

Toiminnan kasvu 22–30

Scope 1& 2

Scope 3

Päästökompensointi

2022

Oman toiminnan

vähennykset

Scope 3 vähennykset

Tavoitevuosi 2030 Nettonollatavoite 2045

tCO

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

tyiskohtaisella tasolla puutteellisen läpinäkyvyyden vuoksi. Toimenpiteiden riittä-

vyyttä ja niitä koskevaa rahoitussuunnitelmaa tullaan tarkastelemaan vuosittain

osana Luotean investointipäätöksiä.

Luotean suunniteltujen toimien toteuttamiseen tarvittavat merkittävät pääoma-

menot liittyvät vähäpäästöisen kaluston suhteellisen osuuden kasvattamiseen

vuoteen 2030 mennessä. Suunnitellut toimet tulevat nostamaan Luotean vuotuisia

pääomamenoja, mikä puolestaan tulee lisäämään Luotean tuloslaskelman pois-

toja. Kasvavien poistojen vastapainoksi Luotea ennakoi vähäpäästöisen kaluston

pienentävän tuloslaskelman vuosittaisia kaluston käyttökuluja. Muun kuin vähä-

päästöisen kaluston osalta Luotea tulee siirtymäsuunnitelman mukaan lisäämään

merkittävästi uusiutuvien polttonesteiden käyttöä. Tämän toimenpiteen ennakoi-

daan kasvattavan Luotean tuloslaskelman vuosittaisia polttoainekuluja vuoteen

2030 mennessä. Luotean jatkuvien toimintojen kokonaisliikevaihto ja investointien

ja poistojen erittely on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 1.1.

Yrityksen taloudellisen toiminnan mukauttaminen komission delegoidun ase-

tuksen (EU) 2021/2139 säännöksiin keskittyy lähinnä kaluston uudistamiseen,

jonka odotetaan vähentävän yrityksen yleistä ympäristövaikutusta. Vaikka kalusto-

uudistus ei suoraan liity taksonomiassa määriteltyihin toimintoihin merkittävässä

määrin, se tukee yrityksen pyrkimyksiä kohti kestävämpää toimintaa.

SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallien kanssa

Kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella ilmastonmuutokseen liittyvät Luotealle

olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyivät ilmastonmuutoksen hillin-

tään ja energiatehokkuuden parantamiseen. Luotean yhteisökohtaiset tiedonan-

tovelvoitteet koskevat hiilikädenjälkeä sekä hiili-intensiteettiä (gCO

/km), joka on

myös yksi Luotean vuonna 2022 liikkeelle lasketun joukkovelkakirjalainan vastuulli-

suustavoitteista. Joukkovelkakirjalaina siirtyi osittaisjakautumisessa Kiertotalouslii-

ketoiminnoille.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat globaaleja ilmiöitä, joiden hillintä luo Luotean

liiketoiminnalle sekä mahdollisuuksia että riskejä. Yhtiön positiiviset vaikutukset

syntyvät liiketoimintojen tarjoamista energiatehokkuuspalveluista, jotka vähentävät

asiakkaiden kulutetun energian määrää. Luotean lopetetut toiminnot tukevat vähä-

hiiliseen kiertotalouteen siirtymistä, edistämällä materiaalien ja raaka-aineiden

kierrätystä ja vähentämällä loppusijoitetun ja poltetun jätteen määrää. Luotean

oman toiminnan kielteiset vaikutukset syntyvät muun muassa liikenteen päästöistä

ja ostetuista tuotteista ja palveluista. Suurin osa Luotean päästöistä syntyy arvoket-

jussa.

Siirtymä vähäpäästöiseen kalustoon sekä uusiutuvan energian käytön merkit-

tävä lisääminen ovat keskeisiä toimenpiteitä Luotean päästövähennystavoitteiden

saavuttamisessa. Näihin liittyvät myös Luotean olennaiset siirtymäriskit, jotka ovat

viivästykset vähäpäästöisen ja sähkökäyttöisen raskaankaluston teknologisessa

kehityksessä ja uusiutuvien polttoaineiden saatavuus ja hinta pitkällä aikavälillä.

Palveluiden positiivista ilmastovaikutusta mitataan hiilikädenjäljen avulla. Hiilikä-

denjälki kuvaa yritysten tietoisten valintojen ja ratkaisujen avulla vältettyjä päästöjä

suhteessa aikeisempiin toimintatapoihin. Luotean hiilikädenjälki syntyy asiakkaille

tuotettujen palvelujen, kuten energiatehokkuusratkaisujen ja materiaalikierrätyksen

kautta.

Liiketoimintoihin kohdistuvien ilmastonmuutoksen seurausten arviointi on inte-

groitu Luotean strategiaprosessiin. Yhtiö on tarkastellut ilmastonmuutoksen vaiku-

tuksia sekä lyhyellä viiden vuoden strategiakaudella että pitkällä aikavälillä vuoteen

2035 saakka. Resilienssianalyysi perustuu liiketoimintaympäristön epävarmuuste-

kijöiden kvalitatiiviseen arviointiin, jossa on huomioitu markkina- ja toimintaympä-

ristömuutokset ja niiden merkittävät taloudelliset vaikutukset. Viimeisin skenaario-

tarkastelu on tehty 2023.

Resilienssianalyysi kohdentui Luotean omaan toimintaan ja se huomioi siirty-

märiskien osalta muutokset markkinoissa ja sääntelyssä sekä fysikaalisten riskien

osalta mahdolliset säänvaihtelut Suomessa ja Ruotsissa. Analyysin taustalla on

huomioitu Luotean omat ilmastotavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet, kuten

Luotean logistiikan päästövähennystoimet sekä kalustoinvestoinnit ja materiaalien

kierrätystä edistävät toimet.

Yhtiön resilienssianalyysissä on hyödynnetty kansainvälisen ilmastopaneelin

skenaarioita, joissa ilmasto lämpenee 1,5 astetta, alle kaksi astetta ja neljä astetta

vuosisadan loppuun mennessä (RCP 2,6 ja RCP 6,0), joita on peilattu uusimman

ilmastotutkimuksen tietoihin säänvaihteluista Suomessa. Tarkastelussa on myös

hyödynnetty IEA:n (International Energy Agency) skenaariotarkasteluissa käytettyä

taustadataa ja olettamuksia (APS, NZE2050 ja STEPS).

Arvioitavat skenaariot käsittivät toimintaympäristön, jossa lainsäädäntö ja toi-

menpiteet tukevat ja ohjaavat yrityksiä kohti nettonollan mukaisia tavoitteita.

Toisessa ääripäässä oli toimintaympäristö, jossa muutos taantuu ja tarvittavia

toimenpiteitä toteutetaan hitaasti. Eri skenaarioissa ilmastonmuutoksen liiketoi-

mintavaikutuksia tarkasteltiin sääntelyyn, liiketoimintamalliin ja teknologiseen kehi-

tykseen liittyvien toimialan muutostekijöiden kautta.

Resilienssianalyysin epävarmuustekijät liittyvät sääntely- ja markkinamuutok-

siin. Nämä tekijät on otettu huomioon Luotean ilmastoa koskevan siirtymäsuunni-

telman taustalla osana vähäpäästöisen kaluston investointien vaikutuksia arvioita-

essa. Liiketoimintamallin muutosjoustavuus eri ilmastoskenaarioiden mukaisissa

toimintaympäristöissä on vakaalla pohjalla. Viiteskenaariona toimi liiketoimintaym-

päristö, jossa vallitseva tila tukee 1,5 asteen ilmastopolkua lyhyellä ja pitkällä aikavä-

lillä.

Vuoden 2023 strategiatyön yhteydessä Luotea kiristi ilmastotavoitteitaan siten,

että yhtiön asetti nettonolla tavoitteen 2045 mennessä. Tarkastelu osoitti, että

Luotean päivitetyt ilmastotavoitteet, toimenpiteet niiden edistämiseksi sekä toimi-

tusketjulle osoitetut erilliset ilmastotavoitteet ovat linjassa skenaariotarkastelun

havaintojen kanssa.

E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät

toimintaperiaatteet

Luotean ilmastotavoitteita ohjataan yhtiön ympäristöpolitiikalla, joka oman toi-

minnan lisäksi kuvaa periaatteita arvoketjun osalta. Julkisesti Luotean verkkosivuilla

esitetyn ympäristöpolitiikan on hyväksynyt toimitusjohtaja ja johtoryhmä.

Luotean ympäristöpolitiikassa kuvataan ilmastonmuutoksen hillinnän, uusiu-

tuvan energian käytön sekä energiatehokkuuden edistämisen kannalta yhtiön

olennaiset tavoitteet ja periaatteet. Luotea on sitoutunut nettonolla-tavoitteisiin

vuoteen 2045 mennessä ja kannustaa myös kumppaneitaan asettamaan omat

ilmastotavoitteensa sekä vähentämään riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista.

Lisäksi omassa toiminnassa ja arvoketjussa syntyviä päästöjä vähennetään edis-

tämällä uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta.

Ympäristöpolitiikassa on huomioitu asiakasratkaisut, joilla Luotea edistää asiakkai-

densa ilmastotavoitteita. Arvoketjun positiivinen ilmastovaikutus syntyy, kun yhtiön

palveluiden avulla korvataan neitseellisiä raaka-aineita kierrätys- ja uusiutuvilla

raaka-aineilla tai kun Luotea toteuttaa asiakkaiden energiatehokkuustoimenpiteitä.

Samalla Luotean oma hiilikädenjälki kasvaa.

Politiikan periaatteita tarkastellaan säännöllisesti kahden vuoden välein. Vastuu

politiikan päivityksestä ja sen sisällöstä on yhtiön yritysvastuusta vastaavalla johta-

jalla, joka valmistelee yhdessä Luotean asiantuntijoiden kanssa politiikan keskeiset

periaatteet. Toistaiseksi muita sidosryhmiä ei ole osallistettu. Luotean toimialat ja

yksiköt huolehtivat politiikan toteutuksesta ja tarvittavasta resursoinnista omassa

toiminnassaan. Toimitusketjua koskevat ilmastotavoitteet on huomioitu Luotean

uusissa hankintasopimuksissa.

E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin

toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Luotean ilmastotavoitteet ja ympäristöpolitiikan periaatteet jalkautuvat yksiköihin

toimialakohtaisten alatavoitteiden, ohjeistusten ja asiakkaille toteutettujen kiertota-

lous- ja energiatehokkuusratkaisujen kautta käytännön toimiksi. Lisäksi ilmastota-

voitteet ja niiden seuranta ovat yksi Luotean viestinnän avainteemoista, ja kokonai-

suutta käsitellään säännöllisesti myös toimialojen sisäisissä henkilöstöinfoissa.

Toimenpiteet oman toiminnan päästöjen vähentämiseksi

Keskeiset oman toiminnan ilmastonmuutoksen hillintään ja uusiutuvan energian

käyttöönottoon liittyvät toimet kohdentuvat vähäpäästöisten kaluston käyttöönot-

toon sekä kalustossa käytetyn uusiutuvan polttoaineen käyttöön. Yhtiö panostaa

myös kuljettajien ajotapa- ja kaluston käyttökoulutuksiin. Toimenpiteet tukevat

Luotean pyrkimystä irtaantua fossiilisesta hiilestä niin lyhyellä (vuoteen 2030 men-

nessä) kuin pitkällä aikavälillä (vuoteen 2045 mennessä).

Luotean päästövähennystavoitteet ovat edenneet hyvin vuoden 2025 aikana.

Oman toiminnan päästöt ovat laskeneet 53 % (jatkuvat toiminnot 65 %) vuodesta

2018. Kalustouudistukset ja uusiutuvan polttoaineen merkittävä käytön kasvu vai-

kuttivat huomattavasti oman toiminnan scope 1 -päästöihin.

Vuonna 2025 tehtiin muun muassa seuraavia toimia oman toiminnan tavoit-

teiden edistämiseksi:

• Kiertotalousliiketoiminnoissa ajotavanseurantalaitteisto oli asennettu 1345 ajo-

neuvoon vuoden 2025 lopussa.

• Kiinteistöpalveluissa ajotavanseurantalaitteisto on asennettu kaikkiin ajoneu-

voihin ja vuoden 2025 aikana otettiin käyttöön johtamisen työkalu poikkeamien,

kuten jarrutusten, kiihdytysten ja ylinopeuksien seurantaan.

• Luotean kiertotalouspalveluilla on käytössä 91 vähäpäästöistä raskaan kaluston

ajoneuvoa ja kiinteistöpalveluilla 72 kevyen kaluston ajoneuvoa, jotka toimivat

joko biokaasulla tai sähköllä.

• Luotean liikenteessä käyttämästä dieselöljystä 27 % korvattiin uusiutuvista raa-

ka-aineista valmistetulla HVO:lla (Hydrotreated Vegetable Oil).

• Luotea tekee jatkuvaa reittisuunnittelua. Suunnittelun avulla yhtiö sai tehos-

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

tettua toimintaa sekä vähennettyä päästöjä, ajokilometrejä ja työtunteja.

• Luotea otti käyttöön edelläkävijänä pohjoismaissa sähköistä raskasta kalustoa,

muun muassa sähkökäyttöisen imupaineauton, joka on osa lopetettuja toimin-

toja

Luotean kiinteistöissä siirrytään uusiutuvan sähkön käyttöön vuoteen 2030 men-

nessä. Tällä hetkellä Suomessa käytetty sähkö on tuotettu ydinenergialla ja varmis-

tettu alkuperätakuin. Kiinteistöjen energiatehokkuutta on tehostettu esimerkiksi

optimoimalla talotekniikan ohjauksia sekä uusimalla LED valaistusta, rakennus-

automaatiojärjestelmiä, ilmanvaihtokoneita ja lämmitysjärjestelmiä. Luotean

omistamissa kiinteistöissä kaikki öljylämmitysjärjestelmät on vaihdettu vesi-ilma-

lämpöpumppuihin. Vuoden 2025 aikana energiatehokkuustoimenpiteitä tehtiin

13 kohteeseen. Toimenpiteiden myötä on vähennetty 121 tnCO

e -päästöjä, mikä

vastaa noin 22,4 % scope 2 -päästöistä. Vuoden 2030 ennakoidut scope 2 -päästö-

vähennykset ovat noin 1 000 tnCO

vuoden 2018 tasosta.

Myös Luotean validoidut SBTi päästövähennystavoitteet ovat edenneet hyvin.

Päästöintensiteetti (scope 1 ja 2, tnCO

e ajokilometriä kohden) laski 51 % vuoden

2018 tasosta ja yhtiö on linjassa valitun päästövähennyspolun kanssa. Tavoite

on myös yksi Luotean vastuullisuustavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjalainan

ehdoista. Toimitusketjutavoite päivitettiin vuonna 2023 absoluuttiseksi 20 %:n pääs-

tövähennystavoitteeksi vuoden 2022 tasosta.

Luotean toiminnan hiilikädenjälki

Luotean hiilikädenjälki syntyy muun muassa asiakkaille tehdystä pitkäjäntei-

sestä energiatehokkuus- ja vastuullisuustyöstä sekä palveluista, jotka edistävät

arvoketjun kiertotaloutta. Laaja-alaisten energiatehokkuuspalveluiden myötä

asiakkaamme ovat saavuttaneet merkittäviä energia- ja päästösäästöjä imple-

mentoimalla asiantuntijoidemme löytämiä ja suosittelemia energiatehokkuustoi-

menpiteitä.

Luotean Kiinteistöpalveluiden kehittämän Smartti Automaatio -palvelun avulla

ohjataan kiinteistöautomaatiojärjestelmiä, mikä parantaa kiinteistöjen energiate-

hokkuutta. Luotea tarjoaa myös räjäytyspuhdistusmenetelmää teollisten voimalai-

tosten kattiloiden puhdistamiseen, mikä vähentää päästöjä ja parantaa hyötysuh-

detta.

Vuonna 2025 Luotean toiminnasta syntynyt hiilikädenjälki oli 378,8 MCO

e, mikä

oli noin 14 % pienempi kuin vuonna 2024. Hiilikädenjäljen laskuun vaikuttivat erityi-

sesti yleisen taloudellisen toimeliaisuuden hidastuminen ja tästä johtuva jätevirtojen

pieneneminen sekä kierrätyspolttoaineiden kysynnän lasku.

Toimitusketjussa tehtävä ilmastotyö

Valtaosa Luotean kokonaispäästöistä syntyy toimitusketjun päästöistä, kuten ostet-

tujen tuotteiden ja palveluiden hankinnan, jätteiden käsittelyn sekä kuljetusalihan-

kinnan päästöistä. Luotea on analysoinut merkittävimmät toimitusketjun scope

3 -päästölähteet ja tehnyt lyhyen tähtäimen 2030 toimenpidesuunnitelman sen

perusteella. Toimenpiteillä vaikutetaan ilmastonmuutoksen hillintään, edistetään

uusiutuvien energioiden käyttöönottoa sekä vähennetään arvoketjun riippuvuutta

fossiilisesta hiilestä.

Noin 17 % Luotean scope 3 -päästöistä syntyy jätteiden poltossa, kuten seka-

ja energiajätteen sisältämästä muovista ja vaarallisen jätteen loppukäsittelystä.

Yhtiön tavoitteena on tehostaa syntypaikkalajittelua yhdessä asiakkaiden kanssa

ohjaamalla seka- ja energiajätteessä olevat raaka-aineet kiertoon, jolloin myös jät-

teiden ilmastovaikutukset pienenevät. Tämän lisäksi Luotea kehittää ratkaisuja vaa-

rallisten jätteiden kierrätyksen parantamiseksi. Keskeistä on myös toimitusketjun

datan laadun parantaminen siten, että päästölaskenta pohjautuu entistä enemmän

toimittajilta saatuun primääridataan.

Huomattava osa Luotean scope 3 -päästöistä syntyy kuljetusalihankinnan aikana.

Vuonna 2025 toimittajakohtaisia kuljetuspäästöraportointikyselyjä toteutettiin Kier-

totalousliiketoiminnassa. Vuonna 2025 kuljetusalihankinnan päästöt laskivat 0,1 %

edellisen vuoden päästöistä, mutta olivat edelleen 2 % korkeammat kuin vertailu-

vuoden 2020 päästöt.

Osittaisjakautuminen vaikuttaa huomattavasti scope 3 päästöjakaumaan ja

Luotea tulee analysoimaan vuoden 2026 uudestaan merkittävimmät scope 3 pääs-

tölähteensä.

Ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Luotean omaan toimintaan liittyvät päästövähennystoimenpiteet edellyttävät talou-

dellisia pääoma- ja toimintamenoja, joita Luotean taksonomiaraportointi ei huo-

mioi täysimääräisesti, sillä osa toimenpiteistä ei ole luokitusjärjestelmäkelpoisia

taksonomia-asetuksessa sisällytetyn toimialaluokituksen vuoksi. Merkittävimmät

pääomamenot kohdentuvat erityisesti siirtymäsuunnitelman mukaisiin vähäpääs-

töisten kalustojen investointeihin, kun taas keskeiset toimintamenot käsittävät muun

muassa uusiutuvan polttoaineen käytöstä aiheutuneet kustannukset. Luotean

toimenpiteiden merkittävät pääoma- ja toimintamenot on kuvattu osana siirty-

mäsuunnitelman taloudellista selvitystä kohdassa E1-1, s. 48–49. Taksonomia-ase-

tuksen mukaiset tiedot on raportoitu osana taksonomiaa, s. 40–47.

Luotean toimenpiteet ovat osin riippuvaisia myös ulkopuolisista tekijöistä, kuten

markkinoiden kehityksestä, teknologisista innovaatioista sekä lainsäädännön muu-

toksista, jotka voivat joko edistää tai hidastaa ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Yhtiö seuraa tiiviisti toimintaympäristön kehittymistä ja sopeuttaa strategiaansa sen

mukaisesti.

Tulevat kehityskohteet

Olemassa olevien toimenpiteiden lisäksi Luotea tulee jatkossa panostamaan erityi-

sesti toimitusketjun ilmastotavoitteiden seurannan kehittämiseen ja päästövähen-

nystoimenpiteiden jalkauttamiseen.

E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen

sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Luotea päivitti loppuvuodesta 2023 ilmastotavoitteensa, joiden keskiössä on irtau-

tuminen fossiilisista raaka-aineista. Luotean tavoitteena on nettonolla koko arvoket-

jussa (scope 1, 2 ja 3) siten, että koko ketjun absoluuttisia kasvihuonekaasupäästöjä

vähennetään vähintään 90 %:lla vuoteen 2045 mennessä. Tavoite edellyttää myös

päästövähennysten jälkeen jäljellä olevien päästöjen kompensointia hiilinielujen,

ilmastopositiivisten hankkeiden tai hiilensidonnan kautta. Tavoitteen vertailuvuodet

ovat oman toiminnan osalta 2018 ja arvoketjun osalta 2022. Tavoitteiden asetta-

misen yhteydessä ei ole tehty erillistä sidosryhmäkuulemista.

Oman toiminnan osalta 2018 on ensimmäinen vuosi, jolloin polttoaine- ja ener-

giankäyttötietojen kattavuus ja eheys ovat riittävällä tasolla vertailuarvon luotetta-

vuuden varmistamiseksi. Luotea on arvioinut kyseisen vuoden edustavan normaalia

toiminnan tasoa. Arvoketjun päästöjen osalta 2022 on ensimmäinen vuosi, jolloin

taustatietojen kattavuus ja eheys ovat riittävällä tasolla vertailuarvon luotettavuuden

varmistamiseksi. Luotea on arvioinut, että tällöin Covid-19 -pandemian vaikutukset

toimeliaisuuden tasoon olivat enää vain hyvin vähäisiä, eikä tällä ole vaikutusta ver-

tailuarvon luotettavuuteen.

Pitkän aikavälin tavoitteiden lisäksi Luotea on asettanut erilliset lyhyen aikavälin

tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Koko arvoketjua koskevat absoluuttiset päästö-

vähennystavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat:

• Oman toiminnan päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vuoden

2018 tasosta (2018: 47 400 tCO

e). Tavoite on SBTi validoitu.

• 20 % vähemmän arvoketjussa syntyviä päästöjä vuoteen 2030 mennessä

vuoden 2022 tasosta (2022: 271 200 tCO

e). Lisäksi yhtiö on asettanut erilliset

tavoitteet kuljetusalihankinnalle: 30 % vähemmän kuljetusalihankinnasta syn-

tyneitä päästöjä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta (2020: 20 501

tCO

e). Tavoite koskee lopetettuja toimintoja.

Seuraavan vuoden tavoitteita päivitetään aina vuosittain ja vuoden 2045 netto-

nolla tavoite on jaettu keskimääräiseen vuositavoitteeseen, joka on - 4,2%.

Luotean hallitus on hyväksynyt yhtiön ilmastotavoitteet ja yhtiön nettonolla tavoit-

teelle on suunniteltu haettavan SBTi validaatiota (Science Based Targets Initiatives).

Luotean 2045 ilmastotavoite on linjassa ilmaston lämpenemistä rajoittavan 1,5

celsiusasteeseen Pariisin sopimuksen ja Euroopan Unionin ilmastotavoitteiden

kanssa. Voimassa olevat SBTi validoidut lyhyen aikavälin ilmastotavoitteemme

perustuvat Luotean aikaisempiin ilmastotavoitteisiin, jotka vastasivat Pariisin ilmas-

tosopimuksen tavoitteita rajoittaa ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahden cel-

siusasteen. Luotea jatkuvat toiminnot tulee vuoden 2026 aikana asettamaan uudet

SBTi validoidut lyhyen ja pitkän aikavälin ilmastotavoitteet.

Päästötavoitteiden lisäksi Luotea on sitoutunut Elinkeinoelämän yleiseen palve-

lualan energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmaan kaudelle 2017–2025.

Yhtiön tavoitteena on parantaa kiinteistöjensä energiatehokkuutta 7,5 prosenttia

vuoden 2020 energiankulutuksesta vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaa

yhteensä 2 758 MWh säästöä. Energiatehokkuussopimuskauden 2017-2025 tavoite

-7,5 % saavutettiin ja ylitettiin sopimuskauden loppuun mennessä. Yhteenlaskettu

energiatehokkuustoimenpiteillä saavutettu raportoitu energian säästö koko sopi-

muskauden ajalta oli 3 038 MWh, joka ylitti tavoitteen +10 %:lla.

Päästötavoitteiden keskeiset hiilestä irtautumisen keinot on kuvattu tarkemmin

kohdassa E1-1, s. 47.

Luotean nettonolla ilmastotavoitteissa 2045 on huomioitu kasvihuonekaasujen

poistot tai kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet mahdollisina toimenpiteinä.

Vuonna 2025 Luotealle ei ole ollut tällaisia hankkeita omien päästöjen kompensoi-

miseksi. Yhtiö ei sovella tavoitteisiinsa liittyvissä toimissa sisäisiä hiilen hinnoittelu-

järjestelmiä. Tavoitteiden taustalla on huomioitu aikaisemmin esitetyn skenaariotar-

kastelun tulokset sekä ulkoisten sidosryhmien odotukset, joita on kartoitettu muun

muassa Luotean kaksoisolennaisuusanalyysiprosessin yhteydessä.

Yritysjärjestelyt tai muutokset laskentaperiaatteissa ja -menetelmissä voivat vai-

kuttaa ilmastotavoitteissa asetettujen vertailuvuosien päästöarvojen uudelleenlas-

kentaan. Yritysjärjestelyn johdosta päästöarvoton vuosien 2025 ja 2024 osaltalas-

kettu jatkuville toiminnoille.Luotean toimintaympäristössä ei ole tunnistettu

merkittäviä muutoksia, jotka olisivat edellyttäneet vertailuvuoden tietojen uudelleen-

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

laskentaa vuonna 2025. Luotea jatkuvat toiminnot tulee vuoden 2026 aikana laske-

maan perusvuoden vertailutiedot uudestaan, jotta uudet ilmastotavoitteet voidaan

asettaa niihin nojaten. Päästöjen laskentaperiaatteet on esitetty kohdassa E1-6, s.

52-53.

E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden

yhdistelmä

Luotean käyttämän uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta

kasvoi vuoden 2025 aikana. Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulutuk-

sesta oli 30 %. Luotean toiminnassa polttoaineiden osuus kokonaisenergiankulu-

tuksesta on 83 %, ja itse tuotetun uusiutuvan energian määrä oli 120 MWh.

Luotean energiatehokkuustavoite on edistynyt suunnitelmallisesti. Ostetun ener-

gian kulutus laski 7,3 prosenttia vertailuvuodesta 2024. Luotean kiinteistöjen ener-

giatehokkuutta parannettiin esimerkiksi optimoimalla talotekniikan ohjauksia ja

uudistamalla valaistusta. Vuoden 2025 aikana jatkettiin lämmitysjärjestelmien uusi-

mista ja osa kiinteistöjen maakaasu- ja öljylämmitysjärjestelmistä vaihdettiin vesi-il-

malämpöpumppuihin. Lämpöjärjestelmien uudistukset jatkuvat vuonna 2026.

Vuonna 2025 Luotean Suomen kiinteistöjen energiankulutus oli 32 575 MWh,

josta 77 % oli päästötöntä. Kiinteistöjen energiankulutus Suomessa laski 5,5 % ver-

tailuvuodesta 2024. Luotean käyttämän ostosähkön alkuperä on varmennettu alku-

perätakuin Suomessa. Luotean oma energiankulutus on eritelty oheisessa taulu-

kossa.

Laskentaperusteet

Energiankulutuksen laskenta sisältää kaiken Luotean ostaman ja tuottaman

energian megawattitunneissa (MWh). Energian loppukäytössä lasketaan yhteen

Luotean raportointivuonna ostama polttoaine, itse tuotettu uusiutuva sähkö sekä

ostosähkön ja ostolämmön määrä. Tieto saadaan Luotean omista järjestelmistä

ja energiatoimittajien raportointijärjestelmistä. Vuokratilojen energiankäyttö, joissa

sähkö- tai lämpöenergian käyttö sisältyy vuokrakuluihin, eikä Luotealla ole sopi-

musta energiatoimittajan kanssa, on huomioitu scope 3 päästölaskennassa.

Eri polttoaineiden sisältämän energian laskemiseen käytetään paikallisia ker-

toimia. Luotean ostosähkön alkuperä on varmistettu alkuperätakuin Suomessa.

Ruotsissa Luotea käyttää useampaa toimittajaa sähkölle, ja ostosähkön alkuperä

riippuu sopimuksesta. Ostettu sähkö on taulukoitu fossiiliseksi, kun sähkön tuo-

tantotapa on sekoitus ydinenergiaa ja uusiutuvaa, tai sisältää fossiilista tuotantoa.

Luotean ostamasta energiasta 77 prosenttia on varmistettu päästöttömäksi sopi-

muksella tai jälkikäteen markkinoilta hankittavilla alkuperätakuilla.

Energiaintensiteetti lasketaan toiminnasta, joka muodostuu ilmastovaikutuksilta

merkittäviltä aloilta. Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2022/1288 liitteessä

1 ilmastovaikutuksilta merkittäviksi aloiksi on määritelty NACE-pääluokissa A-H ja L

-luetellut alat, siten kun ne on vahvistettu Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetuk-

sessa (EY) 1893/2006.

Luotean energiaintensiteetin laskennassa on käytetty konsernin kokonaisenergian-

kulutusta ja kokonaisliikevaihtoa, sillä energiankulutuksen raportointi ei tällä het-

kellä mahdollista jaottelua NACE-luokituksen mukaan. Luotean jatkuvien toimin-

tojen kokonaisliikevaihto on 346,0 MEUR (tilinpäätöksen liitetieto 1.2). Seuraavassa

taulukossa on lueteltu kaksinumerotason tarkkuudella NACE toimialat, joilla Luote-

alla on merkittävää toimintaa:

NACE Rev.2

luokitus Kuvaus

C16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus

(pl. huonekalut; olki- ja punontatuotteiden valmistus)

C22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus

E37 Viemäri- ja jätevesihuolto

E38 Jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus; materiaalien

kierrätys

E39 Maaperän ja vesistöjen kunnostus ja muut

ympäristönhuoltopalvelut

F43 Erikoistunut rakennustoiminta

N71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja

analysointi

O81 Kiinteistön- ja maisemanhoito

Oma energiankulutus, MWh

Jatkuvat

toimin-

not 2025

Jatkuvat

ja lopete-

tut toi-

minnot

2025

Jatkuvat

ja lopete-

tut toi-

minnot

2024

Jatkuvat

toimin-

not 2024

Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan

polttoaineen kulutus

0 0 0 0

Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan

polttoaineen kulutus

10 050 103 900 121 600 12 500

Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen

kulutus

90 90 30 30

Muista fossiilisista lähteistä peräisin oleva

polttoaineen kulutus

0 0 0 0

Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä pe-

räisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jääh-

dytyksen kulutus

800 7 500 8 400 600

Fossiilisen energian kokonaiskulutus

11 000 111 500 130 000 13 000

Fossiilisten energianlähteiden osuus energian

kokonaiskulutuksesta, %

77 57 62 81

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä olevan

energian kulutus

1 100 25 100 26 600 800

Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus

energian kokonaiskulutuksesta, %

8 13 13 5

Uusiutuvista lähteistä, ml. biomassa, peräisin

olevan polttoaineen kulutus

2 100 57 100 52 500 2 100

Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä

peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja

jäähdytyksen kulutus

200 400 500 300

Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta pe-

räisin olevan uusiutuvan energian kulutus

0 120 85 0

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus

2 200 57 500 53 100 2 400

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian

kokonaiskulutuksesta, %

16 30 25 15

Energian kokonaiskulutus

14 300 194 100 209 700 16 200

Kokonaiskulutustietojen raportointi perustuu pyöristämättömään dataan.

Energiaintensiteetti (jatkuvat ja lopetetut toiminnot) 2025 2024

Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan

kokonaisenergiankulutus, MWh

194 100 209 700

Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan

kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan mer-

kittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon, MWh/

MEUR

252 272

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja

scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Vuonna 2025 Luotean kasvihuonekaasupäästöt laskivat vertailukaudesta 2024.

Luotean oman toiminnan päästöt vuonna 2025 olivat 22 140 tCO

e, joista 98 pro-

senttia syntyi kaluston polttoaineiden käytöstä. Luotea raportoi scope 2 -pääs-

töjä markkinaperusteisesti, sillä se heijastaa paremmin yhtiön tekemiä valintoja

ostoenergian osalta ja energiantuotannosta syntyviä päästöjä.

Valtaosa Luotean kokonaispäästöistä syntyy toimitusketjussa (scope 3), kuten

ostettujen tuotteiden ja palveluiden hankinnasta, alihankkijoiden polttoaineen

kulutuksesta sekä materiaalien loppukäsittelystä syntyneistä päästöistä. Scope 3

-päästöjen osuus Luotean kokonaispäästöistä oli 92 % vuonna 2025. Luotea ei suo-

rittanut kasvihuonekaasujen poistoja raportointikauden aikana, eikä Luotealla ollut

ostoenergiaan liittyviä sopimuksellisia päästöjä.

Biogeeniset päästöt ovat peräisin bioperäisen polttoaineen, kuten uusiutuvan die-

selin käytöstä. Luotea raportoi vain oman toiminnan biogeeniset päästöt.

Vuonna 2025 scope 3 kategoria 2 laskenta laajennettiin huomioimaan myös

Ruotsin toiminnot. Luotean muihin scope 1-, 2- tai 3 -laskentaperiaatteisiin ei ole

tehty merkittäviä muutoksia.

Luoteassa 31.12.2025 toteutuneen osittaisjakautumisen myötä Luotea raportoi

vuodelta 2025 Luotean jatkuviin toimintoihin allokoitavat päästötiedot eriteltynä.

Kasvihuonekaasuja koskevat laskentaperiaatteet

Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan GHG-protokollan mukaisesti ja ne perustuvat

GHG Protocol Corporate Standardin ja scope 3 -standardin raportointivaatimuk-

siin. Biogeeniset hiilidioksidipäästöt syntyvät biopolttoaineiden ja orgaanisen mate-

riaalien palamisesta. Scope 2 biogeeniset hiilidioksidipäästöt perustuvat kauko-

lämmön sijaintiperusteisiin päästökertoimiin.

Luotean kasvihuonekaasulaskennan konsolidointimenetelmänä on käytetty

taloudellista kontrollia. Raportti käsittää kaikkien Luotean tuotantolaitosten ja ajo-

neuvojen scope 1 -päästöt. Scope 2 -päästöt raportoidaan sekä markkina- että

sijaintiperusteisesti. Scope 3 -päästöt raportoidaan koko Luotean osalta 17 %

scope 3 -päästöjen laskennasta perustuu toimittajilta saatuihin tietoihin.

Kasvihuonekaasulaskenta sisältää kaikki GHG-protokollan kattamat kasvihuo-

nekaasut (CO

, CH

, N

O, HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet, SF6 ja NF3). Päästöt on

muunnettu hiilidioksidiekvivalenteiksi eri kasvihuonekaasujen ominaislämmitysvai-

kutus (Global Warming Potential, GWP) -kertoimia hyödyntäen, siten kuin ne ovat

IPCC:n viidennessä arviointiraportissa määritetty.

Ajokilometreihin perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti:

kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella määritetty

yhteisökohtainen mittari

Luotea laski liikkeeseen yrityksen vastuullisuustavoitteisiin sidotun 75 miljoonan

euron joukkovelkakirjalainan toukokuussa 2022. Joukkovelkakirjalainan taloudel-

liset ominaisuudet ovat osittain sidoksissa yrityksen ajokilometriperusteisen kasvi-

huonekaasuintensiteetin (gCO

e/km) kehitykseen korkokehityksen kautta. Vuonna

2025 joukkovelkakirjalainan ehtoja muutettiin osittaisjakautumiseen liittyen ja uusia

ehtoja sovelletaan 31.12.2025 alkaen. Jakautumisen seurauksena joukkovelkakir-

jojen vastuullisuustavoitteisiin tehtiin lähtötasojen tarkistus, jossa lähtötason arvot

Kasvihuonekaasupäästöt Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet

Perus-

vuosi

Jatkuvat

toiminnot

2025

Jatkuvat ja lope-

tetut toiminnot

2025

Jatkuvat ja lope-

tetut toiminnot

2024

Jatkuvat

toiminnot

2024 % N/N-1 2030 2045

Vuotuinen

tavoite, %

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt, tCO

e 45 500 2 110 21 600 26 450 2 700 80 % -50 % -90 % 4,2 %

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien

scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen osuus, %

0 0 0 0 0

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope

2 -bruttopäästöt, tCO

6 900 170 2 470 3 030 140 80 %

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope

2 -bruttopäästöt, tCO

1 900 90 540 760 60 75 % -50 % -100 % 4,2 %

Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3)

kokonaisbruttopäästöt, tCO

271 200 53 520 250 100 262 200 60 100 95 % -20 % -90 % 3,1 %

1 Ostetut tavarat ja palvelut

113 320 42 470 96 400 103 200 48 600 95 %

2 Tuotantohyödykkeet

560 90 1 170 1 010 360 115 %

3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat

(jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)

9 490 790 9 440 10 840 940 85 %

4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu

20 501

6 020 20 950 20 970 5 250 100 % -30 %

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen

1 190 880 1 530 1 480 800 105 %

7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne

6 900 3 280 5 150 6 310 4 120 80 %

12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa

126 900 0 115 500 118 400 0 100 %

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset), tCO

55 810 274 200 291 700 62 900 95 %

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset),

tCO

55 720 272 300 289 400 62 800 95 %

Luotean scope 1 ja 2 päästövähennystavoitteiden perusvuosi on 2018. Scope 3 päästövähennystavoitteiden perusvuosi on 2022. Vuotuinen vähennystavoite-% on laskettu 2030 tavoitteille.

Kokonaispäästötiedot perustuvat pyöristämättömään dataan.

Kasvihuonekaasuintensiteetti

Jatkuvat

toiminnot

2025

Jatkuvat ja lope-

tetut toiminnot

2025

Jatkuvat ja lope-

tetut toiminnot

2024

Jatkuvat

toiminnot

2024

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1 ja 2 (markkinaperusteinen), tCO

e/MEUR 6 29 35 12

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1, 2 ja 3 (markkinaperusteinen), tCO

e/MEUR 161 353 376 281

Ajokilometreihin perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1 ja 2 (markkinaperusteinen), tCO

e/km 137 468 556 165

Biogeeniset hiilidioksidipäästöt, tCO

Jatkuvat

toiminnot

2025

Jatkuvat ja lope-

tetut toiminnot

2025

Jatkuvat ja lope-

tetut toiminnot

2024

Jatkuvat

toiminnot

2024

Biogeeniset scope 1 hiilidioksidipäästöt 1 000 19 200 17 800 1 100

Biogeeniset scope 2 hiilidioksidipäästöt 700 6 400 6 900 400

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

rajattiin vastamaan päästömääriä lopetetuissa toiminnoissa, jolle joukkovelkakir-

joihin liittyvät velvoitteet ja vastuut siirtyvät 31.12.2025.

Ajokilometriperusteinen kasvihuonekaasuintensiteetti on mittari, joka ilmaisee

yrityksen tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen määrää suhteessa toiminnan

aikana kuljettuihin kilometreihin. Laskenta perustuu GHG-protokollan periaatteisiin,

ja se huomioi yrityksen oman toiminnan päästöt sekä kaluston ajotietokoneiden

rekisteröimät ajokilometritiedot. Mittari ei huomioi biogeenisiä päästöjä.

Vuonna 2025 Luotean ajokilometriperusteinen kasvihuonekaasuintensiteetti

oli 468 gCO

e/km (2024: 556 gCO

e/km). Luotean lopetettujen toimintojen ajo-

kilometriperusteinen kasvihuonekaasuintensiteetti oli 637 gCO

e/km (2024: 757

gCO

e/km). Päästöintensiteetti on laskenut kevyen kaluston sähköistymisen ja

raskaan kaluston uusiutuvan polttoaineen käyttöasteen kasvun myötä. Päästöjä

koskevat tarkemmat tiedot on esitetty sivun 52 taulukoissa.

Hiilikädenjälki: kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella

määritetty yhteisökohtainen mittari

Hiilikädenjälki mittaa Luotean palveluiden positiivisia ilmastovaikutuksia. Päästö-

vähennykset syntyvät, kun fossiiliset ja neitseelliset raaka-aineet korvataan uusiu-

tuvilla ja kierrätetyillä raaka-aineilla tai parannetaan asiakkaiden oman toiminnan

energiatehokkuutta. Laskelmissa huomioidaan koko arvoketju jätteen keräyksestä

uusiomateriaalin käyttöön. Hiilikädenjäljen kasvattaminen on Luotean keskeinen

pitkän aikavälin tavoite ja olennainen mittari.

Vuonna 2025 Luotean toiminnan johdosta vältetyt päästöt laskivat 14 % vertai-

lukaudesta 2024, ja olivat yhteensä -378,8 MCO

e. Intensiteetti kuvaa palveluiden

tuottamaa hiilikädenjälkeä konsernin kokonaisliikevaihtoon suhteutettuna ja

vuonna 2025 Luotean hiilikädenjälki-intensiteetti oli -492 tCO

e/MEUR. Vuonna

2025 yleisen taloudellisen toimeliaisuuden hidastuminen ja kierrätyspolttoaineiden

kysynnän lasku vaikuttivat hiilikädenjälkeen laskevasti Kiertotalousliiketoiminnassa.

Laskentaperusteet

Hiilikädenjälki kuvaa Luotean palveluista syntyneitä laskennallisia vältettyjä pääs-

töjä. Luotean hiilikädenjälkilaskennassa huomioidaan jätteiden kierrätyksestä,

energiantuotannosta, räjäytyspuhdistuksesta ja energiapalveluiden kautta synty-

neet vältetyt päästöt. Raportoituihin vältettyihin päästötietoihin liittyy suurta epä-

varmuutta.

Kierrätysmateriaalien osalta hiilikädenjälki on laskettu materiaalikohtaisesti ja

se perustuu siihen, kuinka paljon kierrätysmateriaali vähentää päästöjä verrattuna

vastaavaan tuotantoon neitseellisistä raaka-aineista. Materiaalipainotiedot saa-

daan Luotean omista järjestelmistä. Kierrätysmateriaalien päästötiedot perustuvat

tieteelliseen tutkimukseen erilliskerättyjen ja kierrätykseen ohjattujen jätemateriaa-

lien päästökertoimista. Päästökertoimet ovat yleisiä ja kierrätysmateriaalien oletet-

tuun hiilikädenjälkeen liittyy suurta epävarmuutta. Luotean öljypohjaisista jätteistä

jalostamien tuotteiden hiilikädenjälki on laskettu Luotean asiantuntijoiden toimesta

ja se perustuu Luotean omaan päästölaskentaan ja vaihtoehtoisen loppukäsittelyn

päästöihin.

Energiantuotannossa kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, kun fossiilisia polt-

toaineita korvataan bio- ja kierrätyspolttoaineilla. Polttoaineiden osalta hiilikäden-

jäljessä on huomioitu Luotean kierrätyspolttoainetoimitukset ja niistä aiheutuvat

kasvihuonekaasupäästöt verrattuna vastaavan energiamäärän tuottamiseen fos-

Hiilikädenjälki, MCO

(jatkuvat ja lopetetut toiminnot) 2025 2024

Materiaalikierrätys -289,4 -331,6

Bio- ja kierrätyspolttoainetoimitukset -85,5 -102,0

Energiatehokkuustoimenpiteet -3,8 -4,6

Yhteensä -378,8 -438,2

Hiilikädenjälki-intensiteetti, tCO

e/MEUR -492 -569

siilisilla polttoaineilla. Laskennassa vertailukohtana on pääsääntöisesti käytetty kivi-

hiiltä. Päästökertoimien lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen polttoaineluokitusta

2023.

Luotean Teollisuuspalveluiden suorittama räjäytyspuhdistus parantaa voima-

kattiloiden energiatehokkuutta. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, kun energian

tuottamiseen kuluu vähemmän polttoainetta. Laskenta perustuu VTT:n luomaan

malliin puhdistusten vaikutuksista voimakattiloiden energiatehokkuuteen ja hiili-

dioksidipäästöihin.

Lisäksi energiatehokkuustoimenpiteiden laskenta kattaa Luotean Energiapalve-

luiden asiakkailleen energiatehokkuustoimenpiteillä tuottamat laskennalliset

säästöt ja Smartti Automaatioon liitetyt kiinteistöt ja tuotantolaitokset, ja niihin

älykkäällä rakennusautomaatio-ohjauksella tuotettu energian säästö. Sähkön ja

lämmön päästökertoimien lähteinä on käytetty Tilastokeskuksen julkaisemia, liuku-

vien tilastovuosien 2021–2023 keskiarvopäästökertoimia.

Laskennalliset päästövähennykset on laskettu VTT:n luoman mallin avulla koko

arvoketjulle jätteen keräyksestä uusiomateriaalin tai polttoaineen käyttöön asti.

Kestävyysrapori

Hallituksen toimintakertomus

Vuosikertomus 2025

Scope 3 -laskentaa koskeva yhteenveto

Luettelo raporttiin sisältyvistä scope 3 -kategorioista Kategoria 1: Ostetut tavarat ja palvelut

Kategoria 2: Tuotantohyödykkeet (kalusto)

Kategoria 3: Hankitun energian epäsuorat päästöt (muut kuin Scope 1 ja Scope 2)

Kategoria 4: Kuljetusalihankinnan päästöt

Kategoria 6: Liikematkat Luokka

Kategoria 7: Työntekijöiden työmatkaliikenne Luokka

Kategoria 12: Materiaalien loppukäsittely

Luettelo raportin ulkopuolelle jätetyistä

scope 3-toiminnoista sekä niiden poissulkemista

koskevat perustelut

Kategoria 5: Omassa toiminnassa syntyvä jäte – ei sisälly

• Luotea käsittelee omat jätteensä asiakkaidensa puolesta käsittelemiensä jätteiden rinnalla. Näiden päästöt raportoidaan Scope 3 -kategoriassa 12. Laadullisen arvioinnin mukaan nämä päästöt

ovat alle 2 % yhtiön Scope 3 kategorian 12-päästöistä eikä niitä siten raportoida eriteltyinä.

Kategoria 8: Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät – ei sisälly

• Laadullisen arvioinnin perusteella tämä kategoria ei ole merkityksellinen. Luotealla ei ole vuokrattuja omaisuuseriä, jotka eivät vielä sisälly Scope 1 tai 2 laskentaan tai muihin

Scope 3 -toimintoihin.

Kategoria 9: Kuljetus ja jakelu tuotantoketjun loppupäässä – ei sisälly

• Laadullisen arvioinnin perusteella tämä kategoria ei ole merkityksellinen. Nykyisten järjestelmärajoitusten vuoksi ei ole mahdollista tehdä tarkkaa eroa tuotantoketjun alku- ja loppupään kuljetusten

välillä kuljetusalihankkijan osallistumisen perusteella ja siten koko loppupään kuljetusalihankintaan liittyvät päästöt on raportoitu Scope 3 kategoriassa 4.

Kategoria 10: Myytyjen tuotteiden jalostus – ei sisälly

• Laadullisen arvioinnin perusteella kategoria ei ole merkityksellinen. Luotea tuottaa ensisijaisesti palveluita. Myytyjen tuotteiden käsittelyyn liittyvät päästöt arvioidaan

minimaalisiksi (alle 2 %) verrattuna muihin Scope 3 -luokkiin. Kierrätettäväksi myytyjen jätemateriaalien päästöt on sisällytetty kategorian 12 laskentaan.

Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö – ei sisälly

• Kvantitatiivisen arvioinnin mukaan Luotean myytyjen tuotteiden ja laitteiden käytönaikaiset päästöt ovat alle 1 % yhtiön Scope 3 kokonaispäästöistä, joten ne on jätetty

laskennan ulkopuolelle. Arvio perustuu laitteiden energiankulutukseen ja Suomen sähköntuotannon päästökertoimiin.

Kategoria 13: Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät – ei sisälly

• Laadullisen arvioinnin perusteella kategoria ei ole merkityksellinen, sillä Luotealla ei ole vuokrattuja omaisuuseriä, jotka eivät vielä sisälly Scope 1 tai 2 laskentaan tai muihin Scope 3 -toimintoihin.

Kategoria 14: Franchising-sopimukset – ei sisälly

• Kvantitatiivisen arvioinnin perusteella yhtiön omistaman Huomenta-franchising-ketjun päästöt edustavat alle 1 % Luotean Scope 3 kokonaispäästöistä, joten ne on jätetty laskennan ulkopuolelle.

Arvio perustuu siivouksen laskennalliseen europohjaiseen hiilidioksidi-intensiteettiin ja ketjun tuottamiin liikevaihtotietoihin.

Kategoria 15: Investoinnit – ei sisälly

• Laadullisen arvioinnin perusteella kategoria ei ole merkityksellinen. Luotealla ei ole sellaisiin investointeihin liittyviä päästöjä, jotka eivät vielä sisälly Scope 1 tai 2 laskentaan tai muihin Scope 3 -toi-

mintoihin. Luotea ei tarjoa rahoituspalveluja.

Kestävyysrapori

Hallituksen toimintakertomus

Vuosikertomus 2025

Scope Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä tietotyypeistä ja -lähteistä Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä laskentaperiaatteista, jakomenetelmistä ja oletuksista

Scope 1, Suorat päästöt Aktiivisuustiedot (ensisijaiset tiedot):

• Suomi: Polttoainetiedot kiloina tai litroina mitattuna ja Alekstra (SaaS-palvelu) rapor-

tointijärjestelmään tai toimittajan järjestelmään rekisteröityinä

• Ruotsi: Polttoainetiedot kiloina tai litroina mitattuna ja Ziklo Fleet Services (SaaS-pal-

velu) raportointijärjestelmään rekisteröityinä

Päästökertoimet (toissijaiset tiedot):

• Suomi: Tilastokeskus Polttoaineluokitus 2025

• Ruotsi: Energiavirasto – drivmedel 2024

Scope 2, Ostoenergian

tuotannon päästöt

Aktiivisuustiedot (ensisijaiset tiedot):

• Suomi: Energiankulutustiedot kilowattitunteina(kWh) mitattuina ja

Enerkey-raportointijärjestelmään kirjattuina (SaaS-palvelu)

• Ruotsi: Energiankulutustiedot energiantoimittajan laskuilta kerättynä (kWh)

Päästökertoimet (toissijaiset tiedot):

Markkinaehtoinen, Suomi:

• Sähkö: Luotean ostot Sähkön alkuperätakuut (Veni)

• Kaukolämpö: Toimittajakohtaiset päästötiedot Enerkey-raportointijärjestelmästä (SaaS-palvelu)

Markkinaehtoinen, Ruotsi:

• Sähkö: Toimittajakohtaiset päästötiedot, jotka perustuvat energiantoimitussopimuksiin

• Kaukolämpö: Toimittajakohtaiset päästötiedot energiantoimittajalta kerättynä

Sijaintiin perustuva, Suomi:

• Sähkö: Motiva

• Kaukolämpö: Motiva

Sijaintiin perustuva, Ruotsi:

• Sähkö: Ruotsin energiavirasto

• Kaukolämpö: Energiföretagen Sverige (toimialajärjestö)

Kestävyysrapori

Hallituksen toimintakertomus

Vuosikertomus 2025

Scope Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä tietotyypeistä ja -lähteistä Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä laskentaperiaatteista, jakomenetelmistä ja oletuksista

Tuotantoketjun alkupään scope 3 -päästöt

1: Ostetut tuotteet ja palvelut Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): Luotean hankintadatasta saatavat määrät (paino

tai tilavuus) ja ostojen määrä (euroa).

Päästökertoimet (sekundääritiedot): ENVIMAT 2019 -julkaisu (Euro-pohjaiset päästöker-

toimet korjattuna vuotuisella inflaatiolla)

Ostettujen tuotteiden ja palveluiden laskenta sisältää kaikki materiaalit ja palvelut, joita ei ole huomioitu Scope 1, 2 tai muissa Scope

3 -laskennoissa. Tuotteiden ja palveluiden päästölaskenta perustuu ostotietoihin ja europohjaisiin päästökertoimiin. Päästökertoimet

on hankittu ulkoisista julkisesti saatavissa olevista lähteistä (kirjallisuudesta) ja korjattu vuotuisen inflaation mukaan.

Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa ja Ruotsissa

2: Tuotantohyödykkeet Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): Luotean hankintadatasta saatavat määrät (paino tai

tilavuus) ja ostojen määrä (euroa)

Päästökertoimet (sekundääritiedot): ENVIMAT 2019 -julkaisu (Euro-pohjaiset

päästökertoimet korjattuna vuotuisella inflaatiolla)

Tuotantohyödykkeiden laskenta sisältää tuotantolaitteiden hankinnan, ja se perustuu ostotietoihin ja europohjaisiin päästökertoi-

miin. Laskelma sisältää kaikki kalustoon liittyvät hankinnat, joita pidetään tuotantohyödykkeinä. Päästökertoimet on hankittu ulkoi-

sista julkisesti saatavissa olevista lähteistä (kirjallisuudesta) ja korjattu vuotuisen inflaation mukaan.

Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa ja Ruotsissa

3: Polttoaineisiin ja energiaan

liittyvät toiminnot (eivät sisälly

soveltamisalaan 1 tai 2)

Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): Polttoaineen ja energian kulutusta koskevat tiedot, sellaisina

kuin ne on mitattu ja kirjattu toimittajien raportointijärjestelmiin

Päästökertoimet (sekundääritiedot): DEFRA 2025: WTT- ja T&D-päästökertoimet

polttoaineille, sähkölle ja lämmölle

Epäsuorat energiapäästöt (muut kuin Scope 1 ja Scope 2) sisältävät energian tuotannon ja jakelun alkupään päästöt sekä ostet-

tujen polttoaineiden WTT-päästöt. Päästökertoimet perustuvat DEFRA:n sijaintiin perustuviin julkisiin tietoihin, ja perustiedot ovat

ostetun polttoaineen/energian määrä raportointivuoden aikana.

Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa ja Ruotsissa

4: Kuljetus ja jakelu tuotantoketjun

alkupäässä

Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): Toimittajan ilmoittamat polttoaineenkulutustiedot, tai jos

tietoa ei ole saatavilla, rahalliset ostomäärät (euroina) Luotean hankintajärjestelmästä.

Päästökertoimet (sekundääritiedot): Tilastokeskus Polttoaineluokitus 2025

DEFRA 2025: WTT-päästökertoimet polttoaineille

, Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

2025

Kuljetus- ja koneurakoitsijoiden päästölaskelmat perustuvat hankintatietoihin ja arvioituun polttoaineenkulutukseen sekä

urakoitsijoiden toimittamiin todellisiin polttoaineenkulutustietoihin. Tiedot yhdistetään Tilastokeskuksen julkaisemiin polttoaineiden

luokitustietoihin sekä DEFRA:n julkaisemiin polttoaineiden WTT-päästötietoihin.

Kattavuus: Kaikki toimialat Suomessa. Ruotsissa ei ole merkittäviä kuljetusurakointiin liittyviä hankintoja

6: Liikematkat Toimintatiedot (ensisijaiset tiedot): CWT-matkatoimisto, Luotean hankinnan järjestelmistä saa-

tavat rahalliset ostomäärät (euroina), Luotean HR-järjestelmään merkityt kilometri-

korvaukset

Päästökertoimet (sekundääritiedot): DEFRA 2025: Henkilöautojen päästöt/km

Liikematkustamista koskevat tiedot perustuvat matkanjärjestäjältä saatuihin lento- ja junamatkojen kokonaispäästötietoihin

(matkaperusteinen). Taksimatkustuksen päästöjen arviointi perustuu taksimatkustuksen kuluihin. Kaikkia taksimatkojen ostoja

verrataan keskimääräiseen taksikilometrihintaan täydennettynä DEFRA:n julkaisemilla henkilöautoliikenteen WTW-päästökertoi-

miin ajettua kilometriä kohti. Yksityisautolla tehtävät liikematkat perustuvat maksettuihin kilometrikorvauksiin yhdistettynä

DEFRA:n tarjoamiin WTW-päästökertoimiin ajokilometriä kohden.

Kattavuus: Kaikki toimialat Suomessa ja Kiinteistöpalvelut Ruotsi

7: Työntekijän työmatkat Aktiivisuustiedot (ensisijaiset tiedot): Työntekijän asuinosoite, Traficomin kansallinen työmatka-

tutkimus

Päästökertoimet (sekundääritiedot): DEFRA 2025: Henkilömatkustuksen päästötiedot ja

WTT-päästökertoimet polttoaineille

, Aalto-yliopiston tutkimus: Joukkoliikenteen päästöt/km

Työmatkan päästölaskenta tehdään työntekijän työnantajalle ilmoittaman postinumeron perusteella. Keskimääräinen työmatka ja

-muoto arvioitiin valtakunnallisen liikennetutkimuksen perusteella, jossa selvitettiin eri liikennemuotojen ja päivittäisten matkamat-

kojen osuus erikokoisissa kaupungeissa/yhteisöissä. Osa-aikaisten palkansaajien vuosityöpäivät arvioitiin keskimääräisen viikkotyö-

ajan perusteella. Laskentamenetelmä ja käytetyt lähteet sisältävät merkittävän määrän epävarmuuksia, joten niitä voidaan käyttää

vain erittäin korkean tason arviona Luotean työntekijöiden työmatkojen ilmastovaikutuksista.

Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsin henkilöstön osalta työmatkustuksen päästöt on arvioitu henkilöstön

määrään ja suomen henkilöstön laskennallisiin työmatkapäästöihin perustuen. Arvion osuus on 19 % ilmoitetuista työmatkustuksen

kokonaispäästöistä.

Kestävyysrapori

Hallituksen toimintakertomus

Vuosikertomus 2025

Scope Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä tietotyypeistä ja -lähteistä Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä laskentaperiaatteista, jakomenetelmistä ja oletuksista

Tuotantoketjun loppupään scope 3 -päästöt

12: Myytyjen tuotteiden käsittely käyt-

töiän lopussa

Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): Luotean ERP-järjestelmän jätetiedot

Päästökertoimet (sekundääritiedot): Toimittajien ilmoittamat päästökertoimet,

Ecoinvent 3.11, Tilastokeskus Polttoaineluokitus 2025

, SYKE

Tuotteiden loppukäyttö kattaa ne materiaalivirrat, jotka Luotea toimittaa energianpolttoon, maarakentamiseen, läjitykseen tai loppu-

sijoitukseen. Laskenta perustuu toimitettuihin materiaalitonnimääriin. Päästökertoimet on hankittu joko kumppaneilta tai julkisista

lähteistä toimittajakohtaisten tietojen puuttuessa. Jätteiden keräyksen ja kuljetuksen päästöt kuuluvat Luotean omiin suoriin pääs-

töihin, eikä ulkopuolisten vastaanottajien käsittelypäästöjä huomioida. Materiaalien jatkojalostus rajataan ulos laskennasta. Rinnak-

kaispolttolaitoksille toimitettavat kierrätyspolttoaineet sekä biojäte rajataan laskennan ulkopuolelle, koska ne toimivat teollisuuden

raaka-aineina. Kierrätykseen toimitettavista materiaaleista mukana ovat vain vaaralliset jätteet, sillä materiaalina hyödyntämiseen

liittyy merkittävää epävarmuutta. Laskentaan sisältyy myös epävarmuuksia materiaalimassojen rajauksista.

Kattavuus: Kaikki kiertotalousliiketoiminnot Suomessa. Kiinteistöpalveluilla ja Ruotsin liiketoiminnoilla ei ole merkittäviä jätteenkäsit-

telyyn liittyviä päästöjä ja nämä on huomioitu Scope 3 kategorian 1 laskennassa.

Lähteet:

1) Tilastokeskus: Polttoaineluokitus 2025, https://stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_polttoaineluokitus.html

2) Ruotsin energiavirasto, https://www.energimyndigheten.se/statistik/ovrig-energistatistik/statistik-om-biobranslen-och-drivmedel/

3) Motiva, https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/co2-paastokertoimet

4) Ruotsin energiavirasto, https://www.energimyndigheten.se/klimat/hallbarhetskriterier/fragor-och-svar-om-hallbarhetskriterier/

5) Energiföretagen, https://www.energiforetagen.se/statistik/fjarrvarmestatistik/miljovardering-av-fjarrvarme/

6) Suomen Ympäristökeskus: Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö, http://hdl.handle.net/10138/300737

7) DEFRA (2025) , https://www.gov.uk/government/publications/greenhouse-gas-reporting-conversion-factors-2025

8) Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi (2025), https://stat.fi/tup/kustannusindeksit/kuorma-autoliikenteen-kustannusindeksi.html

9) Traficom: Henkilöliikennetutkimus, https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/julkaisut/hlt/henkiloliikennetutkimusten-julkaisut

10) Sree Manikanta Kumar Kanujula Kanujula, Carbon Emission Estimator for Public Transportation in Finland. Aalto-yliopisto, https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202301291841

11) Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) Y-Hiilari, https://www.syke.fi/fi/ymparistotieto/laskurit-ja-tyokalut#y-hiilari-%E2%80%93-hiilijalanj%C3%A4ljen-laskentaan-yrityksille

E4-1 – Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen

monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen

strategiassa ja liiketoimintamallissa

Luotean tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä edistää raa-

ka-aineiden kestävää käyttöä kiertotalouden keinoin. Luonnon monimuotoisuuden

vaaliminen on myös yksi Luotean 2025 vastuullisuusohjelman painopisteistä, jossa

yhtiön myönteinen vaikutus syntyy etenkin rakennettuun ympäristöön suunnattujen

luontopalveluiden kautta.

Luonnon monimuotoisuutta edistetään Luotean toiminnassa erityisesti kolmen

näkökulman kautta. Nämä ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja kierrätys raa-

ka-aineiden käyttö sekä biologisen monimuotoisuuden vaaliminen rakennetussa

ympäristössä. Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden

edistämiseksi tukevat välillisesti Luotean luontotyötä. Pilaantuneiden maiden kun-

nostaminen ja erilaiset viherpalveluratkaisut, kuten niityttäminen ja vieraslajien pois-

taminen, lisäävät biologista monimuotoisuutta rakennetussa ympäristössä ja ovat

Luotealle liiketoimintaa, jossa on kasvumahdollisuuksia. Näkökulmat ovat linjassa

EU:n ilmastotavoitteiden, kiertotalouspaketin ja biodiversiteettistrategian kanssa.

Luotea ei ole arvioinut erikseen strategiansa ja liiketoimintamalliensa resilienssiä

suhteessa biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin. Biologiseen moni-

muotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä olennaisia siirtymäriskejä ja fyysisiä

riskejä on tarkasteltu välillisesti osana ilmastoriskejä ja tähän liittyvässä resilienssi

tarkastelussa, jotka on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS E1 SMB-3, s. 49. Yhtiön

nykyisessä liiketoimintamallissa ja strategiassa ei ole tunnistettu olennaisia riskejä.

SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Luotea ei ole tunnistanut toimipaikkoja, jotka sijaintinsa ja toimintojensa puolesta

vaikuttaisivat kielteisesti biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin.

Luotean toimipakkoja, joiden toimintaan liittyy potentiaalisia ympäristövaikutuksia,

ohjaavat ympäristölupien velvoitteet ja niiden seuranta. Ympäristöluvissa on huomi-

oitu alueiden luontotyypit, lajien elinympäristöt ja suojelualueet.

Luotean palvelutarjoomaan sisältyy pilaantuneiden maiden kunnostusta, niityttä-

mistä ja vieraslajien poistoa, sekä erilaisia hulevesiratkaisuja, joilla vaikutetaan myön-

teisesti ekosysteemien tilaan ja kykyyn tuottaa ekosysteemipalveluita. Pilaantuneiden

maamassojen puhdistaminen voi parantaa puhtaan makean veden muodostumisen

edellytyksiä. Vastaavasti työmaille ja vastaaviin kohteisiin räätälöidyillä hulevesien

puhdistusratkaisuilla vähennetään vesistöjen kuormitusta. Niityttämisellä voidaan

vahvistaa biologista monimuotoisuutta, lisätä suojaa ääreviltä säiltä ja torjua eroosiota.

Kierrätys edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja näin ollen vähentää ekosys-

teemipalveluihin kohdistuvaa painetta muun muassa torjumalla ilmastonmuutosta.

Luotean luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita tukevaa palvelutarjo-

amaa tukevat Luotean konsultointipalvelut.

Luotea on tunnistanut useita mahdollisuuksia kasvattaa liiketoimintaa nykyisissä

palveluissa sekä tuottaa lisäarvoa asiakkaille uusilla luonnonmonimuotoisuutta ja

ekosysteemipalveluita tukevilla palveluilla. Luotea uskoo, että lähitulevaisuudessa

ympäristönsuojeluun liittyvän regulaation kehittyminen kohdentuu liiketoimintamah-

dollisuuksina ympäristörakentamisen liiketoiminnassa ja asiakkaille toteutettaviin

ennallistamishankkeisiin.

Kuvaus olennaisista biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevista

vaikutuksista, ja mahdollisuuksista löytyy myös ESRS 2 SBM-3, s. 20.

E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja

ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet

Luotean olennaisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia ohjaavat yhtiön strategia sekä

omat toimintaperiaatteet kuten ympäristöpolitiikka, sekä toimenpiteet asiakkaiden

toiminnan luonnonmonimuotoisuuden edistämiseksi. Luotean ympäristöjohtami-

senjärjestelmä on sertifioitu ISO 14001 mukaisesti.

Ympäristöpolitiikka ja ympäristöjohtamisenjärjestelmä

Julkisesti Luotean verkkosivuilla esitetyssä ympäristöpolitiikassa yhtiö sitoutuu

hillitsemään ilmastonmuutosta, edistämään raaka-aineiden kestävää käyttöä ja

vaalimaan luonnon monimuotoisuutta edistämällä kiertotaloutta, ehkäisemällä

maaperän ja veden pilaantumista sekä tukemalla metsien kestävää käyttöä. Lisäksi

Luotea tarjoaa asiakkailleen ratkaisuja, joilla ennallistetaan pilaantuneita maa-

alueita ja edistetään rakennetun ympäristön luonnon monimuotoisuutta. Politiikan

periaatteet koskevat niin Luotean omaa toimintaa kuin asiakasrajapinnassa tehtyjä

hankkeita.

Politiikan on hyväksynyt toimitusjohtaja yhdessä johtoryhmän kanssa ja se

koskee kaikkia Luotean toimintoja. Politiikan periaatteita tarkastellaan säännölli-

sesti kahden vuoden välein. Vastuu politiikan päivityksestä ja sen sisällöstä on yhtiön

vastuullisuudesta vastaavalla johtajalla. Luotean toimialat ja yksiköt huolehtivat

politiikan toimeenpanosta ja tarvittavasta resursoinnista omassa toiminnassaan.

Ympäristöpolitiikan valmistelussa ei ole erikseen kuultu ulkopuolisia sidosryhmiä.

Ympäristöjohtamisenjärjestelmällä ehkäistään yhtiön omasta toiminnasta

aiheutuvaa pilaantumista, joka on yksi biologisen monimuotoisuuden vähenemistä

aiheuttava vaikutustekijä. Luotean kiertotalousliiketoiminta on tiukasti säänneltyä

ja vaatii erityistä ympäristölupaa, jossa määritetään vaatimukset veden, maaperän

saastumisen sekä luonnon osalta. Lisäksi siihen sisältyy näihin liittyvä seurantapro-

sessi. Seurantaprosesseihin sisältyy toimipisteisen vaikutusten seuranta toimipis-

teiden läheisyydessä oleviin biologisenmonimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin,

mikäli mahdollisia vaikutuksia on todettu ympäristöluvassa. Ympäristöluvat koskevat

kaikkia Luotean käsittely- ja varastointialueita sekä jätteenkäsittelylaitoksia. Luotean

toimintaperiaatteena on minimoida oman toiminnan ympäristövaikutukset ja

varmistaa, että kaikki ympäristöluvan edellyttämät laitokset toimivat lupaehtojen

mukaisesti. Kaikki ympäristölupapäätökset ovat julkisesti saatavilla.

Yhtiön vaikutuksia ilmastonmuutokseen hallintaan siirtymäsuunnitelmalla, josta

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut

kerrotaan tarkemmin kohdassa E1-1, s. 48. Yhtiöllä ei ole toimintaa, joka edistäisi

suoraan maankäytön muutoksia, makean veden ja merten käytön muutoksia, hai-

tallisia vaikutuksia lajien tilaan, haitallisia vaikutuksia ekosysteemien laajuuteen ja

tilaan sekä ekosysteemipalveluihin, eikä näitä vaikutuksia ole huomiotu yhtiön nykyi-

sessä ympäristöpolitiikassa tai ympäristöjohtamisen järjestelmässä.

Toimintaperiaatteet

Luotea ennustaa ekosysteemipalveluita ylläpitävän regulaation lisääntyvän ja tämä

lisää kysyntää asiakkaille toteutettaviin ennallistamishankkeisiin. Tämä on yhtiölle

olennainen mahdollisuus ja positiinen vaikutus. Viherrakentamispalvelut ja pilaan-

tuneiden maiden kunnostustoimet perustuvat maaperän, veden ja paikallisten

ekosysteemien terveyden ylläpitämiseen. Lisäksi näiden palveluiden avulla voidaan

parantaa paikallisten yhteisöjen elinympäristön viihtyisyyttä. Samalla kaupunkien

maa- ja viheralueet käytetään tehokkaasti, jonka myötä niiden taloudellinen arvo

sekä luontoon liittyvä ja sosiaalinen arvo voi kasvaa. Yhtiön pilaantuneen maan

kunnostuspalveluilla on positiivinen vaikutus paikallisten maaperä- ja vesiekosystee-

mien tilaan ja puhtaanveden tuotannon ekosysteemipalveluihin. Toimintaperiaat-

teena on ehkäistä kunnostustoimien yhteydessä tehtävien massanvaihtojen myötä

mahdollisesti tapahtuvaa vieraslajien leviämistä. Luotean hyödyntämät seuranta-

mittarit on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS E4-5, s. 59.

Viherrakentamispalveluissa noudatamme kestävän ympäristörakentamisen

periaatteita, niin raketamisessa kuin kunnossapidossa. Viher- ja luontopalveluilla

on myöskin RALAn (rakentamisen laadun) myöntämä laatu- sekä ympäristösertifi-

kaatti että pätevyys.

Osana kiertotalousliiketoimintaa Luotea tuottaa kuormalavojen korjaus- ja uudel-

leenkäyttöönohjauspalveluja. Kuormalavaliiketoiminnoissa välitetään myös joitain

uusia puupakkaustuotteita sekä kuormalavojen korjaamisen käytetään uusia puu-

osia. Vuonna 2025 Luotea on valmistautunut Euroopan parlamentin ja neuvoston

asetuksen (EU) 2023/1115 lyhyemmin metsäkato asetuksen soveltamiseen toimin-

nassaan. Luotea on valmistautunut asetuksen voimaantuloon ja sisällyttänyt met-

säkatoon liittyvän riskin hankintojen riskien arviointiprosessiin.

Luotean päätoimiala ei suoraan kohdennu maatalouteen. Ottaen huomioon toi-

minnan luonne ja toimipisteiden maantiteellinen sijainti, vaikutukset meriin jäävät

vähäiseksi. Näin ollen Luotealla ei ole erillisiä näitä koskevia politiikkoja tai toimintape-

riaatteita.

E4-3 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja

ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit

Asiakashankkeet rakennetun ympäristön luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi

jatkuivat vuonna 2025 sekä niitytystoimien ja vieraslajien poistamisen osalta useissa

eri asiakaskohteissa. Toimien kautta on kartutettu kotoperäisiä kasvillisuuslajeja

sekä lisätty hyönteis- ja lintukantaa käsitellyillä alueilla.

Vuonna 2025 niitytettävä pinta-ala oli 6,8 ha. Niitytetty ala väheni 59 % edellisen

vuoden tasosta. Vieraslajeja, kuten lupiineja tai kurtturuusuja, poistettiin puolestaan

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

38,9 hehtaarin alueelta. Viherrakentamispalvelut tekivät luonnonmonimuotoisuus-

kartoituksen toimenpide-ehdotuksineen 250 kohteeseen ja toteutti biologista moni-

muotoisuutta lisääviä toimenpiteitä yli 300 asiakaskohteessa samalla vähentäen

ilmastomuutoksen sopeutumiseen liittyviä riskejä mm. hulevesiratkaisuilla yli 50

asiakaskohteessa.

Vuonna 2025 viherrakentamisenpalveluissa tutkimushanke hiekotushiekan hyö-

dyntämisestä vieraslajien hävittämisessä ja alueiden niityttämisessä jatkui. Koealu-

eelle perustettu niitty voi hyvin, eikä lupiinia ole toistaiseksi esiintynyt alueella. Koeala

on toteutettu yhteistyössä asiakkaan ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Tavoitteena on kehittää pysyvä toimintatapa, jossa saman aikaisesti kierrätettäisiin

hiekoitushiekkaa, tukahdutettaisiin vieraslaji ja perustettaisiin monimuotoinen uus-

niitty.

Myös pilaantuneiden maiden kunnostushankkeet ympäristörakentamisen lii-

ketoiminnassa edistyivät hyvin vuonna 2025. Yhtiö kehitti teollisen ympäristöra-

kentamisen palveluitaan luonnon ennallistamista ja luontokadon torjuntaa varten.

Vuonna 2025 Luotean kiertotalousliiketoiminta käsitteli pilaantuneita maamassoja

179 906 tonnia. Lisäksi Luotean kiertotalousliiketoiminta on mukana hankkeessa,

jonka tavoitteena on kehittää malli pilaantuneiden maiden ennallistamisesta saa-

tavan arvon laskemiselle. Hanke on osa yritysten vastuullisuusvalintoja ja ympä-

ristökestävyyden arvonluontia tutkivaa EBITDA-konsortiohanketta, jota johtaa

Tampereen yliopisto. Hankkeen toteteuttamista jatketaan vuonna 2026 Luotean

lopetetuissa toiminnoissa ja laskentamallin on tarkoitus valmistua vuoden 2026 lop-

puun mennessä.

Toistaiseksi Luotea ei ole hyödyntänyt biologista monimuotoisuutta koskevia hyvi-

tyksiä omassa toiminnassaan tai arvoketjussaan tai yhdistänyt suoraan paikallista

tai alkuperäiskansojen tietämystä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosystee-

meihin liittyviin toimiin. Vaikka nämä eivät vielä ole osa Luotean vakiintuneita toi-

mintatapoja, yhtiö tunnistaa tällaisen tiedon arvon erityisesti luontopohjaisten rat-

kaisujen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Luotea pyrkii kehittämään toimintojaan

monimuotoisuuden ja ekosysteemien edistämiseksi.

Seuraavien vuosien aikana Luotea kehittää luonnon monimuotoisuuteen liittyvää

vaikutusten ja riskienarviota. Luotean olennaiset vaikutukset liittyvät lopetettuihin

toimintoihin ja osittaisjaukutumisen myötä Luotean jatkuvat toiminnot tulee arvioi-

maan tarpeen tarkemmalle toimintasuunnitelmalle luonnonmonimuotoisuuden ja

ekosysteemipalveluiden tukemiseksi.

E4-4 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja

ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet

Luotean kestävyystyön painopiste on ollut ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden toi-

meenpanossa, jotka vaikuttavat välillisesti myös luonnon monimuotoisuuteen.

Luotealla ei ole tarkempaa toimintasuunnitelmaa tai muita tavoitteita luonnon

monimuotoisuuden vaalimiseksi. Yhtiö seuraa positiivisia vaikutuksiaan ekosystee-

mipalveluihin kohdassa E4-5 esitetyillä mittareilla. Myös kohdassa E5-3 esityt kierto-

talouden edistämiseen liittyvät tavoitteilla on välillinen positiivinen vaikutus ekosys-

teemipalveluihin.

E4-5 – Biologisessa monimuotoisuudessa ja

ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät

vaikutusmittarit

Luotean asiakasrajapinnassa tehtyjen toimien kehittymistä seurataan Luotean

omien seurantamittareiden kautta:

• Niitytettyjen asiakaskohteiden kokonaispinta-ala hehtaareina

• Asiakaskohteista poistetut vieraslajit hehtaareina

• Raportointivuoden aikana valmistuneissa hankkeissa käsiteltyjen pilaantu-

neiden maamassojen kokonaismäärä tonneissa.

Mittareihin kohdistuvien toimien edistymisestä on annettu tarkemmat tiedot koh-

dassa ESRS E4-3, s. 58.

Laskentaperusteet

Niitytettyjen asiakaskohteiden ja asiakaskohteista poistettujen vieraslajien hehtaa-

rimäärä perustuu raportointikauden aikana asiakaskohteissa suoritettujen töiden

työohjeissa määritettyihin pinta-alatietoihin. Pinta-alatieto saadaan Maanmittaus-

laitoksen karttapalvelun mitta-alalaskurin avulla, ja tarvittavat toimenpiteet sekä

alueet sovitaan asiakkaan kanssa ennen työhön ryhtymistä. Vuoden aikana suori-

tettujen töiden ominaisuuksia ylläpidetään, seurataan ja raportoidaan kootusti Luo-

tean sisäisestä järjestelmästä.

Raportointivuoden aikana valmistuneissa hankkeissa käsiteltyjen pilaantuneiden

maamassojen kokonaismäärä tonneissa perustuu käsittelylaitoksissa punnittuihin

vaakapainoihin. Painotietoja ylläpidetään, seurataan ja raportoidaan kootusti Luo-

tean sisäisestä järjestelmästä.

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

E5-1 – Resurssien käyttöön liittyvät

toimintaperiaatteet

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvää toimintaa, olennaisia vaikutuksia ja

mahdollisuuksia hallitaan Luotean toimitusjohtajan ja johtoryhmän hyväksymällä

Luotean julkisella ympäristöpolitiikalla.

Ympäristöpolitiikka koskee kaikkea Luotean harjoittamaa liiketoimintaa kaikissa

sen toimintamaissa. Lisäksi lopetetut toiminnot ylläpitävät resurssien käyttöön ja

kiertotalouteen liittyviä toimintaohjeita, mm lajitteluohjeita. Luotean olennaiset vai-

kutukset ja mahdollisuudet kohdistuvat lopetettuihin toimintoihin ja niitä on hallittu

ja ohjattu liiketoimintastrategialla.

Toimintaperiaatteiden ja strategian lisäksi Luotean lopetettujen toimintojen vai-

kutuksia hallitaan ympäristölupien asettamilla velvoitteilla ja näihin liittyvällä sisäi-

sellä valvonnalla ja sertifioinneilla. Luotean koko toiminta on sertifioitu ja täyttää

ISO 14001 -standardin vaatimukset, jonka hallinnoinnista vastaa konsernin riskien-

hallinnasta vastaava johtaja.

Ympäristöpolitiikka

Luotean resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä tavoitteita ja keskeisiä pää-

määriä ohjataan konsernin ympäristöpolitiikalla, joka oman toiminnan lisäksi

kuvaa Luoteassa noudatettavia periaatteita arvoketjun osalta.

Luotean ympäristöpolitiikka ei sisällä toimintaperiaatteita tavoitteen seuranta-

prosessin osalta. Yhtiö tulee päivittämään ympäristöpolitiikkansa ja siihen liittyvien-

tavoitteiden seurantaprosessiaan vuoden 2026 aikana.

Luotean ympäristöpolitiikassa ei käsitellä siirtymistä pois primääriresurssien

käytöstä, mutta siinä huomioidaan sekundaariresurssien käytön lisääminen arvo-

ketjussa. Ympäristöpolitiikassa yhtiö sitoutuu edistämään luonnonvarojen kes-

tävää käyttöä ehkäisemällä jätteen syntyä, ohjaamalla materiaalien palauttamista

kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön sekä korvaamalla fossiilisia polttoaineita bio- ja

kierrätysraaka-aineilla.

Luotean kiertotalouteen liittyvät tavoitteet ja ympäristöpolitiikan periaatteet jal-

kautetaan yksiköihin toimialakohtaisten alatavoitteiden, ohjeistusten ja asiakkaille

tarjottavien kiertotalouspalvelujen ja -ratkaisujen kautta käytännön toimiksi. Jalkau-

tuksesta vastaavat liiketoimintayksiköt EHSQ- ja vastuullisuustoimintojen tuella.

Kierrätys- ja jätehuoltopalvelut, kiertotalouteen liittyvä konsultointi sekä ympäris-

törakentaminen ovat yhtiön kiertotalousliiketoimintaa, johon liittyy konsernitason

tavoitteiden lisäksi erillisiä kaupallisia liiketoimintayksikkö- ja toimialakohtaisia

tavoitteita. Kiertotaloutta koskevien toimintaperiaatteiden toteutumisen seuranta

palvelutuotannossa perustuu Luotean ISO 9001 ja ISO 14001 -sertifioituihin johta-

misjärjestelmiin.

Luotean vastuullisuudesta vastaava johtaja vastaa ympäristöpolitiikan toteutta-

misesta konsernin toiminnassa. Luotean toimialat ja yksiköt huolehtivat politiikan

toteutuksesta ja tarvittavasta resurssoinnista omassa toiminnassaan. Ympäristö-

politiikan laatimisen yhteydessä ei ole erikseen kuultu sidosryhmiä. Ympäristöpoli-

tiikan periaatteita tarkastellaan seuraavan kerran vuonna 2026.

E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen

liittyvät toimet ja resurssit

Arvonluonti ja kasvu kiertotalouden ratkaisuilla oli Luotean strategian keskiössä

vielä vuonna 2025. Kiertotalousliiketoiminta edistää luonnonvarojen kestävää

käyttöä ehkäisemällä jätteen syntyä, ohjaamalla materiaalien palauttamista kierrä-

tykseen ja uudelleenkäyttöön, sekä korvaamalla fossiilisia polttoaineita bio- ja kier-

rätysraaka-aineilla. Lisäksi yhtiö on pyrkinyt edistämään toimintaympäristössään

kiertotalouden edellytyksiä. Yhtiö seuraa kiertotalouden periaatteiden toteutumista

palveluissaan ja sen strategisena tavoitteena on nostaa kierrätysastetta. Tavoite on

esitetty tarkemmin kohdassa E5-3, s. 61.

Kiertotalousliiketoiminnalla on mahdollisuus vaikuttaa kiertotalouden toiminta-

edellytyksiin välillisesti omien asiakkaidensa ja uusioraaka-aineiden loppukäyttäjien

keskuudessa. Kiertotalousliiketoiminta huolehtii jätteen keräilystä asiakaskohteista

ja ohjaa keräämänsä materiaalivirrat jätehuollon etusijajärjestyksen mukaiseen

käsittelyyn. Kiertotalousliiketoiminta tarjoaa palveluna asiakkailtaan saamien mate-

riaalien esikäsittelyä ja yhtiöllä on useita, omia kierrätyslaitoksia, joissa asiakkailta

kerätystä materiaalista valmistetaan kierrätysraaka-aineita teollisuuden käyttöön.

Sellaiset jakeet, joille ei ole omaa käsittelyä, ohjataan kumppaneille, joilla on ympä-

ristölupa ja osaaminen kyseisen jakeen käsittelyyn. Luotean toimet kiertotalouden

toimintaedellytysten edistämiseksi ovat linjassa EU:n ilmastotavoitteiden, kiertota-

louspaketin ja biodiversiteettistrategian kanssa.

Luotean omaan toimintaan suoraan liittyvät materiaalien sisään- ja ulosvir-

taukset ovat vähäisiä. Esimerkkejä tällaisista sisäänvirtauksista ovat Luotean hank-

kimat tuotteet ja laitteet, ja ulosvirtauksista yhtiön omat jätevirrat.

Luotean toimenpiteet tavoitteen ja päämäärien saavuttamiseksi liittyvät kierto-

talousliiketoiminnan asiakkuuksissa jätteiden synnyn ehkäisemiseen ja uudelleen-

käyttöön, valmisteluun uudelleenkäyttöön, kierrätykseen, muuhun hyödyntämiseen

ja loppukäsittelyyn EU:n jätehierarkian mukaisesti.

Yhtiön käsittely- ja kierrätyslaitokset sijaitsevat maantieteellisesti Suomessa,

jossa on kattava ympäristölainsäädäntö ja toiminta edellyttää toimipaikkakohtaisia

ympäristölupia. Ympäristölupaprosessiin sisältyy sidosryhmien kuuleminen. Mah-

dolliset toiminnasta aiheutuvat ympäristövahingot käsitellään yhdessä Suomen

ympäristöviranomaisten kanssa, ja viranomaiset hyväksyvät mahdollisen ympä-

ristövahingon korjaustoimenpiteet. Kiertotalousliiketoiminta valvoo omia loppusi-

joitusalueitaan alueen sulkemisen jälkeen ja lopetetuissa toiminnoissa on tehnyt

kirjanpitoon tarvittavat varaukset mahdollisten tulevaisuudessa tarvittavien korjaus-

toimenpiteiden varalle.

Vuonna 2025, Luotea toteutti seuraavat toimet edellä mainittujen resurssien käyt-

töön ja kiertotalouteen liittyvien toimintaperiaatteiden päämäärien ja tavoitteiden

saavuttamiseksi:

Jätteiden synnyn ehkäisy

Luotea tuki ja konsultoi yritysasiakkaitaan jätteiden synnyn ehkäisemisessä. Yhtiön

kattavat asiakasraportoinnin työkalut tarjosivat asiakkaille näkyvyyden asiakkaan

toiminnassa syntyviin jätevirtoihin mahdollistaen asiakkaalle jätteiden syntyä vähen-

tävät toimenpiteet. Katsauskaudella tuettiin yhteensä 340 asiakaskohdetta jät-

teiden synnyn ehkäisemisessä ja erilliskeräyksen tehostamisessa.

Valmistelu uudelleenkäyttöön

Luotean lopettuihin toimintoihin kuului korjausliiketoiminta, jossa vioittuneita kuor-

malavoja korjataan ja palautetaan takaisin käyttöön. Vuonna 2025 kuormalavojen

korjausliiketoiminta laajeni kun kilpailuviranomainen hyväksyi Stena Recyclingin

kuormalavojen korjausliiketoiminnan ostamiseen liittyneen yrityskaupan.

Kierrätys

Luotea tuki ja kehitti asiantuntijapalveluillansa arvoketjun alkupäässä asiakkai-

densa syntypaikkalajittelua ja muuta kiertotalouteen liittyvää toimintaa, jotta asi-

akkaiden jätteet ja sivuvirrat saadaan ohjattua kierrätykseen. Luotea toimittaa

asiakkailta erilliskerätyt jätejakeet mahdollisimman korkean jalostusasteen hyödyn-

tämiseen.

Luotean lopetettuihin toimintoihin kuuluu omia jätteen esikäsittelylaitoksia, joissa

käsitellään eri jätejakeita kuten kuituja, puujätettä, laseja ja metalleja sekä käsitte-

lylaitoksia, joissa valmistetaan uusioraaka-aineita, kuten muovigranuulia.

Ympäristörakentamisen liiketoiminnassa puhdistetaan asiakaskohteiden pilaan-

tuneita maamassoja. Maamassat käsitellään asiakaskohteessa tai toimitetaan

käsittelykeskuksiin käsiteltäväksi. Puhdistamisen jälkeen maamassat palautetaan

kohteeseen, hyödynnetään maanrakentamisessa toisessa kohteessa tai loppusijoi-

tetaan.

Luotean omissa toimipisteissä on kattavat lajittelumahdollisuudet toiminnasta

syntyville jätejakeille ja jakeet kierrätetään jätehuollon etusijajärjestyksen mukaisesti.

Luotean omaan toimintaan liittyvien materiaalivirtojen määrä on erittäin pieni ver-

rattuna yhtiön käsittelemiin asiakkaiden materiaalivirtoihin.

Vuonna 2025 Luotea järjesti useita koulutuksia, asiakastilaisuuksia ja webinaareja

liittyen eri jätejakeiden oikeaan lajitteluun ja kiertotalouden kehitykseen. Yhtiö kävi

aktiivista vuoropuhelua yritysasiakkaiden ja kumppanien kanssa yritysten jäteja-

keiden kierrättämisen teknologisista valinnoista ja mahdollisuuksista.

Yhtiöllä oli käynnissä vuonna 2025 useita tutkimus ja kehityshankkeita, joissa

tavoitellaan materiaalien jalostusasteen kasvattamista sekä uudelleenkäytön ja

kierrätyksen lisäämistä. Kuormalavaliiketoimintaan tehtyjen investointien lisäksi,

yhtiöllä oli käynnissä hankkeita joissa kehitetään puun kierrätysratkaisuja ja yhtiö on

tutkinut kierrätyspuun hyödyntämistä biohiilen valmistuksessa. Pakkausmuovien

erilliskeräys on kehittynyt positiivisesti 2025 ja yhtiö on kehittänyt mekaanisen kierrä-

tyksen prosessiaan sekä tutkinut kemiallisen kierrätyksen mahdollisuuksia. Yhtiön

kiertotalousliiketoiminta on myös laajentanut palvelutarjoaamaansa vesienpuh-

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

distusratkaisuissa haitta-aineiden poistamiseksi erilaisista likaantuneista vesistä.

Käynnissä on myös tutkimushanke, jossa etsitään ratkaisuja PFAS-yhdisteitä sisäl-

tävien jätteiden käsittelylle ja kierrätykselle.

Muu hyödyntäminen

Luotea valmistaa asiakkaiden kierrätykseen kelpaamattomista jätemateriaaleista

kierrätyspolttoainetta, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita mm. kaukolämmön

tuotannossa.

Loppukäsittely

Yhtiöllä on omia loppukäsittelyalueita sellaisille maamassoille ja jakeille, joita ei

voida turvallisesti uudelleenkäyttää eikä kierrättää. Luotean lopetetuilla toiminnoilla

on suunnitteilla kaksi uutta loppusijoitusaluetta, joista toinen valmistui vuonna 2025

ja toisen odotetaan valmistuvan 2026–2027.

E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen

liittyvät tavoitteet

Luotea on asettanut ympäristöpolitiikassaan tavoitteen nostaa yhtiön käsittelemien

materiaalien kierrätysaste 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kierrätystavoite

on Luotean keräämien ja käsittelemien materiaalien kierrätysasteiden summa

painoperusteisesti laskettuna. Kierrätysaste tavoite koskee vain lopetettuja toimin-

toja. Kyse on absoluuttisesta tavoitteesta. Tavoite kattaa Luotean yritysasiakkailta

kerätyt yhdyskuntajätteet, vaaralliset jätteet, teollisuuden jätteet ja rakennusjätteet

Suomessa. Se sisältää myös sellaiset materiaalit, joiden kierrättäminen ei ole mah-

dollista, kuten PFAS-yhdisteitä sisältävät vaaralliset jätteet. Tavoite koskee Luotean

omaa toimintaa.

Kierrätystavoite liittyy resurssien ulosvirtauksiin. Kierrätysasteen kehittyminen

riippuu viime kädessä kiertotalousliiketoiminnan asiakkaiden tekemistä kierrätys- ja

materiaalivalinnoista ja toimialoista. Kiertotalousliiketoiminnan tavoitteena on tar-

jota asiakkaille mahdollisuus käsitellä eri jätejakeet jätehierarkian mahdollisimman

korkean tason mukaisesti. Lopullisen valinnan jätejakeen käsittelystä tekee aina

asiakas. Asiakkaiden toimialat eroavat siinä, mitä jätejakeita niiden liiketoiminnasta

syntyy. Esimerkiksi kaupan alalla päästään korkeampaan kierrätysasteeseen kuin

rakennusteollisuudessa johtuen liiketoiminnan ja materiaalivirtojen erilaisesta luon-

teesta. On edelleen useita jätejakeita, joita ei ole mahdollista kierrättää turvallisesti,

ja osa vaarallisista jätteistä käsitellään vaarallisen jätteen käsittelyyn luvitetussa

polttolaitoksessa tai loppusijoitetaan.

Kierrätystavoite tukee Luotean toimintaperiaatetta kiertotalouden ja kierrätyksen

edistämisestä lisäten arvoketjussa käytössä olevaa sekundaarisen raaka-aineen

osuutta. Kierrätystavoite liittyy jätehierarkian etusijajärjestyksen kohtaan ”kierrätys”.

Tavoite on linjassa EU:n kiertotalouspaketin tavoitteiden kanssa. Tavoite ei ole

tieteeseen perustuva. Suuri osa kiertotalouspalveluiden asiakkaista on myös aset-

tanut kierrätysastetavoitteen jätteillensä.

Tavoite on yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän hyväksymä ja se kattaa koko

konsernin. Tavoite on asetettu vuonna 2018 (54,2 %) ja se on luonteeltaan vapaa-

ehtoinen eli ei lainsäädännön edellyttämä. Tavoitteen asettamisessa ei ole kuultu

sidosryhmiä.

Vuonna 2025 Luotean kierrätysaste oli 49,8 % (55,2 %). Kierrätysasteeseen vai-

kutti laskevasti erityisesti pilaantuneiden maamassojen kasvanut suhteellinen

osuus kaikista Luotean käsittelemistä materiaalivirroista. Kierrätysasteeseen vai-

kutti nostavasti sekä erilliskerätyn pakkausmuovin ja maateriaalihyödyntämiseen

ohjatun puujätteen määrän kasvu. Heikko suhdanne laski Luotean käsittelemien

jätteiden määrää.

Kestävyysstandardin mukainen kierrätysastelaskenta kuvaa heikosti Luotean

lopetettujen toimintojen kaltaisen kierrätys- ja jätealan toimijan materiaalikier-

rätyksen eteen tekemään työtä. Ympäristörakentamisen projektiliiketoiminnan

käsittelemien pilaantuneiden maamassojen tonnimäärä vaihtelee merkittävästi

vuosittain työkohteiden määrän ja profiilin vaihtelun mukaisesti. Pilaantuneiden

maamassojen tonnimäärät ovat suuruusasteeltaan merkittävästi suurempia kuin

materiaalikierrätyksen muut virrat, kuten esimerkiksi muovi-, puu-, tai kuitumateri-

aalivirrat, joten ne vaikuttavat kokonaiskierrätysasteeseen huomattavasti.

Luotea on tarkastellut vuoden 2025 aikana kiertotalouden edistymiseen seuran-

taan käytettyjä mittareita ja kehittänyt sopivaa mittaristoa kiertotalousliiketoimin-

tojen käyttöön.

E5-4 – Resurssien sisäänvirtaus

Luotean omaan toimintaan suoraan liittyvät materiaalien sisäänvirtaukset ovat

vähäisiä. Esimerkki tällaisesta sisäänvirtauksesta ovat Luotean hankkimat tuotteet,

joita yhtiö käyttää palvelujensa tuottamiseen.

Luotean oman toiminnan kannalta pakkaukset tai pakkausjätteet eivät ole olen-

naisia.

Lopetettuihin toimintoihin kuului erilaisten jätteiden ja raaka-aineiden käsittely ja

jalostaminen. Kiertotalousliiketoiminta käsittelee ja jalostaa toimitiloissaan yritys-

asiakkailta vastaanotettuja jäte- ja raaka-aineita. Tällaisia jätteitä ja raaka-aineita

ovat muun muassa muovi, puu, lasi, kartonki ja paperi sekä vaaralliset jätteet, kuten

öljy ja käsitelty jätevesi.

Raportointikauden aikana käytettyjen tuotteiden sekä teknisten ja biologisten

materiaalien kokonaispaino esitetään kohdassa E5-5, s. 61.

Luotea on palveluyhtiö, joka ei lähtökohtaisesti valmista itse tuotteita. Palveluiden

tuottamiseen tarvittavien biologisten materiaalien hankinta on vähäistä ja uusiutu-

vien polttonesteiden hankintaa kuvataan kohdassa E1-3, s. 49.

Kierrätys- ja jätehuollon toimijana osa asiakkaiden jätevirroista voitaisiin mää-

ritellä myös resurssien sisäänvirtauksiksi. Kaksoislaskennan välttämiseksi Luotea

käsittelee kaikki virrat kohdassa E5-5, s. 61.

E5-5 – Resurssien ulosvirtaus

Kiertotalousliiketoiminta kerää asiakkailtaan ja käsittelee merkittäviä määriä eri-

laisia jätemateriaaleja ja maamassoja. Jätemateriaalit ja maamassat käsitellään,

kierrätetään, tai toimitetaan sellaisenaan jatkokäyttöön samalle tai toiselle asiak-

kaalle.

Uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen toimitetut merkitykselliset materiaalivirrat

koostuivat pääosin yritysasiakkailta kerätyistä yhdyskuntajätteistä, kuten muovista,

paperista, pahvista ja biojätteistä, syntypaikkalajitelluista vaarallisista jätteistä, teol-

lisuuden jätteistä ja rakennusjätteistä Suomessa. Yhtiö käsittelee myös lietteitä,

maamassoja sekä tuhkia. Lisäksi yhtiö valmistaa kierrätyspolttoainetta ja toimittaa

jätettä jätteenpolttoon sekä loppusijoitukseen. Luotean käsittelemiin jätevirtoihin

vaikuttavat toimialat, joilla yhtiön asiakkaat operoivat ja asiakkaiden liiketoiminnan

kehittyminen.

Kiertotalousliiketoiminta on merkittävä kierrätysraaka-aineiden valmistaja. Liike-

toimintoihin kuuluvalla muovijalostamolla Merikarvialla syntyy asiakkaiden muovi-

jätteestä muovigranuulia, josta voidaan valmistaa uusia muovituotteita. Yhtiö kier-

rättää vaarallisia jätteitä, kuten glykolia ja jäteöljyä uudelleen käytettäviksi. Yhtiö ei

valmista tuotteita olennaisessa mittakaavassa.

Luotean omasta toiminnasta syntyvien jätteiden kokonaismäärät on sisältyvä

taulukon lukuihin sivulla 62.

Laskentaperiaatteet

Jäte- ja materiaalitietojen raportointi sisältää Luotean asiakkailta kerätyt jätteet

ja materiaalit sekä Luotean omilla toimipaikoilla syntyvät jätteet. Tiedot saadaan

Luotean omista toiminnanohjausjärjestelmistä. Raportoinnissa ilmoitetut tonnit

perustuvat joko todelliseen punnittuun painoon tai oletuspainoihin, jotka perustuvat

astiakohtaisiin keskipainomittauksiin. Jätemäärät ilmoitetaan kosteus mukaan

lukien.

Jätteenkäsittelytavan määrittämisessä hyödynnetään materiaalien vastaanotta-

jilta saatuja tietoja jätteiden käsittelytavasta tai jätejaekohtaisia oletuksia jätteiden

käsittelytavasta siltä osin kuin toimittajakohtaista tietoa ei ole saatavilla. Oletetun

käsittelytavan ja todellisen toteuman välillä ei arvioida olevan merkittävää eroa kon-

sernin raportoinnin tasolla.

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Luotean hallussa olevat jätteet ja materiaalivirrat 2025

Tuhatta kilogrammaa Vaaraton jätteet Vaaralliset jätteet Yhteensä

Jätteet ja materiaalivirrat 902 000 164 000 1 066 000

Loppukäsittelystä pois ohjatut materiaalit 742 700 52 200 795 000

Valmistelu uudelleenkäyttöön 44 600 0 44 600

Kierrätys 447 000 40 000 487 000

Muu hyödyntäminen 251 100 12 300 263 400

Loppukäsittelyyn ohjatut materiaalit 159 200 111 900 271 000

Poltto 1 690 16 700 18 400

Kaatopaikkaus 155 500 91 400 247 000

Muu loppukäsittely 2 000 3 700 5 700

Kierrättämätön jäte 410 300 124 100 534 500

Kierrättämätön jäte, % 45 76 50

Kierrätys- ja jätehuollon toimijana osa Luotean asiakkaiden jätevirroista voitaisiin määritellä myös resurssien sisäänvirtauksiksi. Kaksoislaskennan välttämiseksi Luotea käsittelee kaikki virrat koh-

dassa E5-5 Resurssien ulosvirtaus. Vuoden 2025 osalta materiaalivirtoihin on laskettu mukaan kiertotalousliiketoimintoihin kuuluvan Ruotsin liiketoiminnan asiakkailta palveluiden yhteydessä

kerätyt jätteet. Määrät ovat pieniä, eivätkä vaikuta kokonaisjätemääriin.

Sarakkeen tiedot perustuvat pyöristämättömään dataan.

Luotean hallussa olevat jätteet ja materiaalivirrat 2024

Tuhatta kilogrammaa Vaaraton jätteet Vaaralliset jätteet Yhteensä

Jätteet ja materiaalivirrat 900 000 163 000 1 063 000

Loppukäsittelystä pois ohjatut materiaalit 809 000 49 900 859 000

Valmistelu uudelleenkäyttöön 25 300 0 25 300

Kierrätys 519 000 42 200 561 000

Muu hyödyntäminen 265 000 7 700 272 000

Loppukäsittelyyn ohjatut materiaalit 90 300 113 000 204 000

Poltto 190 16 400 16 600

Kaatopaikkaus 88 800 94 700 184 000

Muu loppukäsittely 1 300 2 400 3 700

Kierrättämätön jäte 355 000 121 000 476 000

Kierrättämätön jäte, % 39 74 45

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

SBM-3 – Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

strategian ja liiketoimintamallin kannalta

Luotea on kaksoisolennaisuusanalyysissään arvioinut ja tunnistanut oman työ-

voiman vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia Eurooppalaisen kestävyysrapor-

tointistandardin osa-aiheita ja osa-osa-aiheita vasten. Olennaisiksi vaikutuksiksi ja

mahdollisuuksiksi tunnistettiin työllisyysturva, työaika, riittävä palkkaus, työmark-

kinaosapuolten vuoropuhelu, yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen olemassaolo

sekä työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet, työehtosopi-

musneuvottelut, työ- ja yksityiselämän tasapaino, terveys ja turvallisuus sekä suku-

puolten tasa-arvo ja sama palkka, koulutus ja taitojen kehittäminen, toimenpiteet

työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi ja moninaisuus. Luotean

olennaiset vaikutukset ja mahdollisuudet liittyen omaan työvoimaan on esitetty

ESRS 2-osion taulukossa kohdassa ESRS 2 SBM-3, s. 26.

Palvelualan yrityksenä ja merkittävänä työllistäjänä henkilöstön hyvinvointi on

keskeinen menestystekijä Luotean liiketoiminnalle. Luotean yhtenä strategisena

painopistealueena on alan parhaiden osaajien saaminen konserniyhtiöihin, sillä

ihmiset ovat palvelualayhtiön tärkeä voimavara. Henkilöstön hyvinvoinnin heikke-

nemisellä on negatiivinen vaikutus, sillä Luotean palvelut ja yhtiön asiakkailleen

tarjoama asiakaskokemus syntyvät vuorovaikutuksessa motivoituneen ja osaavan

henkilöstön kanssa. Henkilöstön saatavuus on palvelualan yritykselle keskeinen

liiketoiminnan kasvua mahdollistava tai rajoittava tekijä. Kilpailussa sopivasta työ-

voimasta, vastuullinen henkilöstöpolitiikka ja toimintatavat ovat erittäin tärkeitä.

Luotea käy henkilöstönsä kanssa jatkuvaa ja monipuolista vuoropuhelua usealla

organisaatiotasolla.

Yhtiön tavoitteena on varmistaa, että Luotealaisilla on oikea osaaminen, henki-

löstön määrä, laatu ja pysyvyys ovat tuloksekkaan toiminnan edellyttämällä tasolla,

työyhteisö on monimuotoinen ja tasa-arvoinen, henkilöstön työ- ja toimintakyky

säilyvät koko työelämän ajan vanhuuseläkeikään asti ja henkilöstöä kannustetaan

ja motivoidaan hyviin suorituksiin yhtiön päämäärien saavuttamiseksi.

Tässä kestävyysraportissa oma työvoima kattaa Luotean työsuhteisen henki-

löstön sekä ei-työsuhteisen henkilöstön. Työsuhteisilla työntekijöillä tarkoitetaan

henkilöitä, jotka ovat työsuhteessa johonkin Luotea-yhtiöön Suomessa tai Ruot-

sissa. Ei-työsuhteisilla työntekijöillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka toimivat Luotea-yh-

tiöissä vuokratyöntekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina. Oman työvoiman

määritelmä ei sisällä alihankkijoita.

Luotea pyrkii tarjoamaan henkilöstölleen erinomaisen työntekijäkokemuksen,

turvallisen ja terveellisen työyhteisön, laadukasta johtamista sekä mahdollisuuksia

kasvattaa omaa osaamista, että kehittyä omassa työssään. Huomioiden yhtiön

toimintaperiaatteet, toimet ja maantieteellinen sijainti, tunnistetut mahdolliset hen-

kilöstöön kohdentuvat negatiiviset vaikutukset eivät ole laajalle levinneitä tai sys-

temaattisia. Tunnistetut mahdolliset negatiiviset vaikutukset liittyvät terveyteen ja

turvallisuuteen sekä toimenpiteisiin työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän

torjumiseksi. Luotean henkilöstövastuun näkökulmat ovat linjassa kansallisten

lakien, sopimusten ja muiden velvoitteiden kanssa. Kunnioitamme Luotealla YK:n

ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä kansainvälisen työ-

järjestön (ILO) määrittelemiä työntekijöiden oikeuksia, kansainvälisiä sopimuksia

ja YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavia periaatteita. Olemme myös sitoutuneet

tukemaan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmis- ja työoikeusperiaatteita.

Luotea pyrkii tarjoamaan vakituisen työsuhteen mahdollisuuksien mukaan. Yhtiöllä

on Suomessa ja Ruotsissa 5 007 työsuhteessa olevaa henkilöä. Suurimmat henki-

löstöryhmät työntekijöissä ovat siivoojat sekä kiinteistöhuollon ja kiinteistötekniikan

työntekijät. Lisäksi yhtiöllä on toimihenkilöitä myynnin, asiakaspalvelun, talouden,

viestinnän, IT:n ja henkilöstöhallinnon sekä muissa asiantuntijarooleissa 504 hen-

kilöä. Luotea käyttää vuokratyövoimaa osassa liiketoimintoja ja tätä on kuvattu

tarkemmin kohdassa S1-7, s. 68.

Yhtiö on arvioinut potentiaalisia negatiivisia vaikutuksia, joita Luotean eri hen-

kilöstöryhmiin voisi kohdistua. Luotea on tunnistanut, että nuoret kesätyöntekijät

voisivat olla muita henkilöstöryhmiä alttiimpia työturvallisuusriskeille, mikäli nuorten

kausityöntekijöiden perehdytystä ei toteuteta yhtiön työturvallisuusohjeiden edel-

lyttämällä tavalla. Luotean siivouspalveluissa työskentelee myös henkilöitä, joiden

suomen- tai englanninkielen taito ei ole muiden henkilöstöryhmien tasolla ja he

voisivat olla alttiita työturvallisuusriskeihin, mikäli heidän perehdytystään ja koulu-

tustaan ei toteuteta riittävää huolellisuutta noudattaen.

Luotea toimii Suomessa ja Ruotsissa, joissa työolosuhteita, kuten kohtuullista työ-

aikaa, työturvallisuutta, vuosilomaa, vanhempainvapaata ja osa-aikaista työntekoa,

koskevat lakisääteiset vaatimukset ovat korkealla tasolla. Kaikilla työntekijöillä

molemmissa toimintamaissa on oikeus kuulua tai olla kuulumatta ammattiliittoon.

Yhtiöllä ei ole liiketoimintaa maissa, joissa lapsityön tai pakkotyön riski olisi perin-

teisesti korkea. Luotea kuitenkin seuraa aktiivisesti eri toimialoilla ilmenneitä tapa-

uksia ja päivittää riskiarvioitaan aktiivisesti.

Suomessa ja Ruotsissa lainsäädäntö, työehtosopimukset ja viranomaisvalvonta

määrittävät vähimmäisvaatimukset työsuojelulle. Mahdolliset työolosuhteisiin

liittyvät negatiiviset vaikutukset voisivat toteutuessaan heikentää työntekijöiden

fyysistä ja henkistä työkykyä ja vaikeuttaa työntekijöiden asemaa taloudellisesti.

Luotealle voisi aiheutua myös taloudellisia ja oikeudellisia ja/tai taloudellisia seuraa-

muksia. Vaikutukset voisivat toteutuessaan heikentää työnantajan mainetta, joka

puolestaan heikentää työvoiman saatavuutta ja lisää vaihtuvuutta. Vaikutuksia hal-

litaan standardoiduilla prosesseilla ja sopimuspohjilla sekä säännöllisellä esihenki-

lökoulutuksella. Työsopimukset tehdään aina kirjallisesti.

Luotea yhtiönä on järjestäytynyt toimialojensa mukaisiin työnantajaliittoihin. Jär-

jestäytymisellään Luotea myös osoittaa sitoutuneensa työehtosopimusten noudat-

tamiseen ja varmistaa, että yhtiöllä on käytössään viimeisimmät tulkinnat työehto-

sopimusten soveltamisesta.

Luotea seuraa työehtosopimusten, ympäristö-, työ- ja työturvallisuuslainsää-

dännön sekä taloudenpitoon liittyvien säännösten noudattamista ja noudattaa

paikallista tilaajavastuulainsäädäntöä ja edellyttää samaa myös toimittajiltaan.

Luotean eettisissä periaatteissa painotetaan reilua ja tasa-arvoista kohtelua sekä

S1 Oma työvoima

jokaisen yksilön ihmisarvon, yksityisyyden ja oikeuksien kunnioittamista. Esihen-

kilöiden kouluttamisella ja tukemisella sekä esimerkiksi työaikojen seuraamisella

varmistetaan, että esihenkilöt toimivat ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti ja osaavat

tukea henkilöstöä kiiretilanteissa.

Palvelualan yrityksenä Luotea on riippuvainen henkilöstöresursseista oman

työvoiman osalta. Kuvaus olennaisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista liittyen

omaan työvoimaan on esitetty taulukossa kohdassa ESRS 2 SBM-3, s. 26 ja on tun-

nistettu sivulla 20 esitetyn kaksoisolennaisuusprosessin mukaisesti.

S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet

Luotean omaan työvoimaan liittyvää toimintaa, vaikutuksia ja riskienhallintaa

ohjaavat liiketoimintastrategia, yhtiön julkiset eettiset periaatteet, henkilöstöpoli-

tiikka, ihmisoikeuspolitiikka, työturvallisuuspolitiikka sekä erilaiset ohjeet. Periaat-

teet ja politiikat koskevat kaikkea liiketoimintaa kaikissa toimintamaissa.

Eettiset periaatteet

Luotean eettiset periaatteet määrittävät odotukset yhtiön henkilöstön vastuulliselle

ja eettiselle toiminnalle. Periaatteissa edellytetään muun muassa lakien, sääntöjen

ja määräysten noudattamista, rehellistä ja läpinäkyvää toimintaa, ihmisoikeuksien

ja työkavereiden kunnioittamista sekä turvallista työskentelyä. Eettiset periaatteet

hyväksyy yhtiön hallitus ja ne päivitetään kahden vuoden välein.Periaatteet koskevat

koko Luoteaa. Yhtiöllä on erilliset toimittajan eettiset periaatteet, jotka koskevat

toimitusketjua. Eettisistä periaatteista vastaa yhtiön henkilöstö- ja lakiasianjohtaja

ja johtoryhmä seuraa periaatteiden noudattamista. Eettiset periaatteet on henkilös-

tölle saatavilla Luotean verkkosivuilla, intranetissä ja toimipisteiden ilmoitustauluilla.

Toimintaperiaatteet on käsitelty vuoropuhelussa henkilöstön edustajien kanssa.

Henkilöstöpolitiikka

Luotean omaan työvoimaan liittyviä tavoitteita ohjataan konsernin henkilöstöpoli-

tiikalla. Henkilöstöpolitiikan on hyväksynyt Luotean toimitusjohtaja ja johtoryhmä.

Henkilöstöpolitiikassa yhtiö sitoutuu noudattamaan henkilöstötoiminnoissaan

kansallista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia, kansainvälisesti tunnustettuja

ihmisoikeuksia ja noudattamaan kansainvälisen työjärjestön ILO:n keskeisiä peri-

aatteita. Politiikassa linjataan Luotean sitoutuminen tasa-arvoon sekä lapsityö-

voiman käytön ja kaikenlaisen syrjinnän vastustamiseen. Henkilöstöpolitiikka päi-

vitetään säännöllisesti kahden vuoden välein. Henkilöstöpolitiikasta vastaa yhtiön

henkilöstö- ja lakiasianjohtaja yhdessä henkilöstöhallinnon organisaation kanssa.

Politiikkaa jalkautetaan osana henkilöstöhallinnon prosesseja. Henkilöstöpolitiikka

on käsitelty yhtiön luottamushenkilöiden kanssa ennen sen voimaantuloa.

Ihmisoikeuspolitiikka

Luotean ihmisoikeuspolitiikalla pyritään vaikuttamaan yhtiön mahdollisiin suoriin

tai epäsuoriin ihmisoikeusvaikutuksiin omaan henkilöstöön, toimitusketjuun ja

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

asiakkaisiin. Ihmisoikeuspolitiikassa Luotea sitoutuu kunnioittamaan YK:n ihmisoi-

keuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä kansainvälisen työjärjestön

ILO:n määrittelemiä työntekijöiden oikeuksia, OECD:n toimintaohjeita ja YK:n yri-

tyksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavia periaatteita. Politiikassa kuvataan yhtiön sitoutu-

minen tukemaan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmis- ja työoikeusperiaat-

teita sekä noudattamaan kansallisia lakeja, sopimuksia ja muita velvoitteita.

Luotea ei salli missään tilanteessa ihmiskauppaa, pakkotyötä, lapsityövoiman

käyttöä lasten oikeuksien vastaisesti tai modernin orjatyön muotoja omassa toimin-

nassaan tai hankintaketjun toiminnassa. Lisäksi ihmisoikeuspolitiikassa määrite-

tään nollatoleranssi kaikenlaista kiusaamista, häirintää, epäasiallista kohtelua ja

syrjintää kohtaan niin omassa toiminnassa kuin toimitusketjussa. Luotealla ketään

ei syrjitä sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun, raskauden, syn-

nytyksen, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipi-

teen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveyden-

tilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän

syyn perusteella. Myös rotu ja etninen alkuperä, ihonväri ja kansallinen tai yhteiskun-

nallinen alkuperä ovat kiellettyjä syrjintäperusteita.

Luotean ihmisoikeuspolitiikan on hyväksynyt yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja.

Yhtiön johtoryhmä on sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään ihmisoikeuksia.

Ihmisoikeuspolitiikka on käsitelty yhtiön luottamushenkilöiden kanssa. Vastuu

ihmisoikeuspolitiikasta kuuluu Luotea konsernin henkilöstö- ja lakiasianjohtajalle.

Ihmisoikeuspolitiikkaa jalkautetaan osana yhtiön henkilöstöhallinnon prosesseja.

Politiikka kattaa Luotea konsernin kaikki yhtiöt ja toimialat kaikissa toimintamaissa

ja se koskee koko henkilöstöä. Ihmisoikeuspolitiikka päivitetään kahden vuoden

välein. Seuraava päivitys tehdään vuonna 2026. Luotealla ei ole erillistä korvausme-

kanismia ihmisoikeusrikkomuksiin liittyen vaan yhtiö noudattaa mahdollisten kor-

vausten osalta Suomen ja Ruotsin lainsäädäntöä.

Työturvallisuuspolitiikka

Luotean työturvallisuuspolitiikka kattaa sekä koko Luotean oman toiminnan että

yhtiön toimittajaverkoston. Se kuvaa keskeiset työturvallisuuspäämäärät, vastuut

ja organisoinnin sekä sitoutumisen toimintaa koskevan lainsäädännön ja viran-

omaismääräysten noudattamiseen. Työturvallisuuspolitiikasta vastaa henkilöstö- ja

lakiasiainjohtaja, joka jalkauttaa politiikan yhdessä työturvallisuusorganisaation

kanssa. Luotean työturvallisuustoiminnan päämääränä on taata koko henkilös-

tölle turvallinen työpaikka. Yhtiö sitoutuu ”nolla tapaturmaa” -ajatteluun ja uskoo,

että kaikki tapaturmat ja vahingot ovat vältettävissä. Yhtiö puuttuu lainsäädännön,

viranomaismääräysten ja ohjeiden vastaiseen toimintaan ja käytökseen välittö-

mästi yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Luotean työturvallisuuspoli-

tiikan on hyväksynyt toimitusjohtaja ja johtoryhmä ja se päivitetään kahden vuoden

välein. Seuraava päivitys tehdään vuonna 2026. Työturvallisuuspolitiikka on käsitelty

yhdessä konsernin luottamushenkilöiden kanssa.

Ohjeistukset ja suunnitelmat

Luotean politiikkoja täydentävät toimiala- ja maakohtaiset ohjeistukset ja suunni-

telmat, jotka koskevat pääsääntöisesti vain työsuhteista henkilöstöä. Suomessa

Luotea on laatinut koko Suomen henkilöstöä koskevan kiusaamisen, häirinnän,

syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun estämistä koskevan ohjeistuksen, työsuojelun

toimintaohjelman ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman sekä päihdeohjelman.

Lisäksi Luotea laatii Suomessa toimialakohtaiset tasa-arvo- ja yhdenvertai-

suussuunnitelmat sekä tasa-arvolain mukaiset palkkakartoitukset. Yhtiöllä

on tavoite- ja kehityskeskustelun käymistä koskeva prosessi. Luotealla on

lisäksi EHSQ-käsikirja, johon on koottu yhtiön toimintaohjeet liittyen muun

muassa, työterveyteen ja työturvallisuuteen. Toimintakäsikirjan tavoitteena

on helpottaa tiedon löytämistä ja varmistaa, että kaikki tiedot ovat ajan

tasalla. Toimintakäsikirjan tiedot tarkistetaan vähintään kerran vuodessa tai

aina, kun kyseisen osa-alueen toimintamalleja päivitetään.

Ruotsissa Teollisuuspalveluiden liiketoiminnalla on omat syrjinnän vas-

taiset ohjeistuksensa, päihdepolitiikkansa, toimintaohjeensa sekä työtur-

vallisuutta koskevat ohjeistuksensa. Ruotsissa kiinteistöpalveluissa on oma

päihdepolitiikka, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvopolitiikka, työympäristö- ja

turvallisuuskäsikirja sekä syrjinnän ja häirinnän estämistä koskeva prosessi.

S1-2 – Vuorovaikutus oman henkilöstön ja

heidän edustajiensa kanssa

Oma henkilöstö on yksi Luotean tärkeimmistä sidosryhmistä. Vuorovaikutus

henkilöstön ja heidän edustajiensa kanssa on moninaista ja tiivistä. Oman

henkilöstön osalta pääasiallisia vuorovaikutustapoja ovat esimerkiksi yri-

tyksen intranet, sisäiset uutiskirjeet, henkilöstöinfot, strategiapäivät ja muut

tilaisuudet, esihenkilöviestintä, tavoite- ja kehityskeskustelut, European

Works Councilin toiminta sekä Suomen osalta Luotea Suomen konserniyh-

teistyöfoorumin toiminta ja yhteistoimintalain mukaiset toimialakohtaiset

vuoropuhelut.

Vuorovaikutuksen prosessin suunnittelu oman henkilöstön ja heidän

edustajiensa kanssa kuuluu henkilöstö- ja lakiasianjohtajan vastuualuee-

seen. Vuorovaikutuksesta henkilöstön edustajien kanssa vastaavat Suo-

messa henkilöstö- ja lakiasianjohtajan lisäksi johtoryhmään kuuluvat toimi-

alajohtajat oman toimialansa osalta sekä henkilöstö- ja lakiasianjohtajan

alaisuudessa toimiva työsuhdejuristeista koostuva työsuhdetiimi sekä

valitut HR-vastuulliset roolit. Työsuojelullisissa ja työturvallisuuteen liittyvissä

asioissa yhteistyöstä vastaa myös työsuojelupäällikkö tiimeineen. Ruotsissa

henkilöstön ja heidän edustajiensa vuorovaikutuksesta vastaavat Ruotsin

kiinteistöpalvelujen liiketoimintajohtaja ja henkilöstöpäällikkö tiimeineen.

Suomessa yhteydenpito henkilöstön edustajien kanssa omaan työvoi-

maan kohdistuvista tosiasiallisista ja mahdollisista olennaisista vaiku-

tuksista tapahtuu neljännesvuosittain järjestettävässä yhteistoimintalain

mukaisessa vuoropuhelussa, yhteistoimintalain mukaisissa muutosneuvot-

teluissa, vähintään kerran vuodessa järjestettävissä kotimaisen konserniyh-

teistyöfoorumin kokouksissa tai neljä kertaa vuodessa järjestettävissä työ-

suojelutoimikuntien kokouksissa.

Kokoukset järjestetään aiheesta ja foorumista riippuen joko konsernita-

soisesti, juridisen yhtiön tasolla tai yksikkötasolla. Siltä osin kuin jollain hen-

kilöstöryhmällä ei ole edustajaa, käydään yhteydenpitoa suoraan kyseiseen

henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden kanssa.

Jokaisella juridisella Luotean yhtiöllä on lisäksi omat työsuojelutoimikun-

tansa. Työsuojelutoimikunnassa käsitellään erityisesti työsuojeluun ja työ-

turvallisuuteen liittyviä teemoja. Jokainen toimikunta kokoontui vuoden 2025

aikana lakisääteisen kokousaikataulun mukaisesti.

European Works Council -kokous järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja siihen

kokoontuvat henkilöstön edustajat molemmista toimintamaista keskustelemaan

vaihtelevista aiheista.

Luotea käy vuoropuhelua ihmisoikeuksien edistämisestä sisäisten ja ulkoisten

sidosryhmien kanssa. Luotean ihmisoikeuspolitiikka on laadittu Suomen ja Ruotsin

henkilöstön edustajia kuullen.

Henkilöstökyselyt Fiilinki ja Pulsen

Luotea toteuttaa vuosittain Fiilinki/Pulsen - henkilöstötyytyväisyyskyselyn, jonka

kautta koko henkilöstöllä on mahdollisuus antaa palautetta omaan työhön ja joh-

tamiseen liittyvistä teemoista. Kyselyyn voi vastata suomeksi, ruotsiksi, englanniksi,

viroksi ja venäjäksi ja kyselyyn vastataan nimettömästi.

S1-3 – Prosessit negatiivisten vaikutusten

hillitsemiseen ja oman henkilöstön kanavat

huolenaiheiden ilmaisemiseen

Luotea tavoittelee organisaatiokulttuuria, jossa jokainen voi kertoa, jos epäilee tai

havaitsee lakien tai Luotean ohjeiden vastaista toimintaa.

Henkilöstöä rohkaistaan ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista ja Luotean

toimintaan liittyvistä mahdollisista rikkomuksista. Ilmoituksen voi tehdä omalle esi-

henkilölle tai ulkopuolisen palveluntarjoajan teknisellä alustalla toimivaan ilmoitus-

kanavaan. Lisäksi häirintäilmoitukset kirjataan erilliseen sähköiseen häirintäilmoi-

tusjärjestelmään Suomessa ja Ruotsissa.

Väärinkäytösepäilyilmoituksen voi tehdä ilmoituskanavaan nimettömänä. Ilmoi-

tuskanavaohjeistus ja ohjeistus häirinnän, syrjinnän, kiusaamisen ja epäasiallisen

kohtelun estämiseksi ovat koko henkilöstön saatavilla Luotean intranetissä. Lisäksi

ilmoituskanavaohjeistus löytyy yhtiön julkisilta verkkosivuilta. Ilmoituskanavaa kos-

kevan ohjeistuksen päivitykset käsitellään vuoropuhelussa henkilöstön edustajien

kanssa ja heillä on mahdollisuus kysyä ja kommentoida suunniteltuja muutoksia.

Henkilöstön edustajilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda huolenaiheitaan

johdon tietoon säännönmukaisissa vuoropuhelukokouksissa ja muussa johdon

kanssa käytävässä muodollisessa ja epämuodollisessa keskustelussa. Kerran

vuodessa toteutettavassa henkilöstötyytyväisyyskyselyssä on myös mahdollisuus

kirjoittaa avoimia vastauksia ja tuoda huolenaiheita yhtiön johdon tietoon nimettö-

mänä.

Kaikki Luotean tietoon tulleet rikkomukset ja epäilykset epäasiallisesta toimin-

nasta käsitellään.

Luotean Ilmoituskanavaan tehdyt väärinkäytösepäilyilmoitukset käsitellään

luottamuksellisesti lakiosastolla erikseen nimetyn henkilön toimesta, jolla on

oikeustieteen maisterin koulutus. Väärinkäytösepäilyilmoitukset käydään läpi

compliance-ryhmässä sekä toimitusjohtajan kanssa ja raportoidaan hallituksen

tarkastusvaliokuntaan. Luotea päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä, tekee

tarvittaessa korjaavat toimenpiteet ja ohjeistukset sekä seuraa niiden tehokkuutta

asiasta vastaavien henkilöiden toimesta.

Luotean omaan työvoimaan kuuluvat henkilöt ja heidän edustajansa, joihin mah-

dolliset kielteiset vaikutukset voivat kohdistua, voivat käyttää kanavia sen yrityksen

tasolla, jonka palveluksessa he ovat tai joihin heidät on palkattu työskentelemään.

Ilmoituskanavaan voi myös tehdä väärinkäytösepäilyilmoituksen koskien Luotea

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

konsernin toisen yhtiön piirissä tapahtuvaa toimintaa.

Luotea kieltää vastatoimet kaikkia vilpittömässä mielessä ilmoituksen tekeviä

henkilöitä kohtaan ja ryhtyy kurinpitotoimiin kaikkia niitä vastaan, joiden todetaan

syyllistyneen vastatoimiin. Tämä on kirjattu erikseen ilmoituskanavan ohjeisiin sekä

linjataan yhtiön ihmisoikeuspolitiikassa ja korruption ja lahjonnan estämisen politii-

kassa.

Luotean vuoden 2025 toteuttamassa henkilöstökyselyssä yhtenä kysymyksenä

oli väärinkäytösepäilyistä ilmoittaminen, jonka avulla yhtiö selvitti, miten laajalti

henkilöstö on tietoinen kanavista ja mekanismeista, joiden kautta voidaan ilmaista

huolenaiheita. Luotea- konsernin koko henkilöstöstä 72 % olivat tietoisia yhtiön

kanavista ja mekanismeista, joiden kautta voivat ilmoittaa väärinkäytösepäilyistä.

Kolmansien osapuolten mekanismit, kuten esimerkiksi valtion, kansalaisjärjes-

töjen, toimialajärjestöjen ja muiden yhteistyöaloitteiden ylläpitämät mekanismit

huolenaiheiden esiin tuomiseksi ovat kaikkien yhtiön omaan työvoimaan kuuluvien

henkilöiden ja heidän edustajiensa käytettävissä. Luotea ei estä tällaisten meka-

nismien hyödyntämistä, ellei kyse ole esimerkiksi yhtiön liikesalaisuudesta, joka

voisi rajoittaa tällaisten mekanismien käyttöä. Luotea seuraa säännöllisesti yhtiöön

mahdollisesti kohdennettuja Kansallisen yhteyselimen kautta tehtyjä valituksia sekä

OECD:n tietokantaan tulleita väärinkäytösepäilyilmoituksia.

Luotea konsernilla on valitusmekanismi työntekijöihin liittyvien asioiden käsittele-

miseksi Suomessa ja Ruotsissa asetuksen EU 2022/1288 edellyttämällä tavalla.

S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan

kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen

ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien

olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten

mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten

toimien vaikuttavuus

Omaan työvoimaan liittyen tärkeitä osa-alueita ovat henkilöstötyytyväisyyden ja

henkilöstön työkyvyn vahvistaminen, monimuotoisuustyön kehittäminen sekä työ-

turvallisuuden parantaminen. Merkittävimmät omaan työvoimaan liittyvät nega-

tiiviset vaikutukset Luotean toimintaympäristössä kohdistuvat työturvallisuuteen.

Yhtiö työskentelee myös syrjimättömän, kiusaamisvapaan ja tasapuolisen työ-

paikan eteen.

Luotean strategisena tavoitteena on nostaa henkilöstön suositteluaste, eNPS,

tasolle 50 vuoteen 2026 mennessä ja 70 vuoteen 2030 mennessä. Lyhyenaikavälin

tavoite tarkistettiin 2024, koska eNPS oli siltä vuodelta 21, ja vuoden 2025 tavoit-

teeksi määriteltiin 25. eNPS vaihtelee liiketoimintakohtaisesti ja vuonna 2026 tullaan

asettamaan uudet tavoitteet jatkuvien toimintojen osalta.

Yhtiön vaikutukset ja mahdollisuudet liittyen omaan työvoimaan on kuvattu koh-

dassa ESRS S1 SBM-3, s. 63.

Luotea on monimuotoinen työyhteisö, jonka voimavarana on erilaisuuksien

hyväksyminen ja kunnioittaminen. Luotealla uskotaan siihen, että laaja-alaisella

monimuotoisuustyöllä vahvistetaan jokaisen Luotealaisten henkilöstökokemusta.

Yhtiössä kehitetään kulttuuria ja toimintatapoja siten, että jokaisen on helppo tulla

Luotealle töihin ja viihtyä osana työyhteisöä.

Luotealla ehkäistään syrjintää ja kiusaamista, ja rakennetaan tasapuolista työ-

yhteisöä esimerkiksi prosesseilla, työehtosopimuksen mukaisella palkkauksella,

tehtävien vaativuusluokituksilla sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla henkilöstöä,

erityisesti esihenkilöitä.

Epätyypilliset työsuhteet, kuten esimerkiksi osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuh-

teet, saattavat aiheuttaa erityisiä ihmisoikeusriskejä esimerkiksi riittävän toimeen-

tulon ja työtuntien näkökulmasta. Tällaisten työsuhteiden käyttö Luotealla perustuu

aina lainsäädäntöön, liiketoiminnan luonteeseen ja asiakkaiden tarpeisiin erityisesti

Kiinteistöpalvelut Suomi ja Kiinteistöpalvelut Ruotsi -toimialoilla.

Vuoden 2025 aikana Luotea täsmensi Ruotsin henkilöstöä koskevaa tiedon

keruuprosessia järjestelmäkehitysprojektin avulla. Projektin myötä viime raportoin-

tikaudella arvioitu tieto on nyt osittain saatavilla suoraan järjestelmästä. Luotea

jatkaa Ruotsin henkilöstödataan liittyvän kattavuuden kehittämistä.

Työtyytyväisyyden kehittäminen ja henkilöstön työkyvyn

vahvistaminen

Työkykyinen ja hyvinvoiva henkilöstö on Luotean tärkein voimavara ja yksi menes-

tyksen avaintekijöistä. Hyvinvointi tarkoittaa fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvin-

vointia. Luotealla työtehtävät ovat useimmiten fyysisesti kuormittavia, mutta myös

henkisten voimavarojen merkitys on tärkeä. Yhtiö tukee henkilöstöään löytämään

oman tapansa huolehtia hyvinvoinnistaan. Työnantajana Luotea pyrkii myös jatku-

vasti löytämään keinoja työn ja työympäristön kehittämiseen työkykyä tukevaksi.

Luotealla työkyvyn johtamisen tavoitteena on laskea sairauspoissaolojen määrää

4,5 %:iin vuoteen 2026 mennessä. Jotta sairauspoissaolojen määrä saadaan tavoi-

tetasolle, jatketaan terveyden edistämiseksi tehdyn toimenpidesuunnitelman mää-

rätietoista toimeenpanoa.

Luotean toimintamaista Suomessa työterveyshuolto on lakisääteinen oikeus. Yhtiö

tarjoaa henkilöstölleen ennaltaehkäisevän ja lakisääteisen työterveyshuollon sekä

sairaanhoitopalvelut työterveyshuollossa. Lisäksi yhtiö täydentää työterveyshuollon

palvelua yhtiön sairauskassalla Suomessa. Vuonna 2025 työterveyden palvelujen

piirissä oli koko Suomen henkilöstö. Vuokratyövoima on lakisääteisen työterveys-

huollon piirissä oman työnantajansa puolelta. Ruotsissa henkilöstö on kansallisen

terveydenhuollon piirissä.

Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa yhtiö on vuonna 2025 edistänyt tuki- ja

liikuntaelinterveyttä sekä estänyt vaivojen pitkittymistä, nopeuttanut kuntoutumisen

käynnistymistä ja vaikuttanut työtapoihin ja työoloihin. Ergonomiaan ja työjärjeste-

lyihin liittyviä toimenpiteitä on toteutettu paikallisten ja tehtäväkohtaisten tarpeiden

mukaan.

Henkistä hyvinvointia on tuettu katsauskaudella matalan kynnyksen palveluilla,

joita on voinut hyödyntää esimerkiksi stressi- tai muutostilanteissa, ihmissuhdekrii-

seissä tai esihenkilötyön haasteissa. Hankalampiin henkisen hyvinvoinnin haastei-

siin tai mielenterveyteen liittyviin ongelmatilanteisiin on tarjottu henkilöstölle työter-

veyspsykologin tukea ja lyhytterapiaa.

Luotea pyrkii pienentämään sairauspoissaolojen määrää hyödyntämällä Luotean

varhaisen tuen mallia ja monipuolisia työhön paluun tukitoimia. Katsauskaudella

sairauspoissaolot laskivat Suomessa, mutta lisääntyivät hieman Ruotsissa. Sai-

rauspoissaoloprosentti oli Suomessa 5,0 % (4,9 %) ja Ruotsissa 5,0 % (5,4 %).

Varhaisen tuen mallin mukaisesti mahdollisiin työkyvyn haasteisiin tartutaan

yhteistyössä työntekijän, esihenkilön ja työterveyshuollon kanssa mahdollisimman

varhaisessa vaiheessa. Varhaisen tuen keskustelujen toteutumista on seurattu

vuonna 2025 varhaisen tuen suoritusprosentin avulla. Vuonna 2025 oli edellisvuotta

vähemmän esihenkilöitä, joilla oli pitämättömiä varhaisen tuen keskusteluja.

Luotea jatkoi katsauskaudella säännöllisten työkykytuokioiden järjestämistä.

Niissä esihenkilöt ovat käyneet yksikkökohtaisissa tapaamisissa varhaiseen tukeen,

vuorovaikutukseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin tukeen liittyviä käytännön toi-

menpiteitä läpi toisten esihenkilöiden ja henkilökunnan kanssa. Luotea järjesti myös

varhaisen tuen malliin koulutusta, jossa tavoitteena on lisätä esihenkilön valmiuksia

parantaa vuorovaikutusta sekä puuttua ja etsiä ratkaisuja hankaliin tilanteisiin ja

mahdollisiin työkykyhaasteisiin.

Yhtiö tuki pitkien sairauspoissaolojen jälkeistä työhön paluuta ja hyödynsi siinä

monenlaisia tukitoimia. Tavallisimmin ne ovat työhön paluun tukemista entiseen

työhön tai entisen kaltaiseen työhön tilapäisellä työn muokkaamisella sekä osasai-

rauspäivärahan tai työpaikkakuntoutuksen hyödyntämistä. Jos nykyinen työtehtävä

ei enää sovi työntekijälle, voidaan häntä auttaa löytämään työkykyä ja osaamista

vastaava, sopivampi työ ammatillisen kuntoutuksen tai Sopiva työ -toimintamallin

avulla.

Luotealla työtyytyväisyyden kehittämisessä tavoite- ja kehityskeskustelut ovat

keskeinen väline. Keskustelujen tavoitteena on varmistaa, että jokaiselle Luotealai-

selle on asetettu yhteisiä päämääriä edistävät tavoitteet. Lisäksi tarkoituksena on

varmistaa selkeä työnkuva, tarvittava osaamistaso sekä työskentelyedellytykset

onnistumisen mahdollistamiseksi. Nämä toimet tukevat työtyytyväisyyttä.

Tavoite ja kehityskeskustelu käydään lähtökohtaisesti kaikkien työsuhteessa ole-

vien kanssa vähintään kerran vuodessa. Keskustelu on vapaaehtoinen alle vuoden

määräaikaisuuksissa tai niiden osa-aikaisten kanssa, joiden viikkotyöaika on alle

20 tuntia. Keskusteluissa arvioidaan mennyttä kautta, asetetaan tavoitteet tulevalle

kaudelle ja keskustellaan työntekijän hyvinvoinnista, työtilanteesta, osaamisesta ja

uratoiveista. Vuonna 2025 95 % (98 %) toimihenkilöistä kävi tavoite- ja kehityskes-

kustelun esihenkilönsä kanssa.

Esihenkilötyön laadulla on suuri merkitys työtyytyväisyyden rakentamisessa. Hyvä

ihmisten johtaminen edellyttää toimivaa vuoropuhelua esihenkilön ja työntekijän

välillä sekä työkaverien kesken.

Vuonna 2025 tarjosimme tukea esihenkilötyössä menestymiseen muun muassa

erilaisten valmennusten kautta. Yhtiö järjesti säännöllisiä uusien esihenkilöiden

valmennuksia, joissa henkilöt perehdytetään Luotean esihenkilötyön käytäntöihin

ja annetaan eväitä onnistumisen johtamiseen. Lisäksi esihenkilöille oli tarjolla lyhyt-

koulutuksia muun muassa, työsuhdeasioihin, tiimin johtamiseen ja onnistuneen

tavoite- ja kehityskeskustelun pitämiseen. Toimialoilla johtamisen ja esihenkilötyön

kehittäminen linkittyi vahvasti strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisen

mahdollistamiseen.

Monimuotoisuus

Luotea on sitoutunut pitkällä aikavälillä edistämään osatyökykyisten työllistämistä.

Yhtiö etsii jatkuvasti uusia keinoja tavoittaa laajempaa joukkoa työnhakijoita sel-

laisista väestöryhmistä, joita ei ole tähän asti yhteiskunnassa tunnistettu osaavaksi

työvoimaksi. Tulosten saavuttamiseksi on tärkeää, että asiaa edistetään harkitusti

valittuihin osatyökykyisten ryhmiin keskittyen. Näin toimien Luotealle työllistyville

osatyökykyisille voidaan suunnitella paras mahdollinen tuki ja varmistaa jo etukä-

teen myös esihenkilöiden riittävä osaaminen osatyökykyisen henkilön työssä tuke-

misessa.

Luotealla on osatyökykyisten työllistämistä koskien käynnissä yhteistyöhankkeita

muun muassa pääkaupunkiseudun kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa.

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Hankkeiden menestyksekkään toteutumisen varmistamiseksi Luotealla on Kiinteis-

töpalveluiden organisaatiossa erillinen työvoiman saatavuuden ja osatyökykyisen

työvoiman työllistämisen edistämiseen keskittyvä projektipäällikkö.

Työturvallisuus

Työturvallisuustyötä tehdään Luotealla systemaattisesti kaikissa yksiköissä ja tii-

meissä. Työturvallisuusriskien lieventämisen keskiössä on ennakollinen riskienarvi-

ointi. Valtaosa henkilöstöstä työskentelee asiakaskohteissa, jonka vuoksi kohteissa

tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa kohdekohtainen riskienarviointi, joiden

tulokset käydään kohteessa työskentelevien työntekijöiden kanssa läpi osana

perehdytystä tai työturvallisuustuokioita.

Keskeisimpiä toimenpiteitä katsauskaudella olivat säännölliset turvallisuustuo-

kiot tuotannon rooleissa työskenteleville, Safety Walk -kävelyt, joissa havainnoidaan

mahdollisia riskipaikkoja työympäristöstä sekä turvallisuushavainnot ja erilaiset

riskikartoitukset koko henkilöstölle. Jokainen Luotean työntekijä pystyy tekemään

järjestelmän kautta puhelimella työturvallisuushavaintoja, jotka ohjautuvat esihen-

kilön käsittelyyn. Ennakoivien turvallisuustoimenpiteiden raportointi perustuu Luo-

tean järjestelmistä saataviin tietoihin.

Vuonna 2025 kasvatettiin henkilöstön tietotasoa työturvallisuudesta ja -riskeistä

jo osana perehdytysohjelmaa, hyödyntämällä työturvallisuuden verkkokoulutuksia

ja selkeitä ohjeistuksia sekä tarjoamalla säännöllisesti tietoiskuja ohjeista ja toimin-

tamalleista. Myös laitoksilla toimivien alihankkijoiden perehdyttämisestä työturval-

lisuuteen huolehditaan tarkasti. Lisäksi Luotean henkilöstö osallistuu asiakkaiden

järjestämiin työturvallisuusperehdytyksiin, jotta voidaan varmistua, että nouda-

tamme aina kyseisen toimipaikan työturvallisuusohjeita.

Jos tapaturma ennakoivasta toiminnasta huolimatta sattuu, se tutkitaan.

Tapaturmatutkinnassa on käytössä menetelmä, jonka avulla saamme entistä

paremmin selville tapaturmien juurisyyt ja pystymme kohdentamaan oikein kor-

jaavat toimenpiteet. Tapaturmatutkintojen lisäksi tapaturmaraadeissa tapaturmat

käydään vielä kerran läpi ja varmistetaan korjaavien toimien riittävyys.

Henkilöstöstä aiheutuvien olennaisten vaikutusten ja

mahdollisuuksien hallinnan resurssointi

Luotea on osoittanut henkilöstöstä aiheutuvien olennaisten vaikutusten ja mah-

dollisuuksien hallintaa varten laajasti erilaisia resursseja. Luotealla on kaikissa

toimintamaissa riittävä ja kattava henkilöstöhallinnon organisaatio sekä työsuoje-

luorganisaatio. Organisaatioon kuuluvat työkykytiimi, työsuhdetiimi, palkkahallinto,

liiketoimintakohtaiset HR Business Partnerit, HR-palvelutiimi, osaamisen kehittä-

misen tiimi sekä HR-järjestelmätiimi. Jokaisella toimialalla on myös oma työturvalli-

suuspäällikkönsä.

Vuoropuheluihin henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa osoitetaan vuo-

sittain tarvittava määrä sekä taloudellisia että henkilöresursseja, mutta näiden

tarkkaa määrää ei ole ennalta määritetty. European Works Councilin toimintaan on

sen sijaan budjetoitu taloudellisia resursseja noin 40 000 euroa vuodessa ja henki-

löstöresursseja käsiteltävien asioiden edellyttämällä tavalla.

Luotealla on myös Suomessa järjestetty työterveyshuollon sairaanhoidon palve-

luita sekä kattava sairauskassa.

Ennakoivat turvallisuustoimenpiteet

Jatkuvat

toiminnot 2025

Jatkuvat ja lopetetut

toiminnot

2025

Jatkuvat ja lopetetut

toiminnot

2024

Jatkuvat

toiminnot 2024

Turvallisuushavainnot 49 595 63 933 73 449 59 482

Safety Walkit 9 153 15 958 20 770 14 158

Turvallisuustuokiot 11 184 16 512 19 488 14 398

Riskiarvioinnit 911 1 326 1 172 855

Yhteensä 70 843 97 729 114 879 88 893

Tavoite

2030

Jatkuvat ja lopetetut

toiminnot

Jatkuvat ja lopetetut

toiminnot

eNPS >70 toteuma 24

tavoite 25

toteuma 21

tavoite 25

Sairauspoissaolot (%) 4 toteuma 5,0

tavoite 4,6

toteuma 5,0

tavoite 4,7

TRIF 15 toteuma 18

tavoite 19

toteuma 19

tavoite 21

Henkilöstö lukuina Jatkuvat ja lopetetut toiminnot 2025

Jatkuvat ja lopetetut toiminnot 2024

Miehet 2 723 4 724

Naiset 2 280 2 712

Muut

2 3

Ei ilmoitettu 2 2

Työsuhteiset työntekijät yhteensä 5 007 7 441

Suomi 3 805 6 313

Ruotsi 1 172 1 128

Työsuhteiset työntekijät keskimäärin,

kokoaikavastaavana ilmaistuna

5 858 5 980

Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli.

Vuoden viimeisen päivän tilanne, jolloin jakautuminen tapahtui

Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus

Jatkuvat

toiminnot 2025

Jatkuvat ja lopetetut

toiminnot

2025

Jatkuvat ja lopetetut

toiminnot

2024

Jatkuvat

toiminnot 2024

Raportointikauden aikana lähteneet työsuhteiset työntekijät 1 265 1 474 1 806 1 506

Työsuhteisten työntekijöiden

vaihtuvuus, %

17 15 22 26

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten

kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten

vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien

ja mahdollisuuksien hallintaan

Luotean omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet on hyväksynyt yhtiön toimitusjohtaja

ja johtoryhmä. Omaa työsuhteista työvoimaa koskevista aikasidonnaista ja tulos-

suuntautuneista tavoitteista, kuten eNPS, TRIF sekä sairauspoissaoloprosentti käy-

dään säännöllistä vuoropuhelua Luotean Suomen yhtiöissä henkilöstön edustajien

kanssa vuoropuhelukokouksissa. Henkilöstön edustajilla on mahdollisuus kertoa

ajatuksiaan kehitystoimenpiteiksi, joilla tavoitteisiin päästään. Omaan työvoimaan

liittyvät tavoitteet ovat absoluuttisia ja ne koskevat koko konsernia. Tavoitteiden

perusvuosi on 2020 ja tällöin eNPS oli 82, sairauspoissaoloprosentti oli 4,7 ja TRIF

oli 24.

Henkilöstön edustajien kanssa on käyty vuonna 2025 vuoropuhelua henkilöstö-

tyytyväisyyskyselyn tuloksista ja eNPS-mittarin kehittymisestä.

Omaan työvoimaan liittyvien tavoitteiden edistymistä seurataan vuosineljännek-

sittäin ja tulokset esitellään koko henkilöstölle henkilöstöinfoissa.

Henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulokset puretaan tiimikohtaisissa purkupajoissa.

Purkupajoissa sovitaan yhdessä tiimin kesken tiimille konkreettiset toimenpiteet

henkilöstötyytyväisyyden lisäämiseksi ja esihenkilötyön kehittämiseksi arjessa.

S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden

ominaisuudet

Raportoinnissa työsuhteisella työntekijällä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat työ-

suhteessa johonkin Luotea yhtiöön Suomessa tai Ruotsissa. Henkilöstöllä tarkoite-

taan työsuhteisia työntekijöitä. Oma työvoima kattaa työsuhteiset työntekijät sekä

muut kuin työsuhteiset työntekijät. Ei-työsuhteisella työntekijällä tarkoitetaan hen-

kilöitä, jotka toimivat Luotea yhtiöissä vuokratyöntekijöinä tai itsenäisinä ammatin-

harjoittajina. Oman työvoiman määritelmä ei sisällä alihankkijoita.

Luotea käyttää määräaikaista työvoimaa vain tarpeen mukaan. Määräaikaiset

työsopimukset kohdentuvat tyypillisesti kausiluonteisiin työtehtäviin, kuten kesä-

työlomittajiin sekä Teollisuuspalveluissa tasaamaan kausivaihteluita. Pitkäaikaisia

määräaikaisia työntekijöitä käytetään lähinnä projektiluonteisissa tehtävissä tai

perhevapaiden sijaisuuksissa. Myös määräaikaiset työntekijät saavat samoilla

ehdoilla vastaavat sosiaali- ja muut työsuhde-edut kuin vakituiset työntekijät.

Luotea pyrkii tarjoamaan kokoaikaista työtä mahdollisuuksien mukaan. Osa-ai-

kaisten ja nollatuntisopimuksellisten työntekijöiden määrä vaihtelee toimialoittain.

Osa-aikatyön tekeminen on yleistä nuorimmilla ja vanhimmilla palkansaajilla. Pää-

sääntöisesti osa-aikaiset tehtävät käsittävät Kiinteistöpalveluissa siivoustyötä, Teol-

lisuuspalveluissa prosessipuhdistustyöntekijöitä ja Ympäristöpalveluissa asiakas-

palvelutehtäviä sekä kuorma-autonkuljettajan tehtäviä.

Nollatuntisopimuksellisten määrä on hyvin pieni. Ympäristöpalvelussa osa-ai-

kaiset työskentelevät nollatuntisopimuksella ja pääsääntöisesti omasta pyynnös-

tään. Luotea on kartoittanut pistemäisesti syitä osa-aikaisille tehtäville. Tyypillisesti

osa-aikaisiin tehtäviin hakeutuvat esimerkiksi Ympäristöpalveluissa ja Kiinteistöpal-

veluissa opiskelijat ja lisätyötä kaipaavat sekä Teollisuuspalveluissa projektityönte-

kijät.

Työntekijät sukupuolittain, henkilölukumääränä ilmaistuna per 31.12.

2025 (jatkuvat ja lopetetut toiminnot) Naiset Miehet Muut

Ei ilmoitettu Yhteensä

Työsuhteisten työntekijöiden määrä

2 280 2 723 2 2 5 007

Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 2 003 2 341 1 1 4 346

Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 277 382 1 1 661

Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä 241 457 1 1 700

Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 1 294 1 728 0 1 3 023

Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 676 538 1 0 1 215

Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli

Työntekijät sukupuolittain, henkilölukumääränä ilmaistuna

2024 (jatkuvat ja lopetetut toiminnot) Naiset Miehet Muut

Ei ilmoitettu Yhteensä

Työsuhteisten työntekijöiden määrä

2 712 4 724 3 2 7 441

Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 2 499 4 237 0 2 6 828

Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 213 397 3 0 613

Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä 273 497 3 0 773

Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 1 692 3 646 0 2 5 340

Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 747 581 0 0 1 328

Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli

Työntekijät maittain, henkilölukumääränä ilmaistuna per 31.12.

2025 (jatkuvat ja lopetetut toiminnot) Suomi Ruotsi Yhteensä

Työsuhteisten työntekijöiden määrä 3 835 1 172 5 007

Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 3 449 897 4 346

Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 386 275 661

Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä 529 240 769

Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 2 301 722 3 023

Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 1 005 210 1 215

Työntekijät maittain, henkilölukumääränä ilmaistuna

2024 (jatkuvat ja lopetetut toiminnot) Suomi Ruotsi Yhteensä

Työsuhteisten työntekijöiden määrä 6 313 1 128 7 441

Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 5 822 1 006 6 828

Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 491 122 613

Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä 678 95 773

Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 4 521 819 5 340

Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 1 114 214 1 328

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Laskentaperiaatteet

Raportointi perustuu Luotea konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa-

taviin tietoihin.

Henkilöstön lukumäärä raportoidaan henkilölukuna ellei muuta ole ilmoitettu.

Raportointi ei sisällä pitkällä poissaololla olevia työntekijöitä. Luotea työllistää vuo-

dessa noin 612 (750) kausiluonteista kesätyöntekijää, opinnäytetyöntekijää, ja har-

joittelijaa, joista kaikki eivät ole työsuhteessa raportointikauden lopussa, jolloin hen-

kilömäärä lasketaan.

Keskimääräisen henkilölukumäärän (FTE) laskenta perustuu todellisiin työpäiviin.

Työpäivät tulevat kaikilta tehdyiltä työpäiviltä huolimatta työpäivän pituudesta ts. jos

henkilö työskentelee yhden tunnin päivässä, huomioidaan se laskennassa yhtenä

todellisena työpäivänä. Laskennassa ei huomioida ylitöitä eli henkilö ei voi olla

raportilla yli 1.

Vaihtelevalla työajalla työskentelevä henkilöstö

Vaihtelevan työajan sopimuksella tarkoitetaan tarvittaessa työhön kutsuttavia

henkilöitä. Tarvittaessa töihin kutsuttava henkilöstö kutsutaan töihin usein lyhyellä

varoitusajalla. Tällaiselle työlle tyypillistä on se, että osapuolet eivät ole sitoutuneet

työn toistuvaan tarjoamiseen tai työhön tulemiseen etukäteen. Tarvittaessa töihin

kutsuttavan henkilöstön työsopimukset voivat olla määräaikaisia tai toistaiseksi

voimassa olevia.

Suomessa tarvittaessa töihin kutsuttavalla henkilöstöllä tarkoitetaan henkilöstöä,

jolla on nollatuntisopimus, eikä vakituista viikoittaista työaikavelvoitetta. Vaihtelevan

työajan sopimuksia koskeva raportointi ei sisällä työsopimuksia, jossa on sovittu

vaihtelevasta viikoittaisesta työajasta (esimerkiksi 10–20 tuntia/viikko), sillä Luotea

Suomen yhtiöiden HR-järjestelmä ei tunne tällaisia haitarisopimuksia/vaihtelevaa

työaikaa. Nämä henkilöt on kuitenkin raportoitu osana osa-aikaisia työntekijöitä.

Ruotsissa tarvittaessa töihin kutsuttavilla työntekijöillä tarkoitetaan työntekijöitä,

joilla on määräaikainen työsopimus nollan prosentin työsuhteella. Tämä tarkoittaa,

että heillä ei ole taattua työaikaa ja heidät kutsutaan töihin työnantajansa tarpeen

mukaan. Työnantaja tekee työpyynnöt sovitulla tuntipalkalla.

Henkilöstön lähtövaihtuvuus

Henkilöstön lähtövaihtuvuuden raportoinnissa huomioidaan omalla syyllä päät-

tyneet työsuhteet. Omalla syyllä tarkoitetaan työntekijän aloitteesta tapahtuvaa

koeaikapurkua, irtisanoutumista, eläköitymistä, työntekijän kuolemaa sekä pur-

kaantunutta työsuhdetta. Määräaikaiset työsuhteet ja täten esimerkiksi kesä-

työntekijät eivät sisälly henkilöstön lähtövaihtuvuuden raportointiin. Lisäksi vaih-

tuvuudessa raportoidaan työnantaja-aloitteiset työsuhteen päättämiset, kuten

irtisanomiset henkilöön liittyvällä syyllä ja kollektiiviperusteella, työnantajan aloit-

teesta tehdyt koeaikapurut, työsuhteen purkamiset ja työsuhteen päättämisso-

pimukset. Luotean henkilöstön lähtövaihtuvuus on laskettu seuraavasti: Rapor-

tointikauden aikana omasta syystä päättyneiden työsuhteiden sekä työnantajan

aloitteesta päättyneiden työsuhteiden yhteismäärä jaettuna raportointikauden

viimeinen päivä voimassa olleiden työsuhteiden kokonaismäärällä.

Muut kuin työsuhteiset työntekijät keskimäärin,

kokoaikavastaavana ilmaistuna

(jatkuvat ja lopetetut toiminnot) 2025 2024

Muut kuin työsuhteiset työntekijät keskimäärin,

kokoaikavastaavana ilmaistuna

20,1 63,2

Toimihenkilöt 3,9 7,2

Työntekijät 16,2 56,0

S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien

muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden

ominaisuudet

Luotea hyödyntää muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden käyttöä toiminnassaan.

Muut kuin työsuhteiset työntekijät ovat pääasiassa työllistämistoimintaa harjoit-

tavien yritysten toimittamia henkilöitä, raportoinnissa vuokratyöntekijöitä. Vuokra-

työvoimaa voidaan käyttää kaikilla toimialoilla, pääasiassa kuitenkin siivoustyössä

sekä Teollisuuspalveluiden prosessipuhdistuksen vuosihuoltotöissä. Vuokratyö-

voiman käyttö on yleisintä tuotannollisissa rooleissa sairaustapausten tai henkilös-

tövajauksen korvaamisessa sekä prosessipuhdistuksen vaihtelevan henkilöresurs-

sitarpeen täyttämisessä. Vuokratyöntekijät koulutetaan työtehtäväänsä samoin

kuin työsuhteiset työntekijät, ja he ovat Luotean työturvallisuusjärjestelmien piirissä.

Ruotsissa vuokratyötä käytetään lähinnä asiantuntijarooleissa vähäisessä määrin.

Laskentaperiaatteet

Raportoinnissa on ilmoitettu omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuh-

teisten työntekijöiden lukumäärä (vuokratyöntekijät ja itsenäiset ammatinharjoit-

tajat) kokoaikavastaavana ilmaistuna (FTE) raportointikauden lopussa

raportointikauden keskiarvona.

Suomessa vuokratyövoiman FTE-laskenta perustuu vuokratyöostoihin ja Luo-

tean konserniyhtiöittäin sekä henkilöryhmittäin määriteltyyn keskituntiansioon.

Keskituntiansiota laskettaessa on käytetty kunkin Luotean konserniyhtiön HR:n

antamaa, TES:in mukaisiin tuntipalkkoihin perustuvaa arviota henkilöstöryhmän

keskituntiansiosta. Tämä keskituntiansio on kerrottu vuokratyökertoimella, jonka

pohjana on ollut kunkin Luotean konserniyhtiön ja henkilöryhmän suurimpien vuok-

ratyötoimittajien kertoimet. Vuokratyövoiman FTE on laskettu jakamalla laskennal-

liset työtunnit 7,5:llä ja vuoden työpäivien määrällä.

Ruotsissa vuokratyövoiman FTE-laskenta perustuu vuokratyöostoihin ja lasku-

tuksen perusteena käytettyihin työtunteihin. Vuokratyövoiman FTE on laskettu jaka-

malla laskutetut työtunnit 8:lla ja vuoden työpäivien määrällä.

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 2025

Kattavuusaste

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Työsuhteiset työntekijät - ETA-alue Työsuhteiset työntekijät- muu kuin ETA-alue Edustus työpaikalla - vain ETA-alue

0-19 %

20-39 %

40-59 % Ruotsi

60-79 %

80-100 % Suomi, Ruotsi Suomi

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 2024

Kattavuusaste

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Työsuhteiset työntekijät - ETA-alue Työsuhteiset työntekijät- muu kuin ETA-alue Edustus työpaikalla - vain ETA-alue

0-19 %

20-39 %

40-59 % Ruotsi

60-79 %

80-100 % Suomi, Ruotsi Suomi

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja

työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Luotean Suomen yhtiöissä kaikki työntekijät ja toimihenkilöt (100 %) kuuluvat työ-

ehtosopimusten piiriin. Luotean Suomen yhtiöissä työehtosopimuksia ei sovelleta

ylempiin toimihenkilöihin eikä johtoon kuuluviin henkilöihin. Edellä mainittujen

henkilöstöryhmien työehdot määräytyvät soveltuvan lainsäädännön mukaisesti.

Vuonna 2025 Luotea on soveltanut kuitenkin ylempien toimihenkilöiden työsuh-

teissa käytäntöjä, joita kulloinkin sovelletaan kyseisessä Luotea yhtiössä toimihen-

kilöihin lomarahan, sairausajan palkan, vuosiloman, perhevapaiden ja palkanko-

rotusten osalta. Ruotsin kiinteistö- ja teollisuuspalveluissa kaikki työntekijät (100 %)

johtoa lukuun ottamatta kuuluvat työehtosopimuksen piiriin. Johdon työehdot on

määritelty työsopimuksissa.

Luotealla toimii eurooppalainen yritysneuvosto European Works Council, jossa

tiedotetaan ja kuullaan henkilöstön edustajia ylikansallisista asioista. Luotealla on

solmittu European Works Councilia koskien erillinen sopimus, jonka mukaisesti

toiminta Luotealla järjestetään. Sopimus on ollut voimassa vuodesta 2018. EWC:ssä

on edustus Suomesta ja Ruotsista.

Laskentaperiaatteet

Raportointi perustuu Luotea konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa-

taviin tietoihin.

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden laskennan piiriin ei kuulu ylemmät toi-

mihenkilöt eikä johto, sillä Luotealla ei ole sovellettavaa kollektiivista työehtosopi-

musta kyseisille henkilöstöryhmille.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Henkilöstö on oikeutettu valitsemaan itselleen edustajan työpaikalla. Edustajan

tehtävä on varmistaa, että työntekijöiden ääni kuuluu työpaikan päätöksenteossa ja

että heidän oikeuksiaan suojellaan.

Tällaisia edustajia voivat olla esimerkiksi luottamusmies, luottamusvaltuutettu,

työsuojeluvaltuutettu, EWC-edustaja tai kotimaisen konserniyhteistyön edustaja.

Henkilöstön edustuksen piiriin kuuluvien henkilöiden luku on ilmoitettu maakohtai-

sesti sen mukaan, kuinka suuri osuus Luotealaisista on tosiasiallisesti valinnut hen-

kilöstön edustajan henkilöstöryhmälleen.

S1-9 – Monimuotoisuus

Luotean lähtökohtana on, että monimuotoisen työyhteisön tietoinen rakentaminen

on yksi keino rakentaa liiketoiminnan kestävää kasvua. Luotean kokonaisvaltaisena

tavoitteena on, että monimuotoisuus kasvaa kaikissa henkilöstöryhmissä.

Luotealla työsuhteisista työntekijöistä miesten osuus on 54 % ja naisten osuus on

46 %. Yhtiö tarjoaa työtehtäviä eri ikäisille ja uransa eri vaiheissa oleville henkilöille.

Laskentaperiaatteet

Raportointi perustuu Luotea konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa-

taviin tietoihin. Raportoinnissa ylin johto käsittää Luotea konsernin johtoryhmään

kuuluvat henkilöt.

S1-10 – Riittävä palkka

Luotealla maksetaan kaikille työsuhteisille työntekijöille työehtosopimuksen

mukaista palkkaa Suomessa ja Ruotsissa.

Luotean Suomen toimialoilla (Kiinteistöpalvelut Suomi, Ympäristöpalvelut, Teol-

lisuuspalvelut ja konsernitoiminnot) tehtiin vuonna 2024 tasa-arvolain mukaiset

palkkakartoitukset. Palkkakartoituksissa ei havaittu perusteettomia eroja palkkauk-

sessa sukupuolten välillä. Tarkastelemme sukupuolten välisen palkkatasa-arvon

toteutumista osana kaksivuotisia monimuotoisuussuunnitelmiamme.

Luotealla palkkaukseen vaikuttavat mm. tehtävän sisältö ja vaativuus, henkilön

osaaminen, suoriutuminen ja kokemus sekä mahdollisesti sovellettavan työehtoso-

pimuksen palkkamääräykset. Luotealla palkkauksen syrjimättömyyttä edistetään

siten, että Luotealla palkkaus perustuu työtehtävän vaativuuteen, joita arvioidaan

objektiivisin kriteereihin. Vaativuus- ja palkkaluokat perustuvat esimerkiksi Luotealla

sovellettaviin työehtosopimuksiin.

Luotean toiminta on monialaista, minkä vuoksi keskimääräinen palkka ei ole

oikea tunnusluku kuvaamaan palkkauksen tasoa tai rakennetta. Katsauskaudella

Luotea jatkoi valmistautumista EU:n palkka-avoimuusdirektiivin muutoksiin, jotka

implementoidaan Suomen lainsäädäntöön viimeistään 7.6.2026 mennessä.

S1-11 – Sosiaalinen suojelu

Kaikki Luotean työsuhteiset työntekijät kuuluvat kestävyysraportointistandardissa

tarkoitetun sosiaalisen suojelun piiriin suurista elämäntapahtumista johtuvien

tulonmenetysten varalta Suomessa ja Ruotsissa.

S1-13 – Koulutus ja osaamisen kehittäminen

Henkilöstö on avainasemassa yhtiön strategian onnistuneessa toteuttamisessa.

Luotealla on monia työtehtäviä, joihin ei tarvita koulutusta tai aiempaa työkoke-

musta. Laadukkaalla perehdytyksellä opastetaan henkilöstö suoriutumaan uusien

työtehtävien parissa ja varmistetaan onnistuneen henkilöstökokemuksen heti työ-

suhteen alussa. Esimerkiksi siivouspalveluiden digitalisoidulla Polku-perehdytys-

mallilla perehdytämme vuosittain satoja henkilöitä siivoojan tehtävään.

Osaamisen kehittämisen pääpaino on päivittäisessä työssä oppimisessa, mutta

myös koulutuksilla ja valmennuksilla on roolinsa. Luotea Akatemian valmennustar-

jonnasta löytyy laaja-alaisista teemoista koulutuksia erityisesti esihenkilö- ja asian-

tuntijatehtävissä toimiville henkilöille. Vuoden 2025 koulutusaiheina olivat esimer-

kiksi projektijohtaminen, työsuhdeasiat, esihenkilötyö, talousjohtaminen, tietosuoja,

työhyvinvointi- ja ajanhallinta, Luotean liiketoiminta, vastuullisuus sekä IT.

Tiiviit ja lyhyet Luotea Akatemian koulutukset ovat alentaneet henkilöstön kyn-

nystä kasvattaa omaa osaamistaan. Lisäksi Luotea tarjoaa toimialakohtaisia kou-

lutuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja ammattipätevyyden ylläpitoon

sekä strategisten tavoitteiden saavuttamisen tueksi.

Luotea tekee koulutusyhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Henkilöstöllemme on

vuonna 2025 ollut tarjolla oppisopimuskoulutuksia esimerkiksi puhtaus- ja kiinteis-

töpalvelualan perus-, ammatti ja erikoisammattitutkintojen sekä logistiikan perus-

tutkinnon suorittamiseen.

Vuonna 2025 Luotean työsuhteinen henkilöstö osallistui erilaisiin koulutuksiin

keskimäärin 3,1 tuntia. Luku perustuu koulutuskirjauksiin sekä henkilölukumää-

Koulutus ja taitojen kehittäminen

(jatkuvat ja lopetetut toiminnot) 2025 2024

Säännöllisiin tavoite- ja kehityskeskusteluihin

osallistuneet työsuhteiset työntekijät, %

83 78

Miehet 82 75

Naiset 84 81

Muut 0 0

Ei ilmoitettu 100 100

Työntekijät 79 72

Toimihenkilöt 95 98

Työsuhteisten työntekijöiden koulutustuntien

keskimääräinen lukumäärä

3,1 5,5

Miehet 3,6 6,5

Naiset 2,2 3,7

Muut 0,0 0,0

Ei ilmoitettu 0,0 6,0

Työntekijät 2,5 5,1

Toimihenkilöt 5,7 6,8

Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma,

henkilöä (jatkuvat ja lopetetut toiminnot) 2025 2024

Alle 30-vuotiaat 841 1 366

30-50-vuotiaat 2 464 3 726

Yli 50-vuotiaat 1 702 2 349

Sukupuolijakauma

ylin johto

2025 2024

Henkilömäärä Osuus, % Henkilömäärä Osuus, %

Miehet 7 87,5 7 87,5

Naiset 1 12,5 1 12,5

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

rään. Luku ei sisällä kaikkea koulutustarjontaa eikä kaikkia koulutustunteja, joita

Luotealaiset ovat suorittaneet. Erityisesti asiantuntijat ja esihenkilöt osallistuvat

työaikana myös monenlaisiin seminaareihin ja koulutuksiin, joita tarjoavat erilaiset

yhteisöt, yhteistyökumppanit ja yritykset. Yhtiö tarjoaa myös työharjoittelu- ja loppu-

työpaikkoja Luotealla muun muassa siivouksen, kiinteistöhuollon, myynnin ja asia-

kaspalvelun tehtävissä.

Lopetettujen toimintojen osalta Luotea on varmistanut, että kaikki kuljettajat

suorittavat tarvittavat kuljettajien ammattipätevyydet, ja että ne ovat jatkuvasti ajan

tasalla. Lisäksi pakolliset ammatilliseen pätevyyteen liittyvät koulutukset, kuten mm.

Suomen osalta hygieniapassi, märkätilasiivous, ensiapu (EA1 ja EA2) ja tulityökortti,

tarjotaan kaikille niitä tarvitseville työntekijöille. Suomessa koulutuksien suoritta-

mista seurataan HR-järjestelmässä.

Laskentaperiaatteet

Raportointi perustuu Luotea konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa-

taviin tietoihin.

Säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin osallistuneet työntekijät

Henkilöstön tavoite- ja kehityskeskusteluprosentti kuvaa raportointikauden lopussa

aktiivisten henkilöiden, jotka kuuluvat tavoite- ja kehityskeskusteluiden piiriin, rapor-

tointiajanjakson aikana käytyjen tavoite- ja kehityskeskusteluiden määrää koko

henkilöstön osalta. Raportointikauden lopussa tavoite- ja kehityskeskustelun piiriin

kuuluva täyttää seuraavat kriteerit:

• Henkilö, joka ei ole raportointikauden lopussa pitkällä yhdenjaksoisella poissa-

ololla (yli 30 pv)

• Henkilö, jonka työsopimustunnit ovat vähintään 20 h/vko

• Henkilö, jonka työsuhteen kesto on ollut vähintään 90 pv (toimihenkilöt) tai 60 pv

(työntekijät)

• Henkilö, jonka määräaikaisen työsuhteen kesto on vähintään 360 pv

Työsuhteisten työntekijöiden koulutustuntien keskimääräinen lukumäärä

Keskimääräisten koulutustuntien laskennassa otetaan huomioon kaikki raportoin-

tikauden aikana HR-järjestelmiin rekisteröidyt koulutustuntikirjaukset. Koulutustun-

tien määrä ilmoitetaan sukupuolittain jaoteltuna henkilölukumäärään perustuen.

S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Työturvallisuudessa Luotean tavoitteena on nolla tapaturmaa. Yhtiön strateginen

mittari työturvallisuudelle on tapaturmataajuus, TRIF. Luotean tavoitteena on, että

vuonna 2030 yhtiön TRIF on 15 ja vuonna 2026 tavoite on 19. Vuonna 2025 Luotea

konsernissa kirjattujen työsuhteisten työntekijöiden työtapaturmien määrä oli 220.

Turvallisuus on kokousten asialistalla johtoryhmästä lähtien ja lisäksi se on useim-

milla palvelutuotannon esihenkilöillä sidottu henkilökohtaisiin tulospalkkioihin. Tur-

vallisuuskehityksestä raportoidaan kuukausittain johtoryhmälle ja hallitukselle sekä

toimialoille yksikkötasoilla asti.

Luotean työturvallisuustoiminta on sertifioitu ja kolmannen osapuolen auditoima.

Työturvallisuustoimintaa Luotealla ohjaa ISO 45001-standardin mukainen johta-

misjärjestelmä sekä työturvallisuuspolitiikka. Sertifiointi kattaa 100 % Luotean liike-

toiminnoista ja henkilöstöstä.

Yhtiö tekee toimivaa yhteistyötä henkilöstön kanssa ja jokaisella Luotea yhti-

Työterveys ja -turvallisuus

Jatkuvat

toiminnot 2025

Jatkuvat ja lopetetut

toiminnot

2025

Jatkuvat ja lopetetut

toiminnot

2024

Jatkuvat

toiminnot 2024

Tapaturmataajuus, TRIF 16 18 19 18

Työsuhteiset työntekijät 16 18 19 18

Suomi 17 18 20 18

Ruotsi 14 20 17 15

Muut työntekijät 0 0 0 0

Suomi 0 0 0 0

Ruotsi 0 0 0 0

Tapaturmien määrä 126 220 243 141

Työsuhteiset työntekijät 126 220 243 141

Suomi 103 184 213 117

Ruotsi 23 36 30 24

Muut työntekijät 0 0 0 0

Suomi 0 0 0 0

Ruotsi 0 0 0 0

Kuolemaan johtaneet työtapaturmat 0 0 0 0

Ammattitautitapaukset 2 2 0 0

Kuolemaan johtaneet

ammattitautitapaukset

0 0 0 0

Työtunnit, miljoonaa tuntia 7,9 12,2 12,6 8,3

Työsuhteiset työntekijät 7,8 12,1 12,5 8,2

Suomi 6,2 10,3 10,8 6,6

Ruotsi 1,6 1,8 1,8 1,6

Muut työntekijät 0,0 0,1 0,1 0,1

Suomi 0,0 0,1 0,1 0,0

Ruotsi 0,0 0,0 0,0 0,0

Työterveyden ja -turvallisuuden

johtamisjärjestelmien kattavuus,

kaikki työntekijät % 100 100 100 100

Suomi 100 100 100 100

Ruotsi 100 100 100 100

Yhteisökohtainen mittari:

Sairauspoissaoloprosentti

Jatkuvat

toiminnot 2025

Jatkuvat ja lopetetut

toiminnot

2025

Jatkuvat ja lopetetut

toiminnot

2024

Jatkuvat

toiminnot 2024

Sairauspoissaolo, % 4,8 5,0 5,0 4,8

Suomi 4,9 5,0 4,9 4,7

Ruotsi 4,8 5,0 5,4 5,5

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

öllä on omat työsuojelutoimikunnat. Jokainen toimikunta kokoontui vuoden 2025

aikana lakisääteisen kokousaikataulun mukaisesti.

Vuonna 2025 todettiin kaksi ammattitautitapausta. Vuonna 2025 yhtiössä ei ollut

yhtään työperäisistä vammoista tai työperäisistä terveysongelmista johtuvaa kuo-

lemantapausta. Luotea kehittää työperäisten vammojen ja työtapaturmien vuoksi

menetettyjen päivien laskentaan vuonna 2026.

Laskentaperiaatteet

Raportointi perustuu Luotea konsernin ja sen tytäryhtiöiden EHSQ-järjestelmistä-

saataviin tietoihin. Työtapaturmien lukumäärä, kuolemaan johtaneiden tapatur-

mien määrä sekä tapaturmataajuus (TRIF) kattavat sekä työsuhteiset työntekijät,

että muut kuin työsuhteiset työntekijät. Tapaturmataajuus on laskettu miljoonaa

työtuntia kohti. Ammattitautitapausten raportointi sisältää vain Luotean työsuh-

teiset työntekijät, sillä tietoa muista kuin työsuhteisista työntekijöistä ei ole saata-

villa. Tältä osin yhtiö hyödyntää siirtymäsäännöstä.

Yhteisökohtainen mittari: Sairauspoissaoloprosentti

Sairauspoissaoloprosentti mittaa sairauden tai tapaturman takia menetettyjä työ-

tunteja suhteessa raportointijaksolle suunniteltuihin työtunteihin. Luotean tavoit-

teena on enintään 4,6 % sairauspoissaolo vuodelle 2025, ja enintään 4 % sairaus-

poissaolo vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2025 sairauspoissaoloprosentti oli 5 %.

Laskentaperiaatteet

Raportointi perustuu Luotea konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa-

taviin tietoihin. Laskennassa huomioidaan Luotealla töissä olevan henkilön työstä

poissaolo sairauden tai tapaturman takia. Laskennassa ei huomioida lapsen sai-

rasteluun tai hoitoon liittyviä poissaoloja. Laskennassa huomioidaan sekä tervey-

denhuollon ammattilaisen kirjoittamalla sairauspoissaolotodistuksella tapahtuneet

poissaolot että työntekijän itsensä ilmoittamat sairauspoissaolot.

Yhteisökohtainen mittari: eNPS eli henkilöstön

suositteluaste

Henkilöstön suositteluaste (eNPS) kuvaa henkilöstön tyytyväisyyttä työnanta-

jaansa. Henkilöstön suositteluaste mitataan vuosittain tehtävällä digitaalisella kyse-

lyllä, joka lähetetään Luotean kaikille työsuhteisille työntekijöille. Kyselyyn voi vastata

suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Henkilöstökysely mittaa henkilöstön motivaa-

tiota, tiimin arkea ja yhteistyötä, esihenkilötyötä ja johtamista sekä henkilöstön suo-

sitteluhalukkuutta.

Laskentaperiaatteet

Raportointi perustuu Luotea konsernin ja sen tytäryhtiöiden sisäisistä järjestelmistä

saataviin tietoihin.

Ilmoituskanavan tapaukset ja ihmisoikeusrikkomukset

Jatkuvat

toiminnot 2025

Jatkuvat ja lopetetut

toiminnot

2025

Jatkuvat ja lopetetut

toiminnot

2024

Jatkuvat

toiminnot 2024

Raportointikauden aikana tulleet syrjintä- tai häirintäilmoitukset 14 18 7 5

Todetut syrjintä- ja häirintätapaukset 0 0 0 0

Muut syrjintään liittyvät ilmoitukset 0 0 0 0

Todettujen tapausten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten

ja vahingonkorvausten kokonaismäärä, €

0 0 0 0

Kokonaisansion suhde mediaaniin

Jatkuvat

toiminnot 2025

Jatkuvat ja lopetetut

toiminnot

2025

Jatkuvat ja lopetetut

toiminnot

2024

Jatkuvat

toiminnot 2024

Korkeimman vuotuisen kokonaisansion suhde vuotuisten kokonaisansioiden

mediaaniin (pl. korkeinta ansiota saava henkilö)

15 25 29 22

Nais- ja miespuolisten työntekijöiden palkkojen suhde, %

(jatkuvat ja lopetetut toiminnot)

2025 2024

Suomi Ruotsi Suomi Ruotsi

Yhteensä 15 14 15 13

Työntekijät 22 17 21 16

Toimihenkilöt 20 9 19 16

Nais- ja miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisen palkkatason ero ilmaistuna prosenttiosuutena miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisestä

palkkatasosta. Luvut sisältävät sekä lopetetut että jatkuvat toiminnot.

Oikeus perhevapaisiin ja

perhevapaiden käyttö

Jatkuvat

toiminnot 2025

Jatkuvat ja lopetetut

toiminnot

2025

Jatkuvat ja lopetetut

toiminnot

2024

Jatkuvat

toiminnot 2024

Perhevapaaseen oikeutettujen

työsuhteisten työntekijöiden osuus, %

100 100 100 100

Perhevapaita ottaneiden työsuhteisten

työntekijöiden osuus, %

13 14 15 14

Naiset 45 36 39 50

Miehet 55 64 61 50

Muut

0 0 0 0

Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat

mittarit

Luotean toimintamaissa Suomessa ja Ruotsissa koko henkilöstöllä (100 %) on laki-

sääteinen oikeus perhevapaaseen. Vuoden 2025 aikana henkilöstöstä 14 % oli per-

hevapaalla. Perhevapaalla olleista henkilöistä 36 % oli naisia ja 64 % miehiä.

Laskentaperiaatteet

Raportointi perustuu Luotea konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa-

taviin tietoihin. Perhevapaaseen oikeutettujen henkilöiden määrää laskettaessa on

huomioitu työsuhteiset henkilöt, joiden työsuhde on aktiivinen. Perhevapaa käsittää

kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla käytettävissä olevan

äitiysvapaan, isyysvapaan, vanhempainvapaan ja omaishoitovapaan.

Luotea Suomen osalta laskennassa on huomioitu kaikki työsopimuslain 4 luvun

mukaiset perhevapaat lukuun ottamatta työsopimuslain 7, 7a ja 7b -kohdissa tar-

koitettuja poissaoloja pakottavasta perhesyistä, poissaoloa perheenjäsenen tai

muun läheisen hoitamiseksi tai omaishoitovapaata, sillä Luotea Suomen yhtiöissä

ei ole yksilöity tällaisia poissaoloja omalle koodilleen, vaan ne sisältyvät rapor-

toinnissa samalle koodille muiden palkattomien poissaolojen kanssa. Näin ollen

laskennassa on huomioitu raskausvapaa, vanhempainvapaa, hoitovapaa, ja tila-

päinen poissaolo lapsen sairauden takia.

Kiinteistöpalvelut Ruotsin ja SVB:n osalta perhevapaan käsite sisältää koko- tai

osa-aikaisen vanhempainvapaan (Sv: föräldarledigt), isyysvapaan (Sv: pappale-

digt), adaptioisän vapaan (Sv: Pappaledigt 10 dgr vid barns adoption), tilapäinen

hoitovapaa (Sv: Tillfällig föräldrapenning (TFP) dvs VAB, vård av sjukt barn), vapaa

läheisen hoitamiseksi (Sv: vård av närstående) ja raskausraha (Sv: Graviditetspen-

ning).

Henkilöt, jotka ovat ilmoittaneet HR-järjestelmässä sukupuolekseen muun kuin

mies tai nainen tai jättäneet tämän tiedon ilmoittamatta, ei ole huomioitu prosentti-

luvussa.

S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja

kokonaisansiot)

Luotea on ilmoittanut työsuhteisen henkilöstön sukupuolten välisen prosentuaa-

lisen palkkaeron henkilöstöryhmittäin. Jaotteluna on käytetty ryhmiä työntekijät ja

toimihenkilöt käsittäen kaikki Luotean toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt sekä

johdon. Prosentuaalinen palkkaero on raportoitu myös maittain Suomen ja Ruotsin

osalta. Seuraava palkkakartoitus Luotean Suomen toimialoilla tehdään vuonna

2026 osana monimuotoisuussuunnitelmiamme. Vuonna 2024 tehdyssä palkkakar-

toituksessa kokonaisuudessaan tuntipalkkaisten naistyöntekijöiden palkka oli 95 %

ja kuukausipalkkaisten naistyöntekijöiden palkka 98 % miesten palkasta vastaaviin

tehtäviin verrattuna.

Laskentaperiaatteet

Palkkaeron ja kokonaisansioiden raportointi perustuu Luotea konsernin ja sen tytä-

ryhtiöiden HR-järjestelmistä saataviin tietoihin. Miesten ja naisten tuntipalkkaisten

työntekijöiden palkkavertailun raportointi perustuu palkkatietoihin sellaisissa teh-

tävissä, joista tasa-arvolain mukainen palkkavertailu on pystytty luotettavasti teke-

mään yksityisyydensuojaa vaarantamatta.

Nais- ja miespuolisten työntekijöiden palkkojen suhde

Luotea on ilmoittanut työsuhteisen henkilöstönsä sukupuolten välisen prosentuaa-

lisen palkkaeron henkilöstöryhmittäin. Palkoissa on huomioitu tuntipalkat, keskitun-

tiansio ja kuukausipalkkaisilla kokonaispalkka.

Jaotteluna on käytetty ryhmiä työntekijät ja toimihenkilöt (käsittäen kaikki Luo-

tean toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt sekä johto). Henkilöt, jotka ovat ilmoitta-

neet HR-järjestelmässä sukupuolekseen muun kuin mies tai nainen tai jättäneet

tämän tiedon ilmoittamatta, ei ole huomioitu luvuissa, eli vertailu on tehty miesten ja

naisten palkoista. Prosentuaalinen palkkaero on raportoitu myös maittain Suomen

ja Ruotsin osalta.

Luotean Ruotsin toiminnot raportoivat ansiotiedot paikallisessa valuutassa.

Raportointikauden päätyttyä tarvittavat valuuttamuunnokset suoritetaan käyttäen

raportointikauden valuuttakurssien keskiarvoa.

Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku

Korkeinta ansiota saava henkilö on ollut raportointikauden osalta laskennassa

Luotea konsernin toimitusjohtaja. Laskennassa on huomioitu kaikkien työsuh-

teisten henkilöiden veronalainen ansio.

Luotean Ruotsin toiminnot raportoivat ansiotiedot paikallisessa valuutassa.

Valuuttamuunnokset suoritetaan raportointikauden päätyttyä käyttäen raportointi-

kauden valuuttakurssien keskiarvoa.

S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat

ihmisoikeusvaikutukset

Luotea ei salli minkäänlaista syrjintää, häirintää, kiusaamista, rasismia tai epäasial-

lista kohtelua eikä hyväksy lapsityövoiman käyttöä, mitään pakkotyön muotoa eikä

muita ihmisoikeuksien loukkauksia omassa toiminnassaan tai toimitusketjunsa

toiminnassa.

Vuonna 2025 Luotealle ei ilmoitettu yhtään todennettavissa olevaa syrjintä- tai

häirintätapausta eikä yhtään vakavaa ihmisoikeustapausta. Näin ollen vuonna

2025 Luotea ei ole maksanut sakkoja, muita seuraamuksia ja vahingonkorvauksia

väärinkäytöstapauksiin ja valituksiin liittyen. Raportoiduissa tiedoissa ”ilmoitetulla

syrjintä- tai häirintätapauksella” tarkoitetaan yhtiön tietoon tuotua häirintä- tai

syrjintäepäilyä sukupuolen, raskauden, synnytyksen, sukupuoli-identiteetin, suku-

puolen ilmaisun, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen,

mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, ter-

veydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön

liittyvän syyn perusteella taikka muuta kiusaamista, epäasiallista kohtelua tai häi-

rintää. Muita syrjintään liittyviä ilmoituksia ei ole tullut raportointikauden aikana.

Laskentaperiaatteet

Luotean Suomen yhtiöillä on käytössä oma sähköinen häirintäilmoitusjärjestel-

mänsä ja Luotean Ruotsin kiinteistöpalveluiden yhtiöillä omansa. Ruotsin teolli-

suuspalvelu yhtiön SVB:n käytössä ei ole sähköistä häirintäilmoitusjärjestelmää.

Ilmoitusten lukumäärää seurataan ja ylläpidetään konsernitasolla yrityksen sisäi-

sessä järjestelmässä.

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Arvoketjun työntekijöitä koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on

tunnistettu yleisissä tiedoissa esitetyn kaksoisolennaisuusanalyysin mukaisesti koh-

dassa ESRS 2 IRO-1, s. 21. Luotealle olennaiset vaikutukset liittyvät toimitusketjun

työntekijöiden työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin ja mahdolliseen häirinnän, kiu-

saamisen ja syrjinnän esiintymiseen toimialoilla, joissa työntekijöitä useista maista

ja erilaisista kulttuureista.

Tarkastelu painottui Luotean suoriin toimittajiin, joista tietoa oli jo ennestään saa-

tavilla. Vaikutukset arvoketjun loppupäähään katsottiin jäävän vähäisiksi. Tarkaste-

luun vaikutti Luotean ihmisoikeusriskiarvio, joka kattoi toimitusketjun vaikutukset.

Kuvaus toimitusketjusta

Toimitusketjun rakenne ja toimittajien alkuperä voivat vaikuttaa toimitusketjun työn-

tekijöihin kohdistuviin vaikutuksiin. Luotean ostot painottuvat paikallisesti toimiviin

yrityksiin Suomessa ja Ruotsissa. Näissä maissa noudatetaan oikeusvaltioperiaat-

teita ja ne tunnetaan myös korkeasta sosiaalisesta luottamuksesta ja kattavista

työmarkkinasäännöksistä. Tästä huolimatta työperäinen hyväksikäyttö, ihmis-

kauppa ja harmaa talous ovat ongelmia, joita esiintyy laajasti eri toimialoilla.

Vuonna 2025 Luotean Suomen tytäryhtiöiden ostoista noin 97 % tehtiin Suo-

messa toimivilta yrityksiltä ja noin 2,8 % muissa EU-maissa toimivilta yrityksiltä.

EU:n ulkopuolelta ostoja tehtiin noin 0,2 %. Luotean ruotsalaisten tytäryritysten

ostoista 99 % tehtiin Ruotsissa toimivilta yrityksiltä ja 0,5 % ostoista oli muista

EU-maista. EU:n ulkopuolelta ostoja ei juuri tehty.

Luotean toimitusketjun hankinnaista viidesosa liittyy suoriin palveluhankintoihin

ja 15% syntyy materiaalihankinnoista, kuten erilaiset aineet ja tarvikkeet.

Toimitusketjun työntekijöihin kohdistuvat tosiasialliset tai

potentiaaliset vaikutukset

Luotean toimet voivat epäsuorasti vaikuttaa toimitusketjun suorien toimittajien

työntekijöihin.

Luotean toiminta on riippuvainen muun muassa alihankinnasta, kuten esimer-

kiksi kuljetusalihankinnasta, jota käytetään täydentämään Luotean omaa logis-

tiikkaa. Tyypillisesti alihankinnan työntekijät työskentelevät Luotean tai asiakkaiden

tiloissa erityisesti logistiikassa, ympäristörakentamisen hankkeissa sekä prosessi-

puhdistuksen ja kiinteistön ylläpidossa tuotannollisissa tehtävissä, joissa voi esiintyä

tosiasiallisesti esimerkiksi kohonnut työturvallisuusriski. Syrjintää ja työntekijöiden

hyväksikäyttöä voi esiintyä paljon ulkomaalaisia työntekijöitä työllistävillä palve-

lualoilla. Näitä ovat Luoteassa mm. siivouksen ja kiinteistöhuollon alihankinta ja

vuokratyö. Lisäksi mahdolliset vaikutukset voivat liittyä puutteellisiin työoloihin,

kuten epäselviin työaikakirjauksiin. Luotea on arvioinut, että olennaisten vaiku-

tusten osalta erityisesti haavoittuvat ryhmät ovat nuoret ja ulkomaiset työntekijät.

Mahdollisia vaikutuksia pyritään minimoimaan hankintasopimuksin, joissa on

huomioitu Luotean toimittajia koskevat eettiset periaatteet. Lisäksi Luotea käy

säännöllisesti läpi omissa tai asiakkaiden tiloissa tehtyjä työturvallisuushavaintoja

yhdessä toimittajien ja niiden työntekijöiden kanssa sekä tekee tarvittaessa kor-

jaavat toimenpiteet.

Luotea tunnistaa, että potentiaalisia vaikutuksia voi myös esiintyä syvemmällä

arvoketjussa, erityisesti maissa, joissa työelämän käytännöt tai lainsäädäntö ovat

puutteellisia. Näissä maissa työolosuhteisiin ja ihmisoikeuksiin liittyviä rikkomuksia

esiintyy todennäköisemmin kuin ei-riskimaissa. Esimerkkeinä tällaisista toimitus-

ketjuista ovat Luotean työvaatteiden valmistus sekä kaluston ja ICT-laitteiden raa-

ka-aineiden hankinta.

Kuvaus Luotean toimitusketjun työntekijöistä

Luotean toimitusketjussa työskentelevät työntekijät Suomessa ja Ruotsissa voi-

daan jakaa seuraaviin ryhmiin:

• Tuotannon alihankinnan työntekijät erityisesti kuljetustehtävissä (Kiertotalous-

liiketoiminta), kiinteistöhuollon kausiluontoisissa lumi- ja vihertöissä (Kiinteis-

töhuolto), siivouksessa (Siivouspalvelut) sekä teollisuuden prosessipuhdistus-

töissä (Kiertotalousliiketoiminta).

• ICT-palveluiden ja perusterveydenhuollon asiantuntijatyötä tekevät työntekijät.

• Materiaalikierrätyskumppaneiden laitoksilla työskentelevät asiantuntija ja tuo-

tannon työntekijät (Kiertotalousliiketoiminta).

Toimitusketjun eri vaiheissa saattaa työskennellä erityisen haavoittuvia työnteki-

järyhmiä. Alihankinnassa tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi ulkomaalaistaustaiset

työntekijät, joiden puutteellinen kielitaito voi vaikeuttaa työturvallisuuskäytäntöjen

omaksumista sekä altistaa ihmisoikeusloukkauksille. Lisäksi heillä saattaa olla

puutteelliset tiedot kansallisista työkäytänteistä. Myös nuoret työntekijät ilman

aikaisempaa työkokemusta voivat olla alttiimpia erilaisille rikkomuksille. Luotean

toimipisteissä työskentelevien alihankkijoiden työntekijät perehdytetään työtehtä-

viinsä samojen periaatteiden mukaisesti kuin Luotean oma henkilöstö.

Luotean arvoketjussa voi ilmetä myös potentiaalisia kielteisiä vaikutuksia. Huo-

mioiden toiminnan maantieteellisen sijainnin Suomessa ja Ruotsissa, työntekijöihin

kohdentuvien vaikutuksien ei kuitenkaan arvioida olevan laajamittaisia tai systee-

misiä vaan enemmän satunnaisia. Näitä vaikutuksia voi ilmetä yksittäistapauksina,

kuten puutteellisina suojaimien käyttönä tai työperäisinä vammoina, jotka syntyvät

toistuvan fyysisen kuormituksen vaikutuksesta.

Luotean toiminnalla voi olla myös myönteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin.

Luotean työturvallisuuskäytänteiden ulottaminen alihankintaan sekä niiden seu-

raaminen kehittää koko ketjun työturvallisuusvalmiuksia ja edistää parhaita käy-

tänteitä toimitusketjussa. Lisäksi Luotean eettiset periaatteet toimittajille asettavat

perustason vaatimukset hyvälle toimintatavalle. Näiden vaatimusten tueksi laadittu

toimittajien itsearviointimalli lisää puolestaan toimitusketjun tietoisuutta Luotean

odotuksista ja käytänteistä muun muassa työ- ja ihmisoikeuksien, työturvallisuuden

ja työolosuhteiden osalta.

Kaikki lapsityövoiman ja pakkotyön muodot ovat ehdottomasti kiellettyjä, ja ne

rikkovat eettisiä periaatteita. Luotea ei ole tunnistanut merkittäviä riskejä, jotka liit-

tyisivät lapsityövoiman tai pakkotyön käyttöön omassa toiminnassaan tai toimitus-

ketjussaan Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa ja Ruotsissa on vahva lainsäädäntö,

viranomaisvalvonta sekä oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen vähentävät

toimintaympäristön riskejä.

S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät

toimintaperiaatteet

Luotea on sitoutunut kunnioittamaan työ- ja ihmisoikeuksia koko arvoketjussa.

Yhtiön ihmisoikeusperiaatteet ja -vaatimukset on kuvattu yhtiön ihmisoikeuspolitii-

kassa ja ne kattavat koko arvoketjun. Ihmisoikeuspolitiikka on kuvattu tarkemmin

kohdassa ESRS S1-1, s. 63. Lisäksi Luotean toimittajia koskevat vastuullisen liiketoi-

minnan odotukset on huomioitu Luotean toimittajien eettisissä periaatteissa, jotka

ovat osa Luotean hankintasopimuksia. Sekä Luotean ihmisoikeuspolitiikassa että

toimittajien eettisissä periaatteissa sitoudutaan kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja

noudattamaan YK:n ohjaavia periaatteita, ILO:n työelämän perusperiaatteita sekä

OECD:n toimintaohjeita monikansallisisille yrityksille. Luotea on myös sitoutunut

Global Compact -periaatteisiin. Luotea edellyttää, että toimittajien henkilöstö, toi-

mittajat tai alihankkijat noudattavat näitä ohjeita.

Eettiset periaatteet asettavat velvoitteita Luotean toimittajille liittyen lakien nou-

dattamiseen, liiketoiminnan harjoittamiseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen

mukaan lukien lapsi- ja pakkotyönkäytön sekä ihmiskaupan kieltäminen ja ter-

veyden ja turvallisuuden varmistamiseen, sekä ympäristö- ja ilmastovaikutusten

vähentämiseen. Lisäksi periaatteissa kuvataan Luotean ilmoituskanava, jonka

kautta arvoketjun toimijat voivat anonyymisti ilmoittaa väärinkäytöksistä. Eettiset

periaatteet ovat osa Luotean hankintasopimuksen liitteitä ja ne ovat julkisesti

saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Eettiset periaatteet on hyväksynyt toimitusjohtaja

yhdessä konsernin johtoryhmän kanssa.

Vastuu toimittajien eettisten periaatteiden kehittämisestä on konsernin hankin-

tajohtajalla ja niiden sisältö arvioidaan ja päivitetään tarpeen mukaan, siten että

Luotea reagoi aktiivisesti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Arviointiin

osallistuvat hankinnan lisäksi Luotean keskeiset sisäiset sidosryhmät, kuten laki-

osasto sekä vastuullisuusorganisaatio. Toistaiseksi muita sidosryhmiä ei ole kuultu

politiikan valmisteluprosessin yhteydessä. Luotean toimialat ja yksiköt huolehtivat

politiikan toteutuksesta ja tarvittavasta resursoinnista omassa toiminnassaan.

Luotean ihmisoikeusperiaatteet on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS 2 GOV-4,

s. 16. Näihin periaatteisiin sisältyvät riskien tunnistaminen ja arviointi, menettely-

tavat huolien esille tuomiseksi sekä käytännöt asianmukaisten korjaustoimenpi-

teiden toteuttamiseksi. Toimintaperiaatteet vastaavat monikansallisisille yrityksille

annettujen OECD:n toimintaohjeiden käytänteitä.

S2 Arvoketjun työntekijät

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa

vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

Luotealla ei ole käytössä yleisiä prosesseja yhteydenpitoon arvoketjun työntekijöiden

kanssa.

Vuonna 2026 pyritään tunnistamaan tarkemmin mihin arvoketjun työntekijöihin

kohdistuu suurimmat vaikutukset. Lisäksi suunnitellaan miten voitaisiin edistää

yhteydenpitoa arvoketjun työntekijöiden kanssa.

S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Luotean käytössä olevat prosessit

Luotean toimittajien eettisissä periaatteissa määritellään selkeät vaatimukset arvo-

ketjun työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisesta, mukaan lukien työolosuhteet,

turvallisuus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Toimittaja sitoutuu periaatteisiin

hankintasopimuksen yhteydessä. Toimittajat uusivat sitoutumisensa eettisin peri-

aatteisiin vähintään kolmen vuoden välein.

Toimittajan eettisten periaatteiden noudattamista valvotaan vuosittaisen suun-

nitelman mukaisesti toimittajan itsearviointien ja auditointien avulla. Luotean

itsearviointimallissa toimittaja arvioi suoritustaan yritysetiikan, työturvallisuuden,

ympäristön, laadun ja toimitusketjun vastuullisuuskäytäntöjen osalta huomioiden

politiikat ja periaatteet sekä toimenpiteet näiden kokonaisuuksien edistämiseksi.

Kyselyn taustalle on määritetty myös niin sanotut nollatoleranssikysymykset,

jotka käsittelevät lapsityövoiman käyttöä, pakkotyötä ja sitoutumista Luotean eetti-

siin periaatteisiin. Poikkeamat näissä kysymyksissä edellyttävät aina lisätoimenpi-

teitä toimittajien kanssa.

Mikäli itsearvioinnissa ilmenee merkittäviä poikkeamia, Luotea aloittaa dialogin

toimittajan kanssa ja sopii yhteisymmärryksessä toimintasuunnitelmasta, aikatau-

luista epäkohtien korjaamiseksi. Toimintasuunnitelmassa huomioidaan myös mah-

dolliset vaikutukset toimitusaikoihin siten, että kriittiset poikkeamat saadaan ensisi-

jaisesti korjattua. Toimenpiteiden edistymistä ja niiden tehokkuutta voidaan arvioida

esimerkiksi uusilla itsearvioinneilla tai auditoinneilla. Vuonna 2025 ei ole ilmennyt

merkittäviä poikkeamia, joiden vuoksi olisi aloitettu dialogi toimittajien kanssa.

Yhteistyötä toimittajan kanssa ei ensisijaisesti katkaista, koska se ei edistä työn-

tekijöiden asemaa toimitusketjussa. Kuitenkin tilanteessa, jossa yhteistyökump-

pani ei osoita halua ja sitoutumista kehittää havaittuja puutteita, yhteistyö voidaan

lopettaa.

Ilmoituskanava ja ilmoitusten käsittely

Luotealla on käytössä ilmoituskanava, jonka kautta Luotean työntekijät, asiakkaat,

toimittajat ja muut sidosryhmät voivat ilmoittaa Luotean toimintaan kohdistuvista

väärinkäytösepäilyistä liittyen lainsäädännön tai toimittajien eettisten periaatteiden

rikkomiseen. Ilmoituskanavan kautta on mahdollista ilmoittaa Luotean toimintaan

liittyvistä väärinkäytösepäilyistä luottamuksellisesti. Ilmoituskanava on julkinen ja

anonyymi.

Arvoketjun työntekijät voivat raportoida havaitsemistaan epäkohdista ilmoituska-

navan kautta. Ilmoitusten käsittelyä tukee puolueeton ulkopuolinen taho,

joka takaa riippumattomuuden ja luottamuksellisuuden. Ohjeet ilmoituksen

tekemiseksi sekä kuvaus toimintamallista on esitetty läpinäkyvästi yhtiön ja

ilmoituskanavan verkkosivuilla. Toimittajille ja heidän työntekijöilleen tiedo-

tetaan ilmoituskanavan käytöstä ja tarkoituksesta osana Luotean eettisiä

periaatteita sekä yhtiön hankinnan verkkosivuilla.

Luotea kieltää vastatoimet kaikkia vilpittömässä mielessä ilmoituksen

tekeviä henkilöitä kohtaan ja ryhtyy kurinpitotoimiin toimijoiden, joiden tode-

taan syyllistyneen vastatoimiin, kanssa. Myös Suomen ja Ruotsin lainsää-

däntö suojaa väärinkäytösten ilmoittajia. Yhtiön sitoutumisesta epäkohtien

ilmoittajien suojeluun viestitään toimittajien eettisissä periaatteissa, ulkoisilla

verkkosivuilla ja ilmoituskanavan etusivulla.

Jokaista ilmoitusta käsittelee tapauskohtaisesti valittu tutkimustiimi.

Kokoonpanossa huomioidaan aiheen edellyttämä asiantuntemus välttäen

mahdolliset eturistiriidat. Ilmoituksen vastaanottaminen vahvistetaan lähet-

täjälle seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Lisäksi

ilmoittajalle lähetetään viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tieto siitä,

mihin toimenpiteisiin ilmoitus johti. Kanavasta on tehty mahdollisimman

helppokäyttöinen, jotta ilmoittaminen olisi vaivatonta.

Luotea tutkii kaikki ilmoitukset ja määrittävät tarvittavat korjaavat toimen-

piteet. Vuonna 2025 Luotean ilmoituskanaviin tuli yhteensä 24 ilmoitusta,

joista 1 liittyi toimitusketjuun.

Luotea seuraa ilmoituskanavan kautta esiin tuotuja kysymyksiä ja arvioi

kanavan toimivuutta niiden perusteella. Ilmoituskanavalle tulevat ilmoitukset

dokumentoidaan ja luokitellaan aihepiireittäin, jolloin yhtiö voi tunnistaa ylei-

simmät ongelmat ja toistuvat teemat arvoketjussa. Luotealle voi antaa myös

palautetta kanavan käytettävyydestä ja sen tarjoamasta tuesta. Lisäksi

yhtiö seuraa kanavan käyttöaktiivisuutta, jonka perusteella voidaan arvioida,

tavoittaako kanava kohderyhmänsä. Muuten Luotea ei ole arvioinut ovatko

arvoketjun työntekijät tietoisia käytössä olevista prosesseista (ilmoituska-

nava). Niiden henkilöiden osalta, jotka käyttävät ilmoituskanavaa, suojellaan

vastatoimilta. Tästä kerrotaan tarkemmin kohdan G1-1, s. 77 lopussa, se

koskee kaikkia mukaanlukien arvoketjun työntekijöitä.

S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin

olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin

ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun

työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien

hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien

hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien

tehokkuus

Toimet toimittajien työntekijöiden työkäytänteiden

edistämiseksi

Luotean olennaiset vaikutukset kohdentuvat toimitusketjun työntekijöiden

työturvallisuuden ja työolosuhteiden toteutumiseen sekä toimitusketjun

työntekijöihin kohdistuvaan syrjintään. Luotean toimittajaodotukset esite-

tään toimittajien eettisissä periaatteissa, jotka sisältävät vaatimukset työnte-

kijöiden oikeuksien kunnioittamisesta, työkäytänteistä ja turvallisista työoloista.

Eettisten periaatteiden vaatimuksen mukaisuutta arvioidaan toimittajien itsear-

viointikyselyillä, joissa toimittajia pyydetään kuvaamaan tavoitteitaan, toimintaperi-

aatteitaan ja toimia oman toimintansa osalta. Lisäksi Luotea toteuttaa riskiperus-

teisia auditointeja varmistaakseen, että työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan ja

työolot ovat turvallisia.

Luotean itsearviointikysely otettiin laajamittaisesti käyttöön vuoden 2024 aikana.

Vuoden 2025 alkaessa otettiin käyttöön toimittajariskien arviointiprosessi, jossa

riskien pisteytyksessä otetaan huomioon mm. toimittajan vaatimuksenmukaisuus.

Vuodesta 2025 alkaen merkittävät poikkeamat on käsitelty hankinnan johtoryh-

mässä. Merkittäviä poikkeamia ei esiintynyt 2025. Vuoden aikana Luotea kehitti

toimittajariskienarviointi prosessia siten, että se jatkossa kattaisi myös arvoketjun

loppupään toimittajat, joita ovat jätteenkäsittelykumppanit. Itsearviointia koskeva

prosessi on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S2-3, s. 74.

Vuonna 2025 Luotean toimittajia koskevaa auditointimallia on kehitetty lisää-

mällä auditointiprosessiin riskiarviointiperuste. Luotea suunnittelee toimittajakoh-

taisten auditointien perusteella tarvittavia syrjintää ehkäiseviä ja työoloja parantavia

toimenpiteitä toimittajien osalta.

Vuonna 2024 Luotea otti käyttöön toimittajahallintajärjestelmän, jonka kautta se

voi seurata järjestelmällisesti arvoketjun vaatimuksen mukaisuuden toteutumista

myös eettisten periaatteiden ja itsearviointien osalta. 2025 yhtiö tarkensi sisäisiä

seurantaprosesseja ja toimittajavastuita.

Vuoden lopussa 75 % toimittajista on sitoutunut Luotean eettisiin periaatteisiin tai

vastaaviin periaatteisiin ja 71 % toimittajista on suorittanut Luotean itsearviointiky-

selyn. Kyselyissä ei havaittu nollatoleransseihin liittyviä poikkeamia.

Luotea jatkaa vastuullisuuskriteereiden integrointia hankintaprosesseihinsa seu-

raavien vuosien aikana. Toimittajia koskevat eettiset periaatteet on päivitetty vuoden

2025 aikana. Vuoden 2026 aikana arvioidaan toimia, joilla lisätään toimittajien tie-

toisuutta ja edistetään toimitusketjun työntekijöiden osallistamista.

Luotean nykyisessä arvoketjussa ei ole havaittu vakavia ihmisoikeusloukkauksia

tai merkittäviä ongelmia, kuten lapsi- tai pakkotyötä. Mikäli tällaisia raportteja saa-

taisiin, yhtiö toimisi välittömästi käynnistämällä selvityksen ja ryhtymällä korjaaviin

toimenpiteisiin yhteistyössä toimittajan kanssa.

Toimet alihankinnan työntekijöiden työturvallisuuden

edistämiseksi

Luotea minimoi alihankintaketjun työntekijöihin kohdistuvia työturvallisuusriskejä

ylläpitämällä ja kehittämällä työturvallisuuskäytäntöjä, kuten ennakoivaa turvalli-

suustyötä ja riskienhallintaprosesseja.

Luotea edellyttää, että alihankkijat varmistavat henkilöstölleen turvallisen ja

terveellisen työpaikan, noudattamalla toimintaansa koskevaa lainsäädäntöä ja

Luotean toimittajien eettisiä periaatteita. Alihankkijat pystyvät osallistumaan tur-

vallisuustyöhön tekemällä turvallisuushavaintoja sekä työnaloituslistoja. Lisäksi

työtehtävästä riippuen alihankkijoilla on mahdollisuus osallistua Luotean turvalli-

suustuokioihin tapaturmien ehkäisemiseksi.

Luotealla kirjataan Nollapeli-ilmoituskanavaan alihankkijoiden mukaan lukien

vuokratyön (Suomen liiketoimintojen ja Teollisuuspalvelut Ruotsin alihankkijat) Luo-

tean työtehtävissä sattuneet tapaturmat. Näiden osalta tapaturmien käsittelyssä

noudatetaan samaa toimintamallia kuin Luotean omien henkilöiden osalta. Luotea

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

suunnittelee turvallisuushavaintojen ja tapaturmailmoitusten perusteella tarvittavat

tapaturmia ehkäisevät toimet. Alihankkijoiden tekemät ennakoivat toimet ovat

mukana Luotean raportoinnissa.

Luotea pyrkii lisäämään toimitusketjun työntekijöiden työturvallisuusosaamista ja

parantaa heidän työturvallisuuttaan myös tulevaisuudessa. Kaikkiin Nollapeli-ilmoi-

tuskanavaan tulleisiin turvallisuushavaintoihin annetaan vastaukset ilmoituksen

tekijälle ja myös kaikki tapaturmat tutkitaan ja niiden juurisyyt pyritään löytämään.

Luotean tavoitteena on kehittää pitkän aikavälin yhteistyötä toimittajien kanssa ja

tarjota heidän henkilöstölleen vakaa ja turvallinen työympäristö.

S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten

hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen

ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

liittyvät tavoitteet

Luotea on asettanut koko konsernia koskevat tavoitteet, jotka liittyvät toimitusketjun

työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten hallintaan ja toimitusketjun läpinäkyvyyden

parantamiseen:

• 80% toimittajia koskevien eettisten periaatteiden -kattavuus valitulle han-

kinnan ostoille vuonna 2025. Valittujen toimijoiden ulkopuolelle on jätetty mm.

viranomaiset, rahoitus- ja vakuutusyhtiöt sekä toimittajat joihin kohdistuu

vähäisesti ostoja (alle 20 000€/vuosi). Tavoitteen tarkoituksena on varmistaa,

että kaikki toimittajat olennaisilta osin sitoutuvat yrityksen eettisiin periaattei-

siin, mukaan lukien työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen ja turvalliset

työolot.

• 70% valituista toimittajista hankinnan spendin perusteella on itsearviointipro-

sessin piirissä vuonna 2025. Valittujen toimijoiden ulkopuolelle on jätetty mm.

viranomaiset, rahoitus- ja vakuutusyhtiöt sekä toimittajat joihin kohdistuu

vähäisesti ostoja (alle 20 000€/vuosi).Tavoitteen avulla pyritään keräämään

kattavaa tietoa toimittajien käytännöistä ja mahdollisista riskeistä, sekä paran-

tamaan toimitusketjun vaatimuksenmukaisuuden hallintaa.

Tavoitteiden avulla seurataan mahdollisia toimitusketjun kielteisiä vaikutuksia ja

edistetään vastuullisia toimintatapoja koko ketjussa.

Seuranta Eettisten periaatteiden kattavuudesta ja itsearviointien toteutumisesta

aloitettiin 2024 aikana, jolloin myös asetettiin tavoitteet ensimmäistä kertaa. Tavoit-

teet ovat absoluuttisia ja asetetaan vuosittain. Vuoden 2024 lopussa 59% toimit-

tajista oli sitoutunut Luotean eettisiin periaatteisiin tavoitteen ollessa 85% ja 55 %

toimittajista oli suorittanut Luotean itsearviointikyselyn tavoitteen ollessa 60 %.

Vuoden 2025 aikana tarkennettiin seurantaa siten että määriteltiin tarkemmin mitä

hankintoja seuranta koskee.

Luotean 2025 tavoitteet on kehitetty Luotean hankinnan toimesta yhteistyössä

vastuullisuusorganisaation kanssa. Ne on hyväksynyt toimitusjohtaja ja johtoryhmä

sekä hallitus. Tavoitteiden luonteen vuoksi yhtiö ei ole käynyt suoraa vuoropuhelua

arvoketjun työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Tavoitteet perustuvat

kuitenkin yrityksen toimittajaverkoston analyysiin ja yleisesti hyväksyttyihin vastuulli-

suuskäytäntöihin.

Luotea pyrkii parantamaan toimitusketjun läpinäkyvyyttä itsearviointiproses-

sien ja seurannan avulla, jotta mahdolliset kielteiset ja myönteiset vaikutukset

voidaan tunnistaa ja huomioida jatkossa hankinnan tavoitteiden kehittämisessä.

Seurannan tuloksia käytetään tunnistamaan toimitusketjun nykykäytäntöjen vah-

vuuksia ja kehityskohteita, sekä arvioimaan tavoitteiden vaikuttavuutta.

Laskentaperiaatteet

Luotea seuraa toimittajia koskevien tavoitteiden täyttymistä valittuihin kokonaisos-

toihin perustuen. Raportointi perustuu konsernin käyttämän ulkoisen palveluntarjo-

ajan toimittajahallintapalvelusta saataviin tietoihin.

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

G1-1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat

toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

Luotean liiketoiminnan harjoittamisen vaatimuksenmukaisuutta ja yhtiön yritys-

kulttuuria ohjaavat soveltuvan lainsäädännön lisäksi yhtiön politiikat ja periaatteet.

Hallintoa ja yrityskulttuuria koskevat politiikat ja periaatteet käsittävät hyvän hal-

linnon periaatteet, joita yhtiö noudattaa kaikessa toiminnassaan ja kaikissa toimin-

tamaissa.

Luotea on myös sitoutunut tukemaan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen

ihmisoikeuksia, työntekijöitä ja ympäristöä sekä korruption vastustamista koskevia

periaatteita.

Luotean hallitus hyväksyy yhtiön eettiset periaatteet, ihmisoikeuspolitiikan, tiedo-

nantopolitiikan, veropolitiikan ja pörssiyhtiön hallinnointiin liittyvän koodiston. Toimi-

tusjohtaja ja johtoryhmä hyväksyvät muut konserninlaajuiset politiikat, kuten poli-

tiikan korruption ja lahjonnan estämiseksi sekä tietosuojapolitiikan.

Yrityskulttuuria luovien ja kehittävien politiikkojen jalkautuksesta vastaa konsernin

johtoryhmään kuuluvat henkilöstö- ja lakiasianjohtajat. Lakiosasto jalkauttaa poli-

tiikkoja linjaorganisaation tuella.

Luotealla yrityskulttuuria luodaan, kehitetään ja edistetään monenlaisilla toi-

menpiteillä. Verkko- ja luokkahuonekoulutuksilla varmistetaan, että henkilöstö on

tietoinen politiikoista ja periaatteista, joita heidän tulee noudattaa. Koulutuksissa

käydään läpi esimerkkejä tilanteista, joita henkilöstö saattaa kohdata. Koulutuksista

kirjataan kurssisuoritus, jotta henkilöstö- ja lakiosasto voivat varmistaa, että työn-

tekijät ovat suorittaneet kyseisen roolin kannalta keskeiset koulutukset. Yhtiöllä on

erilliset koulutukset henkilöstölle muun muassa eettisistä periaatteista, tietosuojasta

sisältäen tietoturvan sekä korruption ja lahjonnan estämisestä sisältäen hankinnan

lahjojen ja vieraanvaraisuuden vastaanottamisen ohjeistuksen.

Sisäisellä viestinnällä ja henkilöstöinfoilla kehitetään ja edistetään yhtiön yritys-

kulttuuria. Luotean intranetissä, sisäisissä uutiskirjeissä ja henkilöstöinfoissa käsi-

tellään eettiseen liiketoimintaan liittyviä teemoja säännöllisesti ja yhtiön johto kertoo

sitoutumisestaan periaatteisiin ja esimerkillään osoittaa niiden keskeisyyden yhti-

össä.

Yrityskulttuuria ja sitoutumista eettisiin periaatteisiin arvioidaan vuosittain henki-

löstötyytyväisyyskyselyssä, jossa koko henkilöstöllä on mahdollisuus nimettömänä

antaa palautetta esihenkilötyöstä, yhtiön sitoutumisesta vastuullisuuteen, arjen toi-

minnasta sekä erilaisista vaihtuvista teemoista. Henkilöstökyselyn vastausprosentti

on pysynyt hyvällä tasolla, vuoden 2025 tulos oli 78 % (77 %).

Henkilöstökyselyn tulokset käsitellään yhtiön hallituksessa, johtoryhmässä sekä tii-

mitasolla. Kyselyn tulokset analysoidaan ja niiden perusteella tehdään toimenpiteitä

tiimi- ja konsernitasolla.

Yrityskulttuurin kannalta keskeiset politiikat, periaatteet ja ohjeet

Eettiset periaatteet henkilöstölle

Luotean eettiset periaatteet henkilöstölle määrittävät odotukset Luotealaisten vas-

tuulliselle ja eettiselle toiminnalle. Periaatteissa edellytetään muun muassa lakien,

sääntöjen ja määräysten noudattamista, rehellistä ja läpinäkyvää toimintaa, ihmis-

oikeuksien ja työkavereiden kunnioittamista sekä turvallista työskentelyä. Eettiset

periaatteet toiselta nimeltään tapa toimia ohjeet hyväksyy yhtiön hallitus ja ne päivi-

tetään kahden vuoden välein. Eettisten periaatteiden jalkauttamisesta vastaa yhtiön

lakiasianjohtaja ja johtoryhmä seuraa ohjeiden noudattamista. Eettiset periaatteet

henkilöstölle ovat julkisia ja ne ovat saatavilla Luotean verkkosivuilla, intranetissä ja

toimipisteiden ilmoitustauluilla. Eettiset periaatteet on käsitelty vuoropuhelussa hen-

kilöstön edustajien kanssa.

Luotean tavoitteena on, että 100 % työsuhteisista työntekijöistä ja toimihenkilöistä

Suomessa ja Ruotsissa on suorittanut henkilöstön eettisten periaatteiden eli tapa

toimia ohjeiden verkkokoulutuksen, jossa perehdytään toimintaperiaatteiden sisäl-

töön ja käytännön esimerkkeihin. Tavoitteen toteutumista seurataan vuositasolla

aina vuoden lopussa. Tavoite on absoluuttinen ja sen on hyväksynyt hallitus. Tavoi-

tetta laadittaessa ei ole kuultu henkilöstöä.

Eettisten toimintaperiaatteiden verkkokoulutus on pakollinen osa jokaisen uuden

työntekijän perehdytystä. Toimihenkilöille ja työntekijöille on tarjolla omat verkko-

kurssinsa. Vuonna 2025 Luotea päivitti työntekijöille suunnatun koulutuksen, ja sen

suorittavat myös kaikki nykyiset työntekijät. Suomessa kurssin voi suorittaa myös

mobiililaitteella, mikä helpottaa osallistumista erityisesti liikkuvaa työtä tekevien

keskuudessa. Toimihenkilöille suunnattu laajempi verkkokoulutus on ollut käytössä

vuodesta 2023.

Eettiset periaatteet toimittajille

Luotealla on erilliset toimittajille suunnatut eettiset periaatteet, joissa kuvataan

odotukset toimitusketjun edustajille. Yhtiö edellyttää, että sen toimittajat tutustuvat

periaatteisiin ja toimivat niiden mukaisesti sekä kehittävät jatkuvasti toimintaansa

niiden mukaisesti. Periaatteet käsittelevät muun muassa korruptiota, lahjontaa,

tietoturvaa, lainmukaisuutta, ihmis- ja työoikeuksia, terveyttä ja turvallisuutta, toimit-

tajan itsearviointia sekä väärinkäytöksistä ilmoittamista.

Toimittaja vastaa siitä, että sen henkilöstö, toimittajat ja alihankkijat noudattavat

näitä periaatteita. Toimittajan on ilmoitettava Luotealle alihankkijoiden käytöstä.

Luotea voi pyytää toimittajia tekemään itsearvioinnin yhteistyön alkaessa tai sen

aikana. Toimittajien eettiset periaatteet hyväksyvät toimitusjohtaja ja johtoryhmä.

Toimittajien eettiset periaatteet päivitettiin vuonna 2025. Toimittajien eettisten peri-

aatteiden jalkauttamisesta vastaa yhtiön hankintajohtaja ja hankinnan johtoryhmä

seuraa niiden noudattamista. Eettiset periaatteet toimittajille ovat julkisesti saata-

villa Luotean verkkosivuilla. Ne ovat myös osa hankintasopimuksia.

Luotean tavoitteina on, että 80 % valittujen hankinnan ostojen toimittajista ostojen

perusteella laskettuna on sitoutunut toimittajien eettisiin periaatteisiin sekä 70 %

näistä toimittajista ostojen perusteella laskettuna on tehnyt itsearvioinnin vuonna

2025. Valittujen toimijoiden ulkopuolelle on jätetty viranomaiset, rahoitus- ja vakuu-

tusyhtiöt sekä toimittajat, joihin kohdistuu vähäisesti ostoja (alle 20000 €/vuosi).

Tavoitteet ovat absoluuttisia ja asetetaan vuosittain. Vuodesta 2025 eteenpäin toi-

mittajien eettiset periaatteet ovat sisältyneet jokaiseen uuteen sopimukseen ja eet-

tiset periaatteet hyväksytetään erikseen niillä toimittajilla, joilla on jo olemassa oleva

sopimus. Luotettavaa tietoa lähtötasosta ei ole saatavilla, sillä palvelulinjojen rapor-

tointikäytänteet ovat vaihdelleet. Luotea ei ole tehnyt selvitystä sopimuskattavuu-

desta. Tavoite on hyväksytty hallituksessa. Luotea ei ole käynyt suoraa vuoropuhelua

toimittajien kanssa tavoitteesta.

Korruption ja lahjonnan estämisen politiikka

Luotean korruption ja lahjonnan estämisen politiikka määrittää konsernin peli-

säännöt korruption ja lahjonnan estämiseksi. Yhtiö noudattaa voimassa olevaa

lainsäädäntöä kaikessa toiminnassaan. Luotea on sitoutunut YK:n yleissopimuksen

mukaisiin korruption ja lahjonnan torjuntaan koskeviin toimintaperiaatteisiin. Luotea

kieltää kaikenlaisen lahjonnan ja korruption. Yhtiö ottaa politiikassa kantaa muun

muassa lainmukaiseen ja eettiseen liiketoiminnan harjoittamiseen, reiluun kilpai-

luun, hyväksyttävään vieraanvaraisuuteen, eturistiriitojen välttämiseen sekä korrup-

tion ja lahjonnan tunnistamiseen ja estämiseen.

Luotean politiikan korruption ja lahjonnan estämiseksi hyväksyy toimitusjohtaja

ja johtoryhmä. Vastuu Luotean korruption ja lahjonnan estämistä koskevasta politii-

kasta ja sen jalkauttamisesta kuuluu lakiasiainjohtajalle ja sitä seuraa johtoryhmä.

Luotea päivittää politiikan kahden vuoden välein. Politiikka kattaa konsernin kaikki

yhtiöt ja toimialat ja se koskee omaa työvoimaa kaikissa toimintamaissa ja muita lii-

ketoimintaan osallistuvia tahoja, kuten konsultteja. Politiikka on käsitelty vuoropuhe-

luissa henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa sekä European Works Councilin

kokouksessa.

Yhtiö on arvioinut, että sen sisäisistä toiminnoista hankinta, myynti sekä liiketoi-

minnan johto ovat alttiimpia korruptiolle ja lahjonnalle. Näissä rooleissa korruption

ja lahjonnan estämisen verkkokurssin suorituksia seurataan erityisen tarkkaan ja

mikäli henkilö ei suorita kurssia määräajan sisällä, hänen kanssaan käydään eril-

linen keskustelu korruption ja lahjonnan estämisestä. Korruption ja lahjonnan vas-

tainen politiikka on julkinen ja se on saatavilla Luotean verkkosivuilla ja intranetissä.

Toimia korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi on kuvattu tar-

kemmin kohdassa G1-3, s. 78.

Luotean tavoitteena on, että kaikki työntekijät toimivat politiikan mukaisesti.

Lisäksi yhtiö varmistaa, että toiminnan kannalta keskeiseksi tunnistetut toimihen-

kilöt ja johto suorittavat politiikan sisältöihin perehdyttävän verkkokoulutuksen 100

prosenttisesti vuoteen 2026 mennessä. Tavoite on absoluuttinen ja koskee koko

Luotean omaa toimintaa Suomessa ja Ruotsissa.

Luotealla on ollut korruption ja lahjonnan vastaisen politiikka voimassa vuodesta

2024. Politiikka päivitetään kahden vuoden välein. Yhtiö teki myös politiikan sisäl-

löistä verkkokoulutuksen, joka pyrkii korruption ja lahjonnan estämiseen. Vuonna

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

Asemavaltuutusohje

Asemavaltuutusohje määrittelee päätöksentekoelimet ja päätöksentekojärjestyksen

Luotealla. Ohjeessa määritellään, kuka voi tai kenen pitää päättää asioista ja mihin

euromäärään saakka. Siinä määritellään myös, milloin päätöksenteko pitää viedä

ylemmälle tasolle ja milloin pitää konsultoida lakiosastoa tai muuta asiantuntijaor-

ganisaatioita ennen päätöksentekoa. Päätökset tulee tehdä määriteltyjen linjausten

mukaisesti. Asemavaltuutusohjeesta vastaa henkilöstö- ja lakiasianjohtaja laki-

osaston tuella. Asemavaltuutusohje koskee koko henkilöstöä ja sen hyväksyy toimi-

tusjohtaja ja johtoryhmä. Ohje on päivitetty vuonna 2025.

Laskentaperiaatteet

Verkkokurssien suoritusmäärä ilmaistaan prosentteina kohdeyleisöstä. Koulutus-

kattavuudella kuvataan sitä, kuinka suuri osa raportointikauden lopussa aktiivisista

työsuhteisista työntekijöistä tai hallituksen jäsenistä, joille kyseinen koulutus on osoi-

tettu, on sen hyväksytysti suorittanut. Koulutuksen suoritus- ja osoitustiedot saa-

daan suoraan Luotean omista järjestelmistä.

Kielletystä toiminnasta ilmoittaminen

Mikäli henkilöstö havaitsee tai epäilee Luotealla kiellettyä toimintaa, kuten korrup-

tiota, lahjontaa tai eturistiriitatilanteita, niistä tulee ilmoittaa omalle esihenkilölle,

henkilöstöhallinnolle tai lakiosastolle. Ilmoituksen voi myös tehdä Luotean Ilmoi-

tuskanavan kautta. Ilmoituksen ilmoituskanavaan voi tehdä nimettömänä. Linkki

ja ohjeistus ilmoituskanavaan löytyy yhtiön intranetistä ja verkkosivuilta, eettisistä

periaatteista henkilöstölle, eettisistä periaatteista toimittajille sekä ilmoitustauluilta.

Luotea kannustaa omaa työvoimaa ja toimitusketjun edustajia puhumaan, jos he

epäilevät eettisten periaatteiden tai korruption ja lahjonnan vastaisen politiikan rik-

komista tai jos he saavat tietää rikkomuksesta, erityisesti tapauksissa, joissa heille

tarjotaan lahjusta, heitä pyydetään antamaan lahjus tai jos he epäilevät, että tiettyyn

tapahtumaan liittyy lahjontaa.

Ilmoituskanavaan tulee satunnaisesti myös sinne kuulumattomia ilmoituksia,

jotka ohjataan oikeaan kanavaan. ’Kaikki ilmoitukset liittyen epäeettiseen toimin-

taan’ sisältää kaikki epäeettisen toiminnan ilmoituskanaviin tulleet ilmoitukset, riip-

pumatta ilmoituksen sisällöstä. Tutkintaan johtaneiden ilmoitusten luvusta on pois-

tettu muihin kanaviin ohjatut ilmoitukset ja yhteydenotot.

Luotea tutkii kaikki epäillyt rikkomukset. Kenellekään, joka hyvässä uskossa

ilmoittaa ilmoituskanavalainsäädännön soveltamisalaan kuuluvista epäilyistään

ja osallistuu mahdollisten väärinkäytösepäilyiden tutkintaan ja selvittämiseen, ei

aiheudu tämän johdosta kielteisiä seuraamuksia, kuten myöhempää syrjinnän koh-

teeksi tai epäedulliseen asemaan joutumisen riskiä. Luotea ryhtyy kurinpitotoimiin

kaikkia niitä vastaan, joiden todetaan syyllistyneen mahdollisiin kiellettyihin kostotoi-

miin.

Ilmoituskanavaan tulleita ilmoituksia tutkivat Luotean Compliance Officer, laki-

osasto tai muut lakiasiainjohtajalle raportoivat henkilöt, joilla on oikeustieteen mais-

terin tai muu soveltuva koulutus. Luotean compliance-työryhmä käsittelee kaikki

tutkintaan johtaneet ilmoitukset ja työryhmä raportoi kaikki rikkomukset ja kriittiset

ilmoitukset hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

2025 verkkokurssin oli suorittanut 93 % niistä henkilöistä, jotka yhtiö on arvioinut

altteimmiksi korruptiolle ja lahjonnalle. Verkkokoulutus tulee uusia 2-3 vuoden välein

ja uudet henkilöt, jotka on tunnistettu toiminnan kannalta keskeiseksi, suorittavat

koulutuksen työsuhteen alussa.

Vuonna 2025 Luotea varmisti, että mahdollinen korruptio ja lahjonta havaitaan

muistuttamalla nimettömän ilmoituskanavan käytöstä koko henkilöstölle ja arvo-

ketjun työntekijöille.

Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikat

Tietosuojapolitiikka määrittelee Luotealla sisäisesti hyväksytyt tietosuojaperiaatteet

asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien sekä työntekijöiden

ja työnhakijoiden henkilötietojen käsittelemiseksi. Tietosuojapolitiikalla ja politiikasta

johdetuilla toimintokohtaisilla tietosuojaohjeistuksilla Luotea pyrkii varmistamaan

henkilötietojen lainmukaisen käsittelyn ja asianmukaisen tietosuojan tason. Tie-

tosuojapolitiikkaa täydentää erillinen tietoturvapolitiikka, jonka ohjaavina tekijöinä

ovat ulkoiset sekä sisäiset vaatimukset, kuten lainsäädännön ja viranomaisten aset-

tamat vaatimukset, sopimusperusteiset vaatimukset sekä yleinen tietoturvaan ja

siihen kohdistuviin uhkiin liittyvä tilanne ja kehitys. Tietoturvapolitiikan toteuttamista

tuetaan täydentävillä tietoturvaohjeilla, -määrityksillä, -suunnitelmilla sekä -koulu-

tuksilla. Tietosuoja- ja turvapolitiikat koskevat koko yhtiötä.

Tietosuojapolitiikan on hyväksynyt hallitus ja tietoturvapolitiikan toimitusjohtaja ja

johtoryhmä. Politiikat arvioidaan ja päivitetään tarvittaessa kahden vuoden välein.

Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja vastaa tietosuojapolitiikan jalkauttamisesta sekä

tietosuojalainsäädännön ja tietosuojaohjeistuksen noudattamisen seurannasta

Luotealla. Tietohallintojohtaja vastaa tietoturvapolitiikan jalkauttamisesta ja seuran-

nasta.

Luotea on käynyt tietosuojapolitiikasta suoraa vuoropuhelua henkilöstön kanssa

2025 politiikan päivityksen yhteydessä. Tietosuojapolitiikka on julkinen ja se on saa-

tavilla Luotean verkkosivuilla ja intranetissä. Tietoturvapolitiikka on tarkoitettu vain

yhtiön sisäiseen käyttöön ja se on työntekijöiden saatavilla intranetissä.

Luotea tarjoaa työntekijöille ohjeistusta ja koulutusta tietosuoja- ja tietotur-

va-asioissa. Kaikkien työntekijöiden tulee tuntea työtehtäviinsä liittyvät tietosuoja- ja

tietoturvavelvoitteet ja noudattaa niitä. Vuonna 2025 toimihenkilöistä 92 % oli suorit-

tanut tietoturvapolitiikan sisältöihin perehdyttävän verkkokoulutuksen, joka sisältää

myös tietosuojapolitiikan keskeisimmät aihealueet.

Hankinnan lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskeva ohje

Luotealla on erillinen ohje liittyen lahjojen ja vieraanvaraisuuden vastaanottamiseen

toimittajalta tai niiden antamiseen. Ohje täydentää Luotean eettisiä periaatteita

henkilöstölle sekä korruption ja lahjonnan estämisen politiikkaa. Ohjeessa määritel-

lään kohtuullinen lahja tai vieraanvaraisuus, jonka Luotealainen voi ottaa vastaan,

ja missä tilanteissa minkäänlaista vieraanvaraisuutta ei voida vastaanottaa. Ohje

koskee Luotean johtoa ja kaikkia hankintoja tekeviä. Ohjeen on hyväksynyt toimitus-

johtaja ja johtoryhmä. Ohjeen päivityksestä ja jalkauttamisesta vastaa hankinnoista

vastaava johtaja. Luotea ei ole määritellyt ohjeelle tavoitteita.

Koulutuskattavuus, % 2025 2024

Eettiset periaatteet henkilöstölle 68 64

Toimihenkilöt 96 84

Työntekijät 61 59

Tietoturva 70 68

Toimihenkilöt 92 85

Työntekijät 65 64

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen 93 83

Avainasemassa toimivat henkilöt 94 81

Hallinto-, johto- ja valvontaelimet 89 91

Hyvän hallintotavan tai eettisen yrityskulttuurin

vastaiset tapaukset 2025 2024

Kaikki ilmoitukset liittyen epäeettiseen toimintaan 24 23

Tutkintaan johtaneet ilmoitukset 8 15

Hallitukselle raportoidut kriittiset ilmoitukset 0 0

Kilpailun vastainen toiminta 1 0

Oikeustoimet kilpailun vastaisesta toiminnasta 0 0

Korruption ja lahjonnan

torjuntakoulutuksen kattavuus

Avainasemassa

toimivat henkilöt

Hallinto-, johto-, ja

valvontaelimet

Koulutuksen kattavuus, henkilöä

Henkilöstön määrä 141 44

Koulutuksen saaneet 133 39

Koulutusmenetelmä ja koulutuksen

kesto, tuntia

Tietokoneavusteinen koulutus 0.5 0.5

Toistuvuus

Koulutuksen uusiminen 2-3 vuoden välein 2-3 vuoden välein

Käsitellyt aiheet

Lahjat ja lahjonta X X

Eturistiriidat X X

Kestitseminen X X

Korruptio X X

Sponsorointi X X

Viranomaisyhteistyö

Menettelyt epäiltäessä/havaittaessa X X

Kestävyysrapori

Vuosikertomus 2025

Hallituksen toimintakertomus

G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja

havaitseminen

Luotealla on erillinen lahjonnan ja korruption vastainen politiikka, jonka toimitusjoh-

taja ja johtoryhmä on hyväksynyt. Politiikan jalkautuksesta vastaa lakiasianjohtaja

yhdessä lakiosaston kanssa. Liiketoiminta tukee lakiosastoa jalkautuksessa.

Yhtiö on määritellyt roolit, joissa alttius korruptiolle on muita rooleja suurempi.

Näitä rooleja ovat hankinnan, myynnin ja liiketoiminnan johdon roolit mukaan lukien

konsernin johtoryhmä. Kaikki näissä rooleissa (100 %) työskentelevät henkilöt kou-

lutetaan Luotean lahjonnan ja korruption vastaisen politiikan sisältöön sekä tapau-

sesimerkkeihin ja koulutussuorituksia seurataan. Vuoden 2025 osalta 93 % edellä

mainituissa rooleissa työskentelevistä henkilöistä olivat suorittaneet korruption ja

lahjonnan vastaisen koulutuksen. Tarkempi kuvaus toimintaperiaatteista on annettu

kohdassa G1-1, s. 76.

Yhtiöllä on erillinen verkkokoulutus korruption ja lahjonnan estämiseksi. Koulutus

määrittelee yhtiössä kielletyt käytännöt, antaa näistä tapausesimerkkejä ja kertoo,

miten toimia, jos organisaatiossa kohtaa tai epäilee korruptiota tai lahjontaa. Koulu-

tuksen kesto on noin 30 minuuttia.

Korruptio- ja lahjontaepäilyistä voi ilmoittaa omalle esihenkilölle, henkilöstöhallin-

nolle, lakiosastolle tai ilmoituskanavan kautta. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä

ilmoituskanavaan.

Ilmoituksia käsittelevät Luotean Compliance Officer, lakiosasto tai lakiasiainjohta-

jalle raportoivat henkilöt, joilla on oikeustieteen maisterin tai muu soveltuva koulutus.

Ilmoituksia käsittelevät henkilöt eivät käsittele omaan organisaatioonsa kohdistuvia

ilmoituksia ja ovat näin erillään asiaan osallisesta komentoketjusta.

Ilmoitukset käsitellään Luotean compliance-työryhmässä sekä raportoidaan halli-

tuksen tarkastusvaliokunnalle kerran vuodessa.

G1-4 – Korruptio- tai lahjontatapaukset

Luotean tietoon ei tullut yhtään korruptioon tai lahjontaan liittyvää rikkomusta kat-

sauskaudella eikä yhtiö maksanut sakkoja tai sanktioita korruptioon tai lahjontaan

liittyen. Luotean johdon edustajia ei ole tuomittu lahjonnasta tai korruptiosta.

Vuoden 2025 aikana on saapunut yksi ilmoitus kilpailunvastaiseen toimintaan liit-

tyen. Ilmoitus liittyy väitettyyn lahjontaan ja on vielä selvityksessä.

Vuosikertomus 2025

Konsernin tunnusluvut

Konsernin tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80

Tunnuslukujen laskentaperusteet . . . . . . . . . 82

Konsernin tunnusluvut

Vuosikertomus 2025

Konsernin tunnusluvut

Osakekohtaiset tunnusluvut

2025 2024 2 0 2 3 

Osakekohtainen tulos, EUR, jatkuvat toiminnot 0,03 -0,82 0,77

Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR, jatkuvat toiminnot 0,03 -0,82 0,76

Osakekohtainen tulos, EUR 4,23 -0,05 0,77

Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR 4,23 -0,05 0,76

Oma pääoma/osake, EUR 1,08 5,48 6,06

Osinko/osake, EUR 0,07 0,50 0,49

Osinko/tulos, %, jatkuvat toiminnot 216,2 n/a 64,0

Osinko/tulos, % 1,7 n/a 64,0

Efektiivinen osinkotuotto,%, jatkuvat toiminnot   2,7 6,4 5,0

Efektiivinen osinkotuotto,% 0,7 6,4 5,0

Hinta/voittosuhde (P/E)  86 -173,3 12,8

Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen/osake, EUR 1,16 1,07 1,33

Tilikauden

alin kaupantekokurssi, EUR 7,7 7,71 9,00

ylin kaupantekokurssi, EUR 10,7 10,36 11,84

keskikurssi, EUR 10,58 8,81 10,11

viimeinen kaupantekokurssi, EUR 10,62 7,87 9,80

Osakekannan markkina-arvo 31.12., MEUR 405,8 300,5 373,9

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl

keskimäärin vuoden aikana 38 180 38 164 38 127

vuoden lopussa 38 212 38 189 38 154

keskimäärin vuoden aikana laimennettu 38 246 38 268 38 232

Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl 6 600 8 605 5 649

% keskimääräisestä osakemäärästä 17,4 22,5 14,8

Osakkeiden vaihto, MEUR 62,9 75,8 57,1

 2025 Hallituksen ehdotus

 Ellei toisin mainita, lukuihin sisältyvät sekä jatkuvat toiminnot että lopetetut toiminnot. 31.12.2025 taseen luvut eivät sisällä lopetet-

tuja toimintoja.

 2025 luku perustuen 2.1.2026 osakekurssiin

 2023 luvut sisältävät jatkuvat ja lopetetut toiminnot, vaikka rivillä olisi maininta jatkuvista toiminnoista

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

2025 2024 2 0 2 3 

Liikevaihto, MEUR, jatkuvat toiminnot 346,0 349,5 802,1

Liikevoitto, MEUR, jatkuvat toiminnot 3,0 -31,8 37,3

% liikevaihdosta 0,9 -9,0 4,6

Oikaistu liikevoitto, MEUR, jatkuvat toiminnot 5,5 -0,3 37,9

% liikevaihdosta 1,6 0,1 4,7

EBITDA, MEUR, jatkuvat toiminnot 14,8 3,6 95,8

% liikevaihdosta 4,3 1 11,9

Tulos ennen veroja, MEUR, jatkuvat toiminnot 2,3 -32,6 34,6

% liikevaihdosta 0,7 -9,3 4,3

Tilikauden tulos, MEUR, jatkuvat toiminnot 1,2 -31,5 29,2

% liikevaihdosta 0,3 -9,0 3,6

Liiketoiminnan rahavirta, MEUR 75,6 81,4 93,6

Taseen loppusumma, MEUR 142,0 607,9 648,8

Oman pääoman tuotto, % (ROE) 1,0 -0,8 12,9

Sijoitettu pääoma, MEUR 60,9 396,1 425,0

Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) 77,8 3,3 10,1

Omavaraisuusaste, % 29,1 35,4 36,7

Nettovelkaantumisaste, % 10,1 73,2 69,5

Korolliset nettovelat, MEUR 4,1 153,0 160,9

Bruttoinvestoinnit, MEUR, jatkuvat toiminnot 1,3 1,4 60,3

% liikevaihdosta 0,4 0,4 7,5

Henkilöstö kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin 5 864 5 980 6 743

Henkilöstö kokopäiväiset ja osa-aikaiset yhteensä 5 007 7 441 8 159

 2025 laskentakaavassa käytetty jatkuvien toimintojen tilikauden tulosta

 Ellei toisin mainita, lukuihin sisältyvät sekä jatkuvat toiminnot että lopetetut toiminnot. 31.12.2025 taseen luvut eivät sisällä lopetet-

tuja toimintoja.

 2023 luvut sisältävät jatkuvat ja lopetetut toiminnot, vaikka rivillä olisi maininta jatkuvista toiminnoista

Vuosikertomus 2025

Konsernin tunnusluvut

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen

täsmäytys

Yhtiö julkaisee IFRS-tunnuslukujen ohella tiettyjä yleisesti käytettyjä muita tunnus-

lukuja, jotka ovat pääosin johdettavissa tuloslaskelmasta ja taseesta. Näiden tun-

nuslukujen laskentakaavat on esitetty kappaleessa Tunnuslukujen laskentaperus-

teet. Yhtiön näkemyksen mukaan tunnusluvut selventävät tuloslaskelman ja taseen

antamaa kuvaa toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ja vertailukelpoi-

suudesta.

Oikaistun liikevoiton täsmäytys liikevoittoon

1.1. — 31.12. MEUR 2025 2024

Liikevoitto 3,0 -31,8

Vertailtavuuteen vaikuttavat erät:

- liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä

aiheutuneet kulut 0,2 4,0

- liikearvon arvonalentuminen 0 23,3

- muut erät 2,3 4,1

Oikaistu liikevoitto, jatkuvat toiminnot 5,5 -0,3

Muut erät vuonna 2025 koostuvat pääasiassa käynnissä olevaan tehostamisohjel-

maan liittyvistä kuluista sekä Ruotsin tappiollisiin sopimuksiin ja riita-asioihin liitty-

vien varausten muutoksista. Muut erät vuonna 2024 koostuvat pääasiasssa Kiin-

teistöpalvelut Ruotsin tappiollisiin sopimuksiin ja riita-asioihin liittyvistä varauksista.

Bruttoinvestointien täsmäytys

1.1. — 31.12. MEUR 2025 2024

Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin 0,3 0,4

Lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin 1,0 0,9

Bruttoinvestoinnit, jatkuvat toiminnot 1,3 1,4

Sijoitetun pääoman tuotto-% segmenteittäin

1.1. — 31.12. MEUR 2025 2024

Kiinteistöpalvelut Suomi

Sijoitettu pääoma (MEUR), tilikauden alun ja

lopun keskiarvo 14,6 19,4

Liikevoitto 11,1 9,4

+ rahoitustuotot 0,6 0,6

Sijoitetun pääoman tuotto (MEUR) 11,7 10,0

Sijoitetun pääoman tuotto (%) 80,2 51,4

Kiinteistöpalvelut Ruotsi

Sijoitettu pääoma (MEUR), tilikauden alun ja

lopun keskiarvo 30,5 44,9

Liikevoitto  -5,3 -35,1

+ rahoitustuotot 0,1 0,1

Sijoitetun pääoman tuotto (MEUR) -5,2 -34,9

Sijoitetun pääoman tuotto (%) -17,2 -77,9

 Sisältää joulukuussa 2024 kirjatun 23,3 miljoonan euron liikearvon arvonalentumisen.

Vuosikertomus 2025

Konsernin tunnusluvut

Tunnuslukujen laskentaperusteet

Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakekohtainen tulos =

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos

Osakkeiden laimentamaton lukumäärä keskimäärin

Laimennettu osakekohtainen tulos =

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos

Osakkeiden laimennettu lukumäärä keskimäärin

Oma pääoma / osake =

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osakekohtainen osinko =

Tilikauden osingonjako

Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osinko/tulos, % =

Osakekohtainen osinko

Osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto, % =

Osakekohtainen osinko

Tilikauden päätöskurssi

Hinta/voittosuhde (P/E) =

Tilikauden päätöskurssi

Osakekohtainen tulos

Liiketoiminnan nettorahavirta investointien

jälkeen / osake

Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen

Osakkeiden laimentamaton lukumäärä keskimäärin

Osakekannan markkina-arvo =

Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivä-

nä ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita x tilikauden

päätöskurssi

 Laskentakaavoja sovelletaan myös pääomanpalautuksen tunnuslukuihin.

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Oikaistu liikevoitto = Liikevoitto +/- vertailtavuuteen vaikuttavat erät

Vertailtavuuteen vaikuttavat erät =

Olennaiset liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä tai ostoista aiheu-

tuneet kulut, liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot tai

-tappiot ja liiketoimintojen lopettamisista aiheutuneet kulut sekä muut

olennaiset tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät

EBITDA = Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset

Oman pääoman tuotto, % (ROE) =

Tilikauden tulos

Oma pääoma (tilikauden alun ja lopun keskiarvo)

Sijoitettu pääoma = Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat

Sijoitetun pääoman tuotto, % =

Liikevoitto + rahoitustuotot + osuus osakkuus- ja

yhteisyritysten tuloksesta

Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (tilikauden alun ja lopun keski-

arvo)

Omavaraisuusaste, % =

Oma pääoma

Taseen loppusumma - saadut ennakot

Nettovelkaantumisaste, % =

Korolliset nettovelat

Oma pääoma

Korolliset nettovelat = Korollinen vieras pääoma - rahavarat

Bruttoinvestoinnit =

Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin

ilman käyttöoikeusomaisuuseriä ja muita oikaisuja ml. raskaan vuok-

rakaluston hankinnat ja yrityskaupat

x 100

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernin päälaskelmat

Konsernin tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .84

Konsernin laaja tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . .84

Konsernitase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .85

Konsernin rahavirtalaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . .86

Laskelma konsernin oman pääoman

muutoksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . .88

Emoyhtiön tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124

Hallituksen voitonjakoehdotus ja

tilinpäätösmerkintä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133

Taloudellinen tulos

1.1 Segmentti-informaatio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90

1.2 Myyntituotot asiakassopimuksista . . . . . . . . . . . . 92

1.3 Liiketoiminnan muut tuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93

1.4 Materiaalit ja palvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94

1.5 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut . . . . . . . . 94

1.6 Liiketoiminnan muut kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94

1.7 Osakeperusteiset maksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95

1.8 Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut . . . . . . . . . . . . . 97

1.9 Poistot ja arvonalentumiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97

1.10 Rahoitustuotot ja -kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98

1.11 Tuloverot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98

Operatiiviset varat ja velat

2.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset . . . . . . . . . . . . 101

2.2 Vaihto-omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .101

2.3 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat . . . . . . . . . 102

2.4 Muut pitkäaikaiset velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102

2.5 Varaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102

2.6 Eläkevelvoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä

muut pitkäaikaiset varat

3.1 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet . . 106

3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset . . . . . . . 107

3.3 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet . . . . . . . . 108

3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja ..................

vuokrasopimusvelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109

3.5 Muut pitkäaikaiset varat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110

Rahoitusriskit ja pääomarakenne

4.1 Rahoitusvarat ja -velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112

4.2 Rahoitusriskien hallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114

4.3 Oma pääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116

4.4 Osakekohtainen tulos ja osinko . . . . . . . . . . . . . . . 117

4.5 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat . . . . . . . . 117

Konsolidointi ja muut liitetiedot

5.1 Yhdistelyperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119

5.2 Konserniyritykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119

5.3 Hankitut liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120

5.4 Lähipiiritapahtumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121

5.5 Tilintarkastuskustannukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121

5.6 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat . . . . . . . 121

Lopetetut toiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122

Tilinpäätös

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernin päälaskelmat

Konsernin tuloslaskelma

1.1. — 31.12. MEUR 2025 2024 Liite

Jatkuvat toiminnot

Liikevaihto 346,0 349,5 1.2

Liiketoiminnan muut tuotot 0,8 2,0 1.3

Materiaalit ja palvelut -99,3 -105,8 1.4

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -201,6 -201,6 1.5

Liiketoiminnan muut kulut -31,1 -40,5 1.6

Poistot ja arvonalentumiset -11,8 -12,1 1.9

Liikearvon arvonalentuminen - -23,3 1.9, 3.2

Liikevoitto 3,0 -31,8

Rahoitustuotot 0,5 0,7 1.10

Rahoituskulut -1,1 -1,5 1.10

Kurssierot (netto) -0,1 -0,0 1.10

Rahoitustuotot ja -kulut -0,7 -0,8 1.10

Tulos ennen veroja 2,3 -32,6

Tuloverot -1,1 1,1 1.11

Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot 1,2 -31,5

Tilikauden tulos, lopetetut toiminnot 160,4 29,7 6

Tilikauden tulos 161,7 -1,7

Tilikauden tuloksen jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille 161,7 -1,7

Jatkuvat toiminnot 1,2 -31,5

Lopetetut toiminnot 160,4 29,7

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu

osakekohtainen tulos:

Osakekohtainen tulos, EUR 4,23 -0,05 4.4

Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR 4,23 -0,05 4.4

Osakekohtainen tulos, EUR, jatkuvat toiminnot 0,03 -0,82 4.4

Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR, jatkuvat toiminnot 0,03 -0,82 4.4

Osakekohtainen tulos, EUR, lopetetut toiminnot 4,20 0,78 4.4

Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR, lopetetut toiminnot 4,20 0,78 4.4

Konsernin laaja tuloslaskelma

1.1. — 31.12. MEUR 2025 2024 Liite

Tilikauden tulos 161,7 -1,7

Muut laajan tuloksen erät, veroilla vähennettynä

Erät, joita ei siirretä myöhemmin tulosvaikutteiseksi

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittämisestä

johtuvat erät, jatkuvat toiminnot 0,0 -0,0 2.6

Erät, joita ei siirretä myöhemmin tulosvaikutteiseksi, yhteensä 0,0 -0,0

Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi

Muuntoerot, jatkuvat toiminnot 1,2 -1,8

Muuntoerot, lopetetut toiminnot 0,7 -0,3

Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi, yhteensä 1,9 -2,1

Muut laajan tuloksen erät, yhteensä 1,9 -2,1

Tilikauden laaja tulos, verojen jälkeen 163,6 -3,8

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen

Emoyhtiön omistajille 163,6 -3,8

Jatkuvat toiminnot 2,4 -33,2

Lopetetut toiminnot 161,2 29,4

Lisätietoja konsernin laajan tuloslaskelman veroista on esitetty liitetiedossa 1.11 Tuloverot.

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernin päälaskelmat

Konsernitase

31.12. MEUR	2025	2024	Liite
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet			3.1
Liikearvo	38,8	157,0
Muut aineettomat hyödykkeet	4,8	42,2
	43,6	199,2
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	6,3	164,3	3.3
Käyttöoikeusomaisuuserät	14,6	69,1	3.4
	20,9	233,4
Muut pitkäaikaiset varat
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	-	18,9	3.5
Muut osakkeet ja osuudet	0,1	0,2	3.5
Laskennalliset verosaamiset	2,1	2,0	1.9
Muut pitkäaikaiset saamiset	0,4	1,0	3.5
	2,6	22,0
Pitkäaikaiset varat yhteensä	67,1	454,7
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	-	9,2	2.2
Myyntisaamiset	36,7	86,5	2.1, 4.1
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät	8,8	16,1	1.2, 2.1, 4.1
Tuloverosaamiset	0,6	0,3	2.1
Muut saamiset	13,1	7,1	2.1, 4.1
Rahavarat	15,7	33,9	4.1
Lyhytaikaiset varat yhteensä	7 4,9	153,2
VARAT YHTEENSÄ	142,0	607,9

31.12. MEUR	2025	2024	Liite
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma			4.3
Osakepääoma	1,0	19,4
Muut rahastot	-11,6	-13,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	0,1	0,6
Kertyneet voittovarat	51,6	202,7
Oma pääoma yhteensä	4 1,1	209,2
Velat
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	4,5	26,6	1.9
Eläkevelvoitteet	0,9	1,1	2.6
Varaukset	-	9,0	2.5
Lainat	5,0	115,1	4.1
Vuokrasopimusvelat	8,8	53,2	3.4, 4.1
Muut velat	-	13,4	2.4
	19,2	218,4
Lyhytaikaiset velat
Lainat	-	0,5	4,1
Vuokrasopimusvelat	6,0	18,1	3.4, 4.1
Ostovelat ja muut velat	73,7	158,8	2.3, 4.1
Tuloverovelat	0,2	0,3	2.3
Varaukset	1,8	2,5	2.5
	81,6	180,3
Velat yhteensä	100,9	398,7
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	142,0	607,9

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernin päälaskelmat

Konsernin rahavirtalaskelma 

1.1. —31.12. MEUR	2025	2024	Liite
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos	161,7	-1,7
Oikaisut
Verot	7,7	6,1	1.11
Poistot ja arvonalentumiset	53,3	79,2	1.9
Rahoitustuotot ja -kulut	7,8	8,6	1.10
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot	-0,6	-1,3
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-1,9	-3,2	3.5
Varaukset	-3,8	3,6	2.5
Jakautumiseen liittyvät ei-rahavirtavaikutteiset oikaisut	-133,8	-
Muut oikaisut	0,9	1,2
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	91,4	92,5
Käyttöpääoman muutos
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	-12,7	14,6
Vaihto-omaisuuden muutos	-0,2	-1,4
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	8,2	-9,9
Käyttöpääoman muutos	-4,7	3,2
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-10,6	-9,2
Saadut korot ja muut rahoitustuotot	0,6	0,8
Maksetut verot	-1,1	-5,9
Liiketoiminnan nettorahavirta	75,6	81,4

1.1. —31.12. MEUR	2025	2024	Liite
Investointien rahavirta
Hankitut tytäryritykset ja liiketoiminnat vähennettynä hankintahetken ra- havaroilla	-11,1	-1,5	5.3
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin	-23,4	-42,7
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit	1,5	1,9
Saadut osingot yhteisyritykseltä	1,6	1,8
Osinkotuotot muista pitkäaikaisista sijoituksista	0,0	0,0
Investointien nettorahavirta	-31,4	-40,5
Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen	44,2	40,8
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot	30,0	60,0	4.1
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-30,0	-60,0	4.1
Pitkäaikaisten lainojen nostot	55,0	-	4.1
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-40,9	-0,6	4.1
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	-20,2	-20,4
Maksetut osingot	-19,1	-18,7
Rahoituksen nettorahavirta	-25,2	-39,7
Rahavarojen nettomuutos	19,0	1,1
Rahavarat tilikauden alussa	33,9	32,9
Jakautumisen vaikutus nettovaroihin 	-37,4	-
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	0,1	-0,1
Rahavarat taseessa tilikauden lopussa	15,7	33,9	4.1

 Sisältää sekä jatkuvien että lopetettujen toimintojen rahavirrat.

 Jakautumisen vaikutus rahavaroihin sisältää Lassila & Tikanojalle siirtyneet rahavarat.

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernin päälaskelmat

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

			Sijoitetun vapaan	Kertyneet	Oma pääoma
MEUR	Osakepääoma	Muuntoerorahasto	pääoman rahasto	voittovarat	yhteensä	Liite
Oma pääoma 1.1.2024	19,4	-11,5	0,6	222,8	231,3
Laaja tulos
Tilikauden tulos jatkuvat toiminnot				-31,5	-31,5
Tilikauden tulos lopetetut toiminnot				29,7	29,7
Muut laajan tuloksen erät jatkuvat toiminnot		-1,8		-0,0	-1,8
Muut laajan tuloksen erät lopetetut toiminnot		-0,3			-0,3
Tilikauden laaja tulos yhteensä	-	-2,1	-	-1,7	-3,8
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeperusteiset etuudet				0,3	0,3	1.5
Maksetut osingot				-18,7	-18,7
Palautuneet osingot				0,0	0,0
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	-	-	-	-18,4	-18,4
Oma pääoma 31.12.2024	19,4	-13,5	0,6	202,7	209,2
Oma pääoma 1.1.2025	19,4	-13,5	0,6	202,7	209,2
Laaja tulos
Tilikauden tulos jatkuvat toiminnot				1,2	1,2
Tilikauden tulos lopetetut toiminnot				160,4	160,4
Muut laajan tuloksen erät, jatkuvat toiminnot		1,2		0,0	1,2
Muut laajan tuloksen erät, lopetetut toiminnot		0,7			0,7
Tilikauden laaja tulos yhteensä	-	1,9	-	161,7	163,6
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakepääoman alentaminen	-18,4		18,4		-
Osakeperusteiset etuudet				0,7	0,7	1.5
Maksetut osingot				-19,1	-19,1
Palautuneet osingot				0,0	0,0
Jakautumisessa siirtyneet varat käyvin arvoin				-313,3	-313,3
Muu jakautumisen vaikutus			-18,9	18,9	-
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	-18,4	-	-0,5	-312,7	-331,7
Oma pääoma 31.12.2025	1,0	-11,6	0,1	51,6	4 1,1

Ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksen perusteella Luotea Oyj alensi osakepääoman 1 000 000 euroon. Yhtiökokouksen päätöksen jälkeen Luotea Oyj kirjasi voittovaroista jakovelan Lassila & Tikanojalle siirtyvän

liiketoiminnan käypään arvoon ja jakautumishetkellä yhtiö kirjasi jakovelan tulokseen, mikä kompensoi konsernista lähtevien nettovarojen tulosvaikutusta. Jakautumisen yhteydessä Luotea Oyj:n sijoitetun vapaan

pääoman rahastoa purettiin ja konsernissa sijoitetun vapaan pääoman rahastoon syntyneet kirjaukset vanhoista optio-ohjelmista siirrettiin kertyneisiin voittovaroihin. Ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä yhtiön

osakepääomaa alennettiin jakautumissuunnitelman mukaisesti 18 399 tuhat euroa ja osakepääoman alennus siirrettiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osittaisjakautumisen toteuttamishetkellä osit-

taisjakautuminen on käsitelty järjestelynä omistajien kanssa IFRIC 17 -tulkinnan mukaisesti. Jakautumisvoitto on laskettu kiertotalousliiketoiminnan käyvän arvon ja konsernin taseesta jaettujen nettovarojen kirjanpi-

toarvon erotuksena. Jakautumisvoitto esitetään lopetettujen toimintojen tilikauden tuloksessa.

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernitilinpäätöksen

liitetiedot

Konsernin perustiedot

Luotea -konserni on kiinteistöihin ja laitoksiin erikoistunut palveluyritys, joka tarjoaa

kokonaisvaltaisia ratkaisuja kiinteistöjen koko elinkaarelle, yhdistäen energiatehok-

kuuden ja älykkään teknologian. Konsernilla on toimintaa Suomessa ja Ruotsissa.

Konsernin emoyritys on Luotea Oyj, jonka y-tunnus on 1680140-0. Luotea Oyj on

suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi. Yhtiön rekis-

teröity osoite on Kutomotie 2, 00380 Helsinki, Suomi.

Luotea Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on

LUOTEA.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteesta www.luotea.

com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Kutomotie 2, 00380 Hel-

sinki, Suomi.

Luotean Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan tilinpäätöksen julkaistavaksi

7. päivänä huhtikuuta 2026.

Osittaisjakautuminen ja lopetetut toiminnot

Lassila & Tikanojan Oyj:n kiertotalousliiketoiminta eriytettiin 31.12.2025 osittais-

jakautumisella itsenäiseen yhtiöön, jonka nimeksi tuli uusi Lassila & Tikanoja Oyj.

Luotea Oyj jatkaa kiinteistöpalvelut-liiketoimintaa. Tässä konsernitilinpäätöksessä

Luotea Oyj esittää kiertotalousliiketoiminnan Lopetettuina toimintoina IFRS 5 -stan-

dardin mukaan. IFRS 5 -standardin mukainen esittäminen ei kuvasta jatkuvien eikä

lopetettujen toimintojen kannattavuutta erillisinä yhtiöinä ennen osittaisjakautu-

mista.

IFRS 5 -standardin soveltaminen edellytti johdolta harkintaa erityisesti arvioi-

taessa, mitä koko konsernille yhteisiä tuottoja ja kuluja kohdistetaan lopetetuille

toiminnoille. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään konsernituloslaskelmassa

omalla rivillään erillään jatkuvien toimintojen tuotoista ja kuluista. Vertailukaudet

on oikaistu vastaavasti. Osittaisjakautumisen toteuduttua 31.12.2025 lopetettuihin

toimintoihin liittyvät varat ja velat siirrettiin Lassila & Tikanojalle. Yhtiön tilinpäätös-

hetken tase ei sisällä lopetettujen toimintojen varoja ja velkoja.

Osittaisjakautumisen toteuttamishetkellä osittaisjakautuminen on käsitelty jär-

jestelynä omistajien kanssa IFRIC 17 -tulkinnan mukaisesti. Jakautumisvoitto on

laskettu kiertotalousliiketoiminnan käyvän arvon ja konsernin taseesta jaettujen

nettovarojen kirjanpitoarvon erotuksena. Jakautumisvoitto esitetään lopetettujen

toimintojen tilikauden tuloksessa. Kiertotalousliiketoiminnan käypä arvo (313,3 mil-

joonaa euroa) määritettiin kertomalla Lassila & Tikanojan ensimmäisen kaupan-

käyntipäivän 2.1.2026 päätöskurssi (8,2 euroa) jakautumisvastikkeena annettujen

osakkeiden määrällä (38 211 724). Jaettujen nettovarojen kirjanpitoarvo oli

179,4 miljoonaa euroa, mikä johti 134,0 miljoonan euron jakautumisvoittoon tili-

kauden viimeisellä neljänneksellä. Osittaisjakautumisesta aiheutuneet kulut (5,7

miljoonaa euroa) on esitetty osana lopetettujen toimintojen tulosta. Jakautumis-

suunnitelman mukaisesti Luotea veloitti osan osittaisjakautumiseen liittyvistä

kuluista Lassila & Tikanojalta. Edelleenveloitus kirjattiin osittaisjakautumispäivänä

ja se vähensi osittaisjakautumisesta aiheutuneiden kulujen määrää lopetettujen

toimintojen tuloksessa 4,2 miljoonalla eurolla. Kiertotalousliiketoiminnasta omaan

pääomaan kertyneet kumulatiiviset muuntoerot (-0,2 miljoonaa euroa) kirjattiin

kuluksi lopetettujen toimintojen tulokseen osittaisjakautumishetkellä.

Lopetettujen toimintojen tiedot esitetään liitetiedossa 6 Lopetetut toiminnot.

Tuloslaskelmassa lopetettuihin toimintoihin on sisällytetty liikevaihto ja kulut, jotka

aiheutuivat suoraan kiertotalousliiketoiminnasta ja jotka poistuivat jatkuvilta liiketoi-

minnoilta osittaisjakautumisen jälkeen. Tuloslaskelma sisältää lisäksi jakautumis-

voiton ja osittaisjakautumisesta aiheutuvat kulut .

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kan-

sainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti. Kan-

sainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen

nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn

menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä

annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten,

IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten

mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina ellei toisin mainita.

Osittaisjakautumisen toteuduttua 31.12.2025 lopetettuihin toimintoihin liittyvät varat

ja velat siirrettiin Lassila & Tikanojalle. Yhtiön tilinpäätöshetken tase ei sisällä lope-

tettujen toimintojen varoja ja velkoja.

Lopetettujen toimintojen taloudellista informaatiota on esitetty liitetiedossa 6.

Liitetieto sisältää lopetettujen toimintojen tuloslaskelman, taseen ja rahavirtalas-

kelman. Taseessa on esitetty kiertotalousliiketoiminnan varat ja velat juuri ennen

osittaisjakautumista 31.12.2025.

Sovelletut uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat

Vuonna 2025 käyttöönotetut uudet ja uudistetut standardit ja

tulkinnat

Konserni on ottanut käyttöön IASB:n julkistamat uudet ja uudistetut standardit ja

tulkinnat, joita on sovellettava 1.1.2025 alkaen. Näillä standardeilla ei ole ollut vaiku-

tusta kuluneeseen tilikauteen eikä niillä odoteta olevan olennaista vaikutusta tule-

viin tilikausiin eikä odotettavissa oleviin liiketapahtumiin.

Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja uudistetut

standardit ja tulkinnat

Konserni ottaa uudet standardit ja tulkinnat käyttöön kunkin standardin ja tul-

kinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tili-

kauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta.

IASB julkaisi 9.4.2024 IFRS 18 -tilinpäätösstandardin. Standardi korvaa nykyisen

IAS 1 -standardin ”Tilinpäätöksen esittäminen” ja sillä muutetaan useita muita

IFRS-tilinpäätösstandardeja, kuten IAS 7 -standardia ”Rahavirtalaskelmat” ja IAS 8

-standardia ”Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden

muutokset ja virheet”. Standardi sisältää:

• uusia vaadittuja summia, välisummia ja kategorioita voittoa tai tappiota osoit-

tavassa laskelmassa,

• uusia vaatimuksia johdon määrittelemiä, tuloksellisuutta kuvaavia lukuja kos-

kevien tietojen antamisesta ja

• uusia esitettävien tietojen yhdistämisen ja erittelemisen periaatteita.

Yhtiö analysoi parhaillaan uuden stardardin vaatimuksia ja sen edellyttämiä muu-

toksia järjestelmiin ja tilikarttoihin. IFRS 18 -standardi vaikuttaa yhtiön raportointiin

ensisijaisesti esittämistapaan ja luokitteluun tilinpäätöksessä. Standardi selkeyttää

tuloslaskelman rakennetta, määrittelee tarkemmin erien esittämistä koskevia peri-

aatteita sekä lisää vaatimuksia taloudellisten tunnuslukujen (erityisesti johdon käyt-

tämien vaihtoehtoisten tunnuslukujen) esittämisestä ja täsmäytyksistä. Muutokset

parantavat raportoinnin vertailukelpoisuutta ja läpinäkyvyyttä, mutta eivät olen-

naisesti muuta yhtiön tulosta tai taloudellista asemaa. Standardia on sovellettava

1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Myös aiempi soveltaminen on sallittua.

Konserni alkaa soveltamaan standarsia 1.1.2027 alkavalla tilikaudella. Millään tie-

dossa olevalla myöhemmin käyttöön otettavalla uudella standardilla tai standardin

muutoksella ei katsota olevan olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen rapor-

tointiin.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot

Konsernin johto joutuu IFRS-tilinpäätöstä laatiessaan tekemään tulevaisuutta kos-

kevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja

oletuksista. Johto joutuu lisäksi käyttämään harkintaa tehdessään päätöksiä tilin-

päätöksen laatimisperiaatteiden valinnasta ja niiden soveltamisesta.

Harkintaan perustuvat ratkaisut koskevat erityisesti niitä tapauksia, joissa voi-

massaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai

esittämistapoja.

Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää yhtiön johdolta sellaisten arvioiden ja ole-

tusten käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen

sekä tilikauden tuottojen ja kulujen määriin. Arviot ja oletukset pohjautuvat johdon

parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä ja niiden taustalla on aiemmat koke-

mukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt

oletukset. Merkittävin osa-alue, joissa johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa,

liittyy hankittujen liiketoimintojen yhteydessä kirjattujen omaisuuserien ja velkojen

arvostamiseen.

Keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päätty-

mispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkit-

tävimmät riskit konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olen-

naisesti seuraavan tilikauden aikana on esitetty seuraavien liitetietojen yhteydessä:

1.2 Myyntituotot asiakassopimuksista

1.11 Tuloverot

2.5 Varaukset

3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset

3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat

5.3 Hankitut liiketoiminnot

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1 Taloudellinen tulos

1.1 Segmenttitiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90

1.2 Myyntituotot asiakassopimuksista . . . . . . . . . 92

1.3 Liiketoiminnan muut tuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . 93

1.4 Materiaalit ja palvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94

1.5 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut . . . . . . 94

1.6 Liiketoiminnan muut kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94

1.7 Osakeperusteiset maksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95

1.8 Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut . . . . . . . . . . . 97

1.9 Poistot ja arvonalentumiset . . . . . . . . . . . . . . . . 97

1.10 Rahoitustuotot ja -kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98

1.11 Tuloverot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1.1 Segmenttitiedot

Laatimisperiaate

Segmenttitiedot raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle

sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla ja ylimpänä operatii-

visena päätöksentekijänä toimii Luotea Oyj:n toimitusjohtaja.

Segmentin varat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää

liiketoiminnassaan, ja jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa

segmentille. Koko konsernille yhteiset erät kuten konsernijohdon kulut sekä

kulut, jotka aiheutuvat pörssiyhtiönä toimimisesta, ja näitä tuottoja ja kuluja

vastaavat varat ja velat sisältyvät Konsernihallinto- ja muut -erään. Lisäksi

tähän erään sisältyvät vuokrasopimusvelat ja eliminoinnit.

Konsernin toimintasegmentit

Konsernilla on kaksi jatkuvien toimintojen raportoitavaa segmenttiä, jotka ovat kon-

sernin toimialayksiköt:

• Kiinteistöpalvelut Suomi ja

• Kiinteistöpalvelut Ruotsi.

Näiden toimialasegmenttien lisäksi raportoidaan myös Konsernihallinto ja muut

yleishallinnolliset erät erikseen.

Kiinteistöpalvelut Suomi -toimiala tarjoaa siivous- ja muita tukipalveluita kiin-

teistöille sekä kiinteistöhuollon ja -tekniikan palveluita mukaan lukien energianhal-

linnan palvelut.

Kiinteistöpalvelut Ruotsi -toimiala tarjoaa siivous- ja tukipalveluita kiinteistöille

sekä kiinteistöteknisiä palveluita.

Kiertotalousliiketoiminta, joka siirrettiin uudelle Lassila & Tikanojalle 31.12.2025

osittaisjakautumisen kautta, on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi ja siksi sitä ei

esitetä osana segmenttiraportointia vuonna 2025.

Lopetettujen toimintojen tiedot esitetään liitetiedossa 6 Lopetetut toiminnot.

2025 MEUR

Kiinteistö-

palvelut Suomi

Kiinteistö-

palvelut Ruotsi

Konserni-

hallinto ja muut Konserni

Liikevaihto, ulkoinen 224 121,9 - 346,0

Toimialojen välinen liikevaihto 0,4 0,0 -0,4 -

Liikevaihto yhteensä 224,4 121,9 -0,4 346

Liiketoiminnan muut tuotot - - - 0,8

Materiaalit ja palvelut 42,6 56,7 - 99,3

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 138,9 58,3 4,3 201,6

Liiketoiminnan muut kulut 27,3 7,3 -3,5 31,1

EBITDA 16,2 -0,3 -1,2

Oikaistu EBITDAA¹ 17,6 1,1 -1,4

OIkaistu EBITAA¹ 12,6 -2,7 -2,9

Poistot ja arvonalentumiset 5,2 5,1 1,6 11,8

Liikevoitto 11,1 -5,3 -2,7 3,0

Oikaistu liikevoittoo¹ 12,4 -3,9 -2,9

Liikevoitto-% 4,9 -4,4 - 0,9

Oikaistu liikevoitto-%o-%1 5,5 -3,2 -

Rahoitustuotot ja -kulut - - - -0,7

Tulos ennen veroja - - - 2,3

Tuloverot - - - -1,1

Tilikauden tulos - - - 1,2

Sijoitettu pääoma 12,1 31,0 17,8 60,9

Sijoitetun pääoman tuotto % 80,2 -17,2 77,8

Bruttoinvestoinnitvestoinnit¹ 0,9 0,1 0,3 1,3

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

2024 MEUR

Kiinteistö-

palvelut Suomi

Kiinteistö-

palvelut Ruotsi

Konserni-

hallinto ja muut Konserni

Liikevaihto, ulkoinen 237,6 111,9 - 349,5

Toimialojen välinen liikevaihto 0,4 0,0 -0,4 -

Liikevaihto yhteensä 238 111,9 -0,4 349,5

Liiketoiminnan muut tuotot - - - 2,0

Materiaalit ja palvelut 52,5 53,3 - 105,8

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 142,5 54,3 4,8 201,6

Liiketoiminnan muut kulut 27,5 12,5 0,4 40,5

EBITDA 16,2 -7,0 -5,6

Oikaistu EBITDAA1 16,4 -2,8 -1,8

OIkaistu EBITAA1 9,9 -6,3 -2,4

Poistot ja arvonalentumiset

6,8 28,1 0,5 35,4

Liikevoitto 9,4 -35,1 -6,1 -31,8

Oikaistu liikevoittoo¹ 9,6 -7,5 -2,4

Liikevoitto-% 3,9 -31,3 - -9,0

Oikaistu liikevoitto-%o-%1 4,0 -6,7 -

Rahoitustuotot ja -kulut - - - -0,8

Tulos ennen veroja - - - -32,6

Tuloverot - - - 1,1

Tilikauden tulos - - - -31,5

Sijoitettu pääoma 17,0 29,9 349,2 349,23 396,1 396,13

Sijoitetun pääoman tuotto % 51,4 -77,9 3,3

Bruttoinvestoinnitvestoinnit¹ 1,1 0,1 0,1 1,4

 Tilint¹ Tilintarkastamaton

 Sisältää 23,3 miljoonan eur2 Sisältää 23,3 miljoonan euron arvonalentumisen Kiinteistöpalvelut Ruotsiin kohdis-

tetusta liikearvosta.

 Sisältää jatk3 Sisältää jatkuvat ja lopetetut toiminnot

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Laatimisperiaate

Konserni toimii Suomessa ja Ruotsissa. Maantieteellisten alueiden

liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan ja varat esitetään

varojen sijaintimaan mukaan.

MEUR 2025 2024

Liikevaihto

Suomi 223,9 237,6

Ruotsi 122,0 111,9

Muut maat 0,1 0,1

Yhteensä 346,0 349,5

Varatarat1

Suomi 88,4 561,3

Ruotsi 53,6 46,6

Yhteensä 142,0 607,9

Investoinnit

Suomi 1,2 1,3

Ruotsi 0,1 0,1

Yhteensä 1,3 1,4

 2021 2024 varat sisältävät jatkuvat ja lopetetut toiminnot

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1.2 Myyntituotot asiakassopimuksista

Laatimisperiaate

Myyntituottojen jaottelu esitetään jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin

mukaisesti. Jatkuvien toimintojen liikevaihto muodostuu Kiinteistöpalve-

luista Suomessa ja Ruotsissa.

Kiertotalousliiketoiminnan liikevaihto on esitetty lopetettujen toimintojen

tuloksessa.

Myyntituotto asiakassopimuksista kirjataan, kun tai sitä mukaan kuin suo-

ritevelvoite täytetään luovuttamalla luvattu tavara tai palvelu asiakkaalle.

Tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle, kun asiakas saa siihen määräys-

vallan. Myyntituotto kirjataan siihen rahamäärään, johon yhtiön odotetaan

olevan oikeutettu kyseisiä tavaroita ja palveluja vastaan.

Yhtiö toimii päämiehenä kaikissa asiakassopimuksissaan. Yhtiö hyö-

dyntää käytännön apukeinoa, eikä esitä raportointikauden lopussa täyt-

tämättä (tai osittain täyttämättä) oleville suoritevelvoitteille kohdistetun

transaktiohinnan yhteenlaskettua määrää. Tämä johtuu siitä, että asia-

kassopimusten, kuten projektitoimitusten, kestoaika on tyypillisesti lyhyt.

Pitkäkestoisissa palveluissa sopimukset voivat kuitenkin olla kestoltaan

useampia vuosia. Näiden osalta sovelletaan käytännön apukeinoa, jonka

mukaan yhtiöllä on oikeus saada asiakkaalta vastike, joka suoraan vastaa

yhtiön tarkasteluhetkeen mennessä tuottaman suoritteen arvoa asiak-

kaalle. Tällöin yhtiö tulouttaa määrän, jonka se on oikeutettu laskuttamaan.

Palveluliiketoiminta

Palveluliiketoiminta jakautuu pitkäkestoisiin palvelusopimuksiin ja erikseen tilatta-

viin palveluihin.

Pitkäkestoiset palvelusopimukset sisältävät esimerkiksi Kiinteistöpalveluiden

siivouksen ja kiinteistöhuollon palveluja. Pitkäkestoisissa palvelusopimuksissa

asiakkaille tarjottava suorite muodostuu yhdestä tai useammasta palvelukoko-

naisuudesta, joita toimitetaan tasaisesti koko sopimuksen keston ajan. Asiakas

voi samalla sopimuksella tilata esimerkiksi siivouspalvelut, ulkotyöt sekä talotek-

nisen huollon palvelut, jotka muodostavat toisistaan erillisiä palvelukokonaisuuksia.

Jokainen palvelukokonaisuus muodostaa erillisen suoritevelvoitteen, sillä asiakas

kykenee hyötymään niistä erikseen ja asiakas voisi halutessaan hankkia palvelut eri

toimittajilta. Mikäli sopimus sisältää useamman kuin yhden erillisen suoritevelvoit-

teen, transaktiohinta kohdistetaan kullekin suoritevelvoitteelle erillismyyntihintojen

perusteella.Pitkäkestoisten palvelusopimusten lisäksi asiakkaille tarjotaan erik-

seen tilattavia palveluja kiinteistö- ja siivouspalveluissa. Erikseen tilattavat palvelut

eroavat pitkäkestoisista palveluista siinä, että suoritettava työ on tyypillisesti lyhyttä

ja joko satunnaisesti toistuvaa tai kertaluontoista.

Myyntituotot palveluliiketoiminnasta tuloutetaan ajan kuluessa, sillä asiakas saa

ja kuluttaa suoritteesta saamansa hyödyn sitä mukaan kuin suoritetta tuotetaan.

Kiinteällä kuukausiveloituksella laskutettavat palvelut tuloutetaan tasaisesti sopi-

muskauden aikana, sillä myös suoritetta toimitetaan tasaisesti. Tuntiveloitteiset

työt tuloutetaan ja laskutetaan tehtyyn työhön perustuen. Konsernin johto on tun-

nistanut, että erityisesti kiinteistöhuollon pitkäkestoisissa palvelusopimuksissa voi

esiintyä kausiluontoista vaihtelua, sillä suoritettavan työn sisältö vaihtelee vuodenai-

kojen mukaan. Johdon arvion mukaan kulut näistä palveluista kertyvät olennaisilta

osin tasaisesti, jolloin myös myyntituotot kirjataan tasaisesti sopimuskaudella.

Projektiliiketoiminta

Konsernin projektiliiketoimintaan kuuluvat Kiinteistöpalveluiden kaupan kylmä-

tekniikan ja energianhallinnan projektiurakat. Projektitoimituksissa asiakas tilaa

projektin yhtenä kokonaisuutena, jolloin projekti käsittää tyypillisesti yhden suorite-

velvoitteen. Sopimus voi myös sisältää useita erillisiä kohteita, joista jokainen muo-

dostaa erillisen suoritevelvoitteen. Mikäli sopimus sisältää useamman kuin yhden

erillisen suoritevelvoitteen, kohdistetaan transaktiohinta kullekin suoritevelvoitteelle

erillismyyntihintojen perusteella.

Projektitoimitukset tuloutetaan ajan kuluessa, sillä yhtiön suorittamat urakat liit-

tyvät pääsääntöisesti asiakkaan määräysvallassa olevan omaisuuserän parantami-

seen. Projektiliiketoiminnassa suoritevelvoitteen täyttämisasteen määrittämisessä

käytetään kertyneisiin kustannuksiin perustuvaa menetelmää. Johto arvioi, että ura-

koiden suorittamisen kustannukset voidaan määrittää luotettavalla tavalla. Lisäksi

urakoiden sopimusrakenteesta johtuen johto katsoo, että yhtiöllä on aina oikeus

maksuun tarkasteluhetkeen mennessä tehdystä työstä. Projektiliiketoiminnassa

laskutus tapahtuu tyypillisesti ennalta sovittujen maksupostien perusteella.

Sopimukseen perustuvat

taseeseen merkityt määrät

Sopimukseen perustuvat omaisuuserät ja myyntisaamiset

Sopimukseen perustuva omaisuuserä on oikeus vastikkeeseen niistä tavaroista tai

palveluista, jotka on luovutettu asiakkaalle. Jos asiakkaalle luovutetaan tavaroita tai

palveluja ennen kuin asiakkaalle lähetetään lasku, esitetään tilinpäätöksessä sopi-

mukseen perustuva omaisuuserä. Jos yhtiöllä on ehdoton oikeus vastikkeeseen, erä

esitetään taseessa myyntisaamisena.

Sopimukseen perustuva omaisuuserä ja myyntisaamiset arvioidaan arvon alen-

tumisen varalta IFRS 9:n mukaisesti. Yhtiön yleinen maksuehto asiakkaille on 14

päivää, mutta se saattaa vaihdella tapauskohtaisesti.

Sopimukseen perustuvat velat

Sopimukseen perustuva velka on velvoite luovuttaa asiakkaalle tavaroita tai palve-

luja, joista on saatu vastike asiakkaalta. Jos asiakas maksaa vastikkeen ennen kuin

tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle, esitetään tilinpäätöksessä sopimukseen

perustuva velka, kun asiakas on suorittanut maksun.

Sopimuksesta aiheutuvat menot

Yhtiöllä ei ole olennaisia sopimuksen saamisesta aiheutuvia lisämenoja. Yhtiö hyö-

dyntää käytännön apukeinoa, jonka perusteella sopimuksen saamisesta aiheutuva

lisämenot voidaan kirjata kuluksi niiden toteutuessa

Muuttuvan vastikemäärän arvioiminen

Asiakassopimuksiin saattaa sisältyä muuttuvan vastikkeen komponentteja kuten

bonuksia ja myöhästymisestä johtuvia rangaistusseuraamuksia. Johto on arvioinut,

että lähtökohtaisesti saatavaan vastikemäärään liittyvä epävarmuus on vähäinen.

Arviota muuttuvan vastikkeen rahamäärään liittyen päivitetään jokaisen raportoin-

tikauden lopussa.

Myyntituottojen jakauma

Liikevaihto jakautuu ajan kuluessa tuloutettaviin palveluihin, yhtenä ajankohtana

tuloutettaviin tuotteisiin. Ajan kuluessa tuloutetut palvelut sisältää myyntituotot

pitkäkestoisista palvelusopimuksista, erikseen tilattavista palveluista sekä projektilii-

ketoiminnasta.

Myyntituotot esitetään liitetiedossa 6. lopetettujen toimintojen osalta.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Myyntituottojen kirjaamiseen liittyy johdon harkintaa erityisesti

seuraavissa osa-alueissa:

• palveluliiketoiminnan suoritevelvoitteiden tunnistaminen

• palvelu- ja projektiliiketoiminnan myyntituottojen kirjaamisen ajoittu-

minen

Kirjaamisessa käytetty harkinta on kuvattu tarkemmin kyseisen myynti-

tuoton kuvauksen yhteydessä.

Yhtiö raportoi myyntituottonsa kolmessa pääluokassa: pitkäkestoiset pal-

velusopimukset, erikseen tilattavat palvelut ja projektiliiketoiminta. Luokittelu

perustuu yhtiön asiakasratkaisujen rakenteeseen sekä siihen, miten tuloutus

ja taloudellinen ansaintalogiikka eri palvelumuodoissa muodostuvat. Tämä

jako heijastaa myös johdon seurantaa ja sisäistä raportointi.

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

2025 MEUR

Pitkäkestoiset

palvelu-

sopimukset

Erikseen

tilattavat

palvelut

Projekti-

liiketoiminta

Liikevaihto

yhteensä

Kiinteistöpalvelut Suomi 166,8 52,9 4,7 224,4

Kiinteistöpalvelut Ruotsi 49,1 67,0 5,9 121,9

Yhteensä 215,9 119,9 10,5 346,3

Toimialojen välinen liikevaihto - - - -0,4

Ulkoinen liikevaihto yhteensä - - - 346,0

2024 MEUR

Pitkäkestoiset

palvelu-

sopimukset

Erikseen

tilattavat

palvelut

Projekti-

liiketoiminta

Liikevaihto

yhteensä

Kiinteistöpalvelut Suomi 169,3 62,1 6,6 238,0

Kiinteistöpalvelut Ruotsi 46,0 62,0 3,8 111,9

Yhteensä 215,3 124,2 10,4 349,9

Toimialojen välinen liikevaihto - - - -0,4

Ulkoinen liikevaihto yhteensä - - - 349,5

Sopimukseen perustuvat taseeseen merkityt määrät

MEUR 2025 2024

Myyntisaamiset 36,7 37,4

Sopimukseen perustuvat omaisuuserät 8,8 8,9

Sopimukseen perustuvat velat 1,0 1,0

Sopimukseen perustuvat omaisuuserät koostuvat laskuttamattomasta myynnistä, joka laskutetaan seuraavan tilikauden aikana, jonka

osalta yhtiöllä ei ole tilinpäätöshetkellä ehdotonta oikeutta vastikkeeseen.

Sopimukseen perustuvat velat liittyvät pääasiassa pitkäkestoisiin palvelusopimuksiin ja tuloutuvat seuraavan kauden aikana. Sopimukseen

perustuvat velat sisältyvät taseen erään Ostovelat ja muut velat.

Aikaisemmilla tilikausilla täytetyistä suoritevelvoitteista ei kirjattu myyntituottoja tilikaudella.

Myyntituotot asiakasopimuksista on esitetty jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin mukaisesti, koska kiertotalousliiketoiminta on luoki-

teltu lopetetuiksi toiminnoiksi. Lopetettujen toimintojen tiedot esitetään liitetieto 6:ssa.

1.3 Liiketoiminnan muut tuotot

Laatimisperiaate

Liiketoiminnan muut tuotot jaottelu esitetään jatkuville toiminnoille IFRS

5-standardin mukaisesti.

Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät varsinaiseen liiketoimintaan kuulu-

mattomia eriä, kuten omaisuuserien ja liiketoimintojen myynnistä syntyneitä

myyntivoittoja ja saatuja korvauksia.

Julkiset avustukset

Syntyneiden menojen korvaukseksi saadut julkiset avustukset kirjataan

tuloslaskelmaan silloin, kun konserni täyttää avustuksen saamisen edelly-

tykset ja on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan.

Välittömästi henkilöstön palkkaukseen liittyvät julkiset työllistämis-,

oppisopimus- ja muut vastaavat tuet kirjataan henkilöstökulujen vähennyk-

seksi. Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät julkiset avustukset

kirjataan alkuperäisten hankintamenojen vähennykseksi. Avustukset tulou-

tuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisena vaikutus-

aikana.

Liiketoiminnan muut tuotot

MEUR 2025 2024

Käyttöomaisuuden myyntivoitot 0,5 0,7

Saadut korvaukset ja julkiset avustuksetset¹ 0,2 0,2

Muut 0,2 1,1

Yhteensä 0,8 2,0

 Saadut k¹ Saadut korvaukset ja julkiset avustukset: Luotea FM AB vastaanotti 173,5 tuhatta

euroa liiketoiminnan kehittämistä varten valtionavustusta 2025 ja Luotea Oyj vas-

taanotti 12,9 tuhatta euroa hyvinvointitukea.

Liiketoiminnan muut tuotot on esitetty jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin

mukaisesti, koska kiertotalousliiketoiminta on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi.

Lopetettujen toimintojen tiedot esitetään liitetieto 6:ssa.

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1.6 Liiketoiminnan muut kulut

Laatimisperiaate

Liiketoiminnan muut kulut jaottelu esitetään jatkuville toiminnoille IFRS

5-standardin mukaisesti.

Liiketoiminnan muut kulut sisältävät mm. asiantuntija- ja konsultointi-

palkkioita, omaisuuserien ja liiketoimintojen myynnistä syntyneet tappiot,

luottotappiokulut ja - varaukset sekä niiden peruutukset ja ajoneuvojen ja

työkoneiden käytöstä aiheutuvia kuluja, ICT-kuluja, vapaaehtoisia henkilös-

tökuluja, matkakuluja, toimitilakuluja ja pilvipalveluiden käyttöönottokuluja.

Liiketoiminnan muut kulut

MEUR 2025 2024

ICT-kulut 9,0 9,3

Matkakulut 3,8 3,6

Luottotappiot ja luottotappiovarauksen muutos 1,0 1,0

Tappiollisiin sopimuksiin liittyvien varausten muutos -1,1 3,3

Ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineet 1,7 2,1

Ajoneuvojen ja työkoneiden huolto ja korjaus 5,8 6,8

Vakuutukset 0,6 0,7

Kiinteistöjen ylläpitokulut 0,4 0,9

Asiantuntijapalkkiot 6,4 7,0

Vapaaehtoiset sosiaalikulut 3,5 2,9

Markkinointikulut 0,6 0,8

Tappiot omaisuuserien myynnistä 0,1 0,0

Muut -0,7 2,1

Yhteensä 31,1 40,5

Liiketoiminnan muut kulut on esitetty jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin

mukaisesti, koska kiertotalousliiketoiminta on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi.

Lopetettujen toimintojen tiedot esitetään liitetieto 6:ssa.

1.5 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat

kulut

Laatimisperiaate

Työsuhde-etuuksien jaottelu esitetään jatkuville toiminnoille IFRS 5-stan-

dardin mukaisesti.

Konsernin työsuhde-etuuksiin kuuluvat palkat ja palkkiot, työsuh-

teen päättymisen jälkeiset etuudet (maksupohjaiset eläkejärjestelyt ja

etuus-pohjaiset eläkejärjestelyt), osakeperusteiset maksut ja muut henkilö-

sivukulut (lakisääteiset sosiaalikulut).

Tiedot osakepalkkioista esitetään liitetiedossa 1.7 Osakeperusteiset

maksut. Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 5.4 Lähi-

piiritapahtumat. Tiedot etuuspohjaisten eläkkeiden tase-eristä esitetään

liitetiedossa 2.6 Eläkevelvoitteet.

MEUR 2025 2024

Palkat ja palkkiot 159,4 160,5

Eläkekulut

Maksupohjaiset järjestelyt 37,9 37,5

Etuuspohjaiset järjestelyt 0,0 0,0

Osakepalkitseminen 0,5 0,4

Muut henkilösivukulut 3,8 3,3

Yhteensä 201,6 201,6

Henkilöstö kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin 2025 2024

Suomi 3 248 3 434

Ruotsi 772 719

Yhteensä 4 020 4 153

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut on esitetty jatkuville toiminnoille IFRS 5-stan-

dardin mukaisesti, koska kiertotalousliiketoiminta on luokiteltu lopetetuiksi toimin-

noiksi. Lopetettujen toimintojen tiedot esitetään liitetieto 6:ssa.

1.4 Materiaalit ja palvelut

Laatimisperiaate

Materiaalit ja palvelut -erä sisältää tilikauden aikana ostetut raaka-aineet,

tarvikkeet, tavarat ja palvelut, jotka on hankittu myytäväksi tai käytetty

tuotannossa. Laatimisperiaatteiden mukaisesti nämä kulut jaksotetaan

tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jona ne on käytetty tai jona vastaava liike-

vaihto on syntynyt.

Materiaalit ja palvelut -erän jaottelu esitetään jatkuville toiminnoille IFRS

5-standardin mukaisesti.

MEUR 2025 2024

Aineet ja tarvikkeet -46,6 -43,8

Alihankintapalvelut -52,7 -61,9

Varaston muutos 0,0 -0,1

Yhteensä -99,3 -105,8

Aineista ja tarvikkeista 31,0 miljoonaa euroa liittyy kiinteistötekniikan aine- ja tarvike-

ostoihin. Kuluerä sisältää myös edelleen laskutettavia kulueriä.

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1.7 Osakeperusteiset maksut

Laatimisperiaate

Konsernilla on useita kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan joko

oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyissä

myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishet-

kellä ja kirjataan kuluksi tasaisesti oikeuden syntymisjakson aikana. Järjes-

telyn tulosvaikutus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Osakepalkkiojärjestelmä 2023–2027

Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 14.12.2022 uudesta osa-

kepohjaisesta kannustinohjelmasta. Osakepalkkiojärjestelmässä 2023–2027

on kolme kolmen vuoden mittaista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2023–2025,

2024–2026 ja 2025–2027. Hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin

ansaintakriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa.

Ansaintajaksolta 2023–2025 maksettavat palkkiot vastasivat jakson käynnis-

tyessä yhteensä enintään noin 173 032 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa

sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksolla 2023—2025

noin 36 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä.

Ansaintajakson 2023–2025 palkkio perustuu sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE),

osakkeen kokonaistuottoon (TSR) ja hiilijalanjäljen pienentämiseen (ESG) vuosina

2023–2025.Ansaintajaksolta 2024–2026 maksettavat palkkiot vastasivat jakson

käynnistyessä yhteensä enintään noin 202 672 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen

arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Ansaintajakson käynnistyessä

osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului ansaintajaksolla 2024-2026 noin

38 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Ansain-

tajakson 2024–2026 palkkio perustui jakson käynnistyessä sijoitetun pääoman

tuottoon (ROCE), osakkeen kokonaistuottoon (TSR) ja hiilijalanjäljen pienentämi-

seen (ESG) vuosina 2024–2026.

Ansaintajaksolta 2025–2027 maksettavat palkkiot vastasivat jakson käynnis-

tyessä yhteensä enintään noin 324 578 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa

sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Ansaintajakson käynnistyessä osa-

kepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului ansaintajaksolla 2025-2027 noin 50

avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Ansainta-

jakson 2025–2027 palkkio perustui jakson käynnistyessä osakkeen kokonaistuot-

toon (TSR), sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE), hiilijalanjäljen pienentämiseen

(ESG) ja liikevaihdon kasvuun vuosina 2025–2027.

Lassila & Tikanojan osittaisjakautumisen johdosta yhtiön hallitus päätti alkuvuonna

2026 tarpeenmukaisista päivityksistä osakepalkkiojärjestelmän 2023-2027 käyn-

nissä olevien ansaintajaksojen 2024-2026 sekä 2025-2027 jäljellä oleville vuosille

2026 ja 2027.

Lassila & Tikanojan osittaisjakautumisen johdosta yhtiön hallitus päätti alku-

vuonna 2026 tarpeenmukaisista päivityksistä osakepalkkiojärjestelmän 2023-2027

käynnissä olevien ansaintajaksojen 2024-2026 sekä 2025-2027 jäljellä oleville vuo-

sille 2026 ja 2027.

Päivitys koskee ESG-kriteerin sisältöä. ESG-kriteerin sisältö päätetiin muuttaa

ansaintajakson jäljellä oleville vuosille Hiilijalanjäljen pienentämisen sijasta henki-

löstökokemusta mittaavaksi eNPS:ksi. Palkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu

jakautumisen jälkeen vain Luotea Oyj:hin siirtyneet henkilöt. Palkkioiden suuruudet

ja ansaintakriteerit pysyivät muilta osin ennallaan.

Ansaintajaksolla 2024–2026 palkkioiden ansainta perustuu seuraaviin ansain-

takriteereihin:

• Relatiivinen osakkeen kokonaistuotto (TSR) vuosina 2024–2026

• Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) vuosina 2024–2026

• Hiilijalanjäljen pienentäminen, Scope 1, 2 ja 3 (ESG) vuosina 2024-2025 ja

eNPS (ESG) vuonna 2026

Ansaintajaksolla 2025-2027 palkkioiden ansainta perustuu seuraaviin ansaintakri-

teereihin:

• Relatiivinen osakkeen kokonaistuotto (TSR) vuosina 2025-2027

• Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) vuosina 2025-2027

• Hiilijalanjäljen pienentäminen, Scope 1, 2 ja 3 (ESG) vuonna 2025 ja eNPS

(ESG) vuosina 2026-2027

• Liikevaihdon kasvu vuosina 2025-2027

Siirtymävaiheen osakepalkkiojärjestelmä

2023–2026

Lassila & Tikanoja Oyj:n 31.12.2025 tapahtuneen osittaisjakautumisen myötä

ansaintajaksoihin 2024–2026 ja 2025–2027 sisältyvän ESG-mittarin (=hiilijalanjäljen

pienentäminen) sisältö osittaisjakautumisen jälkeisille vuosille määritetään uudel-

leen osittaisjakautumisen jälkeen Luotea Oyj:n hallituksen toimesta. Itse mittarit

(ROCE, TSR, ESG, liikevaihto) säilyvät osittaisjakautumisesta riippumatta samoina

ansaintajaksojen päättymiseen asti. Osittaisjakautumisen myötä myös ansain-

tajaksojen 2024–2026 ja 2025–2027 kohderyhmä muuttuu ja palkkion enimmäis-

määrät konvertoidaan Luotea Oyj:n osakkeiksi.

Ansaintajaksolta 2024–2026 maksettavat palkkiot vastaavat jatkossa yhteensä

enintään noin 49 391 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen (konvertoidaan myö-

hemmin Luotea Oyj:n osakkeiksi) arvoa sisältäen myös rahana maksettavan

osuuden. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksolla 2024–

2026 jatkossa 9 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johto-

ryhmä. Ansaintajakson 2024–2026 palkkio perustuu jatkossa sijoitetun pääoman

tuottoon (ROCE) ja osakkeen kokonaistuottoon (TSR) vuosina 2024–2026, hiilijalan-

jäljen pienentämiseen (ESG) vuosina 2024–2025 sekä henkilöstön suositteluindek-

siin (ESG) ansaintajakson viimeisenä vuonna 2026.

Ansaintajaksolta 2025–2027 maksettavat palkkiot vastaavat jatkossa

yhteensä enintään noin 78 538 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa (konvertoi-

daan myöhemmin Luotea Oyj:n osakkeiksi) sisältäen myös rahana maksettavan

osuuden. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksolla 2025–

2027 jatkossa 16 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johto-

ryhmä. Ansaintajakson 2025–2027 palkkio perustuu jatkossa sijoitetun pääoman

tuottoon (ROCE) ja osakkeen kokonaistuottoon (TSR) vuosina 2025–2027, hiilija-

lanjäljen pienentämiseen (ESG) vuonna 2025, henkilöstön suositteluindeksiin (ESG)

vuosina 2026-2027, sekä liikevaihdon kasvuun vuosina 2025–2027.

Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 14.12.2022 siirtymävaiheen

osakepohjaisesta kannustinohjelmasta. Siirtymävaiheen osakepalkkiojärjestel-

mässä 2023–2026 on ollut kaksi (2) yhden (1) vuoden mittaista ansaintajaksoa,

kalenterivuodet 2023 ja 2024. Ansaintajaksoja on seurannut kahden vuoden sitout-

tamisjaksot. Järjestelmän tarkoituksena on ollut tukea siirtymävaihetta vanhasta

osakepalkkiojärjestelmästä uuteen osakepalkkiojärjestelmään. Hallitus on päät-

tänyt järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin ansaintakriteerille asetettavat tavoit-

teet ansaintajaksojen alkaessa.

Ansaintajaksolta 2023 maksettavat palkkiot on maksettu helmikuussa 2024 ja

raportoitu tilinpäätöksessä vuonna 2025.

Ansaintajaksolta 2024 maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä enintään noin 15

200 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan

osuuden. Siirtymävaiheen osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului ansain-

tajaksolla 2024 noin 9 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja

johtoryhmä. Helmikuussa 2025 ansaintajaksolta 2024 maksetut palkkiot vastasivat

yhteensä noin 1 787 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana

maksettavan osuuden. Ansaintajakson 2024 palkkio perustui sijoitetun pääoman

tuottoon (ROCE) ja hiilijalanjäljen pienentämiseen (ESG) vuonna 2024.

Yhtiön hallituksen päätöksellä osittaisjakautumisen jälkeen siirtymävaiheen osa-

kepalkkiojärjestelmän piirissä olevien henkilöiden ansaitsemiin ei-työnantajayhtiön

osakkeisiin liittyvä sitouttamisjakso on päättynyt osittaisjakautumisen hetkellä.

Osakepalkkiojärjestelmistä kirjattavat

kulut, MEUR 2025 2024

Osakkeina maksettavat palkkiot 0,5 0,4

Yhteensä 0,5 0,4

Taulukossa esitetään sekä jatkuvat että lopetetut toiminnot.

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Osakepalkkiojärjestelmien tiedot

Osakepalkkiojärjestelmä

2023-2027

Siirtymävaiheen

osakepalkkio-

järjestelmä

2023-2026

Siirtymävaiheen

osakepalkkio-

järjestelmä

2023-2026

Osakepalkkiojärjestelmä

Ansaintajakso

2025-2027

Ansaintajakso

2024-2026

Ansaintajakso

2023-2025

Ansaintajakso

2024

Ansaintajakso

2023

Myöntämispäivä 14.3.2025 17.1.2024 16.1.2023 17.1.2024 16.1.2023

Ansaintajakso alkaa 1.1.2025 1.1.2024 1.1.2023 1.1.2024 1.1.2023

Ansaintajakso päättyy 31.12.2027 31.12.2026 31.12.2025 31.12.2024 31.12.2023

Osakkeen keskikurssi myöntämispäivänä 8,88 9,88 11,48 9,88 11,48

Annettavat maksimiosakkeet 78 538 49 391 44 075 15 200 15 200

Toteutunut määrä, kpl - - 9 352 1 787 1 543

Palautunut määrä, kpl - - - - -

Osakeomistusvelvollisuus, vuotta - - - 2 2

Osakkeiden vapautuminen - - - 31.3.2027 31.3.2026

Henkilöitä 15 9 9 2 2

Taulukossa esitetään Luotean osuutta osakepalkkiojärjestelmästä.

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1.8 Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut

Laatimisperiaate

Vuokrasopimuksiin liittyvien kulujen jaottelu esitetään jatkuville toiminnoille

IFRS 5-standardin mukaisesti.

Konserni vuokraa tuotanto- ja toimistotiloja, niihin liittyviä maa-alueita,

ajoneuvoja ja ICT laitteita. Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana tasee-

seen kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka, joiden

arvo perustuu tulevien vuokrien nykyarvoon.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan myöhemmillä kausilla poistoilla

ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon, ja

sitä oikaistaan mahdollisilla vuokrasopimusvelan uudelleenarvioinneilla.

Poistot lasketaan tasapoistoina vuokrakauden alusta vuokra-ajan loppuun

tai taloudellisen vaikutusajan loppuun, mikäli se on vuokra-ajan loppua

aikaisemmin. Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä esitetään tuloslaskelman

rivillä Poistot ja arvonalentumiset.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyt-

täen efektiivisen koron menetelmää. Se arvostetaan uudestaan, kun tulevat

vuokrat muuttuvat indeksin tai hintatason muutoksesta johtuen tai jos

konserni muuttaa arviotaan siitä, tullaanko mahdollisia osto-, jatko- tai ter-

minointioptioita käyttämään. Vuokrasopimusvelkoihin liittyvät korkokulut

sisältyvät tuloslaskelman riville Rahoitustuotot ja -kulut. Rahavirtalaskel-

malla vuokrasopimusvelkojen lyhennykset esitetään rahoituksen rahavir-

rassa ja korot liiketoiminnan rahavirrassa.

Konserni soveltaa lyhytaikaisia vuokrasopimuksia koskevaa helpotusta

tuotanto ja -toimistotilavuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuu-

seriä koskevaa helpotusta ICT-laitteiden vuokrasopimuksiin. Näiden sopi-

musten osalta käyttöoikeusomaisuuserää ja vuokrasopimusvelkaa ei kir-

jata. Vähäarvoisiin omaisuuseriin ja lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät

vuokrat esitetään tuloslaskelman riveillä Liiketoiminnan muut kulut ja Mate-

riaalit ja palvelut.

MEUR 2025 2024

Käyttöoikeusomaisuuserien poistot -6,6 -6,1

Korkokulut vuokrasopimusveloista -0,5 -0,6

Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin

vuokrasopimuksiin liittyvät kulut -1,5 -1,8

Yhteensä -8,6 -8,5

Vuokrasopimuksiin liittyvät rahavirrat jatkuville ja lopetetuille toiminnoille vuonna

2025 olivat -22,2 miljoonaa euroa (-22,8).

Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut on esitetty jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin

mukaisesti, koska kiertotalousliiketoiminta on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi.

Lopetettujen toimintojen tiedot esitetään liitetieto 6:ssa.

1.9 Poistot ja arvonalentumiset

Laatimisperiaate

Poistot ja arvonalentumiset on esitetty jatkuville toiminnoille IFRS 5 -stan-

dardin mukaisesti, koska kiertotalousliiketoiminta on luokiteltu lopetetuiksi

toiminnoiksi.

Poistot

Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan joko todennäköisen arvi-

oidun taloudellisen käyttöajan tai vuokrasopimuksen ajan perusteella siten,

että poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi.

Aineettomat hyödykkeet: 5-10 vuotta

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet: 3-13

vuotta

Rakennukset ja rakennelmat: 5-30 vuotta

Kuljetusvälineet: 6-15 vuotta

Koneet ja kalusto: 4-15 vuotta

Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan vuosittain arvonalentu-

misen varalta viimeisen neljänneksen aikana.

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä omaisuuse-

rien tasearvoja mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi. Jos viitteitä

mahdollisesta arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuu-

serästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä

on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla kus-

tannuksilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kysei-

sestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia

arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Dis-

konttauskorkona käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa

markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä

riskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuu-

serän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Rahavirtaa tuottavaan yksikköön kohdistuva arvonalentumistappio koh-

distetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua

liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasa-

suhteisesti.

Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ovat ohjelmistoprojekteja, joille ei

voida tehdä erillisiä arvonalentumistestejä, koska niillä ei ole itsenäistä raha-

virtaa. Jos tilikauden päättyessä todetaan, että projektit aiotaan saattaa

loppuun ja ottaa ohjelmistot käyttöön, arvonalennukselle ei katsota olevan

tarvetta. Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan kuitenkin osana

sitä rahavirtaa tuottavaa yksikköä, johon ne kuuluvat.

Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta aikaisemmin kirjattu arvon-

alentumistappio peruutetaan, mikäli olosuhteissa on tapahtunut muutos ja

kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut. Liikearvosta kirjattua arvon-

alentumistappiota ei peruuteta. Liikearvon arvonalentumistestausta on

kuvattu liitetiedossa 3.2. Liikearvon arvonalentumistestaukset.

Omaisuuserien myyntivoitot ja -tappiot

Käyttöomaisuuserien luovutuksesta ja käytöstä poistamisesta syntyvät

voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan

muissa tuotoissa tai kuluissa.

MEUR 2025 2024

Poistot

Aineettomat hyödykkeet -2,4 -2,6

Rakennukset -0,2 -0,3

Koneet ja kalusto -2,6 -3,1

Käyttöoikeusomaisuuserät -6,6 -6,1

Yhteensä -11,8 -12,1

Arvonalentumiset tumiset ¹

Liikearvo - -23,3

Yhteensä - -23,3

Myyntivoitot / -tappiot

Voitot omaisuuserien myynnistä 0,5 0,7

Tappiot omaisuuserien myynnistä -0,1 -0,0

Yhteensä 0,4 0,6

 ¹ Vuoden 2024 liikearvon arvonalentuminen kohdistuu Kiinteistöpalvelut Ruotsiin. Lisätietoja

arvonalentumistestauksesta on esitetty liitetiedossa 3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset.

Poistot ja arvonalentumiset on esitetty jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin

mukaisesti, koska kiertotalousliiketoiminta on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi.

Lopetettujen toimintojen tiedot esitetään liitetieto 6:ssa.

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1.10 Rahoitustuotot ja -kulut

Laatimisperiaate

Rahoitustuotot ja -kulut on esitetty jatkuville toiminnoille IFRS 5 -standardin

mukaisesti, koska kiertotalousliiketoiminta on luokiteltu lopetetuiksi toimin-

noiksi.

Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien

muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Tilinpäätöksen liitetiedoissa ”ulkomaan raha” tarkoittaa Ruotsin kruunuja.

Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton

yläpuolelle ja rahoituserien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuot-

toihin tai -kuluihin. Tietyt ehdot täyttävän hyödykkeen hankintamenoon

sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentami-

sesta tai valmistamisesta aiheutuvat vieraan pääoman menot. Tilinpäätös-

hetkellä tällaisia eriä ei ollut. Lainojen nostamisesta välittömästi johtuneet

transaktiomenot on sisällytetty lainan alkuperäiseen hankintamenoon ja

jaksotettu laina-aikana korkokuluksi efektiivisen koron menetelmällä.

MEUR 2025 2024

Rahoitustuotot

Korkotuotot lainoista ja muista saamisista 0,5 0,7

Rahoitustuotot yhteensä 0,5 0,7

Rahoituskulut

Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista

lainoista 0,5 0,9

Korkokulut vuokrasopimusveloista 0,5 0,6

Muut rahoituskulut 0,1 0,0

Valuuttakurssitappiot 0,1 0,0

Rahoituskulut yhteensä 1,2 1,5

Rahoitustuotot ja -kulut -0,7 -0,8

Rahoitustuotot ja -kulut on esitetty jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin mukai-

sesti, koska kiertotalousliiketoiminta on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi. Lopetet-

tujen toimintojen tiedot esitetään liitetieto 6:ssa .

1.11 Tuloverot

Laatimisperiaate

Konsernin verot muodostuvat jatkuvien toimintojen kauden verotettavaan

tuloon perustuvista veroista ja laskennallisista veroista. Verokulu kirja-

taan tuloslaskelmaan, mutta suoraan omaan pääomaan tai muun laajan

tuloksen eriin kirjattavien erien verovaikutus kirjataan kyseisiin eriin. Kauden

verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan verotettavasta tulosta

kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroja oikaistaan

mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliai-

kaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen ja kirjanpitoarvojen

välillä. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivänä voi-

massa olevia verokantoja, ja verokantojen muuttuessa tiedossa olevalla

uudella verokannalla. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvon-

alentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Laskennallinen verosaaminen

kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että se voidaan hyö-

dyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Tuloverot tuloslaskelmalla

MEUR 2025 2024

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot -0,3 -6,3

Edellisten tilikausien verot 0,0 -0,1

Laskennalliset verot -0,8 7,5

Yhteensä -1,1 1,1

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla

laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

MEUR 2025 2024

Tulos ennen veroja 2,3 -32,6

Verot Suomen verokannan mukaan 20 % -0,5 6,5

Ulkomaisten tytäryhtiöiden erilaisten verokantojen

vaikutus 0,0 0,1

Vähennyskelvottomat kulut -0,2 -4,4

Verovapaat tulot ja myyntivoitot 0,2 -0,0

Verot aiemmilta tilikausilta 0,0 -0,1

Tilikauden tappioista kirjaamaton laskennallinen vero -0,6 0,0

Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden

käyttö - -0,7

Muut erät -0,1 -0,2

Yhteensä -1,1 1,1

Laskennalliset verot taseella

MEUR 2025 2024

Laskennalliset verosaamiset 2,1 2,0

Laskennalliset verovelat -4,5 -26,6

Laskennalliset verot, netto -2,4 -24,7

Konserniyhtiöillä oli tilinpäätöshetkellä yhteensä 6,1 miljoona euroa (3,3) verotuk-

sellisia tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska verohyödyn

realisoituminen ei ole todennäköistä. Laskennalliset verot on esitetty taseessa eri-

teltyinä verosaamisiin ja verovelkoihin. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on

esitetty nettona silloin, kun niiden vähentämiseen toisistaan on laillinen oikeus ja

niiden vastapuolena on sama veroviranomainen.

Konserni kuuluu OECD:n toisen pilarin mallisääntöjen (Pillar Two model rules)

piiriin. Toisen pilarin lainsäädäntö on ollut voimassa Suomessa 1. tammikuuta 2024

alkaen. Konserni ei ole kirjannut vuonna 2025 verokuluja lisäveroon liittyen. Konserni

on soveltanut väliaikaista pakollista helpotusta laskennallisen verovelan kirjaami-

seen lisäveron mahdollisten vaikutusten osalta ja kirjaa sen tilikauden verona, jos

se toteutuu. Konsernin altistumisriski lisäverolle on yhtiön arvion mukaan rajallinen,

koska konsernin toiminnot ovat Suomessa ja Ruotsissa, joissa molemmissa on yli

15 prosentin yhteisöverokanta.

Tuloverot on esitetty jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin mukaisesti, koska

kiertotaluosliiketoiminta on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi. Lopetettujen toimin-

tojen tiedot esitetään liitetieto 6:ssa.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen liittyy johdon harkintaa.

Jokaisen tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä arvioidaan laskennallisten

verosaamisten kirjausperusteet. Tätä varten arvioidaan, miten todennaköi-

sesti tytäryhtiöillä on kerrytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttä-

mättömät verotukselliset tappiot tai käyttämättömät verotukseen liittyvät

hyvitykset voidaan hyödyntää. Ennusteissa käytettävät tekijät voivat poiketa

toteutuneista, mikä voi johtaa laskennallisten verosaamisten alaskirjauksiin.

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Verovaikutukset, muut laajan tuloksen erät

2025 2024

MEUR

Ennen

veroja

Vero-

vaikutus

Verojen

jälkeen

Ennen

veroja

Vero-

vaikutus

Verojen

jälkeen

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen

määrittämisestä johtuvat erät 0,0 -0,0 0,0 -0,0 0,0 -0,0

Muuntoerot, jatkuvat toiminnot 1,2 - 1,2 -1,8 - -1,8

Muuntoerot, lopetetut toiminnot 0,7 - 0,7 -0,3 - -0,3

Muut laajan tuloksen erät, yhteensä 1,9 -0,0 1,9 -2,1 0,0 -2,1

Laskennalliset verosaamiset ja -velat

MEUR 1.1.2025

Kirjattu

tulos-

laskelmaan

Kirjattu

omaan

pääomaan Kurssierot

Hankitut lii-

ketoiminnat

Osittaisja-

kautuminen 31.12.2025

Laskennalliset verosaamiset

Verotukselliset tappiot 2,1 0,0 - 0,1 - - 2,2

Vuokrasopimusvelat 14,3 1,1 - - - -12,4 3,0

Eläke-etuudet 0,1 - -0,0 - - - 0,1

Varaukset 1,9 -0,0 - - - -1,6 0,3

Hyllypoistot 1,6 0,1 - - - -1,6 0,1

Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot 3,9 -0,4 - - - -2,8 0,8

Netotus -21,9 - - - - - -4,4

Yhteensä 2,0 0,8 -0,0 0,1 0,0 -18,4 2,1

Laskennalliset verovelat

Käyttöomaisuuserät

-26,0 0,4 - -0,1 -0,3 20,8 -5,1

Yrityshankinnat -13,8 -1,3 - - - 12,2 -2,9

Tilinpäätössiirrot -7,4 0,2 - - - 6,6 -0,6

Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot -1,3 -1,0 - - - 2,0 -0,2

Netotus 21,9 - - - - - 4,4

Yhteensä -26,6 -1,5 - -0,1 -0,3 41,6 -4,5

MEUR 1.1.2024

Kirjattu

tulos-

laskelmaan

Kirjattu

omaan

pääomaan Kurssierot

Hankitut lii-

ketoiminnat 31.12.2024

Laskennalliset verosaamiset

Verotukselliset tappiot 1,4 0,7 - -0,1 - 2,1

Vuokrasopimusvelat 15,5 -1,3 - - - 14,3

Eläke-etuudet 0,1 - 0,0 - - 0,1

Varaukset 1,8 0,2 - - - 1,9

Hyllypoistot 1,7 0,0 - - - 1,6

Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot 4,6 -0,6 - - - 3,9

Netotus -21,8 - - - - -21,9

Yhteensä 3,1 -1,0 0,0 -0,1 - 2,0

Laskennalliset verovelat

Yrityshankinnat -26,3 0,4 - 0,1 -0,2 -26,0

Käyttöoikeusomaisuuserät -15,2 1,4 - - - -13,8

Tilinpäätössiirrot -7,6 0,2 - - - -7,4

Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot -1,0 -0,3 - - - -1,3

Netotus 21,8 - - - - 21,9

Yhteensä -28,3 1,7 - 0,1 -0,2 -26,6

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

100

2 Operatiiviset varat ja velat

2.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset . . . . . . . . . . . . . . 101

2.2 Vaihto-omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101

2.3 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat . . . . . . . . . . . .102

2.4 Muut pitkäaikaiset velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .102

2.5 Varaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .102

2.6 Eläkevelvoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .103

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

101

2.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset

Laatimisperiaate

Myyntisaamiset on arvostettu alkuperäisen myynnin määräisenä vähen-

nettynä todennäköisillä arvonalentumistappioilla. Saamiset ovat korottomia

ja yhtiön yleinen maksuehto on 14 päivää. Myyntisaamisiin sisällytetään

myös sellainen laskuttamaton myynti, jonka osalta yhtiö on täyttänyt suo-

ritevelvoitteensa ja jonka osalta yhtiöllä on ehdoton oikeus vastikkeeseen.

Myyntisaamiset luokitellaan rahoitusvaroiksi, joita selostetaan tarkemmin

liitetiedoissa 4.1 Rahoitusvarat ja -velat ja 4.2 Rahoitusriskien hallinta.

Luottotappioiden kirjaamiseen sovelletaan IFRS 9 -standardin mukaista

yksinkertaistettua arvonalentumismallia. Odotettavissa olevat luottotappiot

lasketaan jakamalla myyntisaamiset ikääntymisen perusteella luokkiin ja

kertomalla kyseiset luokat luottotappioprosentilla, joka perustuu historia-

tietoon myyntisaamisten toteutuneista luottotappioista ottaen huomioon

lähiajan taloudelliset näkymät. Arvonalentumismalli koskee yhtiön myynti-

saamisia ja sopimukseen perustuvia omaisuuseriä.

Historiatiedon sekä lähiajan taloudellisten näkymien perusteella kirjataan

luottotappiovarausta seuraavasti (vertailukauden varausprosentti suluissa):

Erääntymättömät myyntisaamiset 0,1 prosenttia (0,1), erääntyneet 1-90

päivää 0,9 prosenttia (0,7), erääntyneet 91-365 päivää 35 prosenttia (17,8).

Yli 360 päivää vanhat myyntisaamiset kirjataan alas kokonaisuudes-

saan. Mikäli asiakas on ajautunut maksukyvyttömyystilaan kuten esimer-

kiksi konkurssiin tai velkasaneeraukseen, kirjataan myyntisaaminen pois

taseesta lopullisena luottotappiona, kun siitä ei kohtuudella arvioida saa-

tavan suoritusta.

MEUR 2025 2024

MyyntisaamisetMyyntisaamiset¹ 36,7 86,5

Sopimukseen perustuvat omaisuuserät

8,8 16,1

Siirtosaamiset 5,6 6,7

Ennakkomaksut 0,1 0,2

Tuloverosaamiset 0,6 0,3

Muut saamiset 7,4 0,3

Yhteensä 59,2 110,1

 ¹ Osittaisjakautumisen vaikutus myyntisaamisiin ja muihin saamisiin on 51,5 miljoonaa euroa.

Luottotappiovarauksen muutos

MEUR 2025 2024

Luottotappiovaraus 1.1. 0,4 0,5

Varauksen muutos tuloslaskelmassa 0,0 -0,1

Jakautumisen vaikutus -0,4 -

Luottotappiovaraus 31.12. 0,1 0,4

Luottotappiot ja luottotappiovarauksen muutos esitetään liitetiedossa 1.4 Liiketoi-

minnan muut tuotot ja kulut.Kaikki rahoitusvarat ovat vakuudettomia ja muista

rahoitusvaroista ei ole kirjattu arvonalentumisia.

2.2 Vaihto-omaisuus

Laatimisperiaate

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan

nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoimin-

nassa saatu arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty tuotteen valmiiksi

saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Varastot määritetään FIFO-periaatteella.

Osittaisjakautumisessa koko vaihto-omaisuus siirtyi Lassila & Tikanojalle.

MEUR 2025 2024

Aineet ja tarvikkeet - 4,2

Valmiit tuotteet/tavarat - 1,2

Muu vaihto-omaisuus - 3,8

Yhteensä - 9,2

Vaihto-omaisuuden arvosta kirjattiin kuluksi 0,1 miljoonaa euroa (0,0), jolla vaih-

to-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

Kulukirjaus esitetään lopetettujen toimintojen tuloslaskelman erässä Materiaalit ja

palvelut.

Myyntisaamisten, sopimukseen perustuvien omaisuuserien ja luottotappiovarausten ikäjakauma

2025 2024

MEUR

Myyntisaamiset

ja sopimukseen

perustuvat

omaisuuserät

josta luotto-

tappiovaraus

Myyntisaamiset

ja sopimukseen

perustuvat

omaisuuserät

josta luotto-

tappiovaraus

Erääntymättömät myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat omaisuuserät 39,9 0,0 92,2 0,1

Erääntyneet 1-90 pv 5,6 0,0 10,1 0,1

Erääntyneet 91-365 pv 0,1 0,0 0,5 0,1

Erääntyneet yli 365 pv 0,0 0,0 0,2 0,2

Yhteensä 45,6 0,1 103,1 0,4

Siirtosaamisten erittely

MEUR 2025 2024

Korot - -

Kela, työterveyshuollon korvaukset 1,0 1,6

Maksetut lisenssit 0,7 0,6

Muut 4,0 4,5

Yhteensä 5,6 6,7

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

102

2.3 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset

velat

Laatimisperiaate

Ostovelat ja muut lyhytaikaiset korottomat velat kirjataan taseeseen alku-

peräiseen arvoonsa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen

maturiteetti huomioon ottaen.

Ostovelat luokitellaan rahoitusveloiksi, joista selostetaan tarkemmin

liitetiedoissa 4.1 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin ja 4.2 Rahoitus-

riskien hallinta.

MEUR 2025 2024

Saadut ennakot 1,0 10,5

Ostovelat 25,4 51,7

Tuloverovelat 0,2 0,3

Muut velat 11,8 23,6

Siirtovelat 35,5 73,0

Yhteensä 73,9 159,2

Siirtovelkojen erittely

Henkilöstökuluihin liittyvät velat

34,7 66,7

Muut jaksotetut kulut 0,9 6,3

Yhteensä 35,5 73,0

Henkilöstökuluihin liittyvät siirtovelat sisältävät tavanomaisia palkka-, eläke- ja sosiaali-

kuluvarauksia.

Saadut ennakot sisältävät sopimukseen perustuvat velat sekä saadut ennakot

vuokramaksuista. Ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten korottomien velkojen

käyvät arvot ovat samat kuin niiden tasearvot.

Osittaisjakautumisen vaikutus ostovelkoihin ja muihin korottomiin lyhytaikaisiin vel-

koihin on 107,2 miljoonaa euroa.

2.4 Muut pitkäaikaiset velat

MEUR 2025 2024

Saadut ennakot - 6,7

Siirtyvä vastike - 5,9

Muut velat - 0,8

Yhteensä - 13,4

Siirtyvä vastike liittyy lopetettuihin toimintoihin Ruotsissa prosessipuhdistuspalve-

luita tarjoavan Sand & Vattenbläst i Tyringe AB:n (”SVB”) osakekannan 70 prosentin

osuuden ostoon 1.2.2022.

2.5 Varaukset

Laatimisperiaate

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauk-

sena syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmatta osapuolta

kohtaan ja tapahtumaan liittyy maksuvelvoite, jonka toteutuminen on

todennäköistä ja jonka suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaus arvos-

tetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Ajan

kulumisesta johtuva varauksen lisäys kirjataan korkokuluksi. Varauksen

muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan erään kuin varaus on alun

perin kirjattu.

Ympäristöön liittyvät varaukset kirjataan silloin, kun on syntynyt ole-

massa oleva velvoite, jonka seurauksena maksuvelvoitteen syntyminen

on todennäköistä ja sen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Ympäristön

ennalleen palauttamiseen liittyvät ympäristövaraukset tehdään projektin

alkaessa. Varauksena aktivoidut kustannukset ja omaisuuden alkuperäinen

hankintameno poistetaan omaisuuden taloudellisen vaikutusajan kuluessa

ja varaukset diskontataan nykyarvoonsa.

Ympäristövarauksien määrään liittyvien arvioiden muutokset mer-

kitään varauksena aktivoitujen kustannusten oikaisuksi. Taseessa euro-

määräisesti suurimmat varaukset ovat kaatopaikkojen ja pilaantuneiden

maiden käsittelyalueen peittokustannusvaraukset.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämi-

seksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat

hyödyt. Kaatopaikkoihin liittyvät varaukset ovat siirtyneet kokonaisuudes-

saan uudelle Lassila & Tikanojalle osittaisjakautumisen yhteydessä.

MEUR 2025 2024

Pitkäaikaiset varaukset 0,0 9,0

Lyhytaikaiset varaukset 1,8 2,5

Yhteensä 1,8 11,5

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Varausten kirjaaminen ja arvostaminen edellyttää johdon parasta arviota

menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää rapor-

tointikauden päättymispäivänä. Todelliset menot ja niiden toteutumisajan-

kohta voivat erota näistä arvioista. Erityisesti ympäristövarauksille on omi-

naista, että menot saattavat toteutua hyvin pitkän ajan päästä tai pitkällä

aikavälillä, mikä lisää arviontiepävarmuutta. Varausten kirjanpitoarvoa

tarkastellaan säännöllisesti ja oikaistaan tarvittaessa huomioiden kustan-

nusarvioissa, sääntelyssä, sovellettavissa tekniikoissa ja olosuhteissa tapah-

tuneet muutokset.

Tappiollisista sopimuksista kirjatut varaukset

Tappiollisista sopimuksista kirjatut varaukset liittyvät Kiinteistöpalvelut Ruotsin

julkisen sektorin kiinteähintaisiin asiakassopimuksiin, joihin liittyvät vastaiset menot

tulevat johdon arvion mukaan ylittämään odotettavissa olevat tuotot. Tappiollisista

sopimuksista kirjatut varaukset on purettu tilikauden 2025 aikana.

Muut varaukset

Muut varaukset ovat pääsääntöisesti uudelleenjärjestelykulu- ja tapaturma-

maksuvarauksia sekä vuokrattujen toimitilojen ennallistamisvarauksia.

Ympäristövaraukset

Ympäristövaraukset 6,3 miljoonaa euroa ovat siirtyneet osittaisjakautumisen yhtey-

dessä uudelle Lassila & Tikanojalle.

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

103

2.6 Eläkevelvoitteet

Laatimisperiaate

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjeste-

lyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja

eläkkeistä eikä sillä ole oikeudellista eikä tosasiallista velvoitetta lisämak-

sujen suorittamiseen. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä

ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelyt noudattavat

kunkin maan paikallisia säädöksiä ja käytäntöjä ja ovat pääosin maksu-

pohjaisia. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan

tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Yhtiöllä on vähäinen määrä pääosin yrityskauppojen mukana tulleita

etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Näistä etuuspohjaisista eläkkeistä osa on

konsernin omalla vastuulla ja osalle on otettu eläkevakuutus. Velvoitteet on

laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuoikeusyk-

sikköön perustuvaa menetelmää. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden

palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien las-

kelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa diskonttokorko

perustuu yritysten liikkeeseenlaskemien korkealaatuisten joukkovelkakir-

jalainojen markkinatuottoon, joiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin

laskettavan eläkevastuun arvioitua maturiteettia. Riskipreemio perustuu

sellaisten yritysten liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin, joiden luot-

tokelpoisuusluokitus on AA. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nyky-

arvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän

käypään arvoon arvostettuina. Taseeseen merkitään etuuspohjaisen eläke-

järjestelyn nettovelka (tai -omaisuuserä).

Kauden työsuoritukseen perustuva meno (eläkemeno) ja etuuspoh-

jaisen järjestelyn nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esi-

tetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen netto-

velan (tai -omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät (mm.

vakuu-tusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen

tuotto lukuun ottamatta nettokorkoon sisältyviä eriä) kirjataan muihin

laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät.

Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluksi

tulos-vaikutteiesti aikaisempana seuraavista ajankohdista: joko kun järjes-

telyn muuttaminen tai supistaminen tapahtuu tai kun yhteisö kirjaa tähän

liittyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät edut.

Konsernilla on Ruotsissa muutamia henkilöitä koskevia eläketalletuksia,

joihin konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämak-

sujen suorittamiseen. Näihin järjestelyihin liittyvät varat on kirjattu taseen

pitkäaikaisiin saamisiin ja vastaavansuuruinen velka on kirjattu eläkevel-

koihin.

MEUR 2025 2024

Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy

seuraavasti:

Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 0,3 0,3

Järjestelmään kuuluvien varojen käypä arvo -0,3 -0,3

0,0 0,0

Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 0,5 0,5

Eläketalletuksiin liittyvä velka 0,4 0,6

Nettomääräinen eläkevelka taseessa 0,9 1,1

Velvoitteen nykyarvon muutokset

Velvoite kauden alussa 1,4 1,4

Korkomenot 0,0 0,0

Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät -0,0 0,0

Maksetut etuudet -0,1 -0,1

Eläketalletuksiin liittyvän velan muutokset -0,1 -0,1

Jakautumisen vaikutus -0,1 -

Velvoite tilikauden lopussa 1,1 1,4

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen

muutokset

Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot kauden

alussa 0,3 0,3

Korkotuotot 0,0 0,0

Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät 0,0 0,0

Maksetut etuudet -0,0 -0,0

Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot kauden

lopussa 0,3 0,3

MEUR

Ympäristö-

varaukset

Tappiolliset

sopimukset

Muut

varaukset Yhteensä

Varaukset 1.1.2025 6,3 3,3 1,9 11,5

Varausten lisäykset 0,5 - 1,8 2,4

Käytetyt varaukset -0,4 -0,3 -1,3 -1,9

Käyttämättömien varausten

peruutukset - -2,9 -0,5 -3,4

Diskounttauksen vaikutus -0,1 -0,2 0,0 -0,3

Valuuttakurssimuutosten

vaikutus - 0,1 0,0 0,1

Jakautumisen vaikutus -6,3 - -0,3 -6,6

Varaukset 31.12.2025 - - 1,8 1,8

MEUR

Ympäristö-

varaukset

Tappiolliset

sopimukset

Muut

varaukset Yhteensä

Varaukset 1.1.2024 7,2 - 0,9 8,1

Varausten lisäykset 0,6 3,3 1,2 5,1

Käytetyt varaukset -0,4 - -0,2 -0,6

Käyttämättömien varausten

peruutukset - - - -

peruutukset

Diskonttauksen vaikutus -1,0 - - -1,0

Varaukset 31.12.2024 6,3 3,3 1,9 11,5

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

104

MEUR 2025 2024

Taseessa esitetyn velan muutokset: 1,1 1,2

Velka kauden alussa 0,0 0,0

Tuloslaskelmaan merkityt kulut 0,0 0,0

Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät -0,0 0,0

Maksetut etuudet -0,0 -0,0

Eläketalletuksiin liittyvän velan muutokset -0,1 -0,1

Jakautumisen vaikutus -0,1 -

Velka kauden lopussa 0,9 1,1

Laajan tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu

määräytyy seuraavasti:

Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 0,0 0,0

Korkomenot 0,0 0,0

Korkotuotot -0,0 -0,0

Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät -0,0 0,0

Yhteensä 0,0 0,0

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 36 tuhatta euroa

vuonna 2026.

MEUR 2025 2024

Velvoitteen nykyarvo 1,1 1,4

Järjestelmään kuuluvien varojen käypä arvo -0,3 -0,3

Alikate 0,9 1,1

Tärkeimmät käytetyt vakuutusmatemaattiset

oletukset, %

Diskonttauskorko 3,5 3,1

Varojen odotettu tuotto 3,2 3,1

Tuleva palkankorotusolettamus 2,2 2,1

Inflaatio-oletus 2,0 1,9

Velvoitteen maksuperusteinen maturiteetti

MEUR 2025 2024

Maturiteetti alle vuoden 0,1 0,1

1-5 vuotta 0,3 0,3

5-10 vuotta 0,3 0,3

10-15 vuotta 0,2 0,2

15-20 vuotta 0,1 0,1

20-25 vuotta 0,1 0,1

25-30 vuotta 0,1 0,1

yli 30 vuotta 0,1 0,1

Yhteensä 1,1 1,1

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

105

3 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

sekä muut pitkäaikaiset varat

3.1 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . 106

3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107

3.3 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108

3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat . . . . . . . 109

3.5 Muut pitkäaikaiset varat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

106

3.1 Liikearvo ja muut aineettomat

hyödykkeet

Laatimisperiaate

Liikearvo on se osa hankintamenosta, jolla luovutettu vastike, määräysval-

lattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu

osuus yhteenlaskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon

hankintahetkellä. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan vuosittain

arvonalentumisen varalta viimeisen vuosineljänneksen aikana. Liikearvot

arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla

arvonalentumisilla.

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet

arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Aineettomien hyödykkeiden

taloudellisen vaikutusajan arvioidaan olevan rajallinen tai rajoittamaton.

Konsernin liiketoimintojen yhdistämisissä kirjatut aineettomat hyödykkeet

ovat pääasiassa asiakassuhteita. Asiakassuhteiden poistoaika on keski-

määrin kymmenen vuotta.

Muut aineettomat hyödykkeet on arvostettu hankintamenoonsa vähen-

nettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Muut aineettomat

hyödykkeet poistetaan tasapoistoina taloudellisena vaikutusaikanaan.

Ohjelmistoprojektien kustannukset aktivoidaan muihin aineettomiin hyö-

dykkeisiin siitä lähtien, kun projektit ovat siirtyneet tutkimusvaiheesta kehit-

tämisvaiheeseen ja projektin tulos on yksilöitävissä oleva aineeton hyödyke.

Tällaisen aineettoman hyödykkeen tulee tuottaa konsernille vastaista talou-

dellista hyötyä, joka ylittää sen kehittämisestä syntyneet menot. Hankinta-

meno käsittää kaikki menot, jotka johtuvat välittömästi omaisuuserän saat-

tamisesta valmiiksi toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Suurimmat

menoerät ovat ulkopuolisille maksetut konsulttipalkkiot.

Ohjelmistojen ja ohjelmistolisenssien poistoaika on 5–10 vuotta. Liikearvon

arvonalentumistestausta on kuvattu liitetiedossa 3.2 Liikearvon arvonalen-

tumistestaukset ja muiden aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvon-

alentumisia on kuvattu liitetiedossa 1.9 Poisto ja arvonalentumiset.

MEUR Liikearvo

Asiakassuhteet

yrityskaupoista

Kilpailukielto-

sopimukset

yrityskaupoista

Muut

aineettomat

hyödykkeet

yrityskaupoista

Aineettomat

oikeudet

Muut

aineettomat

hyödykkeet

Ennakko-

maksut ja

keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2025 170,7 59,1 1,4 10,0 9,8 20,8 20,9 292,6

Lisäykset - - - - 0,0 0,1 2,6 2,7

Hankitut liiketoiminnot 6,4 4,9 0,2 - - - - 11,5

Vähennykset - - - - -0,1 -2,1 - -2,2

Jakautumisen vaikutus

-125,7 -33,2 -0,3 -10,1 -1,1 -33,5 -1,7 -205,6

Siirrot erien välillä - - - - - 21,5 -21,5 -

Kurssierot 1,5 1,3 0,1 0,0 0,3 0,0 - 3,2

Hankintameno 31.12.2025

52,9 32,1 1,4 0,0 10,0 6,7 0,2 102,3

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025

-13,6 -45,9 -1,4 -9,9 -7,8 -14,8 - -93,4

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - - - - 0,0 2,1 - 2,1

Tilikauden poistot - -3,1 -0,0 -0,0 -0,6 -3,1 - -6,9

Jakautumisen vaikutus - 20,7 0,1 10,0 0,4 10,1 - 41,3

Kurssierot -0,5 -1,0 -0,1 -0,0 -0,2 -0,0 - -1,8

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset

31.12.2025 -14,1 -29,2 -1,4 -0,0 -8,1 -5,7 - -58,6

Kirjanpitoarvo 31.12.2025 38,8 2,9 - - 0,8 1,0 0,2 43,6

Muut aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista ovat pääasiassa ympäristölupia, jotka siirtyivät osittaisjakautumisen myötä uudelle Lassila & Tikanojalle.

Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja ja ohjelmistolisenssejä.

Sisältää 2024 vuoden 23,3 miljoonan euron arvonalentumisen.

MEUR Liikearvo

Asiakassuhteet

yrityskaupoista

Kilpailukielto-

sopimukset

yrityskaupoista

Muut

aineettomat

hyödykkeet

yrityskaupoista

Aineettomat

oikeudet

Muut

aineettomat

hyödykkeet

Ennakko-

maksut ja

keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2024 194,7 59,1 1,5 10,1 9,8 18,4 14,6 308,2

Lisäykset - - - - 0,1 0,0 9,5 9,7

Hankitut liiketoiminnot 0,8 0,7 0,0 - - - - 1,5

Vähennykset - - - - -0,0 -0,9 - -1,0

Arvonalentumiset -23,3 - - - - - - -23,3

Siirrot erien välillä - - - - - 3,3 -3,3 -

Kurssierot -1,6 -0,7 -0,0 -0,0 -0,1 -0,0 - -2,5

Hankintameno 31.12.2024 170,7 59,1 1,4 10,0 9,8 20,8 20,9 292,6

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 -13,9 -43,1 -1,4 -9,8 -7,2 -13,8 - -89,2

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - - - - 0,0 0,9 - 1,0

Tilikauden poistot - -3,3 -0,0 -0,1 -0,6 -2,0 - -6,0

Kurssierot 0,3 0,5 0,0 0,0 0,1 0,0 - 0,9

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 -13,6 -45,9 -1,4 -9,9 -7,8 -14,8 - -93,4

Kirjanpitoarvo 31.12.2024 157,0 13,2 0,0 0,2 2,0 5,9 20,9 199,2

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

107

3.2 Liikearvon

arvonalentumistestaukset

Laatimisperiaate

Liikearvon arvonalentumistesti tehdään vähintään vuosittain neljännen vuo-

sineljänneksen aikana tai useammin, mikäli on ilmennyt viitteitä liikearvon

arvonalentumisesta. Arvonalentumistestaus tehdään testiajankohdan liike-

toimintarakenteen mukaisesti.

Arvonalentumistestauksessa arvioidaan kerrytettävissä olevat rahavirrat

käyttöarvon perusteella. Vastaiset rahavirrat perustuvat johdon neljän

vuoden vuosikohtaisiin tuloslaskelma- ja ylläpitoinvestointiennusteisiin, jotka

on tehty strategiaprosessin yhteydessä. Johto perustaa ennusteensa toteu-

tuneeseen kehitykseen sekä käsitykseensä alansa kasvunäkymistä (mark-

kinoiden yleinen kehitys ja yksikön kannattavuus, hinnoittelu, henkilöstö- ja

raaka-ainekustannukset). Kasvuennusteissa huomioidaan hyväksytyt inves-

tointipäätökset.

Rahavirrat, jotka ulottuvat neljän vuoden ennustejakson jälkeiselle ajalle

on laskettu ns. loppuarvomenetelmää käyttäen. Laskelmissa käytetty kasvu

perustuu johdon arvioon liiketoiminnan pitkän aikavälinkasvusta ja kannat-

tavuuden kehittymisestä.

Liikearvon arvonalentumistestaukset-liitteessä on esitetty jatkuvat toi-

minnot.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Liikearvojen arvonalentumistesteissä käytettävien käyttöarvoon perustuvien

laskelmien laatiminen edellyttää johdon arvioiden käyttämistä. Vastaiset

rahavirrat perustuvat hallituksen hyväksymiin strategiakausien ennusteisiin,

jotka perustuvat toteutuneeseen kehitykseen sekä johdon käsitykseen alan

kasvunäkymistä. Käytetty ikuisuuskasvuolettama perustuu johdon käsi-

tykseen liiketoiminnan pitkän aikavälin kasvusta. Käytetty diskonttokorko

vastaa parasta arviota keskimääräisestä painotetusta pääomakustannuk-

sesta. Vaikka johdon käsityksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmu-

kaisia, saattavat arviot tulevista rahavirroista erota olennaisesti tulevaisuu-

dessa toteutuvista.

Liikearvojen kohdistaminen

Liikearvon kirjanpitoarvot on kohdistettu alla olevan taulukon mukaisesti rahavirtaa

tuottaville yksiköille:

MEUR 2025 2024

Kiinteistöpalvelut Suomi 28,6 28,6

Kiinteistöpalvelut Ruotsi 10,2 9,6

Yhteensä 38,8 38,2

Arvonalentumistestaus vuonna 2025

Arvonalentumistestaus on laadittu käyttöarvolaskelmilla, joissa tulevat rahavirrat

diskontataan nykyarvoon. Käyttöarvolaskelmissa on käytetty rahavirtaa tuottavissa

yksiköissä ikuisuuskasvuolettamana 2,0 prosenttia, joka vastaa Euroopan keskus-

pankin keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitetta. Ikuisuuskasvuolettama on sama

kaikissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä perustuen

yhteneväiseen liiketoiminta-alueeseen.

Laskennassa käytetty diskonttauskorko perustuu konsernin painotettuun kes-

kimääräiseen pääomakustannukseen (WACC). WACC:n osatekijät ovat riskitön

korko, markkinariskipreemio, yhtiökohtainen beta, vieraan pääoman kustannus

sekä oman ja vieraan pääoman suhde. Jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle on

määritetty oma diskonttauskorkonsa.

Laskennassa käytetyt keskeiset olettamat

% 2025 2024

Diskonttauskorko ennen veroja, Kiinteistöpalvelut Suomi 8,2 8,8

Diskonttauskorko ennen veroja, Kiinteistöpalvelut Ruotsi 8,0 8,8

Liikevaihdon kasvuolettama tarkastelujaksolla, Suomi 5,4 3,6

Liikevaihdon kasvuolettama tarkastelujaksolla, Ruotsi 1,0 3,9

Liikevaihdon ikuisuusolettama, Kiinteistöpalvelut Suomi 2,0 2,0

Liikevaihdon ikuisuusolettama, Kiinteistöpalvelut Ruotsi 2,0 2,0

EBITDA % tarkastelujaksolla, Kiinteistöpalvelut Suomi 9,6 8,4

EBITDA % tarkastelujaksolla, Kiinteistöpalvelut Ruotsi 6,5 5,2

Kiinteistöpalvelut Ruotsin vuoden 2025 tappio pieneni odotetusti. Vuoden 2024 tulos

oli odotettua heikompi, ja Kiinteistöpalvelut Ruotsin arvonalentumistestausten käyt-

töarvolaskelmien mukainen käyttöarvo oli 22 miljoonaa euroa, mikä alitti testattujen

varojen kirjanpitoarvon. Tämän johdosta Kiinteistöpalvelut Ruotsiin kohdistetusta

liikearvosta kirjattiin yhteensä 23 miljoonan euron arvonalentuminen vuodelle 2024.

Arvonalentuminen on esitetty konsernin tuloslaskelman rivillä Liikearvon arvonalen-

tuminen.

Arvonalentumistestin herkkyysanalyysit

Jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle tehtiin herkkyysanalyysi, jossa laskennan

keskeiset oletukset testattiin. Testauksen oletuksina käytettiin diskonttauskorkoa

sekä toteutuneen kehityksen perusteella määritettyä loppuarvon laskennassa

käytettyä EBITDA-prosenttia. Herkkyysanalyysissa laskettiin yksittäistä keskeistä

oletusta muuttamalla millä raja-arvoilla käyttöarvo on yhtä suuri kirjanpitoarvon

kanssa.

Merkittävät muutokset tulevaisuuden kasvu- ja liikevaihtokehityksessä sekä EBIT-

DA-prosentissa voivat aiheuttaa laskun liikearvoon. Yhtiön johto ei näe tätä vaihto-

ehtoa todennäköisenä.

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

108

3.3 Aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet

Laatimisperiaate

Aineellinen käyttöomaisuus on arvostettu hankintamenoonsa vähennet-

tynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen hankin-

tameno sisältää menot, jotka aiheutuvat välittömästi kyseisen aineellisen

omaisuuserän hankkimisesta. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuus-

hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittö-

mästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän

hankintamenoa. Lisäksi hankintamenossa otetaan huomioon mahdolliset

kohdeomaisuuserän ennallistamiskulut.

Liiketoimintojen yhdistämisissä aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan

hankintahetken käypään arvoon. Taseessa aineellinen käyttöomaisuus esi-

tetään vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.

Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun

taloudellisen vaikutusajan kuluessa lukuun ottamatta uusia kaatopaikkoja.

Valmistuneisiin kaatopaikkoihin sovelletaan suoriteyksikköön perustuvaa

poistomenetelmää, jossa poistot tehdään läjitysalueelle toimitetun jätteen

viemän tilavuuden mukaan. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan

jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista

arvioista, poistoaikoja muutetaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odo-

tuksissa tapahtuneita muutoksia.

Kaatopaikkoihin liittyvät aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ovat siirty-

neet kokonaisuudessaan uudelle Lassila & Tikanojalle osittaisjakautumisen

yhteydessä.

Tilinpäätöksen poistot perustuvat seuraaviin arvioituihin taloudellisiin vaiku-

tusaikoihin:

Rakennukset ja rakennelmat 5–30 vuotta

Kuljetusvälineet 6–15 vuotta

Koneet ja kalusto 4–15 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden talou-

delliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyö-

dykkeenä. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitokustannukset kirjataan

tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Kooltaan merkit-

tävien uudistus- ja parannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, jos on

todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa kon-

sernin hyväksi.

Aineellisten hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisen käsittelyä on

kuvattu liitetiedossa 1.9 Poistot ja arvonalentumiset.

MEUR Maa-alueet Rakennukset

Koneet ja

kalusto

Muut

aineelliset

hyödykkeet

Ennakko-

maksut ja

keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2025 7,7 152,6 423,4 0,4 8,0 592,2

Lisäykset 0,0 1,1 9,1 0,0 12,0 22,2

Hankitut liiketoiminnot - - 1,0 0,0 - 1,0

Vähennykset - -1,3 -17,4 0,8 - -18,0

Jakautumisen vaikutus -7,6 -135,6 -320,0 -1,1 -12,5 -476,8

Siirrot erien välillä - 3,7 3,7 - -7,4 0,0

Kurssierot - 0,0 0,6 0,0 0,0 0,7

Hankintameno 31.12.2025 0,1 20,5 100,3 0,1 0,1 121,2

Kertyneet poistot 1.1.2025 - -116,5 -311,2 -0,2 - -427,9

Tilikauden poistot - -5,4 -21,7 -0,0 - -27,2

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 1,1 16,4 -0,8 - 16,7

Jakautumisen vaikutus 0,0 101,0 221,7 0,9 0,0 323,7

Kurssierot - -0,0 -0,2 -0,0 - -0,3

Kertyneet poistot 31.12.2025 - -19,9 -95,0 -0,1 - -114,9

Kirjanpitoarvo 31.12.2025 0,1 0,7 5,3 0,0 0,1 6,3

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset olivat 1,6 miljoonaa euroa (0,0).

MEUR Maa-alueet Rakennukset

Koneet ja

kalusto

Muut

aineelliset

hyödykkeet

Ennakko-

maksut ja

keskeneräiset

hankinnat Yhteensäsä¹

Hankintameno 1.1.2024 7,7 146,1 416,4 0,3 16,0 586,5

Lisäykset 0,0 0,7 10,4 0,0 18,6 29,7

Hankitut liiketoiminnot - - 0,3 0,0 - 0,4

Vähennykset - -3,7 -20,4 - -0,1 -24,1

Siirrot erien välillä - 9,5 16,9 - -26,4 0,0

Kurssierot - -0,0 -0,3 -0,0 -0,0 -0,3

Hankintameno 31.12.2024 7,7 152,6 423,4 0,4 8,0 592,2

Kertyneet poistot 1.1.2024 - -113,8 -307,7 -0,1 - -421,7

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 2,6 19,9 - - 22,5

Tilikauden poistot - -5,4 -23,4 -0,0 - -28,8

Kurssierot - 0,0 0,1 0,0 - 0,1

Kertyneet poistot 31.12.2024 - -116,5 -311,2 -0,2 - -427,9

Kirjanpitoarvo 31.12.2024 7,7 36,1 112,3 0,2 8,0 164,3

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

109

3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja

vuokrasopimusvelat

Laatimisperiaate

Vuokrasopimuksesta aiheutuva käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan sopi-

muksen alkamisajankohtana eli päivänä, jolloin vuokralleantaja antaa

kohdeomaisuuserän konsernin käytettäväksi. Käyttöoikeusomaisuuserä

arvostetaan hankintamenoon, josta vähennetään kertyneet poistot ja

arvonalentumistappiot ja jota oikaistaan vuokrasopimusvelan uudelleen

määrittämisestä johtuvilla erillä. Alkuperäisen arvostamisen mukaiseen

hankintamenoon sisällytetään vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvos-

tuksen mukainen määrä, alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat

vähennettynä saaduilla kannustimilla ja sopimuksesta alkuvaiheessa koi-

tuneilla välittömillä menoilla. Lisäksi hankintamenossa otetaan huomioon

mahdolliset kohdeomaisuuserän ennallistamiskulut. Käyttöoikeusomai-

suuserien tasearvoja arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen

arvonalentumisen varalta, kuten liitetiedossa 1.9 Poistot ja arvonalentumiset

on kuvattu.

Vuokralleottaja arvostaa sopimuksen alkamisajankohtana vuokrasopi-

musvelan diskonttaamalla sopimuksen tulevat vähimmäisvuokrat nykyar-

voon. Konsernin vuokrasopimusten sisäinen korko ei ole helposti määritet-

tävissä, joten tulevat vähimmäisvuokrat diskontataan käyttäen konsernin

lisäluoton korkoa. Lisäluoton korko määritellään standardin mukaan

koroksi, jota vuokralleottaja maksaisi lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja

vastaavanlaisin vakuuksin varat, jotka tarvittaisiin käyttöoikeusomaisuu-

serän hankintamenoa arvoltaan vastaavan omaisuuserän hankkimiseen

vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Konserni on määrittänyt

lisäluoton koron vuokrasopimuksille perustuen sopimusten maturiteettiin ja

taloudelliseen ympäristöön.

Yhtiön vuokrasopimusvelka kattaa rahoitusyhtiön kautta vuokrattujen

hyödykkeiden sekä muiden vuokrasopimusten vuokravastuut pois lukien

lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset, joista ei kirjata vuok-

rasopimusvelkaa. Yhtiön vuokrasopimukset eivät sisällä olennaisia muut-

tuvia vuokria tai jäännösarvotakuita.

MEUR

Maa-

alueet

Raken-

nukset

Koneet ja

kalusto Yhteensä

Hankintameno 1.1.2025 13,6 68,7 70,1 152,5

Lisäykset 1,0 17,0 11,7 29,6

Hankitut liiketoiminnot 0,0 0,9 0,0 1,0

Vähennykset -0,3 -17,6 -11,2 -29,2

Jakautumisen vaikutus -11,7 -42,6 -49,0 -103,2

Kurssierot - 0,6 0,8 1,4

Hankintameno 31.12.2025 2,6 27,0 22,5 52,1

Kertyneet poistot 1.1.2025 -5,1 -38,8 -39,4 -83,3

Vähennysten ja siirtojen

kertyneet poistot 0,1 14,1 9,4 23,7

Jakautumisen vaikutus 3,3 16,4 22,7 42,5

Tilikauden poistot -0,9 -10,0 -8,4 -19,3

Kurssierot - -0,4 -0,6 -1,0

Kertyneet poistot 31.12.2025 -2,6 -18,7 -16,2 -37,5

Kirjanpitoarvo 31.12.2025 0,0 8,4 6,2 14,6

MEUR

Maa-

alueet

Raken-

nukset

Koneet ja

kalusto Yhteensä

Hankintameno 1.1.2024 15,1 59,2 81,7 155,9

Lisäykset 0,4 16,0 3,5 19,9

Hankitut liiketoiminnot - 0,1 0,0 0,1

Vähennykset -1,8 -6,3 -14,7 -22,8

Kurssierot - -0,3 -0,4 -0,7

Hankintameno 31.12.2024 13,6 68,7 70,1 152,5

Kertyneet poistot 1.1.2024 -4,5 -33,6 -41,8 -79,9

Vähennysten ja siirtojen

kertyneet poistot 0,4 4,9 11,9 17,2

Tilikauden poistot -1,0 -10,3 -9,8 -21,1

Kurssierot - 0,1 0,3 0,4

Kertyneet poistot 31.12.2024 -5,1 -38,8 -39,4 -83,3

Kirjanpitoarvo 31.12.2024 8,5 29,9 30,8 69,1

Tilinpäätöshetkellä tiedossa ei ole tulevilla tilikausilla voimaan astuvia uusia vuokra-

sopimuksia, joilla olisi olennaista vaikutusta käyttöoikeusomaisuuserän tai vuokra-

sopimusvelan määrään.

Vuokrasopimusvelat ja niiden maturiteetti on esitetty liitetiedoissa 4.1 Rahoitus-

varat ja -velat ja 4.2 Rahoitusriskien hallinta.

Vuokrasopimuksiin liittyvistä kuluista on esitetty tarkemmin tietoja liitetiedossa 1.8

Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia erityisesti

kiinteistöihin ja maa-alueisiin liittyen. Toistaiseksi voimassa olevien

kiinteistö- ja maa-aluesopimusten osalta vuokrakauden pituus perustuu

johdon arvioon vuokrakauden pituudesta. Arviossa otetaan huomioon

esimerkiksi sopimuksen voimassaoloaikana vuokrakohteeseen tehdyt

merkittävät parannustyöt, vuokrasopimuksen päättämiseen liittyvät

menot sekä kohdeomaisuuserän tärkeys konsernin toimintojen kannalta

ottaen huomioon kohdeomaisuuserän erityislaatuisuuden, sijaintipaikan

ja sopivien vaihtoehtojen saatavuus. Johto arvioi kohteiden vuokra-

kauden pituutta jatkossa varmistaakseen, että vuokrakausi vastaa

tarkasteluhetken olosuhteita.

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

110

3.5 Muut pitkäaikaiset varat

Laatimisperiaate

Konsernin muut pitkäaikaiset varat koostuvat osuuksista osakkuus- ja

yhteisyrityksissä sekä muista osakkeista ja osuuksista. Konsernin osuus

osakkuus- ja yhteisyrityksissä käsitellään konsernitilinpäätöksessä pää-

omaosuusmenetelmällä. Konsernin osuus sen osakkuus- tai yhteisyri-

tysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista verojen jälkeen kirjataan

tuloslaskelmaan ja vastaavasti taseessa olevan sijoituksen oikaisuksi. Kun

konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai

suurempi kuin sen sijoitus osakkuus tai yhteisyritykseen, konserni ei kirjaa

sijoitusta suurempaa tappiota, ellei konsernilla ole näihin liittyviä velvoitteita

tai ellei se ole suorittanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta.

Muut osakkeet ja osuudet koostuvat muutaman pienemmän yhtiön osak-

keista, sekä golf-osakkeista ja ne arvostetaan käypään arvoon tuloslas-

kelman kautta. Muut saamiset sisältävät pääasiassa Ruotsin yhtiöiden elä-

kevastuisiin liittyviä rahastoituja varoja sekä pitkäaikaisia ennakkomaksuja

MEUR

Osuudet osak-

kuus- ja yhteis-

yrityksissä

Muut

osakkeet ja

osuudet

Muut

saamiset

Hankintameno 1.1.2025 18,9 0,2 1,0

Vähennykset - - -0,2

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten

tuloksesta 1,9 - -

Saadut osingot -1,6 - -

Kurssierot - - -0,0

Jakautumisen vaikutus -19,2 -0,1 -0,3

Hankintameno 31.12.2025 - 0,1 0,4

Osittaisjakautumisen myötä kaikki osakkuus- ja yhteisyritykset siirtyivät Lassila &

Tikanojalle.

MEUR

Osuudet osak-

kuus- ja yhteis-

yrityksissä

Muut

osakkeet ja

osuudet

Muut

saamiset

Hankintameno 1.1.2024 17,6 0,2 1,5

Vähennykset -0,0 - -0,6

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten

tuloksesta 3,2 - -

Saadut osingot -1,8 - -

Kurssierot - - -0,0

Hankintameno 31.12.2024 18,9 0,2 1,0

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

111

4 Rahoitusriskit ja pääomarakenne

4.1 Rahoitusvarat ja -velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .112

4.2 Rahoitusriskien hallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .114

4.3 Oma pääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .116

4.4 Osakekohtainen tulos ja osinko . . . . . . . . . . . .117

4.5 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat . . . . . .117

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

112

4.1 Rahoitusvarat ja -velat

Laatimisperiaate

Konsernin rahoitusvarat ja -velat koostuvat rahavaroista, myynti- ja muista

saamisista, ostoveloista ja muista veloista, pankkilainoista, joukkovelkakirja-

lainoista, yritystodistuksista, vuokrasopimusveloista ja johdannaisista. Kon-

sernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu seuraaviin arvostusryhmiin:

Käypä arvo tulosvaikutteisesti

• Yrityskauppoihin liittyvät siirtyvät vastikkeet

Jaksotettu hankintameno

• Rahavarat

• Myynti- ja muut saamiset

• Korolliset velat, kuten pankkilainat, joukkovelkakirjalainat, yritystodis-

tukset, vuokrasopimusvelat

• Osto- ja muut velat

Tämä luokittelu tapahtuu rahoitusvaroihin kuuluvan rahoitusvaran tai -velan

alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarojen luokittelu eri arvos-

tusryhmiin perustuu siihen liiketoimintamalliin, jolla rahoitusvaroja hallinnoi-

daan sekä sopimukseen perustuvien rahavirtojen luonteeseen. Rahoitus-

velkojen luokittelu eri arvostusryhmiin perustuu siihen tarkoitukseen, mitä

varten rahoitusvelat on alun perin hankittu.

Rahoitusvara kirjataan pois taseesta, kun konserni on menettänyt sopi-

musperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun kaikki omistuksen olennaiset

riskit ja tuotot ovat siirtyneet konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvelka kirjataan

pois taseesta, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai

rauennut.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavista pankkitalle-

tuksista ja muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista. Niiden maturiteetti

on enintään kolme kuukautta hankinta-ajankohdasta. Ne kirjataan selvitys-

päivänä ja arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Valuuttamääräiset

erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän päätöskursseja. Käy-

tössä olevat luottolimiitit sisältyvät taseen lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.

Myynti- ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Saamiset kuuluvat lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin, ellei niiden eräpäivä ole yli

12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen. Myyntisaamiset kirjataan alkuperäi-

seen arvoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Myyntisaamisista tehdään arvonalentumiskirjaus, kun on olemassa

perusteltu syy olettaa, ettei konserni tule saamaan kaikkia saataviaan alku-

peräisin ehdoin. Konserni soveltaa myyntisaamisten arvonalentumisten

määrittämiseen yksinkertaistettua odotettavissa oleviin luottotappioihin

perustuvaa mallia. Arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi.

Ei-palautumisoikeudellisesti myytyihin myyntisaamisiin liittyvä luottoriski

ja sopimusperusteiset oikeudet saamisiin siirtyvät myyntihetkellä pois kon-

sernilta ja järjestelyyn liittyvät kulut kirjataan rahoituskuluihin. Lisätietoja

luottotappiovarauksista on esitetty liitetiedossa 2.1 Myyntisaamiset ja muut

saamiset.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat

Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, sekä yrityskauppoihin liit-

tyvät siirtyvät vastikkeet kirjataan käypään arvon tulosvaikutteisesti. Tähän

ryhmään kuuluvat johdannaiset ovat lyhytaikaisia velkoja, joiden maturi-

teetti on alle 12 kuukautta ja ne arvostetaan käypään arvoon tulosvaikuttei-

sesti käyttäen tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksia. Siirtyvät vastikkeet

ovat yleensä pitkäaikaisia velkoja, joiden maturiteetti on yli 12 kuukautta.

Siirtyvän vastikkeen käyvän arvon määritys perustuu myyjän ja ostajan

väliseen sopimukseen. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitu-

mattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sille

tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat kirjataan han-

kintahetkellä konsernitaseeseen saadun vastikkeen mukaisesti. Lainan

hankintaan tai liikkeeseen laskuun suoraan liittyvät transaktiomenot sisäl-

lytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin

rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun

hankintamenoon. Korkokulut kirjataan tuloslaskelmaan efektiivisen koron

menetelmää käyttäen. Tilinpäätöshetkestä seuraavan 12 kuukauden

kuluessa erääntyvät rahoitusvelat, sisältäen käytössä olevat pankkitililimiitit,

käsitellään lyhytaikaisina korollisina velkoina ja tämän jälkeen erääntyvät

pitkäaikaisina korollisina velkoina.

Vuokrasopimusvelat

Vuokrasopimusvelkojen käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla tulevat rahavirrat

lisäluoton korolla. Lisätietoja vuokrasopimusvelkojen laskentaperiaatteista on esi-

tetty liitetiedossa 3.4. Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat.

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista

rahoitusvaroista ja -veloista

Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat on luokiteltava käyttäen kolmita-

soista käypien arvojen hierarkiaa, joka kuvastaa arvoja määritettäessä käytettävien

syöttötietojen merkittävyyttä. Hierarkiatasolle 1 kuuluvat rahoitus-

instrumentit, joiden käypä arvo saadaan suoraan toimivilta markkinoilta. Hierarki-

atason 2 rahoitusinstrumentteihin kuuluvat over-the-counter (OTC) -johdannaiset

sekä jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainasaamiset ja lainat. Rahoi-

tusinstrumentti luokitellaan tasolle 3, jos sen käyvän arvon määrittäminen ei voi

perustua havainnoitavissa olevaan markkinatietoon.

Konsernissa johdannaiset ja yrityskauppoihin liittyvät siirtyvät vastikkeet kirjataan

käypään arvoon. Johdannaisten, jotka ovat koronvaihtosopimuksia, käyvät arvot

ovat tason 2 mukaisia. Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot perustuvat toimivilla

markkinoilla noteeratuista hinnoista johdettuihin hintoihin tai yleisesti hyväksyt-

tyihin arvostusmalleihin, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin

todennettaviin markkinatietoihin. Siirtyvän vastikkeen käypä arvo kuuluu hierarkia-

tasolle 3. Sen arvostusta kuvataan tarkemmin alla:

Täsmäytyslaskelma tason 3 mukaan

käypään arvoon arvostetuista rahoitusveloista

MEUR 2025 2024

Kirjanpitoarvo 1.1. 6,7 5,9

Lisäykset kauden aikana 1,1 -

Käyvän arvon muutos -0,9 1,0

Valuuttakurssimuutosten vaikutus 0,4 -0,2

Jakautumisen vaikutus -7,3 -

Kirjanpitoarvo 31.12. - 6,7

Siirtyvä vastike liittyy Ruotsissa prosessipuhdistuspalveluita tarjoavan Sand & Vat-

tenbläst i Tyringe AB:n (”SVB”) osakekannan 70 prosentin osuuden ostoon 1.2.2022.

SVB siirtyi osittaisjakautumisessa uudelle Lassila & Tikanojalle. Osittaisjakautumi-

seen asti SVB yhdisteltiin 100 prosentin osuudella Luotea -konserniin ja järjestelyyn

liittyen Luotea oli kirjannut rahoitusvelkoihin arvion siirtyvästä vastikkeesta, joka

liittyy määräysvallattomien omistajien osuuden hankintaan. Se arvostetaan käy-

pään arvoon, jota kuvastaa arvioidun velvoitteen nykyarvo. Siirtyvä vastike erääntyy

maksettavaksi aikaisintaan 1.2.2026. Siirtyvän vastikkeen arvostus perustuu osa-

kassopimukseen, ja siihen vaikuttaa hankitun yhtiön taserakenne sekä vuoden

2025 käyttökate. Siirtyvä vastike tullaan maksamaan vuoden 2026 ensimmäisen

vuosipuoliskon aikana.

Lisäys vuoden 2025 aikana liittyy RecondConcept i Ånge AB:n hankintaan joulu-

kuussa 2025. Järjestelyyn liittyen Luotea kirjasi pitkäaikaisiin velkoihin 1,1 miljoonan

euron ehdollisen vastikkeen (lisäkauppahinnan). Ehdollinen vastike arvostetaan

käypään arvon, joka perustuu RecondConcept i Ånge AB:n käyttökatteen kehityk-

seen vuosina 2026 ja 2027. RecondConcept i Ånge AB ja siihen liittyvät varat ja velat

siirtyivät osittaisjakautumisessa Lassila & Tikanojalle.

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

113

Korolliset nettovelat

MEUR 2025 2024

Lainat rahoituslaitoksilta 5,0 40,3

Joukkovelkakirjalainat - 74,8

Vuokrasopimusvelat 8,8 53,2

Pitkäaikaiset korolliset velat 13,8 168,3

Osittaisjakautumisen seurauksena 173,3 miljoonaa euroa

pitkäaikaisia korollisia nettovelkoja on siirtynyt uudelle

Lassila & Tikanojalle.

Vuokrasopimusvelat 6,0 18,1

Lyhytaikaiset lainat - 0,5

Lyhytaikaiset korolliset velat 6,0 18,6

Osittaisjakautumisen seurauksena 13,6 miljoonaa euroa

lyhytaikaisia vuokrasopimusvelkoja on siirtynyt uudelle

Lassila & Tikanojalle.

Korolliset velat yhteensä 19,8 186,9

Rahavarat 15,7 33,9

Korolliset nettovelat 4,1 153,0

2025 2024

MEUR

Jaksotettuun

hankinta-

menoon

Käypään

arvoon tulos-

vaikutteisesti

Tase-erien

kirjanpito-

arvot

Jaksotettuun

hankinta-

menoon

Käypään

arvoon tulos-

vaikutteisesti

Tase-erien

kirjanpito-

arvot

Käyvän

arvon

hierarkia-

taso Liite

Pitkäaikaiset rahoitusvarat - - - - - -

Muut osakkeet ja osuudet - 0,1 0,1 - 0,20,21 0,20,21 3

Muut saamiset 0,4 - 0,4 0,7 - 0,7

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

Myyntisaamiset ja muut saamiset 44,2 - 44,2 86,8 - 86,8 2.1

Rahavarat 15,7 - 15,7 33,9 - 33,9

Rahoitusvarat yhteensä 60,2 0,1 60,3 121,4 0,2 121,6

Pitkäaikaiset rahoitusvelat

Lainat 5,0 - 5,0 115,1 - 115,1 2

Vuokrasopimusvelat 8,8 - 8,8 53,2 - 53,2 4.2

Siirtyvä vastike - - - 6,7 6,7 3

Lyhytaikaiset rahoitusvelat

Lainat - - - 0,5 - 0,5 2

Vuokrasopimusvelat 6,0 - 6,0 18,1 - 18,1 4.2

Korkovelat 0,0 - 0,0 2,2 - 2,2

Ostovelat ja muut velat 28,5 - 28,5 56,9 - 56,9 2.3

Rahoitusvelat yhteensä 48,3 - 48,3 246,0 6,7 252,7

Pitkäaikaiset muut velat eivät sisällä saatuja ennakoita. Myyntisaamiset ja muut saamiset eivät sisällä verosaamisia ja siirtosaamisia, eivätkä osto-

velat ja muut velat lakisääteisiä velkoja (kuten verovelkoja) ja siirtovelkoja. Tase-erien käyvät arvot eivät eroa merkittävästi tase-erien kirjanpitoarvoista.

 V1 Vuoden 2024 tilinpäätöksessä muut osakkeet ja osuudet on esitetty osana Muut saamiset-erää.

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

114

4.2 Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnan periaatteet määritellään hallituksen hyväksymässä rahoi-

tuspolitiikassa. Rahoitusriskien hallinnan tarkoituksena on suojautua merkittäviltä

rahoitusriskeiltä ja pyrkiä rajoittamaan rahoitusmarkkinoiden muutosten ja muiden

riskitekijöiden epäedullisia vaikutuksia konsernin tulokseen. Konsernin rahoitus ja

likviditeetinhallinta hoidetaan keskitetysti konsernin taloushallinnossa, jota johtaa

talousjohtaja. Rahoitusriskien hallintaan liittyvät transaktiot toteutetaan konsernin

taloushallinnossa

Valuuttariski

Konserni muodostuu Suomessa toimivasta emoyhtiöstä sekä Suomessa ja Ruot-

sissa toimivista tytäryhtiöistä. Emoyhtiön ja kotimaisten tytäryhtiöiden toiminta- ja

raportointivaluuttana on euro ja muissa tytäryhtiöissä sijaintimaan valuutta. Valuut-

takurssien vaihtelut vaikuttavat siten konsernin tulokseen ja omaan pääomaan.

Translaatioriski

Translaatioriskille alttiina oleva positio muodostuu ulkomaisiin tytäryhtiöihin teh-

dyistä nettosijoituksista, joihin sisältyvät oman pääoman sijoitukset ja kertyneet

voittovarat. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten positiota ei suo-

jata, koska omistuksia pidetään pitkäaikaisina strategisina sijoituksina. Vuonna

20245tapahtuneiden valuuttakurssimuutosten takia omaan pääomaan syntyi

muuntoeroja 1,9 miljoonaa euroa (-2,1), sisältäen jatkuvat ja lopetetut toiminnot.

Jatkuvien toimintojen osuus muuntoerosta oli 1,2 miljoonaa euroa vuonna 2025.

Muuntoero aiheutuu ainoastaan Ruotsin liiketoiminnasta. Tilinpäätöshetken

Ruotsin kruunumääräinen translaatiopositio oli 31,5 miljoonaa euroa (33,1), sisäl-

täen jatkuvat ja lopetetut toiminnot. Jatkuvien toimintojen osuus translaatiopositi-

osta on 18,8 miljoonaa euroa vuonna 2025.

Transaktioriski

Ulkomaisten tytäryhtiöiden liiketoiminta tapahtuu lähes täysin niiden toimintavaluu-

tassa eikä siten aiheuta transaktioriskiä. Yhtiön politiikkana on pitää käteisvarannot

pääosin konsernin toimintavaluutassa, jolloin niihin ei kohdistu valuuttakurssiriskiä.

Suomessa toimivat konserniyhtiöt käyttävät myynnin laskutusvaluuttana lähes

poikkeuksetta euroa. Tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääosin konsernin sisäi-

sillä lainoilla, jotka ovat kunkin tytäryhtiön toimintavaluutan määräisiä. Konsernin

sisäisten lainojen määrä on vähäinen, eikä niistä aiheudu merkittävää transaktio-

riskiä.

Sijoitusten hintariski

Konserni ei ole sijoittanut varoja noteerattuihin osakkeisiin, joiden arvo vaihtelee

markkinahintojen muutosten vuoksi, joten se ei altistu arvopaperimarkkinoihin liitty-

välle hintariskille.

Hyödykehintariski

Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan vaihtelut heijastuvat tuotantokalustossa

käytettävien polttoaineiden hintoihin.

Korollisten nettovelkojen muutos

2025 2024

MEUR

Lainat

rahoitus-

laitoksilta

Joukko-

velka-

kirjalainat

Vuokra-

sopimusvelat Rahavarat Yhteensä

Lainat

rahoitus-

laitoksilta

Joukko-

velka-

kirjalainat

Vuokra-

sopimusvelat Rahavarat Yhteensä

Kirjanpitoarvo 1.1. -40,8 -74,8 -71,3 33,9 -153,0 -41,4 -74,7 -77,6 32,9 -160,9

Nettovelan muutokset erissä, joihin liittyy

maksutapahtuma:

Pitkäaikaisten lainojen nostot -55,0 - - - -55,0 - - - - -

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 40,9 - - - 40,9 0,6 - - - 0,6

Lyhytaikaisten lainojen nostot -30,0 - - - -30,0 -60,0 - - - -60,0

Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 30,0 - - - 30,0 60,0 - - - 60,0

Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset - - 20,2 - 20,2 - - 20,4 - 20,4

Rahavarojen muutos - - - 19,0 19,0 - - - 1,1 1,1

Rahavirrat yhteensä -14,1 - 20,2 19,0 25,1 0,6 - 20,4 1,1 22,1

Nettovelan muutokset erissä, joihin ei liity

maksutapahtumaa: - - - - - -. - - - -

Vuokrasopimusvelkojen muutokset - - -25,6 - -25,6 - - 14,1 - -14,1

Hankitut liiketoiminnot -0,5 - - - -0,5 - - - - -

Jakautumisen vaikutus 50,4 74,8 61,9 -37,4 149,7 - - - - -

Muut muutokset 0,0 - - 0,1 0,1 - -0,1 - -0,1 -0,2

Muutokset yhteensä 49,9 74,8 36,3 -37,2 123,8 - -0,1 -14,1 -0,1 -14,3

Kirjanpitoarvo 31.12. -5,0 - -14,8 15,7 -4,1 -40,8 -74,8 -71,3 33,9 -153,0

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

115

Korkoriski

Alhaisen nettovelan takia Luotean korkoriski on rajallinen. Tämä johtuu siitä, että

vaihtuvakorkoisten velkojen ja vaihtuvakorkoisten korkosijoitusten korkomuutokset

kumoavat suurelta osin toisensa. Pitkäaikaisten lainojen keskikorko ilman vuokra-

sopimusvelkoja oli 2,9 prosenttia (3,8).

Pääosa konsernin liikevaihdosta syntyy pitkäaikaisista palvelusopimuksista.

Hyvän kassavirtaennustettavuuden vuoksi konsernin rahoituspolitiikassa on mää-

ritelty, että likvidien varojen määrä pyritään pitämään riittävällä tasolla suhteessa

kulloiseenkin lyhyen aikavälin rahoitustarpeeseen.

Luotto- ja vastapuoliriski

Rahoitusinstrumentteihin liittyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään

sopimuksen mukaisia maksuvelvoitteitaan. Vastapuoliriskiä hallitaan tekemällä

rahoitus- ja johdannaissopimuksia vain suurimpien pohjoismaisten pankkien

kanssa. Yhtiöllä on laaja asiakaskunta, joka koostuu yrityksistä, laitoksista, toimisto-

ja liikekiinteistöistä, institutionaalisista kiinteistönomistajista, asunto-osakeyhtiöistä,

julkisesta sektorista ja kotitalouksista. Myyntisaamiset koostuvat pääosin suuresta

määrästä suhteellisen pieniä saatavia, eikä merkittäviä luottoriskikeskittymiä ole.

Yhtiöllä on luotonvalvontaohjeet, joilla pyritään varmistamaan se, että palveluita

ja tuotteita myydään vain luottokelpoisille asiakkaille tai ennakkomaksulla, mikäli

asiakkaan luottokelpoisuus ei ole riittävä. Suuri osa asiakassuhteista perustuu pit-

käaikaisiin palvelusopimuksiin, eikä asiakkailta yleensä vaadita vakuuksia. Myynti-

saamisten ja sopimukseen perustuvien omaisuuserien osalta käytetään yksinker-

taistettua arvonalentumismallia, jossa luottotappioiden arvioitu määrä perustuu

saamisten eliniän odotettuihin luottotappioihin. Odotettuihin luottotappioihin perus-

tuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-osuus perustuu historiallisten luottotap-

pioiden määriin. Lisätietoa luottotappiovarauksesta esitetään liitetiedossa 2.1 Myyn-

tisaamiset ja muut saamiset. Myyntisaamisiin liittyvää perintätoimintaa hoidetaan

kotimaan myyntisaamisten osalta keskitetysti taloushallinnossa. Ulkomaiset tytä-

ryhtiöt hoitavat omien myyntisaamistensa perinnän paikallisesti.

Rahoitusvarat ja niihin liittyvät luottoriskittoriskit1

MEUR 2025 2024

Muut pitkäaikaiset saamiset 0,4 0,9

Myyntisaamiset 36,7 86,5

Muut saamiset 7,4 0,2

Rahavarat 15,7 33,9

 L1 Luvut sisältävät jatkuvat ja lopetetut toiminnot

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Likviditeettiriskin hallinnalla varmistetaan, että konserni pystyy jatkuvasti hoita-

maan toimintaan liittyvät rahoitukselliset velvoitteensa mahdollisimman edullisin

kustannuksin. Konserni pyrkii säilyttämään hyvän maksuvalmiuden tehokkaalla

kassanhallinnalla. Likviditeettitilannetta seurataan ajantasaisesti ja sitä ennakoi-

daan rahavirtaennusteiden avulla. Konsernissa on käytössä konsernipankkitilijär-

jestelmä, joka auttaa käteisvarojen hallinnassa. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan jous-

tavilla lainaehdoilla ja riittävän aikaisella jälleenrahoituksella.

Konsernin likviditeetistä huolehditaan sekä riittävillä rahavaroilla että komittui-

dulla luottolimiitillä. Lyhytaikaisia, rahavirran heilahteluista johtuvia rahantarpeita

varten yhtiöllä on käytössä kaksi 10 miljoonan euron tililimiittiä. Luotean veloiksi

jäivät 5 miljoonan euron määräaikaisluotto ja 10 miljoonan euron rahoitusluotto-

limiitti. Nämä erääntyvät vuoden 2028 toisella vuosineljänneksellä, ja näitä koske-

vissa sopimuksissa on kahden vuoden jatko-optio. Tililimiitti ja komittoitu luottoli-

miitti olivat tilikauden lopussa vertailukauden tapaan käyttämättä. Lisäksi yhtiöllä

on 100 miljoonan euron yritystodistusohjelma, joka oli tilikauden lopussa kokonaan

käyttämättä (vertailukaudella kokonaan käyttämättä). Tilikauden lopussa kon-

sernin likvidien varojen määrä oli 15,7 miljoonaa euroa (33,9). Tilikauden lopussa

kovenanttiehdot täyttyivät, ja yhtiön arvion mukaan ne tulevat täyttymään myös

seuraavan kahdentoista kuukauden aikana.

Rahoitusjärjestelyt on sidottu seuraaviin taloudellisiin kovenanttiehtoihin: omava-

raisuusaste ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen. Kovenanttiehtojen täyttymistä

seurataan vuosineljänneksittäin. Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin

rahoitusvelat jaoteltuina sopimuksiin perustuvien eräpäivien mukaisesti tilinpäätös-

päivänä. Taulukossa esitettävät luvut ovat sopimuksiin perustuvia diskonttaamat-

tomia rahavirtoja.

Rahoitusvelkojen erääntyminen

MEUR 2025 Tasearvo

Sopimusten

mukainen

rahavirta 2026 2027 2028 2029 2030

2031 ja

myöh.

Lainat rahoituslaitoksilta 5,0 5,4 0,1 0,1 5,1 - - -

Vuokrasopimusvelat 14,8 15,5 6,5 5,8 1,9 0,9 0,4 -

Ostovelat ja muut velat 28,5 28,5 28,5 - - - - -

Yhteensä 48,3 49,3 35,1 6,0 7,1 0,9 0,4 -

MEUR 2024 Tasearvo

Sopimusten

mukainen

rahavirta 2025 2026 2027 2028 2029

2030 ja

myöh.

Lainat rahoituslaitoksilta ja eläkelainatelainat¹ 40,8 40,8 0,5 40,3 0,1 0,0 - -

Joukkovelkakirjalainat 74,8 75,0 - - - 75,0 - -

Korkovelat 2,2 13,8 4,4 4,4 2,5 2,5 - -

Vuokrasopimusvelat 71,3 76,0 21,2 16,1 8,2 6,7 5,8 18,0

Ostovelat ja muut velat 56,9 56,9 56,9 - - - - -

Yhteensä 246,0 262,5 83,0 60,7 10,8 84,2 5,8 18,0

Lainojen ja limiittien rakenne

2025 2024

Käytössä Käytettävissä Yhteensä Käytössä Käytettävissä Yhteensä

Lainat rahoituslaitoksilta 5,0 - 5,0 40,8 - 40,8

Joukkovelkakirjalainat - - - 74,8 - 74,8

Tililimiitti - 20,0 20,0 - 10,0 10,0

Sitova luottolimiitti - 10,0 10,0 - 40,0 40,0

Yritystodistusohjelma - 100,0 100,0 - 100,0 100,0

Vuokrasopimusvelka 1 14,8 - 14,8 71,3 24,7 96,0

Yhteensä 19,8 130,0 149,8 186,9 174,7 361,6

Herkkyysanalyysi rahoitusinstrumenttien korkoriskeistä

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

116

Seuraavassa esitetty herkkyysanalyysi pyrkii kuvaamaan konsernin tilikauden

tuloksen ja oman pääoman herkkyyttä korkotason muutoksille taseessa olevista

rahoitusinstrumenteista eli rahoitusvaroista ja -veloista.

Korkotason muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia

oletuksia:

• Korkotason nousuksi oletetaan + 1,0 prosenttiyksikköä ja laskuksi -1,0 prosent-

tiyksikköä.

• Laskelman perustana oleva positio sisältää korolliset rahoitusvelat ja -saamiset.

Vaihtuvakorkoiset lainat 2025 2024

+1,0% muutos markkinakoroissa -0,0 -0,4

-1,0% muutos markkinakoroissa 0,0 0,4

4.3 Oma pääoma

Laatimisperiaate

Kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien

osakkeiden liikkeeseen laskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman

vähennyseränä. Jos konserni hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia

instrumentteja, näiden instrumenttien hankintameno vähennetään omasta

pääomasta.

Luotea Oyj:llä on yksi osakelaji. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeilla ei ole enim-

mäismäärää eikä yhtiöllä ole enimmäisosakepääomaa. Osakkeilla ei ole nimellis-

arvoa eikä kirjanpidollista vasta-arvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on mak-

settu täysimääräisesti.

4.12.2025 ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksen perusteella Luotea Oyj alensi

osakepääoman 1 000 000 euroon. Yhtiön hallussa oli katsauskauden lopussa 587

150 omaa osaketta, jotka edustavat 1,5 % kaikista osakkeista ja äänistä. Yhtiöko-

kouksen päätöksen perusteella Luotea Oyj kirjasi 18,4 mijoonaa euroa osakepää-

omasta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osittaisjakautumisen yhtey-

dessä Luotea Oyj:n sijoitetun vapaan pääoman rahastoa purettiin ja konsernissa

sijoitetun vapaan pääoman rahastoon syntyneet kirjaukset vanhoista optio-ohjel-

mista siirrettiin kertyneisiin voittovaroihin.

Jakautumisen vaikutus” -rivi muodostuu IFRIC 17 -tulkinnan mukaisesti siten, että

jakautumisessa omistajille siirrettyjen varojen kirjanpitoarvot ja näiden käyvät arvot

erotuksineen on kirjattu omaan pääomaan. IFRIC 17:n periaatteiden mukaisesti

jakautumisessa jaettavat varat arvostetaan jakautumishetken käypään arvoon, ja

oman pääoman vähennys vastaa näiden varojen kirjanpitoarvoa. Käyvän arvon ja

kirjanpitoarvon erotus esitetään oman pääoman eränä “jakautumisen vaikutus.

Muut rahastot

Muuntoerorahasto

Muuntoeroja syntyy ulkomaisten tytäryritysten oman pääoman ja tuloksen muun-

tamisesta euromääräisiksi.

MEUR

Ulkona

olevien

osakkeiden

lukumäärä,

1000 kpl

Osake-

pääoma

Svop

rahasto

Omat

osakkeet Yhteensä

1.1.2025 38 189 19,4 0,6 -9,4 10,6

Osakepääoman

alentaminen - -18,4 18,4 - -

26.2.2025 Omien

osakkeiden luovutus 8 - - 0,1 0,1

2.5.2025 Omien

osakkeiden luovutus 14 - - 0,2 0,2

Jakautumisen vaikutus - - -18,9 - -18,9

31.12.2025 38 212 1,0 0,1 -9,1 -8,0

MEUR

Ulkona

olevien

osakkeiden

lukumäärä,

1000 kpl

Osake-

pääoma

Svop

rahasto

Omat

osakkeet Yhteensä

1.1.2024 38 154 19,4 0,6 -10,0 10,1

26.2.2024 Omien

osakkeiden luovutus 21 - - 0,3 0,3

2.5.2024 Omien

osakkeiden luovutus 13 - - 0,2 0,2

31.12.2024 38 189 19,4 0,6 -9,4 10,6

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata konsernin toiminnan jatku-

vuus ja ylläpitää optimaalinen pääomarakenne investointien turvaamiseksi ottaen

huomioon pääomakustannukset. Pääomaan lasketaan oma ja vieras pääoma

vähennettynä saaduilla ennakoilla.

Yhtiön tavoitteena on jakaa vähintään 50% tilikauden tuloksesta osinkona.

Pääoman rakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteen ja nettovelkaantu-

misasteen avulla vuosineljänneksittäin.

MEUR 2025 2024

Oma pääoma konsernitaseessa 41,1 209,2

Taseen loppusumma 142,0 607,9

Saadut lyhytaikaiset ennakot -1,0 -10,5

Saadut pitkäaikaiset ennakot - -6,7

Pääoma yhteensä 141,0 590,7

Omavaraisuusaste, % 29,1 35,4

MEUR 2025 2024

Oma pääoma konsernitaseessa 41,1 209,2

Pitkäaikaiset rahoitusvelat 13,8 168,3

Lyhytaikaiset rahoitusvelat 6,0 18,6

Rahavarat -15,7 -33,9

Korolliset nettovelat 4,1 153,0

Nettovelkaantumisaste, % 10,1 73,2

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

117

4.4 Osakekohtainen tulos ja osinko

Laatimisperiaate

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille

kuuluva tilikauden tulos kauden aikana ulkona olevien osakkeiden osakean-

tioikaistulla keskimääräisellä lukumäärällä ilman yhtiön omassa omistuk-

sessa olevia osakkeita. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista

tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa

otetaan huomioon kaikkien potentiaalisten osakkeiden laimentava vai-

kutus.

Osakekohtainen tulos ja osinko on esitetty jatkuvien toimintojen osalta alla

olevassa taulukossa.

2025 2024

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, MEURauden tulos, MEUR¹ 1,2 -31,5

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin

kauden aikana, miljoonaa kpl 38,2 38,2

Osakekohtainen tulos, EUR, jatkuvat tUR¹, jatkuvat toiminnot 0,03 -0,82

Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR, jatkuvat tUR¹, jatkuvat toimin. 0,03 -0,82

Osakekohtainen tulos, EUR, lopUR¹, lopetetut toiminnot 4,20 0,78

Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR, lopUR¹, lopetetut toimin. 4,20 0,78

Osakekohtainen tulos, EUR, yhtUR¹, yhteensä 4,23 -0,05

Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR, yhtUR¹, yhteensä 4,23 -0,05

Osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutus,

miljoonaa kpl 0,1 0,1

Ulkona olevien osakkeiden laimennettu osakeantioikaistu

lukumäärä keskimäärin kauden aikana, miljoona kpl 38,2 38,3

Laimennettu osakekohtainen tulos, EURUR¹ 0,03 -0,82

1 Yhtiön hallitus ehdottaa 29.4.2026 pidettävälle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta

2025 jaetaan osinkoa 0,07 euroa osakkeelta. Vuodelta 2024 yhtiö jakoi yhtiö-

kokouksen päätöksellä osinkoa 0,50 euroa osakkeelta.

4.5 Vastuusitoumukset ja ehdolliset

velat

MEUR 2025 2024

Omista sitoumuksista annetut vakuudet

Kiinnitykset maanvuokraoikeuteen - 0,1

Yrityskiinnitykset - 0,5

Muut vakuudet 0,0 0,0

Ympäristölupien edellyttämät pankkitakaukset - 25,0

Muut pankkitakaukset 2,7 7,1

Omassa hallussa olevat kiinnitykset

Yrityskiinnitykset - 0,2

Vastuut yhteisyrityksen puolesta

Pankkitakaukset - 16,5

Vuokravastuut

Alle vuoden kuluttua 0,4 0,8

Yli vuoden kuluttua 0,3 0,5

Vertailukauden luvut sisältävät kiertotalousliiketoimintaan liittyvät vastuusi-

toumukset ja ehdolliset velat, jotka osittaisjakautumisessa siirtyivät Lassila & Tika-

nojalle.

Konsernilla oli osittaisjakautumishetkeen asti 55 % omistusosuus Laania Oy:ssä,

1.7.2022 yhdessä Neovan kanssa muodostetussa yhteisyrityksessä. Vastuut yhtei-

syrityksen puolesta on ilmoitettu konsernin omistusosuuden mukaisesti vastuun

enimmäismäärästä. Laanian osakkeet ja yhteisyritykseen liittyvät vastuut siirtyivät

osittaisjakautumisessa Lassila & Tikanojalle.

Vuokravastuut koostuvat arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevien vuokraso-

pimusten vähimmäisvuokravastuista, joihin konserni soveltaa IFRS 16 -standardin

sallimaa helpotusta.

Konserniyhtiö Luotea FM AB (entinen Lassila & Tikanoja FM AB) on kantajana ja

vastaajana oikeusprosessissa Ruotsissa koskien konsernin entiseltä asiakkaalta

laskutettuja maksamattomia saatavia. Luotea FM AB on kesäkuussa 2022 nos-

tanut kanteen Solnan käräjäoikeudessa Luotean entistä asiakasyritystä vastaan

vaatien suoritusta maksamattomista saatavista. Tilikauden 2025 lopussa saataviin

on kohdistettu täysimääräinen arvonalentumiskirjaus. Kyseinen Luotean entinen

asiakasyritys on kiistänyt Luotea FM AB:n vaatimukset ja maksuvelvollisuutensa

sekä samalla nostanut vastakanteen vaatien yhteensä noin 144 miljoonaa Ruotsin

kruunua Luotea FM AB:lta. Riita-asian käsittely on kesken. Luotea pitää vastakan-

netta perusteettomana eikä ole kirjannut siihen liittyen varauksia.

Yllä mainitun riita-asian lisäksi Luotea Oyj on osapuolena muutamassa kon-

sernin tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvässä riita-asiassa, joiden lopputuloksilla

ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

118

5 Konsolidointi ja muut liitetiedot

5.1 Yhdistelyperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119

5.2 Konserniyritykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119

5.3 Hankitut liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120

5.4 Lähipiiritapahtumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121

5.5 Tilintarkastuskustannukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121

5.6 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat . . . . . . . . . . 121

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

119

5.1 Yhdistelyperiaatteet

Tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Luotea Oyj:n lisäksi kaikki tytäryritykset, joissa

konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy kun konserni olemalla osallisena

yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan

tuottoon, ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa

valtaansa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu käyttäen hankintame-

netelmää. Luovutettu vastike ja hankitun yhtiön yksilöitävissä olevat varat ja velat

arvostetaan hankintahetken käypiin arvoihin. Hankintaan liittyvät menot, lukuun

ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen las-

kusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppa-

hinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi

tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään

arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai

tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppa-

hintaa ei arvosteta uudelleen. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus

hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa

määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen

yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritetään erik-

seen kullekin yrityshankinnalle. Tytäryhtiöiden hankinnasta syntyneen liikearvon

käsittelyä kuvataan liitetiedossa 3.1 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet.

Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, jolloin kon-

serni on saanut määräysvallan, siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.

Kauden voitto tai tappio ja laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja

määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallat-

tomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille

kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pää-

oman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset,

jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa kos-

kevina liiketoimina. Konsernilla ei ole määräysvallattomien omistajien osuuksia.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvoste-

taan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryrityksessä, arvostetaan jäljelle jäävä

sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus

kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat voitot

sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Realisoitumat-

tomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentu-

misesta. Tilikauden voiton tai tappion sekä laajan tuloksen osittaisjakautuminen

emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisen tuloslas-

kelman ja laajan tuloslaskelman yhteydessä ja osuus omista pääomista esitetään

omana eränään taseessa konsernin omassa pääomassa.

Osakkuus- ja yhteisyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta,

mutta ei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin,

kun Luotea omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on

muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yhteisyritykset ovat

järjestelyjä, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta muiden järjestelyn osa-

puolten kanssa.

Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksissä käsitellään konsernitilinpäätök-

sessä pääomaosuusmenetelmällä. Hankintahetkellä sijoitus arvostetaan käypään

arvoon. Konsernin osuus sen osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä voi-

toista tai tappioista verojen jälkeen kirjataan tuloslaskelmaan. Kun konsernin osuus

osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen sijoitus

osakkuus- tai yhteisyritykseen, konserni ei kirjaa sijoitusta suurempaa tappiota, ellei

konsernilla ole näihin liittyviä velvoitteita tai ellei se ole suorittanut maksuja osak-

kuus- tai yhteisyrityksen puolesta.

Luotea Oyj:n kaikki osakkuus- ja yhteisyritykset siirtyivät jakaantumisessa Lassila

& Tikanojalle.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään

siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta

(toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emo-

yrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan mää-

räisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Käytännössä käytetään usein

kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset

monetaariset erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakurs-

seja. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. Konsernilla ei

ole ulkomaan rahan määräisiä ei-monetaarisia eriä, jotka arvostettaisiin käypiin

arvoihin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien

muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot merkitään tuloslaskelmaan. Liike-

toiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle ja

rahoituserien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin tai -kuluihin.

Niiden konserniyritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat

muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin.

Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa

ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan oman pääoman muuntoero-

rahastoon. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä han-

kinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muun-

toerot kirjataan muuntoerorahastoon.

Ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntyvät liikearvot ja näiden yksiköiden

varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien

arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten yksiköiden varoina ja velkoina ja muunnettu

euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.

5.2 Konserniyritykset

Konsernin osuus osakkeista ja äänivallasta %

Konsernin emoyritys

Luotea Oyj

Kotimaiset tytäryritykset

Luotea Kiinteistöhuolto Oy, Helsinki 100,0

Luotea Siivous Oy, Helsinki 100,0

Luotea Kiinteistötekniikka Oy, Helsinki 100,0

Ulkomaiset tytäryritykset

Luotea FM AB, Tukholma, Ruotsi 100,0

Luotea Service AB, Tukholma, Ruotsi 100,0

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

120

5.3 Hankitut liiketoiminnot

Laatimisperiaate

Kaikki vuonna 2025 hankitut liiketoiminnat liittyivät kiertotalousliiketoimin-

taan. Osittaisjakautumisessa niihin liittyvät tase-erät siirtyivät Lassila &

Tikanojalle.

Liiketoimintojen yhdistämisissä aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

arvostetaan käypään arvoon vastaavien hyödykkeiden markkinahintojen

perusteella ottaen huomioon hyödykkeiden ikä, kuluminen ja muut vas-

taavat tekijät. Aineelliset hyödykkeet poistetaan johdon arvioon perustuvana

taloudellisena vaikutusaikana ottaen huomioon konsernissa noudatettavat

poistoperiaatteet.

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet kirja-

taan erillään liikearvosta hankinta-ajankohdan käypään arvoon, mikäli ne

ovat yksilöitävissä. Hankituissa liiketoiminnoissa konserni on hankkinut

pääasiassa kilpailukieltosopimuksia ja asiakkuuksia sekä ympäristölupia.

Asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden käypä arvo on mää-

ritetty asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja nykyisistä asiakkuuksista

syntyvien diskontattujen nettorahavirtojen perusteella. Kilpailukieltosopi-

musten arvo on laskettu vastaavalla tavalla sopimuksen kestoajan rahavir-

tojen kautta. Aineettomat erät poistetaan sopimukseen tai johdon arviointiin

perustuvana taloudellisena vaikutusaikanaan.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut varat ja velat sekä myytävänä ole-

viksi luokitellut omaisuuserät ja velat arvostetaan käypään arvoon. Johto

käyttää mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevia markkina-arvoja käy-

pien arvojen määrittämisessä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, arvostaminen

perustuu omaisuuserän historialliseen tuottoon. Erityisesti aineettomien

hyödykkeiden arvostaminen perustuu diskontattuihin kassavirtoihin ja

edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Arviot perustuvat johdon

parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista että toteumat poikkeavat

käytetyistä arvioista. Omaisuuden tasearvoja arvioidaan jatkuvasti mahdol-

listen arvonalennusten selvittämiseksi. Tästä kerrotaan lisää liitetiedossa 1.9.

Poistot ja arvonalentumiset.

Hankitut liiketoiminnot 2025

Kaikki vuonna 2025 hankitut liiketoiminnat liittyivät kiertotalousliiketoimintaan.

Osittaisjakautumisessa niihin liittyvät tase-erät siirtyivät Lassila & Tikanojalle.

Luotea Oyj:n tytäryhtiö L&T Ympäristöpalvelut Oy osti 2.6.2025 Stena Recycling

Oy:n kuormalavaliiketoiminnan. Liiketoiminnan vuositason liikevaihto on ollut noin

10 miljoonaa euroa. Kauppa vahvistaa konsernin kiertotalousliiketoiminnan palvelu-

tarjoomaa sekä tukee kiertotalousliiketoiminnan kasvua. Konsernin kuormalavalii-

ketoiminta työllistää liiketoimintakaupan myötä reilut 30 työntekijää neljässä toimi-

pisteessä. Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin 3,7 miljoonan euron arvosta

asiakassuhteisiin perustuvia aineettomia hyödykkeitä ja 3,4 miljoonan euron

arvosta liikearvoa. Liikearvo perustuu pääasiassa laajempaan palveluverkostoon,

vahvempaan palvelutarjoamaan sekä tulevaisuuden kehitysnäkymiin. Liikearvo on

verotuksessa vähennyskelpoista.

Luotea Oyj:n tytäryhtiö L&T Teollisuuspalvelut Oy osti 1.12.2025 Viemärihuolto

Reinikka Oy:n koko osakekannan. Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin 0,9

miljoonan euron arvosta asiakassuhteisiin perustuvia aineettomia hyödykkeitä ja

1,4 miljoonan euron arvosta liikearvoa. Liikearvo perustuu pääasiassa laajempaan

palveluverkostoon, vahvempaan palvelutarjoamaan sekä tulevaisuuden kehitysnä-

kymiin.

Luotean ruotsalainen tytäryhtiö Sand & Vattenbläst i Tyringe AB (SVB) osti

1.12.2025 Ruotsissa prosessipuhdistuspalveluita tarjoavan RecondConcept i Ånge

AB:n koko osakekannan. Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin 0,4 miljoonan

euron arvosta asiakassuhteisiin perustuvia aineettomia hyödykkeitä ja 1,6 miljoonan

euron arvosta liikearvoa. Liikearvo perustuu pääasiassa vahvempaan palvelutarjo-

amaan sekä tulevaisuuden kehitysnäkymiin. Järjestelyyn liittyen Luotea on kirjannut

pitkäaikaisiin velkoihin 1,1 miljoonan euron ehdollisen vastikkeen (lisäkauppa-

hinnan). Ehdollinen vastike arvostetaan käypään arvon, joka perustuu RecondCon-

cept i Ånge AB:n käyttökatteen kehitykseen vuosina 2026 ja 2027.

Tilikauden aikana hankittujen liiketoimintojen vaikutus konsernin lopetettujen

toimintojen liikevaihtoon oli 7,1 miljoonaa euroa ja liikevoittoon 0,3 miljoonaa euroa.

Mikäli hankinnat olisivat toteutuneet 1.1.2025, olisi Luotean lopetettujen toimintojen

liikevaihto ollut noin 434,7 miljoonaa euroa ja liikevoitto noin 45,0 miljoonaa euroa.

Ostettuihin liiketoimintoihin liittyen tilikauden lopetettujen toimintojen liiketoiminnan

muihin kuluihin kirjattiin transaktiokuluja kuluja 0,3 miljoonaa euroa (0,3).

Hankitut liiketoiminnot, käypä arvo yhteensä, MEUR 2025

Aineettomat hyödykkeet 5,1

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1,0

Käyttöoikeusomaisuuserät 1,0

Vaihto-omaisuus 0,5

Saamiset 0,6

Rahavarat 0,8

Varat yhteensä 9,0

Vuokrasopimusvelat 0,9

Muut velat 1,1

Laskennallinen verovelka 0,3

Velat yhteensä 2,3

Hankittu nettovarallisuus 6,7

Kokonaisvastike 13,0

Liikearvo 6,4

Vaikutus rahavirtaan:

Kokonaisvastike -13,0

Ehdollinen vastike (lisäkauppahinta) 1,1

Rahana maksettu vastike -11,9

Hankittujen yritysten rahavarat 0,8

Rahavirtavaikutus yhteensä -11,1

Vuoden 2025 hankintamenolaskelmat ovat vielä alustavia. Joulukuussa toteu-

tettujen hankintojen nettovarallisuuden käyvät arvot täsmentyvät vuoden 2026

ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Tiedot sellaisista hankituista yrityksistä ja

liiketoiminnoista, jotka eivät ole erikseen tarkasteltuna olennaisia, esitetään yhteen-

laskettuna.

Liikevaihto Liikevoitto

Jatkuvat toiminnot 2024 349,5 -31,8

Lopetetut toiminnot 2024 424,0 41,6

Koko konserni 770,7 9,8

Ml hankitut toiminnot 770,8 9,8

Hankittujen toimintojen vaikutus 0,1 0,0

Lopetetut toiminnot 2024 vaikutus huomioituna 424,1 41,6

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

121

5.4 Lähipiiritapahtumat

Luotea -konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt

(hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet) ja heidän läheiset per-

heenjäsenensä ja näiden määräysvaltayhteisöt, tytäryhtiöt sekä Luotea Sairaus-

kassa (entinen L&T Sairauskassa).

Osittaisjakautumisen yhteydessä tytäryhtiöistä L&T Ympäristöpalvelut Oy, L&T

Teollisuuspalvelut Oy, Suomen Keräystuote Oy, Viemärihuolto Reinikka Oy, Sand

& Vattenbläst i Tyringe AB ja RecondConcept i Ånge AB sekä yhteisyritys Laania

Oy siirtyivät Lassila & Tikanojalle. Osittaisjakautumishetkeen 31.12.2025 asti nämä

yhtiöt kuuluivat Luotea -konsernin lähipiiriin.

Konserniyhtiöiden maksamat tukimaksut Luotea Sairauskassalle tilikaudella

olivat 1,0 miljoonaa euroa (1,0). Osittaisjakautumisessa Lassila & Tikanojalle siirty-

vien tytäryhtiöiden osuus vuoden 2025 kannatusmaksuista oli 0,5 miljoonaa euroa.

Konsernilla on tavanomaisia liiketoimia konserniyhtiöiden välillä.

Konsernin liiketapahtumat Laania Oy:n kanssa on esitetty seuraavassa tau-

lukossa. Konsernin Laanian rahoitusjärjestelyihin antamat takaukset on purettu

vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä. Vuonna 2025 Laania maksoi osinkoa 1,6

miljoonaa euroa (1,8). Luotealle. Konsernilla ei ole merkittäviä liiketapahtumia muun

lähipiirin kanssa.

Liiketoimet yhteisyrityksen kanssa

MEUR 2025 2024

Liikevaihto 2,7 3,1

Tavaroiden ja palveluiden ostot -0,8 -0,9

Myynti- ja muut saamiset - 0,0

Yhteisyritys Laania Oy liittyy lopetettuihin toimintoihin. Lopetettujen toimintojen

osalta ei ole myynti- tai muita saamisia.

Toimitusjohtajan työsuhde-etuudet

TEUR 2025 2024

Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 472,4 473,9

Tulos- ja lisäpalkkiot 92,6 89,4

Osakepalkkiot 66,3 145,7

Eläkekulut, lakisääteiset 52,2 48,7

Yhteensä 683,5 757,8

Pitää sisällään vain edeltävän toimitusjohtajan palkkiot.

Muun johtoryhmän työsuhde-etuudet

TEUR 2025 2024

Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 2 004,9 1 510,4

Tulos- ja lisäpalkkiot 143,3 134,7

Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet - 697,3

Osakepalkkiot 34,2 246,6

Eläkekulut, lakisääteiset 132,1 160,0

Yhteensä 2 314,5 2 749,0

Hallitukselle maksetut palkat ja palkkio

TEUR 2025 2024

Jukka Leinonen, puheenjohtaja 98 97

Sakari Lassila, varapuheenjohtaja 68 67

Teemu Kangas-Kärki 64 50

Laura Lares 3 49

Juuso Maijala 48 48

Anna-Maria Ronkainen 48 50

Pasi Tolppanen 48 49

Tuija Kalpalaala¹ 48 -

Timo Karppinen - -

Soile Kankaanpää - -

Johan Mild, puheenjohtaja 31.12.2025 alkaen - -

Anna-Maria Tuominen-Reini

49 -

Hallituksen jäsen 27.3.2025 alkaen.

Vuonna 2025 toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille luovutettiin 8 399 Lassila &

Tikanoja Oyj:n osaketta osana osakepalkitsemisjärjestelmiä (21 499).

2.5.2025 luovutettiin hallituksen jäsenille 14 392 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta

osana hallituksen palkkiota (8.5.2024: 13 332).

Hallituksen jäsenillä, toimitusjohtajalla tai muilla johtoryhmän jäsenillä ei ole elä-

kesopimuksia yhtiön kanssa.

Yhtiö on myynyt lähipiiriin kuuluville tahoille normaaliin liiketoimintaan kuuluvia

palveluita vuonna 2025 markkinahinnalla yhteensä 5 289 eurolla.

Hallituksen jäsenet eivät kuulu osakeohjelmien piiriin.

Konsernin lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puo-

lestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.

5.5 Tilintarkastuskustannukset

MEUR 2025 2024

Tilintarkastus 0,2 0,3

Muut tilintarkastuslain mukaiset toimeksiannot 0,3 0,0

Veroneuvonta 0,1 0,0

Muut palvelut 0,7 0,1

Yhteensä 1,2 0,5

Lakisääteisen tilintarkastajan, PricewaterhouseCoopers Oy:n, suorittamat muut

kuin tilintarkastuspalvelut tilikaudella 2025 olivat yhteensä 755 tuhatta euroa (178

tuhatta euroa tilikaudella 2024).

5.6 Tilinpäätöspäivän jälkeiset

tapahtumat

Yhtiö tiedotti 13.1.2026, että osakkeenomistajien nimitystoimikunta esittää

29.4.2026 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksessa olisi kuusi (6)

jäsentä. Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valitaan uudelleen kaikki sen

nykyiset jäsenet eli Johan Mild, Pasi Tolppanen, Anna-Maria Ronkainen, Juuso Mai-

jala, Timo Karppinen sekä Soile Kankaanpää. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa,

että hallituksen puheenjohtajana jatkaa Johan Mild ja varapuheenjohtajana Pasi

Tolppanen. Kaikki ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa valintaan ja ovat riip-

pumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu yhtiön kolmen suurimman osak-

keenomistajan nimeämistä edustajista sekä Luotea Oyj:n hallituksen puheenjoh-

tajasta. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa ovat toimineet Miikka Maijala,

puheenjohtaja (osakkeenomistajaryhmä), Juhani Lassila (Evald ja Hilda Nissin

Säätiö), Dag Marius Nereng (Protector Forsikring ASA) ja Johan Mild (Luotea Oyj:n

hallituksen puheenjohtaja).

Yhtiö tiedotti 9.2.2026, että Luotea on nimittänyt Hanna Ingetin (KTM) yhtiön kau-

palliseksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässään 1.3.2026.

Inget vastaa Luotean kasvusta, kaupallisesta toiminnasta ja asiakaskokemuksen

kehittämisestä.

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

122

6 Lopetetut toiminnot

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

123

Rahavirta, lopetetut toiminnot

2025 MEUR

Konserni

2025

Konserni

2024

Liiketoiminnan rahavirta, netto 57,9 73,2

Investointien rahavirta, netto -31,5 -39,9

Rahoituksen rahavirta, netto -4,6 -14,9

Tuloslaskelma, lopetetut toiminnot

Luotea (vanha Lassila & Tikanoja) julkaisi 7.8.2025 jakautumissuunnitelman yhtiön

kiertotalousliiketoiminnan eriyttämisestä osittaisjakautumisella. Yhtiön ylimää-

räinen yhtiökokous hyväksyi jakautumissuunnitelman 4.12.2025. Jakautuminen

toteutettiin 31.12.2025. Alla on esitetty lopetettujen toimintojen tuloslaskelma, tase

ja rahavirta. Lopetettujen toimintojen tuloslaskelma sisältää kiertotalousliiketoi-

minnan liikevaihdon ja suoraan kiertotalousliiketoimintaan liittyvät kulut, jotka

poistuvat konsernista jakautumisen jälkeen. Lisäksi lopetettujen toimintojen tulos

sisältää jakautumisvoiton ja jakautumiseen liittyvät kulut sekä kiertotalousliike-

toiminnasta kertyneet jakautumisen yhteydessä tulokseen kirjatut muuntoerot.

Taseessa on esitetty kiertotalousliiketoimintaan liittyvät varat ja velat 31.12.2025,

jotka jakautumisessa siirtyivät Lassila & Tikanojalle.

Tuloslaskelma, lopetetut toiminnot

2025 MEUR

Konserni

2025

Konserni

2024

Liikevaihto 426,7 424,0

Liiketoiminnan muut tuotot 3,4 2,7

Varaston muutos 0,6 1,8

Materiaalit ja palvelut -126,8 -125,4

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -142,0 -141,2

Liiketoiminnan muut kulut -76,3 -76,5

Poistot ja arvonalentumiset -41,5 -43,8

Liikevoitto 44,2 41,6

Rahoitustuotot ja -kulut -7,1 -7,8

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 1,9 3,2

Voitto ennen veroja 39,0 37,0

Tuloverot -7,7 -7,2

Tuotot lopetettujen toimintojen nettovarojen käy-

pään arvoon arvostamisesta 134,0 -

Jakautumiseen liittyvät kulut -5,7 -

Verot jakautumiseen liittyvistä kuluista 1,1 -

Muuntoerot -0,2 -

Tilikauden voitto 160,4 29,7

2025 MEUR

Konserni

2025

Konserni

2024

Bruttoinvestoinnit 40,3 35,9

Varat ja velat, lopetetut toiminnot

Varat

MEUR 31.12.2025

Pitkäaikaiset varat

Aineettomat hyödykkeet 164,3

Aineelliset hyödykkeet 153,1

Käyttöoikeusomaisuuserät 60,8

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 19,2

Muut osakkeet ja osuudet 0,1

Laskennalliset verosaamiset 0,3

Muut pitkäaikaiset saamiset 0,4

Pitkäaikaiset varat yhteensä 398,2

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus 9,9

Myyntisaamiset 51,5

Sopimukseen perustuvat omaisuuserät 12,3

Muut saamiset 1,4

Rahavarat 37,4

Lyhytaikaiset varat yhteensä 112,5

Varat yhteensä 510,7

Velat

MEUR 31.12.2025

Pitkäaikaiset velat

Laskennalliset verovelat 23,5

Eläkevelvoitteet 0,1

Varaukset 6,3

Lainat 125,0

Vuokrasopimusvelat 48,3

Muut velat 7,0

Pitkäaikaiset velat yhteensä 210,2

Lyhytaikaiset velat

Lainat 0,2

Vuokrasopimusvelat 13,6

Ostovelat ja muut velat 101,0

Tuloverovelat 6,1

Varaukset 0,3

Lyhytaikaiset velat yhteensä 121,1

Velat yhteensä 331,4

124

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Emoyhtion tilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätös

Tulos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125

Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125

Rahoituslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126

Laatimisperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126

Tilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128

125

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Emoyhtion tilinpäätös

Emoyhtiön

tuloslaskelma

Tuhat euroa 2025 2024 Liite

Liikevaihto 23 163 23 633 1

Liiketoiminnan muut tuotot 4 268 2 864 4

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -11 077 -10 494 2

Liiketoiminnan muut kulut -23 450 -18 121 3,4

Poistot ja arvonalentumiset -929 -767

Liiketulos -8 025 -2 884

Rahoitustuotot ja -kulut -1 075 -19 462 5

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -9 100 -22 346

Tilinpäätössiirrot 6

Poistoeron muutos -26 -58

Konserniavustus 9 950 35 281

9 924 35 223

Tuloverot -140 -5 265 7

Tilikauden tulos 684 7 612

Emoyhtiön tase

Tuhat euroa 2025 2024 Liite

VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet 8

Aineettomat oikeudet - 2

Muut aineettomat hyödykkeet 623 2 382

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 215 244

838 2 628

Aineelliset hyödykkeet 9

Rakennukset ja rakennelmat - 124

Koneet ja kalusto 87 44

Muut aineelliset hyödykkeet - 42

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 26 -

113 210

Sijoitukset 10

Osuudet saman konsernin yrityksissä 38 430 125 696

Osuudet yhteisyrityksessä - 9 947

Muut osakkeet ja osuudet 6 106

38 436 135 749

Pysyvät vastaavat yhteensä 39 388 138 587

Vaihtuvat vastaavat

Pitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä - 2 225

Siirtosaamiset - 237

Muut pitkäaikaiset saamiset - 60

Laskennalliset verosaamiset 70 86 12

70 2 607

Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 21 970 53 588 11

Myyntisaamiset 2 -

Muut saamiset 7 108 267

Siirtosaamiset 1 281 819 11

30 361 54 674

Rahat ja pankkisaamiset 15 679 32 014

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 46 110 89 295

Vastaavaa yhteensä 85 498 227 881

Tuhat euroa 2025 2024 Liite

VASTATTAVAA

Oma pääoma 13

Osakepääoma 1 000 19 399

Sijoitetun vapaan oman pääoman

rahasto 80 727

Edellisten tilikausien voitto 13 583 32 038

Tilikauden voitto 684 7 612

15 346 59 776

Tilinpäätössiirtojen kertymä

Poistoero 126 238

Pakolliset varaukset 14

Pitkäaikainen 231 249

Lyhytaikainen 0 21

232 270

Vieras pääoma 15

Pitkäaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta 5 000 40 000

Joukkovelkakirjalainat - 75 000

5 000 115 000

Lyhytaikainen

Ostovelat 8 360 3 215

Velat saman konsernin yrityksille 55 125 43 871

Muut velat 514 714

Siirtovelat 795 4 799

64 794 52 597

Vieras pääoma yhteensä 69 794 167 597

Vastattavaa yhteensä 85 498 227 881

126

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Emoyhtion tilinpäätös

Emoyhtiön

rahoituslaskelma

Tuhat euroa 2025 2024

Liiketoiminta

Voitto (+)/tappio (-) ennen

tilinpäätössiirtoja ja veroja -9 100 -22 346

Oikaisut:

Poistot ja arvonalentumiset 929 767

Myyntivoitot ja -tappiot pysyvistä vastaavista 32 -2

Rahoitustuotot ja -kulut 1 075 -13 763

Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista - 33 226

Varaukset -11 -29

Fuusiovoitto - -2 661

Muut oikaisut - 117

Rahavirta ennen käyttöpääoman ja konsernitilin

muutosta -7 075 -4 692

Käyttöpääoman muutos

Myyntisaamisten ja muiden saamisten

lisäys/vähennys -7 774 241

Ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen

lisäys/vähennys 6 820 1 611

Käyttöpääoman muutos -954 1 851

Konsernitilin muutos 2 839 -12 223

Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan

rahoituskuluista -8 114 -6 097

Saadut korot liiketoiminnasta 3 127 2 788

Maksetut välittömät verot -999 -4 588

Liiketoiminnan rahavirta -11 176 -22 961

Investoinnit

Tytäryhtiölainasaamisten lisäys -1 762 -1 498

Myydyt muut osakkeet ja osuudet - 65

Investoinnit tytär- ja osakkuusyrityksiin ja hankitut liike-

toiminnot -1 809 -

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin

hyödykkeisiin -1 014 -532

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden

luovutustulot - 2

Saadut osingot 1 586 17 019

Investointien rahavirta -2 999 15 056

Tuhat euroa 2025 2024

Rahoitus

Maksettu konserniavustus - -3 358

Saatu konserniavustus 35 281 31 526

Lyhytaikaisten lainojen nostot 30 000 60 000

Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -30 000 -60 000

Pitkäaikaisten lainojen nostot 55 000 -

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -40 000 -

Maksetut osingot -19 078 -18 686

Rahoituksen rahavirta 31 203 9 482

Rahavarat, jotka siirtyneet osittaisjakautumisessa -33 363

Rahavarojen muutos -16 335 1 576

Rahavarat 1.1. 32 013 30 437

Rahavarat 31.12. 15 679 32 014

 Arvonalentumiset kohdistuvat ruotsalaisen tytäryhtiön osakkeisiin.

Emoyhtiön

tilinpäätöksen

laatimisperiaatteet

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Luotea Oyj on Luotea-konsernin emoyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Yhtiö

tuottaa konserniyhtiöille hallintopalveluja, jotka on keskitetty emoyhtiön tuotetta-

viksi. Luotea Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS).

Tilinpäätös on laadittu euroina ja tilinpäätöksen erät on arvostettu alkuperäiseen

hankintamenoon, jollei erikseen ole esitetty kirjanpitoperustojen jaksottamista

ohjaavaksi laajuudeksi antavaa poikkeusta 31.12.2025. Luotea Oyj noudattaa eril-

listilinpäätöksessään Luotea konsernin IFRS-normistoon perustuvia laatimisperi-

aatteita soveltuvin osin. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty kon-

sernitilinpäätöksen liitetiedoissa. Seuraavissa kappaleissa on esitetty Luotea Oyj:n

noudattamat konsernin laatimisperiaatteista poikkeavat laatimisperiaatteet.

Tytäryhtiöosakkeet

Tytäryhtiöosakkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähen-

nettynä arvonalennuksilla. Tytäryhtiöosakkeiden tasearvoja tarkastellaan osana

konsernin arvonalentumistestausta, jossa konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille

on laadittu käyttöarvolaskelmiin perustuvat rahavirtaennusteet. Tytäryhtiöosak-

keiden arvonalentumistestauksessa rahavirrat allokoidaan edelleen tytäryhtiöiden

kerryttäviin rahamääriin. Arvonalentuminen kirjataan, mikäli tytäryhtiöosakkeiden ja

tytäryhtiöiltä olevien nettolainasaamisten summa ylittää vastaavan omaisuuserän

kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Osuudet yhteisyrityksissä

ja muut osakkeet ja osuudet

Yhteisyritykset sekä muut osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen alkuperäiseen

hankintamenoon vähennettynä arvonalennuksilla.

Lainat rahoituslaitoksilta ja joukkovelkakirjalainat

Lainat merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon. Lainoihin liittyvät

liikkeeseenlaskukulut ja muut rahoituksen hankintaan välittömästi liittyvät menot

aktivoidaan siirtosaamisiin ja jaksotetaan kuluiksi tasapoistoina lainan juoksuajalle.

Lainojen korot kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota ne koskevat.

Osakepalkitseminen

Osakkeina maksettavat osakepalkkiot kirjataan omaan pääomaan omien osak-

keiden hankintamenon vähennyksenä. Työsuhdeoptioihin liittyvän maksukatteisen

osakepalkkion kirjaus tehdään kuluksi tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin ja

velaksi siihen asti, kun maksu maksetaan.

127

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Emoyhtion tilinpäätös

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimusten vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-ajan kuluessa ja ne esitetään

liiketoiminnan muissa kuluissa. Vuokrattuja hyödykkeitä ja niihin liittyviä velkoja ei

kirjata emoyhtiön taseeseen.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi syntyvuotenaan.

Pakolliset varaukset

Pakollisina varauksina on taseessa esitetty eriä, jotka perustuvat lakiin tai ovat joko

sopimusperusteisesti tai muuten sitovia velvoitteita sivullisia kohtaan, mutta jotka

eivät ole vielä realisoituneet, ne kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikau-

teen, toteutumista pidetään tilinpäätöstä laadittaessa varmana tai todennäköisenä

mutta täsmällinen määrä ja toteutumisajankohta ovat epävarmoja ja niitä vas-

taava tulo ei ole varma eikä todennäköinen. Pakollisten varausten muutokset sisäl-

tyvät tuloslaskelmaan.

Eläkkeet

Suurin osa yhtiön eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, joihin liit-

tyen yhtiö suorittaa kiinteitä maksuja vakuutusyhtiöille. Nämä maksut kirjataan

tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Yhtiön etuuspohjaiset eläke-

järjestelyt ovat pieniä ja koskevat yksittäisiä henkilöitä.

Osittaisjakautuminen

Lassila & Tikanojan Oyj:n kiertotalousliiketoiminta eriytettiin 31.12.2025 osittaisja-

kautumisella itsenäiseen yhtiöön, jonka nimeksi tuli Lassila & Tikanoja Oyj. Samalla

vanhan Lassila & Tikanojan nimi vaihtui Luotea Oyj:ksi. Jakautumisessa uudelle

Lassila & Tikanojalle siirtyneet varat ja velat kirjattiin pois emoyhtiön taseesta kirjan-

pitoarvollaan 31.12.2025. Varojen ja velkojen välinen erotus kirjattiin vähennykseksi

yhtiön omaan pääomaan. Jakautumisen vaikutus emoyhtiön omaan pääomaan oli

26,0M€.

128

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Emoyhtion tilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. Liikevaihto

Tuhat euroa 2025 % 2024 %

Liikevaihto

Hallintopalvelut, konsernin

yrityksille 23 163 100,0 23 633 100,0

Yhteensä 23 163 100,0 23 633 100,0

Liikevaihto markkina-alueittain

Suomi 23 163 100,0 23 633 100,0

Yhteensä 23 163,3 100,0 23 632,9 100,0

2. Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä

koskevat liitetiedot

2025 2024

Henkilöstö keskimäärin

Toimihenkilöt 95 95

Yhteensä 95 95

Tuhat euroa 2025 2024

Tilikauden henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 9 271 8 885

Eläkekulut 1 564 1 427

Muut henkilösivukulut 242 182

Yhteensä 11 077 10 494

Johdon palkkoja, palkkioita ja eläke-etuuksia selostetaan konsernitilinpää-

töksen liitetiedossa 5.4 Lähipiiritapahtumat.

Konserniyhtiöiden lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lai-

noja.

3. Tilintarkastajan palkkiot

Tuhat euroa 2025 2024

Tilintarkastus 60 59

Muut tilintarkastuslain mukaiset toimeksiannot 252 14

Veroneuvonta 52 7

Muut palvelut 691 104

Yhteensä 1 055 184

4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Tuhat euroa 2025 2024

Liiketoiminnan muut tuotot

Saadut avustukset 13 -

Fuusiovoitot - 2 661

Saadut korvaukset - 187

Muut 4 255 16

Yhteensä 4 268 2 864

Liiketoiminnan muut kulut

ICT kulut 13 458 10 446

Matkakulut 381 212

Ajoneuvot ja työkoneet 130 61

Vuokrat ja kiinteistökulut 1 967 1 623

Asiantuntijapalkkiot 5 920 4 996

Vapaaehtoiset sosiaalikulut 466 401

Muut 1 127 383

Yhteensä 23 450 18 121

 Sisältää osittaisjakautumiseen liittyviä tuottoja 4,2 M€ Lassila & Tikanoja Oyj:ltä

5. Rahoitustuotot ja -kulut

Tuhat euroa 2025 2024

Korko- ja muut rahoitustuotot 4 879 19 806

Korko- ja muut rahoituskulut -5 954 -6 043

Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista  - -33 226

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -1 075 -19 462

Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät:

Korkotuottoja

Saman konsernin yrityksiltä 2 626 2 149

Muilta 502 638

Osinkotuottoja

Saman konsernin yrityksiltä - 15 200

Yhteisyrityksiltä 1 586 1 818

Muilta - 0,1

Muita rahoitustuottoja

Muilta - 0,2

Kurssivoittoja

Muilta 166 -

Korkokuluja

Saman konsernin yrityksille -784 -757

Muille -4 430 -5 063

Kurssivoittoja

Muille -20

Muita rahoituskuluja

Muille -720 -222

Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentumisia - -33 226

Yhteensä - 1 075 -19 462

 Arvonalentumiset kohdistuvat ruotsalaisen tytäryhtiön osakkeisiin.

 Luku sisältää pääasiassa osingon Laania Oy:ltä, joka ei ole enää 31.12.2025 alkaen Luotean

yhteisyritys

129

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Emoyhtion tilinpäätös

6. Tilinpäätössiirrot

Tuhat euroa 2025 2024

Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen

poistojen erotus

Aineettomista hyödykkeistä -36 -58

Aineellisista hyödykkeistä 10 -

-26 -58

Konserniavustukset

Saadut konserniavustukset 9 950 35 281

Konserniavustukset yhteensä 9 950 35 281

Tilinpäätössiirrot yhteensä 9 924 35 223

7. Tuloverot

Tuhat euroa 2025 2024

Tuloverot tilikaudelta varsinaisesta toiminnasta 157 5 275

Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta -25 -20

Laskennallisten verojen muutos 9 11

Yhteensä 140 5 265

8. Aineettomat hyödykkeet

2025

Tuhat euroa

Aineettomat

oikeudet

Muut aineettomat

hyödykkeet

Ennakkomaksut ja

keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1. 307 8 398 244 8 948

Lisäykset - - 1 308 1 308

Vähennykset -33 -2 595 - -2 628

Siirrot osittaisjakautumisessa -38 -2 421 -1 049 -3 508

Siirrot erien välillä - 288 -288 -

Hankintameno 31.12. 236 3 670 215 4 121

Kertyneet poistot 1.1. -305 -6 016 - -6 321

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 32 2 566 - 2 598

Siirrot osittaisjakautumisessa 38 1 160 - 1 198

Tilikauden poistot -2 -756 - -758

Kertyneet poistot 31.12. -236 -3 047 - -3 282

Kirjanpitoarvo yhteensä - 623 215 838

Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät useita ICT-projekteja.

2024

Tuhat euroa

Aineettomat

oikeudet

Muut aineettomat

hyödykkeet

Ennakkomaksut ja

keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1. 307 7 614 1 365 9 286

Lisäykset - - 402 402

Vähennykset - -74 0 - -74 0

Siirrot erien välillä - 1 523 -1 523 -

Hankintameno 31.12. 307 8 398 244 8 948

Kertyneet poistot 1.1. -291 -6 038 - -6 329

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 74 0 - 74 0

Tilikauden poistot -13 -718 - -731

Kertyneet poistot 31.12. -305 -6 016 - -6 321

Kirjanpitoarvo yhteensä 2,4 2 382 244 2 628

130

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Emoyhtion tilinpäätös

9. Aineelliset hyödykkeet

2025

Tuhat euroa

Rakennukset ja

rakennelmat

Koneet ja

kalusto

Muut aineelliset

hyödykkeet

Ennakkomaksut

ja keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1. 359 274 42 - 675

Lisäykset - 181 - 199 381

Vähennykset -206 -213 -3 - -421

Siirrot osittaisjakautumisessa - -127 -40 -173 -340

Hankintameno 31.12. 153 116 0 26 295

Kertyneet poistot 1.1. -235 -230 - - -465

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 206 213 - - 419

Siirrot osittaisjakautumisessa - 36 - - 36

Tilikauden poistot -124 -47 - - -171

Kertyneet poistot 31.12. -153 -28 - - -181

Kirjanpitoarvo yhteensä - 87 0 26 113

2024

Tuhat euroa

Rakennukset ja

rakennelmat

Koneet ja

kalusto

Muut aineelliset

hyödykkeet

Ennakkomaksut

ja keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1. 359 289 42 - 690

Vähennykset - -15 - - -15

Hankintameno 31.12. 359 274 42 - 675

Kertyneet poistot 1.1. -214 -230 - - -444

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 15 - - 15

Tilikauden poistot -21 -15 - - -36

Kertyneet poistot 31.12. -235 -230 - - -465

Kirjanpitoarvo yhteensä 124 44 42 - 210

131

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Emoyhtion tilinpäätös

10. Sijoitukset

Tuhat euroa

Osuudet saman

konsernin yrityksissä

Osuudet

yhteisyrityksissä

Muut osakkeet ja

osuudet Yhteensä

2025

Hankintameno 1.1. 125 696 9 947 106 135 749

Lisäykset 1 809 - - 1 809

Siirrot osittaisjakautumisessa -89 075 -9 947 -100 -99 122

Hankintameno 31.12. 38 430 - 6 38 436

Kirjanpitoarvo yhteensä 38 430 0 6 38 436

2024

Hankintameno 1.1. 159 082 9 947 171 169 200

Arvonalentumiset -33 226 - - -33 226

Vähennykset -160 - -65 -225

Hankintameno 31.12. 125 696 9 947 106 135 749

Kirjanpitoarvo yhteensä 125 696 9 947 106 135 749

11. Lyhytaikaiset saamiset

Tuhat euroa 2025 2024

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Konsernitilisaamiset 10 319 18 307

Myyntisaamiset 1 701 -

Konserniavustussaaminen 9 950 35 281

Yhteensä 21 970 53 588

Muut saamiset  7 108 -

Siirtosaamiset

Kela, työterveyshuollon korvaukset 9 30

Maksetut lisenssit 690 605

Verot 359 -

Muut 223 184

Yhteensä 1 281 819

 Sisältää 6 933 tuhatta euroa osittaisjakautumiseen liittyviä saamisia Lassila &

Tikanoja Oyj:tä.

Konsernin rahoitus hoidetaan emoyhtiön toimesta ja emoyhtiön tytäryhtiöille

antama rahoitus on markkinaehtoista.

12. Laskennalliset verosaamiset

Tuhat euroa 2025 2024

Hyllypoistot 2 5

Pakolliset varaukset 46 54

Käyttöomaisuuden alaskirjauksesta 22 27

Yhteensä 70 86

 Lisäykset ja arvonalentumiset kohdistuvat ruotsalaisen tytäryhtiön osakkeisiin

Yhtiön osuus osakkeista

ja äänivallasta %

Omistetut yritykset

Luotea Kiinteistöhuolto Oy, Helsinki

100,0

Luotea Kiinteistötekniikka Oy, Helsinki

100,0

Luotea Siivous Oy, Helsinki

100,0

Luotea Service Ab, Tukholma, Ruotsi

100,0

Luotea FM AB, Tukholma, Ruotsi

100,0

132

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Emoyhtion tilinpäätös

13. Oma pääoma

Tuhat euroa 2025 2024

Sidottu oma pääoma

Osakepääoma 1.1. 19 399 19 399

Osakepääoman alennus 31.12   -18 399

Sidottu oma pääoma yhteensä 1 000 19 399

Vapaa oma pääoma

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 727 727

Jakautumisen vaikutus 31.12.  -19 046

Osakepääoman siirto SVOP-rahastoon    18 399

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 80 727

Edellisten tilikausien voitto 1.1. 39 650 50 608

Osingonjako -19 099 -18 706

Vanhentuneet osingot 15 19

Omien osakkeiden luovutus - 117

Jakautumisen vaikutus 31.12  -6 983

Edellisten tilikausien voitto 31.12. 13 583 32 038

Tilikauden voitto 683 7 612

Vapaa oma pääoma yhteensä 14 346 40 377

Oma pääoma 31.12. 15 346 59 776

Jakokelpoinen oma pääoma

Edellisten tilikausien voitto 13 583 32 038

Tilikauden voitto 684 7 612

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 80 727

Jakokelpoisia varoja 14 346 40 377

 Jakautumisen yhteydessä osakepääomaa alennettiin

jakautumissuunnitelman mukaisesti 18 399 t€ ja osakepääoman alennus

siirrettiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Sijoitetun vapaan

oman pääoman rahasto väheni jakautumisen seurauksena 19 046 t€,

joten sen nettomuutokseksi muodostui -647 t€. Lisäksi jakautumisessa

siirtyi kertyneitä voittovaroja 6 983 t€.

 ylimääräinen yhtiökokous päätti 4.12.2025 osakepääoman

alentamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

3 SVOP-rahasto = sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

14. Pakolliset varaukset

Tuhat euroa 2025 2024

Eläkevastuut 231 249

Uudelleenjärjestelyvaraukset 0 21

Yhteensä 232 270

15. Vieras pääoma

Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset lähivuosina

Tuhat euroa 2026 2028

Lainat rahoituslaitoksilta - 5 000

Tuhat euroa 2025 2024

Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille

Ostovelat - 20

Konsernitilivelat 54 956 43 468

Muut velat - 219

Siirtovelat 168 164

Yhteensä 55 125 43 871

Siirtovelat

Henkilöstökulut 601 1 943

Korkokulut 8 2 189

Verot 157 664

Muut kulut 30 3

Yhteensä 795 4 799

16. Annetut vakuudet,

vastuusitoumukset ja muut vastuut

Tuhat euroa 2025 2024

Omista sitoumuksista

Kiinnitykset vuokraoikeuteen - 122

Vuokravastuut

Seuraavana vuonna erääntyvät vuokrat 466 1 694

Myöhempinä vuosina erääntyvät vuokrat 953 506

Yhteensä 1 419 2 200

Takaukset konserniyritysten puolesta 2 704 44 000

Takaukset muiden puolesta 32 377

Takaukset yhteisyritysten puolesta - 16 500

Muut pankkitakaukset 348 265

Omassa hallussa olevat

Yrityskiinnitykset - 210

133

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös

Hallituksen voitonjakoehdotus ja tilinpäätösmerkintä

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 8. päivänä huhtikuuta 2026

PricewaterhouseCoopers Oy

Samuli Perälä

KHT

Hallituksen voitonjakoehdotus

Luotea Oyj:n jakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 14 346 297,25 euroa, josta tili-

kauden voitto on 683 830,79 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden

päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään OYL 13:2 §:ssä

tarkoitettu maksukykyisyystesti vaikuta jakokelpoisten varojen määrään.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa tilikaudelta 2025 maksetaan 0,07

euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on maksun täsmäy-

tyspäivänä 4.5.2026 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluette-

loon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 11.5.2026. Maksun täs-

mäytyspäivänä 4.5.2026 yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.

Voitonjakoehdotuksen tekemispäivänä osinkoon oikeuttavia osakkeita on

38 211 724 kappaletta,

joten osingon kokonaismäärä olisi 2 674 820,68 euroa

Jäljelle jäävä jakokelpoinen oma pääoma 11 671 476,57 euroa

Yhteensä 14 346 297,25 euroa

Hallituksen lausumat sekä toimintakertomuksen ja vuoden 2025 tilinpäätöksen allekirjoitukset

Tilinpäätös on laadittu voimassa olevia tilinpäätössäännöksiä noudattaen ja se antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen

sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä tilikauden tuloksesta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus

yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä

ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistan-

dardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Helsingissä 7. päivänä huhtikuuta 2026

Johan Mild Pasi Tolppanen Timo Karppinen

Soile Kankaanpää Juuso Maijala Anna-Maria Ronkainen

Antti Niitynpää

toimitusjohtaja

134

Tilintarkastuskertomus

Vuosikertomus 2025

Luotea Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinptös nt oiken j riittvn kuvn konsernin tloudellisest se-

mst sek sen toiminnn tuloksest j rhvirroist EU:ss kyttöön hyvksyt-

tyjen knsinvlisten tilinptösstndrdien (IFRS-tilinptösstndrdit) muki-

sesti

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja

taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista

koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Luotea Oyj:n (y-tunnus 1680140-0) tilinpäätöksen tilikau-

delta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää:

• konsernitaseen, konsernin tuloslaskelman, konsernin laajan tuloslaskelman,

laskelman konsernin oman pääoman muutoksista, konsernin rahavirtalas-

kelman ja konsernitilinpäätöksen liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpää-

töksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää infor-

maatiota

• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkas-

tustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuva-

taan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkas-

tuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen

määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa nou-

datettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme

tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut

ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien,

näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-ase-

tuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suoritta-

mamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetie-

dossa 5.5.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

Yhteenveto

Olennaisuus

Tilintarkastuksen

laajuus

Keskeiset

seikat

• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus:

€ 4 500 000.

• Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen kohteena

ovat olleet merkittävimmät konserni-

yhtiöt, ja tarkastus on kattanut riittävän

osuuden konsernin liikevaihdosta, varoista

ja veloista

• Myyntituoojen tulouaminen

• Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

• Liikearvon arvostus

• Emoyhtiön taseeseen sisältyvien tytäryhtiö-

osakkeiden ja konserniyhtiöiltä olevien saata-

vien arvostus

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja

arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti

olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Täl-

laisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja

tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme

olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä,

onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä

voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia,

jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin

päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen

tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konserni-

tilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten

tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden

ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä

arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle

määritetty olennaisuus

€ 4500000 (edellinen vuosi € 4 600 000)

Olennaisuuden määrittä-

misessä käytetty

vertailukohde

Konsernin olennaisuus on määritelty perustuen

konserninliikevaihtoon.

Perustelut vertailu-

kohteen valinnalle

Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailu-

kohteeksi liikevaihdon, koska käsityksemme mukaan

se tarjoaa tarkoituksenmukaisen vertailukohdan, jota

tilinpäätöksen lukijat yleisesti käyttävät arvioidessaan

konsernin suoriutumista.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon

Luotea-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät pro-

sessit ja kontrollit.

Luotea-konsernilla on kaksi raportoitavaa segmentti, Kiinteistöpalvelut Suomi ja

Kiinteistöpalvelut Ruotsi, ja sen päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Ruotsi. Olemme

määrittäneet konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden kattamaan konserni-

tilinpäätöksen riittävässä laajuudessa.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen har-

kintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan

tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen

kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä

annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto

sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon

tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan

olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuskertomus

135

Tilintarkastuskertomus

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja

toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että kon-

sernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen

kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja

siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien

tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset

vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä val-

vonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei

ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan

emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esit-

tämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on

laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jat-

kuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta

lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen

tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä

kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä,

sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen var-

muus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys

aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuk-

sessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katso-

taan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikut-

tavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme

ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkas-

tuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpää-

töksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin

riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevi-

denssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää

havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen

virheellisyys jää havaitsematta

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä

valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmu-

kaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pys-

tyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan

tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukai-

suutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien

tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asian-

mukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Myyntituottojen tulouttaminen

(Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1.1 ja 1.2)

Luotea -konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihto oli 346 miljoonaa euroa. Konsernin

myyntituotot asiakassopimuksista koostuvat liitetiedossa 1.2 kuvatulla tavalla useasta

eri liikevaihtovirrasta. Myyntituottojen tuloutusperiaate määritellään erikseen eri liikevaih-

tovirroille.

Asianmukaisen tuloutusperiaatteen valintaan liittyvän johdon harkinnan sekä liikevaih-

don olennaisuuden takia myynnin tuloutus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen

seikka.

Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä:

• hankimme ymmärryksen konsernin tuloutusperiaatteista ja vertasimme niitä rele-

vantteihin IFRS-standardeihin

• hankimme ymmärryksen sisäisistä kontrolleista, joilla yhtiö arvioi myyntituottojen täy-

dellisyyttä, oikeellisuutta ja oikeata tuloutusajankohtaa

• testasimme otannalla myyntitapahtumia

• testasimme otannalla myyntiin liittyviä tase-eriä kuten esimerkiksi sopimukseen pe-

rustuvia omaisuuseriä ja velkoja.

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

(Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1.5 ja 5.4)

Luotea -konsernin liiketoiminta on erittäin työvoimavaltaista ja palkoista ja palkkioista

sekä muista työsuhde-etuuksista aiheutuneiden kulujen vaikutus konsernin tulonmuo-

dostukseen on merkittävä. Tilikaudella 2025 jatkuvien toimintojen työsuhde-etuuksista

aiheutuvat kulut olivat 202 miljoonaa euroa.

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

johtuen sen olennaisesta vaikutuksesta konsernin tuloslaskelmaan.

Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä:

• hankimme ymmärryksen konsernin palkkaprosessista

• arvioimme ja testasimme niitä sisäisiä kontrolleja, joilla yhtiö arvioi työsuhde-etuuk-

sista aiheutuvien kulujen oikeellisuutta

• suoritimme analyyttisiä toimenpiteitä työsuhde-etuuksista aiheutuneisiin kuluihin

liittyen

• testasimme otannalla työsuhde-etuuksiin liittyviä tilinpäätösjaksotuksia.

Liikearvon arvostus

(Konsernitilinpäätöksen liitetieto 3.1 ja 3.2)

Konsernitaseessa oli 31.12.2025 liiketoimintojen yhdistämisten yhteydessä syntynyttä lii-

kearvoa 39 miljoonaa euroa. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan vähintään

kerran vuodessa mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvon arvonalentumista

arvioidaan konsernissa käyttöarvolaskelmilla, joissa tulevat rahavirrat diskontataan

nykyarvoon. Käyttöarvolaskelmat sisältävät merkittävää johdon harkintaa koskien mm.

kannattavuustasoja, pitkän aikavälin kasvutekijöitä ja diskonttauskorkoja.

Arvonalentumistestaukseen liittyvästä johdon harkinnasta ja tasearvon olennaisuudesta

johtuen liikearvon arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä:

• hankimme ymmärryksen liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyistä mene-

telmistä ja oletuksista

• testasimme laskelmien matemaattista oikeellisuutta

• arvioimme ennustettujen kannattavuustasojen kohtuullisuutta ja johdonmukaisuutta

budjettiin ja yhtiön strategiaprosessin yhteydessä tehtyihin ennusteisiin nähden

• arvioimme käytettyjä diskonttokorkoja, pitkän aikavälin kasvuennusteita ja tiettyjä

muita olettamia esimerkiksi vertaamalla näitä syöttötietoja havainnoitavissa oleviin

markkinatietoihin

• arvioimme johdon herkkyysanalyysia tunnistaaksemme sen liikkumavaran, joka kes-

keisissä oletuksissa erikseen tai yhdessä muiden kanssa voisi johtaa arvonalentumi-

seen

• arvioimme tilinpäätöksessä annettujen tietojen riittävyyttä.

136

Tilintarkastuskertomus

Vuosikertomus 2025

Emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Emoyhtiön taseeseen sisältyvien tytäryhtiöosakkeiden ja konserniyhtiöiltä olevien saa-

tavien arvostus

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 10 ja 11.

Emoyhtiön taseessa oli 31.12.2025 yhteensä 38 miljoonaa euroa osuuksia saman kon-

sernin yrityksissä ja lyhytaikaisia saatavia konserniyhtiöiltä 22 miljoonaa euroa.

Tytäryhtiöosakkeiden ja konsernisaatavien arvostusta arvioidaan vuosittain ja ne testa-

taan arvonalentumisen varalta tarvittaessa käyttäen diskontattujen rahavirtojen mene-

telmää. 

Tytäryhtiöosakkeiden ja konsernisaatavien arvostus on emoyhtiön tilinpäätöksen tarkas-

tuksen kannalta keskeinen seikka johtuen näiden sijoitusten tasearvojen merkittävyy-

destä sekä niiden arvonalentumistestauksessa käytettävään menetelmään liittyvästä

johdon harkinnasta.

Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä:

• arvioimme arvonalentumistestauksessa käytettyjen tulevaisuuden ennusteiden koh-

tuullisuutta esimerkiksi tarkistamalla, että ne ovat johdonmukaisia hyväksyttyjen

budjettien ja ennusteiden kanssa

• arvioimme arvonalentumistestauksessa käytettyjen diskonttokorkojen ja pitkän aika-

välin kasvuennusteiden määrittelytapaa esimerkiksi vertaamalla näitä havainnoita-

vissa oleviin markkinatietoihin.

Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen

siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epä-

varmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin

kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epä-

varmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme

lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin

tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausun-

tomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamis-

päivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat

tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty

jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan

lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilin-

päätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa

oikean ja riittävän kuvan.

• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme

konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi

tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä kon-

serniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta

informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan

tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilin-

tarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunni-

tellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista,

mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka

tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet

riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme

niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella

vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä

varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat mer-

kittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat

tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskerto-

muksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun

äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä

tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi

kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen

etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 17.3.2022 alkaen.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio

käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation,

mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen

yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti

ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tie-

tämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toi-

mintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintaker-

tomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä

kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kes-

tävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot

ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovel-

lettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tie-

toja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa infor-

maatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä

ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lakiin perustuvat lausunnot

Tuloverokertomuksen rekisteröinti

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lau-

sunto kirjanpitolain 7 b luvun edellyttämän tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja

julkistamisesta.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkis-

tamisesta.

Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut velvollinen rekisteröimään ja jul-

kistamaan kirjanpitolain 7 b luvussa tarkoitettua tuloverokertomusta päättynyttä

tilikautta välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta.

Helsingissä 8.4.2026

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä

KHT

Riippumaoman varmentajan varmennusrapori

137

Vuosikertomus 2025

Kestävyysraportin varmennuskertomus

Luotea Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka koh-

teena on Luotea Oyj:n (y-tunnus 1680140-0) toimintakertomukseen sisältyvä kir-

janpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.1.–

31.12.2025.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tie-

toomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyys-

raportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandar-

deja (ESRS), sekä

2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088

muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)

2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Luotea Oyj on yksilöinyt tiedot kestä-

vyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olen-

naisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan

mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyys-

tunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa

kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön

kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun var-

muuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää var-

mennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudis-

tettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen

informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Kon-

sernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen

määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja

laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa nou-

datettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme

toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia

ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyt-

töön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten

vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja mää-

räyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai

menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Luotea Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain

7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandar-

deissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandar-

dien mukaista raportointia varten,

• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista hel-

pottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 sää-

dettyjä vaatimuksia, sekä

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen

laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä joh-

tuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa

Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto

on velvollinen laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen

oletusten perusteella tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa, sekä

mahdollisista konsernin tulevista toimista. Todelliset lopputulokset todennäköisesti

poikkeavat ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat eivät usein toteudu suunni-

tellusti.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun

varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava

varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua

väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin

tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät

konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu)

noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme

ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konserni-

kestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen

toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suun-

nittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta

emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai

konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpi-

teitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoituk-

seen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen

virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva

olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteis-

toimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten

tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet

poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimek-

siannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimen-

piteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen

arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden

riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava

varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suoritta-

malla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen

keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä organisaation eri tasoilla

hankkiaksemme käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä

sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä.

• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin sovel-

tuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraportin sisältämiä

tietoja.

• Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointipro-

sessia suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin sekä sitä, ovatko arviointipro-

sessista annetut tiedot ESRS-standardien mukaisia.

• Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät kestävyystiedot

ESRS-standardien mukaisia.

• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on

määritellyt konsernin taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudel-

liset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukai-

suutta.

Riippumaoman varmentajan varmennusrapori

138

Vuosikertomus 2025

Helsingissä 8.4.2026

PricewaterhouseCoopers Oy

Kestävyystarkastusyhteisö

Samuli Perälä

KRT

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140

Palkitsemisraportti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149

Hallinnointi

Vuosikertomus 2025

140

Vuosikertomus 2025

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 4.12.2025 hallitukseen valittiin jakautumisen

täytäntöönpanopäivästä 31.12.2025 lukien hallituksen nykyisistä jäsenistä Pasi Tolp-

panen, Anna-Maria Ronkainen ja Juuso Maijala sekä uusina jäseninä Johan Mild,

Timo Karppinen ja Soile Kankaanpää. Yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi jakautu-

misen täytäntöönpanopäivästä 31.12.2025 lukien valittiin Johan Mild ja varapuheen-

johtajaksi Pasi Tolppanen.

Puheenjohtaja (30.12.2025 asti) Jukka Leinonen (s. 1962)

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Sukupuoli: mies

Hallituksen jäsen: vuodesta 2021 päättyen 30.12.2025

Hallituksen valiokunnat: henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja

30.12.2025 asti

Koulutus: DI

Keskeinen työkokemus: Telenor ASA, EVP and Head of Nordics ja Telenor, konserni-

johtoryhmän jäsen 2019–2022; DNA Oyj, toimitusjohtaja 2013–2021 ja

yritysliiketoiminnan johtaja 2010–2013; TeliaSonera, yrityspalveluiden myynnin

ja markkinoinnin sekä tuotehallinnan johtotehtävät 2002–2009; Sonera Oyj, johtoteh-

tävät 2000–2002; Sonera Solutions Oy (Yritysverkot Oy), toimitusjohtaja 1996–1999

Keskeisimmät luottamustehtävät: Pihlajalinna, hallituksen puheenjohtaja 2023–;

Posti Group Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja 2022–; DNA Oyj, hallituksen puheen-

johtaja 2021–2022; Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, edustajiston jäsen 2020–2021;

Altia Oyj, hallituksen jäsen 2020–2021; Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto

FiCom ry, hallituksen puheenjohtaja 2019–2021 ja hallituksen jäsen 2013–2018; Palve-

lualojen työnantajat PALTA ry, hallituksen jäsen 2013–2017

Varapuheenjohtaja (30.12.2025 asti) Sakari Lassila (s. 1955)

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Sukupuoli: mies

Hallituksen jäsen: vuodesta 2011 päättyen 30.12.2025

Hallituksen valiokunnat: tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 27.3.2025 asti ja jäsen

30.12.2025 asti

Koulutus: KTM

Keskeinen työkokemus: Indcrea Oy, toimitusjohtaja 2008–2018; Cupori Group

Oy, johtoryhmä 2008–2014 ja Cupori AB, toimitusjohtaja 2012–2014; Carnegie

Investment Bank AB, Finland Branch, johtotehtävät 2002–2005; Alfred Berg Finland

Oyj, investointipankkitoiminnan johtotehtävät 1994–2002; Citibank Oy, yrityspankin

vastaava johtaja 1991–1994; Suomen Yhdyspankki Oy, esihenkilö- ja johtotehtävät

1983–1991

Keskeisimmät luottamustehtävät: Aplagon Oy, hallituksen puheenjohtaja 2009–

; Evald ja Hilda Nissin Säätiö, hallituksen varapuheenjohtaja ja jäsen vuodesta 1987–

Nimitystoimikunta koostuu neljästä jäsenestä, joista yhtiön kolme suurinta osak-

keenomistajaa ovat kukin oikeutettuja nimeämään yhden jäsenen. Yhtiön kulloi-

nenkin hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä.

Nimitystoimikunta perustettiin toimimaan toistaiseksi. Nimitystoimikunnan

jäsenet nimitetään vuosittain ja jäsenten toimikausi päättyy, kun nimitystoimikun-

taan on nimitetty uudet jäsenet. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan valinta-

prosessi, kokoonpano ja tehtävät on määritelty yksityiskohtaisesti työjärjestyksessä

verkkosivuilla osoitteessa www.luotea.com/fi-fi/osakkeenomistajien-nimitystoimi-

kunta.

Vuoden 2025 yhtiökokousta valmistelleen nimitystoimikunnan

kokoonpano

Luotean osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan nimitettiin 27.9.2024 puheenjoh-

tajaksi Juhani Lassila (sukupuoli: mies), Evald ja Hilda Nissin Säätiö sekä jäseniksi

Miikka Maijala (sukupuoli: mies), osakkeenomistajaryhmä, Tanja Eronen (suku-

puoli: nainen) Nordea Nordic Small Cap Fund, ja Jukka Leinonen (sukupuoli: mies),

Lassila & Tikanoja Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.

Nimitystoimikunta kokoontui viisi kertaa toimikautensa aikana. Se antoi ehdotuk-

sensa varsinaiselle yhtiökokoukselle 10.1.2025. Ehdotukset on julkistettu pörssitie-

dotteella.

Luotean osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan nimitettiin 23.9.2025 puheen-

johtajaksi Miikka Maijala (sukupuoli: mies), osakkeenomistajaryhmä, sekä jäseniksi

Juhani Lassila (sukupuoli: mies), Evald ja Hilda Nissin Säätiö ja Dag Marius Nereng

(sukupuoli: mies), Protector Forsikring ASA, ja Jukka Leinonen (sukupuoli: mies), hal-

lituksen puheenjohtaja. Nimitystoimikunta kokoontui kolme kertaa ennen ylimää-

räistä yhtiökokousta ja se antoi suosituksensa yhtiön hallitukselle yhtiön hallituksen

jäsenten lukumäärästä, jäsenistä ja jäsenten palkkioista sekä puheenjohtajasta ja

varapuheenjohtajasta, joista päätti ylimääräinen yhtiökokous 4.12.2025.

Hallitus

Hallituksen kokoonpano ja valinta

Yhtiöjärjestyksen mukaan Luotea Oyj:n hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja

enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous.

Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiöko-

kouksen päättyessä.

Hallituksen jäsenet

Hallituksen jäseninä toimivat 1.1.2025 – 27.3.2025 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti

Jukka Leinonen puheenjohtajana ja jäseninä Sakari Lassila, Teemu Kangas-Kärki,

Juuso Maijala, Pasi Tolppanen, Anna-Maria Ronkainen ja Laura Lares.

Vuoden 2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa 27.3.2025 hallitukseen valittiin

kahdeksan (8) jäsentä. Hallitukseen valittiin uudelleen seuraavan varsinaisen

yhtiökokouksen päättymiseen saakka nykyisistä hallituksen jäsenistä Teemu Kan-

gas-Kärki, Sakari Lassila, Jukka Leinonen, Juuso Maijala, Anna-Maria Ronkainen ja

Pasi Tolppanen sekä uusina jäseninä Tuija Kalpala ja Anna-Maria Tuominen-Reini.

Jukka Leinonen valittiin hallituksen puheenjohtajaksi ja Sakari Lassila varapuheen-

johtajaksi.

Selvitys hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä

2025

Tämä on Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 1.1.2025 voimaan tulleen hallinnointi-

koodin mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Tämä ja muut hallinnoin-

tikoodin mukaan esitettävät tiedot on julkaistu Luotean verkkosivuilla osoitteessa

www.luotea.com/fi-fi/sijoittajat/hallinnointi. Hallinnointikoodi on luettavissa koko-

naisuudessaan osoitteessa www.cgfinland.fi. Luotea ei ole poikennut koodin suosi-

tuksista.

Luotean hallituksen tarkastusvaliokunta on käsitellyt selvityksen ja hallitus on sen

hyväksynyt. Yhtiön tilintarkastaja on tarkastanut, että tämän selvityksen sisältämä

kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskien-

hallinnan järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

Tämä selvitys julkaistaan erillisenä, tilin tarkastamattomana raporttina tilinpää-

töksen ja hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä.

Hallinnointia koskevat kuvaukset

Yhtiökokous

Yhtiökokous on Luotean ylin päättävä elin. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain

mukaan kuuluvista tehtävistä, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta ja osingon-

jaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle

sekä hallituksen ja tilintarkastajan valinnasta ja heille maksettavista palkkioista.

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä ajankohtana

huhtikuun loppuun mennessä. Luotea Oyj:n kullakin osakkeella on yksi ääni.

Kokouskutsu ja muut yhtiökokouksen asiakirjat mukaan lukien hallituksen ehdo-

tukset yhtiökokoukselle toimitetaan viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta

osakkeenomistajien saataville yhtiön internetsivuille osoitteessa www.luotea.com/

fi-fi/sijoittajat/hallinnointi/yhtiokokous. Kokouskutsu julkistetaan myös pörssitiedot-

teena. Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, päävastuullinen tilintarkastaja ja halli-

tuksen jäseneksi ehdolla olevat henkilöt ovat läsnä yhtiökokouksessa, ellei poissa-

oloon ole pätevää syytä.

Yhtiökokouksen pöytäkirja liitteineen on saatavilla yhtiön internetsivuilla viimeis-

tään kahden viikon kuluttua yhtiökokouksesta. Yhtiökokouksen päätökset julkiste-

taan viipymättä yhtiökokouksen jälkeen pörssitiedotteella.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiökokouk-

selle ja tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle ehdotukset hallituksen jäsenten

palkitsemisesta, hallituksen jäsenten lukumäärästä ja hallituksen jäsenistä sekä

hallituksen puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta. Lisäksi nimitystoimikunnan

tehtävänä on etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita.

141

Vuosikertomus 2025

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Tuija Kalpala (s. 1980)

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Sukupuoli: nainen

Hallituksen jäsen: vuodesta 2025 päättyen 30.12.2025

Hallituksen valiokunnat: tarkastusvaliokunnan jäsen 30.12.2025 asti

Päätoimi: Betolar Oyj, toimitusjohtaja

Koulutus: KTM

Keskeinen työkokemus: Betolar Oyj, toimitusjohtaja 2024–; Chief Operating Officer

2023–2024, Neste Oyj, Vice President, Marketing, Data & Insights 2023, Head of

Strategy, Renewable Polymers and Chemicals (Germany) 2021–2023; Commercial

Operations Manager, Americas (USA)2017–2021 ja muita rooleja liittyen liiketoi-

minnan kehitykseen, hankintaan ja tradingiin 2004–2017

Teemu Kangas-Kärki (s. 1966)

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Sukupuoli: mies

Hallituksen jäsen: vuodesta 2016 päättyen 30.12.2025

Hallituksen valiokunnat: tarkastusvaliokunnan jäsen 27.3.2025 asti ja puheenjoh-

taja 30.12.2025 asti

Koulutus: KTM

Keskeinen työkokemus: Nokian Renkaat Oyj, talous- ja rahoitusjohtaja 2018–2023;

Fiskars Oyj, talousjohtaja, operatiivinen johtaja, toimitusjohtajan sijainen ja liiketoi-

minta-alueen johtaja 2008–2018; Alma Media Oyj, talousjohtaja 2003–2008; Kesko

Oyj, talousjohtaja 2002–2003, Corporate Business Controller 2000–2001; Suomen

Nestlé Oy, talousjohtaja 1999–2000; Smith & Nephew Oy, talouspäällikkö 1996–1998;

Unilever Oy & Gmbh, Marketing Controller & Internal Auditor 1992–1996

Keskeisimmät luottamustehtävät: Marimekko Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja,

tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja 2022–

Soile Kankaanpää (s. 1970)

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Sukupuoli: nainen

Hallituksen jäsen alkaen: 31.12.2025

Hallituksen valiokunnat: tarkastusvaliokunnan jäsen 31.12.2025 lukien

Koulutus: KTM

Päätoimi: GrowGo Oy, Company Owner 2025–

Keskeinen työkokemus: Quuppa Oy, toimitusjohtaja 1/2024–12/2024, ISS Palvelut

Oy, kaupallinen johtaja 2018–2023, Uponor Infra Oy, myynnin ja markkinoinnin joh-

taja 2016–2018, Outotec Oyj, asiakkuuksien hallinnan ja myynnin kehityksen johtaja

2013–2016

Keskeisimmät luottamustehtävät:

Betolar Oyj, hallituksen jäsen 2021–; Destia Oy, hallituksen jäsen 2019–2022

Timo Karppinen (s. 1964)

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Sukupuoli: mies

Hallituksen jäsen alkaen: 31.12.2025 lukien

Hallituksen valiokunnat: tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 31.12.2025 lukien

Koulutus: VTM

Päätoimi: Posti Group Oyj, talous- ja rahoitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen

2021–

Keskeinen työkokemus: Posti Group Oyj, vt. toimitusjohtaja 2024, DNA Oyj, talous- ja

rahoitusjohtaja 2012–2020, Ponsse Oyj, kehitys- ja strategiajohtaja 2010–2012, Nokia

Pohjois-Amerikan talousjohtaja 2008-2010, Nokia Aasia-Tyynenmeren talousjohtaja

2006-2008, Nokia Kiina, talousjohtaja 2000-2006

Keskeisimmät luottamustehtävät:

Lindex Group Oyj, hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 2022–,

IPK Hockey Oy, hallituksen jäsen

Laura Lares (s. 1966)

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Sukupuoli: nainen

Hallituksen jäsen: vuodesta 2014 päättyen 27.3.2025

Hallituksen valiokunnat: henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen 1.1.2025 –

päättyen 27.3.2025

Päätoimi: Ablers Oy toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen

Koulutus: Tekniikan tohtori

Keskeinen työkokemus: Woimistamo Oy, toimitusjohtaja 2012–2018; Kalevala Koru

Oy & Lapponia Jewelry Oy, toimitusjohtaja 2007–2012; UPM Kymmene Oyj, Puutuo-

te-toimialan myyntijohtaja ja liiketoiminnan kehitys- ja henkilöstöjohtaja 2004–2006

Keskeisimmät luottamustehtävät: Ablers Oy, hallituksen jäsen 2018–; Lappeen-

rannan teknillinen yliopisto, hallituksen jäsen 2009–2017; Woikoski Oy, hallituksen

jäsen 2012–2016

Puheenjohtaja (31.12.2025 lukien) Johan Mild (s. 1974)

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Sukupuoli: mies

Hallituksen jäsen alkaen: 31.12.2025

Hallituksen valiokunnat: henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja

31.12.2025 lukien

Koulutus: M.Sc. (Accounting)

Päätoimi: Plugit Finland Oy, toimitusjohtaja 2024–

Keskeinen työkokemus: Remeo Group Oy, toimitusjohtaja 2018–2024, Coor Service

Management Oy, toimitusjohtaja 2011–2018

Keskeisimmät luottamustehtävät:

Martela, hallituksen puheenjohtaja 2021– ja hallituksen jäsen 2020–2021

Juuso Maijala (s. 1975)

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Sukupuoli: mies

Hallituksen jäsen: vuodesta 2024

Hallituksen valiokunnat: tarkastusvaliokunnan jäsen

Päätoimi: Etlia Oy: hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja 2016 -

Koulutus: DI

Keskeinen työkokemus: Etlia Oy johtava pääkonsultti ja hallituksen puheenjohtaja

2013–2016; Accenture Oy, Manager, asiantuntija- ja projektinjohtotehtävät 2011–2013;

Affecto Finland Oy, Manager, asiantuntija- ja esihenkilötehtävät 2007–2011; Siemens

Oy, konsultti 2003–2006; Logisware Oy: konsultti 2002–2003

Anna-Maria Ronkainen (s. 1966)

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Sukupuoli: nainen

Hallituksen jäsen: vuodesta 2023

Hallituksen valiokunnat: tarkastusvaliokunnan jäsen 27.3.2025 asti, henkilöstö- ja

vastuullisuusvaliokunnan jäsen alkaen 27.3.2025

Koulutus: KTM

Keskeinen työkokemus: Kesko, Oyj, Executive Vice President, Chief Digital Officer

2015–2023; Google Finland, maajohtaja 2009–2015, toimialajohtaja 2008–2009;

McCann Helsinki Group, toimitusjohtaja 2006–2008; Satama Finland (Satama

Interactive), johtotehtävät 1999–2006; Publicis-Törmä, Helsinki, Group Account

Director ja muita rooleja 1996–1999; Consumer Compass, Helsinki, tutkimusjohtaja

ja muita rooleja 1992–1996

Keskeisimmät luottamustehtävät: Sitowise Group Oyj, hallituksen jäsen 2024–

2025; Teleste Oyj, hallituksen jäsen 2024–; EWQ Zone Oy, hallituksen jäsen

2024–; Posti Group, hallituksen jäsen 2023–2025; Loihde Oyj, hallituksen jäsen

2023–; Kontiotuote Oy, hallituksen jäsen 2022–2025; Aallon Group Oyj, hallituksen

jäsen 2022–; Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia, hallituksen jäsen 2019–; työ-ja

elinkeinoministeriön Tekoäly 4.0 -ohjelman ohjausryhmän jäsen 2020–2023; Vaasan

yliopiston Digital Economy -tutkimusalustan ohjausryhmän jäsen 2019–2023;

Marketing Finland, hallituksen jäsen 2018–2022; DNA Oyj, hallituksen jäsen 2019–

2021.

Pasi Tolppanen (s. 1967)

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Sukupuoli: mies

Hallituksen jäsen: vuodesta 2020

Hallituksen valiokunnat: henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen

Koulutus: tekniikan tohtori

Keskeinen työkokemus: Moecon Oy, hallituksen puheenjohtaja 2025-; Terranor

Oy, maajohtaja, Terranor Suomi 2025–12/2025; YIT Oyj, Infrasegmentin johtaja ja

konsernin johtoryhmän jäsen 2021–2023; DEN Group Oy, toimitusjohtaja 2020–

2021; Maintpartner Group Oy, toimitusjohtaja 2017–2019; Pöyry Oyj, pohjoismaisista

liiketoiminnoista vastaava johtaja ja Pöyry Finland Oy:n toimitusjohtaja ja

johtoryhmän jäsen 2013–2016 ja eri johtotehtävät 2007–2012

Keskeisimmät luottamustehtävät: VRP Rakennuspalvelut Oy, hallituksen jäsen

2024–; Vacuum Insulation Solutions Oy, hallituksen jäsen 2023–2025; Forcit Oy,

hallituksen jäsen 2019–; Terrawise Oy, hallituksen jäsen 2019–2021; Maintpartner Ab,

142

Vuosikertomus 2025

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

hallituksen puheenjohtaja 2017–2022; mi Solutions & Consulting GmbH, hallituksen

jäsen 2017–2019; Palvelualojen työnantajat PALTA ry, hallituksen jäsen 2017–2019;

Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, hallituksen jäsen 2013–2016.

Anna-Maria Tuominen-Reini (s. 1974)

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Sukupuoli: nainen

Hallituksen jäsen: vuodesta 2025 päättyen 30.12.2025

Hallituksen valiokunnat: tarkastusvaliokunnan jäsen 27.3.2025 lukien ja päättyen

30.12.2025

Päätoimi: Scanfil Oyj, hankintaketjujohtaja ja Hanken, väitöskirjatutkija,

kauppaoikeus

Koulutus: KTM

Keskeinen työkokemus Billerud AB, Senior Vice President, Procurement and Wood

Supply 2024–2025; Executive Vice President, Procurement and Wood Supply

2021–2023; AB Marmaskog, Managing Director 2021–2024; Metso Outotec Oyj, Vice

President, Procurement, BA Services 2020–2021; Outotec, Senior Vice President,

Sourcing and Manufacturing 2019–2020; Stora Enso Oyj, Senior Vice President,

Supply Chain, Packaging Solutions ja muita rooleja 2011–2019; Unilever Plc, Supply

Chain Director ja muita rooleja 2007–2011; Huhtamaki Oyj, Demand Manager,

Foodservice Europe ja muita rooleja toimitusketjun hallintaan ja markkinointiin

liittyen 2003–2007; Cebal (Pechiney Group), useita markkinoinnin, myynnin ja

toimitusketjun hallinnan rooleja 1997–2003

Keskeisimmät luottamustoimet: Aisti Corporation Oy, hallituksen jäsen 2025–;

Metsäkuutio Oy, hallituksen jäsen 2025-; Varova Oy, hallituksen jäsen 2025–;

Henkilöstöpalvelu Heimo, hallituksen jäsen 2024–; Cinis Fertilizer, hallituksen jäsen

2023–2026 ; Bergvik Skog Öst, hallituksen jäsen 2021–2024

Hallituksen monimuotoisuus

Yhtiössä monimuotoisuutta pidetään yhtiön strategisten tavoitteiden saavutta-

misen kannalta olennaisena asiana. Myös hallituksen kokoonpanoa suunnitel-

taessa monimuotoisuutta tarkastellaan monesta eri näkökulmasta. Hallituksen

jäsenten valinnassa tavoitteena on varmistaa, että hallitus kokonaisuutena tukee

yhtiön liiketoimintaa ja sen kehittämistä. Hallituksen tehokkaan toiminnan kannalta

on tärkeää, että hallitus on riittävän monimuotoinen ja koostuu riittävän monesta

jäsenestä sekä että jäsenillä on toisiaan täydentävä kokemus ja monipuolinen

osaaminen.

Hallituksen kokoonpanoa arvioitaessa harkitaan muun muassa, onko hallitus

ammatti- ja koulutustaustaltaan sekä sukupuoli- ja ikäjakaumaltaan riittävän

monimuotoinen ja edustaako se sopivassa suhteessa päätöksentekokykyä, taitoja

ja kokemusta pystyäkseen vastaamaan yhtiön liiketoimintojen ja strategisten tavoit-

teiden asettamiin vaatimuksiin. Yhtiön tavoitteena on, että hallituksessa on edus-

tettuna molempia sukupuolia. Hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet

otetaan huomioon yhtiön hallituksen jäsenten seuraajasuunnittelussa.

Hallituksessa ei ole henkilöstön edustajaa.

Molemmat sukupuolet ovat olleet pitkään edustettuina yhtiön hallituksessa.

Vuonna 2025 1.1.2025 lukien varsinaiseen yhtiökokoukseen 27.3.2025 asti halli-

tuksen jäsenistä viisi oli miehiä ja kaksi naisia, miehiä oli 71,43 % ja naisia 28,57 %.

Varsinaisesta yhtiökokouksesta 27.3.2025 lukien 30.12.2025 asti hallituksen jäse-

nistä viisi oli miehiä ja kolme naisia, miehiä oli 62,5 % jäsenistä ja naisia oli 37,5 %.

Jakautumisen täytäntöönpanosta 31.12.2025 lukien hallituksen jäsenistä neljä oli

miehiä ja kaksi naisia, miehiä oli 66,7 % jäsenistä ja naisia oli 33,3 %.

Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Hallituksen jäsenistä kukaan ei ole yhtiön palveluksessa. Hallitus on arvioinut, että

kaikki hallituksen jäsenet (100 %) ovat riippumattomia yhtiöstä. Arvioinnissa on

huomioitu Sakari Lassilan toimiminen hallituksen jäsenenä yhtäjaksoisesti yli kym-

menen vuotta. Hallitus ei ole havainnut sellaisia syitä, joiden perusteella Sakari Las-

sila tulisi katsoa riippuvaiseksi yhtiöstä. Kaikki hallituksen jäsenet ovat lisäksi riippu-

mattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

143

Vuosikertomus 2025

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

asiakkuudet

hyvä hallintotapa

operatiivinen johta minen

sisäinen valvonta ja riskienhallinta

henkilöstöjohtaminen

kansainvälinen markkinatuntemus

ICT ja data-analytiikka

strategia ja yritysjärjestelyt

toimitusketjun hallinta

talous ja rahoitus

teknologiat

toimialatuntemus

ympäristövastuu

0 1 2 3

4 5

Pääasiallinen osaaminen

Hallituksen osaamiset

Nimi

Hallituksen

jäsen

vuodesta

Osaaminen Riippumaton yhtiöstä Riippumaton omistajista Tarkastusvaliokunta

Henkilöstö- ja vastuullisuus-

valiokunta

Muut samanaikaiset

pörssiyhtiöjäsenyydet

Jukka

Leinonen

2021

Asiakkuudet, ympäristövastuu, henkilöstöjohtaminen, ICT ja

data-analytiikka, operatiivinen johtaminen,

strategia jayritysjärjestelyt

Puheenjohtaja 2

Sakari

Lassila

2011

Hyvä hallintotapa, sisäinen valvonta ja riskienhallinta, stra-

tegia ja yritysjärjestelyt, talous ja rahoitus ja toimitusketjun

hallinta

Jäsen

Tuija Kalpala 2025

Ympäristövastuu, asiakkuudet/asiakaskokemus, toimiala-

tuntemus, strategia ja yrityskaupat ja operatiivinen johtami-

nen

Jäsen

Teemu

Kangas-Kärki

2016

Hyvä hallintotapa, ICT ja data-analytiikka, sisäinen

valvonta ja riskienhallinta, strategia ja yritysjärjestelyt ja ta-

lous ja rahoitus

Puheenjohtaja 1

Juuso

Maijala

2024

Asiakkuudet, henkilöstöjohtaminen, ICT ja

data-analytiikka, teknologiat ja toimitusketjun hallinta

Jäsen Jäsen

Anna-Maria

Ronkainen

2023

Asiakkuudet, henkilöstöjohtaminen, hyvä hallintotapa, ICT ja

data-analytiikka ja teknologiat

Jäsen 4

Pasi

Tolppanen

2020

Asiakkuudet, kansainvälinen markkinatuntemus, operatiivi-

nen johtaminen, toimialatuntemus ja teknologiat

Jäsen

Anna-Maria Tuo-

minen Reini

2025

Ympäristövastuu, hyvä hallintotapa, kansainvälinen markki-

natuntemus, toimialatuntemus ja toimitusketjun hallinta

Jäsen

Hallitusjäsenyys vuosina (henkilömäärä)

1-2 vuotta, 3

3-5 vuotta, 3

6-9 vuotta, 1

> 10 vuotta, 1

Sukupuolijakauma (henkilömäärä)

Miehiä, 5

Naisia, 3

Hallituksen monimuotoisuus ja osaaminen 1.1.2025 - 30.12.2025

12,5 %

37,5%

62,5%

37,5%

12,5%

144

Vuosikertomus 2025

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Pääasiallinen osaaminen

Hallituksen osaamiset

Nimi

Hallituksen

jäsen

vuodesta

Osaaminen Riippumaton yhtiöstä Riippumaton omistajista Tarkastusvaliokunta

Henkilöstö- ja vastuullisuus-

valiokunta

Muut samanaikaiset

pörssiyhtiöjäsenyydet

Soile

Kankaanpää

2025

Asiakkuudet, operatiivinen johtaminen, kansainvälinen

markkinatuntemus, strategia jayritysjärjestelyt ja toimiala-

tuntemus

Jäsen 1

Timo Karppinen 2025

Hyvä hallintotapa, sisäinen valvonta ja riskienhallinta, stra-

tegia ja yritysjärjestelyt, talous ja rahoitus ja toimitusketjun

hallinta

Puheenjohtaja 1

Juuso

Maijala

2024

Asiakkuudet, henkilöstöjohtaminen, ICT ja

data-analytiikka ja teknologiat

Jäsen

Johan

Mild

2025

Asiakkuudet, henkilöstöjohtaminen, operatiivinen johtami-

nen, strategia jayritysjärjestelyt, talous ja rahoitus ja toimi-

alatuntemus

Puheenjohtaja 1

Anna-Maria

Ronkainen

2023

Asiakkuudet, henkilöstöjohtaminen, hyvä hallintotapa, ICT ja

data-analytiikka ja teknologiat

Jäsen 3

Pasi

Tolppanen

2020

Asiakkuudet, hyvä hallintotapa, kansainvälinen markkina-

tuntemus, operatiivinen johtaminen, toimialatuntemus ja

teknologiat

Jäsen

Hallitusjäsenyys vuosina (henkilömäärä)

1-2 vuotta, 4

3-5 vuotta, 2

Sukupuolijakauma (henkilömäärä)

Miehiä, 4

Naisia, 2

Hallituksen monimuotoisuus ja osaaminen 31.12.2025

33,3%33,3%

66,7%66,7%

asiakkuudet

hyvä hallintotapa

operatiivinen johta minen

sisäinen valvonta ja riskienhallinta

henkilöstöjohtaminen

kansainvälinen markkinatuntemus

ICT ja data-analytiikka

strategia ja yritysjärjestelyt

toimitusketjun hallinta

talous ja rahoitus

teknologiat

toimialatuntemus

0 1 2 3

4 5

145

Vuosikertomus 2025

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

hallituksen apuna jakautumisen valmistelussa.

Tarkastusvaliokunta

Hallitus valitsi varsinaisen yhtiökokouksen 27.3.2025 jälkeen pitämässään järjes-

täytymiskokouksessa tarkastusvaliokunnan jäseniksi Teemu Kangas-Kärjen (pj),

Sakari Lassilan, Anna-Maria Tuominen-Reinin ja Tuija Kalpalan. Kaikki tarkastusva-

liokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeen-

omistajista. Tarkastusvaliokunta kokoontuu säännöllisesti vähintään neljä kertaa

vuodessa.

Tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen mukaisia tehtäviä ovat:

• konsernin taloudellisen tilanteen ja rahoitustilanteen seuranta

• yhtiön tilinpäätösraportoinnin prosessin seuranta

• yhtiön taloudellisen raportointiprosessin valvonta

• yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien

tehokkuuden seuranta

• yhtiön sisäisen valvonnan toimintaperiaatteiden käsittely

• yhtiön sisäisen tarkastuksen suunnitelmien ja raporttien käsittely

• yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antaman selvityksen käsittely

• lähipiiriliiketoimien valvonta

• tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen seu-

ranta

• yhtiön tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden arviointi

• yhtiön tilintarkastusyhteisön tarjoamien oheispalvelujen arviointi

• yhtiön tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen ja/tai suosituksen

valmistelu sekä yhteydenpito tilintarkastajaan ja tilintarkastajan tarkastusvalio-

kunnalle laatimien raporttien käsittely

• lakien ja määräysten noudattamisen arviointi

• vastuullisuuden ja kestävyysraportoinnin kehittymisen seuranta ja arviointi.

Tarkastusvaliokunnalla oli 6 kokousta vuonna 2025. Jäsenten osallistumisprosentti

oli 100.

Tarkastusvalikunnan puheenjohtajana toimii 31.12.2025 alkaen Timo Karppinen ja

jäseninä Juuso Maijala sekä Soile Kankaanpää.

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta

Hallitus valitsi varsinaisen yhtiökokouksen 27.3.2025 jälkeen pitämässään järjes-

täytymiskokouksessa valiokunnan jäseniksi Jukka Leinosen (pj), Pasi Tolppasen,

Juuso Maijalan ja Anna-Maria Ronkaisen. Kaikki valiokunnan jäsenet ovat riippu-

mattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Henkilöstö- ja vas-

tuullisuusvaliokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan työjärjestyksen mukaisia tehtäviä olivat:

• käsitellä, arvioida ja tehdä esityksiä konsernin johdon ja henkilöstön palkkaus-

rakenteesta sekä palkitsemis- ja kannustinjärjestelmästä

• seurata palkitsemisjärjestelmien toimivuutta sen varmistamiseksi, että johdon

palkitsemisjärjestelmät edistävät yhtiön tavoitteiden saavuttamista ja perustuvat

henkilökohtaiseen suoritukseen

• käsitellä ja valmistella sellaisia toimivan johdon nimityskysymyksiä, jotka

• päättää toimitusjohtajan välittömien alaisten nimitysasiat sekä palkkaus ja

muut taloudelliset etuudet.

Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan tekemällä vuosittain itsearvi-

oinnin.

Hallituksen kokoukset

Hallituksen kokoukset pidetään yhtiön pääkonttorissa Helsingissä, konsernin

muissa toimipaikoissa tai muissa hallituksen päättämissä paikoissa. Hallitus voi

tarvittaessa pitää kokouksia myös virtuaalisesti ja tehdä päätöksiä kokoontumatta.

Hallitus kokoontuu niin usein, kuin sen tehtävien hoitaminen vaatii.

Hallitus vahvistaa vuosittain säännölliset kokouksensa. Säännöllisiä kokouksia

ovat vuosittain ennen tilinpäätöksen ja kunkin osavuosikatsauksen julkistamista

pidettävät kokoukset, strategiakokous, budjettikokous sekä muut hallituksen vuo-

siohjelmaansa vahvistamat kokoukset. Säännöllisten kokousten lisäksi hallitus voi

pitää ylimääräisiä kokouksia. Yhtiön toimitusjohtaja ja talousjohtaja osallistuvat

yleensä hallituksen kokouksiin.

Tarvittaessa, kuten strategian tai budjetin käsittelyn yhteydessä, kokouksiin osal-

listuvat myös muut Luotea Oyj:n johtoryhmän jäsenet. Yhtiön lakiasioista vastaava

johtaja toimii hallituksen sihteerinä.

Hallituksen kokouksesta laaditaan pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokoukseen

osallistuneet hallituksen jäsenet, yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen sihteeri.

Toimitusjohtaja vastaa siitä, että hallitus saa käyttöönsä riittävät tiedot yhtiön

toiminnan ja taloudellisen tilanteen arvioimista varten. Toimitusjohtaja valvoo hal-

lituksen päätösten täytäntöönpanoa ja raportoi hallitukselle niiden täytäntöönpa-

nosta.

Hallituksen toiminta vuonna 2025

Vuonna 2025 hallituksella oli 23 kokousta. Jäsenten keskimääräinen osallistumis-

prosentti oli 99,5. Jäsen Tuija Kalpala ei osallistunut 2.11.2025 kokoukseen. Muuten

hallistusten jäsenten osallistuminen kokouksiin oli 100%.

Hallitustyöskentelyn keskeisiä aihepiirejä olivat yhtiön jakautuminen, strategia

ja sen toteuttamisen ohjaaminen ja tukeminen, strategisten hankkeiden seuranta,

yhtiörakenteen ja liiketoimintaportfolion kehittäminen, riskienhallinnan ohjaaminen

sekä yhtiön vastuullisuussuoriutuminen ja kestävyysraportointi.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksella on tarkastusvaliokunta ja henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta. Tar-

kastusvaliokuntaan kuuluu neljä (4) ja henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokuntaan

neljä (4) hallituksen jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varsinaisen yhtiöko-

kouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessa valiokuntien puheenjohtajat ja

jäsenet vuodeksi kerrallaan. Valiokuntien jäsenillä on oltava valiokunnan tehtävien

edellyttämä asiantuntemus ja kokemus. Hallitus vahvistaa vuosittain valiokun-

nille työjärjestykset. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee

päätökset asioista valiokuntien valmistelun pohjalta. Valiokunnan puheenjohtaja

raportoi valiokunnan työstä valiokunnan kokousta seuraavassa hallituksen kokouk-

sessa. Valiokuntien pöytäkirjat toimitetaan hallituksen jäsenille tiedoksi.

Lisäksi vuonna 2025 hallituksella oli jakautumisvaliokunta, joka toimi vuonna 2025

Hallituksen jäsenten osakeomistukset 31.12.2025

Osakeomistuksessa on huomioitu hallituksen jäsenten ja heidän mahdollisten

määräysvaltayhteisöjensä omistamat yhtiön osakkeet. Hallituksen jäsenet eivät

omista osakkeita missään muissa konserniyhtiöissä kuin Luotea Oyj:ssä. Tietoa

hallituksen jäsenten palkkioista on toimielinten palkitsemisraportissa, joka julkais-

taan osana vuosikertomuskokonaisuutta verkkosivujen osoitteessa www.luotea.

com/fi-fi/sijoittajat/luotea-sijoituskohteena

Hallituksen osakeomistukset 31.12.2025

Johan Mild 0

Timo Karppinen 0

Juuso Maijala 62 447

Anna-Maria Ronkainen 4 241

Pasi Tolppanen 7 566

Soile Kankaanpää 0

Yhteensä 74 254

Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asian-

mukaisesta järjestämisestä sekä kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmu-

kaisesta järjestämisestä. Hallitus päättää asioista, joilla yhtiön toiminnan laajuus

huomioon ottaen on huomattava merkitys yhtiön toiminnalle. Lisäksi hallitus vastaa

sille osakeyhtiölaissa, muualla säädetyistä ja yhtiöjärjestyksessä määritellyistä teh-

tävistä. Hallituksella on toimintaansa varten laadittu työjärjestys, jota noudatetaan

yhtiöjärjestyksen, Suomen lainsäädännön ja muiden säännösten ohella.

Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen tehtävänä on muun muassa:

• vastata omistaja-arvon kehittymisestä

• vahvistaa yhtiön tavoitteet

• päättää yhtiön strategiasta ja vahvistaa toimialastrategiat

• päättää konsernirakenteesta ja -organisaatiosta

• varmistaa johtamisjärjestelmän toiminta

• käsitellä ja hyväksyä osavuosikatsaukset ja puolivuosikatsaus, tilinpäätös ja

toimintakertomus sisältäen yhtiön kestävyysraportin

• vahvistaa konsernin toimintasuunnitelma, budjetti ja investointisuunnitelma

• päättää strategisesti tai taloudellisesti merkittävistä investoinneista, yritysos-

toista, -myynneistä tai -järjestelyistä sekä vastuusitoumuksista ja rahoitusjärjeste-

lyistä

• laatia osinkopolitiikka

• vahvistaa rahoitus-, investointi-, vero-, tiedonanto- sekä riskienhallinta- ja

vakuutuspolitiikat sekä sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet

• hyväksyä yritysvastuuohjelma

• nimittää ja erottaa toimitusjohtaja sekä valvoa ja arvioida hänen toimintaansa

146

Vuosikertomus 2025

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Konsernin johtoryhmässä alkaen: 31.12.2025

Koulutus: Diplomi-insinööri, tuotantotalous

Keskeinen työkokemus: Lassila & Tikanoja, liiketoimintajohtaja, kiinteistöhuolto- ja

tekniikka 2022–2025 Transval Goup, liiketoimintajohtaja, henkilöstöpalvelut 2020–

2022, Posti Group, liiketoimintajohtaja, hoivapalvelut 2019–2020, liiketoimintajoh-

taja, elintarvikelogistiikka 2018–2019 ja liiketoimintapäällikkö, elintarvikelogistiikka

2016–2018, K-ryhmä, useita johtotehtäviä logistiikassa 2002-2016

Jami Pohja (s. 1978)

Henkilöstöjohtaja

Sukupuoli: mies

Konsernin johtoryhmässä alkaen: 31.12.2025

Koulutus: OTM

Keskeinen työkokemus: Lassila & Tikanoja Oyj, henkilöstöjohtaja, Kiinteistöpalvelut

2020–2025

Alko Oy, Head of Employee Relations and HR Services 2019–2020

Lassila & Tikanoja Oyj, työsuhdepäällikkö 2018–2019

Alko Oy, työsuhdepäällikkö 2014–2018

Toimihenkilöliitto Erto, lakimies 2011–2014

Keskeisimmät luottamustehtävät:

Sähkötekniset työnantajat STTA ry, hallituksen varapuheenjohtaja 2025–; Kiinteis-

tötyönantajat ry, työmarkkinavaliokunnan puheenjohtaja 2024–; Aiko Academy Oy,

hallituksen jäsen 2022–

Mikko Taipale (s. 1970)

Ruotsin toimialajohtaja

Sukupuoli: mies

Konsernin johtoryhmässä alkaen: 31.12.2025

Koulutus: OTK, VT

Keskeinen työkokemus: Lassila & Tikanoja, toimialajohtaja, Kiinteistöpalvelut Ruotsi

2023–2025 ja johtoryhmän jäsen 2023–2024

Partner International Sweden, Osakas, asiakkuusjohtaja, 2020–2023

Veoneer ja Autoliv, henkilöstöjohtaja 2015–2020

Telia Ab, useita johdon tehtäviä 2000–2015

Tom Lindgren (s. 1969)

Strategia, vastuullisuus- ja kehitysjohtaja

Sukupuoli: mies

Konsernin johtoryhmässä alkaen: 31.12.2025

Koulutus: KTM

Keskeinen työkokemus: Lassila & Tikanoja, strategiajohtaja, Kiinteistöpalvelut 2025

Haltian Oy, johtaja, digitaaliset palvelut 2018–2024

Lindström Group, projektijohtaja, IoT ratkaisut 2017–2018

Samsung Electronics Semiconductors, johtaja, Suomen toiminnot 2012–2017

Nokia Devices, johtaja, matkapuhelinten lisälaitteet 2010–2012 ja johtaja, Sourcing &

Procurement, matkapuhelinten hankintatiimit 2000–2010

Antti Niitynpää (s. 1972)

Toimitusjohtaja

Sukupuoli: mies

Konsernin johtoryhmässä alkaen: 30.7.2021

Koulutus: eMBA

Keskeinen työkokemus: Lassila & Tikanoja Oyj, toimialajohtaja, Kiinteistöpalvelut

Suomi 2021–2024, liiketoimintajohtaja, siivous 2019–2021, liiketoimintajohtaja, kiin-

teistöhuolto 2014–2018, aluejohtaja, pääkaupunkiseutu 2013–2016; ISS Suomi, alue-

johtaja, palvelujohtaja, asiakkuusjohtaja 2006–2013 ja projektijohtaja 1999–2006;

Purkat Oy, toimitusjohtaja 1995–1999

Keskeisimmät luottamustehtävät: Kiinteistötyönantajat ry, hallituksen jäsen 2022–

Mika Stirkkinen (s. 1968)

Talousjohtaja

Sukupuoli: mies

Konsernin johtoryhmässä alkaen: 31.12.2025

Koulutus: KTM

Keskeinen työkokemus: Forenom Oy, Executive Interim Group CFO, 2024-2026, Fin-

nair Oyj, Group CFO 2019–2022, Interim Chief Commercial Officer 2019–2019, Vice

President, Revenue Management 2016–2019, Interim Group CFO 2015–2015, Vice

President, Group Treasurer 2004-2016

Heikki Eskola (s. 1987)

Lakiasiain- ja EHSQ-johtaja

Sukupuoli: mies

Konsernin johtoryhmässä alkaen: 31.12.2025

Koulutus: OTM, KTM, VT

Keskeinen työkokemus: Wärtsilä, Specialist Group Legal Counsel 2024-2025;

ISS Palvelut Oy Johtaja Lakiasiat 2021-2024; ,Lassila & Tikanoja Oyj Senior Legal

Counsel 2018-2021; Bird & Bird Attorneys, Senior Associate 2011-2018

Erja Heiskanen (s. 1972)

Siivous- ja Tukipalveluiden Johtaja

Sukupuoli: nainen

Konsernin johtoryhmässä alkaen: 31.12.2025

Koulutus: Diplomi-insinööri

Keskeinen työkokemus: Lassila & Tikanoja, liiketoimintajohtaja, siivous- ja tukipal-

velut 2021–2025 ja aluejohtaja, siivous 2016–2021, Honkarakenne Oyj, Vice President

Operations, toimitusketjupäällikkö ja tuotehallintapäällikkö 2013–2016, Kährs/ Kare-

lia-Upofloor Oy, logistiikkajohtaja ja Group Logistics Manager 2008–2013, ABB Oy,

Motors, toimitusten ohjauksen päällikkö, tuotannon kehityspäällikkö ja hankinta-

vastaava 1995–2008

Jani Lindström (s. 1979)

Kiinteistöhuollon ja -tekniikan johtaja

Sukupuoli: mies

tulevat hallituksen päätettäviksi

• käsitellä ja valmistella organisaation rakenteeseen sekä johdon ja henkilöstön

kehittämiseen liittyviä asioita

• käsitellä johdon seuraajasuunnittelu

• valmistella yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikka ja palkitsemisraportti

• esitellä toimielinten palkitsemispolitiikka ja -raportti yhtiökokouksessa ja vas-

tata niihin liittyviin kysymyksiin

• seurata ja arvioida vastuullisuuden ja ESG-arviointien kehittymistä konser-

nissa

• seurata toimintaympäristön ja regulaation kehitystä

• seurata ja arvioida työturvallisuus- ja työkykyasioiden kehittymistä konser-

nissa

• seurata sidosryhmätuen kehittymistä (henkilöstökokemus ja asiakaskokemus

sekä muut ulkoiset sidosryhmät)

• seurata ja arvioida työyhteisön monimuotoisuuden kehittymistä.

Valiokunnalla oli neljä kokousta vuonna 2025. Jäsenten osallistumisprosentti oli

100.

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtajana toimii 31.12.2025 alkaen

Johan Mild ja jäseninä Pasi Tolppanen sekä Anna-Maria Ronkainen.

Jakautumisvaliokunta

Hallitus valitsi varsinaisen yhtiökokouksen 27.3.2025 jälkeen pitämässään järjes-

täytymiskokouksessa hallituksen ad hoc jakautumisvaliokunnan jäseniksi Jukka

Leinosen (pj), Sakari Lassilan, Anna-Maria Tuominen-Reinin ja Tuija Kalpalan. Kaikki

valiokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeen-

omistajista. Valiokunnalla oli kuusi kokousta vuonna 2025. Jäsenten osallistumis-

prosentti oli 100.

Toimitusjohtaja

Luotea Oyj:n toimitusjohtajan valitsee yhtiön hallitus. Toimitusjohtaja hoitaa juok-

sevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja vastaa

strategiaprosessista. Yhtiön toimitusjohtajana on 1.1.2019 - 30.12.2025 toiminut KTM

Eero Hautaniemi ja 31.12.2025 lukien eMBA Antti Niitynpää.

Toimitusjohtajan tarkemmat henkilö- ja omistustiedot on kuvattu jäljempänä

konsernin johtoryhmän henkilö- ja omistustietojen yhteydessä.

Konsernin johtoryhmä

Toimitusjohtajaa avustaa yhtiön johtamisessa johtoryhmä. Johtoryhmällä ei ole

lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa toimivaltaa. Konsernin johtoryhmään kuu-

luvat toimitusjohtaja puheenjohtajana ja hallituksen vahvistamat konsernin johto-

henkilöt. Konsernin johtoryhmän jäsenet raportoivat toimitusjohtajalle. Konsernin

johtoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa.

Konsernin johtoryhmään kuuluivat tämän selvityksen päivämääränä seuraavat

kahdeksan (8) henkilöä:

147

Vuosikertomus 2025

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

tusriskit, strategiset riskit ja operatiiviset riskit. Luotean riskienhallinnan tavoitteena

on merkittävien riskitekijöiden tunnistaminen, niihin varautuminen ja niiden opti-

maalinen hallinta siten, että yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavut-

taminen ei vaarannu. Kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla pyritään hallitsemaan

konsernin kokonaisriskiä, ei ainoastaan yksittäisiä riskitekijöitä.

Vastuut

Hallitus hyväksyy riskienhallinnan periaatteet, valvoo riskienhallinnan toteutusta

ja arvioi käytettyjen menetelmien tehokkuuden. Toimitusjohtaja vastaa riskienhal-

linnan organisoinnista ja toteuttamisesta. Luotea-konsernin riskienhallintaa ohjaa

Luotean hallituksen vahvistama riskienhallinta- ja vakuutuspolitiikka. Politiikassa

määritellään konsernin riskienhallinnan päämäärät ja periaatteet, organisointi ja

vastuut sekä toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan Luotean hal-

lituksen vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa. Vakuutusriskien hallinnan peri-

aatteet määritellään riskienhallinta- ja vakuutuspolitiikassa.

Riskien tunnistaminen, arviointi ja raportointi

Riskit kartoitetaan säännöllisesti ja systemaattisesti sekä toimiala- että yhtiötasolla

ja kriittisiksi määritellyissä toiminnoissa. Riskien merkittävyyttä arvioidaan riskimat-

riisin avulla sekä riskeille laaditaan ja vastuutetaan toimenpiteet, joiden avulla esille

nousseita riskejä hallitaan ja pyritään minimoimaan. Merkittävimmistä esille nous-

seista riskeistä ja niihin varautumisesta raportoidaan säännöllisesti toimitusjohta-

jalle ja hallitukselle.

Muut CG-selvityksessä annettavat tiedot

Sisäinen tarkastus

Sisäinen tarkastus vastaa pörssiyhtiöltä edellytettävästä riippumattomasta

arviointi- ja varmistustoiminnosta, joka selvittää ja todentaa järjestelmällisesti ris-

kienhallinnan, valvonnan sekä johtamisen ja hallinnoinnin tehokkuutta. Hallitus

hyväksyy tarkastusvaliokunnan esityksestä sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen ja

vuosisuunnitelman. Luotean sisäinen tarkastus oli vuonna 2025 ulkoistettu tilintar-

kastusyhteisö KMPG Oy Ab:lle. Käytännön työn koordinointiin on nimetty Luotealta

talousjohtaja.

Sisäisen tarkastuksen toiminto raportoi Luotean hallituksen tarkastusvaliokun-

nalle. Lisäksi tarkastuksen tuloksista informoidaan toimitusjohtajaa, talousjohtajaa,

lakiasiainjohtajaa sekä kunkin tarkastettavan toimialan johtoa.

Sisäisen tarkastuksen antamien suositusten aiheuttamien toimenpiteiden toteu-

tumista seurataan ja seurannan tulokset raportoidaan tarkastusvaliokunnalle.

Sisäpiirihallinto

Yhtiö noudattaa toiminnassaan markkinoiden väärinkäyttöasetusta (596/2014,

”MAR”) ja arvopaperimarkkinalakia sekä niihin liittyviä Euroopan arvopaperimark-

kinaviranomaisen (European Securities Markets Authority), Finanssivalvonnan ja

Nasdaq Helsinki Oy:n antamia määräyksiä ja ohjeita.

Lisäksi Luotean hallitus on vahvistanut yhtiölle oman sisäpiiriohjeen, joka täy-

dentää Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Alla on kuvattu tiettyjä sisäpiiriohjeen

keskeisiä kohtia.

Talousraportointiprosessi

Merkittävä osuus Luotean liiketoiminnasta tapahtuu Suomessa. Suomen talousra-

portointiprosessissa kirjanpitoon, reskontriin, maksatukseen, verotukseen ja rahoi-

tukseen liittyvät toiminnot on keskitetty. Toimintojen organisointi eri tiimeihin mah-

dollistaa talouteen liittyvien tehtävien eriyttämisen. Suomessa yhtenäistä prosessia

tukevat myös keskitetty kirjanpitojärjestelmä ja yhtenäiset toimintatavat.

Luotean ulkomaisilla tytäryhtiöillä on kullakin itsenäinen taloushallinto, joka toimii

konsernin taloushallinnon antamien laskentaperiaatteiden ja raportointiohjeiden

mukaisesti. Luotean kotimaiset liiketoimintasegmentit ja ulkomaiset tytäryhtiöt

raportoivat konserniin kuukausittain konsernin edellyttämän raportointipaketin.

Controllerit valvovat kotimaisten liiketoimintasegmenttien ja ulkomaisten tytäryh-

tiöiden taloudellisia raportteja. Luotean konsernin taloushallinto laatii konsernin

laskentaperiaatteet ja -ohjeet ja ylläpitää niitä sekä tekee raportointiaikataulut.

Taloushallinto yhdistelee tytäryhtiöiden tilinpäätökset konsernitilinpäätökseksi liite-

tietoineen sekä laatii osavuosikatsauksen, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöstie-

dotteen sekä vuositilinpäätöksen. Julkinen talousraportointi toteutetaan samoilla

periaatteilla ja siihen sovelletaan samoja kontrollimenetelmiä kuin kuukausittaiseen

sisäiseen talousraportointiin. Tarkastusvaliokunta käsittelee osavuosikatsauksen,

puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöksen ja esittää suosituksensa niiden käsittelystä

hallitukselle. Hallitus hyväksyy osavuosikatsauksen, puolivuosikatsauksen, tilinpää-

töstiedotteen ja tilinpäätöksen ennen niiden julkistamista.

Sisäinen valvonta

Sisäinen valvonta on olennainen osa konsernin hallinto- ja johtamisjärjestelmää.

Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistua konsernin taloudellisen raportoinnin

luotettavuudesta, toimintojen tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta sekä lainsää-

dännön ja muiden säännösten noudattamisesta.

Sisäisen valvonnan välineitä ovat muun muassa politiikat ja periaatteet, työoh-

jeet, manuaaliset ja tietojärjestelmiin rakennetut automaattiset kontrollit, seuran-

taraportit sekä tarkastukset tai auditoinnit. Yhtiön hallitus on vahvistanut Luotean

sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet.

Vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä kuuluu hallitukselle ja toimitusjoh-

tajalle. Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa sisäisen valvonnan tehokkuutta ja

tuloksellisuutta sekä taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta. Yhtiön taloudellista

kehitystä seurataan kuukausittain koko konsernin kattavan operatiivisen raportoin-

tijärjestelmän avulla.

Järjestelmä kattaa toteutumatietojen lisäksi budjetit, ennusteet ja investointien

seurannan. Luotean toimintaa ja talousraportteja seurataan ja verrataan budjet-

teihin ja ennusteisiin eri organisaatiotasoilla. Konsernin johto, toimialojen ja alueiden

johto sekä tulosyksikköjen johto analysoivat tulosta ja poikkeamia. Myös toimialojen

taloudesta vastaavat henkilöt analysoivat talousraportteja ja laativat erillisselvi-

tyksiä johdon käyttöön. Heidän tehtäviinsä kuuluu myös tulosraporttien oikeelli-

suuden valvonta sekä tulosten analysointi.

Riskienhallinta

Luotealle on määritelty riskienhallintaprosessi, jossa käydään läpi talous- ja rahoi-

Johtoryhmän osakeomistukset 31.12.2025

Antti Niitynpää 3 951

Mika Stirkkinen 0

Jami Pohja 0

Heikki Eskola 1 452

Erja Heiskanen 0

Jani Lindström 95

Mikko Taipale 2 844

Tom Lindgren 0

Yhteensä 8 342

Osakeomistuksessa on huomioitu konsernin johtoryhmän jäsenten ja heidän mah-

dollisten määräysvaltayhteisöjensä omistamat yhtiön osakkeet. Konsernin johto-

ryhmän jäsenet eivät omista osakkeita missään muissa konserniyhtiöissä kuin

Luotea Oyj:ssä. Tietoa toimitusjohtajan palkkioista löytyy palkitsemisraportista.

Palkitsemisraportti sekä tietoa johtoryhmän palkkioista löytyy verkkosivuilta osoit-

teesta www.luotea.com/fi-fi/sijoittajat/luotea-sijoituskohteena.

Kuvaukset sisäisen valvonnan menettelytavoista ja

riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä

Konsernin taloudellinen raportointi

Talousraportointiin liittyvät periaatteet ovat keskeinen osa Luotean johtamisjär-

jestelmää. Konsernin ja sen toimialojen taloudelliset tiedot raportoidaan ja analy-

soidaan konsernissa sisäisesti kuukausittain ja julkistetaan osavuosikatsauksina,

puolivuosikatsauksena ja tilinpäätöstiedotteena. Konsernin ja sen toimialojen bud-

jetit ja pitkän aikavälin taloussuunnitelmat päivitetään vuosittain.

Konsernin talousraportointiprosessiin kuuluvat sekä ulkoinen että sisäinen las-

kenta. Jäljempänä tarkemmin selostettavat talousraportointiprosessiin liittyvät

sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessit ja menettelytavat on suunniteltu

sen varmistamiseksi, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit antavat olennai-

sesti oikeat tiedot yhtiön taloudesta.

Tarkastusvaliokunta

Luotea talousraportointiprosessia ja sisäisen valvonnan järjestelmien tehokkuutta

seuraa ja valvoo hallituksen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunta on käsitellyt

Luotean sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja yhtiön hallitus on ne hyväksynyt.

Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa ennen osavuosi-

katsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Kokouksissa tarkastusvaliokunta

käsittelee konsernin talousjohtajan esittelemän talousinformaation sekä osavuosi-

ja puolivuosikatsaukset ja tilinpäätöstiedotteet. Kokouksiin kutsutaan myös tilintar-

kastaja. Tarkastusvaliokunnasta kerrotaan tarkemmin kohdassa Valiokunnat.

148

Vuosikertomus 2025

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

kanssa samaan ketjuun kuuluville yhtiöille maksettiin (1 007 783) euroa. Muut pal-

velut sisältävät kestävyysraportin varmentamisen.

Sisäpiiriohje määrittelee selkeästi tiettyjä käytäntöjä ja päätöksentekomenettelyjä

sen varmistamiseksi, että yhtiön sisäpiirihallinto on järjestetty johdonmukaisella ja

luotettavalla tavalla. Yhtiön sisäpiirivastaavana toimii lakiasiain- ja EHSQ-johtaja.

Luotea pitää sisäistä, ei julkista luetteloa niistä johtohenkilöistä ja näiden lähipiiristä,

jotka ovat MAR-asetuksen mukaisesti velvoitettuja julkistamaan Luotean rahoitus-

välineisiin liittyvät liiketoimensa.

Luotea on määritellyt markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisiksi johtohen-

kilöiksi yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan, ja kutakin johtohenkilöä on ohjeistettu

informoimaan omaa lähipiiriään liiketoimien ilmoittamisvelvollisuudesta.

Johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimet julkistetaan pörssitiedotteina,

jotka ovat saatavilla yhtiön nettisivuilla.

MAR-asetuksen tarkoittamista merkittävistä hankkeista, joilla voi olla huomat-

tava vaikutus Luotean liikkeeseen laskemien rahoitusvälineiden arvoon, pidetään

erillisiä hankekohtaisia sisäpiiriluetteloita, jotka perustetaan ja joita ylläpidetään

sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämispäätöksen seurauksena.

Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkityt henkilöt tai muut henkilöt, joilla on

Luoteaa koskevaa sisäpiiritietoa, eivät saa käydä kauppaa Luotean liikkeeseen

laskemilla rahoitusvälineillä. Lisäksi Luotean yllä mainitut johtohenkilöt eivät saa

toteuttaa Luotean rahoitusvälineisiin liittyviä liiketoimia 30 kalenteripäivän pituisen

suljetun ajanjakson aikana ennen yhtiön osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen

ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista mukaan lukien julkistamispäivä.

Tulosjulkistuksia edeltävä suljettu ajanjakso ja sen aikainen liiketoimien toteut-

tamiskielto koskee myös niitä henkilöitä, jotka osallistuvat osavuosikatsausten ja

tilinpäätöksen valmisteluun tai joilla muutoin on säännöllinen pääsy Luotean julkis-

tamattomaan taloudelliseen tietoon.

Lähipiiritoimet

Yhtiö ja sen hallitus arvioi ja seuraa yhtiön ja sen lähipiirin välisiä liiketoimia ja

pyrkii varmistamaan, että mahdolliset eturistiriidat otetaan asianmukaisesti huo-

mioon päätöksenteossa. Jos lähipiiriliiketoimet ovat yhtiön kannalta olennaisia ja ne

poikkeavat yhtiön tavanomaisesta liiketoiminnasta tai on tehty muutoin kuin tavan-

omaisin markkinaehdoin, yhtiön on selostettava tällaisia lähipiiriliiketoimia koskeva

päätöksentekomenettely.

Luotean lähipiiriliiketoimet on selostettu tilinpäätöksen liitteessä 5.4. Luotea ei

tehnyt lähipiirinsä kanssa yhtiön kannalta olennaisia ja yhtiön tavanomaisesta lii-

ketoiminnosta poikkeavia tai muutoin kuin tavanomaisin markkinaehdoin toteutet-

tuja liiketoimia vuonna 2025.

Tilintarkastaja

Tilintarkastusta hoitaa yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja. Tilintarkastajan

toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Tilintarkastajana on tilikaudella 1.1. –31.12.2025 toiminut PricewaterhouseCoopers

Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan Samuli Perälä, KHT. Yhtiön tilintarkastaja

toimi myös yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana ja varmensi tilikauden 2025

kestävyysraportin.

Hallituksen tarkastusvaliokunta käsittelee vuosittain tilintarkastussuunnitelman

ja käy hallituksen kanssa läpi tilintarkastushavainnot. Vuonna 2025 tilintarkastajalle

maksetut palkkiot konsernin lakisääteisestä tilintarkastuksesta olivat (202 000)

euroa. Tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista tilintarkastusyhteisölle ja sen

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2025

EUR

Vuosi-

palkkio

Kokous-

palkkiot Yhteensä

Puheenjohtaja Jukka Leinonen

70 000 27 500 97 500

Varapuheenjohtaja Sakari Lassila

47 000 21 400 68 400

Jäsen Teemu Kangas-Kärki

47 000 17 300 64 300

Jäsen Laura Lares

0 3 000 3 000

Jäsen Juuso Maijala

35 000 12 500 47 500

Jäsen Anna-Maria Ronkainen

35 000 12 500 47 500

Jäsen Pasi Tolppanen

35 000 12 500 47 500

Jäsen Anna-Maria Tuominen-Reini

35 000 13 500 48 500

Jäsen Tuija Kalpala

35 000 13000 48 000

Jäsen Timo Karppinen

0 0 0

Jäsen Soile Kankaanpää

0 0 0

Puheenjohtaja (31.12.2025 lukien)

Johan Mild

0 0 0

Vuosipalkkiot, hallituksen ja valiokuntien kokouspalkkiot ja muut

taloudelliset etuudet

Varsinainen yhtiökokous 27.3.2025 päätti hallituksen palkkiot vuodelle 2025 seuraa-

vasti:

• hallituksen puheenjohtaja 70 000 euroa

• hallituksen varapuheenjohtaja 47 000 euroa

• jäsenet 35 000 euroa.

Kuitenkin, mikäli Luotea Oyj:n hallituksen jäsen, joka ei ole Luotea Oyj:n hallituksen

puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, toimii tarkastusvaliokunnan tai henkilöstö-

ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtajana, hänen vuosipalkkionsa on 47 000

euroa.

Palkkiot maksetaan siten, että vuosipalkkiosta 40 prosenttia maksetaan yhtiön

hallussa olevina tai, mikäli tämä ei ole mahdollista, markkinoilta hankittavina

Luotea Oyj:n osakkeina ja 60 prosenttia maksetaan rahana.

Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkioina 1 000 euroa,

hallituksen varapuheenjohtajalle 700 euroa ja kullekin jäsenelle 500 euroa kokouk-

selta. Hallituksen asettamien valiokuntien puheenjohtajille ja jäsenille maksetaan

myös kokouspalkkioita, valiokunnan puheenjohtajalle 700 euroa kokoukselta ja

kullekin jäsenelle 500 euroa kokoukselta.

Kukaan hallituksen jäsenistä ei ole työ- tai toimisuhteessa yhtiöön tai yhtiön

kanssa samaan konserniin kuuluvaan yhtiöön tai toimi yhtiön neuvonantajana

eivätkä he näin ollen saa palkkaa, eläkeetuja, työ- tai toimisuhteeseen kuuluvia

muita taloudellisia etuja tai muita hallitustyöskentelyyn liittymättömiä korvauksia

tai palkkioita yhtiöltä.

Hallituksen jäsenet eivät kuulu yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien piiriin

eikä heillä ole eläkesopimuksia yhtiön kanssa. Hallituksen vuosipalkkion osakkeilla

maksettavan 40 prosentin osuuden maksamiseksi luovutettiin 5.5.2025 hallituksen

jäsenille yhteensä 14 392 kappaletta yhtiön hallussa olleita osakkeita kurssiin 9,42

euroa seuraavasti: puheenjohtajalle 2 972 kpl, varapuheenjohtajalle ja tarkastusva-

liokunnan puheenjohtajalle 1 995 kpl ja jokaiselle muulle jäsenelle 1 486 kpl.

Tämä on lainsäädännön sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 1.1.2025 voimaan

tulleen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukainen palkitsemisraportti.

Tässä raportissa selostetaan yhtiön toimielimille eli hallitukselle ja toimitusjohtajalle

tilikaudelta 2025 maksetut palkkiot. Hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvalio-

kunta on käsitellyt raportin, ja se esitellään Luotea Oyj:n (”Luotea” tai yhtiö”) varsinai-

selle yhtiökokoukselle vuonna 2026. Palkitsemisraporttia koskeva yhtiökokouksen

päätös on neuvoa-antava. Vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous kannatti palkitse-

misraporttia tilikaudelta 2024 ja vahvisti sen neuvoa-antavalla päätöksellä. Palkit-

semisraportti ja muut hallinnointikoodin mukaan esitettävät tiedot sekä konsernin

johtoryhmän jäsenten palkitsemista koskevat tiedot ovat saatavilla yhtiön internet-

sivuilla.

Johdanto

Luotean henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta on laatinut ja hallitus on hyväksynyt

palkitsemispolitiikan, joka esiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle 2024. Palkitsemis-

politiikassa on kuvattu yhtiön toimielinten eli hallituksen ja toimitusjohtajan palkit-

semisperiaatteet. Luotea on tilikaudella 2025 noudattanut yhtiökokoukselle esiteltyä

palkitsemispolitiikkaa. Ulkopuolinen, riippumaton konsultti tekee vuosittain johdon

kokonaiskompensaatioanalyysin, joka käydään läpi henkilöstö- ja vastuullisuusva-

liokunnassa.

Palkitsemispolitiikasta ei ole poikettu eikä palkkioita ole peritty takaisin. Palkit-

semispolitiikan mukaisesti hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisjärjestelmän

tavoitteena on myötävaikuttaa omistaja-arvon suotuisaan kehitykseen, edistää

yhtiön kilpailukykyä, pitkän aikavälin taloudellista menestystä sekä yhtiön asetta-

mien tavoitteiden ja yhtiön strategian toteutumista.

Palkitsemispolitiikan keskeisenä periaatteena on, että hallituksen ja toimitus-

johtajan palkitsemisen tulee edistää mainittujen tavoitteiden saavuttamista sekä

tarjota tasoltaan ja rakenteeltaan oikeudenmukainen, sitouttava, kilpailukykyinen

ja markkinakäytännön mukainen kokonaisuus. Kaiken Luotean konsernissa tapah-

tuvan palkitsemisen tavoitteena on kannustaa hyviin suorituksiin ja motivoida hen-

kilöstöä pitkäjänteiseen työhön yrityksen päämäärien saavuttamiseksi.

Palkitseminen on yksi tekijä, jolla yhtiö pyrkii varmistamaan kyvykkäiden ja

motivoituneiden henkilöiden saamisen kuhunkin tehtävään organisaation kaikilla

tasoilla. Nämä periaatteet koskevat myös hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan

palkitsemista. Oikealla on kuvattu, miten hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle

maksetut palkkiot ovat työntekijöiden keskimääräisen palkitsemisen kehitykseen ja

konsernin taloudelliseen kehitykseen.

Hallituksen palkkiot tilikaudelta 2025

Yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenille hallitus- ja valiokuntatyöskente-

lystä maksettavista vuosi- ja kokouspalkkioista. Osakkeenomistajien nimitystoimi-

kunta valmistelee palkkioita koskevat ehdotukset keväällä 2026 pidettävää yhtiöko-

kousta varten.

Palkitsemisraportti 2025

Henkilöstö ka

Toimitusjohtaja

Hallitus ka

250

200

150

100

2021 2022 2023 2024 2025

Palkkojen ja palkkioiden kehitys indeksoituna 2021 =

 Henkilöstön palkat ja palkkiot suhteessa määrään kokoaikaiseksi muutettuna

 Kokonaispalkkio

Vuosikertomus 2025

Hallinnointi

Palkitsemisrapori

149

Toimitusjohtajan palkitseminen tilikaudelta 2025

Hallitus päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta ja taloudellisista etuuksista.

Ennen hallituksen päätöksentekoa asiakokonaisuus

valmistellaan hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa. Yhtiön toimitus-

johtajana on 1.1.2019 alkaen 30.12.2025 asti toiminut Eero Hautaniemi ja 31.12.2025

lukien Antti Niitynpää. Yhtiöllä ei ole ollut toimitusjohtajan sijaista.

Palkitsemisen keskeiset periaatteet

Toimitusjohtajan palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta luon-

toisetuineen sekä vuosittain erikseen päätettävästä lyhyen aikavälin kannustinpalk-

kiosta. Lisäksi toimitusjohtaja kuuluu pitkän aikavälin kannustinjärjestelmänä toi-

mivan osakepalkkiojärjestelmän piiriin. Lyhyen aikavälin kannustinpalkkio ja pitkän

aikavälin kannustinjärjestelmänä toimiva osakepalkkiojärjestelmä muodostavat

toimitusjohtajan palkitsemisen muuttuvan osan.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä (30.12.2025 asti toiminut

Hautaniemi)

Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinpalkkion suuruus vastaa enintään

7 kuukauden palkkaa. Lyhyen aikavälin kannustinpalkkion tavoitteet asetetaan ja

niiden toteutuminen arvioidaan vuosittain. Mahdolliset kannustinpalkkiot makse-

taan yleensä kalenterivuoden pituista ansaintajaksoa seuraavan vuoden helmi-

kuussa. Maksun edellytyksenä on, että toimitusjohtajan toimisuhde on maksuhet-

kellä voimassa.

Toimitusjohtajan tilikauden 2025 ansaintajakson kannustinpalkkio perustui kon-

sernin tulokseen ja hallituksen määrittelemiin strategisiin tavoitteisiin seuraavasti:

konsernin liikevoitto 70 prosentin painotuksella, käyttöpääoman parantaminen 20

prosentin painotuksella ja henkilöstön suositteluindeksi (eNPS) 10 prosentin paino-

tuksella. Tilikauden 2025 ansaintajaksolla ansaintakriteerit toteutuivat siten, että

kannustinpalkkio toteutui 37,97 prosenttisesti enimmäismäärästä ja kriteereittäin

konsernin liikevoitto 33,97 %, nettokäyttöpääoman parantaminen 0 % ja henki-

löstön suositteluindeksi 4 %. Tilikauden 2025 ansaintajaksolta toimitusjohtajalle

maksetaan 2026 tilikaudella 103.658 euroa, joka yhtiön 31.12.2025 tapahtuneen

jakautumisen johdosta maksetaan Lassila & Tikanoja Oyj:stä. Toimitusjohtajaksi

31.12.2025 nimitetty Antti Niitynpää kuului tilikaudella 2025 johdon kannustinjärjes-

telmän piiriin, eikä hänelle maksettu toimitusjohtajan tehtävästä erillistä kannustin-

palkkiota tilikaudelta 2025.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustimena toimii osakepalkkiojärjestelmä.

Yhtiön hallitus päättää osakepohjaisesta kannustinohjelmasta osana kannustin -ja

sitouttamisjärjestelmää. Ohjelman ansaintajakso on pääsääntöisesti kolme kalen-

terivuotta. Hallitus päättää ansaintajakson ansaintakriteerit henkilöstö- ja vastuul-

lisuusvaliokunnan esityksestä. Ansaintakriteerien täyttymisen perusteella annet-

tavien osakkeiden lopulliset määrät hallitus päättää ansaintajaksoa seuraavan

vuoden alussa.

Palkkio maksetaan ansaintajaksoa seuraavan kalenterivuoden helmikuussa.

Palkkio maksetaan osittain osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuus on tarkoitettu

kattamaan osakepalkinnasta aiheutuvia veroja ja veroluontoisia maksuja.

Palkkion maksamisen edellytyksenä on, että toimitusjohtajan toimisuhde on mak-

suhetkellä voimassa. Yhden vuoden kannustinohjelman perusteella ansaitut osak-

keet on omistettava vähintään kaksi vuotta palkkiosuorituksen jälkeen (sitoutta-

misjakso). Myös tämän jälkeen osakkeita on omistettava vähintään puolen vuoden

bruttopalkan arvosta toimisuhteen päättymiseen saakka. Mikäli toimitusjohtaja

sitouttamisjakson aikana irtisanoutuu omasta aloitteestaan, on hän velvollinen

palauttamaan saamansa osakkeet ilman korvausta.

Alla on kuvattu osakepalkkiojärjestelmät, joiden ansaintajaksot ovat tilikausi 2024

sekä kolme kolmen vuoden ansaintajaksoa tilikaudet 2023–2025, 2024–2026 ja

2025–2027:

• Osakepohjainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso oli tilikausi 2024.

Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 80 pro-

sentin painoarvolla ja hiilijalanjäljen pienentäminen 20 prosentin painoarvolla.

Tilikauden 2024 ansaintajakson ansaintakriteerit täyttyivät siten, että palkitse-

minen toteutui 23,51 prosenttisesti enimmäismäärästä. Tilikauden 2024 ansain-

tajaksolta toimitusjohtajalle maksettiin 2025 tilikaudella 60 827,68 euroa pitkän

aikavälin kannustinpalkkiota (vastaten 7 382 kpl L&T:n luovutettavaa osaketta

ja sisältäen rahaosuuden) laskettuna 25.2.2025 keskikurssiin.

• Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet 2023–

2025. Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)

keskiarvo vuosina 2023–2025 50 prosentin painoarvolla, Luotea Oyj:n osakkeen

relatiivinen kokonaistuotto (TSR) verrattuna Helsingin pörssin yleisindeksiin 30

prosentin painoarvolla sekä hiilijalanjäljen pienentäminen 20 prosentin painoar-

volla. Tilikaudet 2023-2025 kattavan ansaintajakson ansaintakriteerit täyttyivät

siten, että palkitseminen toteutui 20 prosenttisesti enimmäismäärästä.

• Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet 2024–

2026. Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)

keskiarvo vuosina 2024–2026 50 prosentin painoarvolla, Luotea Oyj:n osakkeen

relatiivinen kokonaistuotto (TSR) verrattuna Helsingin pörssin yleisindeksiin 30

prosentin painoarvolla sekä hiilijalanjäljen pienentäminen 20 prosentin paino-

arvolla. Kyseisen osakekannustinohjelman maksu tapahtuu kolmen vuoden

ansaintajakson jälkeen vuonna 2027.

• Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet 2025–

2027. Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) kes-

kiarvo vuosina 2025–2027 30 prosentin painoarvolla, Luotea Oyj:n osakkeen

relatiivinen kokonaistuotto (TSR) verrattuna Helsingin pörssin yleisindeksiin 30

prosentin painoarvolla, hiilijalanjäljen pienentäminen 20 prosentin painoarvolla

sekä liikevaihdon kasvu vuosina 2025–2027 20 prosentin painoarvolla. Kyseisen

osakekannustinohjelman maksu tapahtuu kolmen vuoden ansaintajakson jäl-

keen vuonna 2028.

Muut keskeiset ehdot

Toimitusjohtajan (31.12.2025 lukien Antti Niitynpää) kanssa on tehty kirjallinen toi-

mitusjohtajasopimus. Sopimuksen mukaan toimitusjohtajan irtisanomisaika on

yhtiön irtisanoessa kuusi kuukautta ja toimitusjohtajan irtisanoutuessa kuusi kuu-

kautta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajalle maksetaan neljän (4) kuukauden

rahapalkkaa vastaava korvaus. Toimitusjohtajalle ei makseta erillisiä palkkioita

tytäryhtiöiden hallitusten jäsenyyksistä eikä muita palkkioita Luotea-konserniin kuu-

luvilta muilta yrityksiltä kuin emoyhtiöltä. Toimitusjohtajan eläke määräytyy työelä-

kelain (TyeL) mukaan.

Toimitusjohtajalle maksetut palkkiot

Toimitusjohtajalle (Hautaniemi) maksettiin tilikaudelta 2025 lyhyen ja pitkän aika-

välin kannustinpalkkioita. Tilikauden 2025 osalta on erääntyviä kannustinpalkkioita

103 658 euroa Eero Hautaniemelle, jonka palkkio maksetaan jakautumisen jälkeen

Lassila & Tikanoja Oyj:stä. Toimitusjohtaja Niitynpäälle on tilikauden 2025 osalta

erääntyviä kannustinpalkkioita 38 385 euroa Lisäeläkkeitä ei maksettu.

Seuraavassa taulukossa on esitetty toimitusjohtajalle tilikauden 2025 aikana

maksetut palkkiot:

EUR

2025

Eero

Hautaniemi Osuus

2025

Antti

Niitynpää Osuus

Vuosipalkka

(sisältäen rahapalkan

ja luontoisedut)

472 432 75 % 247 120 83%

Kannustinpalkkio 92 565 15 % 34 998 12%

Osakepalkkio 66 325 11 % 16 056 5%

Luontoisedut

(sisältyvät

vuosipalkkaan)

21 960 12 180

Yhteensä 631 322 298 174

 Tulospalkkion enimmäismäärä vuonna 2025 oli toimitusjohtajalla 58 % vuosipalkasta.

 Yhtiön toimitusjohtajana toimi 30.12. asti Eero Hautaniemi

 Yhtiön toimitusjohtajana toimi 31.12. alkaen Antti Niitynpää. Palkkiotiedot koko vuodelta 2025.

Vuosikertomus 2025

Hallinnointi

Palkitsemisrapori

150

151

Vuosikertomus 2025

ESEF-varmennusrapori

Luotea Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka

kohteena on Luotea Oyj:n (Y-tunnus 1680140-0) komission teknisen sääntelystan-

dardin mukaisesti laadittu tilinpäätös LuoteaOyj-2025-2.4.2026-fi.zip tilikaudelta

1.1.–31.12.2025.

Johdon ja hallituksen vastuu ESEF-tilinpäätöksestä

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen

(ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen säänte-

lystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystan-

dardin artiklan 3 mukaisesti

• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat,

liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelys-

tandardin artiklan 4 mukaisesti sekä

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen

yhdenmukaisuus.

• Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta,

jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komis-

sion teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten

vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme

täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka

mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toi-

minnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, amma-

tillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaa-

timusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa

komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme

lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty

olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten

mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa var-

mennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toi-

meksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudis-

tettu) mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat

olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystan-

dardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön

tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen

sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmu-

kaisia

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkas-

tajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärin-

käytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystan-

dardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeel-

lisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että

Luotea Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen LuoteaOyj-2025-2.4.2026-fi.zip sisältyvät kon-

sernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta

1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin

vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Luotea Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikau-

delta 1.1.–31.12.2025 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 7.4.2026.

Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai

muuta varmennusjohtopäätöstä.

Riippumattoman tilintarkastajan raportti

Luotea Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

Helsingissä 8.4.2026

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä

KHT

Luotea

Kutomotie 2, 00380 Helsinki

puh. 010 590 2000

www.luotea.com

Pintaa syvempi

vaikutus