743700KOUL1GQQQREP402024-01-012024-12-31743700KOUL1GQQQREP402024-12-31743700KOUL1GQQQREP402023-12-31743700KOUL1GQQQREP402023-01-012023-12-31743700KOUL1GQQQREP402023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700KOUL1GQQQREP402023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700KOUL1GQQQREP402023-12-31ext:PaidUpUnrestrictedEquityReserve743700KOUL1GQQQREP402023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700KOUL1GQQQREP402023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700KOUL1GQQQREP402023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700KOUL1GQQQREP402023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700KOUL1GQQQREP402023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700KOUL1GQQQREP402022-12-31743700KOUL1GQQQREP402024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700KOUL1GQQQREP402024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700KOUL1GQQQREP402024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700KOUL1GQQQREP402024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700KOUL1GQQQREP402024-01-012024-12-31ext:PaidUpUnrestrictedEquityReserve743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700KOUL1GQQQREP402024-01-012024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ext:PaidUpUnrestrictedEquityReserve743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700KOUL1GQQQREP402024-01-012024-12-31ifrs-full:SharePremiumMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares


AFARAK GROUP SE




Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.-31.12.2024










Kotipaikka: Helsinki

Y-tunnus: 0618181-8

Sisällysluettelo

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUSLUPAUKSEMME

KESTÄVÄ KEHITYS, TERVEYS JA TURVALLISUUS AFARAK GROUPISSA

KESTÄVYYSRAPORTTI (CSRD)

FERROKROMI- JA KROMIMALMIMARKKINAT

KONSERNIN TOIMINTAKATSAUS

KONSERNIN TALOUDELLINEN SUORIUTUMINEN

LIIKETOIMINTASEGMENTTIEN KATSAUS

ERIKOISMETALLISEOSSEGMENTTI

RAUTAMETALLISEOSSEGMENTTI

RISKIENHALLINTA

OSAKETIETO

TUNNUSLUVUT

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

TILINPÄÄTÖS

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

KONSERNIN TULOSLASKELMA

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

KONSERNITASE

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1.1 YRITYKSEN PERUSTIEDOT

1.2 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

1.3 TOIMINNAN JATKUVUUS

1.4 TOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN JA MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUKSIEN HANKINTA

1.5 ARVONALENTUMISTESTAUS

1.6 TOIMINTASEGMENTIT

1.7 KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

1.8 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT

1.9 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

1.10 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1.11     TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)

TULOSLASKELMA (FAS)

TASE (FAS)

RAHOITUSLASKELMA (FAS)

2. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (FAS)

2.1 Laadintaperiaatteet

2.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot

2.3 Taseen liitetiedot, vastaavaa

2.4 Taseen liitetiedot, vastattavaa

2.5 Vakuudet ja vastuusitoumukset

2.6 Muut liitetiedot

TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ



















































HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS


Hyvät osakkeenomistajat, 


Erittäin vaikeana vuonna 2024 saavutimme 2,6 miljoonan euron positiivisen käyttökatteen. Ruostumattoman teräksen kysyntä oli historiallisen alhaisella tasolla, erityisesti Euroopassa. Matalahiilisen ferrokromin kysyntä kärsi tästä. Lisäksi edullisen tuonnin (Intia, Kazakstan, Venäjä ja Kiina) aiheuttamat hintapaineet painoivat voimakkaasti katteitamme. Vähensimme liiketoiminnan kulujamme 21,2 %, mutta se ei riittänyt hyvän tuloksen saavuttamiseen. Kromimalmin hinnat laskivat jyrkästi vuoden toisella puoliskolla, mikä vaikutti edelleen liikevaihtoon ja katteisiin. Onnistuimme kuitenkin pitämään taloudellisen asemamme vakaana. Yhtiö noudattaa uutta osinkopolitiikkaa ja hallitus aikoo päättää osingonjaosta myöhemmin.


Guy Konsbruck

Toimitusjohtaja


VASTUULLISUUSLUPAUKSEMME


Afarak lupaa edistää ympäristön ja yhteiskunnan kestävää kehitystä tuotantoprosessiensa kautta. Uskomme, että ponnistuksemme tukevat useita YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, kuten köyhyyden ja nälän vähentämistä, sukupuolten tasa-arvon lisäämistä, koulutusta ja puhtaan veden saatavuutta.


Merkittävin vaikutus paikallisiin yhteisöihin on suoran ja epäsuoran työllisyyden tarjoaminen. Tuemme paikallisyhteisöjä heidän koulutukseen ja infrastruktuuriin liittyvissä tarpeissa samalla, kun tuemme sosiaalisia asioita.


KESTÄVÄ KEHITYS, TERVEYS JA TURVALLISUUS AFARAK GROUPISSA


Afarak Group louhii, prosessoi, markkinoi ja myy erikoismetalleja, ja siihen luottaa erittäin monipuolinen asiakaskunta, joka kattaa lento-, ydin-, öljy- ja kaasuteollisuuden sekä autoteollisuuden. Asiakkaamme ovat alojensa markkinajohtajia ja he odottavat tavarantoimittajiensa noudattavan korkeita eettisen toiminnan, terveyden ja turvallisuuden sekä ympäristönsuojelun standardeja. Toimialueidemme yhteistöt odottavat meiltä myös heidän taloudellisen kehityksensä tukemista.


Sitoumuksemme kestävään kehitykseen ja tähän mennessä tekemämme työmme on suunniteltu tarjoamaan kaikille sidosryhmillemme varmuus siitä, että olemme hyvin johdettu yritys, joka kunnioittaa ihmisiä ja planeettaa. 


Yhtiön alihankkijan työntekijöille sattui vuoden 2024 aikana kaksi kuolemaan johtanutta tapaturmaa yhtiön Etelä-Afrikan kaivoksilla. Hallitus on ottanut nämä tapaukset vakavasti ja selvittänyt niiden syitä varmistaakseen, ettei vastaavia tapauksia tapahdu tulevaisuudessa. Tavoitteemme on varmistaa, että työntekijämme työskentelevät aina turvallisessa ympäristössä. 


















KESTÄVYYSRAPORTTI (CSRD)

ESRS 2: Yleistietoa

BP-1:  Kestävyysvakuutuksen laatimisen yleiset periaatteet

BP-2:  Tietoja erityisten olosuhteiden yhteydessä

GOV-1:  Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

GOV-2:  Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelinten käsittelemät tiedot ja kestävään kehitykseen liittyvät näkökohdat

GOV-3:  Kestävään kehitykseen liittyvien suoritusten sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

GOV-4:  Julkilausuma due diligence -tarkastuksesta

GOV-5:  Kestävän kehityksen raportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta

SBM-1:  Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Kestävän kehityksen strategia

SBM-2:  Sidosryhmien intressit ja kannat

SBM-3:  Merkittävät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

IRO-1:  Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

ESRS 2 IRO-1 - E1: Kuvaus menettelyistä merkittävien ilmastovaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi

ESRS 2 IRO-1 - E2: Kuvaus menettelyistä ympäristön saastumiseen liittyvien merkittävien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi

ESRS 2 IRO-1 - E3: Kuvaus menettelyistä vesi- ja merivaroihin liittyvien merkittävien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi

ESRS 2 IRO-1 - E5: Menettelyjen kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien merkittävien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi.

IRO-2:  ESRS:ään sisältyvät julkistamisvaatimukset, jotka sisältyvät yrityksen kestävän kehityksen ilmoitukseen

Asetuksen 2020/852 (taksonomia-asetus) 8 artiklan mukaiset tiedot

EU- taksonomia

Afarakin liiketoiminnan arviointi

EU-taksonomian tunnusluvut 2024

Ei merkittävää haittaa (DNSH) kriteerit

Pääomamenojen & Toimintamenojen Luokittelu

Tutkimus- ja kehitysaloitteet

Kestävyyslähtöiset aloitteet

Johtopäätös & Näkymä

ESRS E1: Ilmastonmuutos

E1-1:  Ilmastonsuojelun siirtymäsuunnitelma

ESRS 2 SBM-3 - E1: Merkittävät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

E1-2:  Ilmastonsuojeluun ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät käsitteet

E1-3:  Ilmastokäsitteisiin liittyvät toimenpiteet ja resurssit

E1-4:  Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

E1-5:  Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

E1-6:  Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt luokissa Laajuus 1, 2 ja 3 ja kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt

E1-8:  Sisäinen CO2-hinnoittelu

E1-9: Merkittävien fyysisten ja siirtymäriskien sekä mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien odotetut taloudelliset vaikutukset

ESRS E2:  Ympäristön saastuminen

E2-1:  Ympäristön saastumiseen liittyvät käsitteet

E2-2:  Ympäristön saastumiseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit

E2-3:  Ympäristön saastumiseen liittyvät tavoitteet

E2-4:  Ilman, veden ja maaperän saastuminen

E2-6:  Ympäristön saastumiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien odotetut taloudelliset vaikutukset

ESRS E3:  Vesi- ja merivarat

E3-1:  Vesi- ja merivaroihin liittyvät käsitteet

E3-2:  Vesi- ja merivaroihin liittyvät toimenpiteet ja resurssit

E3-3:  Vesi- ja merivaroihin liittyvät tavoitteet

E3-4:  Vedenkulutus

E3-5: Vesi- ja merivaroihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien odotetut taloudelliset vaikutukset

ESRS E5:  Resurssien käyttö ja Kiertotalous

E5-1: Resurssien hyödyntämiseen ja kiertotalouteen liittyvät käsitteet

E5-2:  Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit

E5-3:  Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

E5-4:  Resurssien tulovirtaukset

E5-5:  Resurssien ulosvirtaukset

E5-6: Luonnonvarojen käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien odotetut taloudelliset vaikutukset

ESRS G1:  Yrityspolitiikka

G1-1:  Yrityskulttuuri ja omistajaohjauksen käsitteet

G1-2:  Toimittajasuhteiden hallinta

G1-5:  Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta

G1-6:  Maksukäytännöt











































ESRS 2: Yleistietoa

 

BP-1:  Kestävyysvakuutuksen laatimisen yleiset periaatteet


Tämä raportti on Afarak SE:n (Societas Europaea), jäljempänä 'Afarak', ensimmäinen kestävän kehityksen raportti. Konsernin on raportoitava EU:n kestävän kehityksen raportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti tilikaudesta 2024 alkaen, ja siksi se laatii tämän kestävän kehityksen raportin eurooppalaisten kestävän kehityksen raportointistandardien (ESRS) mukaisesti. 


Tämän kestävän kehityksen raportin tiedot koskevat tilikautta 2024, ja poikkeamat on merkitty vastaavasti. Tämän kestävän kehityksen raportin konsolidointi kattaa Saksan, Etelä-Afrikan ja Turkin toimipaikat. Serbia ja Malta eivät kuulu konsolidoinnin piiriin, koska ne on luokiteltu ei-merkityksellisiksi kestävän kehityksen raportointia koskevan ESRS-standardin olennaisuuskriteerien mukaisesti. Kertomusvuonna siellä ei ollut merkittävää taloudellista toimintaa.


Kestävyysraportissa viitataan kahteen arvoketjuun. Ensimmäinen ketju koskee Afarakin kaivosalueita, jotka toimivat raaka-aineiden louhinnan ensisijaisena lähteenä ja ovat siten arvoketjun alkupäässä. Toinen ketju käsittää konsernin tuotantolaitoksen. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että osa kaivosten omasta arvoketjusta peräisin olevista raaka-aineista jalostetaan yhtiön omissa tuotantolaitoksissa.


Afarak on päättänyt, että se ei jätä kestävyyttä koskevasta selvityksestä pois mitään tietoja teollisista ja tekijänoikeuksista, taitotiedosta tai innovatiivisista tuloksista. Samoin 19 a artiklan 3 kohdan ja 29 a artiklan 3 kohdan mukaisesti tietoja tulevasta kehityksestä tai parhaillaan neuvoteltavista asioista ei jätetä pois.


BP-2:  Tietoja erityisten olosuhteiden yhteydessä


Aikajänteet ja lisätietoja


Afarak ei ole tehnyt poikkeamia ESRS 1:ssä määriteltyjen aikahorisonttien mukaisesti. Keskipitkän aikavälin aikahorisontti ulottuu viiden vuoden päähän kuluvan raportointikauden päättymisestä, kun taas pitkän aikavälin aikahorisontti ulottuu tätä pidemmälle. Raportointi ei myöskään sisällä tuotantoketjun alkupään tai loppupään arvoketjun mittareita, jotka perustuvat epäsuorista lähteistä, kuten toimialan keskiarvotiedoista tai muista likimääräisistä menetelmistä saatuihin arvioihin. Lisäksi ei ole raportoitu määrällisiä tunnuslukuja tai rahamääriä, joihin liittyisi suurta mittausepävarmuutta.


Koska tämä on Afarakin ensimmäinen kestävän kehityksen raportti, kestävän kehityksen tietojen laatimisessa ja esittämisessä ei ole tehty muutoksia edellisiin raportointikausiin verrattuna, eikä aiemmissa raporteissa ole mainittavia virheitä. Tämä kestävän kehityksen raportti ei myöskään sisällä lisätietoja, jotka perustuvat muihin oikeudellisiin säännöksiin tai yleisesti tunnustettuihin standardeihin ja kehyksiin, mukaan lukien eurooppalaisen standardointijärjestelmän standardit (ISO/IEC- tai CEN/CENELEC-standardit). Kestävyysilmoitukseen ei sisällytetty muita erityisiä tietoja viitteellisesti.


Siirtymäkausien käyttö


Afarak käyttää joitakin siirtymäkausia ja jättää näin ollen pois ESRS-järjestelmän E4 (biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit), ESRS-järjestelmän S1 (oma työvoima) ja ESRS-järjestelmän S3 (asianomaiset yhteisöt) ESRS 1:n liitteen C mukaisesti. Vaikka yksityiskohtainen raportointi näistä aiheista jätetään pois ensimmäisenä raportointivuonna, ne ovat edelleen keskeinen osa Afarakin strategista suuntautumista. Näitä aiheita on tarkoitus käsitellä yksityiskohtaisesti kestävyysraporteissa tulevina vuosina. Näiden näkökohtien merkitys on jo sisällytetty kiinteästi konsernin liiketoimintamalliin ja strategiseen suuntautumiseen, kuten jäljempänä tarkemmin selitetään:


E4:n (Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit) osalta.

Afarakin liiketoimintamalli liittyy läheisesti luonnonvarojen hyödyntämiseen. Vaikka Afarakin kaivosalueet eivät sijaitse ekologisesti suojelluilla alueilla, konserni tunnustaa biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien säilyttämisen tärkeyden virallisten suojelualueiden ulkopuolella. Pitkän aikavälin strategialla pyritään minimoimaan kielteiset ympäristövaikutukset. Afarak pyrkii jatkuvasti ottamaan käyttöön kestäviä käytäntöjä tuotanto- ja kaivosalueillaan.


Afarak on jo sisällyttänyt biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun näkökohdat ympäristöjärjestelmiinsä varmistaakseen, että toiminta on paikallisten ja maailmanlaajuisten tavoitteiden mukaista. Toimenpiteillä pyritään säilyttämään maaperän terveys ja suojelemaan vesivaroja.


Konsernin tämänhetkinen olennaisuusanalyysi osoittaa, että E4-teemastandardi on vasta nyt saavuttanut olennaiseksi luokittelemiseksi vaaditun kynnyksen. Tämän perusteella Afarak katsoo, että on asianmukaista käyttää siirtymäkauden mahdollisuutta ja olla raportoimatta tästä teemastandardista raportointivuonna 2024. Tämä päätös mahdollistaa uuden ja kattavamman olennaisuusarvioinnin tekemisen tulevana vuonna ESRS E4:ssä vaadittujen tietojen perusteella. Jos aihe pysyy olennaisena, Afarak laatii yksityiskohtaisen raportoinnin E4:stä viimeistään vuonna 2026.


On myös odotettavissa, että sääntelyvaatimukset voivat muuttua lähitulevaisuudessa, mikä voi johtaa joko korkeampaan luokitteluun tai yksityiskohtaisempaan analyysiin. Siirtymäkauden hyödyntäminen antaa Afarakille mahdollisuuden varmistaa, että sen raportointi on nykyisten standardien mukaista, mutta myös riittävän joustavaa, jotta se voi reagoida sääntelyn kehitykseen ja luoda vankan arvostusperustan tulevaisuutta varten. Tavoitteena on varmistaa perusteltu ja vastuullinen raportointi, joka täyttää sekä sidosryhmien vaatimukset että sisäiset standardit.


S1 (omat työntekijät)

Afarakin liiketoimintamalli tähtää pitkän aikavälin kasvuun ja vakauteen, ja sen työntekijöiden hyvinvointi ja kehitys ovat keskeisessä asemassa. Työterveyden ja -turvallisuuden edistämistä työpaikalla korostetaan voimakkaasti. Riskejä arvioidaan jatkuvasti kaikissa toimipaikoissa ja toteutetaan toimenpiteitä terveys- ja turvallisuusohjeiden parantamiseksi. Afarak tarjoaa myös jatkuvia koulutus- ja kehitysmahdollisuuksia ja tunnustaa monimuotoisuuden ja osallisuuden työntekijöiden keskuudessa. Nämä periaatteet ovat vahvasti mukana yritysstrategiassa, jotta varmistetaan kestävä ja motivoitunut työvoima. Afarak aikoo laatia S1-aluetta koskevan yksityiskohtaisemman raportoinnin viimeistään vuoteen 2025 mennessä.

S3 (asianomaiset yhteisöt)

Afarakin strategialla pyritään saavuttamaan myönteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia alueilla, joilla yhtiö toimii. Konserni osallistuu aktiivisesti aloitteisiin, joilla tuetaan paikallisyhteisöjä erityisesti Etelä-Afrikan kaivosalueiden läheisyydessä. Tällaisia aloitteita ovat muun muassa työpaikkojen luominen, koulutusmahdollisuudet ja ympäristötietoisuuden edistäminen. Afarak käy myös avointa vuoropuhelua paikallisten eturyhmien kanssa ymmärtääkseen paremmin niiden tarpeita ja minimoidakseen liiketoimintansa mahdolliset kielteiset vaikutukset. Jos aihe pysyy olennaisena, Afarak laatii yksityiskohtaisemman S3-raportoinnin viimeistään 2026.

Näitä aiheita koskevat tavoitteet

Kestävän kehityksen sosiaalisella alalla jo toteutettujen toimenpiteiden ja tavoitteiden perusteella Afarak aikoo laatia yksityiskohtaisemman raportoinnin seuraavien kahden vuoden aikana. Tällöin esitellään yksityiskohtaisemmin nykyisiä ja tulevia aloitteita. Tämän saavuttamiseksi konserni aikoo edelleen vahvistaa vuorovaikutustaan asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on ymmärtää paremmin sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien odotuksia ja huolenaiheita ja ottaa ne huomioon strategisessa suunnittelussa. Lisäksi Afarak konkretisoi tulevia suunnitelmiaan määrittelemällä yksityiskohtaisesti pitkän aikavälin tavoitteensa ja strategiansa erityisesti sosiaalisten näkökohtien, kuten omien työntekijöidensä (ESRS S1) ja asianomaisten yhteisöjen (ESRS S3), osalta. Toinen osa tulevaa raportointia on aiempien hankkeiden yksityiskohtainen esittely, jotta tähänastinen edistyminen ja onnistumiset voidaan tuoda avoimesti esiin ja saada arvokasta tietoa tulevia aloitteita varten.

Näitä aiheita koskevat suuntaviivat

Osana konsernin yhteiskuntavastuuta ihmisoikeuksien edistäminen ja elämänlaadun parantaminen ovat käsitteiden ja suuntaviivojen kohdennuksessa. Tähän sisältyy oikeudenmukaisten työolojen sekä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden varmistaminen. Lisäksi Afarak on sitoutunut työskentelemään asianomaisten yhteisöjen kanssa, jotta niiden tarpeet asetetaan keskeiselle sijalle osoitteessa , jotta niihin voidaan vastata ja jotta voidaan edistää myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia. Lisäksi sovelletaan käytännesääntöjä (Code of Conduct), eettisiä sääntöjä (Code of Ethics) ja toimittajien käytännesääntöjä (Supplier Code of Conduct), joilla säännellään konsernitason käyttäytymisnormeja. Kaikkia Afarakin sivustoja kehotetaan toimimaan näiden ohjeiden ja paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

Näitä aiheita koskevat toimenpiteet

Afarak on sitoutunut johdonmukaisesti pyrkimään koko konsernin kattavan vahingoittumattomuuskäytänteen toteuttamiseen kaikilla liiketoimintansa tasoilla. Tähän konsernin laajuiseen ohjaavaan periaatteeseen sisältyy pyrkimys varmistaa turvallinen ja terveellinen työympäristö sekä työntekijöille että alihankkijoille. Säännöllinen vuoropuhelu terveys- ja turvallisuuskomiteoissa antaa Afarakille mahdollisuuden integroida yrityksen toiminta siten, että kaikkien asianosaisten sosiaaliset, ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät huolenaiheet otetaan asianmukaisesti huomioon.


Afarak on sitoutunut aktiivisesti parantamaan työntekijöidensä työoloja luomalla turvallisen ympäristön ja puuttumalla erityisesti keskeisiin terveysongelmiin - erityisesti HIV:n/aidsin osalta Etelä-Afrikan toimipaikoissa. Turvallisuuden lisäksi terveys on Afarakin tärkein prioriteetti. Tarjoamalla kattavan terveydenhuollon konserni edistää aktiivisesti työntekijöidensä pitkän aikavälin hyvinvointia. Toimipaikoissa suoritetaan jatkuvaa arviointia, seurantaa ja valvontaa työntekijöihin kohdistuvien riskien osalta.


Kaikissa toimipaikoissa on erilaisia elimiä ja komiteoita, jotka valvovat omien työntekijöidemme etuja. Esimerkiksi Turkissa on työterveys- ja työturvallisuuskomiteoita, ja Etelä-Afrikassa työntekijöiden oikeuksia edustavat esimerkiksi työsuhteita, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja taitojen kehittämistä käsittelevät komiteat. Saksassa työntekijöillä on yritysneuvosto, ja heitä edustaa ammattiliitto. Myös Euroopan tasolla konsernin työntekijöiden edustajat ovat järjestäytyneet SE-toimikuntaan, joka käsittelee konsernin laajuisia asioita ja työntekijöiden etuja.


Afarak tukee paikallisyhteisöjä myös sosiaalisten ohjelmien kautta, kuten:


GOV-1:  Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli


Konsernin hallinto-, johto- ja valvontaelimillä on ratkaiseva rooli yrityspolitiikan muotoilussa, seurannassa ja täytäntöönpanossa. Hallintoneuvostoa vastaavalla johtokunnalla on lopullinen vastuu ympäristö-, sosiaali- ja hallintostrategioiden seurannasta, kun taas johtoryhmä vastaa yrityspolitiikan ja riskienhallinnan toteuttamisesta. Tarkastus- ja riskienhallintakomitea varmistaa sisäisen valvonnan järjestelmien tehokkuuden.


Näillä elimillä on strateginen vastuu vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittelystä ja niiden sisällyttämisestä yrityksen tavoitteisiin. Niiden tehtävänä on hyväksyä kattavat kestävän kehityksen strategiat ja varmistaa, että keskeisillä aloilla on riittävästi asiantuntemusta. Kestävään kehitykseen liittyvät kysymykset ovat olennainen osa asianomaisten elinten kokouksia. Varmistetaan, että kestävän kehityksen tavoitteet on integroitu yrityksen kokonaisstrategiaan. Johtoelimillä itsellään on laaja asiantuntemus riskienhallinnan, ESG-strategioiden ja sääntöjen noudattamisen aloilla. Näillä tavoilla he voivat tehokkaasti valvoa ja panna täytäntöön yrityksen käytänteitä. Nämä kutsuvat myös erityisryhmiä ja asiantuntijoita tukemaan suuntaviivojen kehittämisessä ja täytäntöönpanossa.


IRO:iden seurantaan ja ESG-strategioiden täytäntöönpanoon liittyvät vastuualueet jakautuvat seuraaviin komiteoihin::

Graphical user interface, text

Description automatically generated


Hallitus (BoD)


Hallintoneuvosto vastaa hallitusta tai johtokuntaa, ja sillä on suurin vastuu kestävään kehitykseen liittyvien riskien ja ESG-kysymysten seurannasta. Hallintoneuvosto on vastuussa ESG-strategioiden hyväksymisestä ja arvioinnista sekä kaikkien yhtiöön vaikuttavien kestävyysnäkökohtien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien analysoinnista. Tässä roolissa hallintoneuvosto valvoo johtoryhmää ja tarkastuskomiteaa varmistaakseen, että toimenpiteet ja riskienhallintaprosessit pannaan täytäntöön asianmukaisesti. Afarakin hallintoneuvosto kokoontuu säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa seuraamaan ja hallinnoimaan strategisia, taloudellisia ja operatiivisia kysymyksiä. Lisäksi vähintään kerran vuodessa pidetään strategiakokous. Tähän kokoukseen osallistuvat hallintoneuvoston lisäksi myös EMT ja yritysjohtoryhmä (CMT). Kokouksen tavoitteena on tarkastella ja yhdenmukaistaa strategisia tavoitteita ja määritellä yhtiön pitkän aikavälin suunta.


Hallituksen valiokunnat

Tilintarkastus- ja riskienhallintakomitea 

Afarakin tilintarkastus- ja riskienhallintakomitea valvoo yhtiön taloudellista raportointia, sisäisen valvonnan järjestelmää ja riskienhallintaprosesseja. Se suorittaa tiivistä yhteistyötä ulkopuolisten tilintarkastajien kanssa, tarkastelee heidän raporttejaan ja varmistaa, että yhtiön johto noudattaa oikeudellisia ja lainsäädännöllisiä vaatimuksia. Lisäksi se tukee hallintoneuvostoa kasvustrategioiden ja investointien arvioinnissa.


Nimitys- ja palkitsemiskomitea

Afarakin nimitys- ja palkitsemiskomitea vastaa johtokunnan jäsenten ja johtajien valinnasta ja nimittämisestä sekä palkka- ja palkkiopolitiikan kehittämisestä ja seurannasta. Se varmistaa, että johtotehtäviin nimitetyt henkilöt edustavat tarvittavaa asiantuntemusta, monimuotoisuutta ja kokemusta. Se kehittää myös tulossuuntautuneita palkitsemisrakenteita, jotka ovat linjassa yhtiön pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa.


Terveyden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen komitea

Afarakin terveyden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen komitea valvoo terveys- ja turvallisuusstandardien noudattamista ja kestävyysaloitteiden toteuttamista. Se edistää hankkeita, joilla parannetaan työoloja, ympäristönsuojelua ja yhteistyötä paikallisyhteisöjen kanssa. Se tukee myös investointeja kestäviin teknologioihin, kuten vaihtoehtoisiin energialähteisiin ja toimenpiteisiin ympäristön saastumisen vähentämiseksi.





Johtoryhmä (EMT)


EMT vastaa ESG-strategioiden täytäntöönpanosta, IRO:iden seurannasta ja riskienhallinnasta. Riskitekijöitä, mahdollisuuksia ja niiden vaikutuksia tarkastellaan säännöllisesti sen varmistamiseksi, että asianmukaiset hallintasuunnitelmat pannaan täytäntöön.


EMT toimii tuki- ja neuvoa-antavana elimenä, joka ei tee itsenäisiä päätöksiä. Se antaa kuitenkin panoksensa ja suosituksensa, jotka joko toimitusjohtaja, EMT:n vastuullinen jäsen tai hallintoneuvosto panee täytäntöön. Tällä mallilla varmistetaan, että kaikki päätöksenteon kannalta merkitykselliset prosessit pysyvät ylimmän johdon, erityisesti toimitusjohtajan ja hallintoneuvoston, valvonnassa. On syytä korostaa, että erityisesti Chief Compliance Officer (CCO) valvoo kestävän kehityksen alaan liittyviä oikeudellisia ja sääntelyvaatimuksia, mukaan lukien CSRD:n ja muiden raportointistandardien noudattaminen. Hän toimii myös ESG-päällikkönä konsernitasolla. EMT kokoontuu vähintään kerran vuodessa strategiakokoukseen CMT:n ja hallintoneuvoston kanssa. EMT raportoi neljännesvuosittain riskien arvioinnista hallintoneuvostolle. Lisäksi EMT toimittaa hallintoneuvostolle puolivuosittain osavuosikatsaukset.


EMT:n jäsenet ovat seuraavat:


Yrityksen johtoryhmä (CMT)


CMT koostuu kansallisista toimitusjohtajista ja ylemmistä tehtävistä, jotka vastaavat kansallisten lakien ja paikallisten ESG-vaatimusten noudattamisesta alueilla, joilla Afarak toimii. He varmistavat, että yrityksen strategiset suuntaviivat pannaan suoraan täytäntöön operatiivisessa toiminnassa.


CMT:n jäsenet ovat seuraavat:


CMT raportoi ensisijaisesti EMT:lle, joka toimii operatiivisen toiminnan koordinoinnin ja seurannan keskusrajapintana. EMT tarkastelee ja konsolidoi CMT:n raportit ennen strategisesti merkittävien aiheiden välittämistä eteenpäin. CMT kokoontuu vähintään kerran vuodessa strategiakokoukseen EMT:n ja hallintoneuvoston kanssa.


ESG-tiimi


Afarakin ESG-tiimi perustettiin täyttämään CSRD:n raportointivaatimukset ja tukemaan yhtiön ESG-tavoitteita. CCO ja ESG Manager Stefano Bonatin johdolla tiimi auttaa varmistamaan kansainvälisten ESG-standardien ja sääntelyvaatimusten noudattamisen. Ryhmä raportoi suoraan ja jatkuvasti EMT:lle ESG:hen liittyvistä havainnoista.


Tiimi muodostaa keskusyksikön, joka tiedottaa avoimesti ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvistä näkökohdista sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille. Se konsolidoi ESG-tiedot kaikista toimipaikoista ja varmistaa, että ne ovat nykyisten raportointivelvoitteiden mukaisia. Keskeistä on kehittää strategioita, jotka mahdollistavat raportoinnin asteittaisen laajentamisen tulevina vuosina, jotta voidaan vastata tuleviin sääntely- ja markkinakohtaisiin vaatimuksiin.




Hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpano ja monimuotoisuus


Afarakin hallituksen kokoonpano on seuraava:


Raportointivuosi [N]

Yksikkö

Johtavien jäsenten lukumäärä

1

Kokonaisluku

Johtoon kuulumattomien jäsenten lukumäärä 

2

Kokonaisluku

Hallituksen sukupuolen moninaisuus 

33,3 % F 66,6 % M 

Prosenttia (%)

Riippumattomien jäsenten prosenttiosuus

66,6 %

Prosenttia (%)


IRO:n hallinnointia koskevat tarkastukset ja menettelyt


EMT:n ja hallintoneuvoston jäsenet saavat säännöllisesti kattavia raportteja, joiden avulla heidät pidetään ajan tasalla IRO:n hallinnointiin liittyvistä olennaisista havainnoista ja kehityksestä (vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet), jotka on jo lueteltu edellisessä luvussa.


Tehokkaan IRO-hallinnan varmistamiseksi Afarak laajensi merkittävästi IRO-hallintaansa CSRD-raportoinnin käyttöönoton yhteydessä ja integroi sen järjestelmällisesti kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin (DWA) avulla. Vaikka IRO-hallinta ei aiemmin ollut yhtä laajaa ja keskittyi perustavanlaatuisiin riskinäkökohtiin, se on nyt sisällytetty koko konsernin laajuiseen riskienhallintaan. Säännöllisillä arvioinneilla Afarak pyrkii varmistamaan, että IRO-hallinto on tiiviisti linjassa yhtiön tavoitteiden ja kestävän kehityksen raportointivaatimusten kanssa.


IRO:iden valvontaan liittyvä asiantuntemus


Afarakin hallintoneuvosto ja EMT toteuttavat kohdennettuja toimia varmistaakseen, että sekä operatiivisella että strategisella tasolla on asianmukaista osaamista ja asiantuntemusta kestävän kehityksen aiheiden seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Selkeällä tehtävien jaolla operatiivisen toteutuksen ja strategisen vastuun välillä pyritään varmistamaan, että kestävään kehitykseen liittyvää asiantuntemusta hyödynnetään tehokkaasti yksityiskohtaisella tasolla ja että se otetaan huomioon myös johdon tasolla tehtävissä strategisissa päätöksissä.

  1. Erikoistuneen henkilöstön käyttö: Afarak työllistää avainasemassa olevaa henkilöstöä, jolla on syvällistä asiantuntemusta ympäristöjohtamisesta, sosiaalisesta vastuusta ja omistajaohjauksesta. ESG-vastaavilla ja sääntöjen noudattamisesta vastaavilla asiantuntijoilla, jotka raportoivat suoraan johdolle, on tässä keskeinen rooli. ESG-tiimi koordinoi strategioita ympäristöön, sosiaalisiin asiasisältöihin ja hallintotapaan liittyvillä aloilla, mukaan lukien riskien arviointi, kuten hiilijalanjäljen määrittäminen ja ilmastostrategioiden kehittäminen. Toimipaikkakohtaiset henkilöstöryhmät edistävät yhtäläisiä mahdollisuuksia ja toteuttavat syrjinnän vastaisia toimenpiteitä, kun taas toimipaikkojen johtajat analysoivat toimitusketjun ja tuotantolaitosten operatiivisia riskejä ja kehittävät sopivia riskienhallintastrategioita.

  2. Kohdennettu jatkokoulutus: Asianomaisten elinten nykyiset jäsenet osallistuvat säännöllisesti ajankohtaisia kestävän kehityksen aiheita käsitteleviin koulutuskursseihin. Koulutukseen sisältyvät oikeudelliset vaatimukset, kuten CSRD ja strategiset ESG-tavoitteet, jotta yritys on jatkuvasti ajan tasalla.

  3. Ulkopuolinen asiantuntemus: Erityisten kestävyyskysymysten osalta elimet käyttävät ulkopuolisia konsultteja tai organisaatioita, jotka antavat tukea tiettyihin kestävyyskysymyksiin tai uusien strategioiden kehittämiseen.

  4. Jatkuva kehittäminen: Toimielimet arvioivat säännöllisesti olemassa olevaa osaamista ja tietämystä ja mukauttavat jatkuvasti strategioitaan, jotta ne voivat ennakoivasti vastata tulevaisuuden vaatimuksiin ja edistää kestävästi yrityksen kehitystä.


Työntekijöiden edustus


Afarakin toimipaikkoja edustaa CMT, jossa kunkin toimipaikan johtajat sijaitsevat. Ryhmä toimii operatiivisten yksiköiden välisen koordinoinnin ja vuoropuhelun keskuksena, ja se raportoi suoraan EMT:lle. Tämän rakenteen tavoitteena on varmistaa, että konsernin strategisessa päätöksenteossa otetaan huomioon työntekijöiden edut kaikissa toimipaikoissa.


Työntekijöiden edunvalvonta mukautettiin kunkin toimipaikan oikeudellisten ja organisatoristen vaatimusten mukaisesti.  Työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustus Afarakin elimissä on järjestetty seuraavasti:

Saksalainen sivusto:

Saksan toimipaikassa yritysneuvosto edustaa työntekijöiden yhteistoimintaoikeuksia, ja vaikeavammaisten työntekijöiden edustuselin huolehtii erityisesti vammaisten työntekijöiden eduista. Työntekijät ovat liittyneet IG Metall ammattiliittoon. Yritysneuvoston jäsenet ja vaikeavammaisten työntekijöiden edustuselin tekevät tiivistä yhteistyötä henkilöstön ja johdon kanssa, jotta lakisääteiset ja toiminnalliset vaatimukset täyttyisivät. Lisäksi osa ammattiliittoon kuuluvista työntekijöistä toimii yrityksessä luottamusmiehinä edustaakseen ja vahvistaakseen työntekijöiden etuja suoraan paikan päällä.


Lisäksi säännöllisissä komiteakokouksissa, joihin työntekijät osallistuvat, käsitellään muun muassa työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä aiheita. Lisäksi järjestetään henkilöstökokouksia johdon ja työntekijöiden välisen viestinnän ja avoimuuden edistämiseksi. Fyysisten ilmoitustaulujen lisäksi työntekijäsovellusta käytetään myös jäsenneltyyn ja avoimeen viestintään kaikilla toiminta-alueilla, mikä edistää avointa tiedonvaihtoa ja tiedonsaantia koko henkilöstölle.


Etelä-Afrikka:

Etelä-Afrikassa eri komiteat edustavat työntekijöitä. Näissä komiteoissa keskitytään muun muassa työsuhteisiin, tasa-arvoon ja ammattitaidon kehittämiseen liittyviin aiheisiin, ja ne tarjoavat työntekijöille foorumin, jossa he voivat osallistua päätöksentekoon ja ilmaista huolenaiheitaan. 


Turkki:

Myös Turkissa kaivosten työterveys- ja turvallisuusneuvostoilla on keskeinen rooli yhteistoiminnassa ja turvallisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyssä. 


Afarak SE yrityksenä:

Eurooppalaisena yrityksenä Afarakiin sovelletaan työntekijöiden osallistumista koskevia EU:n säännöksiä, joten sillä on eurooppalainen yritysneuvosto. Se koostuu yksinomaan EU:n toimipaikkojen työntekijöistä, ja se edustaa Euroopan työntekijöiden etuja tärkeissä yritysten päätöksentekoprosesseissa. SE:n yritysneuvosto koostuu kolmesta Saksan yritysneuvoston jäsenestä, yhdestä IG Metall ammattiyhdistyksen edustajasta ja yhdestä jäsenestä Maltan hallintopaikalta. Nämä edustavat yhdessä EU:n työntekijöiden etuja. 


GOV-2:  Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelinten käsittelemät tiedot ja kestävään kehitykseen liittyvät näkökohdat


ESG-hallinnon hallinto-, johtamis- ja valvontarakenteet


Afarakin johto- ja valvontaelimet saavat säännöllisesti, vähintään kuuden kuukauden välein ja joskus neljännesvuosittain, raportteja tärkeimmistä kestävyyteen liittyvistä sisäisistä riskinarvioinneista. Afarak käyttää jäsenneltyä raportointijärjestelmää toteutettujen toimenpiteiden tehokkuuden seuraamiseksi: 


IRO:t otetaan tietoisesti huomioon strategian seurannassa sisällyttämällä ne ESG- ja ilmastopäätöksiin. Ennen tärkeiden liiketoimien toteuttamista tehdään kattavat riskianalyysit. IRO:ta arvioidaan ja seurataan säännöllisesti osana riskienhallintaa. Myös lyhyen aikavälin kustannusten ja pitkän aikavälin kestävyystavoitteiden välisiä kompromisseja tarkastellaan huolellisesti.


Hallinto-, johto- ja valvontaelimet ja niiden komiteat käsittelivät raportointikaudella 2024 useita merkittäviä sisäisiä riskinarviointeja. Seuraavat aiheet heijastavat strategisen suunnittelun painopisteitä vuodelle 2024 ja korostavat konsernin sitoutumista kestävän kehityksen integroimiseen sekä toiminnallisesti että strategisesti:

Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin (DWA) tulokset:

Raportointikaudella 2024 Afarak toteutti kattavan kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin yksilöidäkseen keskeiset kestävän kehityksen kysymykset, jotka ovat strategisesti tärkeitä yritykselle ja sen sidosryhmille. Analyysissä huomioidaan liiketoiminnan vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä kestävyystekijöistä johtuvat taloudelliset riskit ja mahdollisuudet.

Olennaisuusanalyysin tulokset muodostavat perustan erityistoimenpiteille, joilla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämistä liiketoimintastrategiaan. Ne kuvaavat Afarakin sitoutumista kestävän kehityksen edistämiseen pitkällä aikavälillä sekä toiminnallisesti että strategisesti.


ESG-hallintajärjestelmän kehittäminen:

Afarakin toimeenpanevat elimet ovat työskennelleet intensiivisesti kaikkien toimipaikkojen integroimiseksi keskitettyyn ESG-hallintajärjestelmään CSRD:n vaatimusten täyttämiseksi. Yksi painopiste oli kaikkien toimipaikkojen sisällyttäminen elinkaariarviointiin (LCA). Lisäksi aloitettiin ensimmäiset tiedonkeruut ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa varten, jotta voidaan kehittää pitkän aikavälin strategioita, toimenpiteitä ja tavoitteita.


Lisäksi on luotu ESG-raportointirakenteet, joilla varmistetaan johdonmukainen ja avoin tiedonkeruu sekä raportointi. Tavoitteena on määritellä selkeät vastuualueet ja luoda prosessit, jotka mahdollistavat kaikkien toimintayksiköiden ESG-tietojen tehokkaan konsolidoinnin ja raportoinnin CSRD:n ja muiden kansainvälisten standardien vaatimusten mukaisesti. Tässä keskitytään tietojen laadun jatkuvaan parantamiseen ja luotettavan perustan luomiseen tulevia kestävän kehityksen raportteja varten.


Energiariippuvuudet:

Epävarmuutta ja energiantoimituskustannusten nousua pidettiin merkittävänä riskinä, ja tavoitteena oli hyödyntää uusiutuvia energialähteitä kaikissa toimipaikoissa. Painopiste oli aurinkoenergian käyttöä ja energiatehokkuuden parantamista koskevissa pilottihankkeissa.


Markkinoiden vaihtelut:

Matalahiilisen ferrokromin hinnan jatkuvaa vaihtelua, joka johtui erityisesti Venäjältä ja Intiasta tapahtuvasta tuonnista, seurattiin tarkasti.


GOV-3:  Kestävään kehitykseen liittyvien suoritusten sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin


Palkitsemisjärjestelmän kuvaus



Vuoden 2024 yhtiökokous määritteli hallintoneuvoston palkkiot seuraavasti

Hallituksen jäsenet, joilla on myös johtotehtäviä yhtiössä, eivät saa lisäpalkkiota hallitustyöskentelystään.


Palkitsemisjärjestelmän hyväksyminen


Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valvoo ja hyväksyy palkitsemisjärjestelmän:


Kestävään kehitykseen liittyvät kannustimet


Palkitsemisjärjestelmään ei tällä hetkellä sisälly nimenomaisia kestävän kehityksen tavoitteita tai ESG-perusteisia palkitsemiskomponentteja.


Raportointivuosi [N]

Yksikkö

Kestävään kehitykseen liittyvistä tavoitteista ja/tai vaikutuksista riippuvainen osuus muuttuvasta palkkauksesta

0

Prosenttia (%)


GOV-4:  Julkilausuma due diligence -tarkastuksesta


Asianmukaisen huolellisuuden keskeiset osatekijät 

Kestävyyslausuman kohdat 

Viittaavatko tiedot ihmisiin ja/tai ympäristöön? 

  1. due diligence -tarkastuksen sisällyttäminen hallintotapaan, strategiaan ja liiketoimintamalliin 

ESRS 2 GOV-2, S. 13

ESRS 2 GOV-3, S. 15

ESRS 2 SBM-3, S. 28

ESRS 2 SBM-3-E1, S. 29

ESRS 2 SBM-3-E2, S. 31

ESRS 2 SBM-3-E3, S. 33

ESRS 2 SBM-3-E4, S. 33

ESRS 2 SBM-3-E5, S. 34

ESRS 2 SBM-3-S1, S. 36

ESRS 2 SBM-3-S3, S. 40

ESRS 2 SBM-3-G1, S. 41

Ihmiset ja ympäristö  

Ihmiset ja ympäristö

Ihmiset ja ympäristö

Ympäristö

Ympäristö

Ympäristö

Ympäristö

Ympäristö

Ympäristö

Ihmiset 

Ihmiset 

  1. Asianomaisten sidosryhmien osallistuminen kaikkiin tärkeimpiin due diligence -vaiheisiin. 

ESRS 2 GOV-2, S. 13

ESRS 2 SBM-2, S. 25

ESRS 2 IRO-1, S. 46

ESRS 2 MDR-P: 

E1-2, S. 54

E2-1, S. 66

E5-3, S. 80

G1-1, S. 89

G1-2, S. 97

Ihmiset ja ympäristö

Ihmiset ja ympäristö

Ihmiset ja ympäristö 

 

Ympäristö

Ympäristö

Ympäristö

Ihmiset

Ihmiset


  1. Kielteisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi 

ESRS 2 IRO-1, S. 46

ESRS 2 SBM-3, S. 28

ESRS 2 SBM-3-E1, S. 29

ESRS 2 SBM-3-E2, S. 31

ESRS 2 SBM-3-E3, S. 33

ESRS 2 SBM-3-E4, S. 33

ESRS 2 SBM-3-E5, S. 34

ESRS 2 SBM-3-S1, S. 36

ESRS 2 SBM-3-S3, S. 40

ESRS 2 SBM-3-G1, S. 41

Ihmiset ja ympäristö

Ihmiset ja ympäristö

Ympäristö

Ympäristö

Ympäristö

Ympäristö

Ympäristö

Ihmiset 

Ihmiset

Ihmiset 

  1. Toimenpiteet näiden kielteisten vaikutusten torjumiseksi 

ESRS 2 MDR-A:

E1-1, S. 54

E1-3, S. 55

E2-2, S. 68

E3-2, S. 75

E5-2, S. 79


Ympäristö

Ympäristö

Ympäristö

Ympäristö

Ympäristö


  1. Näiden toimien ja viestinnän tehokkuuden seuranta 

E1-4, S. 57

E1-5, S. 58

E1-6, S. 61

E1-8, S. 65

E2-3, S. 69

E2-4, S. 69

E3-3, S. 76

E3-4, S. 77

E5-3, S. 80

E5-4, S. 81

E5-5, S. 83

Ympäristö 

Ympäristö

Ympäristö

Ympäristö

Ympäristö

Ympäristö

Ympäristö

Ympäristö

Ympäristö

Ympäristö

Ympäristö


GOV-5:  Kestävän kehityksen raportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta


Nykyinen riskienhallintajärjestelmä kattaa tällä hetkellä ensisijaisesti taloudelliset ja operatiiviset riskit, mutta tulevaisuudessa myös muut kuin taloudelliset riskit, kuten ESG-näkökohdat, otetaan paremmin huomioon. Kahden olennaisuuden analyysissä yksilöidyt aiheet tarjoavat arvokkaan perustan asteittaiselle integroinnille.


Toisin kuin taloudellisessa raportoinnissa, joka perustuu standardoituihin tunnuslukuihin ja kirjanpitostandardeihin, kestävän kehityksen raportoinnissa keskitytään laadullisiin ja tulevaisuuteen suuntautuviin näkökohtiin, kuten ilmastoriskien tai sosiaalisten vaikutusten arviointiin. Tarvittavat tiedot kerätään tiiviissä yhteistyössä toimintayksiköiden kanssa, jotta olennaiset ESG-riskit ja -mahdollisuudet voidaan tunnistaa paremmin.


Kaksoisolennaisuusanalyysi auttaa meitä tunnistamaan, arvioimaan ja valvomaan systemaattisesti vastuullisuuteen liittyviä riskejä. Samalla se tukee näiden riskien asteittaista sisällyttämistä nykyiseen riskienhallintaprosessiimme. Näin taloudelliset ja muut kuin taloudelliset riskit voidaan integroida tiiviimmin konsernin strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen.


Uuden riskienhallintajärjestelmän soveltamisala ja pääpiirteet


Laajuus

Riskienhallintajärjestelmät kattavat kaikki Afarakin toimipaikat ja liiketoimintayksiköt.


Tärkeimmät ominaisuudet

Riskit tunnistetaan ja arvioidaan järjestelmällisesti käyttämällä matriisia, jossa keskitytään riskien ja mahdollisuuksien olennaisuuteen ja vaikutuksiin. Konserninlaajuinen standardointi mahdollistaa yhdenmukaisen soveltamisen, joka voidaan kuitenkin mukauttaa erityisesti yksittäisten toimipaikkojen tarpeisiin.


Riskienhallintajärjestelmien osatekijät


Riskienhallinta

Riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan ja arvioidaan käyttämällä standardoituja arviointimenetelmiä ja kaksinkertaista olennaisuusanalyysia. Lisäksi toteutetaan valvontatoimenpiteitä tunnistettujen riskien minimoimiseksi, kuten järjestelmiä ympäristön pilaantumisen valvomiseksi tai vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.


Sisäinen valvonta

Sisäiset tiimit tekevät säännöllisiä tarkastuksia. Tuloksena saadut havainnot toimitetaan seuraavalle ylemmälle taholle, kuten CMT:lle tai EMT:lle. Riskinarvioinnin perusteella laaditaan toimintasuunnitelmat, joita tarkistetaan säännöllisesti.


Raportointi

Vuotuinen suunnittelu ja säännölliset raportit EMT:lle ja hallintoneuvostolle auttavat seuraamaan ja hallitsemaan ESG-riskejä.


ESG-aloitteet

Tulevaisuudessa valvontamekanismeihin sisällytetään ympäristö- ja sosiaaliset tekijät, kuten ilmastonsuojelu, luonnonvarojen hallinta ja työelämän normien turvaaminen.


Riskienhallinnan päävastuualueet


EMT varmistaa, että standardeja noudatetaan ja raportoinnin laatu taataan. Toimenpiteiden toteuttamisesta vastaavat paikalliset CMT:n jäsenet, kun taas keskitetty ESG-ryhmä konsolidoi ja tarkistaa kerätyt tiedot, jotta voidaan täyttää kestävän kehityksen raportointiin liittyvät raportointivelvoitteet.


Lähestymistapa riskinarviointiin


Afarakin riskinarvioinnissa noudatetaan järjestelmällistä ja koko konsernin kattavaa lähestymistapaa, joka perustuu johdonmukaisiin menetelmiin. Riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan, analysoidaan ja arvioidaan matriisin avulla. Tätä matriisia käytetään olennaisuuden arviointiin. Riskinarviointi tehdään säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa, että toiminnallisten ja ulkoisten olosuhteiden muutokset otetaan huomioon. Prosessi sisältää seuraavat vaiheet yksityiskohtaisesti:


Tärkeimmät tunnistetut riskit ja lieventämisstrategiat


Erityisriskejä tunnistettiin neljällä alalla: ulkoiset riskit, operatiiviset riskit, kestävyysriskit ja sääntelyyn liittyvät riskit. Riskit ja niitä varten kehitetyt lieventämisstrategiat esitetään jäljempänä:


Ulkoiset riskit

Afarak pitää keskeisinä ulkoisina riskeinä tuotteiden hintojen heilahtelua, valuuttakurssien vaihtelua ja epävarmoja makrotaloudellisia olosuhteita. Näihin haasteisiin vastaamiseksi yritys luottaa liiketoiminta-alueidensa ja maantieteellisen läsnäolonsa laajaan hajauttamiseen sekä suojautumisstrategioihin taloudellisten vaihteluiden vakauttamiseksi. Näiden taloudellisten tekijöiden lisäksi yhä tärkeämpiä ovat myös sääntelyn ESG-vaatimukset ja markkinoiden muuttuvat odotukset, joilla voi olla pitkän aikavälin vaikutus kilpailuolosuhteisiin ja liiketoimintastrategioihin. Valvontamekanismit, kuten markkinoiden jatkuva seuranta ja strategiset mukautukset, mahdollistavat joustavan reagoinnin epävakaisiin markkinoihin. 


Operatiiviset riskit

Turvallisuusriskit ja odottamattomat toiminnalliset vaaratilanteet, mukaan lukien ympäristöriskit, aiheuttavat Afarakille merkittäviä toiminnallisia haasteita. Näiden riskien minimoimiseksi on otettu käyttöön tiukat turvallisuusohjeet, työntekijöitä koulutetaan säännöllisesti ja ympäristöstandardeja valvotaan jatkuvasti. Valvontamekanismeja, kuten säännöllisiä turvallisuustarkastuksia ja sisäisiä auditointeja, sovelletaan korkeimpien turvallisuusstandardien noudattamiseksi.


Kestävän kehityksen riskit

Afarak pitää ilmastonmuutoksen konkreettisia vaikutuksia ja kestävän kehityksen liiketoimintatapoihin kohdistuvia kasvavia vaatimuksia keskeisinä kestävyysriskeinä. Tämän vastapainoksi yritys keskittyy energiatehokkaisiin teknologioihin ja suorittaa kohdennettuja investointeja uusiutuviin energialähteisiin. Valvontamekanismeja ovat energiankulutuksen ja päästöjen jatkuva seuranta sekä suunniteltujen hankkeiden, kuten aurinkovoimaloiden rakentamisen, toteuttaminen.


Sääntelyyn liittyvät riskit

Merkittäviä sääntelyriskejä Afarakille ovat rajoittavista ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusmääräyksistä johtuvat kasvavat vaatimukset. Yritys noudattaa tiukasti kaikkia asiaankuuluvia standardeja sisäisten ohjeiden ja säännöllisten sisäisten ja ulkoisten tarkastusten avulla. Valvontamekanismina CMT, joka koostuu paikallisista toimipaikkojen johtajista, varmistaa näiden säännösten jatkuvan noudattamisen, seurannan ja mukauttamisen.

Hallituksen komiteat sisällyttävät riskinarvioinnin tulokset asiaankuuluviin sisäisiin toimintoihin ja prosesseihin. Hallinto-, johto- ja valvontaelimille raportoidaan jatkuvasti riskienarvioinnin ja sisäisen valvonnan tuloksista hallinto-, johto- ja valvontaelimille hallituksen kokouksessa, joka pidetään vähintään neljä kertaa vuodessa, ja strategiakokouksessa, joka pidetään vähintään kerran vuodessa. EMT, CMT ja hallintoneuvosto osallistuvat jälkimmäiseen.


SBM-1:  Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju


Afarakin liiketoimintamalli ja arvoketjut


Afarak on maailmanlaajuisesti toimiva, vertikaalisesti integroitunut erikoisseosten tuottaja ja innovaattori. Yritysryhmä on erikoistunut ferrokromin (FeCr) tuotantoon sekä kromimalmin louhintaan. Nämä raaka-aineet muodostavat perustan maailmanlaajuisesti myytävien räätälöityjen erikoisseosten valmistukselle.


Afarak palvelee tunnettuja asiakkaita eri teollisuudenaloilla, kuten ilmailu- ja avaruusteollisuudessa, ydinvoima-, öljy- ja kaasuteollisuudessa, autoteollisuudessa ja uusiutuvan energian alalla. Tämän monipuolistumisen, kohdennettujen investointien ja korkeimpien turvallisuus- ja laatustandardien ansiosta Afarakilla on merkittävä asema räätälöityjen erikoisseosten valmistajana.


Afarak on maailmanlaajuinen yritys, joka pyrkii luomaan lisäarvoa koko arvoketjussa. Yritys pitää kestävää kehitystä erittäin tärkeänä ja pyrkii aktiivisesti sovittamaan yhteen ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset edut. Samalla se varmistaa osakkeenomistajilleen pitkän aikavälin hyödyt terveen taloudellisen tuloksen avulla.


Afarakin toiminta-alueisiin kuuluvat:


Nämä toiminta-alueet voidaan jakaa kahteen tärkeimpään arvoketjuun, joilla kummallakin on omat erityispiirteensä:


Kaivostoiminnan arvoketju

Kaivostoiminnan arvoketju keskittyy kromimalmin louhintaan ja jalostukseen, jota louhitaan yhtiön omissa kaivoksissa. Tuotettua kromimalmirikastetta myydään maailmanlaajuisesti, ja se on ruostumattoman teräksen valmistuksen keskeinen raaka-aine. Tiiviin yhteistyön ansiosta pystymme täyttämään luotettavasti teräksentuottajien laatu- ja määrälliset vaatimukset. Tämä arvoketju on strategisesti suunnattu vastaamaan maailmanlaajuiseen kysyntään ja varmistamaan luotettava tarjonta. Omien kaivosten, tehokkaan jalostuksen ja vahvan asiakaslähtöisyyden yhdistelmä tekee Afarakista tärkeän toimijan terästeollisuuden arvoketjussa.


Tuotannon arvoketju

Vertikaalisen integraation ansiosta yritys hallitsee koko prosessia raaka-aineiden hankinnasta jalostukseen ja jakeluun. Näin varmistetaan korkea joustavuus ja tuotteiden laatu. Raaka-aineiden toimitukset varmistetaan yhtiön oman kaivoksen arvoketjulla ja läheisillä kumppanuuksilla paikallisten toimittajien kanssa, sekä Maltalla keskitetty koordinointi tukee tehokasta jakeluprosessia. Tämän arvoketjun tuotteita myydään maailmanlaajuisesti. Afarak ylläpitää pitkäaikaisia suhteita ymmärtääkseen asiakkaidensa tarpeita ja tarjotakseen räätälöityjä ratkaisuja.


ESRS:n sektoriluokituksen mukaan Afarak tuottaa merkittävää myyntiä seuraavilla sektoreilla:


Nämä luokitukset heijastavat Afarakin toimintaa kromimalmin louhinnan alalla Turkissa ja Etelä-Afrikassa sekä ferrokromin tuotantoa Saksassa.


Myynti ESRS-sektoreittain

Raportointivuosi [N]

Yksikkö

Kaivostoiminta, kivihiili ja louhokset

16 576 758,41

Rahamääräinen (€)

Metallien käsittely

111 275 018,42

Rahamääräinen (€)

Kokonaismyynti

127 851 776,83

Rahamääräinen (€)


Afarak työllistää henkilöstöä Turkissa, Saksassa, Etelä-Afrikassa, Serbiassa ja Maltalla. Meillä on myös työntekijöitä, joilla ei ole kiinteää maantieteellistä sijaintia, mukaan lukien hallituksemme sekä muita työntekijöitä. Työntekijöiden määrä näillä maantieteellisillä alueilla sekä niiden työntekijöiden määrä, jotka eivät ole riippuvaisia sijaintipaikasta, on esitetty jäljempänä:


Raportointivuosi [N]

Yksikkö

Turkki

328

Kokonaisluku

Saksa

146

Kokonaisluku

Etelä-Afrikka

105

Kokonaisluku

Serbia

14

Kokonaisluku

Malta

8

Kokonaisluku

Hallintoneuvosto  (paikkariippumaton)

3

Kokonaisluku

Muita työntekijöitä  (sijainnista riippumatta)

1

Kokonaisluku

Työntekijöiden kokonaismäärä

605

Kokonaisluku

* ESRS-standardien olennaisuuskriteerien mukaisessa ei-taloudellisessa raportoinnissa vain Saksassa, Turkissa ja Etelä-Afrikassa sijaitsevat toimipaikat ovat osa konsolidointiryhmää, koska vain näillä toimipaikoilla on kestävän kehityksen raportoinnin kannalta merkityksellistä taloudellista toimintaa.



Kestävän kehityksen tavoitteet


Konsernin päätuotteet ovat ferrokromi (FeCr) ja kromimalmi (Cr-malmi), jotka myydään pääasiassa maailman metallimarkkinoilla. Afarak louhii, jalostaa, markkinoi ja kauppaa kromimalmirikastetta ja ferrokromin erikoisseoksia. Monipuoliseen asiakaskuntaan kuuluu ilmailu- ja avaruus-, auto- ja puolustusteollisuuden sekä kestävän kehityksen energiateknologian aloja. Nämä asiakkaat odottavat toimittajiensa noudattavan korkeita eettisen käyttäytymisen, terveyden, turvallisuuden ja ympäristönsuojelun normeja. Afarakin toiminta-alueiden yhteisöt odottavat myös tukea taloudelliseen kehitykseensä. Tämän pohjalta Afarak on asettanut itselleen kestävyystavoitteita tuoteryhmien, asiakkaiden, maantieteellisten alueiden ja sidosryhmien osalta. Yksittäisten luokkien tavoitteet esitetään jäljempänä:


Tuoteryhmät

Afarak pyrkii jatkuvasti optimoimaan prosesseja tuotantotehokkuuden lisäämiseksi ja samalla minimoimaan resurssien kulutuksen ja ympäristövaikutukset.


Asiakkaat

Asiakkaiden vaatimusten täyttämiseksi Afarak luottaa logistiikkaprosessien jatkuvaan optimointiin. Kohdennettujen, tehokkaiden kuljetusreittien ja kestävien pakkausten pitäisi paitsi nopeuttaa toimituksia asiakkaille myös vähentää hiilidioksidipäästöjä toimitusketjun hallinnassa. Tämä edistää kestävämpää arvoketjua ja täyttää samalla asiakkaiden kasvavat odotukset ympäristöystävällisistä toimitusprosesseista.


Maantieteelliset alueet

Etelä-Afrikassa ja Turkissa Afarak keskittyy jatkuvasti parantamaan vesihuollon tehokkuutta sekä palauttamis- ja maanparannushankkeisiin keskisuuren tai suuren vesivaran rasituksen vuoksi. Lisäksi kaikissa toimipaikoissa toteutetaan toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi erityisesti energiatehokkuuden alalla.


Sidosryhmät ja toimittajat

Henkilökohtaisella ja avoimella yhteydenpidolla kunkin toimipaikan vastuuhenkilöihin pyritään varmistamaan, että paikallisyhteisöjen, työntekijöiden ja toimittajien edut ovat olennainen osa kestävän kehityksen strategiaa.


Kestävän kehityksen strategia


Afarakin yritysstrategian kestävyysnäkökohtiin kuuluvat terveys ja turvallisuus, ympäristönsuojelu (mukaan lukien vesihuolto, jätehuolto, maaperän kunnostaminen ja päästöjen vähentäminen) sekä yhteisön sitoutuminen ja tuki. Afarak on sitoutunut edistämään ympäristöä ja sosiaalista kestävyyttä tuotantoprosessiensa välityksellä. Näillä toimilla pyritään tukemaan useita YK:n päätöslauselmia, kuten köyhyyden ja nälän vähentämistä, sukupuolten tasa-arvoa, koulutusta ja puhtaan veden saatavuutta.


Suorien ja välillisten työpaikkojen luominen on Afarakin merkittävin vaikutus paikallisyhteisöihin. Lisäksi Afarak tukee paikallisia yhteisöjä niiden tarpeiden tyydyttämisessä koulutuksen ja infrastruktuurin aloilla ja edistää myös sosiaalisia asioita. Tytäryhtiöt laativat ohjelmia vesi- ja jätehuollon parantamiseksi ja keskittyvät päästöjen vähentämiseen. Tiedonkeruuprosessien käyttöönoton ansiosta yritys voi asettaa vertailuarvoja ja kehittää pitkän aikavälin tavoitteita suorituskyvyn mittaamiseksi.


Vastuu

Hallintoneuvosto ja EMT seuraavat aktiivisesti kestävän kehityksen strategioita ja varmistavat, että ne ovat yhtiön tavoitteiden mukaisia. Kestävään kehitykseen liittyvien sisäisten riskienhallintaorganisaatioiden hallinnoimiseksi ja terveyteen ja turvallisuuteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi vahvistettiin selkeät vastuualueet. Koska Afarak toimii eri kansallisilla markkinoilla, operatiivinen vastuu kestävyydestä on kansallisilla toimitusjohtajilla. Ne pystyvät parhaiten varmistamaan, että kansalliset lait ja markkinoiden odotukset täyttyvät. Hallintoneuvosto ja EMT noudattavat kokonaisvaltaista lähestymistapaa seuratessaan kestävän kehityksen aloitteita kansallisella tasolla ja varmistaakseen, että ne täyttävät sijoittajien odotukset.


Keskeiset panokset ja niiden vaikutus kestävän kehityksen strategiaan


Tärkeimpiä panoksia ovat raaka-aineet, teknologia, ammattitaitoinen työvoima, asiakastiedot, alan tuntemus ja logistiikka. Afarak vahvistaa liiketoimintamalliaan ja arvoketjuaan yhdistämällä vertikaalisen integraation, jatkuvan tutkimus- ja kehitystyön sekä strategisten ja pitkäaikaisten kumppanuuksien kohdennetun yhdistelmän. Erityistä huomiota kiinnitetään kestävään kehitykseen ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun osalta, jotta innovointia ja laatua voidaan edistää myös tulevaisuudessa. Nämä erilaiset lähestymistavat varmistavat pitkän aikavälin menestyksen ja vahvistavat yrityksen johtavaa asemaa ja raaka-aineiden jakelua maailmanmarkkinoilla.


Afarak integroi myös kestäviä ratkaisuja ja prosessien optimointia arvoketjuunsa luodakseen pitkän aikavälin ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä:


Tärkeimmät tuotokset ja niiden vaikutus kestävyysstrategiaan


Konsernin tuotokset, kuten räätälöidyt erikoisseokset, innovatiiviset ratkaisut sekä maailmanlaajuisen metallinjalostusteollisuuden keskeisten raaka-aineiden hankinta ja jakelu, tarjoavat merkittäviä etuja yhtiön asiakkaille, sijoittajille ja muille sidosryhmille. Asiakkaat hyötyvät korkealaatuisista, räätälöidyistä tuotteista ja luotettavasta toimitusketjusta. Sijoittajat hyötyvät vakaista taloudellisista tuloksista ja tulevaisuuteen suuntautuvista innovaatioista. Myös työntekijät, yhteistyökumppanit ja ympäristö hyötyvät Afarakin kestävistä käytännöistä ja vakaista pitkäaikaisista liikesuhteista. Tulevaisuudessa yritys odottaa, että teknologiset innovaatiot ja kestävä kasvu luovat lisäarvoa kaikille osapuolille.


SBM-2:  Sidosryhmien intressit ja kannat


Afarakin tärkeimpiin sidosryhmiin kuuluvat työntekijät, arvoketjun työntekijät, osakkeenomistajat ja rahoituslaitokset, asiakkaat, ympäristö, paikalliset asukkaat, yhteiskunta ja yleisö sekä toimitusketju. Afarak pitää erittäin tärkeänä, että näiden sidosryhmien edut ja näkökulmat huomioidaan päätöksentekoprosesseissa. Tavoitteena on rakentaa luottamuksellisia suhteita, edistää kestävän kehityksen ja vastuullisuuden periaatteita sekä varmistaa taloudellinen menestys tekemällä tiivistä yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa. Vaihtoa käydään erityisesti työntekijöiden, asiakkaiden, ympäristölaitosten, toimitusketjun ja osakkeenomistajien kanssa.


Sidosryhmien osallistumisen järjestäminen


Eturyhmien osallistuminen on järjestetty seuraavasti:


Asianomaiset sidosryhmät


Työntekijät: Viestintä työntekijöiden kanssa järjestetään itsenäisesti kussakin Afarakin toimipaikassa. Joissakin toimipaikoissa yritysneuvostot ja ammattiliitot edustavat työntekijöitä suhteessa johtoon.


Ympäristö: Kussakin paikassa on laitoksia, jotka edustavat maakohtaisia ympäristönäkökohtia. Afarak on aina näiden instituutioiden käytettävissä, jotta voimme kehittää yhdessä kestäviä ratkaisuja.


Toimitusketju: Afarakin asiakkaiden tapaan toimitusketjussa ylläpidetään henkilökohtaisia yhteyksiä, jotta erityistarpeisiin voidaan vastata.


Kestävyysvakuutuksen käyttäjät


Asiakkaat: Afarak luottaa vahvasti henkilökohtaisiin kontakteihin asiakkaidensa kanssa. Jokaisesta asiakkaasta huolehtii siis kiinteä yhteyshenkilö.Osakkeenomistajat: Koska Afarakin osakkeenomistajat ovat pörssiyhtiö, jolla on SE:n oikeudellinen muoto, heillä on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Tärkeistä yrityspäätöksistä järjestetään äänestyksiä, joissa osakkeenomistajilla on äänioikeus.


Sidosryhmien osallistumisen tulokset sisällytetään yrityksen strategiseen suunnitteluun ja operatiivisiin päätöksiin. Toimipaikkojen itsenäinen organisaatio mahdollistaa suoran yhteydenpidon eri sidosryhmiin. Tämä tarkoittaa, että paikalliset olosuhteet voidaan ottaa joustavasti huomioon ja taataan nopea vuorovaikutus. Toimipaikan johtajat ottavat vastaan ja arvioivat suoraan palautetta sidosryhmiltä, kuten asiakkailta, paikallisilta yhteisöiltä ja työntekijöiltä, ja ne otetaan huomioon paikallisissa päätöksissä. Tästä saadut näkemykset otetaan huomioon johtamispäätöksissä, jotta kestävyystoimenpiteitä, prosessien tehokkuutta ja sosiaalista vastuuta voidaan jatkuvasti parantaa.


Afarakin käytännesäännöt säätelevät sitä, miten yritys on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, ja kaikki työmaan edustajat ovat velvollisia noudattamaan näitä ohjeita ja toimimaan niiden mukaisesti. Suora vuoropuhelu sidosryhmien kanssa antaa toimipaikoille mahdollisuuden ottaa välittömästi huomioon ja arvioida niiden huolenaiheet ja edut. Sidosryhmien huolenaiheiden keskitettyä analyysia ei ole vielä tehty järjestelmällisesti konsernitasolla, koska tämä tehtävä kuuluu paikalliselle vastuualueelle. Ongelmat, jotka edellyttävät eskalointia, käsitellään CMT:ssä, joka koostuu eri johtajista ja työmaan edustajista. Erityisen kriittisissä tapauksissa pyyntö toimitetaan EMT:lle, joka tekee kokonaisarvioinnin ja tarvittaessa ottaa mukaan korkeimman viranomaisen eli hallintoneuvoston. 


Strategian muutokset ja mukautukset


Afarakin prosessien jatkuva mukauttaminen ja laajentaminen on välttämätöntä, jotta sidosryhmien erilaiset intressit ja näkökannat voidaan ottaa huomioon. Vuonna 2024 erityisesti uuden CSRD:n kestävän kehityksen raportoinnin vaatimukset vaikuttivat strategian merkittäviin mukautuksiin. Tämä johti siihen, että kaikki toimipaikat liitettiin osaksi LCA:ta ja otettiin käyttöön konsolidoitu tiedonkeruujärjestelmä. Lisäksi kestävän energian edistäminen oli etusijalla kaikissa toimipaikoissa. Samaan aikaan jatkettiin prosessien ja toimitusketjun jatkuvaa optimointia Afarakin liiketoimintaprosessien tehokkuuden ja kestävyyden lisäämiseksi.


CSRD:n mukaisen raportoinnin yhteydessä sisäisten prosessien dynaaminen mukauttaminen ja kehittäminen on välttämätöntä, jotta jatkuvasti muuttuvat sääntelyvaatimukset voidaan täyttää. Tällä on tarkoitus varmistaa, että kaikki ESRS:n edellyttämät tiedot sosiaalisista ja ympäristöä koskevista asioista, joita aiemmin kerättiin vain pintapuolisesti konsernitasolla ja yksityiskohtaisesti vain paikallisella tasolla, kirjataan tarkasti ja nopeasti ja julkaistaan avoimesti vuotuisissa kestävän kehityksen raporteissa. Näillä toimenpiteillä Afarak jatkaa sosiaalisen vastuun pitkäaikaista sisällyttämistä yritysstrategiaansa, mikä täyttää sekä sidosryhmien odotukset että oikeudelliset vaatimukset.


On ennakoitavissa, että näiden toimien toteuttamisella on myönteinen vaikutus suhteisiin sidosryhmiin. Sidosryhmien osallistumisen lisääminen yhdistettynä laajempaan tiedonkeruuseen ja säännölliseen raportointiin johtaa suurempaan avoimuuteen. Näin sidosryhmät ymmärtävät paremmin yhtiön kehitystä ja vahvistavat luottamusta konsernin strategisiin päätöksiin.


Tiedottaminen hallinto-, johto- ja valvontaelimille


CSRD-raporttia käsitellään konsernitasolla, ja EMT ja hallintoneuvosto osallistuvat aktiivisesti olennaisuusanalyysejä ja tulevaa täytäntöönpanoa koskeviin keskusteluihin. Keskeisistä sosiaalisista, ympäristöön liittyvistä ja taloudellisista näkökohdista keskustellaan säännöllisissä kokouksissa sen varmistamiseksi, että sidosryhmien huolenaiheet otetaan huomioon konsernin strategisissa päätöksissä. Keskitetty ESG-tiimi kerää yksittäisistä toimipaikoista tarvittavat tiedot ja analysoi ne konsernitasolla. Tämän lähestymistavan tavoitteena on sovittaa kestävän kehityksen strategia yhteen sekä yrityksen tavoitteiden että sidosryhmien odotusten kanssa.


SBM-3:  Merkittävät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa


Merkittävät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet


Kertomusvuonna Afarak toteutti ensimmäistä kertaa kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin (DWA) CSRD:n vaatimusten mukaisesti yksilöidäkseen strategiaan ja liiketoimintamalliin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Koko arvoketju, eli sekä tuotantoketjun alkupään että loppupään toiminnot yrityksen oman liiketoiminnan lisäksi, analysoitiin. Raportoitavissa IRO:issa ei ole olennaisia muutoksia edelliseen raportointikauteen verrattuna, koska tämä on ensimmäinen CSRD:n vaatimusten mukaisesti laadittu raportti. Tulevissa kertomuksissa dokumentoidaan IRO:iden muutokset ja kehitys. Lisäksi ei havaittu yrityskohtaisia IRO:ita, jotka ylittäisivät ESRS:n tiedonantovaatimukset. Raportointivuonna Afarak tunnisti 47 merkittävää IRO:ta, joista 33 oli vaikutuksia, 6 riskejä ja 8 mahdollisuuksia. Näin ollen seuraavat teemanormit ovat Afarakin kannalta olennaisia:


Seuraavassa kuvataan Afarakin kannalta olennaisiksi todetut IRO:t eriteltyinä ESRS:ään perustuvien olennaisten kestävän kehityksen aiheiden mukaan.

E1 Ilmastonmuutos

Ilmastonsuojelu

IRO:n luokittelu

Kuvaus

Todellinen kielteinen vaikutus

Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjen kautta (Laajuus 1 ja 2)

Ferrokromin tuotanto Saksassa on Afarakin energiaintensiivisin prosessi. Energiaintensiivisten sulatusuunien sähköntarve katetaan Saksan futuuri- ja spot-markkinoilla, koska tällä hetkellä ei ole mahdollista kattaa energiantarvetta omalla sähköntuotannolla ja koska Saksassa ei ole erityisesti teollisuudelle suunniteltuja sähköntariffeja, joiden hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät.

Todellinen kielteinen vaikutus

Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjen kautta (Laajuus 3)

Riippuvuus ostetuista raaka-aineista (esim. kalkki ja välituotteet, kuten piikromi), niiden kuljetukset ja yhtiön oman arvoketjun tärkeimmän raaka-aineen, kromimalmin, kuljetukset vaikuttavat merkittävästi Afarakin maailmanlaajuisiin Laajuus 3 -päästöihin. Optimoimalla toimitusketjujaan ja tekemällä yhteistyötä kestävien ja paikallisten toimittajien kanssa konserni pyrkii pitämään nämä päästöt mahdollisimman pieninä.


Riski

Korkeat investointikustannukset, jotka johtuvat siirtymisestä CO2 neutraaliuteen (rakennukset, tuotteet ja prosessit) - ilmastoon liittyvä siirtymäriski

Toisaalta aurinkosähköjärjestelmien laajentaminen vaatii huomattavia resursseja, jotta energiaintensiivisiä prosesseja voidaan tukea kestävästi. Lisäksi yli 100 vuotta vanhan tuotantolaitoksen rakennukset on mukautettava vastaamaan nykyisiä energianormeja. Tämän lisäksi Saksassa ei ole riittävästi teollisuussähköä, mikä on toinen merkittävä haaste. Lisäksi uusien toimenpiteiden jatkuva tarkastelu hiilidioksidineutraaliuden saavuttamiseksi2 on tärkeä osa pitkän aikavälin strategiaa ja edellyttää jatkuvia investointeja.

Riski

Fyysiset ilmastoriskit omassa toiminnassa

Fyysisiin ilmastoriskeihin kuuluvat äärimmäiset sääilmiöt, kuten kuivuus, tulvat ja helleaallot, joita ilmastonmuutos pahentaa. Näillä tapahtumilla voi olla merkittävä vaikutus infrastruktuuriin ja toimintaprosesseihin.

Energia

IRO:n luokittelu

Kuvaus

Todellinen kielteinen vaikutus

Omaan tuotantoon liittyvä energiankulutus

Afarakin tuotanto, erityisesti ferrokromin valmistus Saksassa, on erittäin energiaintensiivistä. Tämä johtuu lämpöprosesseista, joita kromimalmin muuntaminen ferrokromiksi edellyttää. Nämä prosessit edellyttävät erittäin korkeita lämpötiloja, jotka voidaan saavuttaa vain käyttämällä suuria määriä sähköenergiaa.

Todellinen kielteinen vaikutus

Arvoketjuun liittyvä energiankulutus

Afarakin tuotteisiin tarvittavien raaka-aineiden louhinta, niiden kuljetus sekä Afarakin tuottaman ferrokromin maailmanlaajuinen kuljetus ja jatkojalostus lisäävät merkittävästi maailmanlaajuista energiankulutusta koko arvoketjussa.

Mahdollisuus

Kannattavuuden parantaminen energiatehokkuuden parantamiseen tehtyjen investointien ansiosta

Afarak pyrkii jatkuvasti tutkimaan energiatehokkuuden parantamista paitsi konsernin ympäristökestävyyden vahvistamiseksi myös kannattavuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi.

Mahdollisuus

Puhtaan energiateknologian tuottamiseen tarkoitettujen tuotteiden kysynnän kasvu

Kromimalmin ja vähähiilisen ferrokromin kaltaisten kriittisten raaka-aineiden kysyntä kasvaa puhtaiden energiateknologioiden ja keskeisten sovellusten osalta energiamurroksessa, sähköisessä liikkuvuudessa ja muissa vihreissä teknologioissa.

Riski

Riippuvuus energiantoimittajista

Ferrokromin tuotanto Saksassa on yrityksen energiaintensiivisin prosessi, ja se edellyttää paljon sähköä kuluttavien sulatusuunien käyttöä. Tämä sijaintipaikka on erityisen riippuvainen Saksan sähkömarkkinoiden hinnoista futuuri- ja spot-markkinoilla. Sähkön hinnan vaihteluilla voi olla merkittävä vaikutus tuotantokustannuksiin ja kannattavuuteen. 

E2 Ympäristön saastuminen

Maaperän saastuminen

IRO:n luokittelu

Kuvaus

Todellinen kielteinen vaikutus

Mineraalien louhinnan aiheuttamat ympäristövahingot

Afarakin maanalainen kaivostoiminta ja rikastusjätteen varastointi maan pinnalle sekä sen tuotantoketjun alkupään toimittajien kaivostoiminta aiheuttavat pinnanmuodostuksen muutoksia, joilla on kielteinen vaikutus ekosysteemiin ja lähiyhteisöihin. 


Mahdollinen kielteinen vaikutus

Ympäristön pilaantuminen työ- ja toimintamateriaalien käytön vuoksi

Kaivinkoneiden ja pyöräkuormaajien kaltaisten työkoneiden käyttöön liittyy ympäristön saastumisen riski. Öljy- ja polttoainevuodot tai käyttönesteiden epäasianmukainen käsittely voivat aiheuttaa paikallista maaperän ja veden saastumista kohteissa.


Veden pilaantuminen

IRO:n luokittelu

Kuvaus

Mahdollinen kielteinen vaikutus

Pohjaveden pilaantuminen kaivosjätteiden varastoinnin vuoksi ("rikastusjätteet")

Vaikka Afarak ei käyttäisikään kemikaaleja, pohjaveden pilaantuminen voi johtua rikastusjätteen luonnollisista ainesosista tai fyysisistä vaikutuksista. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys riippuu suuresti jäämien luonnollisesta koostumuksesta ja varastointiolosuhteista.

Mahdollinen kielteinen vaikutus

Pintavesien pilaantuminen raaka-aineiden louhinnan vuoksi

Vaikka kohteiden välittömässä läheisyydessä ei ole pintavesiä, niihin voi kohdistua epäsuoria kielteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi raaka-aineiden kuljetus tai varastointi sadeveden avulla voi aiheuttaa saastumista tällaisissa vesistöissä. Pilaantunut pohjavesi voi päästä pintaan myös geologisten rakenteiden kautta.


Ilmansaasteet

IRO:n luokittelu

Kuvaus

Todellinen kielteinen vaikutus

Fossiilisten polttoaineiden polttamisesta liikenteessä aiheutuvat ilmansaasteet

Raaka-aineiden ja tuotetun ferrokromin  kuorma-autoilla ja laivoilla tapahtuvat kuljetukset aiheuttavat ilmansaasteita, joilla on kielteinen vaikutus työntekijöihin, paikalliseen väestöön ja tavarantoimittajiin kaikissa Afarakin toimipaikoissa.





E3 Vesi- ja merivarat

Vesi

IRO:n luokittelu

Kuvaus

Todellinen kielteinen vaikutus

Veden kulutus tuotantoprosessissa ja tavanomaisessa liiketoiminnassa

Kromimalmirikasteen ja ferrokromin tuottajana tarvitaan huomattavia määriä vettä, mikä voi johtaa paikallisten vesivarastojen pilaantumiseen tuotantolaitoksilla ja ympäröivissä yhteisöissä. Vettä käytetään myös yritystoiminnassa saniteettitilojen ja toimistorakennusten muodossa. 

Todellinen kielteinen vaikutus

Veden hyödyntäminen raaka-aineiden louhinnassa

Veden käyttö kromimalmin louhinnassa on huomattavaa, mikä voi aiheuttaa rasitusta paikallisille vesivarannoille. Tämä koskee kaikkien kaivospaikkojen (Turkki, Etelä-Afrikka ja Serbia) paikallista ympäristöä. 


E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat syyt

IRO:n luokittelu

Kuvaus

Todellinen kielteinen vaikutus

Luontotyyppien häviäminen alueiden sulkemisen vuoksi (esim. tuotantolaitokset, varastot)

Pintojen tiivistäminen aiheuttaa elinympäristöjen tuhoutumista ja vaikuttaa siten ekosysteemeihin. Tuotantolaitoksen pitkäaikaisesta olemassaolosta huolimatta kaikki laajennukset, nykyaikaistamiset tai toimintatapojen muutokset voivat johtaa maan sulkemiseen.

Mahdollinen kielteinen vaikutus

Kromimalmirikasteen louhinnasta aiheutuvat vesiekosysteemien häiriötekijät

Kromimalmirikasteen louhinnan yhteydessä syntyvät rikastejätteet ovat maailmanlaajuinen ongelma, sillä ne voivat olla haitallisia ympäristölle ja saastuttaa siten ympäröivää maaperää ja pohjavettä kaivosalueilla.


Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan

IRO:n luokittelu

Kuvaus

Todellinen kielteinen vaikutus

Ekosysteemien elinympäristöjen pirstoutuminen

Kaivosten rakentaminen ja toiminta pirstovat osaltaan elinympäristöjä. Afarakin kielteiset vaikutukset ovat tältä osin vähäiset, koska yhtiö toimii ainoastaan maanalaisissa kaivoksissa harvaan asutuilla alueilla.


E5 Resurssien hyödyntäminen ja kiertotalous

Resurssivirrat, mukaan lukien resurssien käyttö

IRO:n luokittelu

Kuvaus

Todellinen kielteinen vaikutus

Resurssien kulutus tuotannossa

ferrokromin valmistukseen tarvitaan suuria määriä kromimalmia, joka on rajallinen mineraalivaranto eikä sitä voida tuottaa uudelleen. Tuotannon aikana syntyy pieni määrä ferrokromia suhteessa sivutuotteena syntyvään "kuonaan". Afarak kuitenkin käsittelee syntyvän kuonan niin, että sitä voidaan käyttää kierrätettynä rakennusmateriaalina.

Todellinen myönteinen vaikutus

Resurssien säästäminen kestävien tuotantoprosessien avulla

Optimoimalla Afarakin prosessit kysyntää vastaaviksi voidaan kromimalmin ja energian kaltaisten rajallisten resurssien kulutusta vähentää mitattavasti.

Mahdollisuus

Alemmat materiaalikustannukset paremman resurssitehokkuuden ansiosta

Tuotantoprosessien tehokkuuden jatkuva lisääminen johtaa myönteisiin vaikutuksiin kestävyysketjussa. Tehokkuuden lisääminen voi johtaa sähkönkulutuksen vähenemiseen ja raaka-aineiden käytön optimointiin. Tämä voi alentaa Afarakin materiaalikustannuksia.

Mahdollisuus

Kiertotalouskonseptien toteuttaminen voi johtaa säästöihin ja uusiin tulonlähteisiin

Kiertotalouden edistäminen tarjoaa Afarakille mahdollisuuden paitsi saavuttaa taloudellisia hyötyjä säästämällä resursseja ja vähentämällä kustannuksia, myös täyttää ekologinen vastuunsa. Tämä vahvistaa kilpailukykyä, täyttää lainsäädännölliset vaatimukset ja luo luottamusta asiakkaiden ja sidosryhmien keskuudessa, jotka kiinnittävät entistä enemmän huomiota kestävään kehitykseen.

Riski

Riippuvuus markkinahinnoista

Riippuvuus kromimalmin ja ferrokromin markkinahinnoista on keskeinen riski. Vaikka Afarak toimittaa itse ferrokromin tuotannon tärkeimmän raaka-aineen (kromimalmin) ja vähentää siten riippuvuuttaan raaka-aineiden hinnoista, Afarakin omien tuotteiden (kromimalmin ja ferrokromin) markkinahintojen epävakaus on edelleen ratkaisevan tärkeää kannattavuuden ja kilpailukyvyn kannalta. 


Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset 


IRO:n luokittelu

Kuvaus

Riski

Tuotteille asetetut kasvavat vaatimukset (asiakkaiden ja sääntelyn) kestävyysnäkökohtien, kuten kierrätettävyyden, osalta edellyttävät huomattavia investointeja

Lisääntyvät kestävyysvaatimukset muodostavat taloudellisen riskin Afarakille, sillä ne edellyttävät huomattavia investointeja ja mukautuksia. Samalla on strategisesti välttämätöntä täyttää nämä vaatimukset, jotta voidaan säilyttää kilpailukyky pitkällä aikavälillä ja hyödyntää markkinamahdollisuuksia.



Jäte

IRO:n luokittelu

Kuvaus

Todellinen kielteinen vaikutus

Kaivosjätteen aiheuttamat ympäristövahingot (" Tailings" (jäännökset))

"Jäännökset ovat kromimalmirikasteen louhinnan väistämätön sivutuote. Kestävän jatkojalostuksen kannalta on järkevää, että nämä rikastushiekat jäävät kaivosalueille, kun taas vain rikaste kuljetetaan maailmalle jatkojalostusta varten. Tämä vähentää kuljetettavien materiaalien määrää, mikä on sekä taloudellisesti että ekologisesti edullista. Vaikka rikastusjätteet eivät aiheuta suoraa ympäristön saastumista, ne aiheuttavat ympäristövahinkoja, koska ne muuttavat maisemaa ja valtaavat pysyvästi laajoja alueita.


S1 Oma henkilöstö

Työolot

IRO:n luokittelu

Kuvaus

Todellinen kielteinen vaikutus

Työmenetelmästä/olosuhteista johtuvat terveyshaitat

Työmenetelmistä tai -olosuhteista johtuvat terveyshaitat voivat vaihdella pienistä vammoista, kuten viilloista, vakaviin, elämää muuttaviin vammoihin tai kuolemaan. Loukkaantumisriski riippuu suuresti Afarakissa suoritettavista erityisistä työtehtävistä.

Todellinen kielteinen vaikutus

Työtapaturmista ja työmatkalla sattuneista tapaturmista johtuvat terveysriskit

Työ- ja työmatkatapaturmien terveysriskit vaihtelevat sijainnin mukaan, ja suurin osa työntekijöistä työskentelee alueilla, joilla tapaturmariski on keskisuuri tai suuri.  

Todellinen kielteinen vaikutus

Sananvapauden rajoittaminen

Afarakin toimipaikkojen oikeudelliset reunaehdot vaihtelevat huomattavasti erityisesti EU:n toimipaikkojen ja Turkin ja Etelä-Afrikan kaltaisten maiden välillä. Vaikka EU:n lainsäädäntökehys tarjoaa paremman sananvapauden suojan, Afarak pyrkii tarjoamaan työntekijöille kaikissa toimipaikoissa mahdollisuuden sanoa mielipiteensä paikallisten lakien mukaisesti ja ottamaan heidän huolensa vakavasti.

Mahdollisuus

Korkeampi tuottavuus ja alhaisempi vaihtuvuus positiivisen työympäristön ansiosta (oikeudenmukaiset työolot jne.)

Myönteinen työympäristö on Afarakille merkittävä mahdollisuus, sillä se lisää sekä tuottavuutta että työntekijöiden uskollisuutta. Oikeudenmukaiset työolot, kunnioittava yhteistyö ja kehittymismahdollisuudet tekevät yrityksestä kilpailukykyisemmän ja houkuttelevamman pitkällä aikavälillä - sekä nykyisille että tuleville työntekijöille.

Mahdollisuus

Houkuttelevien työolojen ja etuuksien ansiosta hyvät osaajat ovat paremmin saatavilla

Houkuttelevat työolot ja -edut antavat Afarakille mahdollisuuden houkutella ja pitää parhaat osaajat palveluksessaan pitkällä aikavälillä. Tämä ei ainoastaan vahvista yrityksen kilpailukykyä, vaan edistää myös innovaatiokykyä, työntekijöiden tyytyväisyyttä ja myönteistä brändimielikuvaa. Kohdennettujen toimenpiteiden avulla Afarak voi edelleen vahvistaa asemaansa alan parhaana työnantajana.



Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

IRO:n luokittelu

Kuvaus

Todellinen kielteinen vaikutus

Jatkokehitysmahdollisuuksien puute

Noin puolet Afarakin työntekijöistä työskentelee puolipätevissä ammateissa, jotka tarjoavat vain rajalliset mahdollisuudet kehittyä. Tämä tilanne voi vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja pitkäaikaiseen lojaalisuuteen. Vaikka ammattitaidottomien ammattien luonne edellyttää usein vain vähän lisäkoulutusta, yritys on sitoutunut luomaan vaihtoehtoisia lähestymistapoja tarjotakseen myös näille työntekijöille tulevaisuudennäkymiä.

Todellinen myönteinen vaikutus

Koulutuksen ja jatkokoulutuksen edistäminen

Koulutuksen ja täydennyskoulutuksen edistämisellä on jatkuvasti myönteinen vaikutus työntekijöiden motivaatioon, lojaalisuuteen ja ammatilliseen kehitykseen, vaikka peruskoulutusohjelmien (kuten ensiapukoulutuksen tai johtamisvastuuseen liittyvän rotaatiomallin) tarjoamat kehittymismahdollisuudet ovatkin rajalliset. Se auttaa vahvistamaan operatiivista tehokkuutta ja yrityksen imagoa ja samalla noudattamaan eettisten sääntöjen periaatteita. Tällä tavoin Afarak luo kestävää ja työntekijäkeskeistä yrityskulttuuria.

Mahdollisuus

Tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisääminen investoimalla koulutusohjelmiin

Koulutusohjelmiin investoiminen on Afarakille strateginen mahdollisuus lisätä työvoimansa tuottavuutta ja varmistaa kilpailukykynsä maailmanmarkkinoilla. Hyvin koulutetut työntekijät, jotka pystyvät vastaamaan alan vaatimuksiin, edistävät paitsi tehokkuutta myös konsernin innovatiivisuutta ja pitkän aikavälin kestävyyttä.



Muut työhön liittyvät oikeudet

IRO:n luokittelu

Kuvaus

Mahdollinen kielteinen vaikutus

Henkilökohtaisten oikeuksien loukkaaminen työntekijän tietojen katoamisen (valvonnan) vuoksi

Henkilökohtaisten oikeuksien loukkaamisella työntekijöiden tietojen katoamisen vuoksi voi olla vakavia seurauksia asianomaisille, yritykselle ja yhteiskunnalle. Kaikki toimipaikat ovat vastuussa omien tietojensa suojaamisesta, ja niihin sovelletaan paikallisia tietosuojasäännöksiä, jotka ovat samankaltaisia kuin yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) periaatteet. 

Mahdollinen kielteinen vaikutus

Työntekijöiden turvallisuus kaivosten nykyisten sijaintipaikkojen vuoksi

Geopoliittiset epävarmuustekijät voivat vaikuttaa työntekijöiden turvallisuuteen. Vaikka paikalliset työntekijät ovat sopeutuneet paremmin paikallisiin olosuhteisiin, riski siitä, että maailmanlaajuiset kauppakiistat ja energiapolitiikka vaikuttavat heihin, on edelleen olemassa.

Riski

Lisääntyneet rekrytointi-/työntekijäkustannukset, jotka johtuvat ammattitaitoisen työvoiman puutteesta ja kovasta kilpailusta pätevistä työntekijöistä

Yleinen työvoimapula ei koske ainoastaan päteviä asiantuntijoita vaan myös vähän koulutettuja työntekijöitä. Tämä on huomattava riski Afarakille, sillä toimintaprosessien varmistaminen edellyttää sekä erikoistuneita ammattitaitoisia työntekijöitä että riittävästi harjoittelijoita. Lisääntyvä työvoimapula ja työntekijöiden kasvavat vaatimukset työ- ja yksityiselämän tasapainosta ja lisäeduista johtavat rekrytointi- ja palkkakustannusten sekä työntekijöiden sitouttamistoimenpiteiden huomattavaan kasvuun.




S3 Yhteisöt, joita asia koskee

Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet

IRO:n luokittelu

Kuvaus

Todellinen kielteinen vaikutus

Purkamisesta aiheutuva terveyshaitta naapuriasukkaiden terveydelle

Kromimalmin louhintaan voi yleensä liittyä terveys- ja ympäristövaikutuksia, kuten ilmansaasteita tai melupäästöjä. Sivustomme sijaitsevat kuitenkin asumattomilla alueilla, ja niiden toimintaan sovelletaan tiukkoja lakisääteisiä vaatimuksia.

Mahdollinen kielteinen vaikutus

Tuotantoprosessin aiheuttamat terveyshaitat naapureille

Ferrokromin tuotantoprosessi voi teoriassa vahingoittaa asukkaiden terveyttä ilmansaasteiden ja melusaasteen vuoksi, mikä voi johtaa hengityselinsairauksiin, stressiin ja unihäiriöihin. Afarakin tuotantolaitoksessa noudatetaan tiukkoja ympäristömääräyksiä, käytetään nykyaikaista päästöjen valvontatekniikkaa ja tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisyhteisöjen kanssa paikallisten asukkaiden suojelun varmistamiseksi. Saksassa on erityisen korkeat ympäristönsuojelu- ja työturvallisuusstandardit, jotka auttavat minimoimaan terveysriskit.

Todellinen kielteinen vaikutus

Asukkaille aiheutuva melu-, valo-, pöly- ja hajuhaitat, jotka johtuvat purkamisprosessista

Kromimalmin louhinta maanalaisissa kaivoksissa aiheuttaa melua, valoa, pölyä ja hajupäästöjä, jotka aiheuttavat psykososiaalista stressiä. Koska kaivokset sijaitsevat syrjäseuduilla, niistä kärsivät lähinnä ne työntekijät, jotka asuvat työmaalla työvuorojensa aikana ja palaavat kotiin vasta sen jälkeen. Haitta riippuu kaivostyypistä. Jos haittoja ilmenee, on lähes mahdotonta saada aikaan parannusta, koska vaihtoehtoista kaivospaikkaa on vaikea löytää.

Todellinen kielteinen vaikutus

Tuotantoprosessista aiheutuva melu-, valo-, pöly- ja hajuhaitta asukkaille

Ferrokromin tuotantoprosessi aiheuttaa melu-, valo-, pöly- ja hajupäästöjä, jotka voivat aiheuttaa psykososiaalista stressiä. Vaikutukset riippuvat käytetystä tekniikasta. Sivusto tekee tiivistä yhteistyötä paikallisen piirihallinnon kanssa haittojen minimoimiseksi. Tuotantopaikka ja sitä ympäröivä alue kärsivät erityisen paljon. Vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja niitä on vaikea muuttaa.

Todellinen kielteinen vaikutus

Maankäytön muutoksesta aiheutuvat kielteiset vaikutukset asianomaisiin yhteisöihin

Kaivostoiminnan aiheuttamat maankäytön muutokset aiheuttavat ristiriitoja nykyisten käyttötarkoitusten kanssa. Koska Afarakin maanalainen kaivostoiminta tapahtuu harvaan asutuilla alueilla, maankäytön muutos on minimaalinen, ja se vaikuttaa vain pieneen maantieteelliseen alueeseen kaivosten vaikutusalueella. Kromimalmin louhinnan kielteisiä vaikutuksia ei useimmiten voida välttää, mutta ne voidaan osittain kumota, jos pitkän aikavälin huomattavia ponnisteluja toteutetaan.


G1 Yrityspolitiikka

Toimittajasuhteiden hallinta, mukaan lukien maksukäytännöt

IRO:n luokittelu

Kuvaus

Todellinen myönteinen vaikutus

Reilujen toiminta- ja liiketoimintatapojen edistäminen toimittajien keskuudessa 

Reilujen toiminta- ja liiketoimintakäytäntöjen edistäminen tavarantoimittajien keskuudessa on ratkaisevan tärkeää eettisten standardien varmistamiseksi, kestävän kehityksen edistämiseksi ja riskien minimoimiseksi. Toimittajien eettisissä säännöissä ja käytännesäännöissä (SCoC) esitetään selkeät periaatteet, joita toimittajilta odotetaan, mukaan lukien tunnustettujen oikeudellisten ja eettisten normien noudattaminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ympäristönsuojelu. Tämä edistää pitkän aikavälin arvon luomista yritykselle ja sen sidosryhmille.

Mahdollisuus

Rahoitusmarkkinoille pääsyn optimointi avoimen kestävyysraportoinnin avulla

Ensimmäisen CSRD-vaatimusten mukaisen kestävän kehityksen raportin laatiminen tarjoaa Afarakille merkittävän mahdollisuuden parantaa sen pääsyä rahoitusmarkkinoille. ESG-kriteerien merkitys sijoittajille ja pääomantarjoajille kasvaa, joten kestävyysraportoinnin avoimuudesta on tulossa ratkaiseva tekijä yrityksen arvonmäärityksessä. Samalla raportti luo perustan pitkän aikavälin strategiselle keskittymiselle kestävään kasvuun.


Poliittinen sitoutuminen

IRO:n luokittelu

Kuvaus

Todellinen myönteinen vaikutus

Poliittisten päättäjien tukeminen käyttäjä- ja yritysystävällisten lakien ja asetusten kehittämisessä

Poliittinen tuki käyttäjä- ja yritysystävällisten lakien ja asetusten kehittämiselle on ratkaisevan tärkeää talouden kukoistuksen ja kansalaisten tyytyväisyyden kannalta. Tukea annetaan epäsuorasti Afarakin jäsenyyden kautta kattojärjestöissä, kuten International Chromium Development Associationissa (ICDA). Tällä on myönteinen vaikutus yhteiskunnan eri osa-alueisiin, kuten työvoimaan, alueelliseen talouskehitykseen, teknologiseen innovointiin, tutkimukseen, ympäristönsuojeluun, kestävyyteen ja maailmanlaajuisiin kauppasuhteisiin.

Todellinen myönteinen vaikutus

Yhteisen hyvän tukeminen ja edistäminen

Yhteisen hyvän tukeminen ja edistäminen auttaa luomaan oikeudenmukaisemman, vakaamman ja kestävämmän yhteiskunnan. Etelä-Afrikassa Afarak tukee paikallisia yhteisöjä sosiaali- ja koulutusapuohjelmilla ja on aiemmin tukenut niiden infrastruktuuritarpeita. Afarak tekee kaikissa toimipaikoissa tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, edistää niiden kehitystä ja tarjoaa Saksassa ferrokromin valmistuksen kierrätettyä sivutuotetta paikalliseen tienrakennukseen.


Yrityskulttuuri

IRO:n luokittelu

Kuvaus

Todellinen myönteinen vaikutus

Hyvinvointi ja mielenterveys arvostavan, kannustavan ja ihmiskeskeisen ammatillisen vuorovaikutuksen ansiosta

Arvostava ja kannustava ammatillinen vuorovaikutus edistää työntekijöiden hyvinvointia ja mielenterveyttä, mikä lisää tuottavuutta ja vähentää henkilöstön vaihtuvuutta. Henkilöstöhallinnon toimenpiteet, kuten säännölliset henkilöstökyselyt ja tuki terveysongelmiin, kuten Etelä-Afrikan HIV/AIDS-ongelmiin, auttavat varmistamaan hyvinvoinnin. Afarakin tavoitteena on toteuttaa nollavauriopolitiikka kaikissa yrityksissä.



Vastaus tärkeimpiin ympäristöä, sosiaaliasioita ja omistajaohjausta koskeviin sisäisiin tarkastusmenettelyihin


Ympäristö

Afarak tunnustaa ympäristönsuojelun perustavanlaatuisen merkityksen erityisesti raaka-ainealalla. Tytäryhtiöt osallistuvat jo nyt tiiviisti vesi- ja jätehuollon parantamiseen tähtäävien ohjelmien käyttöönottoon. Samalla ne pyrkivät vähentämään päästöjä. Afarak on aloittanut tiedonkeruuprosessien käyttöönoton, jonka avulla konserni voi asettaa vertailuarvoja ja kehittää realistisia pitkän aikavälin tavoitteita suorituskyvyn parantamisen mittaamiseksi. Lisäksi konserni laajensi LCA-analyysia raportointikaudella 2024 siten, että se kattaa kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi myös muut ympäristön kannalta merkitykselliset tekijät, kuten vedenkulutuksen, resurssien käytön ja jätteet.


Sosiaaliset asiat

Afarak noudattaa nollavauriopolitiikkaa ja pyrkii luomaan turvallisen ja terveellisen työympäristön kaikille työntekijöille ja urakoitsijoille. Säännölliset terveys- ja turvallisuuskomiteat koordinoivat konsernin toimintaa ja käsittelevät sosiaalisia, ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä näkökohtia. Afarak parantaa työoloja tarjoamalla turvallisen ympäristön ja puuttumalla keskeisiin terveysongelmiin, kuten hiv/aidsiin Etelä-Afrikassa. Turvallisuuden ohella työntekijöiden terveys on Afarakin tärkein prioriteetti. Tarjoamalla terveyshyötyjä yritys edistää työntekijöidensä hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Työntekijöihin kohdistuvia riskejä arvioidaan, seurataan ja valvotaan tuotantolaitoksissa. Niillä hyvin erilaisilla kansallisilla markkinoilla, joilla Afarak toimii, operatiivinen johtaminen ja kestävän kehityksen hallinta ovat ensisijaisesti kansallisten toimitusjohtajien vastuulla, sillä heillä on parhaat edellytykset ottaa huomioon kansallinen lainsäädäntö ja kulttuuriset erityispiirteet.


Yritysjohto

Afarak sitoutuu itse ja tavarantoimittajansa korkeimpiin eettisiin normeihin eettisten sääntöjen ja muiden ohjeiden avulla täyttääkseen sidosryhmien - kuten työntekijöiden, asiakkaiden, osakkeenomistajien ja valvontaviranomaisten - odotukset. Yhtiöllä on myös tiukat ihmisoikeuksia sekä lahjonnan ja korruption torjuntaa koskevat ohjeet. Suorien yhteyksien ansiosta Afarak voi luottaa henkilökohtaisiin yhteyshenkilöihin, koska se on suorassa yhteydessä toimittajiin ja toimittajien hallinnointi on hajautettu kuhunkin toimipisteeseen. Afarak edistää aktiivisesti alan etuja olemalla jäsenenä EUROALLIAGE:ssa (Euroopan rautaseosten tuottajien liitto) ja ICDA:ssa.


Vaikutusten sisällyttäminen yritysstrategiaan


Konsernin strategian tavoitteena on varmistaa liiketoimintamallinsa kestävyys ja kestävyys parantamalla ympäristöllisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia.  LCA-analyysin ja tulevaisuuden skenaarioanalyysien tuloksia käytetään järjestelmällisesti strategisen suunnittelun jatkuvaan optimointiin ja liiketoimintamallin keskeisten vaikutusten kohdennettuun käsittelyyn. Afarak pyrkii näin ollen sisällyttämään havainnot kattavasti yritysstrategiaansa, jotta se voi puuttua ennakoivasti paitsi ilmastoon liittyviin myös muihin ympäristöhaasteisiin.


Ekologisten näkökohtien huomioon ottaminen

Afarakin strategisen lähestymistavan tavoitteena on edistää energiaintensiivisiä mutta resurssitehokkaita tuotantoprosesseja. Luonnonvarojen käyttö, erityisesti kromimalmin louhinta, vaikuttaa suoraan rajallisten luonnonvarojen saatavuuteen ja voi johtaa vesipulaan ja ympäristöongelmiin, jos prosessit ovat tehottomia.

Afarak vastaa tähän laajennetulla LCA:lla, joka toteutettiin raportointikaudella 2024. Kun ensimmäinen analyysi oli saatu päätökseen EWW:n sulattamossa Saksassa, LCA-analyysi laajennettiin raportointikauden aikana koskemaan muitakin toimipaikkoja. Tämä merkitsee merkittävää edistystä liiketoimintamallin ympäristövaikutusten arvioinnissa. Arviointiin sisältyvät ilmastonsuojelutoimenpiteiden lisäksi myös vedenkulutus, raaka-aineiden kulutus ja jätteet. Tämä laajentaa konsernin strategiaa siten, että ympäristövaikutuksia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti.


Sosiaalisten näkökohtien sisällyttäminen

Ekologisten vaikutusten lisäksi Afarakin yritysstrategiassa otetaan huomioon myös sosiaaliset näkökohdat, kuten oikeudenmukaisten työolojen ja työturvallisuuden varmistaminen sekä ammattitaitoisten asiantuntijoiden pitkäaikainen sitouttaminen houkuttelevien työolojen avulla. 


Yritysstrategian ja liiketoimintamallin kestävyys


Afarakin strategian ja liiketoimintamallin kestävyys olennaisten vaikutusten ja riskien edessä perustuu konsernin kykyyn hallita ennakoivasti ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä haasteita:


Näiden toimenpiteiden yhdistelmällä varmistetaan, että liiketoimintamalli reagoi joustavasti ekologisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin, jotta teknologisten innovaatioiden tai uusien markkinoiden kehittymisen kaltaisia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää kohdennetusti. Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa vahvistaa Afarakin kykyä selviytyä nykyisistä ja tulevista haasteista.


Odotetun vaikutuksen lähteet


Afarakin omaan toimintaan kuuluu kromimalmin louhinta, raaka-aineiden jalostus ja ferrokromituotteiden valmistus. Näillä prosesseilla on suoria vaikutuksia esimerkiksi maantieteellisiin ominaisuuksiin, infrastruktuuriin tai kasvihuonekaasupäästöihin. Liiketoimintasuhteiden välillisiä vaikutuksia syntyy sekä tuotantoketjun alkupään että loppupään arvoketjussa, esimerkiksi ulkoisten raaka-aineiden hankinnassa tai kromimalmin jatkojalostuksessa. Vaikutuksiin kuuluvat suuri energiankulutus, liikenteen päästöt ja epäsuora ympäristön pilaantuminen.

Yhdistämällä suoran vastuun strategiseen yhteistyöhön koko arvoketjussa konserni pyrkii minimoimaan ympäristö- ja sosiaaliset vaikutuksensa kaikilla aloilla. Tämä kaksitahoinen lähestymistapa mahdollistaa koko arvoketjun kattavan arvioinnin ja optimoinnin.


Tärkeimpien IRO:iden taloudelliset vaikutukset


Afarak käyttää siirtymäaikaa tiedonantovaatimuksen ESRS 2 SBM-3 kappaleen 48 kohdan e osalta, koska tarvittavia analyysejä ja arviointeja ei ole vielä saatu täysin valmiiksi kuluvalla raportointikaudella. Tuleviin kertomuksiin sisällytetään nämä tiedot, kun asiaa koskevat arvioinnit on saatu valmiiksi.


IRO-1:  Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet


Toukokuussa 2024 Afarakin vastuullisuusjohtajat ja konsultointikumppani aloittivat kestävän kehityksen raportin valmistelun DWA:n avulla. 


Lähtökohtana oli vaikutustenarviointi, jonka kestävyysryhmä teki yhdessä asianomaisten osastojen kanssa. Konsernin kannalta sopivia vaikutuksia ja kestävään kehitykseen liittyviä aiheita etsittiin yleisen Internet-hakujen perusteella ja arvioitiin. Afarakin osastoihin kuuluivat CMT, ESG-tiimi, henkilöstöhallinto, lähetysten hallinta, hankintojen hallinta, kaupallinen hallinta ja tuotannon hallinta.


Afarakin liiketoiminnasta pyrittiin saamaan mahdollisimman kattava kuva, mukaan lukien liikesuhteet koko arvoketjussa. Myös johto ja erityisosastojen työntekijät otettiin mukaan tähän prosessiin. Jotta otettaisiin huomioon tärkeimpien sidosryhmien näkökulma niiden kestävään kehitykseen liittyvien huolenaiheiden osalta, käytettiin ESRS:n mukaisia sijaissidosryhmiä, eikä sidosryhmiä otettu suoraan mukaan olennaisuusanalyysiin. Sidosryhmien tiedossa olevat intressit ja huolenaiheet sisällytettiin IRO-kokoelmaan. ESRS:n mukaisesti arvioitiin todellisten vaikutusten vakavuus (vaikutuksen aste, laajuus ja peruuttamattomuus myönteisissä vaikutuksissa, asteikolla 1-5 (1 = erittäin vähäinen/minimaalinen/lyhytaikainen, 5 = erittäin suuri/täydellinen/peruuttamaton)) sekä mahdollisten vaikutusten esiintymistodennäköisyys asteikolla 1-5 (1 = erittäin epätodennäköinen, 5 = erittäin todennäköinen). 


Sen jälkeen, kun oli määritelty ne aiheet, joihin Afarakilla on yrityksenä merkittävä vaikutusvalta (vaikutusten arviointi), yksilöitiin taloudelliset riskit ja mahdollisuudet, jotka voivat aiheutua näistä myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista tai riippuvuudesta resursseista (taloudellinen arviointi). Näitä kestävään kehitykseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia täydennettiin sitten riskeillä, jotka oli jo tunnistettu hallituksen raportissa vuodesta 2023 alkaen. Tunnistamisen suoritti pääasiassa kestävyysryhmä. Mahdollisuuksia ja riskejä arvioitiin sen jälkeen esiintymistodennäköisyyden (asteikolla 1 (erittäin epätodennäköinen tai hyvin pieni) - 10 (varma tai täysi) ja mahdollisen taloudellisen laajuuden (asteikolla 1 (< 10 000 euroa tai hyvin pieni) - 10 (> 50 miljoonaa euroa tai täysi) mukaan lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.


Tärkeimmät IRO:t määritettiin tämän arvioinnin perusteella käyttäen kynnysarvoja. Sisäiset riskinarviointiryhmät osoitettiin ESRS:ään ankkuroituihin kestävän kehityksen aiheisiin alateematasolla (ks. ESRS 1 AR 16). 


Lopuksi tehtiin vertailu ESRS:n yleiseen aihepiirikatsaukseen (ks. ESRS 1 AR16) sen varmistamiseksi, että kaikki ESRS:n kannalta merkitykselliset kestävyysnäkökohdat otettiin huomioon analyysissä. Lisäykset sisällytettiin kaksinkertaiseen olennaisuusanalyysiin edellä kuvatun menettelyn mukaisesti.


ESRS 1 AR 16 -standardin mukainen kestävään kehitykseen liittyvä aihe luokiteltiin kokonaisuudessaan olennaiseksi, jos sen osalta havaittiin olennainen vaikutus, olennainen riski tai olennainen mahdollisuus.


Asiantuntijaosastojen kehittämä menettely ja DWA:n tulokset esiteltiin ESG-ryhmälle työpajassa, jota tukivat yrityksen johtoryhmän jäsenet. Osana tätä työpajaa tarkasteltiin kestävään kehitykseen liittyvien aiheiden luokittelua olennaisiin ja epäolennaisiin aiheisiin strategisesta näkökulmasta ja arvioitiin niiden taustalla olevia vaikutuksia, mahdollisuuksia ja riskejä. Kestävän kehityksen täysimittaisuus tarkistettiin myös ESRS 1 AR 16 -standardin mukaisesti. Työpajan tuloksena laadittiin lopullinen luettelo olennaisista kestävään kehitykseen liittyvistä aiheista raportoinnin perustaksi.


Koska tämä on Afarakin ensimmäinen ESRS:n mukainen raportointi, IRO:iden tunnistamis-, mittaamis- ja hallinnointiprosessissa ei ole tähän mennessä tapahtunut muutoksia edelliseen raportointikauteen verrattuna. Näin ollen tällä hetkellä ei ole saatavilla tietoa siitä, milloin menettelyä viimeksi muutettiin tai milloin olennaisuusarviointiin tehdään tulevaisuudessa tarkistuksia. 


Tästä lähtien DWA-prosessi toteutetaan vuosittain, ja Afarakin asiaankuuluvien toimintojen asiantuntijat vaihtavat keskenään tietoja. Tähän kuuluu myös ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien todellisten vaikutusten jatkuva seuranta ja seuranta. 


Alkuvaiheen prosessissa Afarak tarkasteli kaikkia toimintoja ja liikesuhteita rajoituksetta ja otti huomioon sekä oman liiketoimintansa että liikesuhteidensa vaikutukset.


Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista, arviointia ja hallintaa koskevia prosesseja ei ole vielä sisällytetty yleiseen riskienhallintaprosessiin.


ESRS 2 IRO-1 - E1: Kuvaus menettelyistä merkittävien ilmastovaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi


Ilmastoon liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin ja arvioitiin osana ESRS 2 IRO-1:ssä kuvattua kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin yleistä prosessia. Erityiset ilmastoon liittyvät tekijät, kuten fyysiset ilmastoriskit, sääntelyn kehitys, energiankulutus sekä markkina- ja maineriskit, huomioitiin.


ESRS 2 IRO-1 - E2: Kuvaus menettelyistä ympäristön saastumiseen liittyvien merkittävien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi


Ympäristön saastumiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin ja arvioitiin ESRS 2 IRO-1:ssä kuvatun kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin menettelyn mukaisesti. Tutkimuksessa analysoitiin, missä määrin Afarakin liiketoiminta edistää tai ehkäisee ympäristön saastumista. Päästöt ilmaan, veteen ja maaperään arvioitiin.


ESRS 2 IRO-1 - E3: Kuvaus menettelyistä vesi- ja merivaroihin liittyvien merkittävien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi


Vesi- ja merivaroihin kohdistuvien vaikutusten arviointi perustui myös ESRS 2 IRO-1:n kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin yleiseen menetelmään, ja siinä keskityttiin erityisesti vedenkulutukseen, vesistressistä mahdollisesti aiheutuviin riskeihin ja toimenpiteisiin kielteisten vaikutusten vähentämiseksi.


ESRS 2 IRO-1 - E5: Menettelyjen kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien merkittävien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi.


Resurssien käytön ja kiertotalouden analyysi suoritettiin ESRS 2 IRO-1:n yleisen menettelyn mukaisesti käyttäen kaksinkertaista olennaisuusanalyysia. Keskeisiä näkökohtia olivat omasta arvonluonnistamme peräisin olevien materiaalien tehokas hyödyntäminen, ulkoisesta arvonluonnista peräisin olevien paikallisten resurssien tulo, resurssien kulutus tuotannossa ja tuotteidemme kestävyys.



IRO-2:  ESRS:ään sisältyvät julkistamisvaatimukset, jotka sisältyvät yrityksen kestävän kehityksen ilmoitukseen


Luettelo tässä kestävän kehityksen raportissa käsitellyistä tiedonantovaatimuksista on tämän raportin alussa sivulla 1. 


Luettelo muusta EU:n lainsäädännöstä peräisin olevista tiedoista:

Alla olevassa taulukossa on kaikki ESRS 2:n ja muista EU:n lainsäädännöstä, kuten kestävän rahoituksen tiedonantoasetuksesta (SFDR), pilarista 3 (S3), vertailuarvoasetuksesta (BV) ja EU:n ilmastolainsäädännöstä (EUKG), saadut tiedot, jotka on lueteltu ESRS 2:n liitteessä B. Luettelossa ilmoitetaan, mistä kohdista tiedot löytyvät täältä Afarakin raportista ja mitkä kohdat luokiteltiin "ei ole olennaisia", "ei määritetty vaiheittaisen käyttöönoton sääntelyn käyttämiseksi" ja "ei määritetty siirtymäkauden käyttämiseksi". Siirtymäkaudella tarkoitetaan koko standardin väliaikaista keskeyttämistä, kun taas vaiheittaista käyttöönottoa koskevat määräykset koskevat sovellettavan standardin yksittäisiälnen tietopisteitä, jotka otetaan käyttöön asteittain. 


Pakollinen ilmoittaminen

Liitännäinen datapiste


EU:n lainsäädäntö

Sivujen lukumäärä

ESRS 2 GOV-1

21 (d)

Sukupuolten monimuotoisuus johto- ja valvontaelimissä

SFDR/BV

S. 10

ESRS 2 GOV-1

21 (e)

Riippumattomien hallintoelimen jäsenten osuus prosentteina

BV

S. 10

ESRS 2 GOV-4

30

Asianmukaista huolellisuutta koskeva julistus

SFDR

S. 16-17

ESRS 2 SBM-1

40 d) i

Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan

SFDR/S3/BV

S. 23

ESRS 2 SBM-1

40 d) ii

Osallistuminen kemikaalien valmistukseen liittyvään toimintaan

SFDR/BV

S. 23

ESRS 2 SBM-1

40 d) iii

Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan

SFDR/BV

S. 23

ESRS 2 SBM-1

40 d) iv

Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan

BV

Ei oleellinen

ESRS E1-1

14

Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä

EUKG

Ei määritetty, koska käytetään vaiheittaista ohjausta

ESRS E1-1

16 (g)

Yritykset, jotka on vapautettu Pariisin sopimuksen mukaisista vertailuarvoista

S3/BV

Ei oleellinen

ESRS E1-4

34

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet

SFDR/S3/BV

Ei määritetty, koska käytetään vaiheittaista ohjausta


ESRS E1-5

38

Fossiilisten polttoaineiden energiankulutus energialähteittäin (vain ilmastointensiiviset sektorit)

SFDR

S. 64

ESRS E1-5

37

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

SFDR

S. 64

ESRS E1-5

40-43

Ilmastointensiivisten alojen toimintaan liittyvä energiaintensiteetti

SFDR

S. 59

ESRS E1-6

44

Kasvihuonekaasupäästöjen bruttopäästöt luokissa Laajuus 1, 2 ja 3 ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä

SFDR/S3/BV

S. 65

ESRS E1-6

53-55

Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti

SFDR/S3/BV

S. 68

ESRS E1-7

56

Kasvihuonekaasujen ja hiilidioksidin poiston sertifikaatit

EUKG

Ei oleellinen

ESRS E1-9

66

Viitearvosalkun riskiasema ilmastoon liittyviä fyysisiä riskejä vastaan

BV

Ei määritetty, koska käytetään vaiheittaista ohjausta

ESRS E1-9

66 a); 66 c)

Rahamäärien jakautuminen akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan; 

Merkittävän fyysisen riskin sisältävän merkittävän omaisuuden sijainti

S3

Ei määritetty, koska käytetään vaiheittaista ohjausta

ESRS E1-9

67 (c)

Kiinteistöjen kirjanpitoarvon jakautuminen energiatehokkuusluokittain

S3

Ei määritetty, koska käytetään vaiheittaista ohjausta

ESRS E1-9

69

Salkun altistumisaste ilmastoon liittyville mahdollisuuksille

BV

Ei määritetty, koska käytetään vaiheittaista ohjausta

ESRS E2-4

28

Kunkin E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteessä II luetellun epäpuhtauden ilmaan, veteen ja maaperään päästetyn määrän

SFDR

Sivu 75

ESRS E3-1

9

Vesi- ja merivarat

SFDR

Sivu 78

ESRS E3-1

13

Erityiskonsepti

SFDR

Ei oleellinen

ESRS E3-1

14

Kestävät valtameret ja meret

SFDR

Ei oleellinen

ESRS E3-4

28 (c)

Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä

SFDR

S. 81

ESRS E3-4

29

Veden kokonaiskulutus metreinäoman toiminnan nettotuloja kohti

SFDR

S. 82

ESRS 2 SBM-3 E4

16 a) i

Toiminta, jolla on kielteinen vaikutus biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin

SFDR

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS 2 SBM-3 E4

16 (b)

Maan huonontuminen, aavikoituminen tai maaperän sulkeminen

SFDR

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS 2 SBM-3 E4

16 (c)

Uhanalaiset lajit

SFDR

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS E4-2

24 (b)

Kestävät käytännöt tai käsitteet maankäytön ja maatalouden alalla.

SFDR

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS E4-2

24 (c)

Kestävät prosessit tai käsitteet valtamerten/merien alalla.

SFDR

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS E4-2

24 (d)

Metsäkadon torjuntaa koskevat käsitteet

SFDR

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS E5-5

37 (d)

Kierrättämätön jäte

SFDR

S. 90

ESRS E5-5

39

Vaaralliset ja radioaktiiviset jätteet

SFDR

S. 90

ESRS 2 SBM-3 S1

14 (f)

Pakkotyön riski

SFDR

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS 2 SBM-3 S1

14 (g)

Lapsityövoiman käytön riski

SFDR

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS S1-1

20

Ihmisoikeuspolitiikkaa koskevat sitoumukset

SFDR

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS S1-1

21

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n perussopimusten 1-8 soveltamisalaan kuuluviin kysymyksiin liittyvät due diligence -vaatimukset

BV

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS S1-1

22

Ihmiskaupan vastaiset menettelyt ja toimenpiteet

SFDR

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS S1-1

23

Työtapaturmien ehkäisyn käsite tai hallintajärjestelmä

SFDR

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS S1-3

32 (c)

Valitusten käsittely

SFDR

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS S1-14

88 b), c) 

Kuolemantapausten määrä sekä työtapaturmien määrä ja osuus

SFDR/BV

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS S1-14

88 (e)

Loukkaantumisen, tapaturman, kuoleman tai sairauden vuoksi menetettyjen päivien määrä

SFDR

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS S1-16

97 (a)

Korjaamaton sukupuolten välinen palkkaero

SFDR/BV

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS S1-16

97 (b)

Johtoelinten jäsenten liialliset palkkiot

SFDR

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS S1-17

103 (a)

Syrjintätapaukset

SFDR

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS S1-17

104 (a)

Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien Yhdistyneiden Kansakuntien ohjaavien periaatteiden ja OECD:n suuntaviivojen noudattamatta jättäminen

SFDR/BV

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS 2 SBM-3 S2

11 (b)

Merkittävä lapsityövoiman tai pakkotyön riski arvoketjussa

SFDR

Ei oleellinen

ESRS S2-1

17

Ihmisoikeuspolitiikkaa koskevat sitoumukset

SFDR

Ei oleellinen

ESRS S2-1

18

Työvoimaan liittyvät käsitteet arvoketjussa

SFDR

Ei oleellinen

ESRS S2-1

19

Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien Yhdistyneiden Kansakuntien ohjaavien periaatteiden ja OECD:n suuntaviivojen noudattamatta jättäminen

SFDR/BV

Ei oleellinen

ESRS S2-1

19

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n perussopimusten 1-8 soveltamisalaan kuuluviin kysymyksiin liittyvät due diligence -vaatimukset

BV

Ei oleellinen

ESRS S2-4

36

Ihmisoikeuksiin liittyvät ongelmat ja tapaukset arvoketjun alkupäässä ja loppupäässä

SFDR

Ei oleellinen

ESRS S3-1

16

Ihmisoikeuksia koskevat sitoumukset

SFDR

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS S3-1

17

Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien Yhdistyneiden Kansakuntien ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n suuntaviivojen noudattamatta jättäminen

SFDR/BV

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS S3-4

36

Ihmisoikeuksiin liittyvät ongelmat ja tapahtumat

SFDR

Ei eritelty, koska siirtymäkausi on käytetty

ESRS S4-1

16

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät käsitteet

SFDR

Ei oleellinen

ESRS S4-1

17

Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien Yhdistyneiden Kansakuntien ohjaavien periaatteiden ja OECD:n suuntaviivojen noudattamatta jättäminen

SFDR/BV

Ei oleellinen

ESRS S4-4

35

Ihmisoikeuksiin liittyvät ongelmat ja tapahtumat

SFDR

Ei oleellinen

ESRS G1-1

10 (b)

Yhdistyneiden Kansakuntien korruption vastainen yleissopimus

SFDR

Sivu 98

ESRS G1-1

10 (d)

Ilmiantajien suojelu

SFDR

Sivu 101

ESRS G1-4

24 (a)

Sakot korruptiota ja lahjontaa koskevien säännösten rikkomisesta

SFDR/BV

Ei oleellinen

ESRS G1-4

24 (b) 

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat standardit

SFDR

Sivu 98



Asetuksen 2020/852 (taksonomia-asetus) 8 artiklan mukaiset tiedot


EU- taksonomia


EU-luokitusjärjestelmä (taksonomia) on kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä, joka määrittelee

kriteerit ympäristön kannalta kestävälle liiketoiminnalle. Yritysten, joiden on raportoitava ei-taloudellisia tietoja, on ilmoitettava, missä määrin niiden toiminta vastaa EU:n kestävän kehityksen tavoitteita. Afarakin kaltaisille teollisuusyrityksille tämä tarkoittaa EU:n taksonomia-asetuksen (2020/852) mukaiseen toimintaan liittyvän liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja toimintamenojen (OpEx) osuuden arvioimista.

Asetuksen mukaan toiminnot luokitellaan seuraavasti:


Vuonna 2024 Euroopan komissio otti käyttöön uusia teknisiä seulontakriteerejä, jotka kattavat vesihuollon, kiertotalouden, saastumisen ehkäisemisen ja biologisen monimuotoisuuden (EU 2023/2486) ja tarkisti olemassa olevia ilmastomääräyksiä (EU 2023/2485).


Afarak on arvioinut toimintansa EU:n taksonomian kriteerien perusteella ja todennut, että ferrokromin prosessointi tai kromimalmin louhinta eivät ole taksonomiakelpoisia toimintoja nykyisen viitekehyksen mukaan.


Afarakin liiketoiminnan arviointi


Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat

Afarakin ydinliiketoiminta - ferrokromin tuotanto ja kromimalmin louhinta - on luokiteltu EU:n taksonomian mukaan ei-luokitusjärjestelmläkelpoisiksi toiminnoiksi, mikä tarkoittaa, että ne eivät edistä EU:n määrittelemien kestävyystavoitteiden saavuttamista.



EU-taksonomian tunnusluvut 2024


2024

Yhteensä MEUR

Luokitusjärjestelmäkelpoiset & Luokitusjärjestelmän mukaiset (%)

Luokitusjärjestelmäkelpoiset & Ei-luokitusjärjestelmän mukaiset (%)

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset (%)

Myynti (Liikevaihto)

128.6

0

0

100

Pääomamenot

1.3

0

0

100

Toimintamenot (rajatut)

0.0

0

0

100


Ei merkittävää haittaa (DNSH) kriteerit


Vaikka Afarakin toiminnot ovat ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia, yhtiö pyrkii toimimaan kestävästi ja kestävän kehitysten parhaiden käytäntöjen mukaisesti, kuten: 


Yritys ei käytä kiellettyjä aineita, ja jos käytetään vaarallisia kemikaaleja, ne ovat joko:

  1. Välttämättömiä (tunnistettu parhaaksi käytettävissä olevaksi teknologiaksi EU:n teollisuusohjeissa).

  2. Koko liiketoimintaan suhteutettuna merkityksettömiä.


Pääomamenojen & Toimintamenojen Luokittelu


Pääomamenot (CapEx)

Taksnomia-asetuksen mukaisesti raportoidut pääomamenot ovat maksuperusteisia:

Koska sekä ferrokromin jalostus että kromimalmin louhinta ovat ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia, lähes kaikki pääomamenot on luokiteltu ei-luokitusjärjestelmäkelpoiseksi. Tietyt energiatehokkuuden parannusinvestoinnit ja päästöjen vähentämishankkeet voidaan kuitenkin tulevaisuudessa arvioida mahdollisesti uudelleen luokitusjärjestelmäkelpoisuuden osalta.


Rajoitetut Toimintamenot (OpEx)

Taksnomia-asetuksen mukaisesti raportoidut toimintamenot sisältävät:

Koska Afarakin ydintoiminnot ovat ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia, suurin osa niihin liittyvistä toimintamenoista jää EU:n taksonomia viitekehyksen ulkopuolelle.


Tutkimus- ja kehitysaloitteet


Afarakin tutkimus- ja kehitystyö keskittyy prosessiparannuksiin, jotka voivat vähentää ympäristövaikutuksia. Afarakin tutkimus- ja kehitysmenot olivat vuonna 2024 148 000 euroa, joka on 0,1 % vuoden liikevaihdosta.


Kestävyyslähtöiset aloitteet


Vaikka Afarakin ydintoiminnot ovat ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia, yritys on edelleen sitoutunut parantamaan kestävän kehityksen suorituskykyä:


Johtopäätös & Näkymä


Koska ferrokromin jalostus ja kromimalmin louhinta ovat ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia, Afarak keskittyy edelleen kestäviin toiminnallisiin parannuksiin samalla, kun seuraa säännösten päivityksiä. Yhtiö on edelleen sitoutunut omaksumaan parhaita käytäntöjä, jotka ovat yhdenmukaisia ​​maailmanlaajuisten ympäristöstandardien kanssa, ja selvittää mahdollisia investointeja, jotka voisivat edistää pitkän aikavälin kestävän kehityksen tavoitteita. Afarakin EU:n taksonomiaraportointi kehittyy sitä mukaa, kun uusia teknisiä kriteerejä julkaistaan, mikä varmistaa uusimpien alan säädösten noudattamisen.



Liikevaihto

Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa"-kriteerit (DNSH:Does Not Significantly Harm)

 

 

 

 

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi (2)

Liikevaihto (3)

Osuus liikevaihdosta (4)

Ilmastonmuutoksen hillintä (5)*

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)

Vesi 
(7)

YMpäristön pilaantuminen
(8)

Kiertotalous
(9)

Biologinen monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)

Vesi
(13)

Ympäristön pilaantuminen
(14)

Kiertotalous
(15)

Biologinen monimuotoisuus
(16)

Vähimmäistaosn suojatoimet
(17)

Luokitusjärstelmän mukaisten osuus liikevaihdosta, 
vuosi N (18)**

Luokka mahdollistava toiminta 
(20)

Luokka siirtymätoiminta
(21)

Rautametalliseosten valmistus

c24.10

Milj. euroa

%

%

%

%

%

%

%

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

 

 

 

A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) 

0,00

0%

0%

0%

0%

0%

0%

0%

 

 

 

 

 

 

 

0%

0%

0%

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)

0,00

0%

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä (A.1+A.2)

0,00

0%

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto

128,6

100%


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä (A+B)

128,6

100%

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Pääomamenot (CapEx)


Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa"-kriteerit (DNSH:Does Not Significantly Harm)

 

 

 

 

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi (2)

Pääomamenot (3)

Osuus pääomamenoista (4)

Ilmastonmuutoksen hillintä (5)*

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)

Vesi 
(7)

YMpäristön pilaantuminen
(8)

Kiertotalous
(9)

Biologinen monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)

Vesi
(13)

Ympäristön pilaantuminen
(14)

Kiertotalous
(15)

Biologinen monimuotoisuus
(16)

Vähimmäistaosn suojatoimet
(17)

Luokitusjärjestelmän mukaisten osuus pääomamenoista 
vuosi N (18)**

Luokka mahdollistava toiminta 
(20)

Luokka siirtymätoiminta
(21)

Rautametalliseosten valmistus

c24.10

Milj. euroa

%

%

%

%

%

%

%

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

 

 

 

A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)

0,00

0%

0%

0%

0%

0%

0%

0%

 

 

 

 

 

 

 

0%

0%

0%

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät 
(muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)

0,00

0%

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä (A.1+A.2)

0,00

0%

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot

1,25

100%

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä (A+B)

1,25

100%

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimintamenot (OpEx)


Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa"-kriteerit (DNSH:Does Not Significantly Harm)

 

 

 

 

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi (2)

Toimintamenot (3)

Osuus toimintamenoista (4)

Ilmastonmuutoksen hillintä (5)*

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)

Vesi 
(7)

YMpäristön pilaantuminen
(8)

Kiertotalous
(9)

Biologinen monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)

Vesi
(13)

Ympäristön pilaantuminen
(14)

Kiertotalous
(15)

Biologinen monimuotoisuus
(16)

Vähimmäistaosn suojatoimet
(17)

Luokitusjärjestelmän mukaisten osuus toimintamenoista
vuosi N (18)**

Luokka mahdollistava toiminta 
(20)

Luokka siirtymätoiminta
(21)

Rautametalliseosten valmistus

c24.10

Milj. euroa

%

%

%

%

%

%

%

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

 

 

 

A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1) 

0,00

0%

0%

0%

0%

0%

0%

0%

 

 

 

 

 

 

 

0%

0%

0%

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät 
(muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)

0,00

0%

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä (A.1+A.2)

0,00

0%

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot

0,00

100%

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä (A+B)

0,00

100%

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


ESRS E1: Ilmastonmuutos


E1-1:  Ilmastonsuojelun siirtymäsuunnitelma


Afarak on sitoutunut vahvasti ympäristövastuullisuuteen ja kestävyyteen, ja se pyrkii aktiivisesti vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja sisällyttämään ympäristöä säästäviä innovaatioita tuotantoprosesseihinsa. Raportointikaudella konsernissa ei ole ESRS E1:n erityisvaatimusten mukaista ilmastonsuojelun siirtymäsuunnitelmaa. Koko konsernissa laaditaan kuitenkin parhaillaan siirtymäsuunnitelmaa, jotta ESRS:n vaatimukset voidaan täyttää myös tulevaisuudessa. Yksittäiset Afarakin toimipaikat toimivat itsenäisesti toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tällä hajautetulla lähestymistavalla varmistetaan, että sovellettavia kansallisia ympäristölainsäädäntöjä ja sääntelyvaatimuksia noudatetaan. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaan sisältyvät toimipaikkakohtaiset toimenpiteet kirjataan ja dokumentoidaan järjestelmällisesti konsernitasolla, ja vastuu suunnittelusta ja täytäntöönpanosta säilyy asianomaisilla toimipaikoilla.


Tulevassa siirtymäsuunnitelmassa, "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmassa", on tarkoitus kuvata yksittäisten toimipaikkojen suuntautumista ja toimenpiteitä ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamiseksi. Se on tarkoitus toteuttaa vuonna 2025 tai viimeistään vuonna 2026. Se toimii tulevaisuudessa yksittäisten toimipaikkojen ilmastonsuojelualoitteiden dokumenttina ja varmistaa, että ne toteuttavat itsenäisesti tarvittavat toimenpiteet määriteltyjen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä siirtymäsuunnitelma vahvistaa yhtiön nykyisiä ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevia sitoumuksia.


ESRS 2 SBM-3 - E1: Merkittävät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa


Afarak ei ole vielä analysoinut strategiansa ja liiketoimintamallinsa kestävyyttä suhteessa ilmastonmuutokseen. Tällainen analyysi on kuitenkin suunnitteilla osana ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa, jonka on tarkoitus kattaa laajennettu, pakollinen sääntelyraportointi. Suunnitelman on määrä valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä.


E1-2:  Ilmastonsuojeluun ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät käsitteet


Tähän mennessä Afarak ei ole hyväksynyt itsenäisiä ilmastonmuutosta koskevia konsepteja, sillä yritys noudattaa ICDA:n ja EUROALLIAGESin kattojärjestöjen linjauksia. Molemmat järjestöt pyrkivät tavoitteisiin, jotka tähtäävät kestävyyteen, markkinoiden kehittämiseen ja jäsentensä etujen ajamiseen. Lisäksi Afarak ottaa huomioon Saksassa, Turkissa ja Etelä-Afrikassa sijaitsevien toimipaikkojen erityiset paikalliset eritelmät ja vaatimukset, jotta toimenpiteet voidaan suunnitella kansallisten vaatimusten mukaisesti.


Afarak on parhaillaan kehittämässä omaa ryhmätason konseptiaan, "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa". Tällä "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmalla", joka on tarkoitus hyväksyä vuosina 2025 ja 2026, konserni pyrkii tehostamaan ilmastonsuojelupyrkimyksiään ja kehittämään selkeän strategisen suunnan, jota selostetaan tarkemmin luvussa E1-1:  Ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelma ilmastonsuojelua varten.". Ilmastoon liittyvien toimenpiteiden perustana ovat muun muassa seuraavat kansalliset ja alueelliset säännökset ja sääntelyvaatimukset:







E1-3:  Ilmastokäsitteisiin liittyvät toimenpiteet ja resurssit


Afarak ei ole vielä hyväksynyt mitään erityisiä toimenpiteitä, jotka liittyisivät yleisiin ilmastokäsitteisiin, mutta se on toteuttanut joitakin operatiivisia toimenpiteitä, jotka edistävät epäsuorasti ilmastonsuojelua. Näillä toimenpiteillä valmistaudutaan tuleviin käsitteisiin ja raportointiin, mutta niitä ei tällä hetkellä ole sisällytetty kattavaan ilmastostrategiaan. Parhaillaan laaditaan kattavaa "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa", joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuoteen 2025/2026 mennessä ilmastonsuojelutoimien yhdistämiseksi ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi.


Afarakin toimenpiteillä pyritään tekemään yhtiön toiminnan eri osa-alueista kestävämpiä ja minimoimaan sen ympäristövaikutukset. Toteutettuihin aloitteisiin kuuluu uusiutuvien energialähteiden käytön laajentaminen ja prosessien optimointi resurssien säästämiseksi ja paikallisten säännösten noudattamiseksi:


Päästöjen vähentäminen ja ympäristötekijöiden hallinta


Tähän sisältyy tuotantoprosessien aloitteita ja optimointeja, joilla parannetaan energianhallintaa ja vähennetään hiilidioksidipäästöjä ja energiankulutusta, jotta ekologinen jalanjälki olisi mahdollisimman pieni. Lisäksi Saksan toimipaikassa aloitettiin tänä vuonna työt nykyisen energianhallintajärjestelmän uudistamiseksi ISO 50001:2018 -standardin mukaisesti, jonka tavoitteena on muun muassa herkistää työntekijöitä tälle aiheelle ja edistää ennakoivaa, energiatietoista käyttäytymistä. LCA-prosessin käyttöönotto kaikissa keskeisissä toimipaikoissa tukee näitä toimenpiteitä analysoimalla järjestelmällisesti ympäristövaikutuksia ja tunnistamalla tietoon perustuvia optimointimahdollisuuksia.


Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen


Eri toimipaikoissa tuetaan hankkeita, joilla edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöä kestävämmän toiminnan varmistamiseksi. Tänä vuonna investoitiin jälleen aurinkosähköjärjestelmien laajentamiseen, ja samalla tutkittiin laajentumismahdollisuuksia.


ESG:n integrointi ja valvonta


Tähän sisältyy sellaisten sisäisten tarkastusten ja riskienhallintajärjestelmien käyttöönotto, joissa otetaan huomioon ESG-näkökohdat ja joilla valvotaan ympäristötavoitteiden noudattamista. Lisäksi tänä vuonna perustettiin ESG-tiimi, joka vastaa raporttien laatimisesta, ESG-tietoihin liittyvien tietojen yhdistämisestä kaikista toimipaikoista ja ESG-strategian kehittämisestä edelleen. LCA-prosessin toteuttaminen tarjoaa arvokkaan tietopohjan ESG-raportoinnille ja tukee ympäristönsuojelun tason jatkuvaa seurantaa ja parantamista kaikissa keskeisissä toimipaikoissa.


Strateginen kehitys


Ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa koskevan työn tavoitteena on koordinoida ja standardoida kaikki ilmastonsuojelutoimenpiteet koko konsernissa, jotta pitkän aikavälin ympäristötavoitteet voidaan saavuttaa 

tehokkaammin.


Afarak tekee tiivistä yhteistyötä näiden järjestöjen kanssa myös kattojärjestöjen ja EUROALLIAGESin jäsenenä. Molemmat yhdistykset edistävät vuoropuhelua poliittisten instituutioiden ja jäsenyritysten kanssa edistääkseen kestävyyteen, ilmastonsuojeluun, energiatehokkuuteen ja vastuulliseen tuotantoon liittyviä tavoitteita. ICDA:n ja EUROALLIAGESin tarjoamat ohjeet ja näkemykset tukevat yrityksiä kansainvälisten standardien noudattamisessa ja ESG-strategioidensa kehittämisessä.


Yhdistysten rahoitusosuudet


Aikahorisontit


Afarakin keskeisten ilmastonsuojelutoimenpiteiden toteuttamisen aikahorisontit voidaan ilmoittaa vasta, kun ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelman strateginen kehittäminen on saatu päätökseen. Suunnitelmaan sisältyy etenemissuunnitelma, jossa esitetään yksittäisten toimenpiteiden toteuttamisen ja loppuun saattamisen aikataulu. Siihen asti Afarak jatkaa työtä yksittäisten ympäristötoimenpiteiden ja prosessiensa kestävyyden parantamisen parissa.


Todellisten merkittävien vaikutusten lieventämistoimenpiteet


Afarak pystyy julkistamaan tietoja olennaisten vaikutusten lieventämistoimenpiteistä, niihin liittyvistä tuloksista ja edistymisestä, pääoma- ja toimintamenoista sekä mahdollisista hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinoista vasta, kun ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelman laatiminen ja siihen liittyvä tiedonkeruu on saatu päätökseen. 


E1-4:  Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Afarak ei ole vielä hyväksynyt erityisiä mitattavissa olevia ja tulossuuntautuneita tavoitteita ilmastonmuutoksen osalta. Konserni aikoo kuitenkin kehittää tällaisia tavoitteita osana suunniteltua "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa". Kun siirtymäsuunnitelma on viimeistelty, asetetaan myös mitattavissa olevat erityistavoitteet, joita arvioidaan asiaankuuluvien tunnuslukujen avulla. Määritellään myös tarkka viitejakso, josta alkaen edistymistä mitataan järjestelmällisesti tiettyjen tunnuslukujen avulla. Siihen asti arviointi perustuu nykyisiin yleisiin ESG-käytäntöihin ja sisäisiin seurantaprosesseihin.

Vaikka virallisia tavoitteita ei ole vielä asetettu, Afarak tarkastelee joka tapauksessa strategioiden ja toimenpiteiden tehokkuutta ilmastonmuutoksen keskeisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kannalta. Edistymisen arvioinnissa käytetään tällä hetkellä laadullisia indikaattoreita, kuten sisäisiä tarkastuksia ja ESG-raportteja, joissa seurataan toimenpiteiden tehokkuutta. Määrälliset indikaattorit, kuten päästötiedot ja energiankulutuksen mittarit, ovat myös osa tiedonkeruuta, jotta voidaan asettaa vertailuarvoja ja tukea pitkän aikavälin suorituskykytavoitteita. Jäljempänä kuvatulla tavalla Afarak varmistaa, että vaikka konkreettisesti määriteltyjä tavoitteita ei olekaan, ympäristötoimenpiteiden tehokkuutta valvotaan ja niitä mukautetaan jatkuvasti:


Riskienhallinta ja ESG-integraatio


Tulevaisuudessa Afarakin riskienhallintajärjestelmä laajennetaan kattamaan myös ESG-näkökohdat sisällyttämällä siihen kaksinkertainen olennaisuusanalyysi. Tämä mahdollistaa ympäristö- ja ilmastoriskien järjestelmällisen kirjaamisen ja niiden kohdennetun hallinnan sopivilla toimenpiteillä.


Sisäiset tarkastukset ja valvonta


Päästöjen vähentämiseen ja kestävien toimintatapojen edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden noudattamisen ja tehokkuuden tarkistamiseen käytetään säännöllisiä sisäisiä tarkastusprosesseja. Tarkastuksista raportoidaan hallintoneuvostolle ja tarkastuskomitealle. Lisäksi ESG-tiimi valvoo koko ESG-hallintoa ja raportoi säännöllisesti hallintoneuvostolle. Viimeksi mainittu valvoo myös viime kädessä ilmastostrategioiden noudattamista ja tehokkuutta.



Avainluvut ja mittarit


Vaikka erityisiä ilmastotavoitteita vasta kehitetään, Afarak käyttää olemassa olevia tunnuslukuja energiankulutuksen, päästöjen ja resurssien käytön arvioinnissa. Näitä tunnuslukuja käytetään edistymisen seurantaan ja parannusmahdollisuuksien tunnistamiseen. Tiedonkeruun osalta on otettu käyttöön prosesseja ympäristönsuojelun tason seuraamiseksi ja mukauttamiseksi. 


Tätä tukee myös LCA:n asteittainen käyttöönotto kaikissa toimipaikoissa. Prosessi aloitettiin kattamalla Saksan energiaintensiivisin sijaintipaikka, ja sitä on laajennettu kaikkiin muihin keskeisiin sijaintipaikkoihin vuodesta 2024 alkaen. Näin varmistetaan avainlukujen ja mittareiden johdonmukainen ja kattava kirjaaminen ja analysointi.


E1-5:  Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä


Ilmastointensiiviset alat


Energiaintensiteetin määrittämisessä käytetään ilmastointensiivisiä aloja. Afarakissa tähän kuuluvat kaivosalueet, erityisesti kromimalmin louhinta, kromimalmirikasteen louhinta ja jalostusteollisuus, johon kuuluu louhitun raaka-aineen jalostus ferrokromin tuotantoa varten. 


Ilmastointensiivisten alojen nettotulot


Molemmat edellä mainitut alat ovat ilmastointensiivisiä ja vaativat huomattavia energiavaroja. Näiden toimintojen tarkka seuranta ja hallinta on ratkaisevan tärkeää ympäristövaikutusten minimoimiseksi ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kahta energiaintensiivistä alaa kuvataan tarkemmin jäljempänä, ja näiden alojen nettotulot esitetään:


FerroAlloys (Etelä-Afrikka)

Tämä alue käsittää Vlakpoortin, Zeerustin ja Mecklenburgin kaivokset Etelä-Afrikassa. Päätoimiala on kromimalmin louhinta, jota tuotetaan myytäväksi maailmanmarkkinoilla. Kromimalmin louhinta ja jalostus ovat prosesseja, jotka vaativat paljon energiaa. Vaikka tämä ala muodostaa vain pienen osan konsernin kokonaismyynnistä, se on edelleen keskeinen osa Afarakin raaka-aineiden hankinta- ja markkinointistrategiaa.


Erikoisseokset (Turkki ja Saksa)

Tässä jaksossa keskitytään ferrokromipohjaisten erikoistuotteiden tuotantoon korkealaatuisesta kromimalmista. Kaivostoiminta tapahtuu Turkissa, ja jalostuslaitos sijaitsee Saksassa. Näitä erittäin erikoistuneita tuotteita toimitetaan johtaville -yrityksille ilmailu- ja avaruusteollisuudessa, lääketieteellisessä terästuotannossa ja autoteollisuudessa. Energiaintensiivisellä tuotannolla on keskeinen asema arvokkaidenmetalliseosten kansainvälisillä markkinoilla.  Tämä alue on myös Afarakin myynnin kannalta vahvin, ja sillä on keskeinen asema yrityksen arvoketjussa. Seuraavassa taulukossa esitetään näiden ilmastointensiivisten alojen tulojen jakautuminen:



Raportointivuosi [N]

Yksikkö

Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmastointensiivisten alojen myynti (FerroAlloys).

16 576 758,41

Rahamääräinen (€)

Myynti ilmastointensiivisten alojen toiminnasta, jota käytetään energiaintensiteetin laskennassa (erikoisseokset).

111 275 018,42

Rahamääräinen (€)


Kokonaismyynti ilmastointensiivisillä aloilla (päätelmä)

127 851 776,83

Rahamääräinen (€)


Tästä myynnistä voidaan laskea seuraava energiaintensiteetti:


Raportointivuosi [N]

Yksikkö

Ilmastointensiivisten alojen toimintojen kokonaisenergiankulutus / ilmastointensiivisten alojen toimintojen liikevaihto. 

922

(Energia MWh:na/Monetaarinen (milj. €))


Afarakin energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä on seuraava:

Laskelma IEA:n nykyisen energialähteiden yhdistelmän mukaan (6. helmikuuta 2025: DEU = 2023, ZAF = 2022, TUR = 2023)

Raportointivuosi [N]

Yksikkö

Kivihiilen ja kivihiilituotteiden polttoaineen kulutus  

0

Energia (MWh)

Raakaöljyn ja öljytuotteiden polttoaineen kulutus 

19 519

Energia (MWh)

Maakaasun polttoaineenkulutus

4 318

Energia (MWh)

Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus 

0

Energia (MWh)

Ostetun tai vastaanotetun sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen sekä fossiilisten energialähteiden kulutus (Laajuus 2)

44 308

Energia (MWh)

Fossiilisen energian kokonaiskulutus 

68 145

Energia (MWh)

Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta 

57,83

Prosenttia (%)

Ydinvoiman kulutus 

121

Energia (MWh)

Ydinvoiman osuus energian kokonaiskulutuksesta 

0,10

Prosenttia (%)

Uusiutuvien energialähteiden polttoaineen kulutus, mukaan lukien biomassa (mukaan lukien biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuvista energialähteistä peräisin oleva vety jne.)

0

Energia (MWh)

Ostetun tai vastaanotetun sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen sekä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus

49 576

Energia (MWh)

Muun itse tuotetun uusiutuvan energian kuin polttoaineiden kulutus 

0

Energia (MWh)

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus 

49 576

Energia (MWh)

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta

42,07

Prosenttia (%)

Energian kokonaiskulutus

117 842

Energia (MWh)

* Viittaus OMAAN yritykseen toimitusketjun sijasta.


E1-6:  Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt luokissa Laajuus 1, 2 ja 3 ja kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt


Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt


Raportointivuosi 2024 on ensimmäinen vuosi, jolloin Afarak julkaisee CSRD-raportin, jossa esitetään yksityiskohtaisesti yrityksen hiilijalanjälki (CCF). Näin ollen 2024 on tulevien laskelmien perusvuosi. 


Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt 

Kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä kirjataan. Päästöjä syntyy eri laajuisesti (Laajuus 1, Laajuus 2 ja Laajuus 3). Päästöt on eritelty yksityiskohtaisesti jäljempänä.










Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt


Raportointivuosi [N]

Yksikkö

Laajuus-1 Kasvihuonekaasupäästöt

Laajuus-1 kasvihuonekaasujen bruttopäästöt

29 721

Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)

Säännellyistä päästökauppajärjestelmistä peräisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus Laajuus 1 -päästöjen määrästä

5

Prosenttia (%)

Laajuus-2 Kasvihuonekaasupäästöt

Toimipaikkaan liittyvät Laajuus 2 -kasvihuonekaasujen bruttopäästöt 

43 037

Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)

Markkinoihin liittyvät Laajuus 2 -kasvihuonekaasujen bruttopäästöt

* Laskenta jäännösseoksen avulla

29 878

Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)

Laajuus-3- Kasvihuonekaasupäästöt


Epäsuorat (Laajuus 3) kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (brutto) 

71 320

Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)

Ostetut tavarat ja palvelut  

62 345

Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)

Polttoaineisiin ja energiaan liittyvä toiminta (ei sisällytetty sisältöihin Laajuus-1 tai Laajuus-2)

1 879

Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)

Kuljetus ja jakelu tuotantoketjun alkupäässä  

6 918

Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)

Jätteiden syntyminen yrityksissä  

178

Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)

Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä

Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (paikkaperusteisesti) 

144 078

Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)

Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (markkinoihin liittyvät) 

130 919

Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)


Afarakin kasvihuonekaasupäästöt - koostumus ja soveltamisalojen analyysi


Afarakin kasvihuonekaasupäästöt koostuvat kasvihuonekaasupöytäkirjan (GHG Protocol) kolmesta standardoidusta osa-alueesta: Laajuus 1, Laajuus 2 ja Laajuus 3, jotka kattavat kaikki tärkeimmät päästölähteet arvoketjussa.


Laajuus 1: suorat päästöt toimipaikalla

Laajuus 1 sisältää kaikki välittömät päästöt, jotka johtuvat toiminnallisista toimista paikan päällä, kuten fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tuotantolaitoksissa tai ajoneuvoissa. Tällä alueella on pienin osuus konsernin kasvihuonekaasujalanjäljestä.



Laajuus 2: Ostetun sähkön päästöt

Laajuus 2:ssa otetaan huomioon epäsuorat päästöt, jotka aiheutuvat sähkön, lämmön tai höyryn ostosta. Nämä päästöt riippuvat suuresti kunkin paikan energialähteistä. Niillä on tärkeä rooli Afarakissa, erityisesti Saksan kaltaisissa energiaintensiivisissä paikoissa.


Laajuus 3: Välilliset päästöt arvoketjun varrella

Laajuus 3 muodostaa ylivoimaisesti suurimman osan Afarakin päästöistä - yli kolme neljäsosaa koko kasvihuonekaasujalanjäljestä. Tässä yhteydessä otetaan huomioon eri luokat arvoketjun alkupäässä ja loppupäässä, mukaan lukien


Yhteenveto jakelusta


Päästöjen jakautumisen analyysi osoittaa, että suurin osa Afarakin kasvihuonekaasupäästöistä - yli kolme neljäsosaa koko jalanjäljestä - kuuluu Laajuus 3 -luokkaan. Laajuus 2:n osuus on merkittävä mutta paljon pienempi, kun taas Laajuus 1:n osuus päästöistä on pienin.


Laajuus 1 ja Laajuus 2 -päästöjen vähentäminen on suurelta osin Afarakin suorassa valvonnassa, sillä päästöjä voidaan vähentää kohdennetuilla toimenpiteillä. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi prosessien optimointi, energiatehokkuusohjelmat, sähkön ostaminen uusiutuvista lähteistä fossiilisten polttoaineiden tai verkkosähkön sijasta ja sähkön tuottaminen itse esimerkiksi aurinkoenergialla. 


Laajuus 3 -päästöihin voidaan sen sijaan vaikuttaa suorilla toimenpiteillä vain rajoitetusti, koska nämä päästöt syntyvät tuotantoketjun alkupäässä ja loppupäässä ja ovat voimakkaasti riippuvaisia ulkoisista tekijöistä, kuten tavarantoimittajista, kuljetuskumppaneista ja loppukuluttajista. Laajuus 3 -päästöjen vähentäminen on kuitenkin edelleen keskeinen lähtökohta konsernin pitkän aikavälin kestävän kehityksen strategiassa, koska sillä on suurin vaikutus hiilijalanjälkeen.


Biogeeniset päästöt


Afarakin aiheuttamat biogeeniset CO2 päästöt esitetään seuraavassa taulukossa:


Raportointivuosi [N]

Yksikkö

Biogeeninen CO2 biomassan poltosta tai biohajoamisesta aiheutuvat päästöt, joita ei ole kirjattu Laajuus 1 + Laajuus 2 kasvihuonekaasupäästöt*.

*Laskelma biomassan puukertoimella

175,7

Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)

Biogeeninen hiilidioksidi2 biomassan poltosta tai biohajoamisesta aiheutuvat päästöt, jotka syntyvät arvoketjun alkupäässä ja loppupäässä ja joita ei ole otettu huomioon Laajuus 3 -kasvihuonekaasujen bruttopäästöissä**.

N/A

Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2e)

* Muuntyyppisten kasvihuonekaasujen (erityisesti CH4 ja N2O) päästöt on otettu huomioon Laajuus 1 GHG-päästöissä ja Laajuus 2 GHG-päästöissä.

**Muun tyyppisten kasvihuonekaasujen (erityisesti CH4 ja N2O) ja hiilidioksidipäästöt2, jotka syntyvät biomassan elinkaaren aikana muutoin kuin polttamalla tai biohajoamalla (esim. biomassan käsittelystä tai kuljetuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt), sisältyvät Laajuus 3 -kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan.











Kasvihuonekaasujen intensiteetti


Kasvihuonekaasujen intensiteetti (GHG-intensiteetti) lasketaan Afarakin kokonaisliikevaihdosta. Laskennassa käytetty myynti on esitetty seuraavassa taulukossa:



Raportointivuosi [N]

Yksikkö

Myynti (ilmastointensiivisiltä aloilta)

127 851 777

Rahamääräinen (€)

Muu myynti (muilta kuin ilmastointensiivisiltä aloilta)

789 227

Rahamääräinen (€)

Kokonaismyynti (tilinpäätöksessä)

128 641 004

Rahamääräinen (€)

Afarakin kokonaispäästöt olivat kertomusvuonna 144 078 tCO2e. Niitä sovellettiin kokonaisliikevaihtoon kasvihuonekaasujen intensiteetin laskemiseksi. Laskelmien mukaan kasvihuonekaasujen intensiteetti on noin 1 120 tCO2e miljoonaa euroa liikevaihtoa kohti.


Raportointivuosi [N]

Yksikkö

Kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä (paikkaperusteisesti) liikevaihtoa kohti

1 120

Kasvihuonekaasupäästöt tCO2e / rahamääräinen (milj. euroa)

Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (markkinoihin liittyvät) liikevaihtoa kohti

1 018


Kasvihuonekaasupäästöt tCO2e / rahamääräinen (milj. euroa)


Laskentamenetelmä ja päästökertoimet


Afarak laskee CCF:n, joka sisältää Saksassa, Turkissa ja Etelä-Afrikassa sijaitsevien toimipaikkojen kasvihuonekaasupäästöt, Sphera-ohjelmiston tuella. Tämä ohjelmisto perustuu kasvihuonekaasupäästöprotokollan määrittelyihin, jonka ESRS on tunnustanut arvovaltaiseksi standardiksi. Laskelma sisältää seuraavat menetelmät, oletukset ja päästökertoimet:


Katetut alueet


Alueet, joita ei ole katettu

Tietyt luokat eivät kuulu Laajuus 3 -luokkaan Afarakissa, mukaan lukien 


Menetelmien soveltaminen

Päästöjen laskenta perustuu energiankulutukseen ja materiaalivirtatietoihin Saksan tuotantolaitoksesta sekä Etelä-Afrikan ja Turkin kromimalmikaivoksista. Tiedot kerrotaan erityispäästökertoimilla, jotka on otettu luotettavista kansainvälisistä lähteistä, kuten Kansainvälisestä energiajärjestöstä (IEA) ja kansallisista tietokannoista.


Elinkaarianalyysi (LCA)

Vaikka LCA-analyysit ovat pääasiassa tuotekohtaisia, Afarak käyttää tätä menetelmää Laajuus 3 -päästöjen osittaiseen keräämiseen ja lopulta niiden sisällyttämiseen CCF:ään. Nämä analyysit perustuvat ISO-standardeihin 14040 ja 14044.


Laskentatyökalut

Afarak käyttää CCF-laskennassaan Spheran LCA-ohjelmistoa, joka takaa kattavan tietokannan ja tarkan mallintamisen. Tämä perustuu ecoinvent-tietokantaan, joka on yksi maailman johtavista ympäristö- ja elinkaarianalyysien lähteistä ja jota päivitetään säännöllisesti. Sphera on yksi maailman suurimmista ja säännöllisesti päivitetyistä tietokannoista, joka on optimoitu erityisesti metalli- ja raaka-aineteollisuutta varten. Prosessi mahdollistaa yrityksen ilmaston kannalta merkittävien toimien läpinäkyvän ja järjestelmällisen esittämisen. Nykyiset CCF-tiedot perustuvat kromimalmin louhintaan, kromirikasteeseen ja vähähiilisen ferrokromin (LC FeCr) tuotantoon edellä mainituissa keskeisissä tuotantolaitoksissa. 


Menetelmien perustelut

Afarak käyttää LCA-prosessia ja ohjelmistoa Sphera, koska niiden avulla voidaan analysoida Afarakin prosessien ja tuotteiden ympäristövaikutuksia yksityiskohtaisesti. LCA-prosessi tarjoaa jäsennellyn ja standardoidun menetelmän, joka on suoraan yhteensopiva kansainvälisten standardien, kuten kasvihuonekaasupöytäkirjan ja ISO 14040/44:n, vaatimusten kanssa.

Spheran käyttö varmistaa, että:



Tämä yhdistelmä tarkoittaa, että Afarak ei ainoastaan täytä lainsäädännöllisiä vaatimuksia, vaan luo myös vankan perustan päästöjen vähentämistä ja kestävää kehitystä koskeville strategisille päätöksille.


E1-8:  Sisäinen CO2-hinnoittelu


Afarakilla ei tällä hetkellä ole sisäistä COâ‚‚-hinnoittelujärjestelmää. Sen sijaan konserni keskittyy suoriin toimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi, kuten prosessien optimointiin ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen sekä liiketoiminnan kestävään optimointiin. Afarak arvioi kuitenkin säännöllisesti, voidaanko tällaisella toimenpiteellä tukea kestävän kehityksen tavoitteita tulevaisuudessa.


E1-9: Merkittävien fyysisten ja siirtymäriskien sekä mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien odotetut taloudelliset vaikutukset


Afarak käyttää ESRS E1-9:n mukaista siirtymäkautta tämän tiedonantovaatimuksen osalta. Ilmoitusvelvoitteita, jotka koskevat sellaisten merkittävien fyysisten riskien, siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien odotettavissa olevia taloudellisia vaikutuksia, jotka eivät toteutuneet raportointikaudella, käsitellään tänä ensimmäisenä raportointivuonna yksinomaan laadullisesti, koska määrällisten tietojen laatiminen ei ole tällä hetkellä mahdollista. Tulevaisuudessa nämä tiedot ovat osa suunniteltua "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa", jonka odotetaan valmistuvan vuosina 2025/2026. Määrälliset tiedot toimitetaan heti, kun tarvittavat tiedot ja analyysit ovat saatavilla.




ESRS E2:  Ympäristön saastuminen


E2-1:  Ympäristön saastumiseen liittyvät käsitteet


Afarak ei ole vielä ottanut käyttöön mitään virallisia saastumisen vähentämiskonsepteja, jotka täyttäisivät ESRS E2:n erityisvaatimukset. Yritys on kuitenkin jo pitkään toteuttanut aktiivisesti toimipaikkakohtaisia toimenpiteitä ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Näihin toimiin kuuluvat tuotantoprosessien optimointi, kiertotalouden edistäminen ja vähäpäästöisten teknologioiden käyttö. Ne perustuvat ICDA:n ja EUROALLIAGESin kattojärjestöjen ohjeisiin sekä paikallisiin lakisääteisiin vaatimuksiin.


Vuoteen 2025/2026 asti suunnitellussa "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmassa" nämä nykyiset aloitteet muutetaan kattavaksi konsernin laajuiseksi konseptiksi ESRS E2 -vaatimusten täyttämiseksi. Siihen asti keskitytään jatkamaan ja kehittämään nykyisiä toimenpiteitä, joilla ympäristön saastumista voidaan torjua kohdennetusti ja tehokkaasti kyseisillä paikoilla.


Seuraavissa jaksoissa esitetään yleiskatsaus Afarakin tähänastiseen toimintaan tällä alalla.

Afarak noudattaa ICDA:n ja EUROALLIAGESin kattojärjestöjen ympäristöohjeita, jotka toimivat standardoituina ja alakohtaisina puitteina kestäville prosesseille. Nämä ohjeet pannaan täytäntöön paikkakohtaisesti paikallisten olosuhteiden ja oikeudellisten vaatimusten täyttämiseksi.


Yhteiset toimenpiteet ja painopisteet


Molemmat kattojärjestöt korostavat kestävien saastumisen vähentämiskäytäntöjen merkitystä, ja ne on sisällytetty Afarakin prosesseihin seuraavasti:


ICDA:n ja EUROALLIAGESin erityinen panos

Vastuu ympäristötoimenpiteistä on Saksan, Turkin ja Etelä-Afrikan toimipaikoilla. Nämä toimipaikat toimivat itsenäisesti täyttääkseen kunkin maan lakisääteiset vaatimukset ja ympäristötavoitteet. Yhtenäistä konsernitason strategiaa on tällä hetkellä vaikea toteuttaa paikallisten erojen vuoksi.

Afarak työstää parhaillaan koko konsernin kattavaa "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa". Tämän suunnitelman tarkoituksena on koordinoida nykyiset toimipaikkakohtaiset ympäristötavoitteet ja -toimenpiteet ja luoda konsernin laajuinen puitekehyksen rakenne. Näin varmistetaan, että keskeiset kysymykset, kuten ympäristön saastumisen vähentäminen, resurssitehokkuus ja ympäristönormien noudattaminen, otetaan huomioon suunnitteluprosessissa.


Afarak korostaa, että tämä suunnitelma on laadittu siten, että se on yhdenmukainen ESRS E2 -standardin (ympäristön saastuminen) ja muiden asiaankuuluvien standardien vaatimusten kanssa. Tulevissa kertomuksissa tämän suunnitelman edistymistä koskeva dokumentaatio esitetään avoimesti, jotta sidosryhmien odotukset täyttyvät ja varmistetaan yhtenäinen raportointi. 


E2-2:  Ympäristön saastumiseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit


Afarak ei ole vielä toteuttanut mitään standardoituja toimenpiteitä ympäristön saastumisen torjumiseksi. Sen sijaan vastuu ympäristönsuojelutoimenpiteiden toteuttamisesta ja täytäntöönpanosta on yksittäisillä toimipaikoilla Saksassa, Turkissa ja Etelä-Afrikassa. Näissä toimipaikoissa toteutetaan paikallisesti mukautettuja toimenpiteitä ilman, veden ja maaperän ympäristön saastumisen vähentämiseksi kunkin maan lakisääteisten vaatimusten mukaisesti. Tuotantoprosessien optimoinnin lisäksi jätteiden ja päästöjen minimoimiseksi tähän kuuluu myös kestävien teknologioiden ja prosessien käyttö toimipaikoissa ilman, veden ja maaperän saastumisen vähentämiseksi. Jatkuvalla seurannalla varmistetaan, että kaikki prosessit ovat paikallisten ja kansainvälisten ympäristöstandardien mukaisia.


Paikalliset toimenpiteet


Saksa (Elektrowerk Weisweiler GmbH)


Turkki ja Etelä-Afrikka (kaivosalueet)


Näiden toimenpiteiden lisäksi paikalliset toimipaikat noudattavat maakohtaisia ympäristömääräyksiä päästörajoitusten ja jätehuollon osalta. Tähän kuuluu myös ympäristövaikutusten säännöllinen seuranta ja raportointi paikallisten viranomaisten vaatimusten mukaisesti.


Kehittämällä uuden "ilmastonmuutosta koskevan siirtymäsuunnitelman" vuosina 2025/2026 Afarak aikoo laatia kattavan yritysstrategian, jolla koordinoidaan konsernin eri toimipaikkojen erityisiä ympäristötavoitteita ja -toimenpiteitä. Tavoitteita mukautetaan jatkossakin paikallisiin vaatimuksiin, sillä kussakin maassa on erilaisia vaatimuksia ja tavoitteita.


E2-3:  Ympäristön saastumiseen liittyvät tavoitteet


Ympäristön saastumisen vähentämiseksi ei ole tällä hetkellä olemassa erityisiä, mitattavissa olevia ja tulossuuntautuneita tavoitteita. Osana ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelman kehittämistä Afarak tutkii, voidaanko ympäristön saastumisen vähentämiseksi asettaa mitattavissa olevia tavoitteita. Suunnitelmassa määritellään myös viitejakso, jota voidaan käyttää saastumisen vähentämisessä saavutetun edistyksen mittaamiseen.


Virallisten tavoitteiden puuttumisesta huolimatta Afarak seuraa strategioidensa ja toimenpiteidensä tehokkuutta ympäristön saastumiseen liittyvien merkittävien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien osalta. Näillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan, että saastumisen vähentämisstrategioita arvioidaan ja seurataan järjestelmällisesti ja että niitä mukautetaan tarvittaessa uusiin vaatimuksiin:


Riskienhallinta ja ESG-integraatio


Kattava riskienhallintajärjestelmä, johon on sisällytetty ESG-näkökohdat, mahdollistaa ympäristön pilaantumisriskien tunnistamisen, analysoinnin ja arvioinnin, mukaan lukien ilman, veden ja maaperän mahdollinen saastuminen. 



Sisäiset tarkastukset ja valvonta


Säännöllisissä sisäisissä tarkastusprosesseissa tarkastetaan ilman, veden ja maaperän pilaantumisen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden noudattaminen ja tehokkuus sekä yksilöidään alueet, joita on optimoitava. Tulokset esitellään hallintoneuvostolle ja tarkastuskomitealle. Lisäksi ESG-tiimi seuraa jatkuvasti sääntelyvaatimusten kehittymistä ESRS-standardien mukaisesti ympäristön, sosiaalisten asioiden ja omistajaohjauksen aloilla ja tiedottaa säännöllisesti hallintoneuvostolle havainnoista ja tarvittavista toimenpiteistä. Hallintoneuvosto on vastuussa ympäristön saastumisen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden tehokkuuden ja noudattamisen valvonnasta, ja se tarkastelee säännöllisesti edistymistä ja vahvistaa tarvittavat mukautukset.


Avainluvut ja mittarit


Vaikka erityisiä, mitattavissa olevia tavoitteita kehitetään edelleen, nykyisiä indikaattoreita käytetään päästöjen, jätehuollon ja resurssien käytön seurantaan. Nämä tiedot tukevat edistymisen arviointia ja edistävät jatkuvaa parantamista. 


E2-4: Ilman, veden ja maaperän saastuminen


Ferrokromin tuotanto ja kromimalmin louhinta Afarakissa aiheuttavat päästöjä, jotka (mahdollisesti) saastuttavat ilmaa, vettä ja maaperää. 


Afarak on sitoutunut noudattamaan lakisääteisiä vaatimuksia ja pyrkii myös tekemään tuotantoprosesseistaan mahdollisimman ympäristöystävällisiä. Tässä yhteydessä keskitytään päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaan vähentämiseen kestävän tuotantokehityksen varmistamiseksi.


Ympäristön saastumista ei kuitenkaan voida täysin välttää teollisuusprosesseissa. Afarak keskittyy siksi pitämään väistämättömät vaikutukset mahdollisimman vähäisinä ja toteuttamaan aktiivisesti toimenpiteitä ympäristövaikutusten optimoimiseksi edelleen. Tämä perusasenne muodostaa perustan nykyaikaisen ympäristöteknologian käytölle ja luonnonvarojen vastuulliselle käytölle kaikissa toimipaikoissa.

Seuraavassa taulukossa esitetään ilman, veden ja maaperän saastuminen omassa toiminnassamme:


 

Raportointivuosi [N]

Yksikkö

Ilmansaasteet

Kromi ja sen yhdisteet

234

Massa (kg)

Veden saastuminen

Typpi (päästöt vastaanottavaan veteen)

17

Massa (kg)


Ilmansaasteet


Ferrokromin tuotanto on energiaintensiivinen prosessi, joka voi kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi vapauttaa ilmaan epäpuhtauksia. Raportointijakson aikana tuotannosta aiheutui ilmansaasteita, erityisesti kromia ja sen yhdisteitä. Nämä päästöt syntyvät pääasiassa lämpöprosesseissa sulatusuuneissa, joissa kromimalmia jalostetaan ferrokromiksi korkeissa lämpötiloissa.


Afarak täyttää lakisääteiset vaatimukset käyttämällä nykyaikaisia suodatin- ja pakokaasujen puhdistusjärjestelmiä, jotka on erityisesti suunniteltu minimoimaan kromin ja sen yhdisteiden päästöt. Raja-arvojen noudattaminen varmistetaan jatkuvalla päästöjen seurannalla ja säännöllisillä virallisilla tarkastuksilla.


Vaikka raportoidut kromipäästöt täyttävät nykyiset lakisääteiset vaatimukset, Afarak on sitoutunut jatkuvaan parantamiseen. Yritys testaa ja ottaa jatkuvasti käyttöön edistyksellistä teknologiaa päästöjen vähentämiseksi edelleen ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi.




Veden saastuminen


Afarakin tuotantoprosessit aiheuttavat vähäistä vesien pilaantumista, joka on suurelta osin minimoitu käyttämällä omaa jätevedenpuhdistamoa. Jäljelle jäävää pientä typpipäästöä vastaanottaviin vesiin ei voida vielä täysin välttää. Tämä päästö täyttää voimassa olevat lakisääteiset vaatimukset ja on vastuuviranomaisten asettamien rajojen sisällä.


Näiden vaatimusten noudattamista valvotaan tiukoilla ja säännöllisillä tarkastuksilla, joita tekevät jätevesipäästöjen hyväksymisestä ja valvonnasta vastaavat viranomaiset. Afarak tekee tiivistä yhteistyötä näiden viranomaisten kanssa varmistaakseen, että kaikki vesilainsäädännön vaatimukset täyttyvät.

Sen lisäksi, että Afarakin oma laboratorio suorittaa säännöllisiä analyysejä ja toimittaa tulokset viranomaisille, viranomaiset ottavat satunnaisnäytteitä. Tällä toimivaltaisten viranomaisten ennalta ilmoittamattomalla näytteenotolla varmistetaan, että kaikki vaatimukset täyttyvät jatkuvasti ja että rikkomuksia ei tapahdu.


Afarak on edelleen sitoutunut optimoimaan jätevesiprosessejaan, jotta veden pilaantumista voidaan edelleen vähentää ja täyttää korkeimmat ympäristönormit.


Maaperän saastuminen


Afarakissa kromimalmi louhitaan kokonaan ilman kemikaaleja. Tämä koskee sekä toimintaa Turkin maanalaisissa kaivoksissa että kromimalmirikasteen louhintaa. Tämä tarkoittaa, että maaperä ei ole kemiallisesti saastunut, minkä vuoksi maaperän pilaantuminen ei ole Afarakin prosessien kannalta suoraan merkityksellinen asia.


Jalostuksen aikana syntyy kuitenkin rikastusjätteen muodossa olevia jätteitä, jotka varastoidaan maan pinnalle. Vaikka nämä jäämät eivät olekaan suoraa maaperän pilaantumista, Afarak pitää maaperäkysymystä merkittävänä, koska siitä voi aiheutua fyysisiä ja välillisiä ympäristövaikutuksia, kuten eroosiota tai sedimenttien siirtymistä. Välttääkseen haitallisia vaikutuksia ja edistääkseen aktiivisesti terveen maaperän säilyttämistä konserni pitääkin erittäin tärkeänä, että rikastusjätteet varastoidaan vastuullisesti.


Afarak luottaa kestäviin ja ympäristöystävällisiin louhintaprosesseihin, joilla varmistetaan sekä maaperän laatu että luonnonvarojen pitkäaikainen säilyminen.


Epäpuhtauspäästöjen seuranta


Afarak käyttää erilaisia mittausmenetelmiä epäpuhtauspäästöjen seurantaan varmistaakseen, että yritys pitää päästöjä silmällä ja täyttää kaikki lakisääteiset vaatimukset:


Yhteistyö virallisten mittauslaitosten kanssa

Afarak tekee yhteistyötä ulkopuolisten, virallisesti tunnustettujen mittauslaitosten kanssa, jotka suorittavat päästölähteiden säännöllisiä ja riippumattomia testejä. Tämä kumppanuus ei ainoastaan takaa lakisääteisten vaatimusten noudattamista, vaan myös mahdollistaa ympäristövaikutusten objektiivisen arvioinnin.


Oma kemian laboratorio

Afarakin oman kemian laboratorion avulla Afarak voi ottaa jatkuvasti näytteitä ja analysoida ilman ja veden epäpuhtauspitoisuuksia suoraan paikan päällä. Tämä mahdollistaa sääntöjenvastaisuuksien nopean ja tarkan tunnistamisen, mikä takaa päästöjen tasaisen laadukkaan valvonnan.


Pölytiivis mittausmenetelmä

Afarak käyttää ilmapäästöjen seurannassa pölytiiviitä mittaustekniikoita, jotka tallentavat ilman hiukkaspitoisuudet. Näillä toimenpiteillä varmistetaan pölylle ja pienhiukkasille määriteltyjen raja-arvojen noudattaminen.


Jäteveden määrän analysointi

Afarakin jätevesiä seurataan ja analysoidaan rutiininomaisesti, ja sekä epäpuhtauksien pitoisuuksia että jäteveden kokonaismäärää seurataan määriteltyjen päästöjä koskevien suuntaviivojen perusteella. Näin voidaan tarkasti valvoa veteen johdettavaa kokonaiskuormitusta ja noudattaa jätevesien hävittämistä koskevia säädöksiä.





Tiedonkeruu ympäristötilinpitoa varten


Ympäristölaskentaa ja -raportointia varten Afarak kerää kattavia tietoja päästöistä, jätteistä ja resurssien kulutuksesta eri sisäisistä ja ulkoisista lähteistä. Nämä tiedot yhdistetään LCA-prosessissa, jotta saadaan standardoitua ja jäsenneltyä tietoa kaikista toimipaikoista. Näin varmistetaan tietojen koordinoitu jatkokäsittely, joka muodostaa vankan perustan analyysille ja raportoinnille. Keskeiset prosessit ja tietolähteet luetellaan jäljempänä:


E2-6:  Ympäristön saastumiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien odotetut taloudelliset vaikutukset


Afarak käyttää siirtymäkautta ESRS E3-5:n mukaisesti eikä julkista asiaa koskevia tietoja. Nämä tiedot ovat osa tulevaa "Climate  Change Transition Plan" -ilmastosuunnitelmaa, jota parhaillaan laaditaan ja jonka odotetaan valmistuvan vuosina 2025/2026. Määrälliset tiedot toimitetaan heti, kun tarvittavat tiedot ja analyysit ovat saatavilla.


ESRS E3:  Vesi- ja merivarat


E3-1:  Vesi- ja merivaroihin liittyvät käsitteet


Afarak ei ole vielä hyväksynyt vesi- ja merivarojen käyttöä ja säilyttämistä koskevia virallisia konsepteja, jotka täyttäisivät ESRS E3:n erityisvaatimukset. Yritys on kuitenkin jo pitkään toteuttanut toimipaikkakohtaisia toimenpiteitä, joilla pyritään optimoimaan vedenkulutus ja minimoimaan vesivaroihin kohdistuvat vaikutukset. Näihin toimiin kuuluvat nykyaikaisten vedenkierrätysjärjestelmien käyttö, tehokkaiden jätevedenpuhdistusprosessien käyttöönotto ja veden pilaantumisen vähentäminen. 


Suunnitellussa ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmassa nämä nykyiset aloitteet muutetaan kattavaksi koko konsernin kattavaksi asiakirjaksi ESRS E3 -vaatimusten täyttämiseksi. Siihen asti keskitytään jatkamaan ja kehittämään edelleen nykyisiä toimenpiteitä, joilla edistetään vesivarojen kestävää käyttöä ja suojelua kohdennetusti ja tehokkaasti kyseisillä alueilla.


Seuraavissa jaksoissa esitetään yleiskatsaus Afarakin tähänastiseen toimintaan tällä alalla.

Afarak noudattaa ICDA:n ja EUROALLIAGESin yleisiä strategisia suuntaviivoja kestävien prosessien edistämiseksi. Nämä suuntaviivat pannaan täytäntöön prosessiveden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskevilla tekniikoilla. Afarakin toimipaikoissa tämä toteutetaan suljetuilla vesikiertojärjestelmillä, jotka vähentävät merkittävästi sekä makean veden kulutusta että jätevesipäästöjä.


Afarak pitää erittäin tärkeänä myös vesien pilaantumisen minimoimista. Omat jätevedenpuhdistamomme ja optimoidut jätevedenpuhdistusprosessimme vähentävät merkittävästi epäpuhtauksien päästöjä vesistöihin. Yhtiö kierrättää jopa 95 prosenttia kaivosalueiden prosessivedestä, mikä edistää merkittävästi luonnonvarojen säästämistä.


Innovatiivisten ratkaisujen edistämisen hengessä Afarak käyttää vaihtoehtoisia vesilähteitä, kuten sade- ja kaivovettä, vähentääkseen riippuvuutta makeasta vedestä, mikä on tärkeä tekijä erityisesti vesipulasta kärsivillä alueilla sijaitsevilla kaivosalueilla.

Vastuu vesi- ja merivarojen käytöstä on konsernin toimipaikoilla Saksassa, Turkissa ja Etelä-Afrikassa. Ne toimivat itsenäisesti, jotta voidaan ottaa huomioon eri maiden erilaiset oikeudelliset olosuhteet ja ympäristönsuojeluvaatimukset. Näiden erojen vuoksi on tällä hetkellä vaikea toteuttaa yhdenmukaista konsernitason strategiaa.

Afarak laatii parhaillaan "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa", jonka tarkoituksena on koordinoida nykyisiä ympäristönsuojelutavoitteita ja -toimenpiteitä koko konsernissa ja luoda jäsennelty kehys. Suunnitelmalla on tarkoitus varmistaa, että keskeiset kysymykset, kuten vesivarojen kestävä käyttö, jätevesihuolto ja vesistandardien noudattaminen, otetaan asianmukaisesti huomioon.


Afarak on sitoutunut täyttämään ESRS E3 -standardin (vesi- ja merivarat) ja muiden asiaankuuluvien standardien vaatimukset tämän suunnitelman avulla. Tulevissa kertomuksissa dokumentoidaan avoimesti tämän suunnitelman täytäntöönpanossa saavutettu edistyminen, jotta sidosryhmien odotukset täyttyvät ja raportointi on johdonmukaista.


E3-2:  Vesi- ja merivaroihin liittyvät toimenpiteet ja resurssit

Afarak ei toteuttanut raportointikaudella vesi- ja merivaroja koskevia erityistoimenpiteitä.  Afarakissa on kuitenkin lukuisia käynnissä olevia ja jo toteutettuja toimenpiteitä, jotka ovat jo vuosien ajan edistäneet onnistuneesti vesivarojen kestävää käyttöä ja säilyttämistä.


Sijaintisuuntautunut henkilökohtainen vastuu


Räätälöityjä vesihuoltotoimenpiteitä toteutetaan itsenäisesti Saksan, Turkin ja Etelä-Afrikan toimipaikoissa. Tämä lähestymistapa on osoittautunut riittäväksi kaikkien vesivarojen alalla sovellettavien oikeudellisten vaatimusten ja standardien täyttämiseksi. 


Kattojärjestöjen alakohtaiset vaatimukset


Kuten edellä on jo kuvattu, Afarak noudattaa ICDA:n ja EUROALLIAGESin ympäristösuuntaviivoja. Vaikka nämä organisaatiot asettavat yleisiä ympäristöohjeita teollisuudelle, niihin ei sisälly vesi- ja merivaroja koskevia erityissäännöksiä. Afarak noudattaa kuitenkin myös kattojärjestöjen yleisiä suuntaviivoja vedenkäytön alalla, integroi ympäristöystävällisiä prosesseja ja edistää ympäristövaikutusten minimointia. Nämä suuntaviivat on sisällytetty nykyisiin vesienhallintajärjestelmiin.


Tulevaisuuden strateginen suuntautuminen


Osana suunniteltua "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa" Afarak dokumentoi nykyiset, jo hyvin toimivat vesihuoltotoimenpiteet tarkastelemalla jatkuvasti nykyisiä toimenpiteitä niiden tehokkuuden varmistamiseksi ja mahdollisten parannusmahdollisuuksien tunnistamiseksi. Tavoitteena on säilyttää Afarakin korkea taso ja laajentaa sitä edelleen kohdennetusti, jotta varmistetaan vesivarojen pitkäaikainen ja kestävä käyttö kaikissa kohteissa. Paikkojen itsenäisyys paikallisten vaatimusten suhteen otetaan edelleen huomioon.






E3-3:  Vesi- ja merivaroihin liittyvät tavoitteet


Tällä hetkellä Afarak ei ole asettanut erityisiä, mitattavissa olevia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai määrällisiä tai laadullisia indikaattoreita, joilla voitaisiin arvioida edistymistä veden ja ympäristönsuojelun alalla. Tämä johtuu siitä, että yrityksellä on jo käytössä hyvin toimivat vesihuoltotoimenpiteet, jotka eivät tällä hetkellä vaadi merkittäviä muutoksia.


Osana suunniteltua "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa" tällä alalla keskitytään nykyisten prosessien tehokkuuden jatkuvaan tarkasteluun. Tavoitteena on varmistaa, että nämä toimenpiteet täyttävät Afarakin korkeat vaatimukset ja että niitä optimoidaan tarvittaessa. Tässä yhteydessä voidaan tarvittaessa määritellä mitattavissa olevat ja tulossuuntautuneet tavoitteet ja erityisindikaattorit.


Tällä lähestymistavalla Afarak varmistaa vesihuollon järjestelmällisen ja kestävän jatkokehityksen muuttamatta tarpeettomasti jo vakiintuneita ja toimivia prosesseja.


Päävastuu ympäristötoimenpiteiden seurannasta on kunkin kohteen johdolla. Näin varmistetaan kaikkien paikallisten vaatimusten ja standardien noudattaminen, mukaan lukien toimenpiteiden säännöllinen tarkistaminen ja mukauttaminen nykyisiin ympäristöolosuhteisiin. Toimipaikat raportoivat säännöllisesti ympäristöaloitteidensa edistymisestä ja tilasta konsernin EMT:lle. Afarak hoitaa itse kattavan valvontatehtävän varmistaakseen kattavasti paikallisten vaatimusten noudattamisen. Tämä mahdollistaa toimenpiteiden johdonmukaisen seurannan ja koordinoinnin kaikissa toimipaikoissa ja mahdollistaa tarvittavien korjausten tai lisätuen käynnistämisen kohdennetusti.


E3-4:  Vedenkulutus


Veden kokonaiskulutus ja veden intensiteetti


Afarakin kokonaisvedenkulutus on 5 659 047 m³, ja se koostuu seuraavista eri lähteistä:

 


Raportointivuosi [N]

Yksikkö

Veden kokonaiskulutus

5 659 047

Tilavuus (m³)

Veden kokonaiskulutus vesiherkillä alueilla, mukaan lukien alueet, joilla on suuri vesirasitus

5 476 195

Tilavuus (m³)

Talteen otetun ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 

127,087 Sadevesi

5 142 000

95 % prosessivedestä

Tilavuus (m³)

Varastoitu vesi yhteensä

5000

Tilavuus (m³)

Muutokset veden varastoinnissa 

0

Tilavuus (m³)

Veden intensiteetti

43 991

Tilavuus (m³) /   Kokonaismyynti (miljoonaa euroa)


Veden kierrätys ja uudelleenkäyttö


Yhteensä 5 269 087 kuutiometriä vettä kierrätettiin ja käytettiin uudelleen.


Veden laatu ja valuma-alueet


Veden laatua ja erityisiä valuma-alueita seurataan säännöllisesti kussakin kohteessa. Juomavesi hankitaan paikallisilta toimittajilta, ja se täyttää alueelliset juomavesistandardit. Sade- ja kaivovesi mukautetaan kunkin paikan olosuhteisiin ja tarkistetaan säännöllisesti paikallisten laatuvaatimusten noudattamiseksi. Etelä-Afrikan ja Turkin kaivosalueilla on suuri vesistressi, koska näillä alueilla veden saatavuus on rajallista. Tämä edellyttää erityisen tehokasta vedenkäyttöä, jotta vaikutukset paikallisiin vesivaroihin voidaan minimoida. Veden säästämiseen ja kestävään käyttöön tähtäävät toimenpiteet, kuten prosessiveden uudelleenkäyttö ja veden kulutuksen optimointi toimintaprosesseissa, ovat siksi olennainen osa yhtiön vesistrategiaa.


Tiedonkeruu ja menetelmät


Vedenkulutustiedot perustuvat suoriin mittauksiin ja säännöllisiin kirjauksiin, ja eri lähteistä peräisin olevan kulutuksen luokittelussa käytetään toimialakohtaisia tekijöitä. Tietojen keräämisessä ja dokumentoinnissa käytetään standardoituja mittalaitteita ja alueellisia lakisääteisiä standardeja, kuten paikallisia ympäristömääräyksiä ja ISO-standardeja (soveltuvin osin).


Laskentaperuste


Kokonaiskulutusta ja yksittäisiä luokkia koskevat tiedot perustuvat vuosittaisiin kirjanpitoihin ja kuukausittaisiin kulutusraportteihin, jotka on laskettu ja analysoitu huolellisesti. Veden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskevat toimenpiteet perustuvat sisäisiin resurssien säästämiseen tähtääviin tehokkuusohjelmiin, joita päivitetään jatkuvasti.


E3-5: Vesi- ja merivaroihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien odotetut taloudelliset vaikutukset


Afarak käyttää siirtymäkautta ESRS E3-5:n mukaisesti eikä julkista asiaa koskevia tietoja. Nämä tiedot ovat osa tulevaa "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa", jota parhaillaan laaditaan ja jonka odotetaan valmistuvan vuosina 2025/2026. Määrälliset tiedot toimitetaan heti, kun tarvittavat tiedot ja analyysit ovat saatavilla.

ESRS E5:  Resurssien käyttö ja Kiertotalous


E5-1: Resurssien hyödyntämiseen ja kiertotalouteen liittyvät käsitteet


Afarak ei ole vielä ottanut käyttöön resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevia virallisia käsitteitä, jotka täyttäisivät ESRS E5:n erityisvaatimukset. Yritys on kuitenkin jo pitkään toteuttanut toimipaikkakohtaisia toimenpiteitä, joilla pyritään käyttämään resursseja tehokkaasti ja sisällyttämään materiaalikierrot prosesseihinsa. Näihin toimiin kuuluvat LCA:n käyttöönotto ja laajentaminen kaikkiin keskeisiin toimipaikkoihin, tuotantoprosessien optimointimahdollisuuksien jatkuva tutkiminen ja toteuttaminen sekä sivutuotteiden uudelleenkäyttö.


LCA-analyysissä, joka ulotettiin kertomusvuonna kaikkiin tärkeimpiin toimipaikkoihin, analysoidaan ja arvioidaan resurssien kulutusta koko arvoketjussa. Nämä tulokset luovat vankan tietopohjan kohdennettujen toimenpiteiden määrittämiseksi resurssien käytön parantamiseksi ja materiaalikierron integroimiseksi.

Osana ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelman kehittämistä Afarak aikoo käyttää LCA-prosessista saatua tietoa, jotta resurssien käyttöä ja kiertotaloutta voidaan analysoida perustellusti. Kerättyjen tietojen avulla kartoitetaan mahdollisuuksia resurssien kestävämpään käyttöön ja materiaalikiertojen integrointiin. Näiden tulosten perusteella tutkitaan, voidaanko ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaan sisällyttää erityistoimenpiteitä tai strategisia tavoitteita ja missä määrin.


Tässä yhteydessä keskitytään tietojen keräämiseen ja analysointiin, jotta voidaan parantaa nykyisten prosessien tehokkuutta ja tehdä tarvittaessa kohdennettuja mukautuksia. Näiden lähestymistapojen uudelleentarkastelun ja jatkokehittämisen suunniteltu aikataulu on 2025/2026.


E5-2:  Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit


Kertomusvuonna Afarak toteutti merkittävän toimenpiteen resurssien käytön ja kiertotalouden alalla laajentamalla LCA:n kaikkiin keskeisiin toimipaikkoihin. Tämä täydentää jo integroitua toimipistettä Saksassa ja kattaa nyt myös toimipisteet Turkissa ja Etelä-Afrikassa. Tämän toimenpiteen tavoitteena oli luoda standardoitu ja vertailukelpoinen tiedonkeruu kaikille ympäristöaloille, jotta resurssien kulutuksesta voitaisiin raportoida perustellusti. 


LCA:n avulla saadaan yksityiskohtaisia tuloksia resurssien käytöstä, energiatehokkuudesta ja mahdollisista ympäristövaikutuksista koko arvoketjussa. Nämä tiedot muodostavat perustan tuleville strategioille ja toimenpiteille, joilla edistetään kiertotaloutta ja resurssien kestävää käyttöä. 


Tulevaisuuden strateginen suuntautuminen


Afarak on myös mukana laatimassa "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa", joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuosina 2025/2026. Tässä suunnitelmassa käytetään LCA:sta saatua tietoa resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevien jäsenneltyjen strategioiden ja tarvittaessa erityistoimenpiteiden kehittämiseen, optimointiin ja täytäntöönpanoon.


E5-3:  Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet


Tällä hetkellä Afarak ei ole asettanut erityisiä mitattavissa olevia ja tulossuuntautuneita tavoitteita eikä laadullisia tai määrällisiä indikaattoreita resurssien käytön ja kiertotalouden osalta. Konsernissa on kuitenkin käynnissä dynaaminen kehitysprosessi, joka edistää LCA:n toteuttamista ja laajentamista toimipaikoilla luotettavien tietojen saamiseksi. Nämä tiedot toimivat analyysien pohjana ja mahdollistavat resurssien käytön ja kiertotalouden mahdollisuuksien ja haasteiden tunnistamisen. Ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelman suunnitellun valmistumisen myötä vuoteen 2025/2026 mennessä tutkitaan, onko tarpeen asettaa mitattavissa olevia ja tuloshakuisia tavoitteita ja missä määrin. Tämä perustuu LCA-prosessien tuloksiin, jotta voidaan varmistaa, että kaikki tavoitteet muotoillaan hyvin perustellusti ja tarpeisiin perustuen.


Vaikka tällä hetkellä ei ole erityisiä tavoitteita, Afarak mittaa jatkuvasti resurssien käytön ja kiertotalouden strategioidensa ja aloitteidensa tehokkuutta. Tämä tapahtuu keräämällä jatkuvasti tietoja osana LCA-prosessia, ja se muodostaa perustan perustelluille analyyseille ja toteutettujen toimenpiteiden tehokkuuden arvioinnille.

Afarak noudattaa erilaisia lähestymistapoja seuratakseen ja optimoidakseen järjestelmällisesti resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevien strategioidensa tehokkuutta:

  1. Elinkaariarviointi (LCA)

Saksan toimipaikka oli jo sisällytetty LCA:han. Myös Turkin ja Etelä-Afrikan toimipaikat sisältyivät kertomusvuoteen. Veden kulutusta, jätehuoltoa ja resurssien käyttöä koskevien LCA-tietojen avulla voidaan arvioida ympäristövaikutuksia koko arvoketjussa. Näiden havaintojen avulla voidaan tunnistaa suuntauksia ja tehdä perusteltuja päätöksiä resurssien käytön optimoimiseksi.

  1. Sisäiset tarkastukset ja arvioinnit

Säännöllisillä sisäisillä tarkastuksilla varmistetaan Afarakin standardien noudattaminen ja arvioidaan toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta. Nämä tarkastelut auttavat tunnistamaan mahdolliset parannuskohteet.

  1. Raportointi ja viestintä

Avoin raportointi edistymisestä ja haasteista on Afarakille tärkeää. Tähän sisältyy viestintä sidosryhmien kanssa sekä ympäristövaikutuksia ja -toimenpiteitä koskevien tietojen julkaiseminen.

  1. Mukautukset ja parannukset

Kerättyjen tietojen ja tarkastusten tulosten perusteella strategioita ja toimenpiteitä mukautetaan jatkuvasti niiden tehokkuuden lisäämiseksi ja uusiin haasteisiin vastaamiseksi.


E5-4:  Resurssien tulovirtaukset


Seuraavat resurssit muodostavat Afarakin tuotantoprosessien perustan, ja ne on integroitu Afarakin arvoketjuun keskittyen voimakkaasti tehokkuuteen ja uudelleenkäyttöön. Tuotantoprosesseissa ei käytetä sivutuotteista tai jätevirroista peräisin olevaa materiaalia. Tärkeimpiä resurssivirtoja tuotantoketjun alkupään arvoketjussa ovat seuraavat 

  1. Raaka-aineet

Kromimalmirikaste: Tämä ferrokromin tuotannon kannalta kriittinen raaka-aine louhitaan suoraan Afarakin omista kaivoksista Turkissa, ja se on ratkaisevan tärkeä Afarakin ferrokromin tuotannon kannalta.


Kalkki: Kalkki on tärkeä komponentti ferrokromin tuotantoprosessissa, ja se hankitaan paikallisilta toimittajilta.


Silikokromi: Tämä raaka-aine on välituote, ja sitä hankitaan myös paikallisilta toimittajilta. Silikokromia käytetään lähtöaineena ferrokromin tuotantoprosessissahalutun kemiallisen koostumuksen saavuttamiseksi.

  1. Vesi

Kromimalmirikasteen erottaminen kromimalmikivestä vaatii huomattavan määrän vettä. Afarak keskittyy prosessiveden kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi.

  1. Energia

Ferrokromin tuotanto vaatii huomattavan määrän energiaa sähkön muodossa.

  1. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja koneet

Suurten rakennuskoneiden käyttö on välttämätöntä kromimalmin louhinnassa kaikilla toimintapaikoilla. Nämä raskaat koneet ovat toiminnan kannalta keskeisen tärkeitä, ja ne ovat merkittävä resurssivirta.

  1. Liikenne

Raaka-aineet kuljetetaan tuotantopaikalle sekä kuorma-autoilla että laivoilla, jossa ne jatkojalostetaan ferrokromiksi.

  1. Pakkaus

Afarak käyttää ferrokromin kuljetukseen terästynnyreitä ja "yhden matkan suursäkkejä", jotka ovat tunnettuja kestävyydestään. Konsernin näkökulmasta nämä pakkaustyypit ovat tällä hetkellä ympäristöystävällisimpiä vaihtoehtoja, sillä asiakkaat voivat käyttää niitä uudelleen tai kierrättää ne maailmanlaajuisesti, mikä vähentää uusien pakkausmateriaalien tarvetta.






Raportointivuosi [N]

Yksikkö

Raportointijaksolla käytettyjen tuotteiden sekä teknisten ja biologisten materiaalien kokonaispaino

81 758

Massa (tonneina)

Biologisten materiaalien (ja muihin kuin energiatarkoituksiin käytettävien biopolttoaineiden) osuus prosentteina (mukaan lukien pakkaukset)

0

Prosenttia (%)

Yrityksen tuotteiden ja palveluiden valmistuksessa käytettyjen uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen toissijaisten komponenttien, tuotteiden ja materiaalien (pakkaukset mukaan luettuina) absoluuttinen paino

0

Massa (tonneina tai kilogrammoina)

Käytettyjen uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen sekundääristen komponenttien, tuotteiden ja materiaalien prosenttiosuus

0

Prosenttia (%)


Tietojen keruu ja menetelmät


Jäljempänä selitetään käytettyjä tuotteita ja materiaaleja koskevissa laskelmissa käytetyt menetelmät ja oletukset:


Tietojen keruu

Raaka-aineita koskevat tiedot kirjataan tuotantopaikoilla tapahtuvan kulutuksen säännöllisen ja järjestelmällisen dokumentoinnin avulla. Nämä tärkeät tiedot saadaan sisäisistä tuotantoraporteista ja varastonhallintajärjestelmistä.


Kirjanpito

Tasapainotukseen sisältyy toimitettujen ja kulutettujen määrien vertailu. Tämä prosessi mahdollistaa raaka-aineiden kulutuksen tarkan määrittämisen määritellyn ajanjakson aikana.


Standardoitu muuntaminen

Analyysin ja raportoinnin standardoimiseksi käytetään tiettyjen raaka-aineiden osalta standardoituja muuntokertoimia, joiden avulla panosmuuttujat muunnetaan yhdenmukaisiksi yksiköiksi.


Oletukset


E5-5:  Resurssien ulosvirtaukset


Afarakin ferrokromille on ominaista sen pitkäikäisyys, korroosionkestävyys ja suuri kestävyys, jonka johdosta se on keskeinen komponentti lukuisissa lopputuotteissa, kuten ruostumattomassa teräksessä ja erikoisseoksissa. Ferrokromi säilyttää materiaaliominaisuutensa myös lopputuotteissa. Tämä mahdollistaa pidemmän käyttöjakson, sillä ferrokromi voidaan integroida uudelleen teollisiin sovelluksiin kierrättämällä lopputuote sen käyttöiän lopussa.

Kromimalmirikastetta puolestaan käytetään raaka-aineena ferrokromin kaltaisten tuotteiden valmistuksessa, ja se on täysin integroitu tuotantoprosessiin. Rikasteen kromi käytetään uudelleen kestävissä ja kierrätettävissä materiaaleissa, mutta rikasteen suora käyttökierto päättyy jatkokäsittelyyn.


Afarak keskittyy minimoimaan jätteen määrän kestävillä tuotantoprosesseilla ja tuottamalla sivutuotteita, joita voidaan käyttää uudelleen muilla teollisuudenaloilla, kuten tienrakennuksessa. Nämä lähestymistavat edistävät resursseja säästävää käyttöä.


Ferrokromin erityisten materiaaliominaisuuksien ja kromimalmirikasteen kohdennetun hyödyntämisen ansiosta Afarak edistää aktiivisesti kiertotaloutta ja resurssipäästöjen vähentämistä.


Asiaankuuluvat jätevirrat


Afarakin alalla kyseinen jätevirta on Euroopan jäteluettelon EWC-koodi "C0809", joka viittaa "metalliteollisuuden kuonaan ja muuhun jätteeseen". Tämä jätevirta sisältää ferrokromin tuotannossa syntyviä materiaaleja, jotka käsitellään osana jätehuoltokäytäntöjä. Tämän EWC-koodin mukainen Afarakin jäte koostuu yksinomaan kuonasta. Afarak tekee kaikkensa minimoidakseen tämän jätteen ja muuttaakseen sen sivutuotteiksi aina kun mahdollista. Näitä voidaan puolestaan käyttää muilla talouden aloilla, kuten tienrakennuksessa. Tämä edistää kiertotaloutta ja edistää resurssien kestävää käyttöä.


Jätteiden jakautuminen


Seuraavissa taulukoissa on tarkempi erittely siitä, mistä Afarakin jätteet koostuvat ja miten ne hävitetään.


Hävittämiseltä vältetty jäte:

Kertomusvuonna jätettä, josta 100 prosenttia oli vaaratonta, siirrettiin loppukäsittelystä yhteensä 31 412 tonnia.


Raportointivuosi [N]

Yksikkö

Tavanomaiset jätteet, jotka on poistettu loppukäsittelystä valmistelemalla ne uudelleenkäyttöön

18 725

Massa (tonneina)

Kierrättämällä hävittämiseltä vältetty vaaraton jäte

29

Massa (tonneina)

Muilla hyödyntämistoimilla loppukäsittelystä poistettu muu kuin vaarallinen jäte

12 658

Massa (tonneina)

Hävitettäväksi siirretyn jätteen kokonaismäärä

31 412

Massa (tonneina)


Tiettyjen jätteiden hävittämistä varten:


Afarak toimitti kertomusvuonna hävitettäväksi yhteensä 0 tonnia jätettä, josta 100 prosenttia oli vaaratonta:


Raportointivuosi [N]

Yksikkö

Polttamalla hävitettäväksi tarkoitettu muu kuin vaarallinen jäte 

0

Massa (tonneina tai kilogrammoina)

Kaatopaikalle sijoitettava muu kuin vaarallinen jäte 

0

Massa (tonneina tai kilogrammoina)

Muiden käsittelytoimien hävitettäväksi tarkoitettu muu kuin vaarallinen jäte 

0

Massa (tonneina tai kilogrammoina)

Hävitettäväksi tarkoitetun jätteen kokonaismäärä

0

Massa (tonneina tai kilogrammoina)

Vaaralliset jätteet:

Afarak ei tuota vaarallista eikä radioaktiivista jätettä. Tästä syystä määriä ei ole lueteltu taulukossa.


Syntyneen jätteen kokonaismäärä:

Kertomusvuonna syntyneen jätteen kokonaismäärä oli 31 412 tonnia. Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä on 0 tonnia, mikä vastaa 0 prosenttia.


Tietojen keruu ja menetelmät


Jätteitä (erityisesti kuonaa) ja niiden luokittelua koskevien tietojen laskennassa käytettiin seuraavia menetelmiä ja oletuksia:


Tietojen keruu

Kuonamäärät kerätään kirjaamalla ja dokumentoimalla jatkuvasti tuotantolaitosten jätevirtoja. Tämä tehdään sisäisten tuotantoraporttien ja jätehuoltojärjestelmien avulla.


Jätteiden kirjanpito

Kuona tasapainotetaan punnitsemalla ja kirjaamalla säännöllisesti tuotantoprosessin aikana syntyvä kuona. Menetelmä mahdollistaa jätevirtojen tarkan kirjaamisen ja seurannan tarkasti määriteltyjen ajanjaksojen aikana.


Standardoitu luokitus

Kuonat luokitellaan eurooppalaisen jäteluettelon (EWC) mukaisesti, jolloin kuonat luokitellaan nimenomaan metalliteollisuuden kuonille annettuun EWC-koodiin "C0809".


Oletukset


Tuotteiden ja pakkausten kierrätettävyys


Seuraavasta taulukosta käy ilmi, että Afarakin tuotteet ja pakkaukset ovat hyvin kierrätettävissä: 


Raportointivuosi [N]

Yksikkö

Tuotteiden kierrätyskelpoisen sisällön kiintiöt*.

> 90 

Prosenttia (%)

Tuotepakkausten kierrätettävän sisällön osuus**

> 85 

Prosenttia (%)

Luvut perustuvat arvioihin ja likimääräisiin arvoihin, jotka on määritetty ottaen huomioon käytettävissä olevat alan standardit ja seuraavat lähteet:

* Lähde: Worldstainless (https://www.worldstainless.org/about-stainless/environment/stainless-steels-and-co2-industry-emissions-and-related-data/?utm_source=chatgpt.com)

** Lähde: World Steel Association (https://worldsteel.org/about-steel/facts/steelfacts/) ja Uniplast.


Tuotteiden kierrätettävyys (ferrokromi)

Ferrokromi on ruostumattoman teräksen olennainen osa, ja sen kierrätettävyys on poikkeuksellisen hyvä. Ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tuotteiden, jotka ovat Ferrochromin pääasiallinen käyttöalue, kierrätysaste on yli 90 prosenttia maailmanlaajuisten kierrätyskierrosten perusteella. Kierrätysprosessin aikana suurin osa ferrokromista säilyy, ja se voidaan käyttää lähes kokonaan uudelleen ilman laadun heikkenemistä. Kromin talteenottoaste sulatusprosessissa on tyypillisesti 95-98 prosenttia. Kierrätysasteessa otetaan huomioon suljetut materiaalikierrot ja ruostumattoman teräsromun tehokas keräys, mikä johtaa vähäisiin hapettumisesta ja epäpuhtauksista johtuviin hävikkeihin.


Tuotepakkausten kierrätettävyys

Käytettyjen terästynnyrien kierrätysaste on yli 85 %. Teräs on materiaali, jota voidaan kierrättää lähes loputtomiin ilman laadun heikkenemistä. Kiintiö perustuu maailmanlaajuiseen teräksen kierrätysinfrastruktuuriin, ja siinä otetaan huomioon virheellisestä hävittämisestä johtuvat mahdolliset tappiot.


Single-Trip Big Bags -pussit on valmistettu polypropeenista, joka on muovia, jonka teoreettinen kierrätettävyys on lähes 100 prosenttia. Todellisissa olosuhteissa niiden kierrätettävyys on yli 85 prosenttia, kun ne hävitetään puhtaasti ja kierrätysinfrastruktuuri on tehokas. Kiintiö perustuu oletukseen, että kertakäyttöiset suursäkit johdetaan paikalliseen kierrätyskiertoon, eikä saastuminen tai epäasianmukainen hävittäminen vaikuta niihin.

Ilmoitetut kierrätettävyysarvot ovat keskiarvoja, ja ne voivat vaihdella alueellisen infrastruktuurin ja keräysprosessien mukaan. Ne perustuvat optimoituihin kierrätysolosuhteisiin, jotka takaavat materiaalin puhtauden ja tehokkaan kierron. Lukujen tarkoituksena on korostaa käytettyjen materiaalien ja pakkauskonseptien kestävää kehitystä. 


Joustavuus asiakkaille:

Afarak tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden valita terästynnyreiden ja kertakäyttöisten suursäkkien välillä tarpeidensa ja logististen vaatimustensa mukaan. Tämä joustavuus varmistaa, että pakkaustyyppi vastaa asiakkaan erityisvaatimuksia vaarantamatta materiaalien kierrätettävyyttä.


Kiertotalous painopisteenä:

Kuljetusten maailmanlaajuisen luonteen vuoksi Afarak suosii erityisesti pakkausmateriaaleja, jotka voidaan kierrättää kansainvälisesti. Näin varmistetaan, että pakkaukset - niiden määränpäästä riippumatta - voidaan hävittää asianmukaisesti ja palauttaa kierrätyskiertoon. Tämä lähestymistapa tukee kiertotalouden periaatteita, vähentää jätettä ja säästää resursseja koko toimitusketjussa.


Tuotteiden säilyvyys


Ferrokromin ja kromimalmin kaltaisille tuotteille on ominaista niiden poikkeuksellinen kestävyys. Vaikka ne toimivat toimitusketjun välituotteina eikä niitä pidetä lopputuotteina, ne säilyttävät laatunsa lähes rajattoman pitkään, jos ne varastoidaan oikein. Ferrokromi säilyy vakaana normaaliolosuhteissa ja säilyttää seosaineominaisuutensa, kun taas kromimalmi on pitkäikäinen kemiallisen kestävyytensä ansiosta. Nämä ominaisuudet varmistavat, että tuotteitamme voidaan käyttää luotettavasti vuosikymmeniä pitkäikäisissä sovelluksissa, kuten ruostumattomassa teräksessä, ja siten ne edistävät merkittävästi toimitusketjun kestävyyttä.


  1. Ferrokromi (FeCr):

Ferrokromille on ominaista poikkeuksellinen kestävyys, ja sitä käytetään pitkäikäisissä tuotteissa, kuten ruostumattomassa teräksessä. Ferrokromia sisältävien tuotteiden käyttöikä on useita vuosikymmeniä. Ferrokromilla valmistetun ruostumattoman teräksen kestävyys edistää näin ollen merkittävästi luonnonvarojen säästämistä, koska näitä tuotteita voidaan käyttää pitkään ilman, että niitä tarvitsee vaihtaa. Ferrokromin kemiallinen stabiilisuus takaa myös sen, että se säilyttää ominaisuutensa koko käyttöikänsä ajan. Ferrokromia sisältäviä materiaaleja voidaan niiden käyttöiän päätyttyä palauttaa kiertoon lähes loputtomiin maailmanlaajuisesti ilman laadun heikkenemistä.

  1. Kromimalmi:

Kromimalmirikaste on raaka-aine, jota käytetään suoraan jatkojalostuksessa, kuten ferrokromin valmistuksessa. Vaikka sen käyttöikä teknisesti päättyy jatkokäsittelyyn, sitä käytetään kestävissä tuotteissa, kuten ruostumattomassa teräksessä. Kromimalmin kemiallinen vakaus tekee siitä metalliteollisuuden välttämättömän raaka-aineen. Se säilyy muuttumattomana ja säilyttää laatunsa, vaikka sitä säilytettäisiinkin pitkiä aikoja, joten sitä voidaan käyttää rajoituksetta.

  1. Isot pussit:

"Single-Trip Big Bags" -pussit on valmistettu polypropeenista, ja ne on tarkoitettu kertakäyttöön (kertakäyttö). Tämäntyyppiset pakkaukset ovat alalla yleinen käytäntö, sillä "kertakäyttöisten suursäkkien" palauttamista pidetään usein vähemmän kestävänä. Polypropeenin etuna on myös se, että se voidaan helposti kierrättää maailmanlaajuisesti.

  1. Terästynnyrit:

Terästynnyrit on valmistettu vankasta ja kestävästä materiaalista, joka sopii erinomaisesti tuotteidemme kuljettamiseen ja varastointiin. Niiden kestävyyden ansiosta niitä voidaan käyttää turvallisesti useita vuosia, joten ne ovat luotettava valinta varastointiin tai edelleen lähetykseen. Teräksen ominaisuudet takaavat, että rummut säilyttävät vakautensa ja turvallisuutensa myös intensiivisen käytön aikana. Lisäksi teräksen etuna on, että se voidaan palauttaa helposti ja tehokkaasti kiertoon maailmanlaajuisesti, mikä edistää materiaalin kestävää käyttöä.

E5-6: Luonnonvarojen käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien odotetut taloudelliset vaikutukset


Afarak käyttää siirtymäkautta ESRS E5-6:n mukaisesti eikä julkista asiaa koskevia tietoja. Nämä tiedot ovat osa tulevaa "ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa", jota parhaillaan laaditaan ja jonka odotetaan valmistuvan vuosina 2025/2026. Määrälliset tiedot toimitetaan heti, kun tarvittavat tiedot ja analyysit ovat saatavilla.





ESRS G1:  Yrityspolitiikka


G1-1:  Yrityskulttuuri ja omistajaohjauksen käsitteet


Yrityskulttuuri Afarakissa


Afarak on maailmanlaajuisesti toimiva, vertikaalisesti integroitunut yritys, jolla on omia kaivoksia Etelä-Afrikassa ja Turkissa ja joka varmistaa raaka-aineiden saannin muun muassa ferrokromin tuotantoon Saksassa. Afarakin yrityskulttuuri perustuu yrityksen ydinarvoihin: moitteettomuuteen, ympäristövastuullisuuteen ja sosiaaliseen sitoutumiseen. Nämä arvot on määritelty keskeisissä yritysohjeissa, joita kuvataan seuraavissa luvuissa. Afarak pitää erittäin tärkeänä kunkin toimipaikan yksilöllistä vastuuta. Tämä mahdollistaa paikallisten tarpeiden tehokkaan täyttämisen sekä läheisten suhteiden luomisen ja ylläpitämisen paikallisyhteisöihin.


Afarakin arvoja edistetään kohdennetuilla aloitteilla, säännöllisillä tapaamisilla, yrityskokouksilla ja työntekijöiden aktiivisella osallistumisella päätöksentekoprosesseihin, ja niitä arvioidaan jatkuvalla palautteella ja tarkastuksilla. Tällä kokonaisvaltaisella lähestymistavalla pyritään varmistamaan, että kulttuuri ei ole vain osa yritysstrategiaa, vaan sitä harjoitetaan aktiivisesti. Yrityskulttuuria edistetään muun muassa seuraavilla toimenpiteillä:



Yritysjohtamisen ja yrityskulttuurin käsitteet


Afarak ei noudata yhtenäistä, koko yrityksen kattavaa "yleistä politiikkaa", vaan sen sijaan se luottaa useisiin erityisohjeisiin, joista kukin kattaa yrityksen politiikan tiettyjä näkökohtia. Näissä yksittäisissä ohjeissa käsitellään muun muassa riskienhallintaa, eettistä käyttäytymistä, sääntöjen noudattamista ja hallintoa. Lisäksi Afarak kehittää maakohtaisia käytännesääntöjä, joissa otetaan huomioon paikalliset oikeudelliset vaatimukset ja kulttuuriset erityispiirteet. Kukin käytänne tukee Afarakin yritystavoitteita ja -arvoja ja on osa yleistä hallintorakennetta, jonka tavoitteena on johtaa yritystä vastuullisesti.


Afarakin strategian keskeinen osa on moitteettomuuden, eettisen käyttäytymisen ja vastuuntunnon edistäminen. 

Keskeisiä näkökohtia ovat:


Tämä keskeinen sisältö vahvistaa luottamusta, lainmukaisuutta ja kestävää kasvua yrityksessä, ja se näkyy useissa konsernin keskeisissä ohjeissa:


Riskienhallinta ja säännösten noudattaminen

Riskienhallintapolitiikan tarkoituksena on järjestelmällisesti tunnistaa ja hallita riskejä, jotta voidaan turvata yrityksen strategia pitkällä aikavälillä ja tukea tavoitteiden saavuttamista optimaalisesti kaikilla liiketoiminta-alueilla. Se pitää erityisen tärkeänä riskitietoisen yrityskulttuurin edistämistä ja sekä oikeudellisten vaatimusten että sisäisten ohjeiden noudattamista. 


Taulukkoa tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti tämän ohjeen täytäntöön panemiseksi. Riskit luokitellaan taloudellisiin, toiminnallisiin, oikeudellisiin ja ympäristönäkökohtiin. Paikallinen johto ja keskitetty compliance-ryhmä raportoivat vuosittain hallintoneuvostolle havaituista riskeistä. Eskalaatiorakenteella varmistetaan, että kriittiset riskit tunnistetaan ja niihin puututaan varhaisessa vaiheessa. 


Sisäisiä tarkastuksia ("sisäisen tarkastuksen peruskirja") käytetään myös riskienhallinnan tehokkuuden varmistamiseen. Sisäisen tarkastuksen keskusyksikkö koordinoi näitä riippumattomia tarkastuksia, jotta voidaan tarkastella riskienhallintaprosessien tehokkuutta ja toimenpiteiden toteuttamista heikkouksien poistamiseksi. Tarkastusten tulokset esitetään hallintoneuvoston tarkastuskomitealle.

 

"Code of Conduct" (Toimintaohje) ja "Code of Ethics" (Eettiset säännöt).

Toimintaperiaatteet ja eettiset säännöt toimivat eettisinä ohjeina työntekijöille sekä yhteistyökumppaneille ja tavarantoimittajille, ja ne ovat linjassa yrityksen arvojen kanssa. Säännöissä sitoudutaan moitteettomuuteen ja avoimuuteen ja edistetään näin vastuullista toimintaa päivittäisessä liiketoiminnassa.


"Whistleblowing-Policy" (Ilmiantajakäytänne)

Afarakin ilmiantokäytänne on keskeinen osa compliance-strategiaa, ja sen tavoitteena on edistää avoimuutta ja eettisyyttä organisaatiossa sekä tunnistaa ja puuttua tehokkaasti laittomaan toimintaan, kuten sisäpiirikauppaan, markkinoiden manipulointiin, kirjanpitostandardien rikkomiseen tai muihin compliance-kysymyksiin. Siinä säännellään, miten työntekijöiden ja ulkopuolisten henkilöiden tekemät valitukset ja huolenaiheet otetaan vastaan, dokumentoidaan, tutkitaan ja käsitellään. Käytänne ja sen mekanismit mahdollistavat sen, että työntekijät ja ulkoiset sidosryhmät (esim. liikekumppanit) voivat ilmoittaa huolenaiheista tai mahdollisista rikkomuksista turvallisesti ja ilman pelkoa kostotoimista. Raportointiprosessi tapahtuu määriteltyjen kanavien, kuten kirjallisten raporttien tai sähköpostin, kautta. Kaikki asiaankuuluvat yhteystiedot raportointia varten ja toimintaperiaatteet ovat julkisesti saatavilla Afarakin verkkosivustolla. Henkilöille, joilla ei ole pääsyä verkkoon, ne ovat saatavilla kirjallisessa muodossa organisaation kaikissa toimipisteissä.  Nämä mekanismit edistävät turvallista raportointiprosessia tiukkojen luottamuksellisuusprotokollien avulla.

 

Käsitteiden soveltamisala


Afarakin yrityspolitiikka ja yrityskulttuurin käsitteet ovat kauaskantoisia ja kattavat työntekijät, asiakkaat, toimittajat ja liikekumppanit. Työntekijät ja tavarantoimittajat ovat suoraan mukana erityisohjeiden tai sopimusehtojen kautta, mutta asiakkaisiin ja liikekumppaneihin sovelletaan ensisijaisesti sopimusvelvoitteita, joilla varmistetaan keskeiset arvot, kuten sääntöjen noudattaminen ja avoimuus.


Työntekijät: Kaikki sisäiset ohjeet, kuten "Code of Conduct", "Code of Ethics" ja whistleblowing policy, ovat työntekijöitä sitovia. Näihin kuuluvat muun muassa eettinen käyttäytyminen, sääntöjen noudattaminen ja avoimuus.


Asiakkaat: Allekirjoittamalla myyntitilaukset asiakkaat sitoutuvat noudattamaan niihin sisältyviä lakisääteisiä määräyksiä ("Lainsäädäntö"). Näihin kuuluvat vaatimukset, jotka koskevat oikeudellisten ja sopimussäännösten noudattamista, sekä tärkeät lausekkeet, kuten riitojenratkaisu ja ylivoimainen este. 


Toimittajat: Toimittajien on hyväksyttävä ja allekirjoitettava "Toimittajien käytännesäännöt" liikesuhteen alussa. Näihin vaatimuksiin kuuluvat ihmisoikeuksia,  korruption torjuntaa ja sääntöjen noudattamista koskevat ohjeet.


Liikekumppanit: Eettisissä toimintaohjeissa muotoillaan selkeät odotukset liikekumppaneille eettisten ja oikeudellisten normien noudattamisen osalta. Pakollista allekirjoitusta ei kuitenkaan yleensä vaadita.


Käsitteiden rajoitukset


Vaikka yrityspolitiikan ja yrityskulttuurin käsitteet ovat hyvin kattavia, niiden täytäntöönpanoon liittyy useita rajoituksia. Nämä johtuvat paikallisesta lainsäädännöstä, kulttuurieroista ja suuntaviivojen koordinoinnin monimutkaisuudesta. Afarak tarkastelee ja kehittää jatkuvasti konseptejaan varmistaakseen, että se noudattaa johdonmukaisesti perusarvojaan ja yritystavoitteitaan kaikilla markkinoilla. 


Paikallinen lainsäädäntö: Joissakin maissa tarvitaan erityisiä mukautuksia, jotta lainsäädännön vaatimukset täyttyisivät.


Kulttuurierot: Ilmoittamiskäytännön kaltaisten ohjeiden omaksuminen ja hyväksyminen voi riippua suuresti alueellisesta kulttuurista. Tietyissä maissa työntekijät tai yhteistyökumppanit saattavat olla haluttomia kertomaan huolenaiheista, vaikka anonyymit kanavat olisivat käytettävissä.


Käytännön toteutus: Suuntaviivojen suuri määrä (esim. eettiset säännöt, ilmiantopolitiikka, riskienhallintapolitiikka) edellyttää koordinoitua täytäntöönpanoa, jotta vältetään päällekkäisyydet ja limittäisyydet.


Toimipaikkojen omistajuus: Eri toimipaikat ovat vastuussa globaalin yritysstrategian mukauttamisesta ja toteuttamisesta oman paikallisen ympäristönsä erityistarpeisiin ja -olosuhteisiin. Tämä mahdollistaa kohdennetun ja joustavan täytäntöönpanon, jossa otetaan huomioon alueelliset erot.


Tehtävät 


Afarakin hallintoneuvosto vastaa konsernitason strategian toteuttamisesta. Se määrittelee strategisen suunnan ja valvoo keskeisiä aloja, kuten riskienhallintaa, sääntöjen noudattamista ja eettisiä normeja. Hallintoneuvosto varmistaa myös, että kaikki tarvittavat resurssit ja rakenteet ovat käytettävissä strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja yhtiön arvojen ylläpitämiseksi. Tarkastus- ja riskikomitea on keskeinen elin, joka tukee hallintoneuvostoa tärkeiden strategisten alojen valvonnassa. Tähän kuuluvat riskienhallinta, vaatimustenmukaisuuden noudattaminen ja sisäinen valvonta. Komitea tukee myös ilmiantomekanismien täytäntöönpanoa ja hallinnointia, mukaan lukien saapuvien ilmoitusten dokumentointi ja tutkinta. 

Hallintoneuvoston sekä tarkastus- ja riskikomitean lisäksi on muita tukiryhmiä, kuten EMT, joka koostuu toimitusjohtajasta, teknologiajohtajasta, talousjohtajasta ja operatiivisesta johtajasta. Näin varmistetaan, että strategiset tavoitteet toteutetaan tehokkaasti sekä keskitetysti että paikallisesti.


Paikalliset komiteat toimipaikoissa

Keskuskomiteoiden lisäksi on paikallisia toiminta- ja tukikomiteoita, jotka käsittelevät paikallisia asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi yritysneuvosto sekä työsuhde-, turvallisuus- ja tasa-arvokomiteat. Ne varmistavat, että paikallisia lakeja ja sisäisiä standardeja noudatetaan erityisesti terveyden, turvallisuuden, yhtäläisten mahdollisuuksien ja työsuhteiden aloilla. Joissakin toimipaikoissa sidosryhmien sitouttamiskoordinaattorit toimivat yhteyshenkilöinä paikallisiin yhteisöihin ja eturyhmiin esimerkiksi naapurikuntien kanssa käytävässä vuoropuhelussa.


ESG-tiimi

Keskitetty ESG-tiimi vastaa kestävän kehityksen strategian täytäntöönpanosta koko konsernissa. Se kerää ja niputtaa ESG-tiedot kaikista toimipaikoista, joita tarvitaan raportointiin CSRD-direktiivin mukaisesti. Se koordinoi myös tulevien ESG-strategioiden kehittämistä pitkän aikavälin vaatimusten täyttämiseksi.


Johtoryhmä (EMT)

EMT, johon kuuluvat toimitusjohtaja, teknologiajohtaja, operatiivinen johtaja ja talousjohtaja, toimii tukena konsernitasolla ja vastaa strategisten suuntaviivojen ja arviointien operatiivisesta täytäntöönpanosta.  EMT:n keskeisiin tehtäviin kuuluvat riskienhallinta, ESG-standardien noudattaminen ja operatiivisten prosessien seuranta. EMT toimii linkkinä yrityksen strategisten tavoitteiden ja niiden käytännön toteuttamisen välillä toimipaikoissa. Se varmistaa suuntaviivojen yhdenmukaisen soveltamisen ja tukee toimipaikkoja määriteltyjen strategioiden täytäntöönpanossa. Lisäksi EMT raportoi säännöllisesti hallintoneuvostolle ja asianomaisille valiokunnille avoimuuden luomiseksi ja yhtiön strategisen suunnan seuraamiseksi.


Kansainvälisten standardien sisällyttäminen

 

Afarak noudattaa strategiansa toteuttamisessa erilaisia kolmansien osapuolten järjestöjen kansainvälisiä standardeja. Näillä standardeilla varmistetaan, että Afarak toimii maailmanlaajuisesti tunnustettujen kestävien ja eettisten liiketoimintakäytäntöjen periaatteiden mukaisesti. Näihin kuuluvat seuraavat suuntaviivat ja standardit:


Sidosryhmien huomioon ottaminen 


Afarak sisällyttää tärkeimpien sidosryhmien edut järjestelmällisesti yritysstrategiaan. Tämä varmistetaan määriteltyjen prosessien ja komitearakenteiden avulla. Koska yhtiö on eurooppayhtiö (Societas Europaea), siihen sovelletaan eurooppalaisia säännöksiä yhteistoiminnasta ja työntekijöiden osallistumisesta. Myös muita mekanismeja käytetään varmistamaan, että sidosryhmien edut otetaan huomioon strategisissa päätöksissä. Näiden prosessien avulla Afarak varmistaa, että strategiset päätökset eivät ole ainoastaan taloudellisesti kestäviä, vaan niissä otetaan huomioon myös keskeisten sidosryhmien sosiaaliset, eettiset ja oikeudelliset odotukset. Seuraava yleiskatsaus osoittaa, miten tämä otetaan huomioon:


Työntekijöiden osallistuminen ja yhteismääräämisoikeus

Afarak on eurooppayhtiö, jolla on integroituja elimiä, kuten yritysneuvosto ja työntekijöiden edustajat Euroopan tasolla. Ne osallistuvat strategisiin päätöksentekoprosesseihin neuvoa-antavassa ominaisuudessa. Työntekijöiden edustajilla on tiedonsaanti-, kuulemis- ja/tai yhteistoimintaoikeudet strategisissa asioissa, erityisesti hallintoneuvostossa ja komiteoissa käytävissä keskusteluissa. Näin varmistetaan, että työhön liittyvät kysymykset otetaan huomioon jo varhaisessa vaiheessa.


Hallituksen hallinto (BoD) harjoittama hallinto

Hallintoneuvoston peruskirjan mukaan hallintoneuvosto ottaa kaikkien keskeisten sidosryhmien - osakkeenomistajien, työntekijöiden, asiakkaiden ja toimittajien - edut huomioon strategisessa suunnittelussaan ja ottaa ne huomioon päätöksissä, jotka vaikuttavat yhtiön arvoihin. Säännölliset kokoukset ja strategiset keskustelut sidosryhmien kanssa varmistavat, että niiden huolenaiheet tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja sisällytetään yritysstrategiaan.


Erikoistuneet komiteat ja raportointirakenteet

Erityiskomiteat, kuten tarkastus- ja riskikomitea, valvovat standardien ja sidosryhmien vaatimusten noudattamista. Nämä komiteat saavat säännöllisesti raportteja sisäisiltä yksiköiltä, kuten ESG-tiimiltä, ja ulkoisista lähteistä. Näillä raportointirakenteilla varmistetaan, että sekä sääntelyvaatimuksia että sosiaalisia ja eettisiä normeja noudatetaan sidosryhmien etujen mukaisesti.


Sidosryhmien mahdollisuus tutustua strategiaan


Afarak saattaa strategiansa sidosryhmiensä saataville eri viestintäkanavien kautta ja varmistaa näin, että yritysstrategia välitetään sidosryhmille avoimesti ja helposti saatavilla olevalla tavalla:


Julkaisut ja raportit

Strategiset suuntaviivat, mukaan lukien tärkeät yritysohjeet, kuten käytännesäännöt sekä riskienhallintaa ja kestävyyttä koskevat strategiat, esitellään kattavasti vuosikertomuksissa ja ESG-raporteissa. Raportit ovat saatavilla yhtiön verkkosivustolla, mikä helpottaa osakkeenomistajien, asiakkaiden, toimittajien ja suuren yleisön mahdollisuuksia saada asiaankuuluvaa tietoa.


Yrityksen verkkosivusto

Afarak asettaa keskeiset asiakirjat, kuten eettiset säännöt ja väärinkäytösten ilmoittamista koskevat periaatteet sekä muut ohjeet sidosryhmiensä, erityisesti liikekumppaneidensa ja toimittajiensa, saataville yhtiön verkkosivuston kautta. Verkkosivusto antaa myös selkeän kuvan nykyisistä strategisista suuntaviivoista ja yrityksen arvoista.


Valitusmekanismit


Afarak on ottanut käyttöön kattavan toimintaperiaatteiden ja menettelyjen järjestelmän, jonka avulla voidaan tunnistaa, raportoida ja tutkia lainvastaisia toimia tai käytännesääntöjen ja/tai eettisten sääntöjen rikkomista koskevat huolenaiheet. Ilmoitusdirektiivi on tärkein mekanismi vakavien rikkomusten varalta, ja sitä täydentävät vaihtoehtoiset ilmoituskanavat ja -rakenteet. Näin varmistetaan, että kaikki asiaankuuluvat huolenaiheet otetaan tehokkaasti huomioon ja käsitellään niiden kiireellisyyden mukaan.


Näiden valitusmekanismien käytön edistämiseksi Afarak tarjoaa perustietoa niiden saatavuudesta ja käytöstä. Tämä tapahtuu eri viestintäkanavien, kuten kirjallisten ilmoitusten, sähköpostien, henkilöstökokousten, työntekijöiden edustajien tai sovelluksen avulla. Tietojen jakelu järjestetään kussakin toimipisteessä itsenäisesti, jotta varmistetaan, että kaikki työntekijät - työsuhteen tyypistä riippumatta - saavat yhtä paljon tietoa. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta raportointikanavista ja varmistaa niiden tehokas käyttö.

Tärkeimmät raportointiprosessit kuvataan seuraavissa kohdissa:


Vakavista rikkomuksista ilmoittaminen ilmiantojärjestelmän kautta

Työntekijät, ulkoiset yhteistyökumppanit ja muut sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät voivat ilmoittaa mahdollisista vakavista rikkomuksista tai epäeettisestä käyttäytymisestä nimettömästi tai luottamuksellisesti. Ilmoituksen voi lähettää joko sähköpostitse osoitteeseen compliance@afarak.com tai postitse seuraavaan osoitteeseen:

Päälakimies / Valitus

Afarak SE

Unioninkatu 20-22

00130 Helsinki

Suomi


Saapuneet valitukset voidaan osoittaa kirjallisesti CCO:lle tai suoraan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle. Kaikki ilmoitukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti, jolloin varmistetaan, että ilmiantajien henkilöllisyys on suojattu ja että vilpittömässä mielessä huolenaiheita esille tuoviin henkilöihin ei kohdistu kostotoimia. 


Saatuaan ilmoituksen CCO arvioi, onko kyseessä ilmianto. Jos tämä vahvistetaan, suoritetaan muodollinen tutkinta, jossa kaikki asiaankuuluvat tiedot kerätään ja analysoidaan järjestelmällisesti. Afarak käyttää tarvittaessa ulkopuolisia tilintarkastajia tai konsultteja, jotka tuovat lisäasiantuntemusta ja puolueetonta näkökulmaa tutkimuksiin.


Vaihtoehtoiset raportointikanavat

Ilmoitusjärjestelmän lisäksi Afarakin työntekijöillä on useita muita raportointikanavia pienempiä tai henkilökohtaisia valituksia varten, kuten suora raportointi esimiehille tai yhteydenpito sisäisiin elimiin, kuten yritysneuvostoon Saksassa tai SE:n yritysneuvostoon Euroopan tasolla. Erityiset sisäiset komiteat, kuten paikalliset työsuhdekomiteat tai työterveys- ja työturvallisuuskomiteat, tarjoavat myös foorumeita huolenaiheiden ilmaisemista varten ja tukea niiden ratkaisemiseksi.


Raportointi ja eskalointi

Vaihtoehtoisten kanavien, kuten esimiesten tai yritysneuvostojen, kautta ilmoitetut valitukset voidaan niiden vakavuudesta riippuen toimittaa ilmiantokanavalle tai CCO:lle. Kaikki ilmiantokanavan kautta ilmoitetut tapaukset kirjataan asiakirjoihin, ja CCO tai suoraan tarkastuskomitea tarkastaa ne. Jos kantelu koskee suoraan CCO:ta, tarkastusvaliokunta ottaa itse vastuun tutkinnasta riippumattomuuden ja avoimuuden varmistamiseksi. Tapauksesta ja tutkinnan tuloksesta riippuen Afarakin voidaan joutua jakamaan asiaankuuluvia tietoja ulkopuolisten sääntelyviranomaisten tai sääntelyelinten kanssa. Näin on erityisesti silloin, kun on kyse laittomasta toiminnasta, joka edellyttää ulkopuolista puuttumista.


Suoja kostotoimia vastaan


Yrityksen toimintaperiaatteiden mukaan on ehdottomasti kiellettyä kohdistaa kostotoimia kaikkiin henkilöihin, jotka tekevät ilmiantoja koskevan valituksen tai tekevät vilpittömässä mielessä yhteistyötä tutkinnassa. Tämä koskee myös lähisukulaisia, jos he työskentelevät konsernissa. Asianomaiset voivat ilmoittaa mahdollisista vastatoimista suoraan toimitusjohtajalle.

Suojaa ei sovelleta, jos kyseessä on henkilökohtainen väärinkäytös, ellei esimies ole määrännyt sitä. Tahallisesti väärästä valituksesta voi seurata kurinpitotoimia, jotka voivat johtaa jopa irtisanomiseen.


Käsitteet ja strategiat organisaation sisäistä liiketapakoulutusta varten 


Tällä hetkellä ei myöskään ole olemassa järjestelmällisiä konsepteja organisaation sisäistä koulutusta varten, joka koskisi "liiketoimintakäytäntöjä".  



Korruptio ja lahjonta 


Afarakissa osto-, myynti-, jakelu- ja liiketoiminnan kehittämistoiminnot ovat erityisen alttiita korruptioon ja lahjontaan liittyville riskeille. Osto- ja myyntitoiminnassa riski on olemassa ennen kaikkea silloin, kun ulkopuolisille toimittajille tehdään merkittäviä sopimuksia, sillä tässä vaiheessa voidaan käyttää lahjuksia etuuskohtelun saamiseksi. Myynnissä ja liiketoiminnan kehittämisessä suurten tilausten hankintaan tai kansainvälisiin sopimusneuvotteluihin osallistuvat työntekijät ovat vaarassa. He saattavat joutua lahjusyritysten kohteeksi saadakseen tilauksia tai uusia liiketoimintamahdollisuuksia.


G1-2:  Toimittajasuhteiden hallinta


Strategiat maksuviivästysten estämiseksi


Afarak toteuttaa toimenpiteitä maksuviivästysten välttämiseksi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osalta: 

  1. Tehokas likviditeetin suunnittelu: Afarak kiinnittää erityistä huomiota ennakoivaan likviditeetin suunnitteluun. Säännöllisten kassavirta-analyysien avulla yritys voi tunnistaa mahdolliset pullonkaulat varhaisessa vaiheessa ja ryhtyä asianmukaisiin vastatoimiin. 

  2. Selkeästi määritellyt maksuehdot ja neuvottelut: Maksuehdot: Jokaisen liikesuhteen alussa määritellään realistiset maksuehdot, jotka ovat sopusoinnussa sekä yrityksen maksuvalmiustilanteen että toimittajien tarpeiden kanssa. 

  3. Viestintä ja kumppanuus toimittajien kanssa: Avoin ja ennakoiva viestintä on Afarakille erittäin tärkeää. Jos on merkkejä maksuviivästyksistä, tavarantoimittajille ilmoitetaan asiasta varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan yhdessä etsiä ratkaisuja, kuten pidentää maksuaikoja. Tämä käytäntö vahvistaa luottamusta ja edistää pitkäaikaisia kumppanuuksia.

  4. Sopimusten hallinta ja priorisointi: Strategisesti tärkeille toimittajille suoritettavat maksut, erityisesti kriittisten raaka-aineiden tai palvelujen osalta, priorisoidaan. Tehokkaalla sopimusten hallinnalla varmistetaan selkeät sopimukset, jotta maksuvelvoitteet voidaan täyttää ajallaan. Erityisesti pk-yritykset, jotka ovat yleensä riippuvaisempia oikea-aikaisista maksuista, otetaan huomioon.

  5. Ylitilausten välttäminen: Välttääkseen tarpeettomia taloudellisia rasitteita Afarak pyrkii välttämään ylitilauksia ja suuntautumaan todelliseen kysyntään. Näin minimoidaan tarpeettomat kustannukset ja pullonkaulat ja varmistetaan, että likviditeettiä ei sidota ylimääräisiin varastoihin.


Toimittajasuhteet


Afarak luottaa pitkäaikaisiin ja luottamuksellisiin kumppanuuksiin toimittajiensa kanssa. Toimittajat valitaan huolellisesti laadun, luotettavuuden ja kestävän kehityksen kaltaisten kriteerien perusteella. Niiden on myös osoitettava, että soveltavat kestäviä liiketoimintatapoja. Afarak tiedostaa riskit, joita voi aiheutua riippuvuudesta tavarantoimittajista, erityisesti jos toimitukset saattavat katketa tai häiriintyä luonnonkatastrofien, poliittisen epävakauden tai taloudellisen epävarmuuden vuoksi. Riskien minimoimiseksi Afarak suosii paikallisia tavarantoimittajia ja pitää yllä avointa viestintää, jotta riskit voidaan tunnistaa ja lieventää varhaisessa vaiheessa. Konserni luottaa myös omaan arvoketjuunsa tuotantoketjun alkupäässä, josta se saa tärkeimmät raaka-aineet tuotantoa varten.


Sosiaalisten ja ekologisten kriteerien sisällyttäminen tavarantoimittajien valintaan


Kestävä kehitys on keskeinen osa konsernin toimittajastrategiaa, jossa korostetaan, että toimittajat noudattavat sekä ympäristöön liittyviä että sosiaalisia normeja ja kriteerejä. Sosiaalisia kriteerejä säännellään "Toimittajien käytännesäännöissä". Niihin sisältyy vaatimuksia, jotka liittyvät eettisyyteen, reiluun kilpailuun, korruption, rahanpesun ja eturistiriitojen estämiseen, tiedon ja henkisen omaisuuden käyttöön, ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittamiseen, terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön sekä henkilötietojen suojaan. 


Ekologisiin kriteereihin kuuluu erityisesti ympäristönsuojelu, jonka tavoitteena on minimoida toimintojen, tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutukset. Näihin kuuluvat luonnonvarojen tehokas käyttö, uusiutuvien energialähteiden käyttö, asianmukainen jätehuolto, kasvihuonekaasupäästöjen valvonta sekä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten minimointi.


Afarakin tavarantoimittajien on myös noudatettava OECD:n ohjeita ja taattava toimitusketjujensa jäljitettävyys. Tavarantoimittajien on annettava Afarakin tarkistaa milloin tahansa, että nämä käytännesäännöt täyttyvät.


G1-5:  Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta


ICDA:n ja EUROALLIAGESin jäsenenä Afarak osallistuu lobbaustoimintaan vaikuttaakseen poliittisiin päätöksiin ja edistääkseen siten sekä yritysten että yhteiskunnallisia tavoitteita. Afarak käsittelee pääasiassa seuraavia aiheita:








Raportointivuosi [N]

Yksikkö


Taloudelliset poliittiset avustukset 

0

Rahamääräinen (€)


Luontoissuorituksina annetut poliittiset avustukset

0

Rahamääräinen (€)


Sisäisen ja ulkoisen edunvalvonnan menot 

0

Rahamääräinen (€)


Edunvalvontajärjestöjen jäsenyydestä maksetut summat 

EUROALLIAGE: 23,901

ICDA: 8,782

Rahamääräinen (€)







G1-6:  Maksukäytännöt


Seuraavassa Afarak tarjoaa yksityiskohtaisen yleiskatsauksen yrityksen maksuehdoista tärkeimpien toimittajaryhmien mukaan. 


Vakiomaksuehdot on jaoteltu seuraavasti: 


Lisäksi Afarakin tärkeimpien toimittajaryhmien keskimääräiset maksuajat määritettiin sovittujen maksuehtojen perusteella. Raaka-aineiden toimittajien maksuehdot ovat 22 päivää, palveluntarjoajien 30 päivää, kuljetus- ja logistiikkatoimittajien 3,5 päivää ja energiantoimittajien 7,5 päivää. Näiden arvojen perusteella keskimääräinen maksuaika on 15,75 päivää - laskettuna maksuaikojen summana jaettuna luokkien lukumäärällä.








Raportointivuosi [N]

Yksikkö


Laskun maksamiseen kuluvien päivien keskiarvo sopimuksen tai lakisääteisen maksuajan alkamisesta lukien

 15,75

 Päivät


Standardimaksuehtojen mukaisten maksujen osuus prosentteina

 90

Prosenttia (%)


Maksuviivästysten vuoksi vireillä olevien oikeudenkäyntien määrä

0

Kokonaisluku

















































FERROKROMI- JA KROMIMALMIMARKKINAT


Afarak-konserni toimii pääasiassa kromimalmimarkkinoilla.


Suurin osa maailman kromimalmista käytetään metallurgisissa käyttökohteissa. Lisäksi kromimalmia käytetään vähäisemmissä määrin tulenkestävissä aineissa, valimohiekkana ja kemiallisena aineena, kuten alla on kuvattu. Afarak tuottaa ferrokromia, joka on metallurgisissa käyttökohteissa käytetyn kromin päätyyppi ja jonka kysyntää ohjaa pääasiassa ruostumattoman teräksen kysyntä.


Tämän takia kromimalmi ja ferrokromi ovat todella vahvasti sidoksissa ruostumattoman terästeollisuuden kehitykseen.


Markkinakatsaus 2024

 

Ruostumaton terästeollisuus kohtasi merkittäviä haasteita vuonna 2024 ja on olemassa merkkejä siitä, että vuodesta 2025 voi tulla uusi haasteellinen vuosi. Koko vuoden 2024 ajan ruostumattoman teräksen kysyntä pysyi heikkona erityisesti Saksassa, ja koko Euroopan markkinat pysyivät vaimeina.


Kolmannella ja erityisesti neljännellä vuosineljänneksellä kromimalmin hinnat laskivat odottamattomasti ja merkittävästi Kiinan heikon taloudellisen tilanteen vuoksi. Tammikuun puolivälistä lähtien tämä trendi on kuitenkin kääntynyt, ja markkinasignaalit kromimalmin osalta ovat muuttuneet positiivisemmiksi.


Markkinanäkymät vuoden 2025 ensimmäiselle vuosineljännekselle


Matalahiilisen ferrokromin tuotannon odotetaan kasvavan vuoden 2024 ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. Alhaisissa markkinahinnoissa näkyy pohjakosketuksen merkkejä. Pyrimme alentamaan tuotantokustannuksiamme ja vähentämään kiinteiden kustannusten vaikutusta lisäämällä standardilaatujen tuotantoa. Kromimalmin tuotannon odotetaan olevan samalla tasolla. Markkinahinnat ovat viime aikoina alkaneet jälleen kehittyä parempaan suuntaan.


KONSERNIN TOIMINTAKATSAUS


Operatiivinen myynti sekä tuotanto kasvoivat vuonna 2024.


Myynti


Jalostettujen materiaalien myynti kasvoi 5,1 % ja oli 21 759 (2023: 20 709) tonnia. 

                                                                                                                                                                                                                                                                                                           

Konsernin kaivostoiminta


Konsernin kaivostoiminta kasvoi vuoden 2024 aikana 8,7 % ja oli 365 929 (2023: 336 601) tonnia. 


Erikoismetalliseossegmentin vuosittaiset louhintamäärät laskivat 1,1 % ja olivat 64 945 (2023: 65 655) tonnia. Rautametalliseossegmentin tuotantomäärät kasvoivat merkittävästi Etelä-Afrikan kaivosten tuotannon kasvaessa. Rautametalliseossegmentin tuotantomäärä oli 300 985 (2023: 270 946) tonnia.


Konsernin jalostustoiminta


Konsernin vuoden 2024 jalostustoiminta kasvoi korkeamman kysynnän seurauksena 8,4 % ja oli 22 963 (2023: 21 179) tonnia.


Henkilöstö


Vuoden 2024 lopussa Afarakilla oli 602 (595) työntekijää. Keskimääräinen henkilöstömäärä vuoden 2024 aikana oli 594 (599).



KONSERNIN TALOUDELLINEN SUORIUTUMINEN


2024 taloudellinen suoriutuminen


Konsernin liikevaihto laski edellisvuodesta 128,6 (153,7) miljoonaan euroon pääasiassa alhaisempien myyntihintojen vuoksi. Erikoismetalliseosmateriaalien myynti kasvoi 2,7 % ja oli 21 759 (1-12/2023: 20 709) tonnia.


Kaivostoiminta kasvoi 8,7 % ja oli 365 929 (1-12/2023: 336 601) tonnia.


Tilikauden tulos oli -7,2 (1-12/2023: 10,0) miljoonaa euroa ja käyttökate laski 2,6 (1-12/2023: 16,6) miljoonaan euroon. Liikevoitto oli -0,1 (1-12/2023: 15,0) miljoonaa euroa.


Rahoituskuluihin sisältyy Turkin yhtiöihin liittyvä 1,9 miljoonan euron hyperinflaatio-oikaisu.


MEUR

1-6/2024

7-12/2024

1-12/2024

1-12/2023

Liikevaihto

71,4

57,2

128,6

153,7

Käyttökate

4,2

-1,6

2,6

16,6

Liikevoitto

3,1

-3,2

-0,1

15,0

Kauden tulos

0,5

-7,8

-7,2

10,0

Käyttökate-%

5,9 %

-2,9 %

2,0 %

10,8 %

Liikevoitto-%

4,3 %

-5,6 %

-0,1 %

9,8 %


Tase, rahavirta ja rahoitus


Konsernitaseen varat olivat 31.12.2024 yhteensä 161,6 (2023:162,2) miljoonaa euroa ja nettovarat 112,1 (2023:105,8) miljoonaa euroa Vuoden 2024 toisella vuosipuoliskolla ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntoerojen muutos oli 4,6 miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat 31.12.2024 yhteensä 4,0 (2023:18,0) miljoonaa euroa. Vuonna 2024 liiketoiminnan rahavirta oli -6,3 (2023: 9,6) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 69,3 % (2023: 65,1 %). Afarakin nettovelkaantumisaste oli vuoden lopussa -1,2 % (2023: -14,1 %) ja yhtiön korollisen velan määrä oli alhainen 2,6 (2023: 3,1) miljoonaa euroa.


Investoinnit, yritysostot ja -myynnit


Vuoden 2024 investoinnit olivat 5,8 (3,0) miljoonaa euroa. Investoinnit kohdistuivat pääosin konsernin toiminnan ylläpitämiseen.


LIIKETOIMINTASEGMENTTIEN KATSAUS


ERIKOISMETALLISEOSSEGMENTTI


Erikoismetalliseosliiketoimintaan kuuluvat Türk Maadin Åžirketi A.S:n ("TMS") Turkissa sijaitsevat kaivos- ja

rikastustoiminnot ja Elektrowerk Weisweiler GmbH:n ("EWW") Saksassa sijaitseva kromiittirikasteen jalostuslaitos. TMS toimittaa EWW:lle korkealaatuista kromiittirikastetta, josta EWW jalostaa erikoistuotteita, kuten matalahiilistä ja erittäin matalahiilistä ferrokromia. TMS:n kromimalmista se osa, jota ei käytetä matalahiilisen ferrokromin valmistukseen, myydään markkinoille.


Katsaus vuoteen 2024


Katsausvuoden liikevaihto laski 20,7 % 111,3 (2023:140,3) miljoonaan euroon. Lasku oli seurausta merkittävästi laskeneista markkinahinnoista.

 

Tästä huolimatta jalostustasot kasvoivat 11,1 % edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihdon lasku johti heikompaan käyttökatteeseen, joka oli 1,7 (2023:17,5) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli -0,4 (2023:16,3) miljoonaa euroa.



Liikevaihto

111,3 MEUR

(2023: 140,3 MEUR)

Käyttökate

1,7 MEUR

(2023: 17,5 MEUR)

Liikevoitto

-0,4 MEUR

(2023: 16,3 MEUR)

Kaivostoiminnan tuotanto

64 945 mt

(2023: 65 655 mt)

Jalostustoiminnan tuotanto

22 963 mt

(2023: 21 179 mt)

Jalostettujen materiaalien myynti

21 759 mt

(2023: 20 709 mt)

Henkilöstö

479

(2023: 468)


Tuotanto


Tuotanto kasvoi yhteensä 1,2 % ja oli 87 907 (2023: 86 834) tonnia. TMS:n kaivostoiminnan tuotanto oli tasaista, laskua edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 %. Saksan EWW:n tehtaan jalostusmäärät kasvoivat 8,4 % edelliseen vuoteen verrattuna.


Myynti


Jalostetun erikoismetalliseosmateriaalin myynti kasvoi 5,1 % ja oli 21 759 (2023: 20 709) tonnia.



Taloudellinen suoriutuminen


Liikevaihdon lasku johti heikompaan käyttökatteeseen, joka oli 1,7 (2023:17.5) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli -0,4 (2023:16,3) miljoonaa euroa.


MEUR

1-6/2024

7-12/2024

1-12/2024

1-12/2023

Liikevaihto

62,8

48,5

111,3

140,3

Käyttökate

3,4

-1,6

1,7

17,5

Liikevoitto

2,4

-2,9

-0,4

16,3

Käyttökate-%

5,4 %

-3,4 %

1,5 %

12,4 %

Liikevoitto-%

3,9 %

-5,9 %

-0,4 %

11,6 %


Näkymä


Vähähiilisen ferrokromin standardilaadun hintojen odotetaan pysyvän jatkossakin vakaina ja huomattavan alhaisina. Emme odota näiden laatujen tuotannon lisääntyvän, elleivät ruostumattoman teräksen tehtaat paranna toimintaansa. Erikoislaadun markkinat jatkavat kasvuaan ja nousevat jonkin verran. Kaiken kaikkiaan Afarak odottaa vakaata tulosta vuodelle 2025. Kireä geopoliittinen tilanne yhdistettynä rahamarkkinoiden epävarmuustekijöihin voi kuitenkin mahdollisesti vaikuttaa merkittävän negatiivisesti näihin odotuksiin.


RAUTAMETALLISEOSSEGMENTTI


Rautametalliseosliiketoimintaan kuuluvat Vlakpoortin kaivos, Stelliten kaivos, Mecklenburgin kaivos ja Zeerustin kaivos Etelä-Afrikassa. Liiketoiminta tuottaa kromimalmia maailmanlaajuisille markkinoille.


Katsaus vuoteen 2024


Sekä liikevaihto että tuotanto kasvoivat vakaasti rautametalliseossegmentissä. Tämä näkyy käyttökatteessa, joka kasvoi 43,3 % ja oli 4,3 (2023:3,0) miljoonaa euroa.



Liikevaihto

16,6 MEUR

(2023: 13,2 MEUR)

Käyttökate

4,3 MEUR

(2023: 3 MEUR)

Liikevoitto

3,9 MEUR

(2023: 2,7 MEUR)

Kaivostoiminnan tuotanto

300 985 mt

(2023: 270 946 mt)

Jalostustoiminnan tuotanto

0 mt

(2023: 0 mt)

Jalostettujen materiaalien myynti

0 mt

(2023: 26 mt)

Henkilöstö

105

(2023: 111)


Tuotanto


Segmentin kokonaistuotanto kasvoi 11,1 % ja oli 300 985 (2023: 270 946) tonnia. Rautametalliseossegmentin tuotanto kasvoi merkittävästi Etelä-Afrikan kaivosten tuotannon lisääntyessä suotuisan markkinatilanteen ansiosta. Avolouhinta aloitettiin uudelleen Mecklenburgin kaivoksella.


Myynti


Rautametalliseossegmentin kaivosmateriaalien myynti kasvoi 25,8 % edellisvuoteen verrattuna ja oli 16,6 (13,2) miljoonaa euroa. 


Taloudellinen suoriutuminen


MEUR

1-6/2024

7-12/2024

1-12/2024

1-12/2023

Liikevaihto

8,3

8,3

16,6

13,2

Käyttökate

2,5

1,8

4,3

3,0

Liikevoitto

2,3

1,6

3,9

2,7

Käyttökate-%

30,2 %

21,5 %

25,9 %

22,9 %

Liikevoitto-%

27,7 %

19 %

23,4 %

20,6 %


Rautametalliseossegmentin tuotannon merkittävä kasvu johti positiiviseen käyttökatteeseen, joka katsauskaudelta oli 4,3 (2023: 3.0) miljoonaa euroa. 


Näkymä


Afarak jatkoi kaivostoimintaansa Etelä-Afrikassa ja aikoo lisätä tuotantoaan vuoden 2025 aikana.


RISKIENHALLINTA


Afarakin huolellinen suhtautuminen riskienhallintaan on merkittävä osatekijä menestyksessämme. Riskienhallinta on mukana kaikkien toimintojemme johtamisessa. 


Ymmärtämällä ja hallinnoimalla riskejä tarjoamme varmuutta ja luottamusta osakkeenomistajillemme, työntekijöillemme, asiakkaillemme, toimittajillemme ja paikallisyhteisöille. Itse asiassa uskomme, että menestyksekäs riskienhallinta muodostaa kilpailuedun. 


Riskejämme tarkastellaan ja hallitaan koko konsernin tasolla. Ollessamme aidosti globaali yhtiö toimintojemme moninaisuuden hallinta koskien tuotevalikoimaa, maantieteellistä sijaintia, eri talousalueita ja valuuttoja muodostaa keskeisen osan riskienhallintaamme. 


Riskienhallinta on yksi hallituksen, tarkastusvaliokunnan ja terveys- ja turvallisuusvaliokunnan päävastuista.


Kehitys vuonna 2025


Afarakin jalostustoiminnot Saksassa ja Etelä-Afrikan kaivoksissa käyttävät paljon energiaa, pääasiassa sähköä. Polttoaineiden ja energian hinnoille on maailmanlaajuisesti ollut ominaista epävakaus ja kustannusinflaatio. Etelä-Afrikassa suurinta osaa sähkön tarjonnasta, hinnasta ja saatavuudesta hallitsee yksi taho, Eskom. Sähkön hinnan nousu ja/tai vähentynyt tai epävarma sähkön toimitus tai allokaatio voivat vaikuttaa negatiivisesti Afarakin nykyiseen toimintaan, jolla voi olla vaikutus konsernin taloudelliseen tulokseen.


Yhtiön johto jatkoi tiivistä yhteistyötä yksiköiden kanssa jatkuvan seurannan ja valvonnan varmistamiseksi konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Terveys ja turvallisuus sekä ilmoitettu tavoite "Zero-Harm" ovat jatkossakin yhtiön riskienhallintastrategian keskeinen pilari.


OSAKETIETO


31.12.2024 Afarak Group SE:n rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä oli 277 041 814 (267 041 814) kappaletta ja osakepääoma oli 23 642 049,60 (23 642 049,60) euroa.

Yhtiöllä oli 31.12.2024 hallussaan 16 041 514 (6 541 514) omaa osakettaan, joka vastasi 5,79 % (2,45 %) osuutta liikkeeseen lasketuista osakkeista. Ulkona olevien osakkeiden kokonaismäärä ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 31.12.2024 261 000 300 (260 500 300) kappaletta.


Liputusilmoitukset


Afarak Group SE on tehnyt 29.2.2024 Finanssivalvonnalle arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen liputusilmoituksen, jonka mukaan Afarakin yhteenlaskettu omistus Yhtiön osakkeista on ylittänyt 5 prosentin rajan.


Ilmoituksen mukaan Afarakin omien osakkeiden lukumäärä on 16.041.514 osaketta, mikä vastaa noin 5,79 prosenttia Afarakin osakemäärästä. Perusteena on se, että Afarakin hallituksen, varsinaisen yhtiökokouksen 21.6.2023 antaman osakeantivaltuutuksen perusteella, 14.2.2024 päättämän Yhtiölle itselleen suunnatun maksuttoman osakeannin perusteella annetut uudet osakkeet, yhteensä 10.000.000 uutta osaketta, on rekisteröity kaupparekisteriin 29.2.2024.


Kaupankäyntitiedot


Afarak Group SE:n osake on listattu Lontoon pörssin päämarkkinalla ja NASDAQ Helsingin pörssissä. Afarakin osakkeet ovat kaupankäynnin kohteena Lontoon pörssissä tunnuksella AFRK ja NASDAQ Helsingissä kaupankäyntitunnuksella AFAGR. ISIN-koodi on FI0009800098 ja kauppaa käydään Englannin punnissa ja euroissa.


Osakkeen kurssikehitys ja osakkeiden vaihto


Katsauskauden alussa joulukuun 2023 lopussa yhtiön osakkeen kurssi oli 0,40 euroa NASDAQ Helsingissä ja 0,20 puntaa Lontoon pörssissä. Katsauskauden lopussa joulukuussa 2024 yhtiön osakkeen kurssi oli 0,29 euroa NASDAQ Helsingissä ja 0,20 puntaa Lontoon pörssissä. Vuoden 2024 toisella puoliskolla yhtiön osakkeen kurssi vaihteli 0,22-0,35 euron välillä NASDAQ Helsingissä ja markkina-arvo oli 31.12.2024 80,34 (1.1.2024: 107,88) miljoonaa euroa. Samana ajanjaksona yhtiön osakkeen kurssi pysyi 0,20 punnassa Lontoon pörssissä ja markkina-arvo oli 31.12.2024 55,41 (1.1.2024: 53,41) miljoonaa puntaa.



Osakkeenomistajat


Yhtiöllä oli 31.12.2024 yhteensä 8 340 osakkeenomistajaa (8 387 osakkeenomistajaa 31.12.2023), joista yhdeksän oli hallintarekisteröityjä. Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 oli 277 041 814 (2023: 267 041 814) kappaletta.


SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2024



Osakkeenomistaja

Osakkeiden lukumäärä

%

1

Skandinaviska Enskilda Banken AB

153 217 819

 55,31

2

Hino Resources Co. Ltd

 36 991 903   

 13,35

3

Afarak Group Plc

 16 041 514   

   5,79

4

Hanwa Company Limited

9 000 000

   3,25

5

4capes Oy

5 440 000

   1,96

6

Joensuun Kauppa ja Kone Oy

5 160 683

   1,86

7

Nieminen Jorma Juhani 

 3 477 470   

   1,26

8

Osuusasunnot Oy

2 900 000

   1,05

9

PM Ruukki Oy

2 299 934

   0,83

10

Hukkanen Esa Veikko

1 639 296

   0,59


Yhteensä

236 168 619


 85,25


Muut osakkeenomistajat

40 873 195


 14,75


Rekisteröidyt osakkeet yhteensä

277 041 814

100,00 


Afarak Group SE:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2024 yhteensä 2 450 000 (2023: 1 950 000) Afarak Group SE:n osaketta joko suoraan, lähipiiriin kuuluvien henkilöiden tai määräysvaltayhtiöidensä kautta. Tämä vastaa 0,9 % (2023: 0,7 %) rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärästä 31.12.2024.


OSAKEOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2024


Osakkeiden lukumäärä

Osakkeenomistajien lukumäärä

% osakkeenomistajista

Osakkeiden lukumäärä

% osakkeiden lukumäärästä

1 - 100

2 423

28,70

100 647

0,04

101 - 1000

3 100

36,71

1 447 801

0,52

1001 - 10000

2 254

26,69

8 249 629

2,98

10001 - 100000

585

6,93

16 520 375

5,96

100001 - 1000000

63

0,75

13 342 301

4,82

1000001 - 1000000

8

0,10

31 071 161

11,22

10000001 & above

3

0,04

206 309 900

74,47

Yhteensä

8 436

100%

277 041 814

100,00

joista hallintarekisteröityjä

8

0,10%

154 364 189

55,72

Ulkona olevat osakkeet yhteensä



261 000 300

94,21


OSAKKEENOMISTAJAT OSAKASRYHMÄN MUKAAN 31.12.2024



% osakkeista 



Suomalaiset osakkeenomistajat

            27,63

  joista:


Yritykset ja asunto-osakeyhtiöt

7,07

Rahoitus- ja vakuutusyhtiöt

6,13

Kotitaloudet

14,44

Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

0,00



Ulkomaiset osakkeenomistajat

72,37



Yhteensä

100,00

  joista hallintarekisteröityjä

55,72



VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET


Afarak Group SE:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 31.5.2024. Varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2023. Yhtiökokous päätti, että vuodelta 2023 ei jaeta osinkoa. Yhtiökokous hyväksyi myös palkka- ja palkkioselvityksen yhtiön hallintoelimille.


HALLITUS

Yhtiökokous päätti, että hallitukseen kuuluu kolme (3) jäsentä: tohtori Jelena Manojlovic (Iso- Britannian kansalainen), Thorstein Abrahamsen (Norjan kansalainen) ja Guy Konsbruck (Luxemburgin kansalainen) valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi.


Yhtiökokous päätti, että johtoon kuulumattomille hallituksen jäsenille maksetaan 5 000 euroa kuukaudessa ja hallituksen puheenjohtajalle maksetaan lisäksi 1 500 euroa kuukaudessa. Lisäksi yhtiön johtoon kuulumattomille hallituksen valiokuntien jäsenille maksetaan valiokuntatyöskentelystä 1 500 euroa kuukaudessa. Yhtiön johtoon kuuluvat hallituksen jäsenet eivät ole oikeutettuja hallitustyöskentelystä tai valiokuntatyöstä maksettaviin palkkioihin. Hallituksen jäsenille korvataan matka- ja majoituskulut sekä muut välittömästi hallitus- ja valiokuntatyöstä aiheutuneet kulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.


TILINTARKASTAJA

Yhtiökokous päätti, että tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön tarkastaman laskun mukaan ja että yhtiön tarkastusvaliokunnan suosituksen mukaisesti yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valitaan uudelleen tilintarkastusyhteisö Tietotili Audit Oy, joka on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana tulee toimimaan KHT Urpo Salo.


YHTIÖN JOHTOON KUULUMATTOMILLE HALLITUKSEN JÄSENILLE MAKSETTAVA KERTALUONTEINEN TAKAUTUVA LISÄKORVAUS

Yhtiökokous päätti, että johtoon kuulumattomille hallituksen jäsenille Thorstein Abrahamsenille ja Dr Jelena Manojlovicille maksetaan kummallekin 25 000 euroa kertaluonteisena takautuvana lisäkorvauksena heidän viime vuonna tekemästään huomattavasta ylimääräisestä työstä ja ympärivuorokautisesta saavutettavuudesta toiminnan helpottamiseksi vaikeina aikoina, haastavien markkinaolosuhteiden vallitessa vuoden aikana sekä yhtiön organisaation muutosten ja supistetun johtoryhmän myötä yhtiö on jatkanut toipumistaan ja parantanut taloudellista tulostaan siten, että vuonna 2023 saavutettiin yksi yhtiön parhaista taloudellisista tuloksista.


HALLITUKSELLE VALTUUTUS PÄÄTTÄÄ OSAKEANNISTA JA MUIDEN OSAKKEISIIN OIKEUTTAVIEN ERITYISTEN OIKEUKSIEN ANTAMISESTA

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla voidaan laskea liikkeeseen yhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 000 uutta tai yhtiön hallussa olevaa osaketta, mikä vastaa noin 90,24 prosenttia yhtiön tällä hetkellä rekisteröidystä osakemäärästä. Hallitus voi käyttää valtuutusta muun muassa lisärahoituksen keräämiseen sekä yrityskauppoihin tai muihin liiketoiminnan järjestelyihin ja sijoituksiin tai työntekijöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmiin. Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää sekä maksullisesta että maksuttomasta annista. Merkintähinnan maksuna voidaan käyttää myös muuta vastiketta kuin rahaa. Valtuutus sisältä oikeuden päättää osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamisesta osakeyhtiölaissa määrättyjen edellytysten täyttyessä. Valtuutus korvaa aikaisemmat vuoden 2023 varsinaisessa yhtiökokouksessa annetut valtuutukset ja se on voimassa kahden (2) vuoden ajan yhtiökokouksen päätöksestä lukien.


Viittaamalla sisällytetyt tiedot


Konsernin avainluvut, lähipiiritapahtumat sekä tiedot osakepääomasta ja optio-oikeuksista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. Konsernin emoyhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan osakeomistus on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa.


Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys on esitetty erillisinä raportteina tässä vuosikertomuksessa.


Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisvaatimusten (UK Listing Authority listing rules "LR" 9.8.4C R) mukaiset liitetiedot löytyvät seuraavasti:

Sektori

Aihe

Sijainti

1

Aktivoidut korot

1.8. Konsernitaseen liitetiedot, 10. Aineelliset hyödykkeet. 

2

Tilintarkastamattomien taloustietojen julkistaminen

Ei sovelleta

4

Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien yksityiskohdat

1.8. Konsernitaseen liitetiedot, 18. Osakeperusteiset maksut

5

Johdon palkkaeduista luopuminen

Ei sovelleta

6

Johdon tulevista palkkaeduista luopuminen

Ei sovelleta

7

Suunnattu maksullinen osakeanti

Ei sovelleta

8

Kohta (7) liittyen merkittäviin tytäryrityksiin

Ei sovelleta

9

Emoyhtiön osallistuminen listattavan tytäryhtiön markkinoille saattamiseen 

Ei sovelleta

10

Merkittävät sopimukset

1.8. Konsernitaseen liitetiedot, 1.9.2 Lähipiiriliiketoimet

11

Määräysvaltaisen osakkaan tarjoamien palveluiden kustannus

Ei sovelleta

12

Osakkeenomistajien luopuminen osingoista

Ei sovelleta

13

Osakkeenomistajien luopuminen tulevista osingoista

Ei sovelleta

14

Määräysvaltaisten osakkeenomistajien kanssa tehdyt sopimukset

Ei sovelleta


Kaikki yllä mainittu ristiin viitattu tieto on sisällytetty hallituksen toimintakertomukseen viittaamalla.


TUNNUSLUVUT


TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT














2024


2023


2022




 


 


 









Liikevaihto

1000 EUR


128 641


153 655


198 691









Käyttökate

1000 EUR


                2607


          16 594


53 747

% liikevaihdosta



  2,0 %


10,8 %


27,1 %









Liikevoitto

1000 EUR


-146


15 032


52 293

% liikevaihdosta



-0,1 %


9,8 %


26,3 %









Tulos ennen veroja

1000 EUR


-5 297


11 965


49 187

% liikevaihdosta



-4,1 %


7,8 %


24,8 %









Oman pääoman tuotto



-6,6 %


9,5 %


60,3 %









Sijoitetun pääoman tuotto



2,6 %


18,8 %


59,9 %









Omavaraisuusaste



69,3 %


65,1 %


65,6 %









Nettovelkaantumisaste



-1,2 %


-14,1 %


-14,1 %









Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa



602


595


595

     















OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT




2024


2023


2022









Osakekohtainen tulos, laimentamaton

EUR


-0,03


                  0,04 


                  0,19 

Osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu

EUR


      -0,03 


                  0,04 


                  0,19 

Osakekohtainen oma pääoma

EUR


      0,43 


                  0,41 


                  0,41 

Voittokerroin (P/E-luku)

EUR


      -10,58 


                11,02 


                  1,84 

Osakkeiden lukumäärän keskiarvo

1 000


          260972 


             260478 


             251310 

Osakkeiden lukumäärän keskiarvo, laimennusvaikutuksella oikaistu

1 000


           261472 


             260978 


             251846 

Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa

1 000


           277042 


             267042 


             267042 









Osakkeen kurssikehitys (NASDAQ Helsinki)








Keskikurssi

EUR


            0,31 


                  0,52 


                  0,42 

Alin kurssi

EUR


            0,22 


                  0,35 


                  0,12 

Ylin kurssi

EUR


            0,42 


                  0,69 


                  0,98 

Osakekannan markkina-arvo

EUR 1000


           80342 


             107885 


              94266 

Osakkeiden vaihto

EUR 1000


           7494 


              42513 


              62146 

Osakkeiden vaihto

%


            8,53 


                30,70 


                55,90 









Osakkeen kurssikehitys  (Lontoon pörssi) 

 

 

 





Keskikurssi

EUR


            0,24 


                  0,23 


                  0,23 

 

GBP


            0,20 


                  0,20 


                  0,19 

Alin kurssi

EUR


 0,24 


 0,24 


                  0,23 

 

GBP


 0,20 


 0,20 


                  0,20 

Ylin kurssi

EUR


            0,24 


                  0,23 


                  0,23 

 

GBP


            0,20 


                  0,20 


                  0,20 

Osakekannan markkina-arvo 

EUR 1000


           66823 


              61456 


              60217 

 

GBP 1000


           55408 


              53408 


              53408 

Osakkeiden vaihto

EUR 1000


 212 


                    34 


                2125 

Osakkeiden vaihto

GBP 1000


             176 


                    29 


                1812 

Osakkeiden vaihto

%


 0,00 


                  0,02 


                  2,30 



Yhtiö ei ole jakanut pääomanpalautusta tilikausilta 2024 ja 2023. Yhtiö noudattaa uutta osinkopolitiikkaa ja hallitus aikoo päättää osingonjaosta myöhemmin.


TALOUDELLISTEN TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT


Taloudelliset tunnusluvut


Oman pääoman tuotto (ROE), %     Kauden tulos / Oma pääoma (keskimäärin) * 100


Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %     (Tulos ennen veroja + rahoituskulut) / (Taseen      loppusumma - korottomat velat) keskimäärin * 100


Omavaraisuusaste, %      Oma pääoma / (Taseen loppusumma -saadut ennakot) * 100


Nettovelkaantumisaste, %     (Korolliset velat-likvidit varat) / Oma pääoma * 100


Käyttökate     Liikevoitto /-tappio + poistot +arvonalentumiset


Liikevoitto /-tappio      Liikevoitto /-tappio on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot, arvonalentumistappiot ja liiketoiminnan muut kulut. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvistä eristä. Rahoitukseen liittyvät kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.



Osakekohtaiset tunnusluvut


Osakekohtainen tulos, laimentamaton      Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta / Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo


Osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella

oikaistu      Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta / Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo


Osakekohtainen oma pääoma     Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo


Osakekohtainen varojenjako     Varojenjako/ Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa. Yllä olevassa osakekohtaisessa tunnuslukutaulukossa on esitetty kyseisen vuoden tulokseen perustuva osingonjako ja pääomanpalautus. Varsinainen osingonjako ja pääomanpalautus tapahtuvat seuraavan vuoden aikana.


Voittokerroin (P/E-luku)     Osakekurssi kauden lopussa / Osakekohtainen tulos


Keskikurssi     Osakkeen valuuttamääräinen kokonaisvaihto kaudella / Kaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä


Osakekannan markkina-arvo     Osakkeiden lukumäärä * Osakekurssi kauden lopussa





TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT


Pörssitiedotteet


21.2.2025 hallitus julkaisi tulosvaroituksen tilikauden 2024 liikevaihdon ja käyttökatteen laskuun liittyen.


Liputusilmoitukset


Ei tilikauden päättymisen jälkeisiä liputusilmoituksia.










                                                  TILINPÄÄTÖS

1.1.-31.12.2024










KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS


KONSERNIN TULOSLASKELMA





1.1.-31.12.2024


1.1.-31.12.2023

1 000 EUR

Liite









Liikevaihto

1

128 641


153 655 






Liiketoiminnan muut tuotot

2

5 405


5 722 






Materiaalit ja palvelut


-100 205


-110 170

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

3

-24 344


-22 272 

Poistot

4

-2 753


-1 562

Arvonalentumiset 

4

0


0

Liiketoiminnan muut kulut

5

-6 890


-10 341






Liikevoitto/(-tappio)


-146


15 032






Rahoitustuotot

6

3 049


5 267 

Rahoituskulut

6

-8 200


-8 334






Tulos ennen veroja


-5 297


11 965






Tuloverot

7

-1 921


-1 966






Tilikauden tulos


-7 218


9 999






Tilikauden tuloksen jakautuminen:





Emoyhtiön omistajille


-7 572 


9 450 

Määräysvallattomille omistajille


354 


549 



-7 218 


9 999 

Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos

8




laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)


-0,03


0,04

laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR)


-0,03


0,04

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

 




1.1.-31.12.2024


1.1.-31.12.2023

1 000 EUR

Liite









Tilikauden tulos


-7 218


9 999






Muut laajan tuloksen erät










Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi





Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleenarvostaminen


1 166


-1 241






Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi





Ulkomaisten yksikköjen muuntoerot - Konserni


4 587


-6 394






Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen


5 753


-7 635






Tilikauden laaja tulos


-1 465


2 365






Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:





Emoyhtiön omistajille


-1 796


1 751

Määräysvallattomille omistajille


331


614



-1 465


2 365







KONSERNITASE


1 000 EUR

Liite

31.12.2024

 

31.12.2023






VARAT





Pitkäaikaiset varat





Aineelliset hyödykkeet

9

46 925


37 497

Liikearvo

10

49 779


46 997

Muut aineettomat hyödykkeet

10

4 942


4 643

Muut rahoitusvarat

12

1 679


1 201

Laskennalliset verosaamiset

18

478


1 044



103 803


91 382

Lyhytaikaiset varat





Vaihto-omaisuus

13

28 829


29 583

Myyntisaamiset ja muut saamiset

14

25 016


23 345

Rahavarat

15

3 954


18 032



57 799


70 960






Varat yhteensä


161 602


162 342



















KONSERNITASE (JATKUU)



1 000 EUR

Liite

31.12.2024

 

31.12.2023






OMA PÄÄOMA JA VELAT





Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma





Osakepääoma

16

23 642 


23 642 

Ylikurssirahasto


25 364 


25 223 

Vararahasto


-47


18 

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto


215 556 


215 359 

Muuntoerot


-38 073


-42 683

Kertyneet voittovarat


-114 397


-115 512



112 045 


106 047 






Määräysvallattomien omistajien osuus


23


-306

Oma pääoma yhteensä


112 068


105 741 






Pitkäaikaiset velat





Laskennalliset verovelat

18

8 283 


8 051 

Korolliset velat

12

335 

 

321 

Eläkevelat

20

11 249 

 

12 838 

Muut pitkäaikaiset velat

21

22

 

22 

Varaukset

19

11 776 

 

11 400 


 

31 665 

 

32 632 

Lyhytaikaiset velat

 


 


Ostovelat ja muut velat

21

14 925

 

16 670

Varaukset

19

167 

 

96 

Verovelat

21

516 

 

4 437 

Korolliset velat

12

2 260 

 

2 766 


 

17 869 

 

23 969 


 


 


Velat yhteensä


49 534 


56 601 






Oma pääoma ja velat yhteensä


161 602 


162 342

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA


1 000 EUR

Liite

1.1.-31.12.2024

 

1.1.-31.12.2023






Liiketoiminnan rahavirta





Tilikauden tulos


7 218 


9 999 

Oikaisut:





Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa





Poistot ja arvonalentumiset

4

2 753 


1 562 

Rahoitustuotot ja -kulut

6

5 718


3 250

Tuloverot

7

1 354 


1 966 

Osakeperusteiset maksut

17

241 


242 

Pitkäaikaisten varojen luovutusvoitot


-479


-1 098

Käyttöpääoman muutokset:





Myynti- ja muiden saamisten muutos


-412 


2 191 

Vaihto-omaisuuden muutos


1 996


-6 717

Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos


 -1 355 


2 103 

Varausten muutos


-169 


427 

Maksetut korot


-1 130


-1 266

Saadut korot


702 


653 

Muut rahoituserät


-5 228


-2 100

Maksetut tuloverot


-3 068


-1 633

Liiketoiminnan rahavirta


-6 295 


9 579 






Investointien rahavirta





Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin


-5 687


-3 216

Investoinnit muihin sijoituksiin, netto


-15


-19

Myönnetyt lainat ja lainsaamisten takaisinmaksut, netto


-1 495


-200

Investointien rahavirta


-7 197


-3 435






Rahoituksen rahavirta





Lainojen nostot


3 


61 

Lainojen takaisinmaksut


-49


-20

Rahoitusleasingvelkojen takaisinmaksut


0


-95

Lyhytaikaisten rahoituserien muutos


-602 


1 122 

Rahoituksen rahavirta


-648 


1 068 






Rahavarojen muutos


-14 140


7 212






Rahavarat tilikauden alussa


18 032 


12 418 

Valuuttakurssimuutosten vaikutus


62


-1 598

Rahavarat tilikauden lopussa


3 954 


18 032 

Muutos konsernitaseessa

16

-14 140 


7 212 


LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA


1 000 EUR


A = Osakepääoma

B = Ylikurssirahasto

C = Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

D = Muuntoerot

E = Kertyneet voittovarat

F = Vararahasto

G = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä

H = Määräysvallattomien omistajien osuus


I = Oma pääoma yhteensä





Emoyhtiön omistajille kuuluva



1 000 EUR

Liite

A

B

C

D

E

F

G

H

I












Oma pääoma 31.12.2022


23 642

25 223

209 798

-38 292

-176 170

39

44 240

-801

43 439












Kauden tulos 1-12/2023 + laaja tulos






9 450


9 450

549

9 999

Muut laajan tuloksen erät





-6 459

-1 241


-7 700

65

-7 635

Kauden laaja tulos yhteensä





-6 459

8 209


1 750

614

2 364

Osakeperusteiset maksut




242




242


242

Muut oman pääoman muutokset






-1 641

-12

-1 653


-1 653

Oma pääoma 31.12.2023


23 642 

25 223 

215 359 

-42 683

-115 512

18 

106 047

-306

105 741












Kauden tulos 1-12/2024 + laaja tulos






-7 572


-7 572 

353 

-7 218 

Muut laajan tuloksen erät


 

 

 

4 610

1 166

 

5 776

      -23

5 753

Kauden laaja tulos yhteensä





4 610

-6 406 


-1 796 

330 

-1 465 

Osakeperusteiset maksut




197




197 

 

197 

Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta






-9


-9

-99

-108

Hyperinflaatio-oikaisu 

(Turkin yhtiöt)



141



7 534


7 675

98

7 773

Muut oman pääoman muutokset






-4

-65

-69

 

-69

Oma pääoma 31.12.2024


23 642 

25 364 

215 556 

-38 073

-114 397

-47 

112 045 

23

112 068 



1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT


1.1 YRITYKSEN PERUSTIEDOT


Afarak Group on suomalainen julkinen osakeyhtiö. Afarak Group on kromin louhija ja mineraalientuottaja, joka keskittyy kestävään kasvuun erikoismetalliseosliiketoiminnassaan Etelä-Euroopassa ja rautametalliseosliiketoiminnassaan Etelä-Afrikassa. Konsernin emoyhtiö on Afarak Group SE (y-tunnus: 0618181-8) (aiemmin Afarak Group Oyj). Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Kaisaniemenkatu 4, 00100 Helsinki. Jäljennökset konsernitilinpäätöksestä ovat saatavilla Afarak Group SE:n pääkonttorista tai yhtiön verkkosivuilta: www.afarak.com.


Afarak Group SE on noteerattu NASDAQ Helsinki Oy:ssä (kaupankäyntitunnus: AFAGR) pienten yhtiöiden kategoriassa teollisuusryhmässä sekä Lontoon pörssin (AFRK) päämarkkinalla.


ESEF-säännösten mukaista raportointia varten: yhtiön nimi muutettiin Afarak Group Oyj:stä Afarak Group SE:ksi vuoden 2022 aikanaAfarak Group SE on konsernin emoyhtiö ja sen päätoimipaikka on Helsinki. ESEF-tilinpäätös on tilintarkastettu.


1.2 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET


Laatimisperusta


Tämä Afarak Groupin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olleita IAS- ja IFRS- standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei laadintaperiaatteissa jäljempänä muuta ole kerrottu. Konsernitilinpäätöstiedot esitetään pyöristettynä lähimpään tuhanteen euroon, ellei toisin ole mainittu.


Afarak Group SE:n hallitus on 28.3.2025 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajat päättävät tilinpäätöksen vahvistamisesta sen julkistamisen jälkeen pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.


Tilinpäätöksen esittämistapa


Konsernitilinpäätöksessä esitetään edellisen tilikauden vertailutiedot. Lisäksi konserni esittää ylimääräisen taselaskelman aikaisimman esitetyn kauden alussa, kun tapahtuu laskentaperiaatteiden takautuva muutos, takautuva oikaisu tai tilinpäätöserien uudelleenluokittelu, jolla on olennainen vaikutus konserniin.


Konsernitilinpäätöksen laajuus


Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Afarak Group SE, sen tytäryritykset, yhteisyritykset sekä osakkuusyritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.


Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. 


Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa kullakin yhteisyrityksen osapuolella on omistusosuus ja osapuolten välillä on sopimukseen perustuva järjestely, joka synnyttää yhteisen määräysvallan, joka kohdistuu yksikön taloudelliseen toimintaan.


Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa Afarak Groupilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon.


Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen


Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen Afarak Group SE:n toiminta- ja esittämisvaluutta.


Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia tai keskuspankkien julkaisemia keskikursseja. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi kunkin raportointijakson päätöspäivän kurssein. Liiketoiminnan kurssivoitot ja tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevaihdossa, liiketoiminnan kuluissa ja rahoituserissä. Suojauslaskentaa ei ole sovellettu.


Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryritysten tuotto- ja kuluerät sekä rahavirtalaskelman erät muunnetaan euroiksi kauden keskimääräisiä valuuttakursseja ja taseet raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja käyttäen. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Myös ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvä muuntoeron muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Omaan pääomaan kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna osana luovutusvoittoa tai tappiota, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan kokonaan tai osittain.


Ulkomaisten yritysten hankinnoista kirjatut liikearvot sekä muut hankintojen yhteydessä tunnistetut varat ja velat on kirjattu kunkin hankitun tytäryhtiön toimintavaluutassa. Toimintavaluutan summat on muunnettu euromääräisiksi tilinpäätöspäivän kursseihin.


IAS 21:n mukaisesti kurssierot nettosijoituksista ulkomaisiin yksiköihin kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Nettosijoitukset käsittävät myös konsernin ulkomaisille yksiköille myöntämiä pitkäaikaisia lainoja, joiden suorittamista ei ole suunniteltu ja joiden suorittaminen ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna, kun sijoituksesta ulkomaiseen yksikköön luovutaan.


Liikevoitto


IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Afarak Group on määritellyt sen seuraavasti: Liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään materiaali- ja palveluostot sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneet kulut, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tulo-osuudet sisältyvät liikevoittoon niiltä osin kuin ne liittyvät konsernin ydinliiketoimintoihin. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä kolmansien osapuolten kanssa; muutoin ne on kirjattu rahoituseriin.


Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton ulkopuolella.


IAS 1:n muutoksessa tuli vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelystä. Ne muut laajan tuloksen erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteiseksi pitää esittää erillään eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää luokittelun muutoksesta johtuvina erinä tulosvaikutteisiksi. Tämä standardimuutos vaikutti muiden laajan tuloksen erien esitystapaan.



Tuloutusperiaatteet


Konserni noudattaa IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista standardia. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden hallinta on siirtynyt ostajalle. Hallinta siirtyy joko ajan mittaan tai tiettynä ajankohtana. Hallinnan siirto riippuu toimitusehdoista (Incoterms). Jotkin niistä sisältävät riskin siirron asiakkaalle ennen materiaalin toimittamista loppuasiakkaalle. Näiden toimitusehtojen yhteydessä rahtia voidaan pitää erillisenä suoritusvelvoitteena, mutta koska niitä ei ole määrällisesti montaa, konserni ei tulouta kyseistä rahtia erillään myynnistä. 


Toimitusehto on pääsääntöisesti FCA, CIF tai FOB, jolloin tuloutus tapahtuu, kun tavara on luovutettu ostajan rahdinkuljettajalle tai toimitettu ostajan nimeämään alukseen.


Konserni saa yleensä asiakkailtaan lyhytaikaisia ennakkoja tai suorituksen asiakirjoja vastaan (CAD). Maksuehto on yleensä enintään 60 päivää kuukauden lopusta tai kaupintasopimuksellisilla asiakkailla kaupintaraportista. Transaktiohinta perustuu julkisiin hintanoteerauksiin preemioineen tai vähennyksineen ja spot-kaupat tehdään neuvottelujen perusteella. Sopimuksen tuloutus tapahtuu, kun tavarat toimitetaan, ja tuotto kirjataan riskin siirtymiseen liittyvällä Incoterms-ehdolla.


Toimialalle tyypillisesti mineraalirikasteita myytäessä laskutetaan toimituksen yhteydessä ennakkolasku. Lopullinen laskutusmäärä laskutetaan ja tuloutetaan, kun kyseisen toimituserän lopullinen määrä ja mineraalipitoisuus sekä hinnoittelu on määritetty.


Tuotot, jotka syntyvät muusta kuin konsernin pääasiallisesta liiketoiminnasta, kirjataan liiketoiminnan muiksi tuotoiksi. Pitkäaikaisten omaisuuserien tai omaisuuserien ryhmien luovutuksista aiheutuneet menot vähennetään luovutusvoitoista.   


Eläkevelvoitteet


Afarak Groupin eläkejärjestelyt luokitellaan maksuperusteisiksi tai etuuspohjaisiksi järjestelmiksi (Saksa ja Turkki). Maksuperusteisten järjestelmien maksut jaksotetaan kyseisen kauden kuluiksi. Etuuspohjaisten järjestelmien vastuun nykyarvo on arvioitu etuoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä (Projected Unit Credit Method) ja kirjattu taseeseen pitkäaikaisena velkana. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, kun ne toteutuvat, ja etuuspohjaisen järjestelmän nettovelka tai varat esitetään taseessa täysimääräisenä


Osakeperusteiset maksut


Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon siitä optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Käypä arvo määritetään soveltuvan optiohinnoittelumallin perusteella (esimerkiksi Black-Scholes). Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä option käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden optioiden arvioidussa määrässä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajankohdan lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisen tilikauden päätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna. 


Konserni suuntaa ajoittain hallituksen jäsenille tai konsernin avainhenkilöille maksuttoman osakeannin varsinaisen yhtiökokouksen hyväksymänä. Palkitsemisohjelma maksetaan osakkeina ja luokitellaan osakeperusteisesti suoritettavaksi etuudeksi konsernin tilinpäätöksessä. Luovutettujen osakkeiden käypä arvo määritetään perustuen Afarak Groupin osakkeen arvoon myöntämispäivänä. Siten yhteenlaskettu käypä arvo on luovutettavien osakkeiden lukumäärä kerrottuna osakkeen arvolla myöntämispäivänä. Tuloslaskelmassa kulu merkitään oikeuden syntymisajanjakson aikana henkilöstökuluihin ja vastaava lisäys merkitään omaan pääomaan (kertyneet voittovarat). 


Broad Based Black Economic Empowerment (BBBEE) transaktiot


Etelä-Afrikan Broad Based Black Economic Empowerment (BBBEE) säädösten tarkoituksena on edesauttaa historiallisesti vähäosaisen väestön tarkoituksenmukaista osallistumista Etelä-Afrikan talouselämään. Konserni on sitoutunut omalta osaltaan BBBEE-ohjelman tavoitteisiin. Kun konserni luovuttaa osan eteläafrikkalaisesta tytäryhtiöstään tai toiminnostaan kumppanille käypää arvoa alempaan hintaan, transaktio käsitellään osakeperusteisena maksuna (eteläafrikkalaisen laskentaperiaatetulkinnan AC 503 Accounting for Broad Based Black Economic Empowerment (BBBEE) Transactions mukaisesti). Annettu etuus lasketaan IFRS 2:n mukaisesti ja kirjataan kuluksi. Mikäli järjestely sisältää palvelusehtoja, kulu jaksotetaan oikeuden syntymisajanjaksolle. Muutoin kulu kirjataan välittömästi oikeuden myöntämispäivänä.


Vuokrasopimukset (konserni vuokralle ottajana)


Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu keskimäärin samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, merkitään taseelle käyttöoikeusomaisuuseränä ja omaisuuserään liittyvä velka leasingvelkana siitä hetkestä alkaen, kun omaisuuserä on ollut konsernin käytettävissä. Jokainen leasingmaksu kohdistetaan leasingvelan ja rahoituskulun välillä. Rahoituskulu kirjataan tuloslaskelman kuluksi leasingsopimuksen voimassaoloaikana. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan tasapoistoina joko taloudellisena vaikutusaikana tai sopimuksen voimassaoloaikana, riippuen siitä kumpi on lyhyempi.


Arvonalentuminen


Konserni arvioi jokaisen tilikauden päättyessä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Osakkuusyhtiöihin ja muihin omaisuuseriin liittyvät arvonalentumiset testataan yhtiöittäin/omaisuuserittäin.


Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevien arvioitujen rahavirtojen nykyarvoa. Käyttöarvo ennustetaan testaushetken olosuhteiden ja odotusten mukaisesti. Diskonttokorko ottaa huomioon rahan aika-arvon sekä kuhunkin omaisuuserään liittyvät erityiset riskit, erilaiset toimialakohtaiset pääomarakenteet sekä sijoittajien tuotto-odotukset vastaavanlaisille sijoituksille. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, kirjataan arvonalentumistappio. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos, ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.


Liikearvon arvonalentuminen testataan vuosittain. Tilikaudella 2024 testaus suoritettiin erikoismetalliseosliiketoiminnan ja Etelä-Afrikan mineraalijalostusliiketoiminnan osalta 30.6.2024 ja kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta 31.12.2024. Arvonalentumistestausta ja testauksessa käytettyjä menetelmiä on käsitelty tarkemmin kohdassa 1.5 Arvonalentumistestaus.


Rahoitustuotot ja -kulut


Korkotuotot ja -kulut on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä, ja osinkotuotot, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Realisoitumattomat arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista on kirjattu laajaan tuloslaskelmaan. Realisoitumattomat erät liittyvät valuuttatermiineihin. Valuuttakurssivoitot tai tappiot, jotka muodostuvat ulkomaisten yritysten nettosijoitusten osaksi katsottavista konsernin sisäisistä lainoista, sisältyvät mahdollisella laskennallisen veron vaikutuksella oikaistuna, oman pääoman muuntoeroon. Nämä kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneet kurssierot esitetään oman pääoman muuntoeroissa.




Vieraan pääoman menot


Ehdot täyttävän hyödykkeen omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot ovat määritettävissä luotettavasti. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. 


Tuloverot


Laajan tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassa olevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Maltalaisten yritysten tuloverot kirjataan käyttämällä nimellisverokantaa, joka on 35 %. Kuusi seitsemäsosaa tästä verosta hyvitetään osakkeenomistajalle. Maltalaiset yhtiöt muodostavat verotusyksikön, joten efektiivinen veroaste on 5 %. Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus esitetään muissa laajan tuloksen veroerissä.


Laskennalliset verot lasketaan kaikista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä raportointijakson päätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Verotettavista vahvistetuista tappioista aiheutuva laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.


Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet


Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään sen hankintahinta ja sen käyttöönotosta aiheutuneet välittömät menot sekä arvioidut ennallistamiseen ja käytöstä poistamiseen liittyvät menot. Raskaiden tuotantokoneiden sisältämien osien taloudellinen vaikutusaika on usein eripituinen, joten ne käsitellään näissä tapauksissa erillisinä hyödykkeinä. Merkittävistä osien vaihdoista ja huolloista aiheutuvat kulut aktivoidaan. Kevyempien koneiden ja muiden aineettomien hyödykkeiden korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan kuluksi niiden toteutuessa. 


Vieraan pääoman menot aktivoidaan osana hyödykkeen hankintamenoa silloin, kun on kysymys ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta.


Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa lukuun ottamatta mineraalivaroja ja malmivarantoja, joista kirjataan poistot arvioidun tai raportoidun kulutuksen perusteella. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:


Rakennukset               15-50 vuotta

Koneet ja kalusto            3-15 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet     5-10 vuotta

Kaivokset ja mineraalivarat     Kulutuksen mukaan


Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta tai luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.


Kaivokset ja mineraalivarat


Mineraalivarojen ja malmivarantojen arvostus liiketoimintojen yhdistämisessä


Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen mineraalivarat ja malmivarannot katsotaan erillisiksi varoiksi. Mineraalivarojen ja malmivarantojen kirjaamisessa ja arvostamisessa perusteena käytetään saatavilla olevia ulkopuolisia raportteja malmin määrästä, mineraalipitoisuudesta, tuotantokustannusten arvioidusta tasosta sekä esiintymien hyödyntämismahdollisuuksista. Keskeistä on myös malmivarannon todennäköisyys. Kaivos- ja mineraalialalla todennäköisyyttä kuvataan yleisesti jakamalla varannot eri luokkiin, kuten esimerkiksi kategorioihin "vahvistettu", "todennäköinen", "mahdollinen" ja "hypoteettinen". Varantojen luokituksilla on toimialalla yleisesti käytössä olevia standardeja, esimerkiksi eteläafrikkalaisia South African Code for Reporting of Exploration Results, Mineral Resources and Mineral Reserves "SAMREC" standardeja. Varantojen kirjanpitoarvostus perustuu arvioituihin markkinahintoihin, arvioituihin varantojen hyödyntämiskuluihin sekä varantojen määrään. Mineraalivarat ja malmivarannot kirjataan konsernitaseen aineellisiin hyödykkeisiin. Kaivoksiin liittyvät ennallistamisvastuut on sisällytetty niiden hankintamenoon, ja vastuuta vastaava määrä on kirjattu taseeseen varaukseksi.


Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot


Konsernin kaivostoiminnassa syntyy uusien mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenoja, kun hankitaan etsintäoikeuksia ja potentiaalisia varantoja tutkitaan esimerkiksi koeporauksin. Etsintä- ja arviointimenot aktivoidaan taseeseen, mikäli konserni odottaa, että menot saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti joko varantoa hyödyntämällä tai sen myynnillä, tai jos etsintä- ja arviointivaihe on vielä keskeneräinen, eikä sen lopputulemaa pystytä vielä luotettavasti arvioimaan ja etsintä- ja arviointivaihe jatkuu parhaillaan tai sitä suunnitellaan jatkettavan tulevaisuudessa. Etsintä- ja arviointimenoihin sisältyvät esimerkiksi koeporauksista ja varantojen kartoituksista aiheutuvat materiaali- ja muut välittömät menot. Yleiskustannuksia aktivoidaan osaksi etsintä- ja arviointimenoja, mikäli ne ovat kohdistettavissa tietyn varannon etsintään ja arviointiin. Etsintä- ja arviointimenot arvostetaan taseessa hankintamenoonsa ja siirretään osaksi malmivarannon hankintamenoa, kun kaivostoiminta alkaa. Tällöin omaisuuserä poistetaan kulutuksen mukaan. Varat alaskirjataan taseesta, jos todetaan, että aktivoidut kustannukset eivät johda taloudellisiin hyötyihin. Jos mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenojen tuottama tulos on epävarma, nämä menot kirjataan kuluksi tapahtumahetkellä.


Etsintä- ja arviointimenojen arvonalentumistestaus suoritetaan, kun on viitteitä siitä, että omaisuuserän arvo on mahdollisesti alentunut alle sen hankintamenon. Erityisesti arvonalentumistestaus suoritetaan, jos oikeudet tutkia tiettyä aluetta ovat päättyneet tai päättymässä tai jos konserni on lopettanut etsintä- ja arviointitoimet tietyllä alueella, eikä niitä aiota jatkaa.


Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä hankitut aktivoidut etsintä- ja arviointimenot arvostetaan käypään arvoon IFRS 3 standardin periaatteiden mukaisesti.


Kaivosten perustamismenot


Kaivosten perustamismenot aktivoidaan osaksi kaivoksen hankintamenoa ja poistetaan substanssipoistoin, kun tuotanto kaivoksessa alkaa. Tuotannon alkamisen jälkeen kaivossuunnitelmien muutoksista aiheutuneet menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.


Arvonalentuminen


Yhdisteltyjen liiketoimintojen malmivarojen arvo testataan, jos kyseisen yhdistelyn piiriin kuuluvien varantojen suhteen on viitteitä varantojen taloudellisen hyödynnettävyyden pidempiaikaisesta heikentymisestä. Testissä malmivarojen tuottamat kassavirrat arvioidaan tuoreimman teknistä sekä taloudellista hyödynnettävyyttä koskevan tiedon perusteella.


Liikearvo ja liiketoimintojen yhdistämisessä tunnistetut aineettomat hyödykkeet


Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvosta ei kirjata säännöllisiä poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Ennen tilikautta 2010 tehtyjen yritysostojen hankintamenojen muutokset, esimerkiksi lisäkauppahintajärjestelyjen vuoksi, on kirjattu liikearvon muutokseksi aikaisemmin voimassa olleen IFRS 3 standardin mukaisesti.


Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitun yksikön varat ja velat arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Yrityshankintojen yhteydessä tunnistetaan myös sellaisia aineettomia hyödykkeitä, joita ei välttämättä ole kirjattu hankitun yhtiön taseeseen. Tällaisia hyödykkeitä ovat esimerkiksi asiakassuhteet, tuotemerkit ja teknologiat. Nämä hyödykkeet kirjataan konsernin taseeseen käypään arvoonsa ja ne poistetaan arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa tasapoistoin. Yrityshankintojen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:


Asiakassuhteet: 2-5 vuotta sopimuksesta riippuen

Teknologia: 5-15 vuotta

Tavaramerkit: 1 vuosi


Tutkimus- ja kehitysmenot


Tutkimusmenot kirjataan aina kuluksi. Kaivosten kehittämismenot aktivoidaan taseen käyttöomaisuuteen osaksi kaivosten hankintamenoa ja ne poistetaan substanssipoistoin. Kehittämismenot, jotka liittyvät pääasiassa nykyisten tuotteiden kehittämiseen, kirjataan kuluiksi, kun ne ovat toteutuneet. 



Muut aineettomat hyödykkeet


Muut aineettomat hyödykkeet merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat lähinnä konsernin liiketoiminnan tukena olevista IT-sovelluksista, jotka poistetaan 3-5 vuoden aikana tasapoistoin.



Vaihto-omaisuus


Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Kaivostoiminnassa avolouhosten pintamaan poistosta aiheutuvat menot sisällytetään vaihto-omaisuuden hankintamenoon. Nettorealisointiarvo on saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat kulut.


Rahoitusvarat


Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen


Rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä arvostettavaksi jatkossa jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (OCI) ja käypään arvoon tuloutettuna IFRS 9: Rahoitusinstrumentit standardin mukaisesti.


Rahoitusvarojen luokittelu alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä riippuu rahoitusvaran sopimukseen perustuvan kassavirran ominaisuuksista ja konsernin niiden hallintaan käyttämästä liiketoimintamallista. Lukuun ottamatta myyntisaamisia, joihin ei liity merkittävää rahoituskomponenttia tai joille konserni on soveltanut kokemusperäistä arviota, konserni arvostaa rahoitusvaroihin kuuluvan erän aluksi sen käypään arvoon lisättynä kaupan kustannuksilla, jos kyseessä ei ole tuloslaskelmassa käypään arvoon arvostettava rahoitusvaroihin kuuluva erä. Lisätietoja taulukkomuodossa kohdasta 1.8 konsernitaseen liitetiedot numero 13.


Myyntisaamiset, joihin ei liity merkittävää rahoituskomponenttia tai joille konserni on soveltanut kokemusperäistä arviota, konserni arvostaa transaktiohintaan, joka määräytyy IFRS 15: Myyntituotot asiakassopimuksista standardin mukaisesti.


Jotta rahoitusvaroihin kuuluva erä voidaan luokitella ja arvostaa jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon laajan tuloksen muiden erien kautta, sen täytyy tuottaa kassavirtaa, joka ovat jäljellä olevan pääoman "yksinomaan pääoman ja siihen liittyvän koron palautuksia" (SPPI). SPPI-testiksi kutsuttu arviointi tehdään rahoitusinstrumenttitasolla.


Konsernin rahoitusvarojen hallintaa koskeva liiketoimintamalli määrittää, kuinka konserni hallitsee rahoitusvarojaan kassavirtojen tuottamiseksi. Liiketoimintamallissa määritetään, syntyvätkö kassavirrat sopimukseen perustuvien kassavirtojen keräämisestä, rahoitusvarojen myymisestä vai molemmista.


Rahoitusvaroihin kuuluvien erien ostot tai myynnit, jotka edellyttävät varojen toimittamista määräyksen tai käytännön mukaisen ajan kuluessa (tavalliset kaupat) kirjataan kaupan päivämääränä eli sinä päivänä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään erän.


Myöhempi arvostaminen

Rahoitusvaroihin kuuluvat erät luokitellaan myöhempää arvostusta varten neljään luokkaan:


1. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat (velkakirjainstrumentit);

2. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat, luokittelun muuttuessa kumulatiiviset muihin laajan tuloksen eriin kirjatut voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti (velkakirjainstrumentit);

3. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta luokiteltavat rahoitusvarat, luokittelun muuttuessa kumulatiivisia muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja voittoja ja tappioita ei kirjata tulosvaikutteisesti (oman pääoman ehtoiset instrumentit) ja

4. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat


Rahoitusvarojen käyvän arvon luokkien välillä ei ole tehty siirtoja tilikauden aikana. Afarak ei ole muuttanut kirjaamistapaansa tai käyvän arvon menetelmiään tilikauden aikana.



1. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat (velkakirjainstrumentit)


Tämä rahoitusvarojen luokka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mikäli molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:


Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat, korkotuotot, valuuttakurssien uudelleenarvostus ja arvonalentumistappiot tai peruutukset kirjataan tulosvaikutteisesti ja lasketaan samalla tavalla kuin jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat.


Muut käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Taseesta pois kirjauksen yhteydessä muihin laajan tuloksen eriin kirjattu kumulatiivinen käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.


Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli lainasaatavia ja myyntisaatavia, jotka oli luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi.


2. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat (velkakirjainstrumentit)


Tämä velkainstrumenttien luokka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, mikäli molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:


Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat, korkotuotot, valuuttakurssien uudelleenarvostus ja arvonalentumistappiot tai peruutukset kirjataan tulosvaikutteisesti ja lasketaan samalla tavalla kuin jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat. Muut käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. 


Taseesta pois kirjauksen yhteydessä muihin laajan tuloksen eriin kirjattu kumulatiivinen käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.


Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavia rahoitusvaroja.


3. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat (oman pääoman ehtoiset instrumentit)


Konserni voi alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä halutessaan luokitella oman pääoman ehtoiset instrumenttinsa peruuttamattomasti käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta luokiteltaviksi oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi, jos ne täyttävät oman pääoman ehtoisen instrumentin määritelmän, joka on esitetty IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa -standardissa, eikä niitä pidetä kaupankäyntiä varten. Luokittelu

määritetään instrumenttikohtaisesti.


Näiden rahoitusvaroihin kuuluvien erien voittoja ja tappioita ei koskaan palauteta tuloslaskelmaan. Osingot kirjataan tuloslaskelmassa muina tuottoina, kun maksuoikeus on syntynyt, lukuun ottamatta tilanteita, joissa konserni hyötyy näistä tuotoista osana rahoitusvaran hankintakustannuksen takaisinmaksua, jolloin tällaiset tuotot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta luokiteltaville oman pääoman ehtoisille instrumenteille ei tehdä arvonalentumistestausta. 


Konserni on päättänyt luokitella listaamattomat oman pääoman ehtoiset sijoituksensa peruuttamattomasti tähän luokkaan.


4. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat


Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroihin kuuluvia eriä ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvaroihin kuuluvat erät sekä rahoitusvarat, jotka on määritetty kirjattaviksi alun perin käypään arvoon tulosvaikutteisesti, tai rahoitusvarat, jotka on pakko arvostaa käypään arvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvaroihin kuuluvat erät ovat eriä, jotka on hankittu myytäviksi tai ostettaviksi uudelleen lähitulevaisuudessa.


Johdannaiset, mukaan lukien erilliset kytketyt johdannaiset, luokitellaan myös kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, ellei niitä ole määritetty suojausinstrumentiksi ja sellaisena tehokkaaksi. Rahoitusvarat, joiden kassavirrat eivät ole yksinomaan jäljellä olevan pääoman ja siihen liittyvän koron palautuksia, luokitellaan ja arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti liiketoimintamallista riippumatta. Edellä esitetystä vaatimuksesta, jonka mukaan velkainstrumentit on luokiteltava jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, huolimatta velkainstrumentit voidaan alkuperäisessä arvostuksessa arvostaa käypään arvoon tulosvaikutteisesti, jos se poistaa kirjanpidon epätäsmäyksen tai vähentää sitä merkittävästi. 


Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan taseeseen käypään arvoon, ja käyvän arvon nettomuutokset kirjataan tuloslaskelmaan.


Konsernilla ei ollut käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia rahoitusvaroja.


Kirjaaminen pois taseesta


Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pääsääntöisesti pois taseesta, kun:


Jos konserni on siirtänyt oikeutensa saada kassavirtoja erästä tai tehnyt välityssopimuksen, se arvioi, ovatko omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt säilyneet sillä ja missä laajuudessa.


Jos konserni ei ole siirtänyt eikä pitänyt olennaisilta osin kaikkia erään liittyviä riskejä ja hyötyjä eikä siirtänyt erän hallintaa, konserni kirjaa siirretyn varojen erän siinä määrin kuin konserni edelleen on osallisena siinä. Silloin konserni kirjaa myös vastaavan velan. Siirretty erä ja sitä vastaava velka arvostetaan konsernille jääneitä oikeuksia ja velvollisuuksia kuvaavalla tavalla. 


Jatkuva osallistuminen siirrettyä erää koskevan takauksen muodossa arvostetaan erän alkuperäiseen kirjanpitoarvoon tai tätä pienempään suurimpaan mahdolliseen vastikkeeseen, joka konsernia voitaisiin vaatia maksamaan takaisin.


Rahoitusvarojen arvonalentuminen


Lisätietoja rahoitusvarojen arvonalentumisiin on lisäksi esitetty seuraavissa liitetiedoissa:


Konserni tekee kaikille velkainstrumenteille, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti, odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyksen. Odotettavissa olevat luottotappiot perustuvat sopimuksen mukaan maksettavaksi tulevien sopimukseen perustuvien rahavirtojen ja kaikkien konsernin saapuvaksi odottamien kassavirtojen väliseen erotukseen, josta on vähennetty arvio alkuperäisestä efektiivisestä korosta. Odotettavissa olevat kassavirrat sisältävät kassavirrat vakuuksien myynnistä tai muista luottoa parantavista toimista, jotka liittyvät olennaisesti sopimusehtoihin.


Odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan kahdessa vaiheessa. Jos luottoriskille alttiina olevan kohteen luottoriski ei ole noussut merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan seuraavien 12 kuukauden aikana mahdollisille luottoriskeille (12 kuukauden odotettavissa oleva luottotappio). Jos luottoriskille alttiina olevan kohteen luottoriski on noussut merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, tarvitaan tappiovähennys riskin jäljellä olevan ajan aikana odotettavissa olevalle luottoriskille luottotappion ajankohdasta riippumatta (elinikäinen odotettavissa oleva luottotappio).


Konserni käyttää myyntisaamisille ja sopimukseen perustuville erille yksinkertaista odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamenetelmää. Konserni ei sen vuoksi seuraa luottoriskin muutoksia, vaan kirjaa elinaikaisiin odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvan tappiovähennyksen kunakin raportointipäivänä. Konserni on laatinut varausmatriisin, joka perustuu historialliseen kokemukseen luottotappioista ja jota on mukautettu velallisille ja taloudelliselle ympäristölle ominaisilla tulevaisuuteen suuntautuvilla tekijöillä.


Konserni soveltaa matalan luottoriskin yksinkertaistusta käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviin velkainstrumentteihin. Konserni arvioi jokaisena raportointipäivänä kaikkien kohtuullisten tietojen ja ilman kohtuutonta kustannusta tai vaivaa saatavana olevien lisätietojen avulla, onko velkainstrumentin luottoriski pieni. Konserni arvioi tässä yhteydessä uudelleen velkainstrumentin alkuperäisen luottoluokituksen. Konserni katsoo lisäksi, että luottoriski on kasvanut merkittävästi, jos sopimukseen perustuvat maksut ovat viivästyneet yli 30 päivää eräpäivästä. 


Konserni pitää rahoitusomaisuuteen kuuluvaa erää luottotappiona, jos sopimukseen perustuvat maksut ovat viivästyneet vähintään 120 päivää eräpäivästä. Konserni voi kuitenkin joissakin tapauksissa katsoa rahoitusomaisuuteen kuuluvan erän olevan luottotappio, jos sisäisten tai ulkoisten tietojen perusteella käy ilmi, ettei konserni todennäköisesti saa maksamatta olevista sopimukseen perustuvista summista täyttä maksua, ennen kuin otetaan huomioon konsernin mahdollisia luottoriskin pienentämiseen tähtääviä toimia. Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan kuluksi, kun ei voida kohtuudella odottaa, että sopimukseen perustuvat rahavirrat olisivat kerrytettävissä.


Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta


Konserni suojautuu tarvittaessa valuutta- ja korkoriskeiltä johdannaissopimuksilla, kuten valuuttatermiineillä ja koronvaihtosopimuksilla. Johdannaissopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon johdannaissopimuksen tekopäivänä ja arvostetaan tämän jälkeen uudelleen käypään arvoon. Jos johdannaisen käypä arvo on positiivinen, se merkitään rahoitusvaroihin, ja jos johdannaisen käypä arvo on negatiivinen, se merkitään rahoitusvelkoihin. Johdannaisten käyvän arvon muutoksista aiheutuvat voitot tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut valuuttasuojauksia.


Omat osakkeet


Takaisin ostettavat oman pääoman ehtoiset instrumentit (omat osakkeet) kirjataan hankintamenoon ja vähennetään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Konsernin oman pääoman ehtoisten instrumenttien ostosta, myynnistä, liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei kirjata voittoa tai tappiota. 


Rahoitusvelat


Rahoitusvelat luokitellaan lyhyt- ja pitkäaikaisiksi veloiksi, ja niihin sisältyy sekä korollisia että korottomia eriä. Korollisissa veloissa esitetään ne velat, joissa on sopimukseen perustuen korkokomponentti, sekä lisäksi diskontattuun nykyarvoon arvostetut velat. Edellisillä tilikausilla diskontatut pitkäaikaiset velat ovat sisältäneet yrityshankintojen viivästettyjä ehdollisia ja ehdottomia velkoja. Osaan ehdollisista veloista on liittynyt tulosperusteinen komponentti, jolloin velka ja sen maksettava määrä ovat määräytyneet vasta, kun kyseiset tulokset ovat tiedossa. Yhtiön osakkeilla maksettavat kauppahintaerät esitettiin korottomissa veloissa.


Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen


Alkuperäisessä kirjaamisessa rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi, luotoiksi ja lainoiksi, ostoveloiksi tai suojausinstrumenteiksi määritellyiksi johdannaisiksi.


Kaikki rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon. Luotoista ja muista lainoista ja veloista ei oteta mukaan niihin välittömästi liittyviä transaktiomenoja.


Yhtiön rahoitusvelkoihin sisältyvät osto- ja muut velat, luotot ja lainat sekä luottolimiitit.


Myöhempi arvostaminen


Rahoitusvelkojen arvostus vaihtelee niiden luokittelun mukaan seuraavasti:


Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat sekä rahoitusvelat, jotka on määritetty kirjattaviksi alun perin käypään arvoon tulosvaikutteisesti.


Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvelkoja ovat erät, jotka on hankittu myytäviksi tai ostettaviksi uudelleen lähitulevaisuudessa. 


Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien velkojen voitot tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat, jotka on alun perin luokiteltu kirjattavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti, luokitellaan alkuperäisenä kirjauspäivänä ja vain siinä tapauksessa, että IFRS 9:n edellytykset täyttyvät. Yhtiö ei ole luokitellut mitään rahoitusvelkaa kirjattavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti.


Lainat ja muut velat


Tämä on yhtiön kannalta tärkein luokka. Korolliset luotot ja lainat arvostetaan alkuperäisen kirjauksen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun velat kirjataan pois taseesta, sekä efektiivisen koron menetelmällä laskettavan jaksotuksen yhteydessä. Jaksotettu hankintameno lasketaan ottamalla huomioon mahdolliset hankintaan liittyvät alennukset tai preemiot sekä efektiivisen koron menetelmään olennaisesti liittyvät maksut tai kustannukset. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu jaksotus kirjataan rahoituskuluihin tulosvaikutteisesti.


Tämä luokka koskee yleensä korollisia lainoja ja muita velkoja. Lisätietoja konsernitaseen liitetietojen kohdassa 1.8 liitetiedossa numero 13.


Kirjaaminen pois taseesta 


Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun velkaan liittyvä velvollisuus täytetään tai peruutetaan tai se vanhenee. Jos olemassa oleva rahoitusvelka korvataan toisella saman luotonantajan myöntämällä velalla olennaisilta osin eri ehdoilla tai jos olemassa olevan velan ehtoihin tehdään olennaisia muutoksia, vaihto tai muutos käsitellään kirjaamalla alkuperäinen velka pois taseesta ja kirjaamalla uusi velka. Kirjanpitoarvojen ero kirjataan tulosvaikutteisesti.


Rahoitusinstrumenttien vähentäminen toisistaan


Rahoitusvarat ja rahoitusvelat vähennetään toisistaan ja nettosumma kirjataan konsernin taseeseen, jos kirjattujen summien vähentäminen toisistaan on sallittua voimassa olevan lainsäädännön nojalla ja tarkoituksena on suorittaa vastuut nettopohjaisesti realisoimalla varat ja suorittamalla velat samanaikaisesti.


Varaukset


Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos rahan aika-arvon vaikutuksella on merkitystä, varaukset diskontataan tarkasteluhetkellä vallitsevan, ennen veroja lasketun korkokannan mukaisesti, joka kuvastaa vastuuseen kohdistuvia riskejä. Diskonttausta käytettäessä ajan kulumisesta johtuva varauksen kasvu kirjataan rahoituskuluihin.


Ennallistamisen ja käytöstä poistamisen kuluihin liittyvä varaus koskee kaivoksia ja mineraalien tuotantolaitoksia. Kulut kirjataan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon arvioitujen rahavirtojen mukaisesti. Rahavirrat diskontataan tarkasteluhetkellä vallitsevan, ennen veroja lasketun korkokannan mukaan, joka kuvastaa ennallistamis- ja käytöstäpoistamisvastuuseen liittyviä erityisiä riskejä. Käytöstä poistamisen arvioituja tulevia kustannuksia tarkistetaan vuosittain ja oikaistaan tarvittaessa. Ennallistamisvelvoitteen arvioitujen tulevien kustannusten tai sen laskemisessa käytetyn diskonttokoron muutokset lisätään tai vähennetään tulosvaikutteisesti. Vastaavasti käytöstäpoistamisvelvoitetta oikaistaan käytöstä poistettavan hyödykkeen kirjanpitoarvoon. 


Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot


IFRS 5 standardi edellyttää, että yhteisön on luokiteltava pitkäaikainen omaisuuserä tai luovutettavien omaisuuserien ryhmä myytävänä olevaksi, jos sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Jotta näin olisi, omaisuuserän tai luovutettavien erien ryhmän on oltava välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan tällaisten omaisuuserien myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin, ja sen myynnin on oltava erittäin todennäköinen.


Lopetettu toiminto on yhteisön osa, jonka toiminnot ja rahavirrat voidaan selvästi erottaa toiminnallisesti ja taloudellista raportointia varten muusta yhteisöstä, se on myytävänä tai se on jo luovutettu; ja se



Keskeiset johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät


Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita, ennusteita ja oletuksia. Tulevaisuuden toteutuva kehitys voi poiketa merkittävästi käytetyistä oletuksista, mikäli toimintaympäristössä ja/tai liiketoiminnassa tapahtuu muutoksia. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. 


Konsernitilinpäätöksen laajuus


Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Afarak Group SE, sen tytäryritykset, yhteisyritykset sekä osakkuusyritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallan arviointi edellyttää johdon harkintaa. 


Hankintamenon kohdistaminen liiketoimintojen yhdistämisessä


Yritysostoja tehtäessä ostettavan yrityksen hankintameno kohdistetaan IFRS 3 standardin mukaisesti hankitun yrityksen varallisuuserille. Yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen käypien arvojen määrittelyssä johto joutuu käyttämään arvioita. Aineettomien hyödykkeiden, kuten esimerkiksi tuotemerkkien tai asiakassuhteiden arvonmääritys vaatii arvioiden tekemistä ja harkintaa, koska näille erille ei useimmiten ole olemassa markkina-arvoa. Aineettomien hyödykkeiden lisäksi myös aineellisten hyödykkeiden käyvän arvon määritys vaatii harkintaa, sillä näille harvoin on olemassa aktiivisia markkinoita, joilla hinta määräytyisi. Näissä yhteyksissä johto joutuu valitsemaan soveltuvan arvonmääritysmenetelmän ja arvioimaan tulevaisuuden kassavirtoja.


Arvonalentumistestaus


Liikearvoa testataan konsernissa vuosittain mahdollisen arvon alentumisen varalta, ja viitteitä arvon alentumisesta arvioidaan kaikkien muidenkin omaisuuserien osalta aina katsauskausien päättyessä ja tarvittaessa useammin. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä tulevaisuuden kehityksen ennustamiseksi.


Testauksessa käytettävät ennusteet perustuvat operatiivisten yksiköiden budjetteihin ja ennusteisiin, mutta mahdollisten laajennusinvestointien sekä uudelleenjärjestelyjen vaikutus on eliminoitu pois. Arvioiden tuottamiseksi on pyritty saamaan taustatietoja sekä liiketoimintaryhmien operatiiviselta johdolta että yleisistä eri markkinoiden toimintaa kuvaavista tietolähteistä. Arvioihin liittyvä riski otetaan huomioon käytettävässä diskonttokorossa. Arvonalentumistestauksessa käytettävän diskonttokoron määrittämiseen liittyy arvionvaraisia komponentteja, kuten omaisuuserän tai liiketoiminnan riskipreemioiden ja kyseisen liiketoimintasegmentin markkinoiden keskimääräisen pääomarakenteen arvioiminen. 


Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet


Afarak Group konsernin johto joutuu käyttämään harkintaa konsernin taseeseen sekä tehtävien poistojen määrään vaikuttavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden aktivointiperusteissa ja taloudellisen vaikutusajan määrittelyssä. Erityisesti kaivosten kehittämismenojen sekä malmivarantojen etsintä- ja arviointimenojen aktivointi edellyttää harkintaa. Vastaavasti myös IFRS 3 standardin mukaisesti tunnistettujen aineettomien oikeuksien vaikutusajan ja sitä kautta poistoajan määrittelyssä johto joutuu käyttämään harkintaa. Tämä vaikuttaa tilikauden tulokseen poistojen sekä vastaavan laskennallisen verovelan muutosten kautta.


Mineraalivarojen ja malmivarantojen arvostus


Konsernin kaivostoiminnassa joudutaan käyttämään arvioita siitä, miten yrityshankintojen yhteydessä hankitut mineraaliainevarannot kirjataan varoiksi konsernitaseeseen. Mineraalivarojen ja malmivarantojen kirjaamisessa ja arvostamisessa perusteena käytetään saatavilla olevia ulkopuolisia analyyseja malmin määrästä, mineraalipitoisuudesta, tuotantokustannusten arvioidusta tasosta sekä esiintymien hyödyntämismahdollisuuksista. Keskeistä on myös malmivarannon todennäköisyys. Kaivos- ja mineraalialalla todennäköisyyttä kuvataan yleisesti jakamalla varannot eri luokkiin, kuten esimerkiksi kategorioihin "todetut", "todennäköiset", "mahdolliset" ja "hypoteettiset". Varantojen kirjanpitoarvostus perustuu arvioituihin markkinahintoihin, arvioituihin varantojen hyödyntämiskuluihin sekä varantojen määrän todennäköisyysluokitteluihin. Tämän takia konsernin johto joutuu käyttämään harkintaa malmivarantojen arvostus- ja kirjaamisperiaatteita sovellettaessa. 

 

Ennallistamisvaraukset


Konserni arvioi kaivoksiin ja tuotantolaitoksiin liittyvät ennallistamisvaraukset vuosittain. Varausten määrä kuvastaa johdon tämänhetkistä parasta arviota ennallistamiskustannuksista. Varausten käypää arvoa määritettäessä on tehty olettamuksia ja arvioita diskonttokoroista, alueiden ennallistamisen ja saastuneen maaperän poistamisen tai peittämisen odotetuista kustannuksista sekä kustannusten odotetusta ajoittumisesta, sekä siitä liittyvätkö kyseiset velvoitteet aiempaan liiketoimintaan. Nämä epävarmuustekijät voivat johtaa siihen, että toteutuvat ennallistamiskustannukset poikkeavat tehdyn varauksen määrästä.



Tilikaudella voimassa olleet ja käyttöönotetut standardit ja tulkinnat


Konserni sovelsi ensimmäistä kertaa tiettyjä IFRS-standardeja tai niiden muutoksia, jotka ovat voimassa 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Konserni ei ole alkanut ennakoivasti soveltamaan mitään julkaistua uutta standardia, tulkintaa tai muutosta, joka ei ole tullut vielä voimaan.


Useita muita muutoksia on tilikaudella 2024 sovellettu ensimmäistä kertaa. Niillä ei kuitenkaan ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen tai konsernin osavuosikatsauksiin, minkä takia näitä muutoksia ei ole tässä tuotu esiin.


Näiden muutosten luonne ja vaikutus on kuvattu alla. Vaikka uusia standardeja ja muutoksia sovellettiin ensimmäistä kertaa tilikaudella 2024, ei niillä ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Alla kuvattuja muutoksia lukuun ottamatta konsernin soveltamat laatimisperiaatteet ovat olleet samat kuin edellisenä vuonna.


Tilikaudella 2024 konserni sovelsi seuraavia IASB:n julkaisemia muutettuja standardeja:


-Muutokset IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen, IFRS Practise Statement 2:een ja IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet - Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden esittäminen ja kirjanpidollisten arvioiden määritelmä: Muutoksilla erotetaan kirjanpidollisten arvioiden muutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutoksista ja pyritään parantamaan laatimisperiaatteiden esittämistä.


-Muutokset IAS 1:een: Velkojen luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiksi. Muutokset IAS 1:een, joilla täsmennetään velkojen luokittelua lyhyt- tai pitkäaikaisiksi.


-Muutokset IAS 12:een Tuloverot - Yhdestä liiketoimesta johtuviin varoihin ja velkoihin liittyvä laskennallinen vero: Muutos selventää laskennallisten verojen kirjaamisvapauden soveltamista yksittäiseen liiketoimeen.


- Muutokset IFRS 7:ään: Rahoitusinstrumentit - Toimittajarahoitusjärjestelyjä koskevat tiedot ja muutokset IAS 7:ään: Toimittajarahoitusjärjestelyjä koskevat rahavirtalaskelmat. Riittävät tiedot on esitettävä, jotta tilinpäätöksen käyttäjät voivat arvioida, kuinka toimittajarahoitusjärjestelyt vaikuttavat yhteisön velkoihin ja kassavirtoihin sekä ymmärtävät toimittajarahoitusjärjestelyjen vaikutuksen yhteisön maksuvalmiusriskiin ja kuinka yhteisöön vaikuttaisi, jos järjestelyt eivät enää olisi sen käytettävissä.


-Muutokset IFRS 16:een: Vuokrasopimusvelka myynnin ja takaisinvuokrauksen yhteydessä. Muutos selventää, kuinka myyjä-vuokralle ottaja myöhemmin arvioi myynti- ja takaisinvuokraustapahtumia. Muutos selventää, miten myyjä-vuokralle ottaja myöhemmin käsittelee IFRS 15:n vaatimukset täyttävät myynti- ja takaisinvuokraustapahtumat.


Edellä mainituilla muutoksilla ei ollut vaikutusta vuoden 2024 konsernitilinpäätökseen.


IFRS Kestävyysraportointistandardit S1 ja S2


-IFRS S1: Yleiset vaatimukset kestävyyteen liittyvien taloudellisten tietojen esittämiselle. Standardin tavoite edellyttää, että yhteisö kertoo kestävyyteen liittyvistä riskeistään ja mahdollisuuksistaan ​​tietoa, jotka ovat hyödyllisiä taloudellisten raporttien ensisijaisille käyttäjille heidän tehdessään päätöksiä, jotka liittyvät resurssien antamiseen yhteisölle.


-IFRS S2: Ilmastoon liittyvät tiedot. Tämä standardi asettaa vaatimukset ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiselle, mittaamiselle ja julkistamiselle, jotka ovat hyödyllisiä taloudellisten raporttien ensisijaisille käyttäjille heidän tehdessään päätöksiä, jotka liittyvät resurssien tarjoamiseen yhteisölle.


Standardit ja tulkinnat, jotka eivät vielä ole voimassa


Alla on lueteltu konsernin tilinpäätöksen julkaisupäivään asti annetut, mutta ei vielä voimaan tulleet standardit ja

tulkinnat, joiden konserni kohtuudella odottaa vaikuttavan sen liitetietoihin, taseeseen tai suoritukseen. Konserni aikoo ottaa nämä standardit käyttöön niiden tullessa voimaan. Muita annettuja, mutta ei vielä voimaan tulleita standardeja ja tulkintoja ei ole lueteltu, koska niiden ei odoteta vaikuttavan konserniin.


Muut standardit


- Muutokset IAS 1:een: Tilinpäätöksen esittäminen - Velat, joihin liittyy kovenantti. Muutos selventää, miten ehdot, jotka yhteisön on täytettävä kahdentoista kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä, vaikuttavat velan luokitteluun.


- Muutokset IFRS 7:ään: Rahoitusinstrumentit - Muutokset rahoitusinstrumenttien luokittelusta ja arvostamisesta.



1.3 TOIMINNAN JATKUVUUS


Yhtiö on hyvässä kunnossa ja sen tase on terve.


1.4 TOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN JA MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUKSIEN HANKINTA

1.4.1 Tilikausi 2024


Afarak hankki 1,23 %:n määräysvallattomien omistajien osuuden Türk Maadin Sirketistä.

1.4.2 Tilikausi 2023


Afarak ei tehnyt yritysostoja tilikauden 2023 aikana.


1.5 ARVONALENTUMISTESTAUS


Arvonalentumistestauksen yleiset periaatteet


Afarak Groupissa on suoritettu liikearvon ja muiden omaisuuserien arvonalentumistestaus 31.12.2024. Arvonalentumistestausta varten määritettiin seuraavat rahavirtaa tuottavat yksiköt:




Konserni arvioi jokaisen tilikauden päättyessä, onko olemassa viitteitä siitä, että omaisuuserien arvo on alentunut. Jos tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisistä omaisuuseristä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvon ja keskeneräisten käyttöomaisuushyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta olemassa viitteitä. Etelä-Afrikan kaivosliiketoimintaan liittyvää liikearvoa ei ollut taseessa 31.12.2024.


Vuoden 2024 aikana ei havaittu viitteitä arvonalentumisesta erikoismetalliseosliiketoimintaan tai Etelä-Afrikan kaivostoimintaan liittyen.


Vlakpoortin ja Zeerustin kaivoksista ei suoritettu arvonalentumistestausta, sillä arvonalentumisesta ei ole merkkejä.


Liikearvon muutokset vuonna 2024


Tilikauden 2024 aikana konsernin liikearvo kasvoi 2,8 miljoonalla eurolla 49,8 miljoonaan euroon. Kasvu johtui liikearvoon liittyvästä 2,8 miljoonan euron valuuttakurssimuutoksesta.


Tilikaudella 2014 Mogalen hankinnan yhteydessä tunnistettu synergialiikearvo liittyen Afarak Tradingin toimintaan koko konsernin maailmanlaajuisena myyntiyksikkönä kohdistettiin erikoismetalliseossegmenttiin. Afarak Tradingin tuotto on jaettu molempien segmenttien kesken, koska se palvelee koko konsernia. Se kohdistetaan vuosittain molemmille segmenteille niiden suhteellisen liikevaihto-osuuden mukaan vastaten näin segmenttien Afarak Tradingistä saamaa hyötyä. Nämä muutokset on eritelty alla:



1 000 EUR

Erikoismetalliseosliiketoiminta

Rautametalliseosliiketoiminta

Konserni yhteensä





Liikearvo 1.1.2024

46 996

0

46 996

Valuuttakurssimuutokset

2 783

0

2 783

Liikearvo 31.12.2024

49 779

0

49 779















Liikearvon muutokset vuonna 2023:



1 000 EUR

Erikoismetalliseosliiketoiminta

Rautametalliseosliiketoiminta

Konserni yhteensä





Liikearvo 1.1.2023

48 720

0

48 720

Valuuttakurssimuutokset

-1 724

0

-1 724

Liikearvo 31.12.2023

46 996

0

46 996


Liikearvon suhde konsernin omaan pääomaan oli 31.12.2024 ja 31.12.2023 seuraava:


1 000 EUR

31.12.2024

31.12.2023

Liikearvo

49 779

46 996

Oma pääoma

112 068

105 741

Liikearvo / Oma pääoma, %

44,4 %

44,4 %


Pitkäaikaisten varojen arvonalentuminen


Vuonna 2024 muista pitkäaikaisista omaisuuseristä ei tehty arvonalentumiskirjauksia.


Arvonalentumistestauksen toteuttamistavat


Testattujen rahavirtaa tuottavien yksiköiden omaisuuserät on testattu laskemalla rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvot. Käyttöarvo on laskettu saatavissa olevissa arvioiduista nettorahavirroista, jotka on diskontattu nykyarvoon, perustuen testaushetken mukaisille olosuhteille ja odotuksille. Tulevaisuuden rahavirrat erikoismetalliseosliiketoiminnalle ja Etelä-Afrikan mineraalijalostusliiketoiminnalle on ennustettu viiden vuoden ennustejaksolle, jonka jälkeisen jakson rahavirtojen kasvuvauhdin olettamana on käytetty pitkän aikavälin inflaatio-olettamaa (Erikoismetalliseosliiketoiminta: 2 %). Ennustejakson jälkeisen jakson rahavirtojen keskeiset olettamukset (muun muassa liikevaihto, muuttuvat ja kiinteät kulut) pohjautuvat ennustejakson viimeisen vuoden lukuihin. Etelä-Afrikan kaivosliiketoiminnan tulevat kassavirrat on projisoitu kaivoksen odotettavissa olevalle käyttöiälle käyttäen 4,4 % kasvuprosenttia, joka perustuu ennustettuun pitkän aikavälin inflaatiotasoon.


Keskimääräinen painotettu pääomakustannus (WACC) on laskettu erikseen kullekin rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Laskennassa on otettu huomioon eri toimialojen pääomarakenne, sijoittajien tuottovaatimukset vastaaville sijoituskohteille, yrityskokoon ja toiminta-alueeseen liittyvät riskitekijät sekä riskittömät korkotasot ja velkarahoituksen marginaalit. Konserni on käyttänyt vastaavanlaisten yhtiöiden pääomarakennetta, riskipreemiota ja muita tekijöitä koskevia markkinatietoja julkisesti saatavilla olevista lähteistä. Markkinakorot vastaavat korkotasoa tilinpäätöshetkellä 31.12.2024. 


31.12.2024 tehdyssä arvonalentumistestauksessa käytetyt tiedot perustuvat liiketoimintayksiköiden johdon tekemiin tulevaisuutta koskeviin ennusteisiin, soveltuvin osin saatavilla olleisiin yleisiin kolmansien osapuolten tekemiin toimialakohtaisiin asiantuntija- tai analyysiraportteihin, sekä nykyisiin liiketoimintoihin siten, että vahvistamattomien laajentumissuunnitelmien vaikutuksia ei ole otettu huomioon. Myyntivolyymi- ja kannattavuusennusteet perustuvat johdon näkemykseen tulevasta kehityksestä, ja niissä on huomioitu myös aikaisemmin toteutuneet myyntivolyymi- ja kannattavuustasot. Myyntihintaennusteet perustuvat ennustetuille myyntihinnoille kaikissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä. Kassavirtamallit on laadittu kiinteillä valuuttakursseilla. Johdon lähestymistavassa kassavirtaennusteiden laatimiseen ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen arvonalentumistestaukseen verrattuna.


Malleissa käytetty Etelä-Afrikan kaivosliiketoiminnan maanalainen tuotanto ei tule ainoastaan kaivosvaroista, vaan osa mallien tuotannosta perustuu kaivosvarantoihin, joita ei vielä ole konvertoitu kaivosvaroiksi. Tämä lisää riskiä siitä, että mineraalien laatu voi vaihdella ja tonnimäärät eivät välttämättä ole taloudellisesti talteen otettavissa. Lisäksi on olemassa riski siitä, että kustannukset voivat erota ennakoiduista, vaikka kulujen arviointi on suoritettu huolellisesti.


Vuoden 2024 arvonalentumistestauksessa käytetyt diskonttokorot ennen veroja olivat seuraavat:


Rahavirtaa tuottava yksikkö                           Diskonttokorko ennen veroja


2024

2023

Erikoismetalliseokset           

17,6 %

16,4 %

Etelä-Afrikan kaivokset - Mecklenburgin kaivos 

20,0 %

24,3 %


Keskeisimmät syyt diskonttokorkojen muutoksille vuoteen 2023 verrattuna olivat riskittömien korkojen muutokset molemmissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä.


Mecklenburgin kaivoksen arvonalentumistestauksen kassavirrat sisältävät sekä avolouhos- että maanalaisen toiminnan. Mecklenburg kaivoksen käyttöikä on mallissa 10 vuotta.


Konserni on arvioinut arvonalentumistestien tuloksia vertaamalla käyttöarvoa rahavirtaa tuottavan yksikön kaikkien omaisuuserien arvoon seuraavasti:


Käyttöarvo suhteessa omaisuuserien arvoon:                   Testaustulos:

< 100 %                                   Arvonalentuminen

101-120 %                              Ylittää jonkin verran

121-150 %                              Ylittää selvästi

> 150 %                               Ylittää huomattavasti


Testitulokset 31.12.2024


Konsernin arvonalentumistestauksen tulokset olivat seuraavat:


Rahavirtaa tuottava yksikkö

Liikearvo (MEUR), ennen testausta

Liikearvo (MEUR), testauksen jälkeen

Kirjanpitoarvo

(MEUR), ennen testausta

Testaustulos

Erikoismetalliseokset

49,8

49,8

76,5

Ylittää selvästi

Etelä-Afrikan kaivokset





  • Mecklenburg

0,0

0,0

16,4

Ylittää huomattavasti


Testattavien varojen kokonaisarvoon (kirjanpitoarvo) sisältyvät liikearvo, aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä nettokäyttöpääoma vähennettynä varauksilla ja käyvän arvon kohdistuksiin liittyvillä laskennallisilla veroveloilla.


Arvonalentumistestauksen rahavirtaennusteissa käytettyjä keskeisiä taustaoletuksia on esitetty seuraavassa taulukossa:

 

Rahavirtaa tuottava yksikkö

Myyntivolyymi

Myyntihinta

Kustannukset

Erikoismetalliseokset

Ferrokromi:

30 000 t/v; vuosina 2025-2029


Kromimalmi:

40 000 t/v



LC/ULC ferrokromin keskimääräinen kromipitoisuus 70 %, perustuu ennustettuihin hintaennusteisiin

Raaka-ainekustannusten on ennustettu muuttuvan yleisesti ottaen myyntihintojen muutosten mukaisesti, muiden kustannusten on ennustettu kasvavan inflaation mukaisesti

Etelä-Afrikan kaivosliiketoiminta: Mecklenburgin kaivos

ROM:

Maanalainen kaivostoiminta 131 000 t vuonna 2026; ja on suunniteltu kasvavan keskimäärin 486 000 t/v vuosien 2026-2035 välisenä aikana


Etelä-Afrikan hinnat (konsentraatti ja kasat) perustuvat ennustettuihin hintaennusteisiin

Maanalaisen kaivostoiminnan kustannukset perustuvat kaivostiimimme aiempiin kokemuksiin maanalaisesta toiminnasta. Kustannukset on inflaatiokorjattu. Kaivoksen käyttöiän ajan kustannusten ilman inflaatiota arvioidaan olevan 735 ZAR / myytävä kromitonni.


Lisäksi USD/ZAR-vaihtokurssi vaikuttaa Etelä-Afrikan mineraaliliiketoiminnan testaukseen merkittävästi. Testauksessa käytetty valuuttakurssi vuodelle 2024 oli 18,49.


Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi


Konserni on tehnyt herkkyysanalyysin arvonalentumistestausten tuloksista arvioimalla, millä keskeisten oletusten muutoksilla rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä vastaisi sen omaisuuserien kirjanpitoarvoa. Testaushetkellä 31.12.2024 herkkyysanalyysin tulos oli seuraava:



Rahavirtaa tuottava yksikkö

Muutos diskonttokorossa ennen veroja (verrattuna testauksessa käytettyyn tasoon)

Vapaan kassavirran muutos (vuotuinen keskiarvo)

Rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräisen käyttökateprosentin muutos

Erikoismetalliseokset

1,4 % - yksikköä

-8,3 %

-0,7 % - yksikköä

Etelä-Afrikan kaivostoiminta:




  • Mecklenburgin kaivos

-43,7 % - yksikköä

-63,7 %

-37,0 % - yksikköä


1.6 TOIMINTASEGMENTIT


Afarakilla on kaksi toimintasegmenttiä, jotka ovat myös sen raportointisegmentit: rautametalliseosliiketoiminta ja erikoismetalliseosliiketoiminta. Toimintasegmentit on organisoitu tuotteisiin ja tuotantoprosesseihin perustuen. Nykyistä segmenttirakennetta on noudatettu tilikaudesta 2011 alkaen. Konsernin johtoryhmä seuraa segmenttien tuloksia toiminnan arvioimiseksi ja resurssien allokointipäätösten tueksi. Segmentin toimintaa mitataan liikevaihdolla ja käyttökatteella (EBITDA), jotka ovat sisäisen seurannan perusteena ja määritetty yhdenmukaisesti konsernin käyttökatteen kanssa.


Rautametalliseosliiketoimintaan kuuluvat Vlakpoortin kaivos, Zeerustin kaivos ja Mecklenburgin kaivos Etelä-Afrikassa. Liiketoiminta tuottaa kromimalmia maailmanlaajuisille markkinoille.


Erikoismetalliseosliiketoimintaan kuuluvat Türk Maadin Åžirketi A.S:n ("TMS") Turkissa sijaitsevat kaivos- ja rikastustoiminnot sekä Elektrowerk Weisweiler GmbH:n ("EWW") ferrokromin tuotantolaitos Saksassa. TMS toimittaa EWW:lle korkealaatuista kromiittirikastetta, josta EWW jalostaa erikoistuotteita, kuten matalahiilistä ja erittäin matalahiilistä ferrokromia. TMS:n kromimalmista se osa, jota ei käytetä matalahiilisen ferrokromin valmistukseen, myydään markkinoille.


Myynti- ja markkinointiyhtiö Afarak Trading Ltd:n ("ATL") liikevaihto ja kulut jaetaan segmenteille myynnin suhteessa. Afarakin muut toiminnot, jotka käsittävät konsernihallinnon sekä muita konserniyhtiöitä, joilla ei ole merkittävää liiketoimintaa, esitetään kohdistamattomina erinä.


Konsernin sisäiset liiketoimet perustuvat markkinaehtoiseen hinnoitteluun. Segmenttien välisten liiketoimien määrä on ollut vähäinen, mutta konsernin emoyhtiö on rahoittanut tytäryhtiöidensä liiketoimia ja toimittanut niille hallinnollisia palveluita.


Segmentti-informaatiossa on käytetty samoja laskentaperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä.













Toimintasegmenttien tiedot 2024


31.12.2024 päättynyt tilikausi                                1 000 EUR

 

Erikoismetalliseokset

 

Rautametalliseokset

 

Segmentit yhteensä

 

Kohdistamattomat erät

 

Eliminoinnit

 

Konserni

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ulkoinen liikevaihto

 



 









Palvelut

 

0


1 919


1 919


0


0


1 919

Tavaroiden myynti

 

111 275


14 658


125 933


789


0


126 722

Ulkoinen liikevaihto yhteensä

 

111 275


16 577


127 852


789


0


128 641

Segmenttien välinen liikevaihto

 







2 494


-2 494

¹

-

Liikevaihto yhteensä

 

111 275


16 577


127 852


3 283


-2 494


128 641

 

 

 












Segmentin käyttökate

 

1 715


4 289


6 004


-3 398


0


2 607

 

 













Poistot

 

-2 163


-417


-2 580


-173


0


-2 753

Arvonalentumiset













 

 

 












Segmentin liikevoitto/(-tappio)

 

-448


3 872


3 424


-3 571


0


-146

 

 

 












Rahoitustuotot

 











3 049

Rahoituskulut

 











-8 199

Tuloverot

 











-1 921

 

 

 












Tilikauden tulos












-7 218















Segmentin varat 2

 

154 750


49 429


204 179


4 630


-47 207


161 602

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Segmentin velat 2

 

42 270


42 478


84 748


21 034


-56 249


49 534

 

 

 












Muut tiedot

 












Investoinnit 3

 

4 523


101


4 624


101


-4 726


0

Varaukset 4

 

2 576


9 368


11 944


0


-447


11 497

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

1.

Segmenttien väliset tapahtumat on eliminoitu.

2.

Segmenttien varat ja velat sisältävät ne erät, joita segmentit käyttävät liiketoiminnassaan ja jotka voidaan järkevästi kohdentaa segmenteille.

3.

Investoinnit koostuvat aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on yli vuoden.

4.

Tasearvot.







31.12.2023 päättynyt tilikausi                                1 000 EUR

 

Erikoismetalliseokset

 

Rautametalliseokset

 

Segmentit yhteensä

 

Kohdistamattomat erät

 

Eliminoinnit

 

Konserni

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ulkoinen liikevaihto

 



 









Palvelut

 



1 371


1 371


42




1 413

Tavaroiden myynti

 

140 308


11 795


152 103


139




152 242

Ulkoinen liikevaihto yhteensä

 

140 308


13 166


153 474


181




153 655

Segmenttien välinen liikevaihto

 







2 467


-2 467

¹

-

Liikevaihto yhteensä

 

140 308


13 166


153 474


2 648


-2 467


153 655

 

 

 












Segmentin käyttökate

 

17 464


3 018


20 482


-3 888


-


16 594

 

 













Poistot

 

-1 213


-308


-1 521


-41


-


-1 562

Arvonalentumiset













 

 

 












Segmentin liikevoitto / (-tappio)

 

16 251


2 710


18 961


-3 929


-


15 032

 

 

 












Rahoitustuotot

 











5 267

Rahoituskulut

 











-8 334

Tuloverot

 











-1 966

 

 

 

























Tilikauden tulos












9 999















Segmentin varat 2

 

166 573


47 650


214 223


7 714


-59 595


162 342

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Segmentin velat 2

 

49 635


42 407


92 042


40 798


-76 239


56 601

 

 

 












Muut tiedot

 












Investoinnit 3

 

0


2 968


2 968


0


0


2 968

Varaukset 4

 

1 516


9 980


11 496


0


0


11 496

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

1.

Segmenttien väliset tapahtumat on eliminoitu.

2.

Segmenttien varat ja velat sisältävät ne erät, joita segmentit käyttävät liiketoiminnassaan ja jotka voidaan järkevästi kohdentaa segmenteille.

3.

Investoinnit koostuvat aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on yli vuoden.

4.

Tasearvot.



 

 






 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maantieteelliset tiedot

Ulkoinen liikevaihto








1 000 EUR

2024

 

2023





Muut EU-maat

         55 447


60 562

Yhdysvallat

47 988


64 876

Kiina

11 238


4 867

Afrikka

5 341


8 068

Suomi

0


0

Muut maat

8 627


15 282

Liikevaihto yhteensä

128 641


153 655


Liikevaihtoluvut perustuvat asiakkaan maantieteelliseen sijaintiin.


Konsernin suurin asiakas on erikoismetalliseosliiketoimintasegmentissä ja sen osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2024 on 6,88 % (7,27 %). 



Pitkäaikaiset varat








1 000 EUR

2024

 

2023





Afrikka

30 672


29 154

Muut EU-maat

11 997


9 969

Muut maat

9 197


3 017

Yhteensä

51 866



42 140


Pitkäaikaisten varojen esittäminen perustuu varojen maantieteelliseen sijaintiin. Pitkäaikaiset varat sisältävät aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ilman liikearvoa.

1.7 KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT


1. Liikevaihto





1 000 EUR

2024


2023





Tavaroiden myynti

       126 722   


          

        152 242


Palvelut

           1 919   


           1 413   

Yhteensä

       128 641   


       153 655   


2. Liiketoiminnan muut tuotot





1 000 EUR

2024


2023









Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot

55


104

Vuokratulot

280


229

Muut

5 070


5 389

Yhteensä

5 405


5 722


3. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut


 

 

 

1 000 EUR

2024


2023









Palkat ja palkkiot

-21 015


-19 152

Osakeperusteiset maksut

-197


-242

Eläkekulut

-878


-821

Muut henkilösivukulut

-2 254


-2 057

Yhteensä

-24 344


-22 272


Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella

2024


2023






 

 

 

Erikoismetalliseosliiketoiminta

471


475

Rautametalliseosliiketoiminta

105


107

Konsernijohto 

3

 

2

Muut toiminnot *

15


15

Yhteensä

594

 

599


Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa

2024


2023






 

 

 

Erikoismetalliseosliiketoiminta

479

 

468

Rautametalliseosliiketoiminta

105

 

111

Konsernijohto 

3

 

3

Muut toiminnot *

15


14

Yhteensä

602

 

596


* Muut toiminnot liittyvät lähinnä Magnohrom doo Kraljevoon Serbiassa.

4. Poistot ja arvonalentumiset


1 000 EUR

2024


2023









Poistot hyödykeryhmittäin




Aineettomat hyödykkeet




Muut aineettomat hyödykkeet

-105


-102

Yhteensä

-105


-102





Aineelliset hyödykkeet




Rakennukset ja rakennelmat

-297


-106

Koneet ja kalusto

-1 518


-970

Muut aineelliset hyödykkeet

-833


-384

Yhteensä

-2 648


-1 460





Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin








Koneet ja kalusto

0


0

Yhteensä

0


0


5. Liiketoiminnan muut kulut


1 000 EUR

2024


2023









Vuokrakulut

-356


-217

Ulkopuoliset palvelut1

-3 717


-3 792

Matkakulut

-757


-614

Liiketoiminnan muut kulut

-2 060


-5 676

Yhteensä

-6 890


        -10 299


1. Tietotilille maksetut tilintarkastuspalkkiot olivat tilikaudella 342 (2023: 457) tuhatta euroa. Muista kuin tilintarkastuspalveluista maksetut palkkiot olivat 98 (2023: 29) tuhatta euroa.

6. Rahoitustuotot ja -kulut


1 000 EUR

2024

 

2023









Rahoitustuotot




Korkotuotot lainoista ja myyntisaamisista

450 


588 

Valuuttakurssivoitot

2 512 


4 617 

Muut rahoitustuotot

87 


62 

Yhteensä

3 049 


5 267 





Rahoituskulut




Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista

-10


-175

Saamisten alaskirjaukset

10 


25 

Valuuttakurssitappiot

-2 474


-4 484

Hyperinflaatio-oikaisu

-1 917


0

Varausten diskonttauksen purku

-1 120


-668

Muut rahoituskulut

-2 689


-3 033

Yhteensä

-8 200


-8 335





Rahoitustuotot ja -kulut, netto

-5 151


-3 068


Hyperinflaatio


Turkki on luokiteltu hyperinflaatiomaaksi IAS 29 mukaisesti. Vuoden 2024 tuloslaskelmaan ja taseeseen kirjatut määrät on oikaistu yleistä hintaindeksiä käyttäen ja omaan pääomaan on kirjattu 7,8 miljoonan euron oikaisu. Uudelleenarvostus on tehty käyttäen Turkin kuluttajahintaindeksiä.


7. Tuloverot


1 000 EUR

2024

 

2023





Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero

-1 385


-2 174

Tuloverot edellisiltä tilikausilta

0


-40

Laskennalliset verot

-536


248

Yhteensä


-1 921


-1 966


1 000 EUR

2024

 

2023





Tulos ennen veroja

-5 297


11 965





Verot laskettuna kotimaan verokannalla

-1 059


-2 393





Kotimaan ja ulkomaan verokantojen ero

-2 012


-4 400

Veronpalautus

0


5 006

Vain verotuksessa käsiteltävät erät

259


202

Edellisten tilikausien verot

0


-40

Arvonalentumiset

0


0

Laskennallisten verosaamisten alaskirjaus

0



Verotukselliset tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista

-5 354


-2 210

Vähennyskelvottomat kulut

2 773


-284

Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö

1 354


2 153





Oikaisut yhteensä

-2 980


427





Verot tuloslaskelmassa

-1 921


-1 966


31.12.2024 konsernin yhtiöillä oli käyttämättömiä verotuksellisia tappioita yhteensä 26,2 (2023: 18,3) miljoonaa euroa, joista konserni ei ole kirjannut laskennallista verosaamista.


8. Osakekohtainen tulos









2024


2023

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta (1 000 EUR)


-7 572


9 451

Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden laimentamattoman lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000)


260 972


260 478

Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)


-0,03


0,04

















2024


2023

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta (1 000 EUR)


-7 572


9 451

Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden laimentamattoman lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000)


260 972


260 478

Osakeannin vaikutus (1 000)


500


500

Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000)


261 472


260 978

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR)


-0,03


0,04



Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.


Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutukseksi tulee se määrä osakkeita, jotka joudutaan laskemaan liikkeelle vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saatavilla varoilla konserni ei voisi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden kauden keskimääräiseen hintaan.

1.8 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT


9. Aineelliset hyödykkeet


1 000 EUR

Maa- ja vesialueet

Rakennukset ja rakennelmat

Koneet ja kalusto

Kaivokset ja mineraalivarat

Muut aineelliset hyödykkeet

Yhteensä

Hankintameno 1.1.2024

1 830

3 560

13 361

46 258

3 531

68 540

Lisäykset

0

154 

4 463

835 

120

5 572 

Vähennykset

0

0

-85

-27

-113

Uudelleen luokittelu tase-erien välillä

0

0

0

0

501

501 

Valuuttakurssimuutosten vaikutus

39

-38

464

1 317

7

1 789

Hyperinflaatio-oikaisu 

(Turkin yhtiöt)

3

2 163

5 431

786

0

8 384

Hankintameno 31.12.2024

1 872 

5 839

23 634

49 197

4 131 

84 673 








Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024

0

-3 047

-5 491

-22 378

-127

-31 043

Poistot

0

-296

-1 518

-807

-27

-2 648

Arvonalentumiset

0

0

0

0

0

0

Vähennykset

0

13 

27

40 

Valuuttakurssimuutosten vaikutus

0

25 

-3 573 

-542

-7

-4 097

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024

0

-3 318

-10 569

-23 726

-134

-37 748








Kirjanpitoarvo 1.1.2024

1 830

513

7 870

23 880

3 404

37 497

Kirjanpitoarvo 31.12.2024

1 872

2 521

13 065

25 469

3 998

46 925









Hankintameno 1.1.2023

1 962

3 898

12 108

52 565

2 846

73 379

Lisäykset

0

50 

2 509 

415 

18 

2 992 

Vähennykset

0

-70

-628

-3

-701

Uudelleen luokittelut tase-erien välillä

0

0

0

0

689 

689 

Valuuttakurssimuutosten vaikutus

-132

-318

-628

-6 722

-19

-7 819

Hankintameno 31.12.2023

1 830 

3 560 

13 361 

46 258 

3 531 

68 540 








Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023

0

-3 110

-5 495

-25 654

-144

-34 403

Poistot

0

-106

-970

-378

-5

-1 459

Arvonalentumiset

0

0


0

0

0

Vähennykset

0

69 

519 

591 

Valuuttakurssimuutosten vaikutus

0

100 

455 

3 654 

19 

4 228 

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023

0

-3 047

-5 491

-22 378

-127

-31 043








Kirjanpitoarvo 1.1.2023

1 962

788

6 613

26 911

2 702

38 976

Kirjanpitoarvo 31.12.2023

1 830

513

7 870

23 880

3 404

37 497


Koneista ja kalustosta maksetut ennakkomaksut sisältyvät kyseiseen tase-erään. Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy käyttöoikeusomaisuuserä 0,08 (2023: 0,2) miljoonaa euroa ja aineellisten hyödykkeiden poistoihin käyttöoikeusomaisuuserästä tehdyt poistot 0,07 (2023: 0,1) miljoonaa euroa.





10. Aineettomat hyödykkeet


1 000 EUR

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä tunnistetut aineettomat hyödykkeet

Muut aineettomat hyödykkeet 

Etsintä ja arviointimenot 

Yhteensä







Hankintameno 1.1.2024

46 997

74 585

5 408

1 254

128 244

Lisäykset

261

261

Vähennykset                    

-79

-18

-97

Uudelleen luokittelu tase-erien välillä

391 

391 

Hyperinflaatio-oikaisu 

(Turkin yhtiöt)

0

0

74

-18

56

Valuuttakurssimuutosten vaikutus

2 783

4 392

104

40

7 319

Hankintameno 31.12.2024

49 780 

78 977

6 159

1 258 

136 174 







Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024

-74 585

-1 880

-140

-76 605

Poistot

-85

-20

-105

Vähennykset

Valuuttakurssimuutosten vaikutus

-4 392 

-350

-5 

-4 747 

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024

-78 977

-2 311

-165

-81 453







Kirjanpitoarvo 1.1.2024

46 997

0

3 528

1 114

51 639

Kirjanpitoarvo 31.12.2024

49 780

0

3 848

1 093

54 721









Hankintameno 1.1.2023

48 721

77 070

6 044

1 482

133 317

Lisäykset

104 

104 

Vähennykset                  

-27

-44

-71

Uudelleen luokittelu tase-erien välillä

Valuuttakurssimuutosten vaikutus

-1 724

-2 485

-713

-184

-5 106

Hankintameno 31.12.2023

46 997 

74 585 

5 408 

1 254 

128 244 







Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023

-77 070

-2 086

-202

-79 358

Poistot

-95

-6

-101

Vähennykset

44 

44 

Valuuttakurssimuutosten vaikutus

2 485 

301 

24 

2 810 

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023

-74 585

-1 880

-140

-76 605







Kirjanpitoarvo 1.1.2023

48 720

0

3 959

1 280

53 959

Kirjanpitoarvo 31.12.2023

46 997

0

3 528

1 114

51 639








Muista aineettomista hyödykkeistä maksetut ennakkomaksut sisältyvät kyseiseen tase-erään. Etsintä- ja arviointimenot koostuvat eri kaivosprojekteista Turkissa ja Etelä-Afrikassa.


11. Osuudet osakkuusyhtiöissä


Afarak omistaa 5,99 % (2023: 8,99 %) Valtimo Components Oyj:stä.


Tilikausien 2024 ja 2023 aikana Afarak ei hankkinut tai myynyt osuuksia osakkuusyhtiöistä.


12. Rahoitusvarat ja -velat 


31.12.2024 1 000 EUR

 

 

 

 

 

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat

Kirjanpitoarvo

Käypä arvo

 




 

 

Pitkäaikaiset korolliset saamiset



83

83

83

Myyntisaamiset ja muut saamiset *



1 596

1 596

1 596

 






Lyhytaikaiset rahoitusvarat






 






Myyntisaamiset ja muut saamiset *



19 804

19 804

19 804

Muut rahoitusvarat



2 054

2 054

2 054

Rahavarat



3 954

3 954

3 954

 






Rahoitusvarat yhteensä



27 491

27 491

27 491

 






 






Pitkäaikaiset rahoitusvelat






 






Pitkäaikaiset korolliset velat



333

333

333

Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat



22

22

22

 






Lyhytaikaiset rahoitusvelat






 






Lyhytaikaiset korolliset velat



2 260

2 260

2 260

Ostovelat ja muut velat *



0

0

0

 






Rahoitusvelat yhteensä



2 615

2 615

2 615


* Muut kuin rahoitukselliset varat ja velat eivät sisälly lukuihin.
















31.12.2023 1 000 EUR

 

 

 

 

 

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat

Kirjanpitoarvo

Käypä arvo

 




 

 

Pitkäaikaiset korolliset saamiset



78

78

78

Myyntisaamiset ja muut saamiset *



1 124

1 124

1 124

 






Lyhytaikaiset rahoitusvarat






 






Myyntisaamiset ja muut saamiset *



20 060

20 060

20 060

Muut rahoitusvarat



546

546

546

Rahavarat



18 032

18 032

18 032

 






Rahoitusvarat yhteensä



39 840

39 840

39 840

 






 






Pitkäaikaiset rahoitusvelat






 






Pitkäaikaiset korolliset velat



321

321

321

Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat



21

21

21

 






Lyhytaikaiset rahoitusvelat






 






Lyhytaikaiset korolliset velat



2 766

2 766

2 766

Ostovelat ja muut velat *



0

0

0

 






Rahoitusvelat yhteensä



3 108

3 108

3 108


* Muut kuin rahoitukselliset varat ja velat eivät sisälly lukuihin.


Korolliset velat

1 000 EUR

2024

 

2023





Pitkäaikaiset




Pankkilainat

1


1

Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankintaan liittyvät velat

0


0

Rahoitusleasingvelat

333


319

Muut korolliset velat

0


0

Yhteensä

334


320





Lyhytaikaiset




Pankkilainat

2 260


2 766

Rahoitusleasingvelat

0


0

Muut korolliset velat (*)

0


0

Yhteensä

2 260


2 766


* Muut korolliset velat sisältävät lyhytaikaisen kaupallisen velan, joka on neuvoteltu pidempiaikaiseen järjestelyyn raportointikauden jälkeen.










1 000 EUR

2024

 

2023





Rahoitusleasingvelat, vähimmäisvuokrien kokonaismäärät




Yhden vuoden kuluessa

0


0

Yli yhden ja enintään viiden vuoden kuluessa

333


320


333


320





Rahoitusleasingvelat, vähimmäisvuokrien nykyarvo




Yhden vuoden kuluessa

0


0

Yli yhden ja enintään viiden vuoden kuluessa

333


320


333


320





Tulevat rahoituskulut

0


0





Leasingmaksut yhteensä

333


320




Rahoituksen rahavirroista johtuvat muutokset veloissa

1 000 EUR

1.1.2024

Rahavirta 

Valuuttakurssimuutokset

 Muut

31.12.2024







Lyhytaikaiset lainat

        2 766   

      -349   

-156

-

2 260

Leasingvelat

           320   

13   

0

-

333







Yhteensä

3 086

-336

-156

-

2 594


1 000 EUR

1.1.2023

Rahavirta 

Valuuttakurssimuutokset

 Muut 

31.12.2023







Lyhytaikaiset lainat

        1 638   

      1 072   

55

-

2 766

Leasingvelat

           410   

-85   

6

-11

320







Yhteensä

2 019

987

61

-11

3 086



Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta


Afarak Group SE:n hallitus on kuvannut konsernin pääriskit hallituksen toimintakertomuksessa. Tässä osiossa konsernin rahoitus- ja hyödykeriskejä kuvataan tarkemmalla tasolla niihin liittyvissä herkkyysanalyyseissä.


Yhteenveto rahoitusvaroista ja lainajärjestelyistä


Rahoitusvarat 31.12.2024


Operatiivisen tuloksen ja siitä kertyneen kassavirran lisäksi alla kuvatut tekijät ovat eniten vaikuttaneet konsernin rahoitusvarojen vuosimuutokseen vuoden 2024 tilinpäätöshetkellä:


Rahavarat oli 31.12.2024 sijoitettu pääosin korollisille euro-, ZAR- ja USD-määräisille pankkitileille. Muut rahoitusvarat sisältävät korollisia lainoja ja muita saamisia.


Vuoden 2022 aikana eräälle konsernin maltalaisista tytäryhtiöistä on myönnetty 4,0 miljoonan dollarin luottolimiitti, jonka vakuudeksi konserni on antanut 4,0 miljoonan dollarin yritystakauksen. Tilinpäätöshetkellä 2024 luottolimiitistä oli käytössä 2,1 miljoonaa dollaria. Lisäksi maltalaiselle tytäryhtiölle myönnettiin vuoden 2024 aikana toinen 2,0 miljoonaan dollarin vakuudeton luottolimiitti. Vuoden 2024 lopussa tästä limiitistä oli käytössä 0,2 miljoonaa dollaria. 

 

Korolliset velat 31.12.2024:



Pääoman hallinta


Konsernin pääomahallinnan tavoitteena on turvata toiminnan jatkuvuus ja luoda arvoa osakkeenomistajille optimoimalla pääomakustannuksia. Osana tavoitteita konserni pyrkii ylläpitämään jatkuvan pääsyn laina- ja pääomamarkkinoille. Hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.


Pääomarakenne ja velkakapasiteetti otetaan huomioon investointipäätösten yhteydessä. Käytännössä pääomarakenteen hallintaan voidaan käyttää osinkopolitiikkaa, pääomanpalautuksia, omien osakkeiden takaisinostoja ja osakeanteja. Velkapääoman hallinnassa otetaan huomioon konsernin maksuvalmiuden turvaaminen. Konsernin sisäistä pääomarakennetta arvioidaan säännöllisesti tavoitteena sen optimointi esimerkiksi käyttämällä sisäisiä osinkoja ja oman pääoman korotuksia tai vähennyksiä.


Konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on pitää omavaraisuusaste yli 50 %:ssa. Tilinpäätöshetkellä konsernin omavaraisuusaste oli 69,3 % (2023: 65,6 %).


Rahoitusriskien hallinta


Normaalissa toiminnassaan konserni altistuu monille rahoitusriskeille. Tärkeimmät rahoitusriskit ovat likviditeettiriski, valuuttakurssiriski, korkoriski, luottoriski ja hyödykkeiden hintariski. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja mahdollisuuksien mukaan lieventää rahoitusmarkkinoiden muutosten kielteisiä vaikutuksia konsernin tulokseen. Afarak Group SE:n hallitus on hyväksynyt yleiset riskienhallintaperiaatteet, ja tarkastusvaliokunta seuraa niitä. Konsernin ja sen tytäryhtiöiden johto vastaavat riskienhallintapolitiikkojen ja -menettelyjen toteuttamisesta. Konsernin johto seuraa säännöllisesti riskiasemia ja riskienhallintamenettelyjä ja valvoo, että konsernin politiikkoja ja riskienhallinnan periaatteita noudatetaan kaikessa päivittäisessä toiminnassa. Riskit ja riskienhallinta raportoidaan säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle.


Konsernin merkittäviä rahoitusinstrumentteja ovat pankkilainat, tililuotot, tuottajan ja ostajan väliset järjestelyt, rahoitusleasingsopimukset, muut pitkäaikaiset velat, käteis- ja lyhytaikaiset talletukset sekä rahamarkkinasijoitukset. Näiden rahoitusinstrumenttien päätarkoitus on rahoittaa konsernin yrityskauppoja ja jatkuvaa toimintaa. Konsernilla on myös useita muita rahoitusvaroja ja -velkoja, kuten myyntisaamiset ja ostovelat, jotka syntyvät suoraan konsernin toiminnasta.


(i) Maksuvalmiusriski


Konsernissa arvioidaan ja seurataan liiketoiminnan vaatiman investointi- ja käyttöpääomarahoituksen määrää säännöllisesti, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja sekä sopimalla rahoituslimiittejä.


Mikäli maksuvalmiusriskit realisoituisivat, se todennäköisesti aiheuttaisi viivästyskorkoja ja mahdollisesti vaikeuttaisi yhteistyötä tavaran- ja palveluntoimittajien kanssa. Se taas voisi jatkossa vaikuttaa niihin hinta- ja muihin ehtoihin, joilla konserni hankkii tuotantopanoksia tai rahoitusta.


Konsernin velkojen maturiteettijakauma oli tilinpäätöshetkellä seuraava:









31.12.2024 1 000 EUR








Rahoituslainat

Kirjanpitoarvo

Sopimusperusteiset rahavirrat

6 kuukautta tai vähemmän

6-12 kuukautta

1-2 vuotta

2-5 vuotta

 Yli 5 vuotta









Vakuudelliset lainat

2 260

-2 260

-2 260

0

0

0

0

Rahoitusleasingvelat

333

-333

-54

-54

-46

-180

0

Ostovelat ja muut velat

22

-22

0

0

-22

0

0

Yhteensä

2 616

-2 616

-2 314

-54

-68

-180

0


31.12.2023 1 000 EUR 








Rahoituslainat

Kirjanpitoarvo

Sopimusperusteiset rahavirrat

6 kuukautta tai vähemmän

6-12 kuukautta

1-2 vuotta

2-5 vuotta

 Yli 5 vuotta









Vakuudelliset lainat

2 766

-2 766

-2 766

0

0

0

0

Rahoitusleasingvelat

319

-319

-54

-54

-46

-165

0

Ostovelat ja muut velat

22

-22

0

0

-22

0

0

Yhteensä

3 107

-3 107

-2 820

-54

-68

-165

0


(ii) Valuuttakurssiriski


Konserni toimii kansainvälisesti muun muassa Turkissa, Maltalla ja Etelä-Afrikassa, minkä vuoksi konserni altistuu valuuttakurssiriskeille. Riskit aiheutuvat sekä suoraan kaupallisista kassavirroista että välillisesti valuuttakurssimuutosten vaikutuksesta konsernin kilpailukykyyn. Siltä osin, kun konsernin sisäiset valuuttamääräiset lainat on luokiteltu nettosijoitukseksi tytäryhtiöön, valuuttakurssimuunnoksesta aiheutuva ero on esitetty omassa pääomassa muuntoerona. 


Konserniin kohdistuu tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahavirtaan liittyvä valuuttariski. Erityisesti Yhdysvaltain dollarin ja Etelä-Afrikan randin kurssimuutokset euroon nähden vaikuttavat merkittävästi konsernin euromääräiseen kannattavuuteen. Liiketoiminnan rahavirrat ovat USD-määräisiä, kun taas suuri osa kuluista on ZAR-määräisiä. Etelä-Afrikan randin kurssivaihtelulla on merkittävä vaikutus sekä konsernin tuloslaskelmaan että taseeseen. Riskienhallinnallaan konserni pyrkii lisäksi saamaan eri valuutoissa olevat sisääntulevat ja ulosmenevät rahavirrat sekä saamiset ja velat samansuuruisiksi.


Seuraavissa taulukoissa on kuvattu saamisten ja velkojen valuuttajakaumaa ja sen muutosta verrattuna edelliseen tilinpäätökseen. 















31.12.2024  1 000 EUR 

 

EUR valuuttakurssi

1

1,0389

0,82918

36,7372

19,6188

0,941

116,79

 

 

 

EUR

USD

GBP

TRY

ZAR

CHF

RSD 

Rahavarat (EUR)


 

1 485

1 292

10

599

446

0

117

 


 








Myyntisaamiset ja muut saamiset (EUR)


 

1 624

5 570

0

0

12 991

0

1 505

Lainasaamiset ja muut rahoitusvarat (EUR)


 

1 539

0

0

86

54

0

0

 


 








Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat (EUR)


 

-2 706

-3 843

-1 980

-626

-596

0

-6

Lainat ja muut velat (EUR)


 

-333

-2 260

0

-1

-22

0

0

 


 








Valuuttariski, netto (EUR)

 

 

1 608

759

-1 970

57

12 873

0

1 616

 

 

 








Valuuttariski valuutassa, netto   (1 000)

 

 

1 608

788

-1 633

2 086

252 558

0

188 753



31.12.2023  1 000 EUR

 

EUR exchange rate

1

1,1050

0,86905

32,6531

20,3477

0,926

116,929

 

 

 

EUR

USD

GBP

TRY

ZAR

CHF

RSD 

Rahavarat (EUR)


 

3 403

8 563

19

3 461

1 614

5

652

 


 








Myyntisaamiset ja muut saamiset (EUR)


 

1 101

5 491

0

119

13 894

0

0

Lainasaamiset ja muut rahoitusvarat (EUR)


 

1 520

-19

0

80

-381

0

0

 


 








Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat (EUR)


 

-3 119

-7 310

-8

-702

-352

0

-7

Lainat ja muut velat (EUR)


 

-319

-2 716

0

-51

-22

0

0

 


 








Valuuttariski, netto (EUR)

 

 

2 586

4 010

11

2 907

14 754

5

645

 

 

 








Valuuttariski valuutassa, netto   (1 000)

 

 

2 586

4 431

9

94 928

300 210

5

75 391


Alla on esitetty valuuttakurssimuutosten vaikutus konsernitaseen 31.12.2024 valuuttamääräisten erien arvoihin verrattuna konsernitaseen laadinnassa käytettyyn kurssiin. Johtuen valuuttakurssien korkeasta volatiliteetista vaihteluväli on pidetty +/- 20 %.


31.12.2024

 

 

 

 



 

 

USD

GBP

TRY

ZAR

CHF

RSD

20 %

vahvistuminen

190

-492

14

3 218

0

404

15 %

vahvistuminen

134

-348

10

2 272

0

285

10 %

vahvistuminen

84

-219

6

1 430

0

180

5 %

vahvistuminen

40

-104

3

678

0

85

0 %

ei muutosta

0

0

0

0

0

0

-5 %

heikkeneminen

-36

94

-3

-613

0

-77

-10 %

heikkeneminen

-69

179

-5

-1 170

0

-147

-15 %

heikkeneminen

-99

257

-7

-1 679

0

-211

-20 %

heikkeneminen

-126

328

-9

-2 146

0

-269









31.12.2023

 

 

 

 



 

 

USD

GBP

TRY

ZAR

CHF

RSD

20 %

vahvistuminen

1 002

3

727

3 689

-5

161

15 %

vahvistuminen

708

2

513

2 604

-5

114

10 %

vahvistuminen

446

1

323

1 639

-5

72

5 %

vahvistuminen

211

1

153

777

-5

34

0 %

ei muutosta

0

0

0

0

-5

0

-5 %

heikkeneminen

-191

-1

-138

-703

-5

-31

-10 %

heikkeneminen

-365

-1

-264

-1 341

-5

-59

-15 %

heikkeneminen

-523

-1

-379

-1 924

-5

-84

-20 %

heikkeneminen

-668

-2

-485

-2 459

-5

-107


Johdannaiset


Konsernin altistuminen valuuttakurssiriskeille liittyy pääasiassa konsernin liiketoimintaan (liikevaihto tai kulut syntyvät vieraassa valuutassa).


Valuuttajohdannaiset, jotka arvostetaan raportointipäivän käypään arvoon, aiheuttavat ajoituseroja käypien arvojen ja suojattavien operatiivisten liiketoimien välillä. Käypien arvojen muutokset johdannaisissa, jotka on tarkoitettu suojaamaan tulevaa kassavirtaa, mutta joita ei ole arvostettu suojauslaskennan periaatteiden mukaan, vaikuttavat konsernin tulokseen kyseisellä tilikaudella. Vastaavasti valuuttamääräiset liiketoimet realisoituvat tulevilla kausilla.


(iii) Korkoriski


Konserni altistuu korkoriskille, kun konserniyhtiöt ottavat lainaa tai tekevät muita rahoitussopimuksia tai tekevät likviditeetin hallintaan liittyviä talletuksia tai muita sijoituksia. Lisäksi korkojen muutokset voivat muuttaa konsernin varojen käypiä arvoja. Konsernin liiketoiminnan tulot ja liiketoiminnan rahavirrat ovat pääosin riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta.


Korkoriskin hallitsemiseksi velkarahoituksessa on käytetty vaihtuva- ja kiinteäkorkoisia instrumentteja, ja tarvittaessa johdannaisia, kuten koronvaihtosopimuksia. Tilikauden 2022 lopussa konsernin korollinen velka oli pääasiassa vaihtuvakorkoista eikä koronvaihtosopimuksia ollut voimassa. Tavoitteena on, että lainojen maturiteetti toisaalta vastaa liiketoiminnan tarpeita ja toisaalta jakautuu erimittaisiin jaksoihin, mikä hajauttaa konsernin rahoitusriskejä. Vaihtuvakorkoisessa rahoituksessa lainojen korot on pääsääntöisesti sidottu eri maiden markkinakorkoihin (Iso- Britannia, Etelä-Afrikka), jolloin niiden muutokset vaikuttavat konsernin rahoituksen kokonaiskustannuksiin ja kassavirtoihin.

 

Konsernin korolliset saamiset ovat pääosin laina- ja kauppahintasaamisia. Konsernin korollisia lainoja on käsitelty edellä. Luottoriskin vaikutusta lainasaamisin on selitetty tarkemmin kohdassa 1.8.(iv) luottoriski.


Korollisten velkojen ja saamisten jako kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin oli 31.12.2024 ja 31.12.2023 seuraava:

 
















Korollisten rahoitusvarojen ja -velkojen korkoprofiili (1 000 EUR)


 

 

 

 

Kiinteäkorkoiset

31.12.2024

31.12.2023

 

Rahoitusvarat

0

0

 

Rahoitusvelat

0

0

Kiinteäkorkoiset rahoitusvarat ja -velat, netto

0

0

 




Vaihtuvakorkoiset



 

Rahoitusvarat

83

78

 

Rahoitusvelat

-2 260

-2 766

Vaihtuvakorkoiset rahoitusvarat ja -velat, netto

-2 177

-2 688

 




Korolliset rahoitusvarat ja -velat, netto

-2 177

-2 688


Seuraavassa taulukossa on kuvattu markkinakorkojen muutoksen karkeata vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan, mikäli talletusten ja lainojen korot muuttuisivat. Analyysissa on huomioitu vain vaihtuvakorkoiset rahoitusvarat ja -velat. Alla oleva herkkyysanalyysi on suuntaa antava ja se koskee ensisijaisesti tulevaa kahdentoista kuukauden kautta, jos taserakenne vastaisi tilinpäätöshetken 31.12.2024 tilannetta ja jos valuuttakursseissa ei tapahtuisi muutoksia.



31.12.2024

 

 

Koron muutos

Muutos korkotuotoissa

Muutos korkokuluissa

Nettovaikutus

-2,00 %

-2

45

44

-1,50 %

-1

34

33

-1,00 %

-1

23

22

-0,50 %

0

11

11

0,00 %

0

0

0

0,50 %

0

-11

-11

1,00 %

1

-23

-22

1,50 %

1

-34

-33

2,00 %

2

-45

-44
















31.12.2023

 

 

Koron muutos

Muutos korkotuotoissa

Muutos korkokuluissa

Nettovaikutus

-2,00 %

-2

55

54

-1,50 %

-1

41

40

-1,00 %

-1

28

27

-0,50 %

0

14

13

0,00 %

0

0

0

0,50 %

0

-14

-13

1,00 %

1

-28

-27

1,50 %

1

-41

-40

2,00 %

2

-55

-54


(iv) Luottoriski


Luottoriski voi realisoitua, mikäli konsernin kanssa vastapuolena kauppa-, sijoitus tai muussa sopimuksessa oleva vastapuoli ei pysty vastaamaan sitoumuksistaan, jolloin siitä seuraisi taloudellista vahinkoa konsernille. Konsernin toimintaohjeet määrittelevät asiakkaiden ja vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sijoitustransaktioissa ja johdannaissopimuksissa, sekä lisäksi likvidien varojen sijoitusperiaatteet. Merkittävimmissä myyntisopimuksissa vastapuolen luottokelpoisuustiedot tarkistetaan.


Konsernin tärkeimmät asiakkaat ovat isoja kansainvälisiä teräsyhtiöitä tai terässektorin välittäjiä, joiden kanssa on yleensä pitkä toimintahistoria. Koska asiakkaat edustavat yhtä teollisuuden sektoria, merkittävät muutokset tämän sektorin kannattavuudessa voivat kasvattaa luottoriskiä. Luottoriskin lieventämiseksi konserni luottovakuutti myyntisaamisiaan katsauskaudella.


Myyntisaamiset ja lainasaamiset muodostavat merkittävän osan luottoriskille alttiista varoista. Afarak ei esittänyt odotettuja luottotappioita taulukkomuodossa, koska myyntisaamisten historialliset luottotappiot ja tulevaisuuden luottotappio-odotukset ovat minimaaliset. Lisäksi konserni kerää ennakkomaksuja asiakkailtaan.


Kuten liitetietojen kohdassa 1.8 numerossa 15 esitetään, konsernin myyntisaamiset olivat 31.12.2024 7,5 miljoonaa euroa (2023: 7,5). Konserni ei kirjannut myyntisaamisista luottotappiovarausta tilikausilla 2024 ja 2023. Ennakkomaksujen tai myyntisaamisten rahoitusjärjestelyiden alaisten myyntisaamisten osuus on 31.12.2024 2,3 miljoonaa euroa (2023: 2,7). Ennakkomaksujen osuus ei sisällä potentiaalisia luottotappioita.


Lainasaamiset olivat 31.12.2024 2,0 miljoonaa euroa (2023: 0,5). Lainasaamisten potentiaalinen luottoriski on korkeampi kuin myyntisaamisten, koska potentiaalinen maksukyvyttömyysriski on enemmän keskittynyt harvoihin lainanantajiin. Konserni arvioi mahdollisen luottoriskin suhteessa lainasaamisiin usein ja raportoi kaikista muutoksista kullakin raportointikaudella ja arvioi laiminlyönnin mahdollisuuden lainanantajakohtaisesti.


Konserni ei kirjannut varausta muista saamisista vuosina 2024 ja 2023.


Luottoriskinarviointi ja laskentatapa ovat pysyneet samana 31.12.2024 päättyneen tilikauden ja edellisen tilikauden välillä.


Myyntisaamiset eivät aiheuta luottoriskiä keskittymisen vuoksi, koska myynti on hajautettu useille asiakkaille.


Lisätietoja odotetusta luottotappiosta löytyy laadintaperiaatteista kappaleessa 1.2 Laskentaperiaatteet kohdissa "Rahoitusvarat" ja "Rahoitusvarojen arvonalentuminen".


Afarak Group SE:n hallitus on määritellyt konsernin emoyhtiön kassanhallinnan periaatteet. Niiden mukaisesti rahavarat on talletettu ainoastaan lyhytaikaisesti vakavaraisiin rahoituslaitoksiin, joihin konsernilla on liiketoimintasuhteet. Keskeisten vastapuolien riskiluokitusta seurataan aika ajoin.


Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 saamisten kirjanpitoarvoa ja jakaantuu seuraavasti:



Luokka



 1 000 EUR

31.12.2024

31.12.2023

 



Korolliset

 

 

Rahavarat

3 954

18 032

Muut korolliset saamiset

83

78

Korolliset yhteensä

4 037

18 110

 



Korottomat



Myyntisaamiset

7 502

7 467

Muut lyhytaikaiset saamiset

14 356

13 140

Pitkäaikaiset saamiset

1 596

1 124

Korottomat yhteensä

23 454

21 731

 



Yhteensä

27 491

39 841


(v) Hyödykeriski


Konserni on altistunut useiden myytävien ja ostettavien tuotteiden, materiaalien ja hyödykkeiden sekä energian hintariskille. Lisäksi energian haastava saatavuus on riski. Myös raaka- aineiden häiriöttömän saatavuuden turvaaminen on keskeistä teollisille prosesseille.


Hintariskiä raaka-aineissa ja hyödykkeissä hallitaan hinnoittelupolitiikan kautta siten, että hinnanmuutokset raaka-aineissa ja hyödykkeissä pystyttäisiin siirtämään myyntihintoihin. Tämä ei aina ole kuitenkaan mahdollista tai hinnanmuutoksen siirtämisessä myyntihintoihin saattaa olla viivettä sopimuksellisista tai kilpailullisista syistä johtuen.


Konsernin yksiköt, joilla on teollista tuotantoa, altistuvat raaka-aineiden ja hyödykkeiden saatavuuden, laadun ja hinnan muutoksille. Pienentääkseen näitä riskejä konsernin liiketoimintayksiköt pyrkivät sopimaan pitkän aikavälin sopimuksia tunnettujen vastapuolien kanssa, mutta aina tämä ei ole mahdollista vakiintuneiden kansainvälisten toimintatapojen takia. Koska pääsääntöisesti konsernin liiketoiminta-alueiden hyödykkeiden hintariskejä ei ole mahdollista tai taloudellisesti perusteltua suojata johdannaissopimuksilla, konsernilla ei ole hyödykkeisiin liittyviä voimassa olevia johdannaissopimuksia 31.12.2024.



Herkkyysanalyysi - Erikoismetalliseosliiketoiminta


Alla on kuvattu konsernin erikoismetalliseosliiketoiminnassa tuotetun matalahiilisen ferrokromin myyntihinnan muutoksen vaikutusta konsernin liikevoittoon ja omaan pääomaan olettaen, että EUR/USD-vaihtokurssi pysyy vakiona. Analyysin lähtökohtana on joulukuun 2024 hintataso. Koska tuotteen hinta määritellään Yhdysvaltain dollareissa, voi valuuttakurssin muutoksella olla merkittävä vaikutus konsernin euromääräiseen kannattavuuteen. Täysi kapasiteetti on 36 000 t/v ja simulointia varten tuotannon tasoksi on asetettu vuoden 2024 tuotantomäärä 22 963 t/v. Oletuksena on, että tuotetaan vain yhtä ferrokromilaatua. Ferrokromin tuotannossa käytetään useita eri raaka-aineita, kuten kromiittirikastetta ja ferropiikromia. Käytännössä pääraaka-aineiden hinta muuttuu kuitenkin samansuuntaisesti lopputuotteen myyntihinnan kanssa, vaikka korrelaatio ei ole täydellinen ja ajoituksessa saattaa olla eroja. Tämän vuoksi nettovaikutus konsernin liikevoittoon olisi todennäköisesti alhaisempi kuin alla esitetyssä taulukossa. Liiketoiminnan sähkön kulutus on myös merkittävä, joten sähkön hintojen muutokset vaikuttavat merkittävästi kannattavuuteen; sähkön hinta ei korreloi hyödykkeiden hintojen muutosten kanssa.









Tilikausi 2024

Myyntihinnan muutos      (USD / lb Cr)

Vaikutus liikevoittoon

Vaikutus konsernin omaan pääomaan


1 000 EUR

1 000 EUR

2,71

20 %

15 384

14 615

2,59

15 %

11 538

10 961

2,48

10 %

7 692

7 307

2,37

5 %

3 846

3 654

2,26

0 %

0

0

2,14

-5 %

-3 846

-3 654

2,03

-10 %

-7 692

-7 307

1,92

-15 %

-11 538

-10 961

1,80

-20 %

-15 384

-14 615


Tilikausi 2023

Myyntihinnan muutos      (USD / lb Cr)

Vaikutus liikevoittoon

Vaikutus konsernin omaan pääomaan


1 000 EUR

1 000 EUR

3,72

20 %

18 339

17 422

3,57

15 %

13 754

13 066

3,41

10 %

9 169

8 711

3,26

5 %

4 585

4 355

3,10

0 %

0

0

2,95

-5 %

-4 585

-4 355

2,79

-10 %

-9 169

-8 711

2,64

-15 %

-13 754

-13 066

2,48

-20 %

-18 339

-17 422


Herkkyysanalyysi - Kaivosliiketoiminta


Pääsääntöisesti konserni myy konsentraattituotantonsa ja kromimalminsa markkinahintaan eikä yleensä tee termiinimyyntisopimuksia, käytä johdannaisia tai muita suojausjärjestelyjä määrittääkseen tulevan tuotantonsa myyntihinnan etukäteen. Konserni altistuu tuottamiensa mineraalituotteiden osalta markkinoilla hyödykkeiden hintavaihtelun riskille.


Jos oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että keskimääräinen vuotuinen kaivostoiminta on 166 029 tonnia vuodessa ja kromimalmin myyntihinta on vuoden 2024 joulukuun hintataso, niin seuraava taulukko edustaa karkeaa arvioita myyntihintojen herkkyyksille. On myös otettava huomioon, että kaivostoiminnan kannattavuuteen voivat vaikuttaa huomattavasti USD- ja ZAR-valuuttakurssien, sähkön hintojen ja sähkön saatavuuden muutokset sekä markkinahintojen muutokset.


Käytännössä nettovaikutus konsernin kannattavuuteen olisi todennäköisesti pienempi kuin alla on esitetty. Markkinoiden suuren volatiliteetin vuoksi muutosalue pidettiin +/- 20 %.










Tilikausi 2024

Myyntihinnan muutos (USD/t)

Vaikutus liikevoittoon

Vaikutus konsernin omaan pääomaan

231,00

20 %

6 392

4 602

221,38

15 %

4 794

3 452

211,75

10 %

3 196

2 301

202,13

5 %

1 598

1 151

192,50

0 %

0

0

182,88

-5 %

-1 598

-1 151

173,25

-10 %

-3 196

-2 301

163,63

-15 %

-4 794

-3 452

154,00

-20 %

-6 392

-4 602


Tilikausi 2023

Myyntihinnan muutos (USD/t)

Vaikutus liikevoittoon

Vaikutus konsernin omaan pääomaan

309,00

20 %

5 021

3 615

296,13

15 %

3 765

2 711

283,25

10 %

2 510

1 807

270,38

5 %

1 255

904

257,50

0 %

0

0

244,63

-5 %

-1 255

-904

231,75

-10 %

-2 510

-1 807

218,88

-15 %

-3 765

-2 711

206,00

-20 %

-5 021

-3 615


13. Vaihto-omaisuus

1 000 EUR

2024

 

2023





Aineet ja tarvikkeet

11 050


16 636

Keskeneräiset tuotteet

387


129

Keskeneräiset rakennusprojektit

0


283

Valmiit tuotteet

17 159


12 399

Ennakkomaksut

233


136

Yhteensä

28 829


29 583






14. Myyntisaamiset ja muut saamiset

1 000 EUR

2024

 

2023





Myyntisaamiset

7 502


7 467

Lainasaamiset

2 054


546

Siirtosaamiset

2 949


2 615

Tuloverosaamiset

210


123

Muut saamiset

12 301


12 594

Yhteensä

25 016


23 345


Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät vuokrasopimuksiin, henkilöstökuluihin, arvonlisäverosaamisiin ja lainasaamisten korkojaksotuksiin. Saamisten arvot tilikauden päätöshetkellä vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään velvoitteitaan. 




Myyntisaamisten ikäjakauma tilinpäätöshetkellä


1 000 EUR

2024

 

2023





Erääntymättömät

3 527


4 698

Erääntyneet, 0-30 päivää

2 940


1 184

Erääntyneet, 31-60 päivää

272


678

Erääntyneet, 61-90 päivää

341


37

Erääntyneet, yli 90 päivää

422


870

Myyntisaamiset yhteensä

7 502


7 467





Yhtiön luottotappiot ovat historiallisesti olleet pieniä. Oletettu luottotappioriski on epäolennainen, eikä erillistä varausta ole tehty. 



15. Rahavarat







1 000 EUR

2024

 

2023





Rahat ja pankkisaamiset

3 864


16 252









Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat koostuvat seuraavista:





1 000 EUR

2024

 

2023





Rahat ja pankkisaamiset

3 864


16 252

Lyhytaikaiset rahamarkkinasijoitukset

90


1 780

Yhteensä

3 954


18 032


16. Oman pääoman liitetiedot


 

Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä 

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 

Osakepääoma

1 000 EUR

 



 

31.12.2022

267 041 814

260 000 300

23 642

 



 

Osakeperusteiset maksut (toimitusjohtaja)


500 000

 

31.12.2023

267 041 814

260 500 300

23 642





Osakeperusteiset maksut (toimitusjohtaja)


500 000


31.12.2024

277 041 814

261 000 300

23 642


Yhtiön osakkeilla ei ole nimellisarvoa.


Alla on esitetty kuvaukset oman pääoman rahastoista:


Ylikurssirahasto


Aiemmin voimassa olleeseen osakeyhtiölakiin perustuen yhtiöllä on ylikurssirahasto, jonne on kirjattu osakeanneissa tehdyistä osakemerkinnöistä osakkeen silloisen nimellisarvon ylittänyt osuus.


Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto


Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.


Muuntoerot


Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.


Omat osakkeet


Yhtiöllä oli 31.12.2024 hallussaan 16 041 514 (6 541 514) omaa osakettaan, joka vastasi 5,79 % (2,45 %) osuutta liikkeeseen lasketuista osakkeista. Ulkona olevien osakkeiden kokonaismäärä ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 31.12.2024 261 000 300 (260 500 300) kappaletta.


Yhtiön tytäryhtiöt eivät omista Afarak Group SE:n osakkeita.


Hallituksen osakeantivaltuutukset


31.5.2024 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden   osakkeisiin   oikeuttavien   erityisten   oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla voidaan laskea liikkeeseen yhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 000 uutta tai Yhtiön hallussa olevaa osaketta. Tämä vastaa noin 90,24 % yhtiön rekisteröidyistä osakkeista.


Valtuutusta saatetaan käyttää muiden asioiden ohella lisärahoituksen hankkimiseen ja yritys- ja liiketoimintaostojen mahdollistamiseen tai muihin järjestelyihin ja investointeihin tai henkilöstön sitouttamisohjelmiin. Valtuutuksen nojalla, hallitus voi päättää maksullisista tai maksuttomista osakeanneista. Osakkeiden merkintähinnan maksu voidaan harkinnan mukaan suorittaa myös muutoin kuin rahalla. Valtuutus sisältää oikeuden päättää osakkaiden etuoikeuden heikentämisestä osakkeiden merkitsemiseen, mikäli osakeyhtiölaki sen sallii. Valtuutus korvaa kaikki aikaisemmat vuoden 2023 yhtiökokouksessa annetut valtuutukset ja on voimassa kahden (2) vuoden ajan yhtiökokouksen päätöksestä lukien.


17. Osakeperusteiset maksut


Osana toimitusjohtajasopimuksen mukaista palkitsemista toimitusjohtaja sai 500 000 yhtiön osaketta 17.1.2023 ja 500 000 yhtiön osaketta 22.1.2024. Tammikuussa 2024 konserni jatkoi toimitusjohtajasopimusta vuodella ja hyväksyi osakeperusteisen palkkion, joka perustuu kokonaissuoritukseen liittyviin KPI-mittareihin. Vuodelta 2024 maksettavat 400 000 yhtiön osaketta luovutetaan raportointikauden jälkeen.  


Näihin osakkeisiin liittyy kahden vuoden omistusehto merkintäpäivästä alkaen. Myönnettyjen osakkeiden käypä arvo on määritetty Afarak Groupin osakkeen myöntämispäivän markkinahinnan perusteella, joka oli 0,39 euroa osakkeelta. Tilikauden tuloslaskelmaan kirjattu kulu oli 197 260 euroa (2023: 242 397 euroa).
















18. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat


Laskennallisten verojen muutokset vuonna 2024


1 000 EUR

1.1.2024

Valuuttakurssierot

Kirjattu tuloslaskelmaan

31.12.2024






Laskennalliset verosaamiset:





Realisoitumattomat kulut

557

1

-551

7

Eläkevastuut

13

0

56

69

Muuntoerot

-69

0

0

-69

Konsernieliminoinnit

543

26

-98

472

Yhteensä

1 044

27

-593

478






Laskennalliset verovelat:





Varojen arvostaminen käypään arvoon hankinnassa

7 710

64

-64

7 710

Muuntoerot

80

0

0

80

Muut ajoituserot

262

224

8

493

Yhteensä

8 051

288

-57

8 283



Laskennallisten verojen muutokset vuonna 2023


1 000 EUR

1.1.2023

Valuuttakurssierot

Kirjattu tuloslaskelmaan

31.12.2023






Laskennalliset verosaamiset:





Realisoitumattomat kulut

197

4

356

557

Eläkevastuut

-32

0

45

13

Muuntoerot

-69

0

0

-69

Konsernieliminoinnit

558

-34

19

543

Yhteensä

654

-30

420

1 044






Laskennalliset verovelat:





Varojen arvostaminen käypään arvoon hankinnassa

8 768

-1 005

-53

7 710

Muuntoerot

80

0

0

80

Muut ajoituserot

263

-3

1

261

Yhteensä

9 111

-1 008

-52

8 051

















19. Varaukset


1 000 EUR

Ympäristo- ja ennallistamisvaraukset

 

Muut varaukset

 

Yhteensä







Kirjanpitoarvo 1.1.2024

10 107


1 389


11 496

Lisäykset

351


1 476


1 827

Vapautukset ja purut

-2 477


-273


-2 750

Diskonttauksen purku

1 131


0


1 131

Valuuttakurssierot

357


-118


239

Kirjanpitoarvo 31.12.2024

9 469


2 474


11 943


Kirjanpitoarvo 1.1.2023

 10 855


1 625


12 480

Lisäykset

92


753


845

Vapautukset ja purut

-657


-552


-1 209

Diskonttauksen purku

1 069


0


1 069

Valuuttakurssierot

-1 252


-437


-1 689

Kirjanpitoarvo 31.12.2023

10 107


1 389


11 496







1 000 EUR

2024

 

2023









Pitkäaikaiset varaukset

11 776


11 400



Lyhytaikaiset varaukset

167


96



Yhteensä

11 943


11 496




Taseen pitkäaikaiset varaukset liittyvät konsernin tuotantolaitosten ja kaivosten ympäristö- ja ennallistamisvastuisiin. Varaukset perustuvat arvioon tulevista vastuista.



20. Eläkevelat


Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt


Konsernin eläkejärjestelyistä valtaosa on maksupohjaisia järjestelyjä, joista on tilikaudella kirjattu vuoden 2024 laajaan tuloslaskelmaan kuluksi noin 0,6 (2023: 0,7) miljoonaa euroa. Lisäksi konsernin saksalaisella tytäryhtiöllä on voimassa oleva etuuspohjainen eläkejärjestely. Järjestelyn etuuspohjaisten velvoitteiden määrä perustuu valtuutettujen vakuutusmatemaatikkojen tekemiin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Eläketurvaan liittyen taseeseen on kirjattu varaus. Velvoitteen nykyarvo vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla oli 31.12.2024 noin 11,2 (2023: 12,8) miljoonaa euroa. Konserni on katsonut, että arvo 31.12. vastaa eläkejärjestelyn nettovastuuta tilinpäätöshetkellä. Eläkejärjestelmään kuuluvat varat pidetään erillään konsernin varoista.


Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden velvoitteet

 

 

 

1 000 EUR

2024

 

2023





Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo

20 397


21 147

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo

-9 148


-8 308

Nettovelka

11 249


12 839

 



Etuuspohjaisten järjestelyiden velvoitteiden muutokset

 

 

 

1 000 EUR

2024

 

2023

 

 

 

 

Etuuspohjaisten järjestelyiden velvoite 1.1.

21 147


19 973

Maksetut etuudet

-752


-774

Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot

243


241

Korkokulut

655


728

Oletusten muutokset

-600


0

Vakuutusmateemaattiset tappiot/(voitot)

-296


979

Etuuspohjaisten järjestelyiden velvoite 31.12. 

20 397


21 147

 

Etuuspohjaiseen järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset

 

 

 

1 000 EUR

2024

 

2023





Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1.

8 308


7 985

Järjestelyyn kuuluvien varojen rahoitustuotot

266


306

Maksetut etuudet

-227


-217

Varojen tuotto/(tappio)diskonttokorkoon verrattuna

270


-262

Järjestelyyn suoritetut maksut

531


496

Etuuspohjaisten järjestelyiden varojen käypä arvo 31.12.

9 148


8 308

 

Etuuspohjaisen järjestelmän etuudet on vakuutettu vakuutusyhtiössä. Niitä vastaavat varat ovat vakuutusyhtiön vastuulla ja kuuluvat vakuutusyhtiön sijoitusvarallisuuteen. Niiden jakautumista eri luokkiin ei voida ilmoittaa.


Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut kulut

 

 

 

1 000 EUR

2024

 

2023





Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot

-243


-241

Etuuspohjaisen nettovelan/(nettovaran) nettokorko

-389


-422


-632


-663




Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut kulut




1 000 EUR

2024


2023





Vakuutusmatemaattiset (voitot)/tappiot -kokemusperäiset muutokset

-296


-479

Varojen tuotto/(tappio) diskonttokorkoon verrattuna

-270


262

Vakuutusmatemaattiset (voitot)/tappiot - taloudellisten oletusten muutokset

-600


1 457


- 1 116


1 240


Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli -0,26 (2023: 0,26) miljoonaa euroa vuonna 2024.








Merkittävimmät käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset

2024

 

2023





Diskonttokorko

3,41 %


3,17 %

Odotettu eläkeikä

65


65

Odotettu palkkojen kasvu

3,00 %


3,00 %

Inflaatio

2,25 %


2,25 %

 

Odotetun eläköitymisiän oletetaan olevan Saksan lainsäädännön mukainen (RVAGAnpG 2007). Samoin eläketason nousun on odotettu olevan Saksan eläkelainsäädännön mukainen, ja eläkevastuiden laskennassa on sovellettu lisäksi saksalaista Richttafeln 2005 G:n mukaista eliniänodotetta.

 

Työsuhteiden päättämiseen liittyvä kuluvaraus Turkissa


Turkissa voimassa olevan sosiaalilainsäädännön mukaisesti konsernin turkkilaisella tytäryhtiöllä on velvollisuus kertamaksusuorituksiin työntekijöille, joiden työsuhde päättyy eläköitymisestä tai muista syistä kuin eroamisesta tai erottamisesta johtuen. Tämän velvoitteen määrän laskenta perustuu Turkin hallituksen määrittämään palkkakattotasoon. IAS 19 standardin mukaisesti aktuaarilaskelmamenetelmiä on käytetty velkojen määrän arvioinnissa. 31.12.2024 tämän vastuun määrä oli 2,1 (2023: 1,0) miljoonaa euroa.



21. Ostovelat ja muut korottomat velat


1 000 EUR

2024

 

2023





Pitkäaikaiset




Muut velat

22


22

Pitkäaikaiset yhteensä

22


22





Lyhytaikaiset




Lyhytaikaiset velat lähipiirille

6


6

Ostovelat

7 075


10 863

Siirtovelat

5 168


5 171

Saadut ennakot

4


4

Tuloverovelka

516


4 437

Muut velat

2 673


626

Yhteensä

15 441


21 107



1.9 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

1.9.1 Konsernirakenne 31.12.2024


Tytäryhtiöt


Nimi

Kotipaikka

Konsernin omistusosuus ja osuus äänistä (%)

Afarak Group SE:n suora omistusosuus ja osuus äänistä (%)





Afarak doo Belgrade

Serbia

100.00

0.00

Afarak Holdings Ltd

Malta

100.00

0.00

Afarak Investments Ltd

Malta

100.00

100.00

Afarak Mining (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100.00

0.00

Afarak Mining Investments (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100.00

0.00

Afarak Platinum (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100.00

0.00

Afarak Processing Technologies (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100.00

0.00

Afarak Processing Technologies 2 (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100.00

0.00

Afarak South Africa (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100.00

0.00

Afarak Trading Ltd 

Malta

100.00

0.00

Auburn Avenue Trading 88 (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

74.00

0.00

Chromex Mining Company (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

94.00

0.00

Chromex Mining Ltd

Iso-Britannia

100.00

0.00

Destiny Spring Investments 11 (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

73.30

0.00

Destiny Spring Investments 12 (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100.00

0.00

Duoflex (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

74.00

0,00

Elektrowerk Weisweiler GmbH

Saksa

100.00

0.00

Ilitha Mining (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100.00

0.00

Intermetal Madencilik ve Ticaret A.S.

Turkki

99.00

0.00

Magnohrom doo Kraljevo

Serbia

100.00

0.00

Rekylator Oy

Suomi

100.00

100.00

Synergy Africa Ltd

Iso-Britannia

100.00

0.00

Türk Maadin Sirketi A.S.

Turkki

99.98

0.00

ZCM Holdco One (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

74.00

23.00

Zeerust Chrome Mine Ltd

Etelä-Afrikka

74.00

0.00


Joulukuussa 2024 Afarak Investments Ltd:n omistus siirtyi täysin Afarak Group SE:n alle, kun yksi aiemmin Rekylator Oy:n omistama osake siirtyi Afarak Group SE:lle. Rekylator Oy on selvitystilassa.


Afarak Group SE siirsi 20.2.2024 omistusosuuden Türk Maadin Sirketi A.S.:stä Afarak Holdings Limitedille. 


9.7.2024 Afarak Holdings Limited hankki 1,23 prosentin lisäomistusosuuden määräysvallattomilta omistajilta.

1.9.2 Lähipiiriliiketoimet


Afarak Group SE:n lähipiiriin kuuluvat: 


• yritykset, yhteisöt ja henkilöt, jotka käyttävät yhteistä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa Afarak Groupissa

• tytäryhtiöt

• yhteisyritykset

• osakkuusyritykset

• Afarak Group SE:n ja edellä mainittujen yhteisöjen ylin johto





Lähipiiritapahtumat konsernin johtoon kuuluvien henkilöiden kanssa

KPA 2:8 §:n 4 momentissa tarkoitettu liitetieto




2024


2023

1 000 EUR


Palkat

Palkkiot

Osakepalkkiot


Palkat

Palkkiot

Osakepalkkiot










Toimitusjohtaja









Konsbruck Guy

Hallituksen jäsen 5.2.2018 alkaen, Toimitusjohtaja 15.1.2017 alkaen

      84

420

197


       14

535

242










Hallitus









Abrahamsen Thorstein

Hallituksen jäsen 23.5.2017 alkaen, Hallituksen puheenjohtaja 11.11.2019 alkaen


121




137


Manojlovic Jelena

Hallituksen jäsen 11.7.2008 alkaen, Hallituksen puheenjohtaja 23.5.2017 - 25.6.2019


103




125











Yhteensä

 

84

644

197

 

14

797

242


Koska osa hallituksen jäsenistä on ollut myös konsernin tai sen tytäryhtiöiden johtotehtävissä emoyhtiön hallitusjäsenyyden lisäksi, yllä olevassa taulukossa on esitetty sekä hallituspalkkiot että palkkatulot.


Toimitusjohtajan palkkio vuonna 2024 oli 360 000 euroa, palkka 84 000 euroa ja yhtiöbonus 60 000 euroa.  


Osana toimitusjohtajasopimuksen mukaista palkitsemista toimitusjohtaja sai 500 000 yhtiön osaketta 17.1.2023 ja 500 000 yhtiön osaketta 22.1.2024. Tammikuussa 2024 konserni jatkoi toimitusjohtajasopimusta vuodella ja hyväksyi osakeperusteisen palkkion, joka perustuu kokonaissuoritukseen liittyviin KPI-mittareihin. Vuodelta 2024 maksettavat 400 000 yhtiön osaketta luovutetaan raportointikauden jälkeen.  


Johdon palkitseminen


1 000 EUR

2024

2023




Kiinteät palkat ja palkkiot

673

553

Yhteensä

673

553


Taulukko sisältää johtoryhmän palkkiot ilman toimitusjohtajaa vuodelta 2024. Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkitseminen on esitetty erikseen.


Muut lähipiiritapahtumat


Osakkuusyhtiöiltä ei ole saatu osinkoja vuosina 2024 ja 2023.



1.10 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1.10.1 Kiinnitykset ja takaukset


Konsernilla oli 31.12.2024 lainoja rahoituslaitoksilta yhteensä 2,3 (2023: 2,8) miljoonaa euroa. Konserni on

antanut rahoituslaitoslainoihin liittyen tasearvoltaan yhteensä 2,3 (2023: 2,7) miljoonan euron vakuudet. Vakuudet koostuvat kiinnityksistä kiinteistöihin ja muihin varoihin.  Lisäksi konsernin yhtiöt ovat antaneet käteispantteja yhteensä 0,3 (2023: 0,3) miljoonaa euroa muiden sitoumustensa vakuudeksi. Muiden vakuuksien määrä oli 31.12.2024 yhteensä 5,6 (2023: 3,8) miljoonaa euroa.



1.10.2 Konsernin rahoitussopimuksiin liittyvät kovenantit


Vuoden 2023 aikana konsernin maltalaiselle tytäryhtiölle Afarak Trading Ltd:lle myönnettiin 4,0 miljoonan dollarin laina maltalaisesta pankista. Vuoden 2024 lopussa avoin lainasaldo oli 2,1 miljoonaa dollaria (2,0 miljoonaa euroa). Lisäksi vuoden 2024 aikana maltalaiselle tytäryhtiölle myönnettiin 2,0 miljoonaan dollarin vakuudeton luottolimiitti. Vuoden 2024 lopussa tästä limiitistä oli käytössä 0,2 miljoonaa dollaria (0,18 miljoonaa euroa). Kummankaan lainan kovenanttiehdot eivät olleet rikkoutuneet katsauskauden lopussa.


1.10.3 Vuokrasopimukset


Vuokra- ja käyttöleasingsopimusten vuokravastuut olivat yhteensä noin 0,4 (2023: 0,2) miljoonaa euroa. Vuokrasopimusten pituudet ovat tavallisesti kahdesta viiteen vuotta, ja normaalisti niihin liittyy mahdollisuus jatkaa vuokrasopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan. Vuokrasopimusten vakuudeksi konserniyhtiöt olivat antaneet käteistalletuksia noin 0,0 (0,0) miljoonaa euroa 31.12.2024.



Pörssitiedotteet


21.2.2025 hallitus julkaisi tulosvaroituksen tilikauden 2024 liikevaihdon ja käyttökatteen laskuun liittyen.


Liputusilmoitukset


Ei tilikauden päättymisen jälkeisiä liputusilmoituksia.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)


TULOSLASKELMA (FAS)




1.1.2024

1.1.2023



 - 31.12.2024

 - 31.12.2023

1 000 EUR

Liite







LIIKEVAIHTO

1

2 495

2 468

Henkilöstökulut




    Palkat ja palkkiot


-258

-327

       Eläkekulut


0

0

    Muut henkilösivukulut


0

0

Henkilöstökulut yhteensä


-258

-327

Poistot ja arvonalentumiset

2



     Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentuminen


-0

0

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä


-0

0

Liiketoiminnan muut kulut

3

-2 176

-2 545

LIIKEVOITTO (-TAPPIO)


61

-404

Rahoitustuotot ja -kulut:

4



    Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista


9 651

0

    Muut rahoitustuotot


8 601

0

       Saman konsernin yrityksiltä


0

151

       Muilta


156

1 109

    Korko- ja muut rahoituskulut


21

0

       Saman konsernin yrityksille


0

-2 014

       Muille


-1 644

-40

       Konsernin sisäisten saamisten arvonalentuminen


-699

0

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä


16 086

-794

VOITTO (TAPPIO) ENNEN VEROJA


16 147

-1 198

Tuloverot

5

       0   

0

TILIKAUDEN VOITTO / (TAPPIO)


16 147

-1 198


TASE (FAS)


1 000 EUR





Liite

31.12.2024

31.12.2023

VASTAAVAA




PYSYVÄT VASTAAVAT




Sijoitukset

6



      Osuudet saman konsernin yrityksissä


64 488

65 832

Sijoitukset yhteensä


64 488

65 832





Pitkäaikaiset saamiset

7



      Saamiset saman konsernin yrityksiltä


5 252

5 257

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 


5 252

5 257





Pysyvät vastaavat yhteensä


69 740

71 089





VAIHTUVAT VASTAAVAT




Lyhytaikaiset saamiset

7



      Myyntisaamiset


15

0

      Saamiset saman konsernin yrityksiltä


1 626

4 973

      Muut saamiset


28

35

      Siirtosaamiset


38

39

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä


1 707

5 047





Rahat ja pankkisaamiset


1

0





Vaihtuvat vastaavat yhteensä


1 708

5 047



                                 


VASTAAVAA


71 488

76 136                                 


TASE (FAS) (JATKUU)


1 000 EUR





Liite

31.12.2024

31.12.2023

VASTATTAVAA




OMA PÄÄOMA

8



      Osakepääoma


23 642

23 642

      Ylikurssirahasto


25 223

25 223

      Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto


219 051

219 051

      Edellisten tilikausien voitto (tappio)


-229 894

-228 696

      Tilikauden voitto (tappio)


16 147

-1 198

Oma pääoma yhteensä


54 169

38 022





VIERAS PÄÄOMA

9



Pitkäaikainen vieras pääoma




    Velat saman konsernin yrityksille


11 428

26 464

    Varaukset


0

0

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä


11 428

26 464





Lyhytaikainen vieras pääoma




      Velat saman konsernin yrityksille


0

220

      Velat muille


0

0

      Ostovelat


127

167

      Ostovelat saman konsernin yrityksille


5 278

10 591

      Muut velat


6

6

      Siirtovelat


440

666

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä


5 851

11 650





Vieras pääoma yhteensä


17 279

38 114





VASTATTAVAA


71 448

76 136

RAHOITUSLASKELMA (FAS)



1.1.-31.12.2024

1.1.-31.12.2023

1 000 EUR






Liiketoiminnan rahavirta



Tilikauden voitto (tappio)

16 147

-1 198

Oikaisut:



    Sijoitusten myyntivoitto

-9 651

0

    Realisoitumattomat kurssivoitot - ja tappiot

-112

-1 039

    Rahoitustuotot ja -kulut ilman arvonalentumisia

-6 078

1 833

    Muut oikaisut

-442

87

Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta

-136

-317

Käyttöpääoman muutos:



Lyhytaikaisten myyntisaamisten muutos

3 752

2 021

Lyhytaikaisten ostovelkojen muutos

2 661

1 769

Varausten muutos

0

0

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja

6 277

3 472




Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä

-11

-1

Korko- ja muut rahoitustuotot

-791

30

Korko- ja muut rahoituskulut

-1 644

-2 014

Liiketoiminnan rahavirta

3 831

1 487




Investointien rahavirta



Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot

0

0

Investointien rahavirta

0

0




Rahoituksen rahavirta



Sijoitusten luovutustulot

9 651

0

Luovutustulot

1 386

0

Pitkäaikaisten konsernilainojen nostot 

5

-3 401

Lyhytaikaisten lainasaamisten takaisinmaksut

0

1 911

Lyhytaikaisten lainojen nostot

-9 007

0

Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 

-5 865

0

Rahoituksen rahavirta

3 830

-1 490







Rahavarojen muutos

1

-3




Rahavarat tilikauden alussa

0

3

Rahavarat tilikauden lopussa

1

0

Muutos taseessa

1

-3










2. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (FAS)


2.1 Laadintaperiaatteet


Tilinpäätöksen laajuus ja laadintaperiaatteet


Emoyhtiö on laatinut tilinpäätöksen kotimaisen kirjanpitolainsäädännön ja normiston (FAS) mukaisesti. Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätös on esitetty erikseen tämän tilinpäätöksen osana.


Tytäryritysten ja osakkuusyritysten omistusosuudet ja tiedot näiden yhtiöiden yhdistelemisestä konserniin on esitetty liitetiedoissa.


Kaikki luvut on esitetty tuhansina euroina, ellei erikseen ole toisin mainittu.


Arvostusperiaatteet ja -menetelmät


Yhtiön sijoitukset osakkuusyritysten osakkeisiin ja velkakirjainstrumentteihin on arvostettu lopullisella arvonalentumisella vähennettyyn hankintamenoon. Konserni- ja osakkuusyrityksiltä saadut osingot on kirjattu tuloslaskelman rahoitustuottoihin.


Yhtiön käyttöomaisuus on merkitty taseeseen poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Muut omaisuuserät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai tätä alempaan todennäköiseen luovutusarvoon. Velkaerät on merkitty hankinta-arvoon. Lainasaamiset tytär- ja konserniyhtiöiltä on arvostettu nimellisarvoonsa.


Poistomenetelmät


Käyttöomaisuuden hankintamenot poistetaan ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti hyödykkeiden taloudellisena vaikutusaikana. Poistosuunnitelmat on määritelty kokemusperäisesti.


Käyttöomaisuuserä               Poistoaika ja -menetelmä


Aineettomat oikeudet               5 vuoden tasapoisto

IT-laitteet                    2 vuoden tasapoisto

Muut koneet ja kalusto                       5 vuoden tasapoisto


Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen


Taseen ulkomaanrahan määräiset erät on muunnettu Suomen valuutaksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Tuloslaskelman erissä on käytetty tapahtumapäivän kurssia.



Tilikausien vertailukelpoisuus


Tilikausi ja vertailukausi ovat olleet molemmat kalenterivuosia, ja siten pituudeltaan vertailukelpoisia. Yhtiö on aktiivisesti uudelleenjärjestellyt toimintaansa, mikä on edellyttänyt useita omistus- ja rahoitusjärjestelyjä. Näillä tapahtumilla on ollut merkittävä kertaluonteinen vaikutus yhtiön tuloslaskelmaan ja taseeseen, mikä vaikeuttaa vertailukelpoisuutta ja tulevaisuuden ennakointia.



2.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot


1. Liikevaihto


1 000 EUR






2024

2023

Toimialoittainen jakauma:




Palvelut

 

2 495

2 468

Yhteensä


2 495

2 468





Maantieteellinen jakauma:




Suomi


0

1

EU-maat


1 722

1 614

Muut maat

 

773

853

Yhteensä


2 495

2 468


2. Poistot ja arvonalentumiset


1 000 EUR






2024

2023





Arvonalentumiset




Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentuminen


0

0

Yhteensä


0

0


3. Liiketoiminnan muut kulut


1 000 EUR






2024

2023





Toimitilakulut


-17

-15

Kone- ja kalustokulut


-43

-93

Matkakulut


-29

-77

Hallintokulut 


-1 060

-1 534

Liiketoiminnan muut kulut

 

-1 027

-826

Yhteensä


-2 176

-2 545


4. Rahoitustuotot ja -kulut


1 000 EUR






2024

2023





Muut rahoitustuotot




   Saman konsernin yrityksiltä


156

151

   Muilta


21

1 109

Muut rahoituskulut




   Saman konsernin yrityksille


-1 644

-2 014

   Muille

 

-699

-40

Konsernin sisäisten saamisten arvonalentuminen


0

0

Yhteensä


-2 166

-794


5. Tuloverot


1 000 EUR


2024

2023





Voitto (tappio) ennen veroja 


16 147

-1 198

Tilikauden voitto (tappio)


16 147

-1 198





2.3 Taseen liitetiedot, vastaavaa


6. Sijoitukset


 

 





 


Osuudet saman konsernin yrityksissä

 Osuudet osakkuusyhtiöissä

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Yhteensä

 


 




Hankintameno 1.1.2023

324 194 

8 153

17 614

349 961

Lisäykset

0

0

0

0

Hankintameno 31.12.2023

324 194 

8 153

17 614

349 961

 






Kertyneet arvonalentumiset 1.1.2023

-258 362 

-8 153

-17 614

-284 129

Arvonalentuminen

0

0

0

0

Kertyneet arvonalentumiset 31.12.2023

-258 362 

-8 153

-17 614

-284 129


 

 

 


Kirjanpitoarvo 31.12.2023

65 832

0

0

65 832


 

 

 

 

 

 

 


Osuudet saman konsernin yrityksissä

Osuudet osakkuusyhtiöissä

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

Hankintameno 1.1.2024

 

324 194

8 153

17 614

349 961

Lisäykset


42

0

0

42

Vähennykset (myynnit)


-1 386

0

0

-1 386

Hankintameno 31.12.2024

 

322 850

8 153

17 614

348 617







Kertyneet arvonalentumiset 1.1.2024

 

-258 362

-8 153

-17 614

-284 129

Arvonalentuminen


0

0

0

0

Kertyneet arvonalentumiset 31.12.2024

 

-258 362

-8 153

-17 614

-284 129

 

 





Kirjanpitoarvo 31.12.2024


64 488

0

0

64 488




Omistusosuudet konserni- ja muissa yhtiöissä


Nimi

Kotipaikka

Konsernin omistusosuus ja osuus äänistä (%)

Afarak Group SE:n suora omistusosuus ja osuus äänistä (%)





Afarak doo Belgrade

Serbia

100.00

0.00

Afarak Holdings Ltd

Malta

100.00

0.00

Afarak Investments Ltd

Malta

100.00

100.00

Afarak Mining (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100.00

0.00

Afarak Mining Investments (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100.00

0.00

Afarak Platinum (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100.00

0.00

Afarak Processing Technologies (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100.00

0.00

Afarak Processing Technologies 2 (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100.00

0.00

Afarak South Africa (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100.00

0.00

Afarak Trading Ltd 

Malta

100.00

0.00

Auburn Avenue Trading 88 (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

74.00

0.00

Chromex Mining Company (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

94.00

0.00

Chromex Mining Ltd

Iso-Britannia

100.00

0.00

Destiny Spring Investments 11 (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

73.30

0.00

Destiny Spring Investments 12 (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100.00

0.00

Duoflex (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

74.00

0,00

Elektrowerk Weisweiler GmbH

Saksa

100.00

0.00

Ilitha Mining (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100.00

0.00

Intermetal Madencilik ve Ticaret A.S.

Turkki

99.00

0.00

Magnohrom doo Kraljevo

Serbia

100.00

0.00

Rekylator Oy

Suomi

100.00

100.00

Synergy Africa Ltd

Iso-Britannia

100.00

0.00

Türk Maadin Sirketi A.S.

Turkki

99.98

0.00

ZCM Holdco One (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

74.00

23.00

Zeerust Chrome Mine Ltd

Etelä-Afrikka

74.00

0.00


Joulukuussa 2024 Afarak Investments Ltd:n omistus siirtyi täysin Afarak Group SE:n alle, kun yksi aiemmin Rekylator Oy:n omistama osake siirtyi Afarak Group SE:lle. Rekylator Oy on selvitystilassa.


Afarak Group SE siirsi 20.2.2024 omistusosuuden Türk Maadin Sirketi A.S.:stä Afarak Holdings Limitedille. 


9.7.2024 Afarak Holdings Limited hankki Türk Maadin Sirketi A.S.:stä 1,23 prosentin lisäomistusosuuden määräysvallattomilta omistajilta.



















7. Saamiset


1 000 EUR



2024

2023







Pitkäaikaiset






Laina- ja muut saamiset


5 257

5 257


Yhteensä



5 257

5 257









Lyhytaikaiset






Lainasaamiset


0

0


Myyntisaamiset


1 250

3 910


Korkosaamiset


376

209


Siirtosaamiset



0

854


Yhteensä

 

 

1 626

4 973







Muut korolliset saamiset










1 000 EUR



2024

2023













Lyhytaikaiset






Arvonlisäverosaamiset

 

11

18


Yhteensä



11

18







Muut korottomat saamiset










1 000 EUR



2024

2023







Lyhytaikaiset






Myyntisaamiset


15

0


Muut saamiset

 

17

17


Yhteensä



32

17







Siirtosaamiset


2024

2023








Muut siirtosaamiset

 

38

39


Yhteensä



38

39












2.4 Taseen liitetiedot, vastattavaa


8. Oma pääoma


1 000 EUR











Osakepääoma



2024

2023







Osakepääoma 1.1.

 

 

23 642

23 642

Osakepääoma 31.12.


23 642

23 642













Ylikurssirahasto


2024

2023







Ylikurssirahasto 1.1.

 

25 223

25 223

Ylikurssirahasto 31.12.


25 223

25 223







Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

 

2024

2023






 

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.




219 051

219 051

Osakeanti


0

0

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.

 

219 051

219 051







Edellisten tilikausien voitto (tappio) 

 

2024

2023







Edellisten tilikausien voitto (tappio) 1.1.


-228 696

-225 241

Edellisen tilikauden voitto (tappio) siirto

 

-1 198

-3 482

Edellisten tilikausien voitto (tappio) 31.12.


-229 894

-228 696






Tilikauden voitto (tappio)


16 147

-1 198







Oma pääoma yhteensä

 

54 169

38 022














Jakokelpoinen vapaa omaa pääoma


2024

2023







 

Kertyneet voittovarat 1.1.


-229 894

-228 696


Tilikauden voitto (tappio)

 

16 147

-1 198


Kertyneet voittovarat 31.12.


-213 747

-229 894


Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

 

219 051

219 051


Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12.


5 304

0




9. Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma








1 000 EUR








Pitkäaikaiset korolliset velat


2024

2023





Velat saman konsernin yrityksille

 

11 428

26 464

Yhteensä


11 428

26 464





Pitkäaikaiset korottomat velat


2024

2023





Pääomalainat

 

0

0

Yhteensä


0

0



Lyhytaikainen vieras pääoma








1 000 EUR








Lyhytaikaiset korolliset velat


2024

2023





Muut velat saman konsernin yrityksille


0

0

Yhteensä

 

0

0





Lyhytaikaiset korottomat velat


2024

2023





Ostovelat


127

167

Velat saman konsernin yrityksille


5 278

10 591

Muut velat


6

6

Muut velat saman konsernin yrityksille


0

220

Siirtovelat

 

440

666

Yhteensä


5 851

11 650


2.5 Vakuudet ja vastuusitoumukset


Yhtiöllä ei ollut tilikauden lopussa annettuja vakuuksia tai vastuusitoumuksia.


Eläkevastuut


Yhtiön eläkevastuut ovat lakisääteisen TyEL:n mukaiset. 











2.6 Muut liitetiedot


Lähipiirilainat


Yhtiöllä ei ole lainasaamisia hallituksen jäseniltä eikä entisiltä jäseniltä.

 

Henkilöstö


Henkilöstö keskimäärin


2024

2023

(kaikki työntekijät)













Henkilöstö


1

1







Johdon palkitseminen (1 000 EUR)


2024

2023









Toimitusjohtaja


420

535



Hallituksen jäsenet


224

262








Vuonna 2024 toimitusjohtajan palkkiot olivat 420 000 euroa. 


Osana toimitusjohtajasopimuksen mukaista palkitsemista toimitusjohtaja sai 500 000 yhtiön osaketta 17.1.2023 ja 500 000 yhtiön osaketta 22.1.2024. Tammikuussa 2024 konserni jatkoi toimitusjohtajasopimusta vuodella ja hyväksyi osakeperusteisen palkkion, joka perustuu kokonaissuoritukseen liittyviin KPI-mittareihin. Vuodelta 2024 maksettavat 400 000 yhtiön osaketta luovutetaan raportointikauden jälkeen.  




Osakkeita ja osakkeenomistajia koskevat tiedot


Muutokset osakemäärissä ja osakepääomassa 


31.12.2024 Afarak Group SE:n rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä oli 277 041 814 (267 041 814) kappaletta ja osakepääoma oli 23 642 049,60 (23 642 049,60) euroa.


Yhtiöllä oli 31.12.2024 hallussaan 16 041 514 (6 541 514) omaa osakettaan, joka vastasi 5,79 % (2,45 %) osuutta liikkeeseen lasketuista osakkeista. Ulkona olevien osakkeiden kokonaismäärä ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 31.12.2024 261 000 300 (260 500 300) kappaletta.


Lisätietoja osakkeista, osakepääomasta ja osakkeenomistajista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.


Konserniin kuuluvaa kirjanpitovelvollista koskevat liitetiedot


Yhtiö on konsernin emoyhtiö.


Afarak Group SE, kotipaikka Helsinki (osoite: Kaisaniemenkatu 4, 00100 Helsinki, Suomi)


Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistus


Afarak Group SE:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2024 yhteensä 2 450 000 (2023: 1 950 000) Afarak Group SE:n osaketta joko suoraan, lähipiiriin kuuluvien henkilöiden tai määräysvaltayhtiöidensä kautta. Tämä vastaa 0,9 % (2023: 0,7 %) rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärästä 31.12.2024.







31.12.2024


osakkeet

optiot


Hallitus ja toimitusjohtaja yhteensä:


 

 


Thorstein Abrahamsen

Hallituksen puheenjohtaja

0

0


Jelena Manojlovic 

Ei-riippumaton hallituksen jäsen

150 000

0


Guy Konsbruck

Toimitusjohtaja, hallituksen jäsen

2 300 000

0







Hallitus ja toimitusjohtaja yhteensä


2 450 000

0


Ulkona olevat osakkeet yhteensä


277 041 814



Osuus kaikista osakkeista


0,9 %



Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 oli 277 041 814 osaketta ja hallituksen ja toimitusjohtajan omistusosuus oli 0,9 % tästä määrästä.


Tilintarkastajan palkkiot


1 000 EUR



2024

2023







Tietotili Audit Oy





Tilintarkastus



343

225


Muut palvelut

 

98

29


Yhteensä



441

254


Hallituksen varojenjakoehdotus


Yhtiö noudattaa uutta osinkopolitiikkaa ja hallitus aikoo päättää osingonjaosta myöhemmin.

TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET




Helsingissä 28.3.2025





Thorstein Abrahamsen                             Guy Konsbruck 

Hallituksen puheenjohtaja                    Hallituksen jäsen, toimitusjohtaja





Jelena Manojlovic                          

Hallituksen jäsen                              






               














TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ


Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.


Vantaalla 28.3.2025


Tietotili Audit Oy

Tilintarkastusyhteisö





Urpo Salo

KHT