DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2021

Sisällys

DANSKE KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N

TOIMINTAKERTOMUS 2021.......................................................... 3

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut.....................10

Hallinnointiperiaatteet......................................................................12

Riskienhallintaliite...............................................................................15

IFRS TILINPÄÄTÖS.............................................................................22

Laaja tuloslaskelma ...........................................................................22

Tase............................................................................................................. 22

Oman pääoman muutoslaskelma ..............................................23

Rahavirtalaskelma..............................................................................24

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT .................................................25

Yhteenveto merkittävistä

laatimisperiaatteista ja arviot......................................................25

SEGMENTTI-INFORMAATIO.........................................................27

MUUT LIITETIEDOT ............................................................................28

DANSKE KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

YHTIÖKOKOUKSELLE JA TILINPÄÄTÖKSEN SEKÄ

TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET.............54

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ...............................................................55

KIRJANPITOKIRJAT 2021 ............................................................56

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj on suomalainen pankki, joka kuuluu Pohjoismaiden suurimpiin pankkeihin lukeutuvaan

Danske Bank -konserniin. Tämä lakisääteinen tilinpäätös ja toimintakertomus kattavat Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2021

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n

toimintakertomus 2021

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj lyhyesti

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj on Danske Bank

-konsernin emoyhtiön Danske Bank A/S:n kokonaan

omistama tytäryhtiö. Danske Bank konserni toimii 10

maassa. Konsernin pääkonttori on Kööpenhaminassa, ja

Danske Bankin osake noteerataan Kööpenhaminan Nas-

daq OMX- listalla.

lähes 560 miljoonalla eurolla. Asiakkaat ovat maksaneet

takaisin asuntolainakantaa 1,1 miljardilla eurolla. Vuoden

aikana erääntyi 2,0 miljardia euroa joukkovelkakirjalai-

noja ja tästä johtuen pankilla on pienemmästä lainasal-

kusta huolimatta edelleen riittävästi lainakantaa liikkee-

seenlaskujen tekemiseen. Lyhytaikaista varainhankintaa

ja johdannaissuojausta hoidettiin normaaliin tapaan

Danske Bank A/S:n kautta. Käytettävissä olevan vakuus-

kelpoisen asuntolainakannan määrä on ollut vakaa

Danske Bank -konsernin Suomen liiketoiminnoissa.

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj toimii katettujen

joukkolainojen liikkeeseenlaskijana. Pankin liikkeeseen

laskemien joukkolainojen vakuutena on lainakanta, joka

koostuu suomalaisista asuntolainoista. Pankki ei itse

myönnä asuntolainoja, vaan ostaa lainat Danske Bank

A/S, Suomen sivuliikkeeltä. Lainapalveluihin liittyvät pro-

sessit sekä useat muut prosessit on ulkoistettu Danske

Bank A/S:ään. Näin pankkien välinen lainakauppa ei vai-

kuta asiakkaan saamaan palveluun. Pankin taseeseen

sisältyvät lainat ovat suomalaisille kotitalouksille myön-

nettyjä pitkäaikaisia lainoja, joiden vakuutena on asuin-

kiinteistö tai asunto-osake.

Tässä vuosikertomuksessa ”Pankki” tarkoittaa Danske

Kiinnitysluottopankki Oyj:tä. Tässä toimintakertomuk-

sessa ”Konserni” tarkoittaa Danske Bank -konsernia.

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n kotipaikka on Helsinki

ja y-tunnus 2825892-7.

Toimintaympäristön kehitys

Suomen talous kääntyi keväällä 2021 vahvaan kasvuun

vuoden 2020 taantumasta. Vuoden 2021 kolmannen

neljänneksen kasvu nosti Suomen bruttokansantuotteen

jo yli koronaa edeltäneen tason. Suotuisa työllisyyskehi-

tys on nostanut kotitalouksien ostovoimaa. Rokotus-

ohjelma koronavirusta vastaan alkoi joulukuussa 2020

ja ohjelma jatkuu edelleen uusilla tehosterokotteilla.

Rokotukset ovat kohentaneet terveystilannetta ja salli-

neet yhteiskunnan asteittaisen avaamisen 2021, mutta

koronatartuntojen lisääntyminen sai hallituksen asetta-

maan uusia rajoituksia ravintoloille, urheilupaikoille ja

tapahtumille loppuvuodesta 2021.

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n toiminta jatkui vuoden

2021 aikana kaikin puolin vakaana, mutta vuoden aikana

tapahtunut kasvu luottojen arvonalentumistappioissa

perustuu pääosin siihen, että yhdenmukaistettiin lainan-

hoitojoustojen käsittelyä Danske Bank -konsernin muut-

tuneiden käytäntöjen kanssa. Merkittävä osa niistä luo-

toista, joissa on lainanhoitojoustoja, luokiteltiin järjestä-

mättömiksi. Tämä luokittelu lisäsi puolestaan

odotettavissa olevien luottotappioiden määrää, mutta

vuoden loppuun mennessä lainanhoitojoustojen määrä

palasi koronakriisiä edeltäneelle tasolle. Pankin myy-

dessä näitä järjestämättömiä luottoja pois taseestaan

toteutuneiden luottotappioiden määrä kasvoi. Luottosal-

kun maksuviiveitä tarkasteltaessa koronapandemian vai-

kutusta ei havaita. Luottosalkun laatu on pysynyt hyvällä

tasolla ja jopa parantunut. Pankin tulos jäi heikommaksi

verrattuna edelliseen vuoteen ollen kohtalaisella tasolla.

Työllisyyden lasku tapahtui koronan iskiessä suurelta

osin lomautusten kautta, ja toipuminen oli nopeaa 2021.

Työllisyysasteen trendi saavutti syksyllä jo koronakriisin

alkua edeltäneen tasonsa eli 72,7 prosenttia. Työllisiä oli

lokakuussa Tilastokeskuksen mukaan 65 000 enemmän

kuin vuosi sitten, jolloin työmarkkinoiden elpyminen oli

alkumetreillä. Myös työttömyys laski ja työttömänä oli

lokakuussa 164 000 henkeä, eli 37 000 vähemmän kuin

vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli lokakuussa 7,1

prosenttia, mikä ylittää koronaa edeltäneen tason 0,4

prosenttiyksiköllä. Luvut kertovat myös siitä, että osallis-

tumisaste on kehittynyt yllättävän hyvin korona-aikana.

Vuoden 2021 marraskuussa pankki laski liikkeelle nimel-

lisarvoltaan 500 miljoonan euron katetun joukkovelkakir-

jalainan. Koska konsernin rahoitustarve oli vähäinen, pan-

kin luottosalkkua on pienennetty. Pankki osti asuntolai-

noja vain 127 miljoonalla eurolla ja myi niitä takaisin

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2021

3

Tuloskehit ys

Työvoiman tarjonnan pienestä lisäyksestä huolimatta työ-

voimapula on muodostumassa kasvun merkittäväksi

hidasteeksi. Avoimia työpaikkoja oli loppuvuonna 2021

poikkeuksellisen runsaasti ja yritykset raportoivat osaavan

työvoiman pulasta. Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministe-

riön rekisterityöttömien keskuudessa oli edelleen koronaa

edeltänyttä aikaa merkittävästi enemmän pitkäaikaistyöt-

tömiä. Vuoden 2021 lopussa voimaan tulleet koronarajoi-

tukset nostavat lomautuksia ainakin tilapäisesti.

Suluissa olevat vertailuluvut viittaavat tilikauden 2020

lukuihin.

Pankin tilikauden voitto ennen veroja oli 17,1 miljoonaa

euroa (28,4 milj. euroa) ja tulos oli 13,7 miljoonaa euroa

(22,7 milj. euroa).

Oman pääoman tuotto oli 4,1 prosenttia tilikauden

lopussa (7,2 prosenttia). Oma pääoma on kasvanut 22,7

miljoonaa euroa vuoden 2021 aikana johtuen pääosin

päätöksestä pidättäytyä voitonjaosta vuonna 2021.

Kotitalouksien rahatilanne on keskimäärin ollut hyvä,

koska ansiotulot ovat kasvaneet ja vuonna 2020 jäi rahaa

säästöön. Kotitalouksien luottamus omaan talouteen

onkin tavanomaista vahvempaa. Inflaation kohoaminen

jarrutti ostovoiman kasvua etenkin loppuvuonna 2021.

Liiketoiminnan tuotot vuonna 2021 olivat 37,7 miljoo-

naa euroa (44,9 milj. euroa) ja tilikauden korkokate oli

36,2 miljoonaa euroa (42,2 milj. euroa). Pienenemiseen

vaikutti lainakannan pieneneminen. Nettopalkkiotuotot

olivat puolestaan 2,1 miljoonaa euroa (2,3 milj. euroa).

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä oli -0,8

miljoonaa euroa (0,4 milj. euroa).

Uusien rakennuslupien ja asuntokohteiden aloitusten

määrä kääntyi nousuun 2021. Valmistuneiden uusien

asuntojen virta ei vielä ehtinyt kääntyä selvään nousuun,

mutta sekin ylitti 2000-luvun keskimääräisen tason.

Asuntokauppa oli erittäin vilkasta ja hinnat nousivat

etenkin kasvukeskuksissa, mutta asuntomarkkinoiden

vahva vire on tuonut pientä nostetta myös pienemmille

paikkakunnille. Osa ihmisistä on selvästi kaipaillut

korona-aikaan suurempia neliöitä etätyön luotua uusia

tarpeita. Lisäksi muun kulutuksen pienentyminen ja ker-

tyneet säästöt ovat kanavoituneet asuntomarkkinoille

sekä omaan asumiseen liittyvän kysynnän, että sijoitus-

asuntojen hankkimisen kautta. Tarjonnan niukkuus on

osaltaan vaikuttanut asuntomarkkinoihin. Tilastokeskuk-

sen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen

hinnat nousivat koko maassa 3,6 prosenttia marras-

kuussa vuoden takaisesta. Hintojen nousu oli kuitenkin

alkuvuoteen nähden rauhoittunut monissa kaupungeissa.

Finanssivalvonnan johtokunta on 16.12.2021 pidetyssä

kokouksessa päättänyt jatkaa lainakaton kiristämispää-

töksen voimassaoloa, jolloin muiden kuin ensiasunnonos-

tajien lainakatto säilyy 85 prosentissa.

Kulu-tuotto–suhde oli 47,0 prosenttia (35,2 prosenttia),

kun pankin liiketoiminnan kulut tilikaudella olivat

yhteensä 17,7 miljoonaa euroa (15,8 milj. euroa). Kulu-

jen kasvu johtui konsernin sisäisten veloitusten kas-

vusta.

Saamisten arvonalentumiset ja lopulliset luottotappiokir-

jaukset olivat yhteensä 2,9 miljoonaa euroa (0,7 milj.

euroa), joista toteutuneita luottotappiota oli 3,3 miljoo-

naa euroa (1,0 milj. euroa). Saamisten arvonalentumis-

ten kasvu liittyi siihen, että yhdenmukaistettiin lainanhoi-

tojoustojen käsittelyä Danske Bank -konsernin muuttu-

neiden käytäntöjen kanssa. Kaikki lainanhoitojoustot ovat

heikoimmassa tai toiseksi heikoimmassa vaiheessa.

Määräyksestä seuraa, että lainat, joissa on lainanhoito-

jousto mutta jotka eivät ole olleet järjestämättömiä, kir-

jataan riskiluokittelun tasolta 8 tasolle 10. Määräyksen

myötä heikommat asiakkaat, joilla on sopimuksia vai-

heessa 2, luokitellaan riskiluokittelussa tasolle 10. Hei-

kommat luottoluokitukset tarkoittavat korkeampaa mak-

sukyvyttömyystodennäköisyyttä, mikä puolestaan odotet-

tujen luottotappiovarausten mallin mukaan tarkoittaa

merkittävästi suurempia odotettuja luottotappioita. Tar-

kemmin tietoa luottokelpoisuusluokittelusta sekä maksu-

kyvyttömyystodennäköisyyden rajoista löytyy Riskienhal-

lintaliitteestä sivulta 15 alkaen. Pankin luottolaadussa ei

kuitenkaan havaita heikentymistä ja odotetut luottotap-

piot ovat luonteeltaan teknisiä. Järjestämättömät saami-

set myydään säännöllisesti Danske Bank A/S, Suomen

sivuliikkeelle ja lainamyynnin yhteydessä kirjautuu lopulli-

sia luottotappioita.

Rahapolitiikka on ollut jo pitkään keveää. Markkinakorot

säilyivät matalalla vuonna 2021, eikä korkotasossa odo-

teta merkittäviä muutoksia 2022. Matalat korot helpot-

tavat velan rasitusta kotitalouksilla ja yrityksillä. Uusia

asuntolainoja nostettiin 1,9 miljardin euron edestä mar-

raskuussa 2021, mikä on 3,1 % enemmän kuin vuotta

aiemmin. Uusista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja

oli 180 miljoonaa euroa. Asuntolainakannan vuosikasvu-

vauhti nousi 4,2 prosenttiin marraskuussa. Vuoden

2021 tammi-marraskuun aikana asuntolainoja nostettiin

kokonaisuudessaan yhteensä 12 prosenttia enemmän

kuin vastaavaan aikaan vuonna 2020.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2021

4

siin luokkiin. Luottotappiovaraukset ovat 0,05 % lai-

nakannasta eli alhaisella tasolla ja järjestämättömien

lainojen kanta on pieni, koska ne myydään takaisin

Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeelle.

Tase ja rahoitus

Taseen loppusumma oli 4 332,3 miljoonaa euroa

(5 949,0 milj. euroa). Lainat ja muut saamiset yleisöltä

olivat 4 117,0 miljoonaa euroa (5 624,0 milj. euroa).

Taseen pieneneminen johtui katettujen joukkovelkakirjo-

jen määrän pienenemisestä 1,5 miljardilla eurolla ja lai-

nakannan sopeuttamisesta vastaamaan pienempää

vakuustarvetta.

Katepoolin lainojen vakuuksina on joko asunto-osakkeita

tai asuinkiinteistöjä. Muissa vakuustyypeissä on tyypilli-

sesti talletuksia tai arvopapereita, joita ei huomioida

katetun joukkolainan vakuutena katepoolissa.

Pankin sijoitussalkku sisältää maksuvalmiusvaatimus-

kelpoisia (LCR) joukkolainoja. Salkku oli arvoltaan

yhteensä 35,4 miljoonaa euroa vuoden 2021 lopussa

(40,8 milj. euroa).

KATEPOOLIN VAKUUSTYYPIT LUKUMÄÄRÄN SUHTEESSA

2 %

Rahoitus- ja likviditeettitilanne oli hyvä. Kaikki lyhytaikai-

nen varainhankinta saatiin konsernilta. Pankin likviditeet-

tipuskuri vuoden lopussa oli 179,7 miljoonaa euroa

(228,9 milj. euroa) ja se koostui keskuspankkitalletuk-

sista ja keskuspankkikelpoisista korkealuokkaisista jouk-

kovelkakirjasijoituksista.

41 %

57 %

Pankin maksuvalmiusvaatimus (LCR) oli 720 prosenttia

vuoden 2021 lopussa (906 prosenttia) ja se täyttää näin

raportointiajankohdan 100 prosentin minimisääntely-

vaatimuksen. Vakavaraisuusvaatimuksia koskevassa

asetuksessa (CRR, EU N:o 575/2013) pankkien maksu-

valmiusvaatimustunnusluvun tulee olla vähintään 100

prosenttia.

Asunto-osakeyhtiöiden osakkeet

Kiinteistöt

Muut

Lainasaamiset ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulla

oleville asiakkaille. Yleisesti lainojen vakuuskattavuus on

korkea, ja vakuudet sijaitsevat pääasiassa kasvukeskuk-

sissa.

Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR) tarkoittaa

käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen summan suh-

teuttamista vaadittuun pysyvään rahoitukseen. Pysyvän

varainhankinnan sitovaa vaadetta koskevien säännösten

soveltaminen alkoi kesäkuussa 2021. Pankin pysyvän

varainhankinnan vaatimus oli 127 prosenttia joulukuun

2021 lopussa (107 prosenttia) täyttäen 100 prosentin

vaateen. Pysyvän varainhankinnan (ASF) kokonaismäärä

joulukuun 2021 lopussa oli 3 981,0 miljoonaa euroa (4

337,5) ylittäen vaaditun pysyvän varainhankinnan mää-

rän 851,0 miljoonalla eurolla (293,8). Konsernista ole-

vaa rahoitusta oli 1 720 miljoonaa euroa, josta 620 mil-

joonaa oli maturiteetiltaan alle vuodessa.

KATEPOOLIIN KUULUVIEN LAINOJEN MAANTIETEELLINEN

JAKAUMA

1 %

16 %

10 %

9 %

7 %

12 %

45 %

Keski-Suomi

Itä-Suomi

Uusimaa

Muut

Pääkaupunkiseutu

Pohjois-Suomi

Länsi-Suomi

Vuoden 2021 alussa pankin oma pääoma oli 326,2 mil-

joonaa euroa. Pankki pidättäytyi voitonjaosta vuonna

2021. Tilikauden tulos oli 13,7 miljoonaa euroa. Vuoden

2021 lopussa oma pääoma oli 339,8 miljoonaa euroa.

Pääoma ja vakavaraisuus

Päämääränä pankin pääoman ja vakavaraisuuden hallin-

nassa on riittävä pääoma liiketoimintastrategian tueksi

ja lakisääteisten pääomavaateiden täyttyminen. Pankin

on myös varmistettava, että se on riittävästi pääomitettu

kestämään vakavat makrotalouden taantumat.

Ensiluokkaisia suomalaisia asuntolainoja

Pankin lainakanta koostuu ensiluokkaisista suomalai-

sista asuntovakuudellisista lainoista. Asiakkaiden luotto-

luokitukset ovat keskittyneet pisteytysasteikon parhai-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2021

5

Pankilla on lupa käyttää sisäisiä malleja (IRB) luottoriskin

pääomavaateen laskennassa vähittäisvastuille. Muilta

osin pankki käyttää vakavaraisuuden laskennassa luotto-

riskeille standardimenetelmää. Operatiivisille riskeille

käytetään standardimenetelmää.

viin ja taseen ulkopuolisiin vastuisiin luettavat erät, joita

ei vähennetä ensisijaisesta pääomasta. Erityisiä oikai-

suja sovelletaan johdannaisiin.

Pankilla on olemassa tarvittavat prosessit omavarai-

suutta vaarantavien riskien tunnistamiseen, hallintaan ja

seurantaan. Vähimmäisomavaraisuusaste on myös osa

pankin riskinottohalukkuuden kehikkoa.

Pääoman hallinta ja menetelmät perustuvat sisäiseen

vakavaraisuuden ja likviditeetin riittävyyden arviointipro-

sessiin (ICLAAP). Tässä prosessissa pankki tunnistaa

siihen kohdistuvia riskejä ja määrittää tarvittavan pää-

omatarpeen.

Luottolaitoksille tuli voimaan 3 prosentin vähimmäis-

omavaraisuusasteen sitova vaade 28.6.2021. Vaade liit-

tyy EU:n luottolaitosten häiriönsietokyvyn edelleen

parantamiseksi 7.6.2019 annettuun uudistuspakettiin.

Omat varat yhteensä koostuvat ensisijaisesta pää-

omasta, joka koostuu ydinpääomasta vähennysten jäl-

keen. Omat varat olivat 31.12.2021 yhteensä 322,4

miljoonaa euroa (297,6 milj. euroa) ja vakavaraisuussuh-

deluku oli 63,4 (33,6) prosenttia. Ydinpääoman suhde

riskipainotettuihin saamisiin oli 63,4 (33,6) prosenttia.

Vertailuvuoden vakavaraisuussuhdelukuun vaikuttaa

Finanssivalvonnan asettama asuntoluottojen 15 riski-

painolattia, jonka se poisti käytöstä vuodelle 2021. Omat

varat ovat kasvaneet 24,9 miljoonaa euroa vuoden

2021 aikana, mikä pääasiassa perustui päätökseen

pidättäytyä voitonjaosta. Finanssivalvonta päätti olla jat-

kamatta luottolaitoksien voitonjakoa rajoittavaa voitonja-

kosuositusta 30.9.2021 jälkeen.

Pankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 7,4 (5,0) pro-

senttia vuoden 2021 lopussa. Vähimmäisomavaraisuus-

aste on laskettu viimeisen vuosineljänneksen lopun tieto-

jen perusteella, jolloin ensisijainen pääoma oli 322,4 mil-

joonaa euroa (297,6 milj. euroa) ja vastuiden

kokonaismäärä 4 351,6 miljoonaa euroa (5 912,2 milj.

euroa). Vähimmäisomavaraisuusasteen taulukko on esi-

tetty vakavaraisuustaulukon alapuolella tilanteesta

31.12.2021.

Pääomapuskurit

Huhtikuussa 2020 Finanssivalvonta päätti alentaa suo-

malaisten luottolaitosten pääomavaatimuksia ja pankin

järjestelmäriskipuskuri on 0%.

Riskipainotetut saamiset (REA) olivat 508,8 miljoonaa

euroa (885,2 milj. euroa).

Joulukuussa 2021 Finanssivalvonta päätti, ettei se

korota pankkien muuttuvaa lisäpääomavaatimusta (ns.

vastasyklinen pääomapuskuri), vaan vaade säilyy toistai-

seksi nollatasolla.

Tilikauden voittoa verojen jälkeen ei ole luettu ensisijais-

ten omien varojen vapaaseen omaan pääomaan.

Vähimmäisomavaraisuusaste

Vakavaraisuusdirektiivin (CRD IV) mukaan luottolaitok-

silla tulee olla vakiintuneet käytännöt ja prosessit liialli-

sen velkaantumisen tunnistamiseksi, hallinnoimiseksi

sekä seuraamiseksi. Liiallisen velkaantumisen mitta-

reissa tulee olla mukana vähimmäisomavaraisuusaste,

jota seurataan osana Pilari 2 -prosessia. Luottolaitosten

on myös kestettävä erilaisia stressitapahtumia suh-

teessa riskin liialliseen vipuvaikutukseen.

Pilari 2 vaade on kasvanut, koska rahoitustaseen korko-

riskin määrä on kasvanut pankin sisäisten laskelmien

mukaan. Korkoriskin määrä on kasvanut koska asuntolai-

nojen viitekorko on osassa lainakantaa vähintään nolla,

ja tätä pankin tulokseen vaikuttavaa erää ei ole suojattu.

Vähimmäisomavaraisuusastetaulukon alla on listattu

pankin vähimmäispääomavaatimukset ja pääomapusku-

rit sekä Pilari 2 vaade.

CRR/CRD IV vaatii luottolaitoksia laskemaan, raportoi-

maan ja seuraamaan vähimmäisomavaraisuusastetta.

Tämä suhdeluku määritetään ensisijaisen pääoman (Tier

1) suhteena vastuiden kokonaismäärään. Ensisijaisen

pääoman tulee täyttää vakavaraisuusasetuksen

MREL

Joulukuussa 2021 Rahoitusvakausvirasto antoi päätök-

sen Pankin omien varojen ja hyväksyttävien velkojen

vähimmäisvaatimuksen asettamisesta, joka on voimassa

1.1.2022 alkaen. Tarkemmin tietoa MREL-vaateesta löy-

tyy riskienhallintaliitteestä sivulta 15.

(CRR) mukaiset kelpoisuusvaatimukset, jotta ne voidaan

ottaa mukaan vähimmäisomavaraisuusasteen lasken-

taan. Kokonaisvastuisiin luetaan mukaan taseen vastaa-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2021

6

VAKAVARAISUUS

Omat varat

Milj. €

31/12/2021

31/12/2020

Ydinpääoma ennen vähennyksiä

Osakepääoma

339,8

70,0

326,2

70,0

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Kertyneet voittovarat

215,0

41,2

215,0

18,5

Tilikauden tulos

13,7

22,7

Vähennykset ydinpääomasta

-17,4

-13,7

-0,1

-28,6

-22,7

-0,1

Ehdotettu/maksettu osinko/tuloksen osa, jota ei luettu mukaan ydinpääomaan (CET1)

Varovaista arvostamista koskeva mukautus

Alijäämä arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta (IRB)

-3,7

-5,8

Ydinpääoma (CET1)

322,4

-

297,6

-

Ensisijainen lisäpääoma (AT1)

Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1)

Toissijainen pääoma (T2)

322,4

297,6

-

Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2)

Riskipainotetut saamiset (REA)

322,4

508,8

297,6

885,2

Omien varojen vähimmäisvaatimus (8% riskipainotetuista saamisista ja vastuista)

40,7

35,9

4,8

70,8

65,9

4,9

Luotto- ja vastapuoliriski

Operatiivinen riski

Ydinpääoma (CET1), %

63,4 %

33,6 %

Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, %

Vakavaraisuussuhdeluku, %

Yhtiön vakavaraisuussuhde on laskettu sekä luottolaitoslain 9-10 luvun että EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaisesti.

VÄHIMMÄISOMAVARAISUUSASTE

Milj. €

31/12/2021

31/12/2020

Varat yhteensä

4 332,3

5 949,0

Johdannaiset kirjanpitoarvo

-9,0

32,0

-74,1

43,1

Johdannaiset vastapuoliriskin vastuut poislukien vakuudet

Omiin varoihin sovellettavista suodattimista johtuvat ydinpääoman mukautukset

Vastuiden kokonaismäärä

-3,7

-5,8

4 351,6

322,4

7,4 %

5 912,2

297,6

5,0 %

Raportoitu ensisijainen pääoma (siirtymäkauden säännöt)

Ensisijainen pääoma (siirtymäkauden jälkeiset säännöt)

Vähimmäisomavaraisuusaste (siirtymäkauden säännöt)

Vähimmäisomavaraisuusaste (siirtymäkauden jälkeiset säännöt)

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2021

7

Vähimmäispääomavaatimukset ja pääomapuskurit

31/12/2021

31/12/2020

Vähimmäispääomavaatimukset

(prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä):

Ydinpääoma (CET 1)

4,5 %

6,0 %

8,0 %

4,5 %

6,0 %

8,0 %

Ensisijainen pääoma (T1)

Omat varat yhteensä

Pääomapuskurit (prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä):

Kiinteä lisäpääomavaatimus¹⁾

2,5 %

Laitoskohtainen vastasyklinen pääomapuskuri

Muuttuva lisäpääomavaatimus²⁾

Järjestelmäriskipuskuri³⁾

0,0 %

-

Vähimmäispääomavaatimus lisättynä pääomapuskureilla

(prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä):

Ydinpääoma (CET 1)

7,0 %

Pilari 2 vaade (Milj. €):

Rahoitustaseen korkoriski (IRRBB)

10,0

6,0

-

Vähimmäisomavaraisuusaste:⁴⁾

3,0 %

1) Voimassa 1.1.2015 lähtien.

2) Finanssivalvonta päätti 16.12.2021 olla asettamatta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta.

3) Voimassa 1.7.2019 lähtien kunnes 6.4.2020 Finanssivalvonta päätti poistaa järjestelmäriskipuskurivaateen.

4) Voimassa 28.6.2021 lähtien

Luottoluokitukset

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n osake-, omistus

ja sitä koskevat konsernirakenteen muutokset

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj kuuluu Danske Bank

-konserniin. Danske Bank -konsernin emoyhtiö on

Danske Bank A/S.

Liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen Moody´s

Investor Services luottoluokitus on ’Aaa’.

Henkilöstö ja organisaatio

Pankin henkilöstömäärä oli tarkastelujakson lopussa 5

(6). Henkilöstön lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

oli 6 (6).

Pankin osakkeiden lukumäärä on 106 000 ja osakepää-

oma 70,0 miljoonaa euroa. Danske Bank A/S omistaa

pankin koko osakekannan.

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallitus ja

tilintarkastajat

Riskienhallinta

Stojko Gjurovski (puheenjohtaja) valittiin pankin hallituk-

seen ja Glenn Söderholm erosi hallituksesta 25.2.2021.

Pankin hallituksen jäseninä jatkoivat Robert Wagner,

Kimberly Bauner, Riikka Laine-Tolonen, Tomi Dahlberg ja

Maisa Hyrkkänen.

Pankin riskienhallinnan periaatteet perustuvat kiinnitys-

luottopankkeja koskevaan lainsäädäntöön. Riskienhallin-

nan keskeinen tavoite on varmistaa pääomien riittävyys

suhteessa liiketoiminnan aiheuttamiin riskeihin. Pankin

hallitus vahvistaa riskienhallinnan periaatteet, riskilimii-

tit ja muut yleisohjeet, joiden mukaan riskienhallinta

organisoidaan pankissa.

Pankin toimitusjohtajana toimii Pekka Toivonen ja hänen

sijaisenaan Jari Raassina.

Varmistaakseen, että pankilla on sekä ulkoiset että sisäi-

set vaatimukset täyttävä riskienhallintaorganisaatio, hal-

litus on asettanut toimivasta johdosta riskitoimikunnan,

jonka päätehtävänä on varmistaa, että pankki noudattaa

hallituksen antamaa, riskejä koskevaa ohjeistusta sekä

seuraa kaikkia riskityyppejä ja raportoi tarvittaville

tahoille.

Pankin 31.3.2021 pidetty yhtiökokous valitsi yhtiön var-

sinaiseksi tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö Deloitte

Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Aleksi

Martamo.

Lähipiirilainat löytyvät liitetiedosta 19 ja hallinnointiperi-

aatteet sivulta 12.

Merkittävimmät pankin toimintaan liittyvät riskit ovat

luotto-, rahoitustaseen korko-, likviditeetti-, ei-taloudelli-

nen riski ja erilaiset liiketoimintariskit. Näistä luottoris-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2021

8

kin osuus on merkittävin. Suurin osa ei-taloudellisista

riskeistä liittyy ulkoistettuihin toimintoihin.

Suomessa yksityinen kulutus, etenkin palveluiden kulu-

tus, ja teollisuuden sekä rakennusalan investoinnit nou-

sevat selvästi. Danske Bankin ennusteen mukaan brutto-

kansantuote kasvaa 2,8 prosenttia vuonna 2022. Kotita-

louksien rahatilanne on keskimäärin hyvä, koska

ansiotulot nousevat ja vuonna 2020 kertyi säästöjä.

Asuinrakentaminen jatkuu vilkkaana etenkin kasvukes-

kuksissa. Väestökehitys vaikuttaa asuntomarkkinoihin

alueellisesti.

Pankin riskiasema on ollut matala. Liiketoiminnan keskei-

set riskit liittyvät yleisen taloudellisen toimintaympäris-

tön ja sijoitusmarkkinoiden kehitykseen sekä finans-

sialan tuleviin sääntelymuutoksiin.

Järjestämättömät saamiset olivat matalalla tasolla suh-

teessa luottokantaan. Yli 90 päivää myöhässä olevien

järjestämättömien saamisten määrä oli 0,4 miljoonaa

euroa (0,5 milj. euroa). Vuoden 2021 saamisten arvon-

alentumiset ja lopulliset luottotappiokirjaukset olivat 2,9

miljoonaa euroa (0,7 milj. euroa). Arvonalentumisvaraus-

tilin saldo vuoden 2021 lopussa oli 2,0 miljoonaa euroa

(2,2 milj. euroa).

Pankin liiketoiminnan volyymikehitys riippuu Danske

Bank A/S, Suomen sivuliikkeen asuntolainakannan volyy-

min kehityksestä ja Danske Bank A/S –konsernin rahoi-

tustarpeesta. Pankin tavoitteena jatkossa on laskea liik-

keelle vuosittain ainakin yksi viitelainakokoinen katettu

joukkolaina.

Pankki on varsin hyvin suojautunut korkotason muutok-

sia vastaan, joten korkoriskin vaikutus tulokseen on

rajallinen. Suomen talouden kehitys vaikuttaa pankin

tulokseen enimmäkseen luottotappioiden ja uusmyynnin

lainamarginaalien kautta. Pankin jälleenrahoituksen

hinta riippuu puolestaan Danske Bank A/S:n luottokelpoi-

suudesta sekä maailmantalouden ja Suomen suhdanne-

tilanteesta. Pankin toiminta on vakaata ja henkilöstön

määrän odotetaan säilyvän ennallaan.

Riskeistä ja riskienhallinnasta kerrotaan yksityiskohtai-

semmin riskienhallintaliitteessä sivulla 15.

Kestävä kehitys

Kirjanpitolain lukuun 3 a perustuen pankki ei laadi kestä-

vän kehityksen raporttia. Emoyhtiö Danske Bank A/S,

joka on rekisteröity Tanskaan, julkaisee kestävän kehityk-

sen raportin konsernille, johon myös Danske Kiinnitys-

luottopankki Oyj kuuluu. Konsernin kestävän kehityksen

raportti löytyy englanninkielisenä Danske Bankin Inter-

net-osoitteesta https://danskebank.com/sustainability.

Uusi kiinnitysluottopankkilaki astuu voimaan heinä-

kuussa ja lakitekstistä on olemassa hallituksen esitys

eduskunnalle. Kiinnitysluottopankki tulee mukauttamaan

toimintaansa uuden lain vaatimuksiin ja arviomme

mukaan toimintamme tulee jatkumaan hyvin samanlai-

sena. Koska lain toteutusaika jää varsin lyhyeksi, on

mahdollista, että uuden lain mukaisia katettuja joukkolai-

noja ei voida laskea liikkeelle toisella vuosipuoliskolla

2022.

Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Uusi maksukyvyttömyyden määritelmä on otettu käyt-

töön pankissa tammikuussa 2022. Tarkemmin uudesta

määritelmästä on kerrottu tilinpäätöksen liitetiedossa 6.

Muilta osin tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut olennai-

sia tapahtumia.

Näkymät vuodelle 2022

Odotamme konsernin likviditeettitilanteen pysyvän vah-

vana ja tästä johtuen pankin katettujen joukkolainojen

keskimääräinen volyymi tulee edelleen pienenemään.

Liikkeeseenlaskujen katteeksi vaadittava lainakanta tulee

myöskin pienenemään, mikä vaikuttaa osaltaan siihen,

että pankin tulos jää vuoden 2021 tasosta pysyen kui-

tenkin edelleen voitollisena.

Sekä lyhimpien markkinakorkojen että 12 kuukauden

euriborin odotetaan pysyvän negatiivisina myös vuonna

2022. EKP:n odotetaan lopettavan arvopapereiden PEPP

osto-ohjelman vuonna 2022, mutta emme ennakoi muu-

toksia EKP:n ohjauskorkoihin, ellei kansainvälisen talou-

den ympäristö muutu merkittävästi odotuksista poikkea-

valla tavalla. Yli 3 prosentin kohonneen inflaation ennus-

tetaan laskevan vähitellen kohti EKP:n 2 prosentin

tavoitetta. Riski inflaation pysymisestä korkealla on kui-

tenkin merkittävä, joten markkinakorot voivatkin nousta

ennakoitua aiemmin.

Odotuksiin sisältyy epävarmuutta makrotalouden ja liike-

toiminnan tulevaan kehitykseen liittyen.

Helsingissä 4.2.2022

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj

Hallitus

Maailmantalous jatkaa toipumista taantumasta 2022,

kunhan koronaviruspandemia on rokotteiden, tehok-

kaampien hoitojen ja rajoitustoimien avulla saatu kuriin.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2021

9

TUNNUSLUVUT

Milj. €

2021

2020

2019

Liikevaihto

55,6

36,2

65,0

17,1

30,7

37,7

17,7

47,0

4 332,3

339,8

0,3

89,3

42,2

47,2

28,4

31,8

44,9

15,8

35,2

5 949,0

326,2

0,4

94,4

35,6

37,7

23,1

24,4

38,2

13,8

36,0

5 286,5

303,5

0,3

Korkokate

% liikevaihdosta

Voitto ennen veroja

% liikevaihdosta

Tuotot yhteensä¹⁾

Liiketoiminnan kulut yhteensä²⁾

Kulu-tuotto-suhde

Taseen loppusumma

Oma pääoma

Kokonaispääoman tuotto, %

Oman pääoman tuotto, %

Omavaraisuusaste, %

Vakavaraisuussuhde, %³⁾

Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista⁴⁾

Taseen ulkopuoliset sitoumukset

Henkilöstö kauden aikana keskimäärin

FTE kauden lopussa

4,1

7,2

6,5

7,8

5,5

5,7

63,4

2,9

33,6

0,7

35,8

1,4

-

6

5

6

7

Tunnuslukujen laskemisessa on käytetty Finanssivalvonnan määräämiä laskentakaavoja ottaen huomioon kirjanpitokäytännön muutoksista johtuvat mahdolliset

tuloslaskelma- ja tasenimikemuutokset.

1)Tuottoihin on luettu kulu-tuotto-suhdeluvun laskentakaavan mukaiset tuotot.

2) Liiketoiminnan kuluihin on luettu kulu-tuotto-suhdeluvun laskentakaavan mukaiset kulut.

3) Vakavaraisuussuhde on laskettu sekä luottolaitoslain 9-10 luvun että EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaisesti. Luottoriskin riskipainotetut saamiset on laskettu

sisäistä mallia (IRB) käyttäen vähittäisvastuille, mutta muutoin vakiomenetelmää käyttäen. Operatiivisten riskien riskipainotetut saamiset on laskettu vakiomenetelmää

käyttäen.

4) Arvonalentumistappioihin luotoista ja muista saamisista sisältyvät arvonalentumistappiot, niiden peruutukset, toteutuneet luottotappiot ja luottotappioiden

palautukset. (-) tappioiden nettomäärä positiivinen.

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen määritelmä

Pankin johto uskoo, että toimintakertomuksessa käytet-

tävät vaihtoehtoiset tunnusluvut (APM) antavat arvo-

kasta tietoa vuosikertomuksen lukijoille. Vaihtoehtoiset

tunnusluvut tarjoavat johdonmukaisemman lähtökohdan

pankin suoriutumisen arviointiin. Kyseiset tunnusluvut

ovat myös tärkeässä roolissa kun pankin johto seuraa

pankin suoriutumista.

Vaihtoehtoiset tunnusluvut sisältävät tarkempaa tietoa

pankista. Tunnuslukujen laskennassa ei käytetä mukau-

tuksia, mikä tarkoittaa sitä, että tilikauden tulos on sama

tunnusluvuissa kuin IFRS-standardien mukaisella

tuloslaskelmalla. Erot tunnusluvuissa ja IFRS-tilinpäätök-

sessä johtuvat ainoastaan siitä, että toimintakertomuk-

sessa esitetään ylimääräisiä lukuja, joita ei vaadita IFRS-

standardeissa.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2021

10

Yllä esitettyjen vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Liikevaihto

korkotuotot, palkkiotuotot, nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä

sekä liiketoiminnan muut tuotot

Kulu-tuotto-suhde

henkilöstökulut + liiketoiminnan muut kulut + poistot ja arvonalentumiset

korkokate + nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä +

palkkiotuotot, netto + liiketoiminnan muut tuotot

Oman pääoman tuotto %

voitto ennen veroja - verot

oma pääoma (vuoden alun ja lopun keskiarvo) + määräysvallattomien omistajien

osuus (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

Kokonaispääoman tuotto %

Omavaraisuusaste %

voitto ennen veroja - verot

taseen loppusumma (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus

taseen loppusumma

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2021

11

Hallinnointiperiaatteet

Pankin hallinto- ja ohjausjärjestelmät täyttävät luottolai-

tostoiminnasta annetun lain 7.-9. lukujen vaatimukset.

Lisää pankin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä voi lukea

Internet-osoitteesta www.danskebank.com/fi/sijoittaja-

suhteet/kiinnitysluottopankki osiosta Hallintotapa.

tuksen ja toimitusjohtajan tulee johtaa pankkia ammatti-

taitoisesti sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaattei-

den mukaisesti.

Pankin hallitus kokoontui vuoden 2021 aikana 10 ker-

taa. Konsernin ulkopuolisten pankin hallituksen jäsenten

palkkiot vuonna 2021 olivat 32,0 tuhatta euroa.

Yhtiökokous

Osakkeenomistajat käyttävät yhtiössä ylintä päätäntä-

valtaa yhtiökokouksessa.

Toimitusjohtaja ja yhtiön johtoryhmä

Pankin hallitus nimittää toimitusjohtajan ja toimitusjoh-

tajan sijaisen. Toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa

hallintoa osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden

ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan tehtäviin

kuuluvat pankin liiketoiminnan johtaminen ja valvonta,

hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelu ja hallituk-

sen päätösten toimeenpano.

Hallitus

Hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään seitse-

män varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi

päättyy valintaa ensiksi seuraavaan varsinaisen yhtiö-

kokouksen päättyessä.

Ensimmäisessä varsinaista yhtiökokousta seuraavassa

kokouksessaan hallituksen jäsenet valitsevat keskuudes-

taan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikau-

deksi, joka päättyy valintaa ensiksi seuraavan varsinai-

sen yhtiökokouksen päättyessä.

Pankin toimitusjohtajana toimii Pekka Toivonen, s. 1967

ja toimitusjohtajan sijaisena toimii Jari Raassina, s.

1965.

Toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle makset-

tiin vuonna 2021 palkkaa ja luontaisetuja yhteensä

293,8 tuhatta euroa.

Tarkastelujakson lopussa hallitukseen kuuluivat seuraa-

vat henkilöt: Stojko Gjurovski (puheenjohtaja), Kimberly

Bauner, Riikka Laine-Tolonen, Robert Wagner, Tomi

Dahlberg ja Maisa Hyrkkänen.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta

ja irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava erokorvaus

vastaa kuuden (6) kuukauden palkkaa.

Nykyisistä hallituksen jäsenistä konsernin ulkopuolisia

jäseniä ovat Tomi Dahlberg ja Maisa Hyrkkänen.

Pankin operatiivisessa johtamisessa toimitusjohtajaa

avustaa pankin johtoryhmä, joka kokoontuu toimitusjoh-

tajan kutsusta kerran kuukaudessa. Sen tehtävänä on

toimia toimitusjohtajan tukena strategian valmistelussa

ja toteuttamisessa, pankin toiminnan koordinoinnissa,

merkittävien tai luonteeltaan periaatteellisten asioiden

valmistelussa ja toimeenpanossa sekä sisäisen yhteis-

toiminnan ja tiedonkulun varmistamisessa.

Hallituksen tehtävänä on huolehtia pankin hallinnosta ja

toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä,

että pankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on jär-

jestetty asianmukaisesti. Hallitus käsittelee pankin toi-

minnan kannalta laajakantoisesti ja periaatteellisesti tär-

keät asiat. Hallitus päättää muun muassa pankin liiketoi-

mintastrategiasta sekä vahvistaa budjetin ja periaatteet,

joiden mukaan pankin riskienhallinta ja sisäinen valvonta

järjestetään. Lisäksi hallitus päättää pankin palkitsemis-

järjestelmän perusteet ja muut laajakantoiset henkilös-

töä koskevat asiat. Hyvän hallinnointitavan mukaisesti

hallitus huolehtii myös siitä, että pankki vahvistaa toimin-

nassaan noudatettavat arvot.

Pankki noudattaa johtamisessaan korkeaa moraalia ja

etiikkaa. Pankki valvoo jatkuvasti, että sen toiminta nou-

dattaa kaikkia säädöksiä. Valvontavastuu säädösten nou-

dattamisesta on operatiivisella johdolla ja hallituksella.

Toiminnan tueksi on julkaistu joukko erilaisia sääntöjä ja

määräyksiä, joiden avulla varmistetaan se, että organi-

saation kaikessa toiminnassa noudatetaan sille asetet-

tua säätelyä.

Hallitus on vahvistanut kirjallisen työjärjestyksen, jossa

määritellään pankin tehtävät ja kokouskäytännöt. Halli-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2021

12

Palkitseminen

linto- ja ohjausjärjestelmästä voi lukea internet-osoit-

teesta www.danskebank.com/fi/sijoittajasuhteet/kiini-

tysluottopankki.

Pankin palkkapolitiikan valmistelu perustuu konsernin

palkkapolitiikkaan ja ottaen huomioon suomalaiset mää-

räykset. Pankin hallitus hyväksyy palkkapolitiikan ja seu-

raa vuosittain sen toteutumista ja toimivuutta.

Pankissa pyritään sisäisen valvonnan avulla varmista-

maan muun muassa

Pankilla on koko henkilöstöä koskeva palkitsemismalli.

Palkitsemisen tavoitteena on tukea pankin strategian

toteuttamista sekä liiketoiminta-alueille asetettujen

tavoitteiden saavuttamista.

• taloudellisen raportoinnin sekä muun johdon päätök-

senteossa käyttämän informaation oikeellisuus

• lakien ja määräysten noudattaminen sekä hallinto-

elinten päätösten ja muiden sisäisten sääntöjen ja

menettelytapojen noudattaminen.

Palkitsemisesta voi lukea lisää pankin palkitsemispolitii-

kasta, joka on saatavissa Internet-osoitteesta www.dans-

kebank.com/fi/sijoittajasuhteet/kiinnitysluottopankki

kohdasta Palkitseminen.

Johto toteuttaa valvontaa vähentääkseen taloudelliseen

raportointiin liittyviä riskejä sekä valvoakseen raportoin-

tiin liittyvien säännösten ja määräysten noudattamista.

Asetettujen kontrollien avulla pyritään ennalta ehkäise-

mään, havaitsemaan ja korjaamaan mahdolliset virheet

sekä vääristymät taloudellisessa raportoinnissa, mutta

niiden avulla ei voida taata täyttä virheettömyyttä.

Tilintarkastajat

Pankissa on yksi varsinainen tilintarkastaja, jonka tulee

olla Patentti- ja rekisterihallituksen tilintarkastusvalvon-

nan hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajien

toimikausi kestää valitsemista seuraavaan varsinaiseen

yhtiökokoukseen saakka.

Pankin hallitus arvioi säännöllisesti, ovatko pankin sisäi-

sen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät asianmu-

kaisesti järjestetty. Hallituksen tekemä arvio perustuu

mm. konsernin sisäisen tarkastuksen laatimiin raporttei-

hin. Hallitus ja toimitusjohtaja saavat säännöllisesti tie-

toa yhtiön taloudellisesta tilasta, säännösten ja määräys-

ten muutoksista sekä niiden noudattamisesta konser-

nissa.

Pankin varsinaisena tilintarkastajana toimi tilintarkas-

tusyhteisö Deloitte Oy, päävastuullisena tilintarkastaja-

naan KHT Aleksi Martamo. Lakisääteisen tilintarkastuk-

sen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpää-

tös antaa oikeat ja riittävät tiedot pankin tuloksesta ja

taloudellisesta asemasta kultakin tilikaudelta.

Sisäisen tarkastuksen toimintaa ohjaa konsernin sisäi-

sen tarkastuksen toimintaohje. Ohjeen mukaan sisäisen

tarkastuksen tehtäviin kuuluu mm. varmistaa sisäisen

valvonnan sekä hallinto-, laskenta- ja riskienhallintame-

netelmien kontrollien riittävyys ja tehokkuus. Lisäksi

sisäinen tarkastus varmistaa, että raportointi on luotet-

tavaa ja että lakeja ja määräyksiä noudatetaan asianmu-

kaisesti. Sisäinen tarkastus noudattaa työssään sisäisen

tarkastuksen kansainvälisiä ammattistandardeja ja eetti-

siä periaatteita sekä konsernin hyväksyttyjä tarkastus-

menetelmiä, jotka perustuvat kontrollien toimivuuden

läpikäyntiin ja testaukseen.

Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin

liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

järjestelmien pääpiirteistä

Pankki on Danske Bank A/S:n kokonaan omistama tytär-

yhtiö. Danske Bank A/S on listayhtiö ja koko konsernin

emoyhtiö.

Konsernin hallintotapa on tanskalaisia listayhtiöitä kos-

kevien säädösvaatimusten ja erityisesti finanssialan yri-

tyksiä koskevien säädösvaatimusten mukainen. Pankki

noudattaa olennaisilta osiltaan Tanskan Corporate

Governance Committeen antamia hyvää hallintotapaa

koskevia suosituksia. Lisätietoa konsernin hallintotapaa

koskevista periaatteista on saatavissa Internet-osoit-

teesta www.danskebank.com.

Paikallinen sisäinen tarkastus toimii yhteistyössä kon-

sernin sisäisen tarkastuksen kanssa. Hallitus hyväksyy

sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman. Sisäinen tar-

kastus raportoi hallitukselle tekemästään työstä ja seu-

raa toimenpiteitä, joilla havaittuja riskejä pienennetään.

Pankki on joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija ja jul-

kaisee tästä johtuen seuraavan kuvauksen taloudelliseen

raportointiprosessiinsa liittyvistä sisäisen valvonnan ja

riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä. Pankin hal-

Hyvä kontrolliympäristö perustuu konsernissa tarkoin

määriteltyihin valtuuksiin, asianmukaiseen työtehtävien

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2021

13

jakoon, säännölliseen raportointiin sekä toimintojen läpi-

näkyvyyteen. Johdon sisäisessä raportoinnissa noudate-

taan samoja periaatteita kuin ulkoisessa raportoinnissa

ja periaatteet ovat samat koko konsernissa. Konsernin

yhteinen IT-järjestelmä luo pohjan kirjanpitoaineiston

luotettavalle dokumentoinnille ja vähentää näin taloudel-

liseen raportointiin liittyviä riskejä.

Yllä mainittujen tahojen lisäksi pankissa valvontaa suo-

rittaa riskitoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii pan-

kin toimitusjohtaja. Riskitoimikunnan tarkoituksena on

valvoa, että pankissa noudatetaan kaikkia hallituksen

asettamia riskienhallinnan ohjeita.

Pankin riskienhallinnasta voi lukea sivulta 15.

Sisäinen laskenta tukee pankin ylintä johtoa tuottamalla

seurantaa ja analyyseja. Seurattavat mittarit vaihtelevat

aktiviteetin ja operaatioiden määrän ja laadun seuran-

nasta riskisuhteutetun kannattavuuden raportointiin.

Suurinta osaa mittareista seurataan kuukausittain,

mutta valittuja mittareita seurataan viikko- ja jopa päi-

vätasolla. Lisäksi sisäinen laskenta seuraa pankin mark-

kinaosuuksia sekä kilpailijoiden ja toimintaympäristön

kehitystä.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2021

14

Riskienhallintaliite

Riskienhallintaprosessin tärkeimpänä tavoitteena on var-

mistaa, että riskit tunnistetaan oikein, riskien mittaami-

nen on riippumatonta ja että pääomaa on riittävästi

suhteessa riskeihin. Liiketoiminnan riskejä ja pääomitusta

seurataan säännöllisesti. Selkeä strategia, työnjako sekä

vahva sitoutuminen riskienhallintaprosessiin auttavat hal-

litsemaan riskejä.

politiikoita ja valtuuksia. Nämä toiminnot ovat Riskienhal-

linta- ja Compliance-yksiköissä.

Kolmatta puolustuslinjaa edustaa Sisäinen tarkastus

-yksikkö.

Pankin Riskienhallinta-yksikkö on liiketoiminnasta riippu-

maton ja sen tehtävänä on valvoa pankin riskiasemaa

pankin hallituksen asettamien periaatteiden ja limiittien

mukaisesti. Riskienhallintajohtaja (Chief Risk Officer) vas-

taa pankin riskienhallinnan riittävyydestä ja muodostaa

kokonaiskuvan pankin riskeistä ja riskiasemasta.

Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan ja sisäisen valvon-

nan riittävyydestä. Pankin hallitus päättää riskienhallinnan

periaatteet ja muut yleisohjeet, joiden mukaan riskienhal-

linta ja sisäinen valvonta organisoidaan. Varmistaakseen,

että pankilla on sekä ulkoiset että sisäiset vaatimukset

täyttävä riskienhallintaorganisaatio, hallitus on asettanut

riskitoimikunnan, jonka jäsenet ovat toimivaa johtoa ja

nimittänyt puheenjohtajaksi pankin toimitusjohtajan.

Talous-yksikkö vastaa vakavaraisuuden raportoinnista

(ml. ICLAAP-prosessi).

Pankin riskienhallinnan periaatteet ja käytännön organi-

sointi ovat linjassa konsernin riskipolitiikkojen kanssa ja

vastaavat konsernin toiminnot tukevat näiden toteutta-

mista ja seurantaa. Lisätietoa konsernin riskeistä ja riskien-

hallinnan lähestymistavoista on luettavissa konsernin vuo-

den 2021 vuosikertomuksesta ja riskienhallintaliitteestä.

Riskitoimikunnan päätehtävänä on varmistaa, että:

• pankki noudattaa hallituksen antamaa, riskejä

koskevaa ohjeistusta

• pankki seuraa kaikkia riskityyppejä ja että niistä

raportoidaan tarvittaville tahoille mukaan lukien

pankin hallitus

• pankin riskiasema on konsernin riskistrategian

mukainen

Ulkoinen vakavaraisuusvaatimus

Pankkitoiminta on voimakkaasti säädeltyä liiketoimintaa.

Säädökset on asetettu sekä pääoman määrälle että sen

rakenteelle. Myös pankin suurimpia vastapuolten maksi-

mivastuiden määrää rajoitetaan vakavaraisuuslaskennan

omiin varoihin perustuen.

• pankissa sovelletaan konsernin riskipolitiikkaa

• pankki noudattaa kaikkia sääntelyvaatimuksia.

Pankin päivittäinen riskienhallinta on organisoitu kolmen

puolustuslinjan periaatteelle. Tällä rakenteella varmiste-

taan tehtävien eriyttäminen (1) asiakasliiketoimintaa ja

muuta riskinottoa tekevien yksiköiden, (2) riskien hallin-

nan rakenteista ja valvonnasta vastaavien yksiköiden

sekä (3) sisäisen tarkastustoiminnon välillä.

Luottolaitoslaki antaa valvottaville mahdollisuuden laskea

vakavaraisuuden pääomavaatimus valinnaisia menetel-

miä käyttämällä. Pankki sai joulukuussa 2017 valvojiltaan

luvan käyttää vähittäisvastuille sisäisten mallien (IRB)

menetelmää. Muilta osin pankki käyttää vakavaraisuuden

laskennassa luottoriskeille standardimenetelmää. Opera-

tiivisille riskeille käytetään standardimenetelmää.

Ensimmäistä puolustuslinjaa edustavat asiakasliiketoi-

minnasta vastaavat keskitetyt operatiiviset- ja palveluyk-

siköt sekä niiden tukitoiminnot.

Jokainen yksikkö toimii riskipolitiikoiden ja toimintaan

myönnettyjen valtuuksien mukaisesti. Luotettavan ris-

kienhallinnan takaamiseksi yksiköt vastaavat, että niillä

on riskipolitiikkojen ja valtuuksien edellyttämä riittävä

osaaminen, toimintatavat, järjestelmät ja kontrollit.

Pankin vakavaraisuusvaatimus raportoidaan neljännes-

vuosittain Finanssivalvonnalle. Pankki täytti vakavaraisuu-

den vähimmäisvaatimukset vuonna 2021.

Luottolaitoksille tuli voimaan 3 prosentin vähimmäisoma-

varaisuusasteen sitova vaade 28.6.2021. Vaade liittyy

EU:n luottolaitosten häiriönsietokyvyn edelleen paranta-

miseksi 7.6.2019 annettuun uudistuspakettiin.

Toista puolustuslinjaa edustavat toiminnot, jotka vastaa-

vat riskien hallinnan rakenteista ja jotka varmistavat, että

operatiiviset- ja palveluyksiköt noudattavat yleisiä

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2021

15

nassa käytettävä vastuiden kokonaismäärään pohjautuva

vaatimus.

Rahoitusvakausvirasto antoi jouluussa 2021 päätöksen

Pankin omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähim-

mäisvaatimuksen asettamisesta. Sisäinen MREL-vaati-

mus koostuu kokonaisriskiin pohjautuvasta vaatimuk-

sesta, joka on määrältään 17,25 % sekä vähimmäisoma-

varaisuusasteen laskennassa käytettävään vastuiden

kokonaismäärään pohjautuvasta vaatimuksesta, joka on

määrältään 5,91 %. Nämä vaatimukset tulee täyttää täy-

simääräisesti 1.1.2024. Kuitenkin 1.1.2022 tulee täyttyä

kokonaisriskiin pohjautuva 17,25 % vaatimus sekä mää-

rältään 5,33 % vähimmäisomavaraisuusasteen lasken-

Vakavaraisuusmääräysten mukaiset minimipääomavaa-

teet on esitetty alla riskitaulukossa 1. Omien varojen vaa-

timus oli 40,7 miljoonaa euroa vuoden 2021 lopussa

(70,8 milj. euroa). Vuoteen 2020 verrattuna se laski 30,1

miljoonaa euroa lähinnä asuntolainojen muutoksesta joh-

tuen. Tämän lisäksi korkoriskistä aiheutuva Pilari 2

-vaade on 10 miljoonaa euroa (6 milj.euroa).

RISKITAULUKKO 1

Pilari I:n mukaiset vakavaraisuuden pääomavaatimukset salkuittain

Omien varojen vaatimus

Kokonaisriski (REA)

2021

Milj. €

2021

2020

Luotto- ja vastapuoliriski:

Standardimalli:

Saamiset laitoksilta

0,9

0,2

0,0

1,2

0,4

0,6

0,2

0,0

1,2

11,1

2,4

5,0

7,9

Saamiset yrityksiltä

Vastuut katettujen joukkolainojen muodossa

Muut erät

2,0

2,6

0,0

Standardimalli, yhteensä

Sisäinen malli:

15,5

Vähittäisvastuut

34,6

0,0

64,7

0,0

433,1

0,0

808,2

0,0

Muut erät

Sisäinen malli, yhteensä

Luotto- ja vastapuoliriski, yhteensä

Operatiivinen riski - standardimalli, yhteensä

Kokonaisriski, yhteensä

Omien varojen vaatimus, yhteensä

34,6

35,9

4,8

64,7

65,9

4,9

433,1

448,6

60,2

808,2

823,7

61,5

508,8

885,2

40,7

70,8

Pääoman hallinta -prosessi

korkoriski on suojattu johdannaisilla. Likviditeettiriski on

vähäinen. Ei-taloudellinen riski ja liiketoimintariski kuulu-

vat olennaisesti kaikkeen liiketoimintaan.

Pankin oman pääoman hallinta perustuu vakavaraisuus-

direktiivin (CRD) ja valvottavan vakavaraisuuden hallinta-

prosessia (ICAAP) koskevan ns. Pilari 2 sääntelyyn ja

ohjeistukseen.

Kiinnitysluottopankkitoiminnan tulos riippuu eniten anto-

ja ottolainauksen marginaaleista, liiketoiminnan volyy-

mistä, taseen koosta ja rakenteesta, lainojen arvonalen-

tumistappioista ja kustannustehokkuudesta. Anto- ja

ottolainauksen välinen marginaali muuttuu pankkitoimin-

nassa hitaasti, kun korko- ja likviditeettiriskiprofiili on

suojattu. Mahdollisia äkillisiä tulosvaihteluita voivat aihe-

uttaa luottoriski ja ei-taloudellinen riski.

Pankin ICAAP koostuu kaikkien oleellisten pankkia koske-

vien riskien arvioinnista. Pilari I riskityyppien eli luotto- ja

operatiivisten riskien ohella pankki varaa pääomaa myös

taseen korkoriskiin, liiketoimintariskeihin sekä stressi-

testien mahdollisesti vaatimaan vakavaraisuuspuskuriin.

Likviditeettiriski otetaan huomioon stressitestien avulla.

Pankin ICLAAP (Internal Capital and Liquidity Adequacy

Assessment Process) 2020 raportti on hyväksytty halli-

tuksessa ja toimitettu valvojille. ICLAAP 2021 laaditaan

Q1 2022 aikana valvojien aikataulun mukaisesti.

Luottoriskit

Luottoriskillä tarkoitetaan tulosvaihtelua, joka syntyy, kun

asiakas tai muu vastapuoli ei vastaa sitoumuksistaan.

Luottoriski sisältää vastapuoli-, maa- ja selvitysriskit.

Riskit

Pankin lainakanta koostuu suomalaisista asuntolai-

noista, jotka on myönnetty konsernin luottopolitiikan

mukaisesti ja lisäksi lainojen tulee olla vakuuskelpoisia.

Pankin pääasiallinen riski on antolainauksesta syntyvä

luottoriski. Luottokannan ja sen jälleenrahoittamisen

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2021

16

Pankki ostaa lainoja tarvittaessa Danske Bank A/S,

Suomen sivuliikkeeltä.

malleista, jotka sisältävät mallien muutokset ja paran-

nukset, saa konsernin vuoden 2021 riskienhallintarapor-

tista.

Konsernin ohjeistus määrittelee luottoriskinoton yhte-

näiset toimintaperiaatteet, joilla tavoitellaan luottopro-

sessin hyvää laatua. Lainat, jotka eivät ole vakuuskelpoi-

sia, myydään Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeelle

säännöllisin väliajoin.

Asiakkaiden luottoriski

Luotonmyönnössä arvioidaan asiakkaan kokonaisvelko-

jen hoitokykyä sekä tehdään stressitesti asiakkaan luot-

tojen hoitokyvystä olennaisesti vallitsevaa markkinakor-

koa korkeammalla korolla. Luottojen vakuutena on asuin-

kiinteistöjä tai asuntoyhtiöiden osakkeita. Luottokannan

maksuviiveitä seurataan päivittäin.

Pankin luottopäätöksiin liittyvät valtuudet on delegoitu

Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeen luottojohdolle

sekä asiakasvastuullisissa yksiköissä toimiville luottoval-

tuutetuille. Valtuuden nimellismäärä rajataan luottokel-

poisuuden, päätöksen jälkeisen kokonaisvastuun sekä

vakuusvajeen perusteella. Asiakasvastuullinen yksikkö

valmistelee kaikki luottoesitykset. Luottopäätökset

perustuvat ensi sijassa asiakkaan luottokelpoisuuteen,

velkojen takaisinmaksukykyyn, vakuuksien ja muiden

luottoriskin vähentämistekniikoiden käyttöön sekä hyväk-

syttävään pääoman tuottoon.

Luottovastuukanta

Oheisissa riskitaulukoissa 2 ja 3 esitetyt luvut kuvaavat

pankin asiakkaiden vastuita. Pankin asiakkaiden luo-

tonantoon liittyvä vastuukanta vuoden 2021 lopussa oli

EUR 4,3 miljardia euroa (5,8 mrd.euroa). Konsernin

yhtiöiden sisäiset saamiset olivat 0,4 miljoonaa euroa

(0,1 milj.euroa) ja ne on eliminoitu taulukoista.

Asiakkaiden luokittelu

RISKITAULUKKO 2

Luotonantoon liittyvä luotto-

vastuukanta sektoreittain, Milj. €

Kaikki konsernin asiakkaat luokitellaan luottokelpoisuu-

den mukaan, ennen kuin asiakkaalle voidaan myöntää

luottoa. Näin varmistutaan luottolaadusta ja pääomate-

hokkaasta luotonmyönnöstä. Luottokelpoisuusluokituk-

sen päätavoitteena on arvioida jokaisen asiakkaan mak-

sukyvyttömyystodennäköisyys (probability of default, PD).

Luokittelujärjestelmä koostuu 11 pääluokasta ja 26 ala-

luokasta.

2021

2020

Julkisyhteisöt

Henkilöasiakkaat

Yhteensä

165,1

4 117,0

4 282,1

208,2

5 624,0

5 832,2

Pankin asiakkaiden luotonantoon liittyvät luottovastuu-

sopimukset on esitetty luottokelpoisuusluokittain riski-

taulukossa 3.

Vähittäisasiakkaiden luokitus määräytyy pisteytysmal-

leilla. Asiakkaiden tietoihin perustuen pankki on kehittä-

nyt tilastolliset mallit, joilla ennustetaan asiakkaiden

maksukyvyttömyystodennäköisyyttä. Pisteytysmalleissa

hyödynnetään sekä julkisia että sisäisiä tietoja asiakkai-

den maksukäyttäytymisestä. Pisteytyksissä tärkeitä

muuttujia ovat mm. asiakkaan koulutus, työsuhde ja

joukko muita asiakkaan maksukykyä ennustavia tekijöitä.

Tilastollisen mallinnuksen jälkeen pisteytystä voidaan

alentaa, jos asiakkaalle on rekisteröity riskitapahtuma.

Riskitapahtumia rekisteröidään sekä automaattisesti

että manuaalisesti. Pisteytykset päivitetään kuukausit-

tain automaattisella prosessilla. Lisätietoja luokittelu-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2021

17

RISKITAULUKKO 3

Luottovastuukanta jaettuna luokitusasteikon ja IFRS 9 mukaisiin tasoihin, Milj. €

Nettovastuu, poislukien

vakuudet

PD rajat

Kokonaisvastuu

Odotetut luottotapppiot

Nettovastuu

2021 Yläraja Alaraja Vaihe1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe1 Vaihe 2 Vaihe 3

1

0,00

0,01

0,03

0,06

0,14

0,31

0,63

1,90

7,98

25,70

0,01

0,03

0,06

-

259,8

700,3

-

0,3

-

0,0

0,1

0,0

0,3

-

0,0

0,5

0,1

0,7

0,0

1,5

-

259,8

700,3

1 332,1

1 052,1

514,9

133,9

9,7

-

0,3

-

165,4

3,1

-

2

-

3

7,3

-

7,3

-

0,1

0,2

0,5

1,0

0,2

0,1

0,3

0,0

2,5

-

4

0,14 1 332,1

0,31 1 052,2

14,3

24,9

24,4

-

14,3

24,9

24,3

128,2

15,9

19,8

31,6

0,2

-

9,9

-

5

-

10,7

6,4

-

6

0,63

1,90

515,0

-

7

134,0 128,7

-

2,4

8

7,98

9,7

2,8

3,6

0,0

16,0

19,9

32,3

0,2

-

0,2

-

9

25,70

99,99

0,2

6,0

0,1

6,3

0,0

0,1

0,0

2,8

0,2

5,9

0,1

-

10

11 *)

Yht.

3,6

0,0

0,1

0,0

0,1

100,00 100,00

0,0

4 009,7 268,1

0,1 4 009,4 266,6

6,2 198,1

*) Maksukyvyttömyystilassa

Nettovastuu, poislukien

vakuudet

PD rajat

Kokonaisvastuu

Odotetut luottotapppiot

Nettovastuu

2020 Yläraja Alaraja Vaihe1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe1 Vaihe 2 Vaihe 3

1

0,00

0,01

0,03

0,06

0,14

0,31

0,63

1,90

7,98

25,70

0,01

0,03

0,06

0,0

323,2

956,0

-

0,1

-

0,0

0,1

0,2

0,1

0,0

0,5

-

0,0

0,3

0,1

1,2

0,1

0,0

1,7

-

0,0

323,2

956,0

1 693,8

1 416,8

703,6

234,4

24,2

-

0,1

-

0,0

209,0

5,9

-

0,0

0,2

1,1

1,5

0,4

3,8

0,2

0,0

7,2

-

2

-

3

2,9

-

2,9

-

4

0,14 1 693,8

0,31 1 416,8

5,2

-

5,2

-

17,3

19,2

12,7

5,3

-

5

9,5

-

9,5

-

6

0,63

1,90

703,6

32,3

-

32,3

110,0

22,2

260,1

5,9

-

7

234,6 110,3

24,3 22,3

29,3 261,3

-

8

7,98

-

0,8

-

9

25,70

99,99

2,1

0,3

2,7

0,0

29,3

2,1

0,3

0,4

0,0

10

11 *)

Yht.

0,2

0,0

6,0

0,1

0,2

0,0

100,00 100,00

0,0

0,1

0,0

5 381,9 449,9

0,0 5 381,5 448,2

2,7 270,7

*) Maksukyvyttömyystilassa

Luokitusjakaumalla mitattuna luottosalkun laatu on erit-

täin hyvä. Kokonaisvastuumäärillä laskettuna vuoden

lopussa lähes 98 % asiakkaista oli luokiteltu seitsemään

parhaaseen luokkaan (94 %). Luottokanta on keskittynyt

pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin.

Luottoriskien vähentämistekniikat

Pankki käyttää omien luottoriskien pienentämiseksi

useita tekniikoita, joista tärkeimpiä ovat erilaiset vakuu-

det ja takaukset. Pankin lainojen vakuuksina on asumis-

tarkoitukseen käytettäviä kiinteistöjä ja asunto-osak-

keita. Kaikki vakuudet sijaitsevat Suomessa. Vakuudet

ovat myös merkittävä tekijä pankin taloudellisen pää-

oman sekä riskipainotettujen saatavien laskennassa.

Järjestämättömät luotot olivat alhaisella tasolla suh-

teessa lainakantaan. Yli 90 päivää myöhässä olevien jär-

jestämättömien saatavien määrä vuoden 2021 lopussa

oli 0,4 miljoonaa euroa (0,5 milj.euroa). Saamisten

arvonalentumiset ja lopulliset luottotappiokirjaukset oli-

vat yhteensä 2,9 miljoonaa euroa (0,7 milj. euroa), josta

toteutuneita luottotappiota oli 3,3 miljoonaa euroa (1,0

milj. euroa). Järjestämättömät saamiset myydään sään-

nöllisesti Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeelle.

Vakuuksien arvioinnissa noudatetaan konsernin kirjalli-

sia vakuusarviointiohjeita, jotka perustuvat vakavarai-

suusasetukseen (CRR) sekä 30.6.2021 alkaen EBA:n

luotonantoa ja valvontaa koskeviin ohjeisiin. Kaikki

vakuudet arvostetaan vakuuden hyväksymishetkellä ja

sen jälkeen säännöllisesti.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2021

18

Asuinkiinteistöjen sekä asumiskäytössä olevien asunto-

osakeyhtiön osakkeiden ja kiinteistöosakeyhtiöiden osak-

keiden on oltava luottopäätösprosessista riippumatto-

man arvioitsijan arvioimia. Riippumattomalla arvioitsi-

jalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on riittävä pätevyys ja

kokemus arvioinnin suorittamiseen. Arvioinnit tehdään

konsernissa luottopäätösprosessista riippumattoman

henkilön toimesta tai joissain tapauksissa käytetään

ulkopuolista riippumatonta toimijaa.

Pankki myöntää lainanhoitojoustoja auttaakseen talou-

dellisissa vaikeuksissa olevia asiakkaita sekä minimoi-

dakseen tappioita. Lainanhoitojoustot käsittävät lyhen-

nysvapaat, laina-ajan pidennykset, palkkioiden peruutta-

miset sekä poikkeustapauksessa lyhytaikaiset

koronalennukset.

Vaiheen 3 lainanhoitojoustoasiakkaiden lainanhoitojous-

toprosessin pituudesta johtuen on odotettavissa, että

konserni kirjaa näistä luotoista vaiheen 3 varauksia

usean vuoden ajan, vaikka asiakas alkaa maksamaan lai-

naa normaalisti.

Asuntovakuuksien käypiä arvoja ylläpidetään ja seura-

taan säännöllisesti, vähintään neljännesvuosittain.

Vakuuden käyvästä arvosta vähennetään odotettua

arvonmuutosriskiä vastaava määrä. Konserni käyttää

yhteisiä periaatteita tämän vähennyksen määrittämi-

sessä. Riskitaulukossa 4 näkyvät sopimuksille kohdistet-

tujen vakuuksien vakuusarvot. Eli käyvästä määrästä on

vähennetty arvonmuutosriskiä vastaava määrä.

Lainanhoitojoustosuunnitelmien tulee olla konsernin

luottopolitiikan mukaisia. Niitä käytetään pitkäaikaisissa

asiakassuhteissa taloudellisen taantuman aikana tappi-

oiden minimoimiseen maksukyvyttömyyshetkellä, jos on

realistista olettaa, että asiakkaan taloudelliset vaikeudet

ovat luonteeltaan tilapäisiä.

RISKITAULUKKO 4

Jos lainanhoitojoustolla ei voida parantaa asiakkaan

tilaa, konserni harkitsee, realisoidaanko asiakkaan

vakuudet heti vai onko myöhemmin mahdollista saada

parempi tuotto.

Vakuustyypit, Milj. €

2021

2020

Kiinteistöt

4 527,5

6,8

5 529,3

9,2

Talletukset

Arvopaperit

Takaukset

0,8

0,9

62,2

0,0

97,3

0,1

Muut vakuudet

Yhteensä

COVID-19 -joustot

4 597,3

5 636,8

Vuonna 2020 konserni ja pankki antoivat helpotuksia

asiakkaille, joihin COVID-19 -kriisi vaikutti. Pankin asiak-

kaille myönnettyjen lyhennysvapaajaksojen määrä kasvoi

huomattavasti keväällä, mutta palasi normaalitasolle jo

kesän 2020 aikana. Vuoden 2021 lopussa myönnettyjen

lyhennysvapaiden määrä oli alemmalla tasolla verrattuna

vuoden 2020 alun tasoon ennen COVID-19 -kriisiä. Kes-

kimäärin lyhennysvapaiden pituudet ovat olleet alle kuusi

kuukautta. Osa COVID-19 -joustoista määriteltiin lainan-

hoitojoustoiksi. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa on

kerrottu tarkemmin, milloin COVID-19 -joustot määritel-

lään lainanhoitojoustoiksi.

Järjestämättömät lainat ja lainanhoitojoustojen

käytäntö

Pankki noudattaa samoja periaatteita kuin konserni jär-

jestämättömien lainojen ja lainanhoitojoustojen käsitte-

lyssä.

Konserni on vuoden 2018 alusta lähtien määritellyt jär-

jestämättömäksi luoton, johon on tehty vaiheen 3 luotto-

tappiovarauksia. Vähittäisasiakkaiden osalta järjestä-

mättömyys määritellään lainakohtaisesti, ei asiakaskoh-

taisesti. Muiden kuin vähittäisasiakkaiden kaikki vastuut

ovat järjestämättömiä, jos asiakkaalla on yksikin järjes-

tämätön sopimus.

Markkinariski

Markkinariskillä tarkoitetaan mahdollista tappiota, joka

aiheutuu rahoitusvarojen ja –velkojen sekä taseen ulko-

puolisten erien markkina-arvojen muutoksesta markkina-

hintojen ja kurssien vaihdellessa. Pankin markkinariski

koostuu rahoitustaseen euromääräisestä korkoriskistä

ja luottoriskimarginaalin riskistä (credit spread risk).

Korkoriski koostuu edelleen tuottokäyräriskistä, korko-

perusteriskistä, sekä vaihtuvakorkoisten luottojen viite-

koron lattiariskistä. Pankki mittaa korkomuutosten vaiku-

tusta nykyarvo- ja korkokateperusteisesti.

Luottoja, jotka ovat vaiheessa 3, mutta joilla ei ole luotto-

tappiovarauksia, tai niitä on merkityksetön määrä suh-

teessa luoton määrään, ei konsernissa lasketa järjestä-

mättömäksi.

Elokuusta 2021 alkaen kaikki vaiheessa 3 olevat luotot

on laskettu järjestämättömiksi luotoiksi.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2021

19

Hallinta ja limiittirakenne

prosenttiyksikön tasomuutoksen skenaariossa on -5.9

miljoonaa euroa (-0,9 milj.euroa).

Pankin hallitus hyväksyy markkinariskipolitiikan ja yläta-

son limiitit markkinariskeille. Hallitus myös päättää

markkinariskien seurannasta ja hallinnan yleisistä peri-

aatteista konsernin määrittämän riskienhallintapolitiikan

sekä konsernista allokoitujen markkinariskilimiittien

mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa liiketoimintaan sisäl-

tyvistä markkinariskeistä. Pankin Treasury hallinnoi aktii-

visesti markkinariskiä annettujen limiittien puitteissa.

Position hallintaan liittyvät kaupat hoidetaan toimeksian-

toina konsernin Treasury- ja Trading-toiminnoissa.

Likviditeettiriski

Likviditeettiriski on riski siitä, että pankin jälleenrahoitus-

kustannukset nousevat liiallisiksi, rahoituksen puute

estää pankkia jatkamasta normaalia liiketoimintaa tai

pankki ei pysty suoriutumaan maksuvelvoitteistaan varo-

jen puutteessa. Pankin hallitus on hyväksynyt pankille lik-

viditeettipolitiikan. Likviditeettipolitiikka määrittelee

tavoitteet, limiitit, laskennan ja vastuualueet pankin likvi-

diteettiriskin hallinnan ja kontrollin kaikille osa-alueille.

Markkinariskien mittaaminen, seuranta ja raportointi

johdolle tapahtuvat riippumattomassa Riskienhallinta-

yksikössä. Pankin markkinariskien laskenta perustuu

Trading-järjestelmiin integroidulle tietovarastolle. Ase-

tettujen limiittien valvonta on systemaattista ja limiitiny-

litystapaukset käsitellään organisaatiossa ennalta mää-

ritellyin menettelytavoin. Riskienhallinta-yksikkö seuraa

markkinariskejä myös päivänsisäisesti.

Pankki minimoi maksuvalmiusriskinsä. Pankki noudattaa

vakavaraisuusasetuksessa ja – direktiivissä määriteltyä

maksuvalmiussääntelyä (LCR).

Rakenteellinen rahoitusriski on osa pankin liiketoimin-

tastrategiaa, ja sen hallinta tukee pankin varovaista ja

konservatiivista riskiprofiilia. Pankki soveltaa ja ennakoi

rahoitusaseman suunnittelussa rakenteellisen rahoitus-

riskin mukaisen sääntelyn kehitystä ja noudattaa

28.6.2021 voimaan tullutta pysyvän varainhankinnan

vaatimusta (NSFR).

Rahoitustaseen markkinariskiasema

Pankin rahoitustaseen korkoriski syntyy ensisijaisesti

liikkeeseen lasketuista katetuista joukkolainoista,

taseessa olevista asuntovakuudellisista luotoista ja näitä

molempia suojaavista johdannaisista. Rahoitustaseen

likviditeettipuskuriin ostetuista joukkovelkakirjalainoista

ja lyhytaikaisesta rahoituksesta syntyy myös korkoriskiä.

Pankin tasetta pyritään suojaamaan niin, että korkojen

muutokset eivät olennaisesti vaikuta pankin tulokseen.

Pankilla oli vuonna 2021 vain euromääräisiä liiketoimia.

Pankin Treasury on vastuussa päivittäisestä likviditeetin-

hallinnasta ja likviditeettipolitiikan noudattamisesta. Ris-

kienhallinta vastaa likviditeettilimiittien päivittäisestä

valvonnasta ja raportoinnista. Danske Bank A/S on anta-

nut pankille likviditeettiä lyhyen ja pitkän aikavälin rahoi-

tustarpeisiin.

Osana limiittien valvontaa rahoitustaseen korkoriskiposi-

tiolle suoritetaan stressitestinä yhden prosenttiyksikön

korkojen sekä arvioidun volatiliteetin nousu ja lasku.

Likviditeetinhallinta perustuu pankin lyhyen ja pitkän lik-

viditeettiriskin seurantaan ja hallintaan. Likviditeetinhal-

linnan tavoitteena on varmistaa pankin lyhyen ajan mak-

suvalmius perustuen olemassa olevien sopimusten

saapuviin ja lähteviin kassavirtoihin ja odotettuihin muu-

toksiin likviditeetissä sekä normaaleissa että stressa-

tuissa tilanteissa. Pankin likviditeettireservi koostuu

keskuspankkitalletuksista ja keskuspankkikelpoisista

korkealuokkaisista joukkovelkakirjasijoituksista.

Pankki mittaa korkoriskiasemaansa myös kertyvien tulo-

jen näkökulmasta, jota kutsutaan tuloriskiksi. Pankin

tuloriski mitataan pankin ennustettuna tulonmenetyk-

senä seuraavan 12 kuukauden aikana kertyvistä korko-

tuloista taseen rakenteen säilyessä, mikäli korot nousisi-

vat tai laskisivat yhden prosenttiyksikön verran. Mitatta-

essa korkoriskiasemaa korko ei voi kuitenkaan alittaa

päätettyä -2 prosentin lattiatasoa.

Riskitaulukossa 5 on esitetty pankin rahoitusvelat jaotel-

tuna maturiteettiluokkiin vuoden 2021 lopussa. Taseen

vastattavaa-puolen erät, joilla ei ole olemassa sopimuk-

senmukaista maturiteettia, ovat luokassa ”Alle 3 kuu-

kautta”.

Pankin nykyarvoperusteinen korkoriski vuoden 2021

lopussa yhden prosenttiyksikön tasomuutoksen skenaa-

riossa on -0.4 miljoonaa euroa (-0,2 milj.euroa). Vastaa-

vasti pankin tuloriski vuoden 2021 lopussa yhden

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2021

20

RISKITAULUKKO 5

Rahoitusvelkojen sopimustenmukaisten

maturiteettien likviditeettiproﬁili , Milj. €

2021

3–12 kk

Velat

Yhteensä

alle 3 kk

1–5 v

>5v

Velat luottolaitoksille

1 732,5

2 245,3

3 977,8

12,5

0,1

620,0

2,9

1 100,0

1 244,9

2 344,9

-

997,4

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat

Rahoitusvelat yhteensä

12,6

622,9

Käyttämättömät luottojärjestelyt

-

2020

Velat

Yhteensä

alle 3 kk

3–12 kk

1–5 v

>5v

Velat luottolaitoksille

1 789,3

3 800,3

5 589,6

78,3

-

2 017,4

1 711,0

765,9

-

1 017,0

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat

Rahoitusvelat yhteensä

78,3

2 476,9

Käyttämättömät luottojärjestelyt

-

Ei-taloudellinen riski

tehokkuutta. Compliance-toiminnon tehtävänä on avustaa

johtoa sen varmistamisessa, että pankki ja sen työnteki-

jät noudattavat voimassa olevia lakeja, viranomaismäärä-

yksiä ja eettisiä periaatteita päämääränä välttää comp-

liance-riskin toteutumista pankin toiminnassa.

Ei-taloudellinen riski toteutuu tappioina, jotka aiheutuvat

riittämättömistä tai toimimattomista sisäisistä proses-

seista tai järjestelmistä, henkilöstöstä tai ulkoisista

tapahtumista.

Pankissa myös maineriskiä hallitaan ei-taloudellisten ris-

kien hallinnan avulla, koska maineriski on usein seura-

usta toteutuneista ei-taloudellisista riskeistä tai siitä,

että pankkiliiketoimintaa sääteleviä lakeja ja säännöksiä

tai niihin liittyviä organisaation sisäisiä ohjeita ja toimin-

tatapoja on noudatettu puutteellisesti.

Pankki soveltaa konsernin menettelytapoja ei-taloudellis-

ten riskien tunnistamisessa ja hallinnassa. Pankissa

toteutetaan jatkuvalla periaatteella ei-taloudellisten ris-

kien tunnistamis- ja arviointiprosessia, jossa pyritään

tunnistamaan organisaation suurimmat sisäiset ja ulkoi-

set ei-taloudelliset riskit. Lisäksi prosessissa arvioidaan

näiden riskien todennäköisyyttä sekä taloudellisia, asia-

kas-, viranomais- ja mainevaikutuksia. Prosessiin kuuluu

myös tunnistettujen riskien valvonta. Suurimmille ris-

keille määritellään paikalliset avainkontrollit ja mahdolli-

set riski-indikaattorit, jotta riskejä voidaan seurata jatku-

vasti. Lisäksi laaditaan toimintasuunnitelmat suurimmille

riskeille, joiden sisäiset kontrollit eivät ole riittävällä

tasolla. Riskeille on määritelty keskitetysti konsernissa

toteutettavia ja paikallisesti Suomen liiketoiminnoissa

toteutettavia vähentämistekniikoita. Pankin johtoa, riski-

toimikuntaa ja hallitusta informoidaan säännöllisesti

pankin suurimmista ei-taloudellisista riskeistä.

Ei-taloudelliset riskit jaetaan seuraaviin riskiluokkiin:

• Malliriskit

• Operatiiviset riskit

• Teknologiariskit

• Talousrikollisuuteen liittyvät riskit

• Lainsäädännön noudattamisen riskit

• Taloushallintoon ja strategiaan liittyvät riskit

Pankin määritelmän mukaan ei-taloudellisen riskin tapah-

tuma aiheuttaa joko rahallista tappiota/voittoa tai se

potentiaalisesti olisi voinut aiheuttaa tappiota/voittoa.

Ei-taloudellisen riskin tapahtuma voi myös vaikuttaa pan-

kin maineeseen, asiakkaisiin ja viranomaissuhteisiin. Ei-

taloudellisten riskien hyvä hallinta lisää pankin sisäisten

prosessien tehokkuutta ja vähentää tuottojen vaihtelua.

Pankissa on avoin riskikulttuuri, jossa henkilöstön tulee

raportoida virheistä ja heikkouksista pankin sisällä, jotta

tulevia tappioita voidaan vähentää riskejä ennalta ehkäi-

sevillä toimenpiteillä. Jokaisen työntekijän vastuulla on

päivittäinen ei-taloudellisten riskienhallinnointi ja toteu-

tuneiden tapahtumien raportointi omalla alueellaan.

Ulkoistettujen toimintojen vastuuhenkilöt vastaavat siitä,

että oman alueen ei-taloudelliset riskit tunnistetaan ja

että toteumat raportoidaan. Ei-taloudellisen riskin toteu-

mat raportoidaan säännöllisesti pankin riskitoimikun-

nalle ja hallitukselle.

Pankin hallitus hyväksyy kattavan ei-taloudellisten riskien

politiikan, joka muodostaa puitteet ei-taloudellisten ris-

kien hallinnalle. Riskienhallintaorganisaation tehtävänä on

riippumattomasti valvoa, että yksiköt soveltavat ei-talou-

dellisten riskien politiikkaa ja konsultoida, kuinka politiik-

kaa sovelletaan riskienhallinnassa. Sisäinen tarkastus

arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä ja

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2021

21

IFRS tilinpäätös

Laaja tuloslaskelma

Milj. €

Liite

1-12/2021

1-12/2020

Korkotuotot, efektiivisen koron metodilla

Muut korkotuotot

1

31,7

22,4

17,9

36,2

42,2

44,4

42,2

Korkokulut

Korkokate

Palkkiotuotot

2

3

2,1

0,0

2,3

0,0

Palkkiokulut

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä

Muut tuotot

-0,8

0,2

0,4

0,1

Liiketoiminnan tuotot yhteensä

37,7

44,9

Henkilöstökulut

4

5

0,7

17,0

17,7

0,7

15,1

15,8

Liiketoiminnan muut kulut

Liiketoiminnan kulut yhteensä

Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista

6

7

2,9

0,7

Tilikauden voitto ennen veroja

17,1

28,4

Verot

3,4

5,7

Tilikauden tulos yhteensä

13,7

22,7

Tilikauden laaja tulos yhteensä

13,7

22,7

Tase

Milj. €

Liite

12/2021

12/2020

Varat

Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset

Lainat ja muut saamiset luottolaitoksilta

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat

Lainat ja muut saamiset yleisöltä

Verosaamiset

11

12

6

165,1

4,4

208,2

0,1

9,0

74,1

4 117,0

0,4

5 624,0

0,1

13

10

14

Muut rahoitusvarat

35,4

40,8

Muut varat

1,0

1,6

Varat yhteensä

4 332,3

5 949,0

Velat

Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille

Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa

pidettävät velat

15

1 732,5

1 789,3

12

16

17

13,8

2 245,3

0,9

12,1

3 800,3

21,2

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

Muut velat

Velat yhteensä

3 992,5

5 622,8

Oma pääoma

Osakepääoma

70,0

215,0

54,8

70,0

215,0

41,2

Rahastot

Kertyneet voittovarat

Oma pääoma yhteensä

339,8

326,2

Velat ja oma pääoma yhteensä

4 332,3

5 949,0

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

22

Sijoitetun vapaan

oman pääoman

rahastot

Oman pääoman muutoslaskelma

Milj. €

Osakepääoma

70,0

Voittovarat

41,2

Yhteensä

326,2

Oma pääoma 1.1.2021

215,0

Tilikauden laaja tulos yhteensä

Oma pääoma 31.12.2021

13,7

70,0

215,0

54,8

339,8

Sijoitetun vapaan

oman pääoman

rahastot

Oman pääoman muutoslaskelma

Milj. €

Osakepääoma

70,0

Voittovarat

18,5

Yhteensä

303,5

Oma pääoma 1.1.2020

215,0

Tilikauden laaja tulos yhteensä

Oma pääoma 31.12.2020

22,7

70,0

215,0

41,2

326,2

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

23

Rahavirtalaskelma

Pankki laatii kassavirtalaskelmansa epäsuoraa esi-

tystapaa käyttäen. Laskelma perustuu voittoon ennen

veroja ja näyttää liiketoiminnan rahavirrat sekä raha-

varojen muutoksen tilikauden aikana.

Rahavaroina käsitellään käteiset varat, joita ovat

kassa ja vaadittaessa maksettavat saamiset

keskuspankeilta, sekä vaadittaessa maksettavat

sellaiset saamiset luottolaitoksilta ja keskuspan-

keilta, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta.

Milj. €

1-12/2021

1-12/2020

Liiketoiminnan rahavirta

Voitto ennen veroja

17,1

2,9

28,4

0,7

Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista

Maksetut verot

-3,7

-4,7

-0,7

23,7

Muut oikaisut

-19,9

-3,6

Yhteensä

Muutokset käyttöpääomassa

Velat luottolaitoksille

-56,8

66,8

659,7

14,2

Kaupankäyntivarat

Muut rahoitusvarat

5,4

-0,5

Lainat ja saamiset

1 504,1

-1 555,0

-0,3

-630,2

-18,0

-6,8

Liikkeeseen lasketut velkakirjat netto ¹⁾

Muut varat/velat ³⁾

Liiketoiminnan rahavirta

-39,4

42,0

Rahavarat tilikauden alussa

Rahavarojen muutos kaudella ³⁾

Rahavarat kauden lopussa

188,2

-39,4

146,2

42,0

148,8

188,2

Käteiset varat ja vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta ²⁾

Saamiset luottolaitoksilta ja keskuspankeilta, maturiteetti alle 3 kuukautta

Yhteensä

144,4

4,4

188,1

0,1

148,8

188,2

1) Liikkeeseen lasketut velkakirjat esitetään omalla rivillä sisältäen sekä tilikauden aikana liikkeeseen lasketut että erääntyneet velkakirjat.

Vertailukautta oikaistu vastaavasti.

2) Luku ei sisällä vähimmäisvarantotalletusta Suomen Pankissa.

3) Vertailukauden lukua korjattu.

Rahoitustoimintaan liittyvien velkojen täsmäytys

31.12.2021 yhtiöllä ei ollut rahoitustoimintaan liittyviä

velkoja.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

24

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj

Tilinpäätöksen liitetiedot

Laatimisperiaatteet

Muutoksia merkittävissä tilinpäätösperiaatteissa

ja esitystavoissa tilikauden aikana

Yhteenveto merkittävistä

laatimisperiaatteista ja arviot

1.1.2021 pankki otti käyttöön muutokset standardeihin

IFRS 9, IAS 39, IFRS 7, IFRS 4, IFRS 16 (Viitekorkouudis-

Yleistä

tuksen vaihe 2) ja IFRS 16 (Koronavirusliitännäiset vuok-

ranalennukset). Muutoksilla ei ole ollut vaikutusta tilin-

päätökseen.

Pankin tilinpäätös on laadittu noudattaen EU:n hyväksy-

miä International Accounting Standards Boardin (IASB)

IFRS-standardeja ja kansainvälisen tilinpäätöskysymys-

ten tulkintakomitean IFRS Interpretations Committeen

(IFRIC) kyseisiä standardeja koskevia tulkintoja. Laatimi-

sessa on myös noudatettu muita täydentäviä säännök-

siä, jotka sisältyvät Suomen kirjanpitolakiin, Suomen

luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin, Finanssivalvon-

nan määräyksiin ja ohjeisiin sekä valtiovarainministeriön

luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätök-

sestä antamia ohjeita.

Standardit ja tulkinnat, jotka eivät vielä ole

voimassa

International Accounting Standards Board (IASB) on jul-

kaissut yhden uuden kirjanpitostandardin (IFRS 17) ja

muutoksia voimassa oleviin standardeihin (IFRS 1, IFRS

3, IFRS 9, IFRS 16, IAS 1, IAS 8, IAS 12, IAS 16 ja IAS

37), jotka eivät ole vielä tulleet voimaan. Pankki ei ole

ottanut mitään muutoksia käyttöön ennenaikaisesti.

IFRS-muutoksilla ei odoteta olevan merkittävää vaiku-

tusta tilinpäätökseen.

Tilinpäätös on esitetty miljoonissa euroissa, yhdellä desi-

maalilla, ellei muuta ilmoiteta. Riskiliitetieto on esitetty

miljoonissa euroissa, yhdellä desimaalilla. Liitetietojen

luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlas-

kettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Kriittinen arviointi ja arvioiden epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatimiseen vaikuttavat johdon käyttämä

harkinta, arviot ja oletukset, jotka vaikuttavat merkittä-

västi varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin. Tilinpäätök-

selle merkittävimmät arviot koskevat saamisten arvosta-

mista.

Selkeyttä ajatellen tilinpäätös ja liitetiedot on laadittu

olennaisuuden ja merkityksen käsitteitä käyttäen. Tämä

tarkoittaa, että erät, jotka eivät ole olennaisia tilinpäätök-

sen käyttäjille määrällisesti tai laadullisesti katsoen, las-

ketaan yhteen ja esitetään yhdessä muiden erien kanssa.

Samoin tietoja, joita ei katsota olennaisiksi, ei ole esitetty

liitetiedoissa.

Arviot ja käsitykset perustuvat olettamuksiin, joita johto

pitää hyväksyttävinä, mutta jotka ovat luonnostaan epä-

varmoja ja vaikeasti ennustettavia. Ne voivat olla epätäy-

dellisiä, tulevaisuudessa voi sattua odottamattomia

tapahtumia ja tilanteita ja muut voivat päätyä erilaisiin

arvioihin.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on sisällytetty liitetie-

toihin, joita ne koskettavat. Tilikauden aikana tehtyjä

muutoksia lukuun ottamatta, jotka on kerrottu alla, pan-

kin merkittävät tilinpäätösperiaatteet ovat samat kuin

ne, joita yhtiö noudatti vuoden 2020 vuosikertomuksen

laatimisessa.

Odotettujen luottotappioiden laskenta lainoille,

rahoitustakaussopimuksille ja lainasitoumuksille

sekä velkainstrumenteille, jotka kirjataan

jaksotettuun hankintamenoon

IFRS 9 -standardin mukaisen kolmitasoisen odotettujen

luottotappiovarausten mallin mukaan odotettujen luotto-

tappioiden arvonalentumiskirjaukseen vaikuttaa se onko

luottoriski kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjaami-

sen jälkeen. Mikäli luottoriski ei ole lisääntynyt huomat-

tavasti, varautuminen vastaa odotettua luottotappiota,

joka perustuu 12 kuukauden mahdollisiin maksuhäiriöta-

pahtumiin (taso 1). Mikäli luottoriski on lisääntynyt huo-

Tilinpäätös vahvistetaan varsinaisessa yhtiökokouk-

sessa 10. maaliskuuta 2022.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

25

Tulevaisuuteen suuntautuva informaatio perustuu kol-

men vuoden ennusteperiodiin, joka lähenee vakaata tilaa

vuonna seitsemän. Perusskenaario pohjautuu Danske

Bank –konsernin ekonomistien viralliseen näkemykseen

pohjoismaisista talouksista (Nordic Outlook -raportti

lokakuulta 2021). Näkemyksessä arvioidaan pohjois-

maisten talouksien elpyvän seuraavien kahden vuoden

aikana, vaikkakin pula työvoimasta, materiaaleista sekä

varusteista hankaloittaa kasvua.

mattavasti, takaisinmaksu on yli 30 päivää myöhässä,

laina on maksuhäiriötilassa tai sen arvo on muuten alen-

tunut, kirjataan koko elinkaaren odotetut luottotappiot

(taso 2 ja 3). Pankin arvonalentumistili on melko vakaa

suhteessa luottoriskin merkittävän kasvun määritelmän

muutoksiin. Järjestämättömät lainat myydään takaisin

Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeelle.

Odotettu luottotappio lasketaan kaikille erillisille lainoille

laiminlyönnin todennäköisyyden (probability of default,

PD), maksukyvyttömyyshetken vastuun määrän (expos-

ure at default, EaD) ja maksujen laiminlyönnistä johtuvan

tappio-osuuden (loss given default, LGD) perusteella hyö-

dyntäen tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota.

Odotetun luottotappion arviointi sisältää tulevan talou-

dellisen ympäristön ennustamista tuleville vuosille. Täl-

laiset ennusteet ovat johdon harkittavina ja kyseiset har-

kinnat voivat olla lähteenä laskennan epävarmuuksille,

joilla on merkittävä riski johtaa olennaisiin mukautuksiin

kirjanpitoarvossa tulevina tilikausina. Tulevaisuutta kos-

kevat elementit kuvaavat konsernin ylimmän johdon odo-

tuksia ja sisältävät skenaarioita (perusskenaario, positii-

vinen ja negatiivinen) sekä arvion kyseisten skenaarioi-

den todennäköisyydestä. Eri skenaarioita käytetään, jotta

voidaan mallintaa makroekonomisten tekijöiden oletet-

tuja epälineaarisia vaikutuksia odotettuihin luottotappioi-

hin. Käytössä olevat skenaariot on kuvattu seuraavassa

osiossa tarkemmin.

Positiivisessa skenaariossa kuluttajat purkavat suuren

osan huomattavista säästöistään, joita on syntynyt pan-

demian aikana. Tässä skenaariossa talous elpyy kansain-

välisesti lisääntyvän kulutuksen myötä ja samoin tapah-

tuu myös asuntomarkkinoilla. BKT on noin 1 prosentin

korkeampi positiivisen skenaarion lopussa kuin peruss-

kenaariossa. Konsernin negatiivisessa skenaariossa on

vakavan taantuman skenaario, joka on kalibroitu vaka-

vuusasteelle, joka kuvastaa 2008-2009 taantumaa.

Uusi koronavirusaalto maailmanlaajuisine rajoituksineen

voisi johtaa taloudelliseen takaiskuun. Sen voisi aiheut-

taa myös varovaisiksi tulleet kuluttajat, yhä pahemmaksi

muodostuva luottamuskriisi Euroopassa tai jonkin astei-

nen talouskriisi. Hidastuva yksityinen kulutus heikentäisi

taloutta ja jyrkästi aleneva kansainvälinen kysyntä vai-

keuttaisi huomattavasti Euroopan vientiä. Tämä kaikki

vaikuttaisi kansantalouksiin hidastavasti, joissa konserni

toimii.

Vuonna 2021 käytetyt skenaariot eroavat niistä, joita

käytettiin 31. joulukuuta 2020. Vuoden 2021 ensimmäi-

sen neljänneksen aikana negatiivinen skenaario muutet-

tiin vakavan taantuman skenaarioon, jota käytetään Pan-

kin ICLAAP prosessissa ja on luonteeltaan samanlainen

kuin sääntelyn stressitesteissä. Vakavan taantuman ske-

naario kuvaa negatiivista kasvua ja kiinteistöjen hintojen

pitkäaikaista laskua. Negatiivisen skenaarion muutos

tehtiin, jotta voitiin mallintaa riski uusien koronavirusva-

rianttien aiheuttamista pitkittyneistä rajoitustoimista ja

jotta odotettujen luottotappioiden laskenta sisältää

potentiaalisen negatiivisen riskin, joka aiheutuu kohon-

neista asuntojen hinnoista. Skenaarioiden painotuksia

myös muutettiin ja pidettiin vakaana vuoden 2021

yhdeksän ensimmäisen kuukauden ajan. Vuoden 2021

viimeisellä neljänneksellä skenaarioiden painotuksia kui-

tenkin muutettiin nykyisiin painotuksiin.

COVID-19 -pandemian vaikutusten käsittely

kirjanpidossa

Koronaviruspandemia alkoi vaikuttaa pankin luottosalk-

kuun vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Vuosi 2021 oli koronaviruspandemian toinen vuosi ja

vaikutti odotettuihin luottotappioihin eri tavalla kuin

vuonna 2020. Vuoden 2021 aikana asiakkaiden aktiivi-

suus yleisesti konsernin ydin markkinoilla on ollut hyvää

ja mallinnetuissa luokituksissa on havaittu peruutuksia.

Vuoden 2021 aikana uusien koronavirusvarianttien

ilmaantuminen sekä toistuva rajoitusten asettaminen ja

purkaminen jättävät useilla toimialoilla merkittävän epä-

varmuuden luottosalkun laadun mahdollisesta heikkene-

misestä.

Pankki on ottanut käyttöön Euroopan pankkiviranomai-

sen määritelmän lainanhoitojoustojen käsittelystä, jonka

mukaan vähintään kahden vuoden koeajan pitää kulua

siitä päivästä, kun lainanhoitojousto katsotaan järjestä-

mättömyystilasta palautuneeksi. Konserni hyödyntää

ennakoivaa lainanhoitojoustojen myöntämistä paran-

taakseen niiden asiakkaiden taloudellista asemaa, jota

koronakriisi on heikentänyt.

Negatiivisen skenaarion muutoksessa myös skenaarion

painotuksia muutettiin ja pidettiin jälkikäteen vakaana

vuoden 2021 yhdeksän ensimmäistä kuukautta. Vuoden

2021 viimeisen neljänneksen aikana skenaarioiden pai-

notuksia muutettiin niiden nykyiselle tasolle, jossa

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

26

perusskenaarion painotus on 70 %, negatiivisen skenaa-

rion 20% ja positiivisen skenaarion 10 %.

Ulkomaisen valuutan määräisten liiketapahtumien

muuntaminen

Tilinpäätös laaditaan euroina, joka on pankin kirjanpito-

valuutta sekä toiminnallinen valuutta. Ulkomaan valuutan

määräiset liiketapahtumat muunnetaan pankin toimin-

nallisen valuutan mukaisesti tapahtumapäivänä. Voitot ja

tappiot valuuttakurssien eroista tapahtumapäivän ja sel-

vityspäivän välillä kirjataan tuloslaskelmaan.

Näiden arvioiden perusteella arvonalentumisvarausten

määrä 31. joulukuuta 2021 oli 2,0 miljoonaa euroa (31.

joulukuuta 2020 2,2 miljoonaa euroa). Lainojen osuus

taseen loppusummasta 31. joulukuuta 2021 oli 95,0

prosenttia (31. joulukuuta 2020 94,5 prosenttia).

Lukuun ottamatta yllä kuvattuja, kaikki muut käytännöt ja

laatimisperiaatteet ovat samoja kuin aiemmin käytetyt.

Ulkomaan valuutan määräiset ei-monetaariset erät, jotka

arvostetaan uudelleen käypään arvoon, muutetaan

uudelleenarvostuspäivänä voimassa olevilla valuutta-

kursseilla. Kurssierot sisältyvät varojen ja velkojen käy-

vän arvon muutoksiin. Muut ei-monetaariset valuutta-

määräiset erät kirjataan tapahtumapäivän kursseilla.

Lisää tietoa odotetuista luottotappioista sekä rahoitus-

instrumenteista johtuvien riskien luonteesta ja laajuu-

desta löytyy riskienhallintaliitteestä sivulta 15 eteenpäin.

Segmentti-informaatio

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n johto tarkastelee

toimintaa yhtenä segmenttinä, jonka takia erillistä

IFRS 8 – standardin mukaista segmenttikohtaista tie-

toa ei esitetä.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

27

Muut liitetiedot

1. Korkokate

Korkotuotot ja –kulut, jotka syntyvät jaksotettuun han-

kintamenoon arvostetuista korollisista rahoitusinstru-

menteista, kirjataan tuloslaskelmaan efektiivisen

koron menetelmällä yksittäisen rahoitusinstrumentin

hankintahintaan perustuen. Korkoon sisältyy jaksotet-

tuja maksuja, jotka ovat olennainen osa rahoitus-

instrumentin efektiivistä tuottoa, kuten järjestelypalk-

kiot ja hankinta- ja lunastushinnan mahdolliset jak-

sotetut erot.

Korkotuottoihin ja –kuluihin lasketaan myös käypään

arvoon tulosvaikutteisesti arvostettujen rahoitus-

instrumenttien korko, mutta ei keskinäisiin järjestelyi-

hin kuuluvien talletusten tai sijoitussidonnaisten sopi-

musten korkoa. Jälkimmäinen kirjataan erään nettotu-

los käypään arvoon arvostettavista eristä.

Milj. €

Korkotuotot efektiivisen koron menetelmällä

1-12/2021

1-12/2020

Saamisista luottolaitoksilta

Saamisista yleisöltä

Muut korkotuotot

Yhteensä

-1,5

32,9

0,2

-1,4

43,2

0,4

31,7

42,2

Korkotuotot

Saamisista joukkovelkakirjalainoista

Johdannaissopimuksista, netto

Yhteensä

0,0

22,4

0,2

44,2

44,4

Korkokulut

Veloista luottolaitoksille

Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista

Muut korkokulut

-6,1

24,0

0,0

-2,5

46,9

0,0

Yhteensä

17,9

44,4

Korkokate

36,2

42,2

Josta samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä

Saadut korkotuotot

22,1

-6,1

44,0

-2,5

Suoritetut korkokulut

Negatiiviset korkotuotot ja negatiiviset korkokulut vuoden 2021 aikana olivat 1,5 milj. euroa (2020: 1,4 milj. euroa) ja 6,1 milj. euroa (2020: 2,5 milj. euroa).

Negatiivinen korkotuotto sisältyy korkotuottoihin ja negatiivinen korkokulu puolestaan korkokuluihin.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

28

2. Palkkiotuotot ja -kulut

Palkkiotuotot ja -kulut esitetään palkkiotuottojen net-

tona kuten ylimmälle johdolle päätöksenteon tueksi

annetuissa esityksissä. Palkkiotuottojen netto jae-

taan palkkiotyypin taustalla olevan toiminnan

Palkkiotuotot kuvaavat palveluiden siirtoa asiakkaalle

summalla, joka vastaa korvausta joka kyseisestä pal-

velusta odotetaan vastineeksi saatavan. Pankki huo-

mioi suoriutumisvaateet, eli asiakkaan kanssa sovitut

palvelut, ja korvaukset ja tuotto kirjataan samalla kun

palvelu toimitetaan.

mukaan. Palkkiotuotot sisältävät pääasiassa lainojen

hoitoon liittyviä palkkioita, kuten laskutus- ja laina-

muutospalkkioita. Palkkiot, jotka muodostavat olen-

naisen osan lainojen, saamisten ja talletusten efektii-

visestä korosta, kirjataan korkotuottoihin tai -kuluihin.

Milj. €

Palkkiotuotot, netto palkkiotyypin mukaan

1-12/2021

1-12/2020

Lainapalkkiot ja takaukset

Muut tuotot

2,1

0,0

2,1

0,0

2,1

2,3

0,0

2,3

0,0

2,3

Palkkiotuotot yhteensä

Palkkiokulut

Yhteensä

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

29

3. Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä sisäl- Käyvän arvon suojauslaskennan piiriin kuuluvien rahoi-

tää käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien

tusvarojen ja velkojen käyvän arvon muutosten tulos-

rahoitusvarojen ja velkojen toteutuneet ja toteutumat- vaikutus kirjataan sekä suojaavien että suojattujen

tomat voitot ja tappiot sekä valuuttakurssierot.

instrumenttien osalta erään nettotulos käypään arvos-

tettavista eristä. Siten myös suojauksen tehottomuus

näytetään tuloslaskelman erässä nettotulos käypään

arvoon arvostettavista eristä.

Milj. €

1-12/2021

-0,8

1-12/2020

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä

0,4

Voitot/tappiot rahoitusinstrumenteista luokittain, netto

Lainat ja talletukset

-7,0

-0,3

-0,4

0,1

Muut rahoitusvarat, joukkovelkakirjalainat

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

57,7

13,8

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja velat

(johdannaissopimukset)

-51,2

-13,1

Yhteensä

-0,8

0,4

4. Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot, joita pankki maksaa vuoden aikana

tehdystä työstä, kirjataan kuluiksi tuloslaskelman

erään Henkilöstökulut. Erässä ovat mukana palkat,

palkkiot, lomarahat, eläkekulut sekä muut henkilöstö-

kulut. Tulospalkkiot kirjataan kuluina sille kaudelle, jolla

ne syntyvät. Osa vuoden tulospalkkioista johdolle ja

muille riskinottajille maksetaan ehdollisina osakkeina.

Palkitsemisesta voi lukea lisää pankin palkitsemispoli-

tiikasta, joka on saatavissa Internet-osoitteesta www.

danskebank.com/fi/sijoittajasuhteet/kiinnitysluotto-

pankki kohdasta Palkitseminen.

kevakuutuksilla. Maksupohjaisissa eläkejärjestelyissä

pankki suorittaa säännöllisiä eläkemaksuja vakuutus-

yhtiölle eikä sillä ole laillista tai tosiasiallista velvoi-

tetta suorittaa lisämaksuja. Maksut kirjataan kuluksi

sitä mukaa, kun ne maksetaan vakuutusyhtiöille, ja

vakuutusyhtiöt ja muut laitokset ottavat järjestelyihin

perustuvat velvoitteet vastattavikseen. Toimitusjohta-

jan ja varatoimitusjohtajan eläkeikä on lakisääteinen.

Konsernin on yksilöitävä kaikki työntekijät, joiden

ammatillisella toiminnalla voisi olla olennainen vaiku-

tus pankin riskiprofiiliin voimassa olevan lainsäädän-

nön mukaisesti. Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:ssä

on neljä riskinottajaa toimitusjohtaja ja varatoimitus-

johtaja mukaan luettuna.

Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty

maksupohjaisin järjestelyin eläkevakuutusyhtiöiden

kautta eikä sitä ole täydennetty vapaaehtoisilla lisäelä-

Milj. €

Henkilöstökulut

1-12/2021

1-12/2020

Palkat ja palkkiot

0,6

0,0

0,1

0,0

0,1

0,7

0,6

0,0

0,1

0,0

0,7

josta muuttuvat palkkiot

Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt

Henkilösivukulut

Muut

Henkilöstökulut yhteensä

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

30

Pankki noudattaa irtisanomiskorvausten maksamisessa

voimassa olevan lainsäädännön mukaisia korvauksia.

Pankki ei ole tilikauden aikana maksanut uusille työnteki-

jöille aloitusrahoja eikä raha- ja eläkepaketteja ole myön-

netty tilikauden aikana.

Osakeperusteiset maksut

Vuodesta 2018 lähtien Danske Kiinnitysluottopankki Oyj

on voinut myöntää oikeuksia ehdollisiin osakkeisiin ylim-

mälle johdolle ja johdolle osana muuttuvaa palkitsemista.

Tarjotut kannustimet määriteltiin henkilökohtaisen

menestyksen, tilikauden tuloksen ja muiden arvoa tuotta-

vien tekijöiden perusteella. Osakkeet myönnettiin ansain-

tavuotta seuraavan vuoden ensimmäisellä neljännek-

sellä. Osakeperusteisten maksujen myöntämispäivän

käypä arvo jaksotetaan sille palvelusajalle, joka ehdoitta

oikeuttaa työntekijän saamaan maksun.

Henkilöstön lukumäärä

keskimäärin

1-12/2021

1-12/2020

Kokoaikainen henkilöstö

6

Johtoon kuuluvat avainhenkilöt

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n johtoon kuuluvia avain-

henkilöitä ovat pankin hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja

ja varatoimitusjohtaja.

Ehdolliset osakkeet – ohjelma 2018

”Ehdolliset osakkeet ovat lunastettavissa neljän vuoden

kuluttua myöntämispäivästä lähtien edellyttäen, ettei

työntekijä ole irtisanoutunut konsernista lukuun otta-

matta eläkkeelle jäämistä. Lisäksi oikeudet ansaittuihin

osakkeisiin ovat lunastettavissa vain, jos koko konserni

ja työntekijän osasto täyttää tietyt tulostavoitteet seu-

raavan kolmen vuoden aikana. Oikeus ostaa Danske

Bank A/S:n osakkeita ehdollisen osakeohjelman kautta

myönnetään osana vuotuista kokonaisbonusta.

Johdon ja hallituksen palkat ja palkkiot

1000 €

1-12/2021

1-12/2020

Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan

sijaisen palkat

293,8

32,0

293,5

32,0

Hallituksen jäsenten palkkiot

Pankin hallituksen jäsenille, jotka ovat konsernin henkilö-

kuntaa, ei makseta erillistä palkkiota hallituksen jäsenen

tehtävästä.

Ehdollisten osakkeiden käypä arvo lasketaan osakkeen

hinta vähennettynä työntekijän tekemällä maksulla.

Ehdollisten osakkeiden perusarvo kirjataan kuluksi nii-

den myöntämisvuotena, ja aika-arvo jaksotetaan jäljellä

olevalle ajalle, joka on oikeuden myöntämisestä lunastus-

ajan alkuun eli kolmelle vuodelle.

Johdon lainat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset

Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja läheiset perheenjäse-

net sekä johtoon kuuluvien avainhenkilöiden määräys- ja

vaikutusvaltayhtiöt. Johdon lainoja ja taseen ulkopuolisia

sitoumuksia ei ole ollut tilikausilla 2021 ja 2020.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

31

Määrä

Käypä arvo (1000 €)

Liikkeeseen- Vuoden

Työntekijöiden

maksama hinta

(EUR)

lasku

2020

Ehdolliset osakkeet

Ylin johto

Yhteensä

hetkellä

lopussa

Myönnetty v. 2019

2019, alussa

Kaudella myönnetyt

Kaudella toteutetut

Kaudella menetetyt

Muut muutokset 2019

2019, lopussa

618

10,3

8,9

-371

-

247

-

4,1

3,6

Ansaintaehdot täyttyneet 2020

Kaudella toteutetut

-

Kaudella menetetyt

-

Muut muutokset 2020

2020, lopussa

247

4,1

3,3

Ansaintaehdot täyttyneet 2021

Kaudella toteutetut

-

Kaudella menetetyt

-

Muut muutokset 2021

2021, lopussa

247

4,1

14,5

5,8

3,8

15,1

6,0

Myönnetty v. 2020

2020, alussa

Kaudella myönnetyt

Kaudella toteutetut

Kaudella menetetyt

Muut muutokset 2020

2020, lopussa

1 115

-669

-

446

-

Ansaintaehdot täyttyneet 2021

Kaudella toteutetut

-

Kaudella menetetyt

-

Muut muutokset 2021

2021, lopussa

446

5,8

10,6

4,2

6,8

9,9

4,0

Myönnetty v. 2021

2021, alussa

Kaudella myönnetyt

Kaudella toteutetut

Kaudella menetetyt

Muut muutokset 2021

2021, lopussa

655

-393

-

262

-

Osakkeen

Ehdolliset osakkeet: Käyvän arvon laskenta ehdollisille

osakkeille 31.12.2021

hinta myöntö-

päivänä (DKK) lopussa (DKK)

hinta vuoden

hinta myöntö-

EUR : DKK päivänä (EUR) lopussa (EUR)

hinta vuoden

Myönnetty v. 2019

Myönnetty v. 2020

Myönnetty v. 2021

124,21

96,60

112,95

7,4365

16,70

12,99

16,21

15,19

120,51

Ehdolliset osakkeet: Käyvän arvon laskenta ehdollisille

osakkeille 31.12.2020

Myönnetty v. 2019

Myönnetty v. 2020

124,21

96,60

100,65

7,4393

16,70

12,99

13,53

Ehdolliset osakkeet: Käyvän arvon laskenta ehdollisille

osakkeille 31.12.2019

Myönnetty v. 2019

124,21

107,80

7,4698

16,63

14,43

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

32

5. Liiketoiminnan muut kulut sekä tilintarkastuspalkkiot ja

rahoitusvakausviraston maksut

Milj. €

Liiketoiminnan muut kulut

1-12/2021

1-12/2020

Vakuusrahastomaksut

Muut kulut^*)

1,3

15,7

17,0

1,3

13,8

15,1

Liiketoiminnan muut kulut yhteensä

*) Liiketoiminnan muut kulut koostuu pääasiassa konsernilta ostetuista palveluista.

1000 EUR

Tilintarkastajan palkkiot

1-12/2021

1-12/2020

Tilintarkastus

59,9

22,3

82,2

68,1

-

Muut tilintarkastukseen liittyvät palkkiot

Tilintarkastajan palkkiot yhteensä (sis.alv)

68,1

Rahoitusvakausviraston maksut

Luottolaitosten vakausmaksut määräytyvät pankki-

unionin tasolla ja ne laskee SRB (Single Resolution

Board). Pankkiunionissa siirrytään asteittain yhtei-

seen kriisinratkaisurahaston tavoitetasoon. Tämä

tarkoittaa sitä, että suomalaistoimijoilta vuosittain

kerättävien vakausmaksujen määrä riippuu kasva-

vassa määrin korvattavien talletusten määrästä koko

pankkiunionissa, ei vain Suomessa. On huomattavaa,

että kunkin suomalaisen luottolaitoksen riskien taso

määräytyy suhteessa kaikkiin pankkiunionissa toimi-

viin pankkeihin.

Rahoitusvakausvirasto hallinnoi rahoitusvakaus-

rahastoa, johon kuuluu kriisinratkaisurahasto.

Vakausmaksuilla kartutetaan kriisinratkaisurahas-

toa. Maksuvelvollisia ovat kaikki luottolaitokset sekä

ne sijoituspalveluyritykset, jotka kuuluvat kriisin-

ratkaisulainsäädännön soveltamisalaan. Maksut

määräytyvät kunkin maksuvelvollisen koon sekä sen

liiketoiminnan sisältämien riskien mukaan.

Rahoitusvakausviraston maksujen osuus liiketoiminnan muista kuluista

Milj. €

1-12/2021

1-12/2020

Rahoitusvakausviraston maksut

Vakausmaksut

1,3

0,0

1,3

0,0

1,3

Hallintomaksut

Rahoitusvakausviraston maksut yhteensä

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

33

6. Arvonalentumistappiot sekä lainasaamiset ja muut saamiset asiakkailta

Pankki ostaa lainat Danske Bank A/S, Suomen sivu-

liikkeeltä. Lainat ja saamiset koostuvat lainoista ja

saamisista, jotka Danske Bank A/S, Suomen sivuliike

on myöntänyt asiakkaille ja jotka on hankittu myöntä-

misen jälkeen. Lainat ja saamiset sisältävät tavan-

omaiset pankkilainat, pois lukien transaktiot, joissa

vastapuolena on luottolaitos tai keskuspankki.

saktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat

ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankinta-

menoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen

vähennettynä arvonalennuskirjauksilla. Alkuperäisen

arvostuksen ja lunastusarvon välinen hintaero jak-

sotetaan eräpäivään saakka ja kirjataan korkotuottoi-

hin. Jos kiinteäkorkoiset lainat ja saamiset ovat suoja-

uslaskennan piirissä, joka on määritelty tehokkaaksi,

suojatun korkoriskin käypä arvo lisätään saatavien

jaksotettuun hankintahintaan.

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä lainat ja saami-

set arvostetaan käypään arvoon, johon on lisätty tran-

Milj. €

2021

Saamiset yleisöltä

Vaihe 1

Vaihe 2

Vaihe 3

Yhteensä

Kirjanpitoarvo 1.1.2021

Siirto vaiheeseen 1

Siirto vaiheeseen 2

Siirto vaiheeseen 3

Uudet saamiset

5 173,7

79,7

449,9

-79,7

107,3

-4,0

2,7

5 626,2

-

-107,3

-2,3

6,3

-

97,2

2,7

99,9

Poistuneet saamiset

Muut *)

-1 028,5

-367,9

3 844,6

-188,8

-19,3

268,1

-2,7

-

-1 220,0

-387,1

4 119,0

Kirjanpitoarvo 31.12.2021

*) sisältää lainojen takaisinmaksuja

6,3

Milj. €

2020

Saamiset yleisöltä

Vaihe 1

Vaihe 2

Vaihe 3

Yhteensä

Kirjanpitoarvo 1.1.2020

Siirto vaiheeseen 1

Siirto vaiheeseen 2

Siirto vaiheeseen 3

Uudet saamiset

4 769,3

43,4

225,7

-43,4

237,9

-0,2

1,4

-

4 996,4

-

-237,9

-2,1

-

2,3

0,4

-1,4

-

1 526,1

-544,1

-381,0

5 173,7

137,9

-94,6

-13,4

449,9

1 664,3

-640,1

-394,4

5 626,2

Poistuneet saamiset

Muut *)

Kirjanpitoarvo 31.12.2020

*) sisältää lainojen takaisinmaksuja

2,7

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

34

Odotettujen luottotappioiden varaukset

Odotettuihin luottoriskeihin varautuminen riippuu

siitä, onko luottoriski lisääntynyt huomattavasti alku-

peräisen kirjaamisen jälkeen vai ei. Varautuminen

noudattaa kolmivaiheista mallia:

Odotettu luottotappio lasketaan kaikille erillisille lai-

noille laiminlyönnin todennäköisyyden (probability of

default, PD), maksukyvyttömyyshetken odotetun vas-

tuun määrän (exposure at default, EaD) ja maksujen

laiminlyönnistä johtuvan odotetun tappio-osuuden

(loss given default, LGD) perusteella ottaen huomioon

tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota. Vaiheille

2 ja 3 sijoitettujen saamisten odotetut luottotappiot

kattavat saatavan koko odotetun jäljellä olevan voi-

massaoloajan.

• Vaihe 1: Mikäli luottoriski ei ole lisääntynyt huo-

mattavasti, varautuminen vastaa seuraavan 12

kuukauden aikana odotettavissa olevaa luotto-

tappiota.

• Vaihe 2: Mikäli luottoriski on lisääntynyt huomat-

tavasti, rahoitusvarat siirretään vaiheeseen 2,

jolloin varauksina kirjataan koko voimassaoloajan

odotetut luottotappiot.

Odotetut luottotappiovaraukset kirjataan vähennys-

ten tilille ja netotetaan lainoja ja saamisia vastaan

vastuukohtaisesti.

• Vaihe 3: Mikäli saaminen on maksukyvyttömyysti-

lassa tai sen arvo on muuten alentunut, saami-

nen siirretään vaiheeseen 3 ja korkotulo kirja-

taan nettokirjanpitoarvoon.

Pankki myy järjestämättömät lainat takaisin Danske

Bank A/S, Suomen sivuliikkeelle.

Arvonalentumistappiot luotoista

1000 €

1-12/2021

1-12/2020

Uudelleen arvostettujen odotettujen luottotappioiden vaikutus, netto

(sisältää mallin muutokset)

3 049,5

-158,3

867,0

Odotetut luottotappiot poistuneista saamisista

Arvonalentumiskirjausten vähennys toteutuneiden luottotappioiden

kattamiseksi

-139,8

-3 258,2

3 255,2

-0,1

-1 012,7

1 012,7

0,0

Lopulliset luottotappiot

Korkotuotot, efektiivisen koron metodi

Yhteensä

2 888,2

727,2

Arvonalentumisvaraustilin täsmäytys

1000 €

2021

Yhteensä

Vaihe 1

Vaihe 2

Vaihe 3

Saldo kauden alussa

457,9

277,0

-80,7

-3,9

1 748,2

-275,0

88,6

20,9

-2,0

-7,9

147,7

-

2 226,7

Siirto vaiheeseen 1 kauden aikana

-

Siirto vaiheeseen 2 kauden aikana

-

Siirto vaiheeseen 3 kauden aikana

-143,8

-

Odotetut luottotappiot uusista saamisista

Odotetut luottotappiot saamisista, jotka on kirjattu pois taseesta

Uudelleen arvostettujen odotettujen luottotappioiden vaikutus, netto

(sisältää mallin muutokset)

77,3

-158,3

-62,8

-95,5

-

-239,7

-105,0

3,2

2 818,2

-2 675,0

52,4

477,1

-478,2

-13,4

3 055,6

-3 258,2

42,1

Lopulliset luottotappiot, katettu arvonalentumisvaraustililtä

Muut muutokset

Saldo kauden lopussa

323,4

1 517,9

144,2

1 985,6

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

35

Arvonalentumisvaraustilin täsmäytys

1000 €

2020

Yhteensä

Vaihe 1

Vaihe 2

Vaihe 3

Saldo kauden alussa

186,8

262,3

-37,9

-4,6

1 689,8

-262,3

47,8

6,7

-

1 883,3

Siirto vaiheeseen 1 kauden aikana

-

Siirto vaiheeseen 2 kauden aikana

-9,9

382,4

-

Siirto vaiheeseen 3 kauden aikana

-377,8

174,1

-111,5

Odotetut luottotappiot uusista saamisista

Odotetut luottotappiot saamisista, jotka on kirjattu pois taseesta

Uudelleen arvostettujen odotettujen luottotappioiden vaikutus, netto

(sisältää mallin muutokset)

451,8

-27,9

625,9

-139,8

-0,4

-385,1

-3,3

990,5

-426,8

24,6

266,4

-582,5

-42,1

871,8

-1 012,7

-1,9

Lopulliset luottotappiot, katettu arvonalentumisvaraustililtä

Muut muutokset

15,6

Saldo kauden lopussa

457,9

1 748,2

20,9

2 226,7

Merkittävä kasvu luottoriskissä (siirto vaiheesta 1

vaiheelle 2)

(a) liikkeeseenlaskijan tai lainaajan merkittävän talou-

dellisen vaikeuden;

Sopimusten jaottelu vaiheisiin 1 ja 2 odotettujen luotto-

tappioiden määrittelyssä riippuu siitä, onko luottoriski

kasvanut merkittävästi alkuperäisestä. Kun arvioidaan,

onko luottoriski kasvanut merkittävästi alkuperäisestä,

otetaan huomioon maksukyvyttömyyden riski sopimuk-

sen jäljellä olevana voimassaoloaikana yhdistettynä tule-

vaisuuteen suuntautuvaan informaatioon. Sopimukset

siirtyvät vaiheesta 1 vaiheeseen 2 maksukyvyttömyysto-

dennäköisyyden kasvaessa:

(b) sopimusrikkeen kuten maksukyvyttömyyden tai vii-

västymisen;

(c) lainaajalle on myönnetty lainanhoitojoustoa, jota ei

olisi myönnetty ellei lainaajalla olisi taloudellista vai-

keutta taloudellisiin tai sopimuksellisiin syihin liit-

tyen;

(d) on mahdollista että lainaaja joutuu konkurssiin tai

muunlaiseen taloudelliseen uudelleenjärjestelyyn; ja

(e) rahoitusvaran osto tai synty suurella alennuksella,

joka kuvastaa toteutunutta luottotappiota.

• Kun laiminlyönnin todennäköisyys on alle 1 % lähtö-

tilanteessa: vähintään 0,5 %-yksikön kasvu 12 kuu-

kauden laiminlyönnin todennäköisyydessä verrat-

tuna lähtötilanteeseen ja voimassaoloajan laimin-

lyönnin todennäköisyyden kaksinkertaistuminen

verrattuna lähtötilanteeseen.

Voi olla mahdotonta tunnistaa yhtä tiettyä tapahtumaa,

sen sijaan useiden tapahtumien yhteisvaikutus voi aihe-

uttaa rahoitusvaran arvonalentumisen luottoriskin joh-

dosta. Arvoltaan alentunut rahoitusvara sijoitetaan ris-

kiluokittelussa tasoille 10 tai 11. Asiakkaat, jotka ovat

luokittelutasolla 10, ovat odotetun luottoriskeihin varau-

tumisen vaiheessa 3 vain, mikäli tappion odotetaan

toteutuvan kaikista todennäköisimmässä skenaariossa.

Luokittelutasolla 11 (maksukyvyttömyystila) kaikki vas-

tuut on luokiteltu odotetun luottoriskin varautumisen vai-

heessa 3.

• Kun laiminlyönnin todennäköisyys on yli 1 % lähtöti-

lanteessa: 2 %-yksikön kasvu 12 kuukauden laimin-

lyönnin todennäköisyydessä verrattuna lähtötilan-

teeseen tai voimassaoloajan laiminlyönnin todennä-

köisyyden kaksinkertaistuminen verrattuna

lähtötilanteeseen.

Vaiheeseen 2 siirtyvät kaikki saamiset, jotka ovat yli 30

päivää myöhässä. Vaiheeseen 2 sijoitetaan myös asiak-

kaat, joilla on lainanhoitojousto, mikäli arvioidaan olevan

todennäköisintä, ettei tilanteessa aiheudu tappiota.

Lisäksi vaiheeseen 2 sijoitetaan lainanhoitojoustoasiak-

kaat, mikäli asiakkaalla on kahden vuoden koeaika järjes-

tämättömyystilasta palautumiseksi.

Maksukyvyttömyyden määritelmä

Jotta voitaisiin tukea yhdenmukaisempaa lähestymista-

paa maksukyvyttömyyden määritelmän soveltamisessa,

Euroopan pankkiviranomainen (EBA) on antanut seuraa-

vat julkaisut, jotka ohjaavat maksukyvyttömyyden määri-

telmän soveltamista: ohjeet maksukyvyttömyyden määri-

telmän soveltamiseen EBA/GL/2016/07 ja tekninen

sääntelystandardi (RTS) erääntyneiden luottovelvoittei-

den olennaisuusrajasta EBA/RTS/2016/06.

Vaihe 3 (arvoltaan alentunut rahoitusvara)

Saaminen siirretään vaiheesta 2 vaiheeseen 3, kun se

alenee arvoltaan. Saaminen alenee arvoltaan, silloin kun

toteutuu yksi tai useampi tapahtuma, joilla arvioidaan

olevan haitallinen vaikutus tuleviin kassavirtoihin. Tämä

sisältää havaittavissa olevan tiedon

Pankki on tammikuussa 2022 ottanut käyttöön maksu-

kyvyttömyyden määritelmään liittyvät uudet vaatimukset

mukauttaakseen olemassa olevaa maksukyvyttömyyden

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

36

määritelmää uusiin ohjeiden ja teknisten sääntelystan-

dardien vaateisiin.

skenaario, positiivinen ja negatiivinen), jotka konsernin

riippumaton makrotaloudellinen tutkimusyksikkö laatii,

skenaarioiden arvion ja hyväksymisen (kattava kierto

organisaatiossa) sekä prosessin, jolla skenaarioita korja-

taan vuosineljännesten aikana saadun uuden tiedon

mukaan.

Maksukyvyttömyyden uutta määritelmää käytetään odo-

tettavissa olevien luottotappioiden määrityksessä sekä

vaiheiden välisten siirtymien arvioinnissa. Maksukyvyttö-

myyden määritelmää käytetään myös sisäiseen luotto-

riskin hallinnassa sekä omien varojen riittävyyteen. Mak-

sukyvyttömyyden uuden määritelmän mukaan vastuut,

jotka ovat maksukyvyttömyystilassa ovat myös vai-

heessa 3. Tämä pätee vastuisiin, jotka ovat maksukyvyt-

tömyystilassa siksi että ovat ylittäneet 90 päivän maksu-

kyvyttömyysrajan tai että ne ovat ylittäneet rajan, jolloin

ne katsotaan saamisiksi, jotka todennäköisesti jäävät

maksamatta.

Eri skenaarioita käytetään, jotta voidaan mallintaa mak-

roekonomisten tekijöiden oletettuja epälineaarisia vaiku-

tuksia odotettuihin luottotappioihin. Johdon skenaarioille

antama hyväksyntä voi sisältää itse skenaarioiden korja-

uksia sekä johdon tiettyjä korkean riskin salkkuja koske-

via lisäyksiä, joita konsernin makroekonomistit eivät ole

ottaneet huomioon. Arvonalentumisvaiheet lasketaan

hyväksyttyjen skenaarioiden perusteella. Teknisesti tule-

vaisuutta koskeva tieto lisätään automaattisesti suoraan

PD-tietoihin odotetun luottotappion laskelman LGD-ele-

mentin perusteella.

Odotettujen luottotappioiden laskenta

Odotetun luottotappion määrä lasketaan jokaiselle yksit-

täiselle saamiselle laiminlyönnin todennäköisyyden (pro-

bability of default, PD), maksukyvyttömyyshetken odote-

tun vastuun määrän (exposure at default. EaD) ja maksu-

jen laiminlyönnistä johtuvan odotetun tappio-osuuden

(loss given default, LGD) perusteella. Yleisesti ottaen

pankin IFRS 9 luottotappiovarausmallit ja parametrit

hyödyntävät konsernissa käytettäviä sisäisiä malleja,

jotta käytetty menetelmä olisi yhtenäinen kaikkialla kon-

sernissa. IFRS 9:ää varten on laadittu uusia malleja ja

laskentamenetelmiä, mukaan lukien voimassaoloajan PD,

aikaistetut takaisinmaksut ja tulevaisuutta koskeva LGD.

Kaikki luottotappiovaraukset allokoidaan yksittäisille vas-

tuille.

Tulevaisuuteen suuntautuva informaatio perustuu kol-

men vuoden ennustusperiodiin ja yhdistyy vakaaseen

tilaan seitsemäntenä vuonna. Perusskenaario perustuu

makrotalouden ennusteeseen, joka on julkaistu konser-

nin Nordic Outlook -raportissa.

Muutos

Kun laina korvataan uudella lainalla tai alkuperäistä lai-

nasopimusta muutetaan, arvioidaan, onko kyseessä van-

han lainan poiskirjaaminen ja uuden lainan kirjaaminen

vai vanhan lainan muutos. Tähän vaikuttaa se, ovatko

sopimukseen perustuvien kassavirtojen ja muiden sopi-

musehtojen muutokset merkittäviä vai eivät. Mikäli muu-

tos on merkittävä, kyseessä on vanhan lainan poiskirjaa-

minen ja uuden lainan kirjaaminen. Jos muutos ei puoles-

taan ole merkittävä, muutos huomioidaan vanhan lainan

muutoksena. Yleisesti, mikäli muutos johtaa uuteen lai-

nasopimukseen ja lainan tunnukseen, muutos on merkit-

tävä, ja se johtaa vanhan lainan poiskirjaamiseen ja

uuden lainan kirjaamiseen. Muutoin muutos ei johda

poiskirjaamiseen ja uuden lainan kirjaamiseen.

Odotettu jäljellä oleva voimassaoloaika

Suurelle osalle lainoista ja saamisista, odotettu voimas-

saoloaika rajoittuu jäljellä olevaan sopimuksen mukai-

seen maturiteettiin ja korjataan odotetuilla ennakkomak-

suilla. Vastuilla, joilla on heikko luottolaatu, ennakkomak-

sun mahdollisuutta ei oteta huomioon. Vastuissa, joissa

on mukana itse laina ja myönnetty nostamaton luotto ja

joissa sopimuksen mukainen mahdollisuus vaatia ennak-

komaksua ja perua myönnetty nostamaton luotto eivät

pienennä pankin luottotappioiden vastuuta sopimuksen

mukaisen irtisanomisajan aikana, odotettu voimassaolo-

aika on se aika jonka aikana pankki odottaa olevansa vas-

tuussa luottotappioista. Tämä ajanjakso arvioidaan nor-

maalien luottoriskien hallinnan menetelmin.

Mikäli vanhaa rahoitusvaraa ei poiskirjata, alkuperäinen

voimassa oleva korko jää voimaan muuttumattomana ja

muuttuneiden sopimukseen perustuvien kassavirtojen

nettonykyarvo kuvastaa rahoitusvaran kirjanpitoarvoa

muutosten jälkeen. Alkuperäisten sopimukseen perustu-

vien kassavirtojen nettonykyarvon ja muokattujen sopi-

mukseen perustuvien kassavirtojen erotus huomioidaan

tuloksessa tuottona tai kuluna. Mikäli muutoksesta joh-

tuva tappio liittyy muutokseen lainassa, jossa on lainan-

hoitojousto, muutoksesta johtuva tappio esitetään

Tulevaisuuteen suuntautuvan informaation hyödyntäminen

Laskettavat tulevaisuutta koskevat tekijät perustuvat

pankin ylimmän johdon puolueettomaan odotukseen.

Prosessi sisältää makrotaloudelliset skenaariot (perus-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

37

tuloslaskelmalla kohdassa arvonalentumistappiot luo-

toista ja muista saamisista.

Pankki ostaa uudet lainat Danske Bank A/S, Suomen

sivuliikkeeltä, mutta pankin taseessa oleviin lainoihin voi

kohdistua muutoksia silloin kun muutokset eivät johda

vanhan lainan poiskirjaamiseen ja uuden lainan kirjaami-

seen.

Vaiheallokoinnin takia on tärkeää, johtaako muutos pois-

kirjaamiseen ja uuden lainan kirjaamiseen vai ei. Mikäli

korvaavan lainan ajatellaan olevan uusi laina, laina sijoi-

tetaan vaiheeseen 1 alkuperäisen kirjaamisen hetkellä

(ellei uusi laina ole arvoltaan alentunut alkuperäisen kir-

jaamisen hetkellä). Eli alkuperäinen luottoriski nollataan.

Jos korvaava laina on muutos vanhaan lainaan, alkupe-

räistä luottoriskiä ei nollata.

Lisätietoja COVID-19 -kriisin vaikutusten käsittelystä kir-

janpidossa löytyy laatimisperiaatteista erillisestä kappa-

leesta kohdassa Kriittinen arviointi ja arvioiden epävar-

muustekijät.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

38

7. Verot

Arvioidut tuloverot ja laskennalliset verot tilivuoden

voitosta huomioidaan tuloslaskelmassa. Tulovero las-

ketaan voimassa olevan tuloverokannan mukaisesti.

Milj. €

1-12/2021

1-12/2020

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero

Laskennalliset verot

3,4

0,0

3,4

5,7

-

Tilikauden verot yhteensä

5,7

Efektiivinen veroaste

20,0 %

Tuloslaskelman verokulun ja yhtiön kotimaan verokannalla 20 % (20 %)

laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

Tulos ennen veroja

17,1

3,4

28,4

5,7

-

Verot laskettuna kotimaan verokannalla

Verot aikaisemmilta tilikausilta

Verot tuloslaskelmassa

0,0

3,4

5,7

8. Rahoitusinstrumenttien ja muiden kuin rahoitusvarojen luokittelu

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoi-

tusvarojen ja -velkojen ostot ja myynnit kirjataan

taseeseen selvityspäivänä tai päivänä, jolloin sitoudu-

taan ostamaan tai myymään kyseinen rahoitusvaroi-

hin tai velkoihin liittyvä erä. Lainat kirjataan taseeseen

rahoitusvaroiksi Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n ja

Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeen välisessä

kauppakirjassa mainittuna päivänä. Johdannaissopi-

mukset, noteeratut arvopaperit ja valuuttakauppaan

liittyvät spot-tapahtumat kirjataan taseeseen ja pois

taseesta selvityspäivänä.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimuspe-

rusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän raha-

virtoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty toiselle

osapuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun

niihin liittyvät velvoitteet ovat lakanneet eli, kun vel-

voitteet ovat täyttyneet, peruuntuneet tai erääntyneet.

Rahoitusvaroja ja –velkoja ei netoteta, jollei niiden kuit-

taamiseen ole lakisääteistä oikeutta ja jollei kuittausta

aiota käyttää. Transaktiomenot sisällytetään alkupe-

räiseen kirjanpitoarvoon, ellei kyseessä ole erä, joka

arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta.

Pankki käyttää IFRS 9 sallimaa vaihtoehtoa jatkaa IAS

39 mukaista suojauslaskentaa.

IFRS 9:n mukainen rahoitusvarojen ja -velkojen

luokittelu ja arvostus - yleistä

rusteisten kassavirtojen kerryttämiseksi (kerryttämi-

seksi pidettävät) ja jos kassavirrat ovat yksinomaan pää-

oman palautuksia ja niihin liittyviä korkoja. Yleisesti

ottaen pankin rahoitusvarat ovat tämän mukaisia.

IFRS 9:n mukaan rahoitusvarat luokitellaan sekä

varojen hallintaan käytetyn liiketoimintamallin että

niiden sopimusperusteisten kassavirtojen

ominaisuuksien perusteella (kytketyt johdannaiset

mukaan lukien) seuraaviin luokkiin:

Pankilla ei ole rahoitusvaroja, jotka arvostettaisiin käy-

pään arvoon muun laajan tuloksen kautta.

• Jaksotettuun hankintamenoon

• Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta, tai

• Käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Kaikki muut rahoitusvarat on arvostettava käypään

arvoon tulosvaikutteisesti, mukaan lukien muihin liiketoi-

mintamalleihin kuuluvat rahoitusvarat. Näitä ovat esi-

merkiksi rahoitusvarat, joita hallitaan käypään arvoon tai

joita pidetään kaupankäyntiä varten, tai rahoitusvarat,

Rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintame-

noon, jos niitä pidetään liiketoimintamallissa sopimuspe-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

39

jotka liittyvät sopimusperusteisiin kassavirtoihin, jotka

eivät ole yksinomaan pääoman ja siihen liittyvän koron

palautuksia.

käypää arvoa ja sitä seuraavia eli takaisinmaksusta johtu-

via muutoksia. Korko ottaa huomioon vain rahan aika-

arvon, luottoriskin, muut lainanantoon liittyvät perusriskit

ja tuottomarginaalin, joka on luotonannon perusominai-

suuksien mukainen. Mikäli kassavirroista seuraa muuta

kuin vähimmäisaltistus riskille tai volatiliteetille, joka ei ole

luotonannon perusominaisuuksien mukainen, rahoitus-

vara on kirjattava käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Yleisesti ottaen rahoitusvelat arvostetaan edelleen jak-

sotettuun hankintamenoon erottamalla kytketyt johdan-

naiset, jotka eivät ole läheisessä suhteessa pääsopimuk-

seen. Johdannaisvelat kirjataan käypään arvoon tulosvai-

kutteisesti.

Yleisesti pankin rahoitusvarojen, jotka ovat kerrytettä-

väksi salkussa (lainat), kassavirrat ovat SPPI-testin

mukaisia, eli ne ovat luotonannon perusominaisuuksien

mukaisia.

SPPI-testi (yksinomaan pääoman ja siihen liittyvän

koron palautuksia)

Toinen vaihe sellaisten rahoitusvarojen luokituksessa,

jotka ovat kerrytettäväksi tai kerrytettäväksi ja myytäväksi

pidetyissä salkuissa, koskee sen arviointia, ovatko sopi-

musperusteiset kassavirrat SPPI-testin mukaisia. Pää-

omasumma heijastaa alkuperäisen kirjaamisen mukaista

Alla oleva taulukko näyttää miten pankin rahoitusinstru-

mentit on luokiteltu.

Jaksotettuun

hankintamenoon

Käypään arvoon tulos-

vaikutteisesti kirjattavat

Held to

collect -rahoi-

tusvarat *)

Hallitaan Suojaustar-

käypään koituksessa rahoitusvarat

Muut kuin

Varat, Milj. €

Velat

arvoon

pidettävät

tai -velat

Yhteensä

Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset

Lainat ja muut saamiset luottolaitoksilta

Kaupankäyntivarat

165,1

4,4

165,1

4,4

Johdannaissopimukset

9,0

4,6

9,0

35,4

Muut rahoitusvarat, joukkovelkakirjalainat

Lainat ja muut saamiset yleisöltä

Verosaamiset

35,4

4 112,4

4 117,0

0,4

1,0

1,4

Muut varat

1,0

Yhteensä 31.12.2021

4 281,8

-

35,4

13,7

4 332,3

Velat, Milj. €

Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille

Johdannaissopimukset ja muut

1 732,5

13,8

kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

13,8

0,2

-> Joukkovelkakirjalainat

Muut velat

2 245,1

2 245,3

0,9

Yhteensä 31.12.2021

-

3 977,6

-

14,0

0,9

3 992,5

*) Varat, joiden tarkoituksena on kerätä sopimusperusteisia rahavirtoja, jotka koskevat yksinomaan pääomanpalautuksia ja niihin liittyviä korkoja.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

40

Jaksotettuun

Käypään arvoon tulos-

hankintamenoon

vaikutteisesti kirjattavat

Held to

Hallitaan Suojaustar-

Muut kuin

collect -rahoi-

käypään koituksessa rahoitusvarat

Varat, Milj. €

tusvarat *)

Velat

arvoon

pidettävät

tai -velat

Yhteensä

Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset

Lainat ja muut saamiset luottolaitoksilta

Kaupankäyntivarat

208,2

0,1

208,2

0,1

Johdannaissopimukset

74,1

12,3

74,1

40,8

Muut rahoitusvarat, joukkovelkakirjalainat

Lainat ja muut saamiset yleisöltä

Verosaamiset

40,8

5 611,7

5 624,0

0,1

1,6

1,7

Muut varat

1,6

Yhteensä 31.12.2020

5 820,0

-

40,8

86,4

5 949,0

Velat, Milj. €

Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille

Johdannaissopimukset ja muut

1 789,3

12,1

kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

12,1

58,0

70,0

-> Joukkovelkakirjalainat

Muut velat

3 742,3

3 800,3

21,2

Yhteensä 31.12.2020

-

5 531,6

-

21,2

5 622,8

*) Varat, joiden tarkoituksena on kerätä sopimusperusteisia rahavirtoja, jotka koskevat yksinomaan pääomanpalautuksia ja niihin liittyviä korkoja.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

41

9. Taseen maturiteettijakauma

Tase-erät on esitetty likviditeettijärjestyksessä. Alla

oletetaanko niiden erääntyvän seuraavan vuoden

aikana (current) vai yli vuoden päästä (non-current).

olevassa taulukossa tase-erät on esitetty sen mukaan,

2021

Milj. €

Yhteensä

< 1 vuosi

> 1 vuosi

Varat

Käteiset varat

165,1

4,4

165,1

4,4

-

Lainat ja muut saamiset luottolaitoksilta

Kaupankäyntivarat

Muut rahoitusvarat

Lainat ja muut saamiset yleisöltä

Verosaamiset

-

9,0

5,9

3,1

35,4

-

35,4

4 117,0

0,4

333,7

0,4

3 783,3

-

Muut varat

1,0

Yhteensä

4 332,3

510,5

3 821,8

Velat

Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille

1 732,5

13,8

632,5

-4,0

1 100,0

17,8

Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

Muut velat

2 245,3

0,9

3,0

2 242,3

-

0,9

Yhteensä

3 992,5

632,3

3 360,1

2020

Milj. €

Yhteensä

< 1 vuosi

> 1 vuosi

Varat

Käteiset varat

208,2

0,1

208,2

0,1

-

Lainat ja muut saamiset luottolaitoksilta

Kaupankäyntivarat

Muut rahoitusvarat

Lainat ja muut saamiset yleisöltä

Verosaamiset

-

29,2

40,7

5 179,7

-

74,1

44,9

0,1

40,8

5 624,0

0,1

444,3

0,1

Muut varat

1,6

-

Yhteensä

5 949,0

699,3

5 249,6

Velat

Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille

1 789,3

12,1

78,3

6,9

1 711,0

5,2

Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

Muut velat

3 800,3

21,2

2 017,4

21,2

1 782,9

-

Yhteensä

5 622,8

2 123,8

3 499,0

Erääntyneiden rahoitusvarojen ikäjakauma, netto

Milj. €

2021

2020

Erääntyneet saamiset 30-90 päivää

4,9

6,4

0,4

-

4,2

Saamiset, jotka todennäköisesti jäävät maksamatta

Järjestämättömät saamiset 90-180 päivää

Järjestämättömät saamiset 180 päivää - 1 vuosi

Järjestämättömät saamiset > 1 vuosi

13,0

0,5

-

Saamiset, joihin liittyy lainanhoitojousto, brutto

159,7

269,2

Johdannaisten maturiteettijakauma löytyy liitetiedosta 12.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

42

10. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

Käypä arvo

mien avulla ja käyvän arvon määrittäminen perustuu

Rahoitusinstrumentit esitetään taseessa käypään

arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusva-

rojen ja – velkojen käypä arvo määritetään aktiivisilla

markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella.

Mikäli aktiivinen markkina on olemassa, käypä arvo

määritetään tilinpäätöshetken viimeisimmän markki-

nahinnan mukaan.

markkinoilta saatavaan informaatioon. Monimutkai-

sempien instrumenttien, kuten swaption-, korkokatto-

ja – floor-sopimusten sekä muiden OTC-tuotteiden,

käypä arvo määritetään sisäisillä arvostusmalleilla,

jotka perustuvat markkinoilla yleisesti hyväksyttyihin

arvostusmenetelmiin.

Arvostusmenetelmän kautta tehdyt arvostukset ovat

usein arvioita, koska täsmällisiä arvoja ei voida tehdä

markkinoilta saatavan informaation perusteella.

Tämän vuoksi käyvän arvon määrittämisessä voidaan

käyttää myös lisäparametreja, kuten likviditeetti- ja

vastapuoliriskitekijöitä.

Jos rahoitusinstrumentin hinta noteerataan ei-aktiivi-

silla markkinoilla, käypä arvo määritellään viimeisim-

män markkinatransaktion hinnan perusteella ja käy-

vän arvon määrityksessä otetaan huomioon markki-

naolosuhteissa tapahtuneet muutokset, esimerkiksi

olennaisilta osiltaan samanlaisella instrumentilla, toi-

mivilla markkinoilla tehdyt transaktiot.

Jos rahoitusinstrumentin hankintahetkellä rahoitus-

instrumentin arvostusmallilla laskettu arvo ja todelli-

nen kustannus (ns. ensimmäisen päivän voitto tai

tappio) eroavat toisistaan muuten kuin transaktiokus-

tannuksista johtuen, pankin käyttämän arvostusmal-

lin parametrit kalibroidaan todellisen kustannuksen

mukaisiksi.

Jos aktiivista markkinaa ei ole olemassa, käypä arvo

standardoiduille ja yksinkertaisille rahoitusinstru-

menteille, kuten koron- ja valuutanvaihtosopimuksille

ja listaamattomille saamistodistuksille, määritetään

markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetel-

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit

Pankki käyttää arvostusmenetelmiä yleensä OTC-johdan-

naisille ja listaamattomille kaupankäyntivaroille ja

-veloille. Pääsääntöisesti käytetyt arvostus- ja arviointi-

menetelmät sisältävät tulevaisuudessa selvitettävien

transaktioiden hinnoittelun ja johdannaismalleja, joissa

käytetään nykyarvolaskentaa, luottohinnoittelumalleja ja

optiomalleja, kuten Black & Scholes -malleja.

noilla noteerattu hinta (taso 1). Rahoitusinstrumentit, joi-

den käypä arvo perustuu merkittävästi markkinahavain-

toihin, esitetään luokassa Markkinahavaintoihin

perustuva (taso 2). Muut rahoitusinstrumentit esitetään

luokassa Ei markkinahavaintoihin perustuva (taso 3).

31. joulukuuta 2021 päättyneellä raportointikaudella ei

tapahtunut siirtymiä tason 1 (Markkinoilla noteraattu

hinta) ja tason 2 (Markkinahavaintoon perustuva) käyvän

arvon määritysten välillä tai siirtymiä tasolle/tasolta 3

(Ei markkinahavaintoon perustuva).

Rahoitusinstrumentit, joiden käypä arvo perustuu mark-

kinoilla noteraattuun hintaan, esitetään luokassa Markki-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

43

Markkina-

havaintoon

perustuva

Ei markkina-

havaintoon

perustuva

2021

Milj. €

Markkinoilla

noteerattu hinta

Yhteensä

Rahoitusvarat

Joukkovelkakirjalainat

Johdannaissopimukset

Yhteensä

30,3

-

5,1

9,0

-

35,4

9,0

30,3

14,1

44,4

Rahoitusvelat

Johdannaissopimukset

Yhteensä

-

13,8

-

13,8

-

13,8

-

2020

Rahoitusvarat

Joukkovelkakirjalainat

Johdannaissopimukset

Yhteensä

30,6

-

10,2

74,1

84,3

-

40,8

74,1

30,6

114,9

Rahoitusvelat

Johdannaissopimukset

Yhteensä

-

12,1

-

12,1

-

12,1

-

Jaksotettuun hankintamenoon esitettävät

Liikkeeseen laskettujen velkakirjojen käypä arvo oli EUR

2 259,7 miljoonaa (2020: EUR 3 759,8) verrattuna kir-

janpitoarvoon EUR 2 245,3 miljoonaa (2020: EUR

3 800,3). Pääosin liikkeeseen laskettujen velkakirjojen

käypä arvo kuvastaa markkinoilla noteerattua hintaa eli

arvostusta tasolla 1. Muiden rahoitusinstrumenttien

osalta käyvän arvon ja kirjanpitoarvon välillä ei ole mer-

kittäviä eroja.

rahoitusinstrumentit

Merkittävälle osalle pankin rahoitusvaroista ja -veloista,

kuten lainat ja saamiset, ei ole olemassa aktiivisia mark-

kinoita. Tällaisissa tapauksissa pankki perustaa arviot

käyvistä arvoista sellaisiin yksittäisen rahoitusinstru-

mentin taseeseen kirjaamispäivän jälkeen markkinaolo-

suhteissa tapahtuneisiin muutoksiin, jotka vaikuttaisivat

rahoitusinstrumentin hintaan, jos se määritettäisiin tilin-

päätöshetkellä. Muut tahot voivat tehdä toisenlaisia arvi-

oita. Käteisiin varoihin luettujen erien maturiteetti on

niin lyhyt, että kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

44

11. Käteiset varat ja saamiset luottolaitoksilta

Saamiset luottolaitoksilta ja keskuspankeilta sisältää

saamiset muilta luottolaitoksilta ja määräaikaistalle-

tukset keskuspankkeihin. Saamiset luottolaitoksilta ja

keskuspankeilta arvostetaan jaksotettuun hankinta-

menoon, kuten on kuvattu kohdassa Lainat ja saami-

set jaksotettuun hankintamenoon.

Milj. €

2021

2020

Vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta

Saamiset luottolaitoksilta

Muut saamiset

165,1

208,2

4,4

0,0

0,1

0,0

Arvonalentumiset

Yhteensä

169,5

208,3

Vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta

ovat IFRS 9 -standardin mukaisesti vaiheessa 1.

12. Johdannaissopimukset

Pankki käyttää johdannaissopimuksia suojaamistar-

koituksessa. Käytettäviä instrumentteja ovat korko-

johdannaiset. Suojaamistarkoituksessa tehdyillä joh-

dannaisilla suojataan lainat ja muut saamiset ja liik-

keeseenlaskettuja joukkovelkakirjalainoja. Pankki

käyttää käyvän arvon suojaukseen koronvaihtosopi-

muksia, joilla suojaudutaan markkinakorkojen muutos-

ten aiheuttamia käyvän arvon muutoksia vastaan.

misista on vaihtuvakorkoisia lainoja. Kun vaihtuvakor-

koisen lainan korko kiinnitetään kuluvalle

korkojaksolle, pankille syntyy korkoriski markkinakor-

koja vastaan. Pankki käyttää johdannaisia suojaamaan

korkoriskin, joka syntyy kiinteistä korkoperiodeista,

joita on kiinteäkorkorkoisissa lainoissa, vaihtuvakor-

koisissa lainoissa ja liikkeeseenlasketuissa kiinteäkor-

koisissa joukkovelkakirjalainoissa.

Pankki arvostaa lainat ja muut saamiset sekä liikkee-

seenlasketut joukkovelkakirjalainat jaksotettuun han-

kintamenoon. Valtaosa pankin lainoista ja muista saa-

Mikäli suojauslaskennan ehdot eivät enää täyty, suo-

jattujen varojen ja velkojen kumulatiiviset arvonmuu-

tokset jaksotetaan eräpäivään.

2021

2020

Käypä arvo

Milj. €

Nimellis-

arvo Saamiset

Nimellis-

arvo

Suojaavat johdannaissopimukset

Saamiset

Velat

Käyvän arvon suojaukset

Korko

9,0

13,8

8 247,4

74,1

12,1

8 375,7

OTC-tuotteet

9,0

13,8

8 247,4

74,1

12,1

8 375,7

Suojaavat johdannaiset yhteensä

9,0

13,8

8 247,4

74,1

12,1

8 375,7

joista konserniyritysten kanssa:

9,0

13,8

8 247,4

74,1

12,1

8 375,7

Kohde-etuuden nimellisarvo

Jäljellä oleva maturiteetti

alle

1 vuosi

1–5

vuotta

yli

5 vuotta

alle 1

vuosi

1–5

vuotta

yli

5 vuotta

-

8 103,9

143,5

1 000,0

6 301,5

1 074,3

joista konserniyritysten kanssa:

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

45

Suojauslaskennan kuvaus

velkojen korkoriski arvostetaan käypään arvoon ja kirja-

taan suojattujen kohteiden arvonmuutoksena. Arvon-

muutokset kirjataan tuloslaskelmaan riville nettotulos

käypään arvoon arvostettavista eristä. Mahdollinen teho-

ton osuus suojauksesta, joka on kuitenkin tehokkaan

suojauksen rajoissa, kirjataan myös riville nettotulos

käypään arvoon arvostettavista eristä.

Korkoriski, joka syntyy varojen ja velkojen kiinteäkorkoi-

silla korkoperioideilla, suojataan johdannaisilla. Suojauk-

sia tehdään, jotta varojen ja velkojen korkoriskit saadaan

kohtaamaan mahdollisimman hyvin ja jotta kokonaiskor-

koriski saadaan minimoitua.

Suojattujen varojen ja velkojen, joihin sovelletaan kiin-

teää korkoa sopimuksen alkamispäivästä tiettyyn päi-

vään asti, tulevat korkomaksut jaetaan ajanjaksoilla

peruskorkoon ja voittomarginaaliin. Pankki suojaa riskiä

salkkutasolla tekemällä swap-sopimuksen tai termiinin

yhteensopivalla maksuprofiililla, samassa valuutassa ja

samalle ajanjaksolle kuin suojattu kohde. Suojatun korko-

riskin ja suojattujen johdannaisten käyvät arvot mitataan

säännöllisin väliajoin, jotta muutokset suojatun korkoris-

kin käyvässä arvossa ovat vaihteluvälillä 80-125 pro-

senttia suojattujen johdannaisten käyvän arvon muutok-

sesta. Suojattujen johdannaisten salkkuja säädetään tar-

vittaessa.

Meneillään oleva korkokantojen vertailuarvojen uudistus

tulee korvaamaan olemassa olevat pankkien väliset

IBOR-viitekorot (Interbank Offered Rate) vaihtoehtoisilla

riskittämillä viitekoroilla. IBOR-uudistuksen ajankohtaan

ja siirtymätapoihin liittyy epävarmuutta ja on avoinna tul-

laanko joidenkin olemassa olevien vertailuarvojen käyt-

töä jatkamaan. Laskentamenetelmää EURIBOR:in taus-

talla on muutettu ja se on nyt täysin yhdenmukainen

EU:n vertailuarvoasetuksen kanssa. Lisäksi odotetaan,

että EURIBOR tulee jatkumaan ennakoitavissa olevassa

tulevaisuudessa.

Vuoden 2021 lopussa tehokkaasti suojattujen rahoitus-

varojen ja -velkojen kirjanpitoarvot olivat 4 128,3 miljoo-

naa euroa (5 638,0 miljoonaa euroa) ja 2 250,2 miljoo-

naa euroa (2 808,0 miljoonaa euroa) vastaavasti. Alla

olevasta taulukosta käy ilmi varojen ja velkojen sekä suo-

jattujen johdannaisten arvonmuutokset. Arvonmuutok-

set on kirjattu tuloslaskelmalla riville nettotulos käypään

arvoon arvostettavista eristä.

Tehoton suojaus liittyy siihen, että suojatun varan tai

velan käyvän arvon muutokset mitataan kunkin suojatun

varan tai velan relevantilla korkokäyrällä, kun taas suo-

jaavien johdannaisten kiinteän osuuden käypä arvo mita-

taan swap-käyrään perustuen. Lisäksi, korjauksia ei

tehdä välittömästi suojaavien johdannaisten portfolion

suojauspositioon ja tästä johtuen tehotonta suojausta

saattaa esiintyä.

Vuoden 2021 lopussa pankissa ei ole johdannaissopi-

muksia, jotka tullaan siirtämään vaihtoehtoisiin viite-

korkoihin.

Pankki käyttää IFRS 9 sallimaa tapaa jatkaa käypien

arvojen suojauslaskennassa IAS 39 mukaisia vaatimuk-

sia. Tehokkaassa suojauksessa suojattujen varojen ja

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

46

Milj. €

Korkoriskin suojauksen vaikutus tulokseen

2021

2020

Kiinteäkorkoisten varojen suojauksen vaikutus

Suojatut lainat

-7,7

7,4

-1,6

1,8

0,2

Suojaavat johdannaiset

Yhteensä

-0,3

Kiinteäkorkoisten velkojen suojauksen vaikutus

Suojatut liikkeeseenlaskut

Suojaavat johdannaiset

57,7

-57,7

0,0

13,8

-14,5

-0,7

Yhteensä

Seuraavat taulukot esittävät suojaavat johdannaiset ja

rahoitus varojen ja velkojen suojatut kiinteät korot.

Suojaavien johdannaisten

kirjanpitoarvo

Muutokset käy-

vässä arvossa,

joita käytetään

suojauksen

tehottomuuden

laskennassa

Suojaavien

johdannaisten

nimellisarvo

Varat

9,0

Velat

Korkoriski (korko swap), 2021

Korkoriski (korko swap), 2020

6 373,7

8 375,7

13,8

12,1

-50,4

-12,7

74,1

Suojattujen varojen ja

velkojen käypien arvojen

suojauskorjausten

Muutos

suojauksen

tehottomuuden

laskennassa

käytettävässä

arvossa

Suojattujen

varojen ja velkojen

kirjanpitoarvot

kumulatiivinen summa

Kiinteä korkoriski

2021

Varat

Velat

Varat

Velat

Lainoista

4 128,3

4,6

-7,7

57,7

50,1

Liikkeeseenlasketuista velkakirjoista

Yhteensä, 2021

2 250,2

0,2

4 128,3 2 250,2

4,6

0,2

2020

Lainoista

5 638,0

12,3

-1,6

13,8

12,2

Liikkeeseenlasketuista velkakirjoista

Yhteensä, 2020

2 808,0

58,0

5 638,0 2 808,0

12,3

58,0

Suojauslaskennan tehottomuus, joka huomioidaan tuloslaskelmalla, 2021

Suojauslaskennan tehottomuus, joka huomioidaan tuloslaskelmalla, 2020

-0,3

-0,5

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

47

Netottaminen

Varat ja velat netotetaan, kun pankilla ja vastapuolella

on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus netottaa

summia ja se aikoo joko netottaa tasesaldot tai

realisoida omaisuuserän sekä suorittaa velan saman-

aikaisesti.

Milj. €

Johdannaisten positiivinen käypä arvo

12/2021

12/2020

Johdannaisten käypä arvo

9,0

74,1

12,1

62,1

78,2

-16,1

Kirjanpitoarvo

Netotus vakavaraisuussäännösten mukaan

13,8

-4,7

Nettovastuut

Vakuudet

Netto

-12,5

7,7

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

48

13. Verosaamiset ja verovelat

Verosaamiset ja -velat huomioidaan taseessa tilikau-

den tuloksesta aiheutuneina arvioituina veroina

ennakkoveroilla oikaistuina. Veroa oikaistaan myös

mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Verosaamiset ja –velat netotetaan keskenään, mikäli

laki sen sallii, ja jos saamiset ja velat todennäköisesti

tullaan käyttämään yhtämääräisesti tai samanaikai-

sesti.

Laskennallinen vero arvostetaan verosäännösten

perusteella ja niillä tilinpäätöspäivänä voimassa ole-

villa verokannoilla, joita sovelletaan silloin, kun las-

kennallisen veron odotetaan muuttuvan tuloveroksi.

Verokantojen muutoksesta johtuva laskennallisen

veron muutos kirjataan tuloslaskelmaan.

Käyttämättömiin verotuksellisiin tappioihin perustu-

vat verosaamiset kirjataan siinä määrin kuin ne voi-

daan käyttää.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista

saamisten ja velkojen verotuksellisen arvon ja kirjan-

pitoarvon välillä todennäköisten oletettujen ajoitu-

serojen perusteella. Laskennallista veroa ei kirjata

niiden erien väliaikaisista eroista, jotka syntyvät han-

kintahetkellä ilman, että ne vaikuttavat liiketulokseen

tai verotettavaan tuloon. Laskennallinen vero kirja-

taan laskennallisiin verosaamisiin ja laskennallisiin

verovelkoihin.

Milj. €

2021

2020

Tuloverosaamiset

0,4

0,1

Verosaamiset yhteensä

0,4

0,1

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

49

14. Muut varat

Muut varat käsittävät kertyneet korko- ja palkkiotuotot sekä muut saamiset.

Milj. €

2021

2020

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

Kertyneet korot

1,0

0,0

1,0

1,6

0,0

1,6

Muut saamiset

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot yhteensä

15. Velat luottolaitoksille

Velat luottolaitoksille arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Milj. €

2021

2020

Velat luottolaitoksille

Muut

1 732,5

1 789,3

Yhteensä

1 732,5

1 789,3

16. Liikkeeseen lasketut velkakirjat

Muut liikkeeseen lasketut velkakirjat käsittävät pankin liikkeeseen laskemia velkakirjoja. Muut liikkeeseen lasketut

velkakirjat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon lisättynä suojatun korkoriskin käyvällä arvolla.

Milj. €

2021

2020

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

Liikkeeseen laskettuja suomalaisia katettuja joukkolainoja

2 245,3

3 800,3

Nimellisarvo

Milj. €

Liikkeeseen

01/01/2021

laskut

Erääntymiset

31/12/2021

Katettu joukkolaina

3 750,0

500,0

2 000,0

2 250,0

Nimellisarvo

Milj. €

Liikkeeseen

laskut

01/01/2020

Erääntymiset

31/12/2020

Katettu joukkolaina

3 750,0

1 000,0

3 750,0

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

50

17. Muut velat

Muut velat käsittävät kertyneitä korkoja, maksuja ja

palkkioita, jotka eivät kuulu jonkin rahoitusinstrumen-

tin jaksotettuihin hankintamenoihin. Muut velat käsit-

tävät myös eläkevelvoitteita.

Varaus kirjataan, jos pankilla on aikaisemman tapah-

tuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen

velvoite, joka voidaan luotettavasti arvioida ja on

todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää

taloudellisen hyödyn siirtymistä pois yhtiöstä.

Milj. €

2021

2020

Varaukset

-

0,0

Muut velat

Siirtovelat

Korkovelat

0,3

0,6

0,1

0,9

20,7

0,4

Muut siirtovelat

Muut

0,0

Muut velat yhteensä

21,2

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

51

18. Ehdolliset velat ja sitoumukset

Taseen ulkopuoliset sitoumukset

Taseen ulkopuoliset sitoumukset koostuvat pääosin käyt-

tämättömistä luottojärjestelyistä. Käyttämättömat luotto-

järjestelyt ovat peruuttamattomia sitoumuksia antaa luot-

toa ja koostuvat myönnetyistä nostamattomista luotoista.

Sitoumukset esitetään määrään, joka niistä tilinpäätös-

hetkellä jouduttaisiin maksamaan. Peruuttamattomia lai-

nasitoumuksia koskevat varaukset kirjataan muihin vel-

koihin, mikäli on todennäköistä, että lainasitoumuksen

perusteella tehdään nostoja. Taseen ulkopuoliset sitou-

mukset ovat pääasiassa vaiheessa 1.

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:llä ei ollut olennaisia taseen ulkopuolisia sitoumuksia 31.12.2020 ja 31.12.2021.

Sidottujen

varojen

kirjanpitoarvo

Sidottujen

varojen

käypä arvo

Sitomattomien Sitomattomien

Varojen sidonnaisuus

Milj.€

varojen

varojen käypä

arvo

kirjanpitoarvo

Varat 31.12.2021

5 027,7

-

205,3

-

35,6

-

Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Muut varat

-

35,6

169,7

35,6

5 027,7

Varat 31.12.2020*⁾

6 182,2

-

277,9

-

40,8

-

Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Muut varat

-

40,8

237,1

40,8

6 182,2

*) Sitomattomien varojen kirjanpitoarvoa vertailukaudelta korjattu.

Saadut vakuudet

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:llä ei ollut saatuja vakuuksia 31.12.2021.

Vakuussidonnaisia

omaisuuseriä

Varat, saadut vakuudet ja vieraan

pääoman ehtoiset arvopaperit,

paitsi vakuuskäytössä olevat

katetut joukkolainat ja

vastaan saatu

rahoitus (velat),

ehdolliset velat tai

lainatut arvopaperit

Milj. €

omaisuusvakuudelliset

arvopaperit

Sidotut varat-saadut vakuudet ja niihin liittyvät velat

Tiettyjen rahoitusvelkojen kirjanpitoarvo 31.12.2021

Tiettyjen rahoitusvelkojen kirjanpitoarvo 31.12.2020

2 796,8

4 921,2

5 027,7

6 182,2

Katettujen joukkolainojen vakuutena olevat lainat ovat

sidottujen varojen pääasiallinen lähde. Katettujen joukko-

lainojen liikkeeseenlasku on tärkeä pitkäaikaisen rahoi-

tuksen lähde. Sidotut varat ja niihin liittyvät velat perus-

tuvat kvartaalitietojen mediaaneihin.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

52

19. Lähipiiriliiketoimet

Vaikutusvaltayhteisöt

2021

Milj. €

2020

Luotot ja muut saamiset

4,4

9,0

0,1

Arvopaperit ja johdannaiset

74,1

Talletukset

1 732,5

13,8

1 789,3

12,1

Johdannaiset

Korkotuotot

Korkokulut

22,1

-6,1

44,0

-2,5

Ostot konserniyhtiöiltä

Myynnit konserniyhtiöille

15,2

0,2

13,3

0,1

Saamisista lähipiiriltä ei ole kirjattu odotettavissa olevia

luottotappioita. Korkokulut lähipiiriltä ovat positiivisia

korkoja.

Hallintohenkilöihin luetaan hallitus ja toimiva johto

mukaan lukien läheiset perheenjäsenet ja yhtiöt, joissa

hallintohenkilöillä tai heidän läheisillä perheenjäsenillään

on huomattava vaikutusvalta.

Pankin lähipiiri muodostuu emoyhtiöstä, hallintohenki-

löistä ja muista lähipiiriin kuuluvista yhtiöistä. Vaikutus-

valtayhteisöihin luetaan emoyhtiö sivukonttoreineen.

Informaatiota koskien johdon lähipiiriliiketoimia on

esitetty liitetiedossa 4.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

53

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n

hallituksen voitonjakoehdotus

yhtiökokoukselle ja tilinpäätöksen

sekä toimintakertomuksen

allekirjoitukset

Yhtiön voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat

269 829 962,86 euroa, josta tilikauden voitto on

13 662 161,66 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokouk-

selle, että osinkoa ei jaeta, jolloin vapaaseen omaan pää-

omaan jää 269 829 962,86 euroa.

Helsingissä, 4. päivänä helmikuuta 2022

Stojko Gjurovski

(hallituksen puheenjohtaja)

Kimberly Bauner

Robert Wagner

Tomi Dahlberg

Riikka Laine-Tolonen

Maisa Hyrkkänen

Pekka Toivonen

(Toimitusjohtaja)

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

54

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 4. päivänä helmikuuta 2022

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Aleksi Martamo

KHT

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

55

Kirjanpitokirjat 2021

Pankki käyttää Danske Bank A/S:n kirjanpitojärjestel-

mää, jota hallinnoidaan Tanskasta käsin. Vuoden vaih-

teessa kirjanpitokirjat tallennetaan elektroniseen muo-

toon ja säilytetään Suomessa kahtena kappaleena.

järjestelmästä. Pääkirjanpidon raportit tilikaudelta säily-

tetään elektronisessa muodossa:

• Päiväkirjat,

• Pääkirjat,

• Tuloslaskelmat ja taseet,

• Tilikartat ja

Tilinpäätös ja toimintakertomus sidottuna säilytetään

Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeen Talousyksikössä.

• Liitetietotositteet

Tilinpäätöserittelyt sisältyvät pääsääntöisesti Talous-

yksikön kokoamaan ja säilyttämään tilinpäätösaineis-

toon. Osa tilinpäätösaineistosta löytyy vain kirjanpito-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2021

56