Vuosikertomus

2023

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

Sisällys

DANSKE KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N

TOIMINTAKERTOMUS 2023.......................................................... 3

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut.....................10

Hallinnointiperiaatteet......................................................................12

Riskienhallintaliite...............................................................................15

IFRS TILINPÄÄTÖS.............................................................................23

Laaja tuloslaskelma ...........................................................................23

Tase............................................................................................................. 23

Oman pääoman muutoslaskelma ..............................................24

Rahavirtalaskelma..............................................................................25

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT .................................................26

Yhteenveto olennaisista

laatimisperiaatteista ja arvioista...............................................26

MUUT LIITETIEDOT ............................................................................29

DANSKE KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

YHTIÖKOKOUKSELLE JA TILINPÄÄTÖKSEN SEKÄ

TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET.............54

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ...............................................................55

KIRJANPITOKIRJAT 2023 ............................................................56

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj on suomalainen pankki, joka kuuluu Pohjoismaiden suurimpiin pankkeihin lukeutuvaan

Danske Bank -konserniin. Tämä lakisääteinen tilinpäätös ja toimintakertomus kattavat Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n

toimintakertomus 2023

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj lyhyesti

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj on Danske Bank

-konsernin emoyhtiön Danske Bank A/S:n kokonaan

omistama tytäryhtiö. Konsernin pääkonttori on Kööpen-

haminassa, ja Danske Bankin osake noteerataan

Kööpenhaminan Nasdaq OMX-listalla.

tolainakannan määrä on ollut vakaa Danske Bank -konser-

nin Suomen liiketoiminnoissa.

Tässä vuosikertomuksessa ”Pankki” tarkoittaa Danske

Kiinnitysluottopankki Oyj:tä. Tässä toimintakertomuk-

sessa ”Konserni” tarkoittaa Danske Bank -konsernia.

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj toimii katettujen jouk-

kolainojen liikkeeseenlaskijana. Pankin liikkeeseen laske-

mien joukkolainojen vakuutena on lainakanta, joka koos-

tuu suomalaisista asuntolainoista. Pankki ei itse myönnä

asuntolainoja, vaan ostaa lainat Danske Bank A/S, Suo-

men sivuliikkeeltä. Pankin ostamat lainat ovat suomalai-

sille kotitalouksille myönnettyjä pitkäaikaisia lainoja, joi-

den vakuutena on asuinkiinteistö tai asunto-osake. Laina-

palveluihin liittyvä työ sekä useat muut prosessit on

ulkoistettu konsernille. Näin sivuliikkeen ja pankin välinen

lainakauppa ei vaikuta asiakkaan saamaan palveluun.

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n kotipaikka on Helsinki

ja y-tunnus 2825892-7.

Toimintaympäristön kehitys

Suomen talous ajautui matalasuhdanteeseen vuoden

2023 aikana. Korkea inflaatio heikensi kuluttajien osto-

voimaa, vienti supistui kansainvälisen suhdannetilanteen

heikennyttyä ja kohonneen inflaation seurauksena tapah-

tunut korkojen nousu hillitsi investointeja sekä asunto-

kauppaa. Koko vuoden bruttokansantuotteen ennakoi-

daan supistuneen hieman ja työttömyys kääntyi loivaan

nousuun. Vuoden alussa energia oli niukkaa ja poikkeuk-

sellisen kallista, mutta uusien tuulivoimaloiden ja Olkiluo-

don kolmannen ydinreaktorin valmistumisen myötä Suo-

mesta tuli omavarainen sähkön suhteen. Vuoden lopulla

inflaatio laski merkittävästi koko euroalueella ja myös

markkinakorot laskivat huipputasoilta.

Laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista

(151/2022) astui voimaan 8.7.2022 korvaten aikaisem-

man kiinnitysluottopankkitoimintaa koskeneen lain.

Uudessa laissa olevan siirtymäsäännöksen perusteella

olemme konvertoineet vanhan lain alla liikkeeseen laske-

tut katetut joukkolainat uuden lain mukaisiksi, ja toimin-

tamme jatkuu ainoastaan lain 151/2022 alla.

Euroopan keskuspankki kiristi rahapolitiikkaa hillitäkseen

inflaatiota ja nosti talletuskorkonsa 4,0 prosenttiin syys-

kuussa. Rahamarkkinoilla 12 kuukauden Euribor–korko

nousi vuoden alun 3,3 prosentista yli 4,2 prosenttiin

syyskuussa, mutta laski inflaatiopaineiden helpotettua

joulukuussa alle 3,8 prosenttiin. Velan rasitus kotitalouk-

silla ja yrityksillä kasvoi merkittävästi ja uusia lainoja

haettiin aiempaa vähemmän. Asuntovelalliset pystyivät

pääosin edelleen hoitamaan asuntolainoja normaalisti.

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n toiminta jatkui vuoden

2023 aikana kaikin puolin vakaana. Luottosalkun laatu

on pysynyt hyvällä tasolla. Pankin tulos on kehittynyt

positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuoden 2023 toukokuussa pankki laski liikkeelle nimellis-

arvoltaan 500 miljoonan euron ja elokuussa 1 000 miljoo-

nan euron katetun joukkovelkakirjalainan. Vuoden aikana

erääntyi 750 miljoonaa euroa joukkovelkakirjalainoja.

Pankki osti asuntolainoja 2 537,7 miljoonalla eurolla ja

myi niitä takaisin Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeelle

25,7 miljoonalla eurolla. Asiakkaat ovat maksaneet takai-

sin asuntolainakantaa 900 miljoonalla eurolla. Danske

Bank A/S, Suomen sivuliikkeen lainasalkku huomioiden

pankilla on riittävästi lainakantaa uusien liikkeeseenlasku-

jen tekemiseen. Lyhytaikaista varainhankintaa ja johdan-

naissuojausta hoidettiin normaaliin tapaan Danske Bank

A/S:n kautta. Käytettävissä olevan vakuuskelpoisen asun-

Asuntomarkkinoilla kauppamäärät ja uusien asuntolaino-

jen nostot jäivät noin kolmanneksen alle viime vuosien

keskiarvon. Markkinoilla asuntolainakanta supistui hie-

man vuodentakaisesta. Asuntojen hinnat laskivat 5-10

prosenttia vuodentakaisesta. Loppuvuonna Suomen hal-

lituksen lakialoite ensiasunnonostajien varainsiirtovero-

vapauden poistamisesta ja yleisen varainsiirtoveropro-

sentin laskemisesta vilkastutti markkinaa. Uusien

asuntojen kauppa supistui huomattavasti ja uudisraken-

taminen väheni merkittävästi vuonna 2023.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

3

Tuloskehit ys

Tase ja rahoitus

Suluissa olevat vertailuluvut viittaavat tilikauden 2022

lukuihin.

Taseen loppusumma vuoden 2023 lopussa oli 6 011,8

miljoonaa euroa (4 237,3 milj. euroa). Lainat ja muut

saamiset yleisöltä olivat 5 636,2 miljoonaa euroa (4

028,6 milj. euroa).

Pankin tilikauden voitto ennen veroja oli 34,6 miljoonaa

euroa (16,3 milj. euroa) ja tulos oli 27,7 miljoonaa euroa

(13,1 milj. euroa).

Pankin sijoitussalkku sisältää maksuvalmiusvaatimus-

kelpoisia (LCR) joukkolainoja. Salkku oli arvoltaan

yhteensä 57,9 miljoonaa euroa vuoden 2023 lopussa

(91,5 milj. euroa).

Oman pääoman tuotto oli 7,7 prosenttia tilikauden

lopussa (3,8 prosenttia). Oman pääoman tuoton kasvu

johtui tuloksen kasvusta. Osinkoja jaettiin 13,7 miljoo-

naa euroa vuonna 2023.

Rahoitus- ja likviditeettitilanne oli hyvä. Kaikki lyhytaikai-

nen varainhankinta saatiin konsernilta. Pankin likviditeet-

tipuskuri vuoden lopussa oli 257,7 miljoonaa euroa

(113,9 milj. euroa) ja se koostui keskuspankkitalletuk-

sista ja keskuspankkikelpoisista korkealuokkaisista jouk-

kovelkakirjasijoituksista.

Liiketoiminnan tuotot vuonna 2023 olivat 47,5 miljoo-

naa euroa (31,9 milj. euroa) ja tilikauden korkokate oli

47,1 miljoonaa euroa (32,3 milj. euroa). Tähän vaikutti

erityisesti lainakannan kasvu sekä korkotason nousu.

Nettopalkkiotuotot olivat 2,1 miljoonaa euroa (1,6 milj.

euroa). Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä

oli -1,9 miljoonaa euroa (-2,4 milj. euroa).

Pankin maksuvalmiusvaatimus (LCR) oli 2 407 prosent-

tia vuoden 2023 lopussa (1 389 prosenttia) ja se täyt-

tää näin raportointiajankohdan 100 prosentin minimi-

sääntelyvaatimuksen. Vakavaraisuusvaatimuksia koske-

vassa asetuksessa (CRR, EU N:o 575/2013) pankkien

maksu- valmiusvaatimustunnusluvun tulee olla vähin-

tään 100 prosenttia.

Kulu-tuotto–suhde oli 21,5 prosenttia (44,8 prosenttia),

kun pankin liiketoiminnan kulut tilikaudella olivat

yhteensä 10,2 miljoonaa euroa (14,3 milj. euroa). Kulu-

jen pienenemisen taustalla on Danske Bank Konsernin

kanssa tehtyjen palvelusopimuksien veloitusperusteiden

tarkistus. Päivitysten myötä palveluista maksettavat

veloitukset ovat pienentyneet. Lisäksi vuoden 2023

vakausrahastomaksu oli 0,7 miljoonaa euroa, mikä oli

noin miljoonan edellisvuotta pienempi (1,8 milj. euroa).

Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR) tarkoittaa

käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen summan suh-

teuttamista vaadittuun pysyvään rahoitukseen. Pankin

pysyvän varainhankinnan vaatimus oli 127 prosenttia

joulukuun 2023 lopussa (112 prosenttia) täyttäen 100

prosentin vaateen. Pysyvän varainhankinnan (ASF) koko-

naismäärä joulukuun 2023 lopussa oli 5 797,7 miljoo-

naa euroa (3 611,7) ylittäen vaaditun pysyvän varain-

hankinnan määrän 1 246,1 miljoonalla eurolla (412,4).

Konsernista olevaa rahoitusta oli 1 320 miljoonaa

euroa, joka kokonaisuudessa oli yli vuoden maturitee-

tissa ja luettiin täysimääräisesti pysyväksi varain-

hankinnaksi.

Saamisten arvonalentumiset ja lopulliset luottotappiokir-

jaukset olivat yhteensä 2,7 miljoonaa euroa (1,3 milj.

euroa), joista toteutuneita luottotappiota oli 1,1 miljoo-

naa euroa (0,9 milj. euroa). Arvonalentumisten kasvu

johtui pääasiassa johdon päätöksestä tehdä 0,9 miljoo-

nan euron oikaisu mallin antamiin tuloksiin. Päätös

perustuu luottosalkun monitoroinnissa havaittuihin epä-

varmuuksiin erityisesti epävakaassa taloustilanteessa.

Epävarmoista talouden kehitysnäkymistä huolimatta

saamisten arvonalentumiset ovat edelleen maltilliset.

Vuoden 2023 alussa pankin oma pääoma oli 352,9 mil-

joonaa euroa. Pankki maksoi Danske Bank A/S:lle osin-

koa 13,7 miljoonaa euroa vuonna 2023. Tilikauden tulos

oli 27,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 lopussa oma

pääoma oli 366,9 miljoonaa euroa.

Luottokelpoisuusluokittelusta sekä maksukyvyttömyysto-

dennäköisyyden rajoista löytyy tietoa Riskienhallintaliit-

teestä sivulta 15 alkaen. Järjestämättömät saamiset

myydään säännöllisesti Danske Bank A/S, Suomen sivu-

liikkeelle ja lainamyynnin yhteydessä kirjautuu lopullisia

luottotappioita.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

4

Ensiluokkaisia suomalaisia asuntolainoja

Pääoma ja vakavaraisuus

Pankin lainakanta koostuu ensiluokkaisista suomalai-

sista asuntovakuudellisista lainoista. Asiakkaiden

luottoluokitukset ovat keskittyneet pisteytysasteikon

parhaisiin luokkiin. Luottotappiovaraukset ovat 0,1 pro-

senttia lainakannasta eli alhaisella tasolla ja järjestämät-

tömien lainojen kanta on pieni, koska ne myydään takai-

sin Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeelle.

Päämääränä pankin pääoman ja vakavaraisuuden hallin-

nassa on riittävä pääoma liiketoimintastrategian tueksi

ja lakisääteisten pääomavaateiden täyttyminen. Pankin

on myös varmistettava, että se on riittävästi pääomitettu

kestämään vakavat makrotalouden taantumat.

Pankilla on lupa käyttää sisäisiä malleja (IRB) luottoriskin

pääomavaateen laskennassa vähittäisvastuille. Muilta

osin pankki käyttää vakavaraisuuden laskennassa luotto-

riskeille standardimenetelmää. Operatiivisille riskeille

käytetään standardimenetelmää.

Katepoolin lainojen vakuuksina on Suomessa sijaitsevia

asunto-osakkeita ja asuinkiinteistöjä. Muissa vakuustyy-

peissä on tyypillisesti talletuksia tai arvopapereita, joita

ei huomioida katetun joukkolainan vakuutena katepoo-

lissa.

Pääoman hallinta ja menetelmät perustuvat sisäiseen

vakavaraisuuden ja likviditeetin riittävyyden arviointipro-

sessiin (ICLAAP). Tässä prosessissa pankki tunnistaa

siihen kohdistuvia riskejä ja määrittää tarvittavan pää-

omatarpeen.

KATEPOOLIN VAKUUSTYYPIT LUKUMÄÄRÄN SUHTEESSA

4 %

Omat varat yhteensä koostuvat ensisijaisesta pää-

omasta, joka koostuu ydinpääomasta vähennysten jäl-

keen. Omat varat olivat 31.12.2023 yhteensä 333,8

miljoonaa euroa (335,9 milj. euroa) ja vakavaraisuussuh-

deluku oli 39,2 (60,2) prosenttia. Ydinpääoman suhde

riskipainotettuihin saamisiin oli 39,2 (60,2) prosenttia.

Vakavaraisuudensuhdeluvun pieneneminen johtuu pää-

asiassa lainakannan kasvusta.

39 %

58 %

Asunto-osakeyhtiöiden osakkeet

Asuinkiinteistöt

Muut

Riskipainotetut saamiset (REA) olivat 851,5 miljoonaa

euroa (558,3 milj. euroa). Riskipainotettujen saamisten

kasvu johtui vastuukannan kasvusta.

Lainasaamiset ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulla

oleville asiakkaille. Yleisesti lainojen vakuuskattavuus on

korkea, ja vakuudet sijaitsevat pääasiassa kasvukeskuk-

sissa.

Tilikauden voittoa verojen jälkeen ei ole luettu ensisijais-

ten omien varojen vapaaseen omaan pääomaan.

KATEPOOLIIN KUULUVIEN LAINOJEN MAANTIETEELLINEN

JAKAUMA

2 %

15 %

10 %

8 %

7 %

12 %

45 %

Keski-Suomi

Itä-Suomi

Uusimaa

Muut

Pääkaupunkiseutu

Pohjois-Suomi

Länsi-Suomi

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

5

Vähimmäisomavaraisuusaste

Pääomapuskurit

Vakavaraisuusdirektiivin (CRD IV) mukaan luottolaitok-

silla tulee olla vakiintuneet käytännöt ja prosessit liialli-

sen velkaantumisen tunnistamiseksi, hallinnoimiseksi

sekä seuraamiseksi. Liiallisen velkaantumisen mitta-

reissa tulee olla mukana vähimmäisomavaraisuusaste,

jota seurataan osana Pilari 2 -prosessia. Luottolaitosten

on myös kestettävä erilaisia stressitapahtumia suh-

teessa riskin liialliseen vipuvaikutukseen.

Finanssivalvonta päätti maaliskuussa 2023 asettaa

rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien

perusteella määrättävän ydinpääomalla katettavan lisä-

pääomavaatimuksen (järjestelmäriskipuskurivaatimus)

1,0 prosentin suuruisena pankkisektorin riskinkantoky-

vyn vahvistamiseksi. Järjestelmäriskipuskurivaatimusta

koskeva päätös tulee voimaan 1.4.2024.

Joulukuussa 2023 Finanssivalvonta päätti, ettei se

korota pankkien muuttuvaa lisäpääomavaatimusta (ns.

vastasyklinen pääomapuskuri), vaan vaade säilyy toistai-

seksi nollatasolla.

CRR/CRD IV vaatii luottolaitoksia laskemaan, raportoi-

maan ja seuraamaan vähimmäisomavaraisuusastetta.

Tämä suhdeluku määritetään ensisijaisen pääoman (Tier

1) suhteena vastuiden kokonaismäärään. Ensisijaisen

pääoman tulee täyttää vakavaraisuusasetuksen

(CRR) mukaiset kelpoisuusvaatimukset, jotta ne voidaan

ottaa mukaan vähimmäisomavaraisuusasteen lasken-

taan. Kokonaisvastuisiin luetaan mukaan taseen vastaa-

viin ja taseen ulkopuolisiin vastuisiin luettavat erät, joita

ei vähennetä ensisijaisesta pääomasta. Erityisiä oikai-

suja sovelletaan johdannaisiin.

Korkoriskiin pohjautuva Pilari 2 vaade on pysynyt ennal-

laan vertailuvuoteen nähden.

Vähimmäisomavaraisuusastetaulukon alla on listattu

pankin vähimmäispääomavaatimukset ja pääomapusku-

rit sekä Pilari 2 vaade.

Omien varojen ja hyväksyttävien velkojen

Pankilla on olemassa tarvittavat prosessit omavarai-

suutta vaarantavien riskien tunnistamiseen, hallintaan ja

seurantaan. Vähimmäisomavaraisuusaste on myös osa

pankin riskinottohalukkuuden kehikkoa.

vähimmäismäärän vaatimus (MREL)

Rahoitusvakausvirasto on asettanut pankille omien varo-

jen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäismäärän vaati-

muksen. Sisäinen MREL-vaatimus koostuu kokonaisris-

kiin pohjautuvasta vaatimuksesta, joka on vuoden 2023

loppuun asti ollut 17,25 prosenttia ja vähimmäisomava-

raisuusasteen laskennassa käytettävästä vastuiden

kokonaismäärään pohjautuvasta vaatimuksesta, joka on

vuoden 2023 loppuun asti ollut määrältään 5,33 pro-

senttia. Siirtymäaika päättyy ja vaatimukset tulevat täy-

simääräisinä voimaan 1.1.2024 alkaen, jolloin kokonais-

riskiin perustuva vaatimus on 19,44 prosenttia ja

vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytettävä

vastuiden kokonaismäärään pohjautuva vaatimus on

5,91 prosenttia. Pankki on nostanut 70 miljoonaa euroa

MREL kelpoista lainaa Danske Bank A/S:ltä, jolla varmis-

tetaan kyseisten vaatimusten täyttyminen. Kokonaisris-

kiin pohjautuva tunnusluku oli 47,4 (60,2) prosenttia ja

vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytettävä

vastuiden kokonaismäärään pohjautuva tunnusluku oli

6,7 (7,9) prosenttia 31.12.2023.

Luottolaitoksilla on voimassa 3 prosentin vähimmäis-

omavaraisuusasteen sitova vaade. Pankin vähimmäis-

omavaraisuusaste oli 5,6 (7,9) prosenttia vuoden 2023

lopussa. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu vii-

meisen vuosineljänneksen lopun tietojen perusteella, jol-

loin ensisijainen pääoma oli 333,8 miljoonaa euroa

(335,9 milj. euroa) ja vastuiden kokonaismäärä 5 983,5

miljoonaa euroa (4 244,7 milj. euroa). Vähimmäisomava-

raisuusasteen taulukko on esitetty vakavaraisuustaulu-

kon alapuolella tilanteesta 31.12.2023.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

6

VAKAVARAISUUS

Omat varat

Milj. €

31.12.2023

31.12.2022

Ydinpääoma ennen vähennyksiä

Osakepääoma

366,9

70,0

352,9

70,0

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Kertyneet voittovarat

215,0

54,2

215,0

54,8

Tilikauden tulos

27,7

13,1

Vähennykset ydinpääomasta

-33,1

-27,7

-0,3

-16,9

-13,1

-0,3

Ehdotettu/maksettu osinko/tuloksen osa, jota ei luettu mukaan ydinpääomaan (CET1)

Varovaista arvostamista koskeva mukautus

Alijäämä arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta (IRB)

-5,2

-3,6

Ydinpääoma (CET1)

333,8

-

335,9

-

Ensisijainen lisäpääoma (AT1)

Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1)

Toissijainen pääoma (T2)

333,8

-

335,9

-

Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2)

Riskipainotetut saamiset (REA)

333,8

851,5

335,9

558,3

Omien varojen vähimmäisvaatimus

(8% riskipainotetuista saamisista ja vastuista)

Luotto- ja vastapuoliriski

68,1

64,2

4,0

44,7

40,1

4,6

Operatiivinen riski

Ydinpääoma (CET1), %

39,2 %

60,2 %

Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, %

Vakavaraisuussuhdeluku, %

Yhtiön vakavaraisuussuhde on laskettu sekä luottolaitoslain 9-10 luvun että EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaisesti.

VÄHIMMÄISOMAVARAISUUSASTE

Milj. €

31.12.2023

31.12.2022

Varat yhteensä

6 011,8

4 237,3

Johdannaiset kirjanpitoarvo

-67,3

44,2

-21,3

32,3

Johdannaiset vastapuoliriskin vastuut poislukien vakuudet

Omiin varoihin sovellettavista suodattimista johtuvat ydinpääoman mukautukset

Vastuiden kokonaismäärä

-5,2

-3,6

5 983,5

333,8

5,6 %

4 244,7

335,9

7,9 %

Raportoitu ensisijainen pääoma (siirtymäkauden säännöt)

Ensisijainen pääoma (siirtymäkauden jälkeiset säännöt)

Vähimmäisomavaraisuusaste (siirtymäkauden säännöt)

Vähimmäisomavaraisuusaste (siirtymäkauden jälkeiset säännöt)

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

7

Vähimmäispääomavaatimukset ja pääomapuskurit

31.12.2023

31.12.2022

Vähimmäispääomavaatimukset

(prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä):

Ydinpääoma (CET 1)

4,5 %

6,0 %

8,0 %

4,5 %

6,0 %

8,0 %

Ensisijainen pääoma (T1)

Omat varat yhteensä

Pääomapuskurit (prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä):

Kiinteä lisäpääomavaatimus ¹⁾

2,5 %

Laitoskohtainen vastasyklinen pääomapuskuri

Muuttuva lisäpääomavaatimus ²⁾

Järjestelmäriskipuskuri ³⁾

0,0 %

-

Vähimmäispääomavaatimus lisättynä pääomapuskureilla

(prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä):

Ydinpääoma (CET 1)

7,0 %

Pilari 2 vaade (Milj. €):

Rahoitustaseen korkoriski (IRRBB)

10,0

Vähimmäisomavaraisuusaste: ⁴⁾

3,0 %

1) Voimassa 1.1.2015 lähtien.

2) Finanssivalvonta päätti 19.12.2023 olla asettamatta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta.

3) Finanssivalvonta päätti 6.4.2020 poistaa järjestelmäriskipuskurivaateen. Finanssivalvonta on 29.3.2023 päättänyt asettaa 1% järjestelmäpuskurivaateen, joka tulee

voimaan 1.4.2024.

4) Voimassa 28.6.2021 lähtien.

Luottoluokitukset

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n osake-, omistus-

ja sitä koskevat konsernirakenteen muutokset

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj kuuluu Danske Bank

-konserniin. Danske Bank -konsernin emoyhtiö on

Danske Bank A/S.

Liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen Moody´s

Investor Services luottoluokitus on ’Aaa’.

Henkilöstö ja organisaatio

Pankin henkilöstömäärä oli tarkastelujakson lopussa 5

(6). Henkilöstön lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

oli 5 (6).

Pankin osakkeiden lukumäärä on 106 000 ja osakepää-

oma 70,0 miljoonaa euroa. Danske Bank A/S omistaa

pankin koko osakekannan.

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallitus ja

tilintarkastajat

Riskienhallinta

Pankin yhtiökokous pidettiin 28.3.2023. Hallituksen

kokoonpano säilyi muuttumattomana. Pankin hallituksen

jäseninä jatkoivat Stojko Gjurovski (puheenjohtaja),

Robert Wagner (varapuheenjohtaja), Terese Dissing,

Tomi Dahlberg ja Maisa Hyrkkänen.

Pankin riskienhallinnan periaatteet perustuvat kiinnitys-

luottopankkeja koskevaan lainsäädäntöön. Riskienhallin-

nan keskeinen tavoite on varmistaa pääomien riittävyys

suhteessa liiketoiminnan aiheuttamiin riskeihin. Pankin

hallitus vahvistaa riskienhallinnan periaatteet, riskilimii-

tit ja muut yleisohjeet, joiden mukaan riskienhallinta

organisoidaan pankissa.

Pankin toimitusjohtaja Pekka Toivonen on jättänyt yhtiön

4.8.2023, jonka jälkeen väliaikaisena toimitusjohtajana

on toiminut Jari Raassina. Janne Lassila on nimitetty

yhtiön toimitusjohtajaksi 2.1.2024 alkaen.

Varmistaakseen, että pankilla on sekä ulkoiset että sisäi-

set vaatimukset täyttävä riskienhallintaorganisaatio, halli-

tus on asettanut toimivasta johdosta riskitoimikunnan,

jonka päätehtävänä on varmistaa, että pankki noudattaa

hallituksen antamaa, riskejä koskevaa ohjeistusta sekä

seuraa kaikkia riskityyppejä ja raportoi tarvittaville tahoille.

Pankin 28.3.2023 pidetty yhtiökokous valitsi yhtiön var-

sinaiseksi tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö Deloitte

Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Aleksi

Martamo.

Merkittävimmät pankin toimintaan liittyvät riskit ovat

luotto-, rahoitustaseen korko-, likviditeetti-, ei-taloudelli-

nen riski ja erilaiset liiketoimintariskit. Näistä luottoris-

kin osuus on merkittävin. Suurin osa ei-taloudellisista

riskeistä liittyy ulkoistettuihin toimintoihin.

Lähipiirilainat löytyvät liitetiedosta 19 ja hallinnointiperi-

aatteet sivulta 12.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

8

sena markkinakorot laskevat ja helpottavat velallisten

arkea ja piristävät kulutusta sekä tukevat asuntomarkki-

noita vuonna 2024.

Pankin riskiasema on ollut alhainen myös vuonna 2023,

ja pankki on pysynyt kaikkien hallituksen asettamien ris-

kilmiittien puitteissa.. Liiketoiminnan keskeiset riskit liit-

tyvät yleisen taloudellisen toimintaympäristön ja sijoitus-

markkinoiden kehitykseen sekä finanssialan tuleviin

sääntelymuutoksiin.

Asuntomarkkinat pysyvät tavallista hiljaisempina, mutta

korkojen lasku ja patoutuneen kysynnän purkautuminen

kääntävät asuntomarkkinat nousuun vuoden 2024 ede-

tessä. Asuntotuotannon kuitenkin arvioidaan piristyvän

vasta vuonna 2025.

Järjestämättömät saamiset olivat matalalla tasolla suh-

teessa luottokantaan. Yli 90 päivää myöhässä olevien

järjestämättömien saamisten määrä oli 0,3 miljoonaa

euroa (0,0 milj. euroa). Vuoden 2023 saamisten

arvonalentumiset ja lopulliset luottotappiokirjaukset oli-

vat 2,7 miljoonaa euroa (1,3 milj. euroa). Arvonalentu-

misvaraustilin saldo vuoden 2023 lopussa oli 5,9 miljoo-

naa euroa (2,7 milj. euroa).

Pankin liiketoiminnan volyymien kehitys riippuu Danske

Bank A/S, Suomen sivuliikkeen asuntolainakannan kehitty-

misestä ja Danske Bank A/S –konsernin rahoitustarpeesta.

Pankin tavoitteena jatkossa on laskea liikkeelle vuosittain

yksi viitelainakokoinen katettu joukkolaina.

Pankki on varsin hyvin suojautunut korkotason muutok-

sia vastaan, joten korkoriskin vaikutus tulokseen on

rajallinen. Suomen talouden kehitys vaikuttaa pankin

tulokseen pääasiassa luottotappioiden ja uusmyynnin lai-

namarginaalien kautta. Pankin jälleenrahoituksen hinta

riippuu Danske Bank A/S:n luottokelpoisuudesta sekä

maailmantalouden ja Suomen suhdannetilanteesta.

Riskeistä ja riskienhallinnasta kerrotaan yksityiskohtai-

semmin riskienhallintaliitteessä sivulla 15.

Kestävä kehitys

Kirjanpitolain lukuun 3 a perustuen pankki ei laadi kestä-

vän kehityksen raporttia. Emoyhtiö Danske Bank A/S,

joka on rekisteröity Tanskaan, julkaisee kestävän kehityk-

sen raportin konsernille, johon myös Danske Kiinnitys-

luottopankki Oyj kuuluu. Konsernin kestävän kehityksen

raportti löytyy englanninkielisenä Danske Bankin Inter-

net-osoitteesta https://danskebank.com/sustainability.

Pankki on valmistautumassa tulevan sääntelyn edellyttä-

mään kestävän kehityksen raportointiin.

Luottoa myönnettäessä asiakkaan takaisinmaksukykyä

on arvioitu nykyistä huomattavasti korkeammalla korko-

tasolla. Asiakkailla on usein mahdollisuus erilaisiin luot-

tojoustoihin, kuten määräaikaisiin lyhennysvapaisiin, joi-

den kysynnän odotetaan jatkuvan myös vuonna 2024.

Mikäli asiakas ei pysty maksamaan lainaansa, asuntova-

kuus suojaa pankkia luottoriskiltä. Konservatiivisilla

vakuusarvoilla pankki on varautunut asuntojen hintojen

mahdolliseen laskuun. Pankin asuntolainat ovat keskitty-

neet pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin,

joissa asuntomarkkina on edelleen toimiva, joskin asun-

tojen hinnat ovat hieman laskeneet.

Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Janne Lassila on aloittanut yhtiön toimitusjohtajana

2.1.2024. Lisäksi, Kasper Kirkegaard nimitettiin

2.1.2024 alkaen hallituksen jäseneksi 19.12.2023 pide-

tyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa.

Näkymät vuodelle 2024

Vuoden 2023 lopussa pankki osti asuntolainoja valmis-

tautuessaan kasvattamaan liikkeellelaskettujen joukko-

lainojen tasetta. Taseen ei odoteta kasvavan merkittä-

västi vuonna 2024 verrattuna vuoden lopun 2023

tasoon. Pankin toiminnan odotetaan pysyvän vakaana ja

henkilöstön määrän säilyvän ennallaan. Pankin tulos

todennäköisesti laskee maltillisesti johtuen laskevista

markkinakoroista ja jälleenrahoitukseen liittyvien kustan-

nusten noususta. Huonoimmassakin skenaariossa arvi-

oimme pankin tuloksen vuonna 2024 olevan positiivinen.

Suomen talous on taantumassa ja lähiaikojen talousnä-

kymät ovat heikot. Huolimatta laskeneesta inflaatiosta,

aiemmin tapahtunut ostovoiman heikentyminen ja korko-

jen nousu jarruttavat edelleen sekä kuluttajia että yritys-

ten investointeja. Noussut säästämisaste kasvattaa koti-

talouksien puskureita, mutta heikentää tilapäisesti kulu-

tuskysyntää. Työmarkkinoiden vakaus on tärkeää

kotimaisen kysynnän kannalta.

Inflaation lasku yhdessä ansiotason ja työeläkkeiden nou-

sun kanssa auttaa parantamaan ostovoimaa, mikä on

keskeinen ajuri yksityisen kysynnän elpymisessä. Yksityi-

sen kulutuksen ennustetaan kääntyvän kasvuun 2024

aikana, mutta työttömyyden loiva nousu pitää kysynnän

maltillisena. Maltillisempi inflaatio ja heikompi suhdanne-

tilanne euroalueella kääntävät Euroopan Keskuspankin

rahapolitiikan kiristävämpään suuntaan. Tämän seurauk-

Odotuksiin sisältyy epävarmuutta makrotalouden ja liike-

toiminnan tulevaan kehitykseen liittyen.

Helsingissä 5.2.2024

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj Hallitus

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

9

TUNNUSLUVUT

Milj. €

2023

2022

2021

Liikevaihto

201,7

47,1

23,4

34,6

17,1

47,5

10,2

21,5

6 011,8

366,9

0,5

44,4

32,3

72,8

16,3

36,8

31,9

14,3

44,8

4 237,3

352,9

0,3

55,6

36,2

65,0

17,1

30,7

37,7

17,7

47,0

4 332,3

339,8

0,3

Korkokate

% liikevaihdosta

Voitto ennen veroja

% liikevaihdosta

Tuotot yhteensä ¹⁾

Liiketoiminnan kulut yhteensä ²⁾

Kulu-tuotto-suhde

Taseen loppusumma

Oma pääoma

Kokonaispääoman tuotto, %

Oman pääoman tuotto, %

Omavaraisuusaste, %

Vakavaraisuussuhde, % ³⁾

Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista 4)

Henkilöstö kauden aikana keskimäärin

FTE kauden lopussa

7,7

3,8

4,1

6,1

8,3

7,8

39,2

2,7

60,2

1,3

63,4

2,9

5

6

4

5

Tunnuslukujen laskemisessa on käytetty Finanssivalvonnan määräämiä laskentakaavoja ottaen huomioon kirjanpitokäytännön muutoksista johtuvat mahdolliset

tuloslaskelma- ja tasenimikemuutokset.

1)Tuottoihin on luettu kulu-tuotto-suhdeluvun laskentakaavan mukaiset tuotot.

2) Liiketoiminnan kuluihin on luettu kulu-tuotto-suhdeluvun laskentakaavan mukaiset kulut.

3) Vakavaraisuussuhde on laskettu sekä luottolaitoslain 9-10 luvun että EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaisesti. Luottoriskin riskipainotetut saamiset on laskettu

sisäistä mallia (IRB) käyttäen vähittäisvastuille, mutta muutoin vakiomenetelmää käyttäen. Operatiivisten riskien riskipainotetut saamiset on laskettu vakiomenetelmää

käyttäen.

4) Arvonalentumistappioihin luotoista ja muista saamisista sisältyvät arvonalentumistappiot, niiden peruutukset, toteutuneet luottotappiot ja luottotappioiden

palautukset. (-) tappioiden nettomäärä positiivinen.

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen määritelmä

Pankin johto uskoo, että toimintakertomuksessa käytet-

tävät vaihtoehtoiset tunnusluvut (APM) antavat arvo-

kasta tietoa vuosikertomuksen lukijoille. Vaihtoehtoiset

tunnusluvut tarjoavat johdonmukaisemman lähtökohdan

pankin suoriutumisen arviointiin. Kyseiset tunnusluvut

ovat myös tärkeässä roolissa kun pankin johto seuraa

pankin suoriutumista.

Vaihtoehtoiset tunnusluvut sisältävät tarkempaa tietoa

pankista. Tunnuslukujen laskennassa ei käytetä mukau-

tuksia, mikä tarkoittaa sitä että tilikauden tulos on sama

tunnusluvuissa kuin IFRS -standardien mukaisella

tuloslaskelmalla. Erot tunnusluvuissa ja IFRS-tilinpäätök-

sessä johtuvat ainoastaan siitä, että toimintakertomuk-

sessa esitetään ylimääräisiä lukuja, joita ei vaadita IFRS-

standardeissa.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

10

Yllä esitettyjen vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Liikevaihto

korkotuotot, palkkiotuotot, nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä

sekä liiketoiminnan muut tuotot

Kulu-tuotto-suhde

henkilöstökulut + liiketoiminnan muut kulut + poistot ja arvonalentumiset

korkokate + nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä + palkkio-

tuotot, netto + liiketoiminnan muut tuotot

Oman pääoman tuotto %

voitto ennen veroja - verot

oma pääoma (vuoden alun ja lopun keskiarvo) + määräysvallattomien omistajien

osuus (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

Kokonaispääoman tuotto %

Omavaraisuusaste %

voitto ennen veroja - verot

taseen loppusumma (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus

taseen loppusumma

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

11

Hallinnointiperiaatteet

Pankin hallinto- ja ohjausjärjestelmät täyttävät luottolai-

tostoiminnasta annetun lain 7.-9. lukujen vaatimukset.

Lisää pankin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä voi lukea

Internet-osoitteesta www.danskebank.com/fi/sijoittaja-

suhteet/kiinnitysluottopankki osiosta Hallintotapa.

tuksen ja toimitusjohtajan tulee johtaa pankkia ammatti-

taitoisesti sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaattei-

den mukaisesti.

Pankin hallitus kokoontui vuoden 2023 aikana 14 ker-

taa. Konsernin ulkopuolisten pankin hallituksen jäsenten

palkkiot vuonna 2023 olivat 32,0 tuhatta euroa.

Yhtiökokous

Osakkeenomistajat käyttävät yhtiössä ylintä päätäntäval-

taa yhtiökokouksessa.

Toimitusjohtaja ja yhtiön johtoryhmä

Pankin hallitus nimittää toimitusjohtajan ja toimitusjoh-

tajan sijaisen. Toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa

hallintoa osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden

ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan tehtäviin

kuuluvat pankin liiketoiminnan johtaminen ja valvonta,

hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelu ja hallituk-

sen päätösten toimeenpano.

Hallitus

Hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään seitse-

män varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi

päättyy valintaa ensiksi seuraavaan varsinaisen yhtiöko-

kouksen päättyessä.

Ensimmäisessä varsinaista yhtiökokousta seuraavassa

kokouksessaan hallituksen jäsenet valitsevat keskuudes-

taan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikau-

deksi, joka päättyy valintaa ensiksi seuraavan varsinai-

sen yhtiökokouksen päättyessä.

Pankin toimitusjohtajana toimi 4.8.2023 saakka Pekka

Toivonen, s. 1967 ja toimitusjohtajan sijaisena Jari

Raassina, s.1965. Pekka Toivonen jätti toimitusjohtajan

tehtävät yhtiössä 4.8.2023, jonka jälkeen Jari Raassina

on toiminut yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana.

Tarkastelujakson lopussa hallitukseen kuuluivat seuraa-

vat henkilöt: Stojko Gjurovski (puheenjohtaja), Robert

Wagner, Terese Dissing, Tomi Dahlberg ja Maisa Hyrk-

känen.

Toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle makset-

tiin vuonna 2023 palkkaa ja luontaisetuja yhteensä

254,1 tuhatta euroa.

Nykyisistä hallituksen jäsenistä konsernin ulkopuolisia

jäseniä ovat Tomi Dahlberg ja Maisa Hyrkkänen.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta

ja irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava erokorvaus

vastaa kuuden (6) kuukauden palkkaa.

Hallituksen tehtävänä on huolehtia pankin hallinnosta ja

toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä,

että pankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on jär-

jestetty asianmukaisesti. Hallitus käsittelee pankin toi-

minnan kannalta laajakantoisesti ja periaatteellisesti tär-

keät asiat. Hallitus päättää muun muassa pankin liiketoi-

mintastrategiasta sekä vahvistaa budjetin ja periaatteet,

joiden mukaan pankin riskienhallinta ja sisäinen valvonta

järjestetään. Lisäksi hallitus päättää pankin palkitsemis-

järjestelmän perusteet ja muut laajakantoiset henkilös-

töä koskevat asiat. Hyvän hallinnointitavan mukaisesti

hallitus huolehtii myös siitä, että pankki vahvistaa toimin-

nassaan noudatettavat arvot.

Pankin operatiivisessa johtamisessa toimitusjohtajaa

avustaa pankin johtoryhmä, joka kokoontuu toimitusjoh-

tajan kutsusta kerran kuukaudessa. Sen tehtävänä on

toimia toimitusjohtajan tukena strategian valmistelussa

ja toteuttamisessa, pankin toiminnan koordinoinnissa,

merkittävien tai luonteeltaan periaatteellisten asioiden

valmistelussa ja toimeenpanossa sekä sisäisen yhteis-

toiminnan ja tiedonkulun varmistamisessa.

Pankki noudattaa johtamisessaan korkeaa moraalia ja

etiikkaa. Pankki valvoo jatkuvasti, että sen toiminta nou-

dattaa kaikkia säädöksiä. Valvontavastuu säädösten nou-

dattamisesta on operatiivisella johdolla ja hallituksella.

Toiminnan tueksi on julkaistu joukko erilaisia sääntöjä ja

määräyksiä, joiden avulla varmistetaan se, että organi-

Hallitus on vahvistanut kirjallisen työjärjestyksen, jossa

määritellään pankin tehtävät ja kokouskäytännöt. Halli-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

12

saation kaikessa toiminnassa noudatetaan sille asetet-

tua säätelyä.

raportointiprosessiinsa liittyvistä sisäisen valvonnan ja

riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä. Pankin hal-

linto- ja ohjausjärjestelmästä voi lukea internet-osoit-

teesta www.danskebank.com/fi/sijoittajasuhteet/kiini-

tysluottopankki.

Palkitseminen

Pankin palkkapolitiikan valmistelu perustuu konsernin

palkkapolitiikkaan ja ottaen huomioon suomalaiset mää-

räykset. Pankin hallitus hyväksyy palkkapolitiikan ja seu-

raa vuosittain sen toteutumista ja toimivuutta.

Pankissa pyritään sisäisen valvonnan avulla varmista-

maan muun muassa

• taloudellisen raportoinnin sekä muun johdon päätök-

senteossa käyttämän informaation oikeellisuus

• lakien ja määräysten noudattaminen sekä hallinto-

elinten päätösten ja muiden sisäisten sääntöjen ja

menettelytapojen noudattaminen.

Pankilla on koko henkilöstöä koskeva palkitsemismalli.

Palkitsemisen tavoitteena on tukea pankin strategian

toteuttamista sekä liiketoiminta-alueille asetettujen

tavoitteiden saavuttamista.

Palkitsemisesta voi lukea lisää pankin palkitsemispolitii-

kasta, joka on saatavissa Internet-osoitteesta www.dans-

kebank.com/fi/sijoittajasuhteet/kiinnitysluottopankki

kohdasta Palkitseminen.

Johto toteuttaa valvontaa vähentääkseen taloudelliseen

raportointiin liittyviä riskejä sekä valvoakseen raportoin-

tiin liittyvien säännösten ja määräysten noudattamista.

Asetettujen kontrollien avulla pyritään ennalta ehkäise-

mään, havaitsemaan ja korjaamaan mahdolliset virheet

sekä vääristymät taloudellisessa raportoinnissa, mutta

niiden avulla ei voida taata täyttä virheettömyyttä.

Tilintarkastajat

Pankissa on yksi varsinainen tilintarkastaja, jonka tulee

olla Patentti- ja rekisterihallituksen tilintarkastusvalvon-

nan hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajien

toimikausi kestää valitsemisesta seuraavaan varsinai-

seen yhtiökokoukseen saakka.

Pankin hallitus arvioi säännöllisesti, ovatko pankin sisäi-

sen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät asianmu-

kaisesti järjestetty. Hallituksen tekemä arvio perustuu

mm. konsernin sisäisen tarkastuksen laatimiin raporttei-

hin. Hallitus ja toimitusjohtaja saavat säännöllisesti tie-

toa yhtiön taloudellisesta tilasta, säännösten ja määräys-

ten muutoksista sekä niiden noudattamisesta konser-

nissa.

Pankin varsinaisena tilintarkastajana toimii tilintarkas-

tusyhteisö Deloitte Oy, päävastuullisena tilintarkastaja-

naan KHT Aleksi Martamo. Lakisääteisen tilintarkastuk-

sen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpää-

tös antaa oikeat ja riittävät tiedot pankin tuloksesta ja

taloudellisesta asemasta kultakin tilikaudelta.

Sisäisen tarkastuksen toimintaa ohjaa konsernin sisäi-

sen tarkastuksen toimintaohje. Ohjeen mukaan sisäisen

tarkastuksen tehtäviin kuuluu mm. varmistaa sisäisen

valvonnan sekä hallinto-, laskenta- ja riskienhallintame-

netelmien kontrollien riittävyys ja tehokkuus. Lisäksi

sisäinen tarkastus varmistaa, että raportointi on luotet-

tavaa ja että lakeja ja määräyksiä noudatetaan asianmu-

kaisesti. Sisäinen tarkastus noudattaa työssään sisäisen

tarkastuksen kansainvälisiä ammattistandardeja ja eetti-

siä periaatteita sekä konsernin hyväksyttyjä tarkastus-

menetelmiä, jotka perustuvat kontrollien toimivuuden

läpikäyntiin ja testaukseen.

Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin

liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

järjestelmien pääpiirteistä

Pankki on Danske Bank A/S:n kokonaan omistama tytär-

yhtiö. Danske Bank A/S on listayhtiö ja koko konsernin

emoyhtiö.

Konsernin hallintotapa on tanskalaisia listayhtiöitä kos-

kevien säädösvaatimusten ja erityisesti finanssialan yri-

tyksiä koskevien säädösvaatimusten mukainen. Pankki

noudattaa olennaisilta osiltaan Tanskan Corporate

Governance Committeen antamia hyvää hallintotapaa

koskevia suosituksia. Lisätietoa konsernin hallintotapaa

koskevista periaatteista on saatavissa Internet-osoit-

teesta www.danskebank.com.

Paikallinen sisäinen tarkastus toimii yhteistyössä kon-

sernin sisäisen tarkastuksen kanssa. Hallitus hyväksyy

sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman. Sisäinen tar-

kastus raportoi hallitukselle tekemästään työstä ja seu-

raa toimenpiteitä, joilla havaittuja riskejä pienennetään.

Pankki on joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija ja jul-

kaisee tästä johtuen seuraavan kuvauksen taloudelliseen

Hyvä kontrolliympäristö perustuu konsernissa tarkoin

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

13

määriteltyihin valtuuksiin, asianmukaiseen työtehtävien

jakoon, säännölliseen raportointiin sekä toimintojen läpi-

näkyvyyteen. Johdon sisäisessä raportoinnissa noudate-

taan samoja periaatteita kuin ulkoisessa raportoinnissa

ja periaatteet ovat samat koko konsernissa. Konsernin

yhteinen IT-järjestelmä luo pohjan kirjanpitoaineiston

luotettavalle dokumentoinnille ja vähentää näin taloudel-

liseen raportointiin liittyviä riskejä.

Yllä mainittujen tahojen lisäksi pankissa valvontaa suo-

rittaa riskitoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii pan-

kin toimitusjohtaja. Riskitoimikunnan tarkoituksena on

valvoa, että pankissa noudatetaan kaikkia hallituksen

asettamia riskienhallinnan ohjeita.

Pankin riskienhallinnasta voi lukea sivulta 15.

Sisäinen laskenta tukee pankin ylintä johtoa tuottamalla

seurantaa ja analyyseja. Seurattavat mittarit vaihtelevat

aktiviteetin ja operaatioiden määrän ja laadun seuran-

nasta riskisuhteutetun kannattavuuden raportointiin.

Suurinta osaa mittareista seurataan kuukausittain,

mutta valittuja mittareita seurataan viikko- ja jopa päi-

vätasolla. Lisäksi sisäinen laskenta seuraa pankin mark-

kinaosuuksia sekä kilpailijoiden ja toimintaympäristön

kehitystä.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

14

Riskienhallintaliite

Riskienhallintaprosessin tärkeimpänä tavoitteena on var-

mistaa, että riskit tunnistetaan oikein, riskien mittaami-

nen on riippumatonta ja että pääomaa on riittävästi suh-

teessa riskeihin. Liiketoiminnan riskejä ja pääomitusta

seurataan säännöllisesti. Selkeä strategia, työnjako sekä

vahva sitoutuminen riskienhallintaprosessiin auttavat hal-

litsemaan riskejä.

Toista puolustuslinjaa edustavat toiminnot, jotka vastaa-

vat riskien hallinnan rakenteista ja jotka varmistavat, että

operatiiviset- ja palveluyksiköt noudattavat yleisiä politii-

koita ja valtuuksia. Nämä toiminnot ovat Riskienhallinta-

ja Compliance-yksiköissä.

Kolmatta puolustuslinjaa edustaa Sisäinen tarkastus

-yksikkö.

Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan ja sisäisen valvon-

nan riittävyydestä. Pankin hallitus päättää riskienhallin-

nan periaatteet ja muut yleisohjeet, joiden mukaan ris-

kienhallinta ja sisäinen valvonta organisoidaan. Varmis-

taakseen, että pankilla on sekä ulkoiset että sisäiset

vaatimukset täyttävä riskienhallintaorganisaatio, hallitus

on asettanut riskitoimikunnan, jonka jäsenet ovat toimi-

vaa johtoa ja nimittänyt puheenjohtajaksi pankin toimitus-

johtajan.

Pankin Riskienhallinta-yksikkö on liiketoiminnasta riippu-

maton ja sen tehtävänä on valvoa pankin riskiasemaa

pankin hallituksen asettamien periaatteiden ja limiittien

mukaisesti. Riskienhallintajohtaja (Chief Risk Officer) vas-

taa pankin riskienhallinnan riittävyydestä ja muodostaa

kokonaiskuvan pankin riskeistä ja riskiasemasta.

Talous-yksikkö vastaa vakavaraisuuden raportoinnista

(ml. ICLAAP-prosessi).

Riskitoimikunnan päätehtävänä on varmistaa, että:

• pankki noudattaa hallituksen antamaa, riskejä koske-

vaa ohjeistusta

Pankin riskienhallinnan periaatteet ja käytännön organi-

sointi ovat linjassa konsernin riskipolitiikkojen kanssa ja

vastaavat konsernin toiminnot tukevat näiden toteutta-

mista ja seurantaa. Lisätietoa konsernin riskeistä ja ris-

kien- hallinnan lähestymistavoista on luettavissa konser-

nin vuoden 2023 vuosikertomuksesta ja riskienhallinta-

raportilta.

• pankki seuraa kaikkia riskityyppejä ja että niistä

raportoidaan tarvittaville tahoille mukaan lukien pan-

kin hallitus

• pankin riskiasema on konsernin riskistrategian

mukainen

• pankissa sovelletaan konsernin riskipolitiikkaa

• pankki noudattaa kaikkia sääntelyvaatimuksia.

Ulkoinen vakavaraisuusvaatimus

Pankkitoiminta on voimakkaasti säädeltyä liiketoimintaa.

Säädökset on asetettu sekä pääoman määrälle että sen

rakenteelle. Myös pankin suurimpia vastapuolten maksi-

mivastuiden määrää rajoitetaan vakavaraisuuslaskennan

omiin varoihin perustuen.

Pankin päivittäinen riskienhallinta on organisoitu kolmen

puolustuslinjan periaatteelle. Tällä rakenteella varmiste-

taan tehtävien eriyttäminen (1) asiakasliiketoimintaa ja

muuta riskinottoa tekevien yksiköiden, (2) riskien hallin-

nan rakenteista ja valvonnasta vastaavien yksiköiden

sekä (3) sisäisen tarkastustoiminnon välillä.

Luottolaitoslaki antaa valvottaville mahdollisuuden laskea

vakavaraisuuden pääomavaatimuksen valinnaisia mene-

telmiä käyttämällä. Pankki sai joulukuussa 2017 valvojil-

taan luvan käyttää vähittäisvastuille sisäisten mallien

(IRB) menetelmää. Muilta osin pankki käyttää vakavarai-

suuden laskennassa luottoriskeille standardimenetelmää.

Operatiivisille riskeille käytetään standardimenetelmää.

Ensimmäistä puolustuslinjaa edustavat asiakasliiketoi-

minnasta vastaavat keskitetyt operatiiviset- ja palveluyk-

siköt sekä niiden tukitoiminnot.

Jokainen yksikkö toimii riskipolitiikoiden ja toimintaan

myönnettyjen valtuuksien mukaisesti. Luotettavan ris-

kienhallinnan takaamiseksi yksiköt vastaavat, että niillä

on riskipolitiikkojen ja valtuuksien edellyttämä riittävä

osaaminen, toimintatavat, järjestelmät ja kontrollit.

Pankin vakavaraisuusvaatimus raportoidaan neljännes-

vuosittain Finanssivalvonnalle. Pankki täytti vakavaraisuu-

den vähimmäisvaatimukset vuonna 2023.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

15

Luottolaitoksilla on voimassa 3 prosentin vähimmäisoma-

varaisuusasteen sitova vaade. Vaade liittyy EU:n luottolai-

tosten häiriönsietokyvyn edelleen parantamiseksi vuonna

2019 annettuun uudistuspakettiin.

jautuva vaatimus on 19,44 prosenttia ja vähimmäisoma-

varaisuusasteen laskennassa käytettävä vastuiden koko-

naismäärään pohjautuva vaatimus on 5,91 prosenttia.

Pankki on vuoden 2023 aikana nostanut 70 miljoonaa

euroa MREL kelpoista lainaa Danske Bank A/S:ltä, jolla

varmistetaan kyseisten vaatimusten täyttyminen. Koko-

naisriskiin pohjautuva tunnusluku oli 47,4 (60,2) prosent-

tia ja vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytet-

tävä vastuiden kokonaismäärään pohjautuva tunnusluku

oli 6,7 (7,9) prosenttia 31.12.2023.

Rahoitusvakausvirasto on asettanut pankille omien varo-

jen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimuksen.

Sisäinen MREL-vaatimus koostuu kokonaisriskiin pohjau-

tuvasta vaatimuksesta, joka on vuoden 2023 loppuun

asti ollut 17,25 prosenttia sekä vähimmäisomavarai-

suusasteen laskennassa käytettävään vastuiden koko-

naismäärään pohjautuvasta vaatimuksesta, joka on vuo-

den 2023 loppuun asti ollut 5,33 prosenttia.

Vakavaraisuusmääräysten mukaiset minimipääomavaa-

teet on esitetty alla riskitaulukossa 1. Omien varojen vaa-

timus oli 68,1 miljoonaa euroa vuoden 2023 lopussa

(44,7 milj. euroa). Tämän lisäksi korkoriskistä aiheutuva

Pilari 2-vaade on 10 miljoonaa euroa (10 milj. euroa).

Siirtymäaika päättyy ja vaatimukset tulevat täysimääräi-

sinä voimaan 1.1.2024 alkaen, jolloin kokonaisriskiin poh-

RISKITAULUKKO 1

Omien varojen vaatimus

Kokonaisriski (REA)

2023

Pilari I:n mukaiset vakavaraisuuden pääomavaatimukset salkuittain,

milj. €

2023

2022

Luotto- ja vastapuoliriski:

Standardimalli:

Saamiset laitoksilta

1,4

0,4

0,3

0,0

2,2

2,6

0,2

0,5

0,0

3,3

17,8

5,5

33,0

2,3

Saamiset yrityksiltä

Vastuut katettujen joukkolainojen muodossa

Muut erät

3,8

5,8

0,0

Standardimalli, yhteensä

Sisäinen malli:

27,1

41,1

Vähittäisvastuut

62,0

0,0

36,8

0,0

774,9

0,1

460,3

0,0

Muut erät

Sisäinen malli, yhteensä

Luotto- ja vastapuoliriski, yhteensä

Operatiivinen riski - standardimalli, yhteensä

Kokonaisriski, yhteensä

Omien varojen vaatimus, yhteensä

62,0

64,2

4,0

36,8

40,1

4,6

775,0

802,1

49,4

460,3

501,4

56,9

851,5

558,3

68,1

44,7

Pääoman hallinta -prosessi

Riskit

Pankin oman pääoman hallinta perustuu vakavaraisuus-

direktiivin (CRD) ja valvottavan vakavaraisuuden hallinta-

prosessia (ICAAP) koskevan ns. Pilari 2 sääntelyyn ja

ohjeistukseen.

Pankin pääasiallinen riski on antolainauksesta syntyvä

luottoriski. Luottokannan ja sen jälleenrahoittamisen

korkoriski on suojattu johdannaisilla. Likviditeettiriski on

vähäinen. Ei-taloudellinen riski ja liiketoimintariski kuulu-

vat olennaisesti kaikkeen liiketoimintaan.

Pankin ICAAP koostuu kaikkien oleellisten pankkia koske-

vien riskien arvioinnista. Pilari I riskityyppien eli luotto- ja

operatiivisten riskien ohella pankki varaa pääomaa myös

taseen korkoriskiin, liiketoimintariskeihin sekä stressi-

testien mahdollisesti vaatimaan vakavaraisuuspuskuriin.

Likviditeettiriski otetaan huomioon stressitestien avulla.

Kiinnitysluottopankkitoiminnan tulos riippuu eniten anto-

lainauksen marginaaleista, liiketoiminnan volyymistä,

taseen koosta ja rakenteesta, lainojen arvonalentumis-

tappioista ja kustannustehokkuudesta. Korkokate muut-

tuu pankkitoiminnassa hitaasti, kun korko- ja likviditeetti-

riskiprofiili on suojattu. Mahdollisia äkillisiä tulosvaihte-

luita voivat aiheuttaa luottoriski ja ei-taloudellinen riski.

Näiden riskien lisäksi kestävyys- ja menettelytapariski

voivat liittyä kaikkiin riskilajeihin.

Pankin ICLAAP (Internal Capital and Liquidity Adequacy

Assessment Process) 2022 raportti on hyväksytty halli-

tuksessa ja toimitettu valvojille. ICLAAP 2023 laaditaan

Q1 2024 aikana valvojien aikataulun mukaisesti.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

16

Luottoriskit

Riskitapahtumia rekisteröidään sekä automaattisesti

että manuaalisesti. Pisteytykset päivitetään kuukausit-

tain automaattisella prosessilla. Lisätietoja luokittelu-

malleista, jotka sisältävät mallien muutokset ja paran-

nukset, saa konsernin vuoden 2023 riskienhallintarapor-

tista.

Luottoriskillä tarkoitetaan tulosvaihtelua, joka syntyy, kun

asiakas tai muu vastapuoli ei vastaa sitoumuksistaan.

Luottoriski sisältää vastapuoli-, maa- ja selvitysriskit.

Pankin lainakanta koostuu suomalaisista asuntolainoista,

jotka on myönnetty konsernin luottopolitiikan mukaisesti

ja jotka ovat vakuuskelpoisia. Pankki ostaa lainoja tarvit-

taessa Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeeltä.

Asiakkaiden luottoriski

Luotonmyönnössä arvioidaan asiakkaan kokonaisvelko-

jen hoitokykyä sekä tehdään stressitesti asiakkaan luot-

tojen hoitokyvystä olennaisesti vallitsevaa markkinakor-

koa korkeammalla korolla. Luottojen vakuutena on asuin-

kiinteistöjä tai asuntoyhtiöiden osakkeita. Luottokannan

maksuviiveitä seurataan päivittäin.

Konsernin ohjeistus määrittelee luottoriskinoton yhte-

näiset toimintaperiaatteet, joilla tavoitellaan luottopro-

sessin hyvää laatua. Lainat, jotka eivät ole vakuuskelpoi-

sia, myydään Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeelle

säännöllisin väliajoin.

Luottovastuukanta

Oheisissa riskitaulukoissa 2 ja 3 esitetyt luvut kuvaavat

pankin asiakkaiden vastuita. Pankin asiakkaiden luo-

tonantoon liittyvä vastuukanta vuoden 2023 lopussa oli

EUR 5,9 miljardia euroa (4,1 mrd.euroa). Konsernin yhti-

öiden sisäiset saamiset olivat 24,2 miljoonaa euroa

(62,8 milj.euroa) ja ne on eliminoitu taulukoista.

Pankin luottopäätöksiin liittyvät valtuudet on delegoitu

Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeen luottojohdolle

sekä asiakasvastuullisissa yksiköissä toimiville luottoval-

tuutetuille. Valtuuden nimellismäärä rajataan luottokel-

poisuuden, päätöksen jälkeisen kokonaisvastuun,

vakuusvajeen sekä maksukyvyn perusteella. Asiakasvas-

tuullinen yksikkö valmistelee kaikki luottoesitykset. Luot-

topäätökset perustuvat ensi sijassa asiakkaan luottokel-

poisuuteen, velkojen takaisinmaksukykyyn, vakuuksien ja

muiden luottoriskin vähentämistekniikoiden käyttöön

sekä hyväksyttävään pääoman tuottoon.

RISKITAULUKKO 2

Luotonantoon liittyvä luottovastuukanta

sektoreittain, milj. €

2023

2022

Julkisyhteisöt

Henkilöasiakkaat

Yhteensä

215,0

5 636,2

5 851,2

29,5

4 028,6

4 058,1

Asiakkaiden luokittelu

Kaikki konsernin asiakkaat luokitellaan luottokelpoisuu-

den mukaan, ennen kuin asiakkaalle voidaan myöntää

luottoa. Näin varmistutaan luottolaadusta ja pääomate-

hokkaasta luotonmyönnöstä. Luottokelpoisuusluokituk-

sen päätavoitteena on arvioida jokaisen asiakkaan mak-

sukyvyttömyystodennäköisyys (probability of default, PD).

Luokittelujärjestelmä koostuu 11 pääluokasta ja 26 ala-

luokasta.

Pankin asiakkaiden luotonantoon liittyvät luottovastuuso-

pimukset on esitetty luottokelpoisuusluokittain riskitaulu-

kossa 3.

Vähittäisasiakkaiden luokitus määräytyy pisteytysmal-

leilla. Asiakkaiden tietoihin perustuen pankki on kehittä-

nyt tilastolliset mallit, joilla ennustetaan asiakkaiden

maksukyvyttömyystodennäköisyyttä. Pisteytysmalleissa

hyödynnetään sekä julkisia että sisäisiä tietoja asiakkai-

den maksukäyttäytymisestä. Pisteytyksissä tärkeitä

muuttujia ovat mm. asiakkaan koulutus, työsuhde ja

joukko muita asiakkaan maksukykyä ennustavia tekijöitä.

Tilastollisen mallinnuksen jälkeen pisteytystä voidaan

alentaa, jos asiakkaalle on rekisteröity riskitapahtuma.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

17

RISKITAULUKKO 3

Luottovastuukanta jaettuna luokitusasteikon ja IFRS 9 mukaisiin tasoihin, milj. €.

Nettovastuu, poislukien

vakuudet

PD rajat

Kokonaisvastuu

Odotetut luottotapppiot

Nettovastuu

2023 Yläraja Alaraja

Taso1 Taso 2 Taso 3 Taso1 Taso 2 Taso 3

1

0,00

0,01

0,03

0,06

0,14

0,31

0,63

1,90

7,98

25,70

0,01

0,03

0,06

-

291,1

677,9

-

0,0

-

0,0

0,2

0,4

0,7

0,6

0,1

0,0

2,1

-

291,1

677,8

1 780,9

1 577,5

950,4

299,7

22,0

-

215,0

1,8

-

2

-

3

0,1

-

0,0

0,1

0,7

0,2

2,4

0,0

3,6

-

0,1

-

4

0,14 1 781,1

0,31 1 578,0

0,6

-

0,6

-

20,7

20,0

19,4

7,8

-

5

2,2

-

2,2

-

0,0

0,5

1,9

0,4

0,0

0,5

0,0

3,4

-

6

0,63

1,90

951,1

31,5

-

31,3

109,4

20,9

8,9

-

7

300,3 110,1

-

8

7,98

22,1

18,3

8,7

21,1

9,1

-

0,5

-

9

25,70

99,99

-

18,3

-

0,3

-

10

11 *)

Yht.

49,3

1,2

0,3

1,4

1,7

0,0

0,1

8,7

46,9

1,1

0,3

1,3

0,1

-

100,00 100,00

1,6

0,1

5 630,2 225,2

0,2 5 628,1 221,5

1,6 285,6

0,0

*) Maksukyvyttömyystilassa

Nettovastuu, poislukien

vakuudet

PD rajat

Kokonaisvastuu

Odotetut luottotapppiot

Nettovastuu

2022 Yläraja Alaraja

Taso1 Taso 2 Taso 3 Taso1 Taso 2 Taso 3

1

0,00

0,01

0,03

0,06

0,14

0,31

0,63

1,90

7,98

25,70

0,01

0,03

0,06

-

107,5

631,8

-

0,0

0,1

0,2

0,1

0,0

0,6

-

107,5

631,8

1 286,0

1 146,9

526,1

149,2

9,0

-

29,5

2,1

-

2

-

3

0,2

-

0,0

0,1

0,3

0,1

1,1

0,0

1,8

-

0,2

-

4

0,14 1 286,1

0,31 1 147,1

0,6

-

0,6

-

7,2

-

5

7,2

-

7,1

-

8,8

0,0

0,4

0,7

0,4

0,0

0,3

0,0

1,8

-

6

0,63

1,90

526,2

149,3

9,0

55,3

70,9

13,9

8,1

-

55,1

70,6

13,8

8,0

-

5,4

-

7

-

1,7

-

8

7,98

-

0,1

-

9

25,70

99,99

13,0

3,3

-

13,0

0,1

-

10

11 *)

Yht.

30,0

0,6

-

3,3

28,9

0,6

-

0,1

-

100,00 100,00

0,7

0,2

0,7

-0,2

0,0

3 873,8 186,9

0,0

0,2 3 873,2 185,1

54,8

0,0

*) Maksukyvyttömyystilassa

Luokitusjakaumalla mitattuna luottosalkun laatu on erit-

täin hyvä. Kokonaisvastuumäärillä laskettuna vuoden

lopussa lähes 97 prosenttia asiakkaista oli luokiteltu

seitsemään parhaaseen luokkaan (98 prosenttia). Luot-

tokanta on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja suurim-

piin kaupunkeihin.

Luottoriskien vähentämistekniikat

Pankki käyttää omien luottoriskien pienentämiseksi

useita tekniikoita, joista tärkeimpiä ovat erilaiset vakuu-

det ja takaukset. Pankin lainojen vakuuksina on asumis-

tarkoitukseen käytettäviä kiinteistöjä ja asunto-osak-

keita. Kaikki vakuudet sijaitsevat Suomessa. Vakuudet

ovat myös merkittävä tekijä pankin taloudellisen pää-

oman sekä riskipainotettujen saatavien laskennassa.

Järjestämättömät luotot olivat alhaisella tasolla suh-

teessa lainakantaan. Yli 90 päivää myöhässä olevien jär-

jestämättömien saatavien määrä vuoden 2023 lopussa

oli 0,3 miljoonaa euroa (0,0 milj.euroa). Saamisten

arvonalentumiset ja lopulliset luottotappiokirjaukset oli-

vat yhteensä 2,7 miljoonaa euroa (1,3 milj. euroa), josta

toteutuneita luottotappiota oli 1,1 miljoonaa euroa (0,9

milj. euroa). Järjestämättömät saamiset myydään sään-

nöllisesti Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeelle.

Vakuuksien arvioinnissa noudatetaan konsernin kirjalli-

sia vakuusarviointiohjeita, jotka perustuvat vakavarai-

suusasetukseen (CRR) sekä EBA:n luotonantoa ja valvon-

taa koskeviin ohjeisiin. Kaikki vakuudet arvostetaan

vakuuden hyväksymishetkellä ja sen jälkeen säännölli-

sesti.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

18

Asuinkiinteistöjen sekä asumiskäytössä olevien asunto-

osakeyhtiön osakkeiden ja kiinteistöosakeyhtiöiden osak-

keiden on oltava luottopäätösprosessista riippumatto-

man arvioitsijan arvioimia. Riippumattomalla arvioitsi-

jalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on riittävä pätevyys ja

kokemus arvioinnin suorittamiseen. Arvioinnit tehdään

konsernissa luottopäätösprosessista riippumattoman

henkilön toimesta tai joissain tapauksissa käytetään

ulkopuolista riippumatonta toimijaa.

Pankki myöntää lainanhoitojoustoja auttaakseen talou-

dellisissa vaikeuksissa olevia asiakkaita sekä minimoi-

dakseen tappioita. Lainanhoitojoustot käsittävät lyhen-

nysvapaat, laina-ajan pidennykset, palkkioiden peruutta-

miset sekä poikkeustapauksessa lyhytaikaiset

koronalennukset.

Vaiheen 3 lainanhoitojoustoasiakkaiden lainanhoitojous-

toprosessin pituudesta johtuen on odotettavissa, että

konserni kirjaa näistä luotoista vaiheen 3 varauksia

usean vuoden ajan, vaikka asiakas alkaa maksamaan lai-

naa normaalisti.

Asuntovakuuksien käypiä arvoja ylläpidetään ja seura-

taan säännöllisesti, vähintään neljännesvuosittain. Seu-

rantaprosessissa on vuoden 2023 aikana päivitetty

asuntovakuuksien käypiä arvoja vastaamaan laskeneita

asuntojen markkinahintoja.

Lainanhoitojoustosuunnitelmien tulee olla konsernin

luottopolitiikan mukaisia. Niitä käytetään pitkäaikaisissa

asiakassuhteissa taloudellisen taantuman aikana tappi-

oiden minimoimiseen maksukyvyttömyyshetkellä, jos on

realistista olettaa, että asiakkaan taloudelliset vaikeudet

ovat luonteeltaan tilapäisiä.

Vakuuden käyvästä arvosta vähennetään odotettua

arvonmuutosriskiä vastaava määrä. Konserni käyttää

yhteisiä periaatteita tämän vähennyksen määrittämi-

sessä. Riskitaulukossa 4 näkyvät sopimuksille kohdistet-

tujen vakuuksien vakuusarvot. Eli käyvästä määrästä on

vähennetty arvonmuutosriskiä vastaava määrä eikä

mahdollinen ylivakuus näy taulukossa.

Jos lainanhoitojoustolla ei voida parantaa asiakkaan

tilaa, konserni harkitsee, realisoidaanko asiakkaan

vakuudet heti vai onko myöhemmin mahdollista saada

parempi tuotto. Vuonna 2023 lyhennysvapaiden määrä

on ollut normaalilla tasolla.

RISKITAULUKKO 4

Vakuustyypit, Milj. €

2023

2022

Markkinariski

Kiinteistöt

5 472,7

3,4

3 979,0

3,8

Markkinariskillä tarkoitetaan mahdollista tappiota, joka

aiheutuu rahoitusvarojen ja –velkojen sekä taseen ulko-

puolisten erien markkina-arvojen muutoksesta markkina-

hintojen ja kurssien vaihdellessa. Pankin markkinariski

koostuu rahoitustaseen euromääräisestä korkoriskistä

ja luottoriskimarginaalin riskistä (credit spread risk).

Korkoriski koostuu edelleen tuottokäyräriskistä, korkope-

rusteriskistä, sekä vaihtuvakorkoisten luottojen viiteko-

ron lattiariskistä.

Talletukset

Arvopaperit

Takaukset

1,3

0,6

103,7

0,0

47,9

0,0

Muut vakuudet

Yhteensä

5 581,2

4 031,3

Järjestämättömät lainat ja lainanhoitojoustojen

käytäntö

Pankki noudattaa samoja periaatteita kuin konserni jär-

jestämättömien lainojen ja lainanhoitojoustojen käsitte-

lyssä.

Pankki mittaa korkomuutosten vaikutusta nykyarvo- ja

korkokateperusteisesti. Pankin korkokateriski mitataan

pankin ennustettuna tulonmenetyksenä seuraavan 12

kuukauden aikana kertyvistä korko- tuloista ja menoista

taseen rakenteen säilyessä, mikäli korot nousisivat tai

laskisivat korkoriskiskenaarion mukaisesti. Keskeisim-

mät Pankin testaamat korkoriskiskenaariot ovat position

hallinnassa hyödynnetyt markkinakorkojen yhden

prosenttiyksikön tasosiirtymät ylös ja alas sekä viran-

omaisyhteyksissä käytetyt Euroopan pankkiviranomaisen

edellyttämät kuusi nk. Supervisory Outlier Test - stres-

siskenaariota.

Konserni on vuoden 2018 alusta lähtien määritellyt jär-

jestämättömäksi luoton, johon on tehty vaiheen 3 luotto-

tappiovarauksia. Vähittäisasiakkaiden osalta järjestä-

mättömyys määritellään lainakohtaisesti, ei asiakaskoh-

taisesti. Muiden kuin vähittäisasiakkaiden kaikki vastuut

ovat järjestämättömiä, jos asiakkaalla on yksikin järjes-

tämätön sopimus. Elokuusta 2021 alkaen kaikki vai-

heessa 3 olevat luotot on laskettu järjestämättömiksi

luotoiksi.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

19

Hallinta ja limiittirakenne

Likviditeettiriski

Pankin hallitus hyväksyy markkinariskipolitiikan sekä ylä-

tason limiitit markkinariskeille. Hallitus päättää myös

kehikon ja strategian rahoitustaseen korko- ja luottoriski

marginaaliriskin hallitsemiseksi. Lisäksi hallitus päättää

markkinariskien seurannasta ja hallinnan yleisistä peri-

aatteista konsernin määrittämän riskienhallintapolitiikan

sekä konsernista allokoitujen markkinariskilimiittien

mukaisesti. Pankki hallinnoi aktiivisesti markkinariskiä

hallituksen asettamien limiittien puitteissa. Position hal-

lintaan liittyvät kaupat hoidetaan toimeksiantoina kon-

sernin Treasury- ja Trading-toiminnoissa.

Likviditeettiriski on riski siitä, että pankin jälleenrahoitus-

kustannukset nousevat liiallisiksi, rahoituksen puute

estää pankkia jatkamasta normaalia liiketoimintaa tai

pankki ei pysty suoriutumaan maksuvelvoitteistaan varo-

jen puutteessa. Pankin hallitus on hyväksynyt pankille lik-

viditeettipolitiikan. Likviditeettipolitiikka määrittelee

tavoitteet, limiitit, laskennan ja vastuualueet pankin likvi-

diteettiriskin hallinnan ja kontrollin kaikille osa-alueille.

Pankki minimoi maksuvalmiusriskinsä. Pankki noudattaa

vakavaraisuusasetuksessa ja – direktiivissä määriteltyä

maksuvalmiussääntelyä (LCR).

Markkinariskien mittaaminen, seuranta ja raportointi

johdolle tapahtuvat riippumattomassa Riskienhallinta-

yksikössä. Pankin markkinariskien laskenta perustuu

Trading-järjestelmiin integroidulle tietovarastolle. Ase-

tettujen limiittien valvonta on systemaattista ja limiitiny-

litystapaukset käsitellään organisaatiossa ennalta mää-

ritellyin menettelytavoin. Riskienhallinta-yksikkö seuraa

markkinariskejä myös päivänsisäisesti.

Rakenteellinen rahoitusriski on osa pankin liiketoimin-

tastrategiaa, ja sen hallinta tukee pankin varovaista ja

konservatiivista riskiprofiilia. Pankki soveltaa ja ennakoi

rahoitusaseman suunnittelussa rakenteellisen rahoitus-

riskin mukaisen sääntelyn kehitystä ja noudattaa kesä-

kuussa 2021 voimaan tullutta pysyvän varainhankinnan

vaatimusta (NSFR).

Rahoitustaseen markkinariskiasema

Pankin Treasury on vastuussa päivittäisestä likviditeetin-

hallinnasta ja likviditeettipolitiikan noudattamisesta. Ris-

kienhallinta vastaa likviditeettilimiittien päivittäisestä

valvonnasta ja raportoinnista. Danske Bank A/S on anta-

nut pankille likviditeettiä lyhyen ja pitkän aikavälin rahoi-

tustarpeisiin.

Pankin rahoitustaseen korkoriski syntyy pääasiallisesti

liikkeeseen lasketuista katetuista joukkolainoista,

taseessa olevista asuntovakuudellisista luotoista ja näitä

molempia suojaavista johdannaisista. Rahoitustaseen

likviditeettipuskuriin ostetuista joukkovelkakirjalainoista

ja lyhytaikaisesta rahoituksesta syntyy myös korkoriskiä.

Suojauslaskennan piirissä olevat erät ovat eriteltyinä

Liitteessä 12 Johdannaissopimukset. Pankin tasetta

pyritään suojaamaan niin, että korkojen muutokset eivät

olennaisesti vaikuta pankin tulokseen. Pankilla oli vuonna

2023 vain euromääräisiä liiketoimia.

Likviditeetinhallinta perustuu pankin lyhyen ja pitkän lik-

viditeettiriskin seurantaan ja hallintaan. Likviditeetinhal-

linnan tavoitteena on varmistaa pankin lyhyen ajan mak-

suvalmius perustuen olemassa olevien sopimusten saa-

puviin ja lähteviin kassavirtoihin ja odotettuihin

muutoksiin likviditeetissä sekä normaaleissa että stres-

satuissa tilanteissa. Pankin likviditeettireservi koostuu

keskuspankkitalletuksista ja keskuspankkikelpoisista

korkealuokkaisista joukkovelkakirjasijoituksista.

Pankin nykyarvoperusteinen korkoriski vuoden 2023

lopussa yhden prosenttiyksikön tasomuutoksen skenaa-

riossa on -1,3 miljoonaa euroa (-0,8 milj.euroa). Vastaa-

vasti pankin tuloriski vuoden 2023 lopussa yhden pro-

senttiyksikön tasomuutoksen skenaariossa on -3,8 mil-

joonaa euroa (-3,6 milj.euroa).

Riskitaulukossa 5 on esitetty pankin rahoitusvelat jaotel-

tuna maturiteettiluokkiin vuoden 2023 lopussa. Taseen

vastattavaa-puolen erät, joilla ei ole olemassa sopimuk-

senmukaista maturiteettia, ovat luokassa ”Alle 3 kuu-

kautta”.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

20

RISKITAULUKKO 5

Rahoitusvelkojen sopimustenmukaisten

maturiteettien likviditeettiprofiili, milj. €

2023

3–12 kk

Velat

Yhteensä

alle 3 kk

1–5 v

>5 v

Velat luottolaitoksille

1 250,1

4 137,9

70,0

0,1

25,0

-

26,0

-

1 250,0

3 241,9

70,0

-

845,0

-

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat

Huonomman etuoikeuden velat

Rahoitusvelat yhteensä

5 388,0

25,1

26,0

4 491,9

845,0

Käyttämättömät luottojärjestelyt

-

2022

Velat

Yhteensä

alle 3 kk

3–12 kk

1–5 v

>5 v

Velat luottolaitoksille

390,1

3 228,2

3 618,2

0,1

-

758,9

390,0

1 623,5

2 013,5

-

845,8

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat

Rahoitusvelat yhteensä

0,1

Käyttämättömät luottojärjestelyt

-

Ei-taloudellinen riski

tävyyttä ja tehokkuutta. Compliance-toiminnon tehtävänä

on avustaa johtoa sen varmistamisessa, että pankki ja

sen työntekijät noudattavat voimassa olevia lakeja, viran-

omaismäärä- yksiä ja eettisiä periaatteita päämääränä

välttää compliance-riskin toteutumista pankin toimin-

nassa.

Ei-taloudellinen riski toteutuu tappioina, jotka aiheutuvat

riittämättömistä tai toimimattomista sisäisistä proses-

seista tai järjestelmistä, henkilöstöstä tai ulkoisista

tapahtumista.

Pankissa myös maineriskiä hallitaan ei-taloudellisten ris-

kien hallinnan avulla, koska maineriski on usein seura-

usta toteutuneista ei-taloudellisista riskeistä tai siitä,

että pankkiliiketoimintaa sääteleviä lakeja ja säännöksiä

tai niihin liittyviä organisaation sisäisiä ohjeita ja menet-

telytapoja on noudatettu puutteellisesti.

Pankki soveltaa konsernin menettelytapoja ei-taloudellis-

ten riskien tunnistamisessa ja hallinnassa. Pankissa

toteutetaan jatkuvalla periaatteella ei-taloudellisten ris-

kien tunnistamis- ja arviointiprosessia, jossa pyritään

tunnistamaan organisaation suurimmat sisäiset ja ulkoi-

set ei-taloudelliset riskit.

Ei-taloudelliset riskit jaetaan seuraaviin riskiluokkiin:

• Operatiiviset riskit

Lisäksi prosessissa arvioidaan näiden riskien todennä-

köisyyttä sekä taloudellisia, asiakas-, viranomais-, mark-

kina- ja mainevaikutuksia. Prosessiin kuuluu myös tun-

nistettujen riskien valvonta. Suurimmille riskeille määri-

tellään paikalliset avainkontrollit ja mahdolliset

• Informaatioteknologia (IT)- ja turvallisuus riskit

• Data riskit

• Talousrikollisuuteen liittyvät riskit

• Lainsäädännön noudattamisen riskit

riski-indikaattorit, jotta riskejä voidaan seurata jatku-

vasti. Lisäksi laaditaan toimintasuunnitelmat suurimmille

riskeille, joiden sisäiset kontrollit eivät ole riittävällä

tasolla. Riskeille on määritelty keskitetysti konsernissa

toteutettavia ja paikallisesti Suomen liiketoiminnoissa

toteutettavia vähentämistekniikoita. Pankin johtoa, riski-

toimikuntaa ja hallitusta informoidaan säännöllisesti

pankin suurimmista ei-taloudellisista riskeistä.

Pankin määritelmän mukaan ei-taloudellisen riskin

tapahtuma aiheuttaa joko rahallista tappiota/voittoa tai

se potentiaalisesti olisi voinut aiheuttaa tappiota/voittoa.

Ei-taloudellisen riskin tapahtuma voi myös vaikuttaa pan-

kin maineeseen, asiakkaisiin, viranomaissuhteisiin ja

markkinoihin. Ei- taloudellisten riskien hyvä hallinta lisää

pankin sisäisten prosessien tehokkuutta ja vähentää

tuottojen vaihtelua.

Pankissa on avoin riskikulttuuri, jossa henkilöstön tulee

raportoida virheistä ja heikkouksista pankin sisällä, jotta

tulevia tappioita voidaan vähentää riskejä ennaltaehkäi-

sevillä toimenpiteillä. Jokaisen työntekijän vastuulla on

päivittäinen ei-taloudellisten riskienhallinnointi ja toteu-

tuneiden tapahtumien raportointi omalla alueellaan.

Ulkoistettujen toimintojen vastuuhenkilöt vastaavat siitä,

että oman alueen ei-taloudelliset riskit tunnistetaan ja

Pankin hallitus hyväksyy kattavan ei-taloudellisten ris-

kien politiikan, joka muodostaa puitteet ei-taloudellisten

riskien hallinnalle. Riskienhallintaorganisaation tehtä-

vänä on riippumattomasti valvoa, että yksiköt soveltavat

ei-taloudellisten riskien politiikkaa ja konsultoida, kuinka

politiikkaa sovelletaan riskienhallinnassa. Sisäinen tar-

kastus arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riit-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

21

että toteumat raportoidaan. Ei-taloudellisen riskin toteu-

mat raportoidaan säännöllisesti pankin riskitoimikun-

nalle ja hallitukselle.

Pankin liiketoimintamallissa vakuudet ovat tärkeässä

osassa kestävyysriskin arvioinnissa. Pankki on tehnyt

toimenpiteitä parantaakseen vakuuksista saatavilla ole-

vien tietojen kattavuutta. Tehtyjen analyysien perus-

teella, pankin vakuuksiin ei liity merkittäviä tulvariskejä.

Ilmasto- ja ympäristöriski

Kirjanpitolain lukuun 3 a perustuen pankki ei laadi kestä-

vän kehityksen raporttia. Emoyhtiö Danske Bank A/S,

joka on rekisteröity Tanskaan, julkaisee kestävän kehityk-

sen raportin konsernille, johon myös Danske Kiinnitys-

luottopankki Oyj kuuluu. Konsernin kestävän kehityksen

raportti löytyy englanninkielisenä Danske Bankin Inter-

net-osoitteesta https://danskebank.com/sustainability.

Pankki valmistautuu tekemään arvion ilmasto- ja ympä-

ristöriskien olennaisuudesta sekä suunnitelman näiden

riskienhallinnan kehittämiseksi. Lisäksi mahdolliset vai-

kutukset pankin liiketoimintamalliin, strategiaan ja hallin-

toon arvioidaan. Pankki on valmistautumassa tulevan

sääntelyn edellyttämään kestävän kehityksen raportoin-

tiin.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2023

22

IFRS tilinpäätös

Laaja tuloslaskelma

Milj. €

Liite

1-12/2023

1-12/2022

Korkotuotot, efektiivisen koron metodilla

Muut korkotuotot

1

186,7

14,6

37,4

7,4

Korkokulut

154,2

47,1

12,5

32,3

Korkokate

Palkkiotuotot

2

3

2,1

0,0

1,6

0,0

Palkkiokulut

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä

Muut tuotot

-1,9

0,2

-2,4

0,3

Liiketoiminnan tuotot yhteensä

47,5

31,9

Henkilöstökulut

4

5

0,6

9,6

0,7

13,6

14,3

Liiketoiminnan muut kulut

Liiketoiminnan kulut yhteensä

10,2

Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista

6

7

2,7

1,3

Tilikauden voitto ennen veroja

34,6

16,3

Verot

6,9

3,3

Tilikauden tulos yhteensä

27,7

13,1

Tilikauden laaja tulos yhteensä

27,7

13,1

Tase

Milj. €

Liite

12/2023

12/2022

Varat

Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset

Lainat ja muut saamiset luottolaitoksilta

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat

Lainat ja muut saamiset yleisöltä

Verosaamiset

11

12

6

215,0

24,2

29,5

62,8

67,3

21,3

5 636,2

-

4 028,6

-

13

10

14

Muut rahoitusvarat

57,9

91,5

Muut varat

11,1

3,6

Varat yhteensä

6 011,8

4 237,3

Velat

Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille

Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa

pidettävät velat

15

1 250,1

390,1

12

16

13

17

155,6

4 137,9

70,0

256,6

3 228,2

-

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

Huonomman etuoikeuden velat

Verovelat

0,6

Muut velat

30,7

9,0

Velat yhteensä

5 644,9

3 884,4

Oma pääoma

Osakepääoma

70,0

215,0

81,9

70,0

215,0

67,9

Rahastot

Kertyneet voittovarat

Oma pääoma yhteensä

366,9

352,9

Velat ja oma pääoma yhteensä

6 011,8

4 237,3

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

23

Sijoitetun vapaan

oman pääoman

rahastot

Oman pääoman muutoslaskelma

Milj. €

Osakepääoma

70,0

Voittovarat

67,9

Yhteensä

352,9

Oma pääoma 1.1.2023

215,0

Tilikauden laaja tulos yhteensä

Osingonjako

27,7

-13,7

Oma pääoma 31.12.2023

70,0

215,0

81,9

366,9

Sijoitetun vapaan

oman pääoman

rahastot

Oman pääoman muutoslaskelma

Milj. €

Osakepääoma

70,0

Voittovarat

54,8

Yhteensä

339,8

Oma pääoma 1.1.2022

215,0

Tilikauden laaja tulos yhteensä

Oma pääoma 31.12.2022

13,1

70,0

215,0

67,9

352,9

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

24

Rahavirtalaskelma

Pankki laatii kassavirtalaskelmansa epäsuoraa esi-

tystapaa käyttäen. Laskelma perustuu voittoon ennen

veroja ja näyttää liiketoiminnan rahavirrat sekä raha-

varojen muutoksen tilikauden aikana.

Rahavaroina käsitellään käteiset varat, joita ovat

kassa ja vaadittaessa maksettavat saamiset

keskuspankeilta, sekä vaadittaessa maksettavat sel-

laiset saamiset luottolaitoksilta ja keskuspankeilta,

joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta.

Milj. €

1-12/2023

1-12/2022

Liiketoiminnan rahavirta

Voitto ennen veroja

34,6

16,3

Oikaisut

Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista

2,7

-6,9

1,3

-2,3

5,6

Maksetut verot

Muut oikaisut

Yhteensä

14,2

44,6

20,9

Muutokset käyttöpääomassa

Velat luottolaitoksille

860,0

-146,9

33,6

-1 342,4

230,5

-56,1

Kaupankäyntivarat

Muut rahoitusvarat

Lainat ja saamiset

Liikkeeseen lasketut velkakirjat netto ¹⁾

-1 610,3

909,7

-5,7

87,1

982,9

20,6

Muut varat/velat

Liiketoiminnan rahavirta

85,1

-56,5

Rahoitustoiminnan rahavirta

Huonomman etuoikeuden velat

Osingot

70,0

-13,7

56,3

-

Rahoitustoiminnan rahavirta

Rahavarat tilikauden alussa

Rahavarojen muutos kaudella

Rahavarat kauden lopussa

92,2

141,4

233,7

148,8

-56,5

92,2

Käteiset varat ja vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta ²⁾

Saamiset luottolaitoksilta ja keskuspankeilta, maturiteetti alle 3 kuukautta

Yhteensä

209,5

24,2

29,5

62,8

92,2

233,7

1) Liikkeeseen lasketut velkakirjat esitetään omalla rivillä sisältäen sekä tilikauden aikana liikkeeseen lasketut että erääntyneet velkakirjat.

2) Luku ei sisällä vähimmäisvarantotalletusta Suomen Pankissa.

Rahoitustoimintaan liittyvien velkojen täsmäytys

31.12.2023 yhtiöllä ei ollut rahoitustoimintaan liittyviä

velkoja.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

25

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj

Tilinpäätöksen liitetiedot

Laatimisperiaatteet

Tilinpäätös vahvistetaan varsinaisessa yhtiökokouk-

sessa 11 maaliskuuta 2024.

Yhteenveto olennaisista

laatimisperiaatteista ja arvioista

Muutoksia merkittävissä tilinpäätösperiaatteissa

Yleistä

ja esitystavoissa tilikauden aikana

Pankin tilinpäätös on laadittu noudattaen EU:n hyväksy-

miä International Accounting Standards Boardin (IASB)

IFRS-standardeja ja kansainvälisen tilinpäätöskysymys-

ten tulkintakomitean IFRS Interpretations Committeen

(IFRIC) kyseisiä standardeja koskevia tulkintoja. Laatimi-

sessa on myös noudatettu muita täydentäviä säännök-

siä, jotka sisältyvät Suomen kirjanpitolakiin, Suomen

luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin, Finanssivalvon-

nan määräyksiin ja ohjeisiin sekä valtiovarainministeriön

luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätök-

sestä antamia ohjeita.

Uusi kirjanpitostandardi IFRS 17, Vakuutussopimukset,

astui voimaan 1.1.2023. Samanaikaisesti voimaan tuli-

vat myös muutokset standardeihin IAS 1 (liite tilinpää-

töksen laatimisperiaatteista), IAS 8 (kirjanpidollisten

arvioiden määritelmä) ja IAS12 (laskennalliset verot: Pil-

lar 2 tuloverot). IFRS 17 standardilla tai edellä maini-

tuilla muutoksilla ei ole ollut vaikutusta tilinpäätökseen.

Standardit ja tulkinnat, jotka eivät vielä ole

voimassa

International Accounting Standards Board (IASB) on jul-

kaissut muutoksia voimassa oleviin standardeihin IAS 1,

IAS 7, IAS 21, IFRS 7 ja IFRS 16. Pankki ei ole ottanut

mitään muutoksia käyttöön ennenaikaisesti. IFRS-muu-

toksilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta tilinpää-

tökseen.

Tilinpäätös on esitetty miljoonissa euroissa, yhdellä desi-

maalilla, ellei muuta ilmoiteta. Riskiliitetieto on esitetty

miljoonissa euroissa, yhdellä desimaalilla. Liitetietojen

luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlas-

kettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Kriittinen arviointi ja arvioiden epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatimiseen vaikuttavat johdon käyttämä

harkinta, arviot ja oletukset, jotka vaikuttavat merkittä-

västi varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin. Tilinpäätök-

selle merkittävimmät arviot koskevat saamisten arvosta-

mista. Arviot ja käsitykset perustuvat olettamuksiin, joita

johto pitää hyväksyttävinä, mutta jotka ovat luonnostaan

epävarmoja ja vaikeasti ennustettavia. Ne voivat olla

epätäydellisiä, tulevaisuudessa voi sattua odottamatto-

mia tapahtumia ja tilanteita ja muut voivat päätyä erilai-

siin arvioihin.

Selkeyttä ajatellen tilinpäätös ja liitetiedot on laadittu

olennaisuuden ja merkityksen käsitteitä käyttäen. Tämä

tarkoittaa, että erät, jotka eivät ole olennaisia tilinpäätök-

sen käyttäjille määrällisesti tai laadullisesti katsoen, las-

ketaan yhteen ja esitetään yhdessä muiden erien kanssa.

Samoin tietoja, joita ei katsota olennaisiksi, ei ole esitetty

liitetiedoissa.

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n johto tarkastelee toi-

mintaa yhtenä segmenttinä, jonka takia erillistä IFRS 8

–standardin mukaista segmenttikohtaista tietoa ei esi-

tetä.

Odotettujen luottotappioiden laskenta lainoille,

rahoitustakaussopimuksille ja lainasitoumuksille

sekä velkainstrumenteille, jotka kirjataan

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on sisällytetty liitetie-

toihin, joita ne koskettavat. Tilikauden aikana tehtyjä

muutoksia lukuun ottamatta, jotka on kerrottu alla, pan-

kin merkittävät tilinpäätösperiaatteet ovat samat kuin

ne, joita yhtiö noudatti vuoden 2022 vuosikertomuksen

laatimisessa.

jaksotettuun hankintamenoon

IFRS 9 -standardin mukaisen kolmitasoisen odotettujen

luottotappiovarausten mallin mukaan odotettujen luotto-

tappioiden arvonalentumiskirjaukseen vaikuttaa se, onko

luottoriski kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjaami-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

26

sia on päivitetty kasvattamalla positiivisen skenaarion

painotusta 20 prosenttiin (10 prosenttia 2022) ja laske-

malla perusskenaarion painotusta 60 prosenttiin (70

prosenttia 2022). Negatiivisen skenaarion painotus

pysyy 20 prosentissa (20 prosenttia 2022) huolimatta

siitä, että käytössä on vakavan stagflaation skenaario.

sen jälkeen. Mikäli luottoriski ei ole lisääntynyt huomat-

tavasti, varautuminen vastaa odotettua luottotappiota,

joka perustuu 12 kuukauden mahdollisiin maksuhäiriöta-

pahtumiin (taso 1). Mikäli luottoriski on lisääntynyt huo-

mattavasti, takaisinmaksu on yli 30 päivää myöhässä,

laina on maksuhäiriötilassa tai sen arvo on muuten alen-

tunut, kirjataan koko elinkaaren odotetut luottotappiot

(taso 2 ja 3). Pankin arvonalentumistili on melko vakaa

suhteessa luottoriskin merkittävän kasvun määritelmän

muutoksiin. Järjestämättömät lainat myydään takaisin

Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeelle.

Perusskenaario pohjautuu Danske Bank -konsernin eko-

nomistien viralliseen näkemykseen pohjoismaisista talo-

uksista (Nordic Outlook -raportti). Vuoden 2023 lopussa

perusskenaario kuvaa pohjoismaisen talouden hidastu-

mista, pehmeällä laskulla. Inflaation odotetaan hidastu-

van ja korkojen alkavan laskea hitaasti. BKT:n kasvun

odotetaan pysyvän heikkona pohjoismaissa, ja työmark-

kinoiden pysyvän tiukkoina työttömyyden kasvaessa hie-

man. Korot painavat edelleen asuntojen hintoja alaspäin,

vaikka pahimman odotetaan olevan jo takana.

Odotettu luottotappio lasketaan kaikille erillisille lainoille

laiminlyönnin todennäköisyyden (probability of default,

PD), maksukyvyttömyyshetken vastuun määrän (expos-

ure at default, EaD) ja maksujen laiminlyönnistä johtuvan

tappio-osuuden (loss given default, LGD) perusteella hyö-

dyntäen tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota.

Odotetun luottotappion arviointi sisältää tulevan talou-

dellisen ympäristön ennustamista tuleville vuosille. Täl-

laiset ennusteet ovat johdon harkittavina ja kyseiset har-

kinnat voivat olla lähteenä laskennan epävarmuuksille,

joilla on merkittävä riski johtaa olennaisiin mukautuksiin

kirjanpitoarvossa tulevina tilikausina.

Positiivinen skenaario kuvaa hieman perusskenaariota

parempaa näkymää makrotalouden parametreille. Tässä

skenaariossa luottamus taloudelliseen kehitykseen

paranisi, ja kuluttajien odotetaan noudattavan Yhdysval-

tojen mallia kuluttaen suuren osan pandemian aikana

kertyneistä säästöistä. Kuluttajavetoisen toipumisen

takia, inflaation palaaminen tavoitteeseen hidastuu, joh-

taen uusiin ohjauskorkojen nostoihin ja korkeampiin kor-

koihin pidemmäksi aikaa. Korkeampi kysyntä tukee asun-

tomarkkinoita, mutta korkojen nousu aiheuttaa vasta-

tuulta. Asuntomarkkinoiden odotetaan pärjäävän hieman

paremmin kuin perusskenaariossa.

Tulevaisuutta koskevat elementit kuvaavat konsernin

ylimmän johdon odotuksia ja sisältävät skenaarioita

(perusskenaario, positiivinen ja negatiivinen) sekä arvion

kyseisten skenaarioiden todennäköisyydestä. Eri skenaa-

rioita käytetään, jotta voidaan mallintaa makroekonomis-

ten tekijöiden oletettuja epälineaarisia vaikutuksia odo-

tettuihin luottotappioihin. Käytössä olevat skenaariot on

kuvattu seuraavassa osiossa tarkemmin.

Konsernin negatiivinen skenaario kuvastaa edelleen

vakavaa taantumaa ja korkeita korkoja (stagflaatio ske-

naario), jota on käytetty konsernin Internal Capital Ade-

quacy Assessment Process (ICAAP) -prosessissa. Tämä

vastaa myös luonteeltaan sääntelyn stressitestejä.

Vakavan taantuman skenaario heijastaa negatiivista kas-

vua, kasvavia korkoja ja laskevia kiinteistöjen hintoja

pidemmällä aikavälillä. Laukaisimena taloudelliselle

takaiskulle voisi toimia jatkuva talouden huononeminen

ja korkeiden liiketoimintakustannusten haasteet samalla

kun inflaatio pysyy korkealla. Tämä vaikuttaisi haitalli-

sesti työmarkkinoihin, aiheuttaen korkeampaa ja sitke-

ämpää työttömyyttä. Tämä johtaisi vakavaan taantu-

maan kaikissa maissa, joissa konserni toimii.

Tulevaisuuteen suuntautuva informaatio perustuu kol-

men vuoden ennusteperiodiin, joka lähenee vakaata tilaa

vuonna seitsemän. Tämä tarkoittaa, että ennustejakson

jälkeen makrotaloudelliset ennusteet palautuvat vähitel-

len vakaaseen tilaan. Käytetyt skenaariot, jotka vaikutta-

vat odotettujen luottotappiovarausten laskentaan, on

päivitetty vuonna 2023 uusilla makrotaloudellisilla tie-

doilla. Verrattuna vuoden 2022 loppuun, perusskenaa-

riota ja positiivista skenaariota on päivitetty oletuksella

korkeammasta inflaatiosta, laskevista asuntojen hin-

noista sekä korkojen noususta. Skenaarioiden painotuk-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

27

Näiden arvioiden perusteella arvonalentumisvarausten

määrä 31. joulukuuta 2023 oli 5,9 miljoonaa euroa (31.

joulukuuta 2022 2,7 miljoonaa euroa). Lainojen osuus

taseen loppusummasta 31. joulukuuta 2023 oli 93,8

prosenttia (31. joulukuuta 2022 95,1 prosenttia).

Ulkomaisen valuutan määräisten liiketapahtumien

muuntaminen

Tilinpäätös laaditaan euroina, joka on pankin kirjanpito-

valuutta sekä toiminnallinen valuutta. Ulkomaan valuutan

määräiset liiketapahtumat muunnetaan pankin toimin-

nallisen valuutan mukaisesti tapahtumapäivänä. Voitot ja

tappiot valuuttakurssien eroista tapahtumapäivän ja sel-

vityspäivän välillä kirjataan tuloslaskelmaan.

Lukuun ottamatta yllä kuvattuja, kaikki muut käytännöt ja

laatimisperiaatteet ovat samoja kuin aiemmin käytetyt.

Lisää tietoa odotetuista luottotappioista sekä rahoitus-

instrumenteista johtuvien riskien luonteesta ja laajuu-

desta löytyy riskienhallintaliitteestä sivulta 15 eteenpäin.

Ulkomaan valuutan määräiset ei-monetaariset erät, jotka

arvostetaan uudelleen käypään arvoon, muutetaan

uudelleenarvostuspäivänä voimassa olevilla valuutta-

kursseilla. Kurssierot sisältyvät varojen ja velkojen käy-

vän arvon muutoksiin. Muut ei-monetaariset valuutta-

määräiset erät kirjataan tapahtumapäivän kursseilla.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

28

Muut liitetiedot

1. Korkokate

Korkotuotot ja –kulut, jotka syntyvät jaksotettuun han-

kintamenoon arvostetuista korollisista rahoitusinstru-

menteista, kirjataan tuloslaskelmaan efektiivisen

koron menetelmällä yksittäisen rahoitusinstrumentin

hankintahintaan perustuen. Korkoon sisältyy jaksotet-

tuja maksuja, jotka ovat olennainen osa rahoitus-

instrumentin efektiivistä tuottoa, kuten järjestelypalk-

kiot ja hankinta- ja lunastushinnan mahdolliset jak-

sotetut erot.

Korkotuottoihin ja –kuluihin lasketaan myös käypään

arvoon tulosvaikutteisesti arvostettujen rahoitus-

instrumenttien korko, mutta ei keskinäisiin järjestelyi-

hin kuuluvien talletusten tai sijoitussidonnaisten sopi-

musten korkoa. Jälkimmäinen kirjataan erään nettotu-

los käypään arvoon arvostettavista eristä.

Milj. €

Korkotuotot efektiivisen koron menetelmällä

1-12/2023

1-12/2022

Saamisista luottolaitoksilta

Saamisista yleisöltä

Muut korkotuotot

Yhteensä

5,9

180,9

0,0

0,1

37,4

0,0

186,7

37,4

Korkotuotot

Saamisista joukkovelkakirjalainoista

Johdannaissopimuksista

Yhteensä

1,2

13,4

14,6

-0,1

7,4

Korkokulut

Veloista luottolaitoksille

Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista

Johdannaissopimuksista

Muut korkokulut

28,6

55,3

70,3

0,0

12,4

-

0,0

Yhteensä

154,2

12,5

Korkokate

47,1

32,3

Josta samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä

Saadut korkotuotot

16,5

98,6

7,5

0,0

Suoritetut korkokulut

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

29

2. Palkkiotuotot ja -kulut

Palkkiotuotot ja -kulut esitetään palkkiotuottojen net-

tona kuten ylimmälle johdolle päätöksenteon tueksi

annetuissa esityksissä. Palkkiotuottojen netto jaetaan

palkkiotyypin taustalla olevan toiminnan mukaan.

Palkkiotuotot sisältävät pääasiassa lainojen hoitoon

liittyviä palkkioita, kuten laskutus- ja lainamuutospalk-

kioita. Palkkiot, jotka muodostavat olennaisen osan

lainojen, saamisten ja talletusten efektiivisestä

korosta, kirjataan korkotuottoihin tai -kuluihin.

Palkkiotuotot kuvaavat palveluiden siirtoa asiakkaalle

summalla, joka vastaa korvausta joka kyseisestä pal-

velusta odotetaan vastineeksi saatavan. Pankki huo-

mioi suoriutumisvaateet, eli asiakkaan kanssa sovitut

palvelut, ja korvaukset ja tuotto kirjataan samalla kun

palvelu toimitetaan.

Milj. €

Palkkiotuotot, netto palkkiotyypin mukaan

1-12/2023

1-12/2022

Lainapalkkiot ja takaukset

Muut tuotot

2,1

0,0

2,1

0,0

2,1

1,6

0,0

1,6

0,0

1,6

Palkkiotuotot yhteensä

Palkkiokulut

Yhteensä

3. Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä sisäl- Käyvän arvon suojauslaskennan piiriin kuuluvien rahoi-

tää käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien tusvarojen ja velkojen käyvän arvon muutosten tulos-

rahoitusvarojen ja velkojen toteutuneet ja toteutumat- vaikutus kirjataan sekä suojaavien että suojattujen

tomat voitot ja tappiot sekä valuuttakurssierot.

instrumenttien osalta erään nettotulos käypään arvos-

tettavista eristä. Siten myös suojauksen tehottomuus

näytetään tuloslaskelman erässä nettotulos käypään

arvoon arvostettavista eristä.

Milj. €

1-12/2023

-1,9

1-12/2022

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä

-2,4

Voitot/tappiot rahoitusinstrumenteista luokittain, netto

Lainat ja talletukset

26,9

0,7

-25,2

-1,3

Muut rahoitusvarat, joukkovelkakirjalainat

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

-163,0

263,1

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja velat

(johdannaissopimukset)

133,5

-238,9

Yhteensä

-1,9

-2,4

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

30

4. Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot, joita pankki maksaa vuoden aikana

tehdystä työstä, kirjataan kuluiksi tuloslaskelman

erään Henkilöstökulut. Erässä ovat mukana palkat,

palkkiot, lomarahat, eläkekulut sekä muut henkilöstö-

kulut. Tulospalkkiot kirjataan kuluina sille kaudelle, jolla

ne syntyvät. Osa vuoden tulospalkkioista johdolle ja

muille riskinottajille maksetaan ehdollisina osakkeina.

Palkitsemisesta voi lukea lisää pankin palkitsemispoli-

tiikasta, joka on saatavissa Internet-osoitteesta www.

danskebank.com/fi/sijoittajasuhteet/kiinnitysluotto-

pankki kohdasta Palkitseminen.

pankki suorittaa säännöllisiä eläkemaksuja vakuutus-

yhtiölle eikä sillä ole laillista tai tosiasiallista velvoi-

tetta suorittaa lisämaksuja. Maksut kirjataan kuluksi

sitä mukaa, kun ne maksetaan vakuutusyhtiöille, ja

vakuutusyhtiöt ja muut laitokset ottavat järjestelyihin

perustuvat velvoitteet vastattavikseen. Toimitusjohta-

jan ja varatoimitusjohtajan eläkeikä on lakisääteinen.

Konsernin on yksilöitävä kaikki työntekijät, joiden

ammatillisella toiminnalla voisi olla olennainen vaiku-

tus pankin riskiprofiiliin voimassa olevan lainsäädän-

nön mukaisesti. Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:ssä

on viisi riskinottajaa toimitusjohtaja ja varatoimitus-

johtaja mukaan luettuna.

Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty

maksupohjaisin järjestelyin eläkevakuutusyhtiöiden

kautta eikä sitä ole täydennetty vapaaehtoisilla lisäelä-

kevakuutuksilla. Maksupohjaisissa eläkejärjestelyissä

Milj. €

Henkilöstökulut

1-12/2023

1-12/2022

Palkat ja palkkiot

0,5

0,0

0,1

0,0

0,6

0,0

0,1

0,0

0,1

0,7

josta muuttuvat palkkiot

Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt

Henkilösivukulut

Muut

Henkilöstökulut yhteensä

Pankki noudattaa irtisanomiskorvausten maksamisessa

voimassa olevan lainsäädännön mukaisia korvauksia.

Pankki ei ole tilikauden aikana maksanut uusille työnteki-

jöille aloitusrahoja eikä raha- ja eläkepaketteja ole myön-

netty tilikauden aikana.

Pankin hallituksen jäsenille, jotka ovat konsernin henkilö-

kuntaa, ei makseta erillistä palkkiota hallituksen jäsenen

tehtävästä.

Johdon lainat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset

Milj. €

2023

2022

Henkilöstön lukumäärä

keskimäärin

1.1.

-

0,3

-0,1

0,2

-

1-12/2023

1-12/2022

Lisäykset

Vähennykset

31.12.

Kokoaikainen henkilöstö

5

6

Johtoon kuuluvat avainhenkilöt

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n johtoon kuuluvia avain-

henkilöitä ovat pankin hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja

ja varatoimitusjohtaja.

Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja läheiset perheenjäse-

net sekä johtoon kuuluvien avainhenkilöiden määräys- ja

vaikutusvaltayhtiöt.

Johdon lainoista peritty vuotuinen korko on työsuhdelai-

nalta edellytetyn koron suuruinen. Myös muut ehdot vas-

taavat Danske Bank -konsernissa vahvistettuja työsuh-

delainan ehtoja. Lainoista on saatu vakuus.

Johdon ja hallituksen palkat ja palkkiot

1000€

1-12/2023

1-12/2022

Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan

sijaisen palkat

254,1

32,0

299,8

32,0

Hallituksen jäsenten palkkiot

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

31

Osakeperusteiset maksut

edellyttäen, ettei työntekijä ole irtisanoutunut

konsernista lukuun ottamatta eläkkeelle jäämistä.

Lisäksi oikeudet ansaittuihin osakkeisiin ovat

lunastettavissa vain, jos koko konserni ja työntekijän

osasto täyttää tietyt tulostavoitteet seuraavan

kolmen vuoden aikana. Oikeus ostaa Danske Bank

A/S:n osakkeita ehdollisen osakeohjelman kautta

myönnetään osana vuotuista kokonaisbonusta.

Vuodesta 2018 lähtien Danske Kiinnitysluottopankki

Oyj on voinut myöntää oikeuksia ehdollisiin

osakkeisiin ylimmälle johdolle ja johdolle osana

muuttuvaa palkitsemista. Tarjotut kannustimet

määriteltiin henkilökohtaisen menestyksen,

tilikauden tuloksen ja muiden arvoa tuottavien

tekijöiden perusteella. Osakkeet myönnettiin

ansaintavuotta seuraavan vuoden ensimmäisellä

neljänneksellä. Osakeperusteisten maksujen

myöntämispäivän käypä arvo jaksotetaan sille

palvelusajalle, joka ehdoitta oikeuttaa työntekijän

saamaan maksun.

Ehdollisten osakkeiden käypä arvo lasketaan

osakkeen hinta vähennettynä työntekijän tekemällä

maksulla. Ehdollisten osakkeiden perusarvo kirjataan

kuluksi niiden myöntämisvuotena, ja aika-arvo

jaksotetaan jäljellä olevalle ajalle, joka on oikeuden

myöntämisestä lunastusajan alkuun eli kolmelle

vuodelle.

Ehdolliset osakkeet – ohjelma

Ehdolliset osakkeet ovat lunastettavissa neljän

vuoden kuluttua myöntämispäivästä lähtien

Määrä

Käypä arvo (1000 €)

Liikkeeseen- Vuoden

Työntekijöiden

maksama hinta

(EUR)

lasku

2023

Ehdolliset osakkeet

Ylin johto

Yhteensä

hetkellä

lopussa

Myönnetty v. 2019

2022, alussa

247

Ansaintaehdot täyttyneet 2022

Kaudella toteutetut

Kaudella menetetyt

Muut muutokset 2022

2022, lopussa

-

-247

-

0

-

4,1

4,6

Ansaintaehdot täyttyneet 2023

Kaudella toteutetut

-

Kaudella menetetyt

-

Muut muutokset 2023

2023, lopussa

-

0

Myönnetty v. 2020

2022, alussa

446

Ansaintaehdot täyttyneet 2022

Kaudella toteutetut

Kaudella menetetyt

Muut muutokset 2022

2022, lopussa

-

446

-

5,8

0,0

8,2

0,0

Ansaintaehdot täyttyneet 2023

Kaudella toteutetut

-

-446

Kaudella menetetyt

-

Muut muutokset 2023

2023, lopussa

0

Myönnetty v. 2021

2022, alussa

262

Ansaintaehdot täyttyneet 2022

Kaudella toteutetut

Kaudella menetetyt

Muut muutokset 2022

2022, lopussa

-

262

-

4,2

4,8

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

32

Määrä

Käypä arvo (1000 €)

Liikkeeseen- Vuoden

Työntekijöiden

maksama hinta

(EUR)

lasku

2023

Ehdolliset osakkeet

Ansaintaehdot täyttyneet 2023

Kaudella toteutetut

Ylin johto

Yhteensä

hetkellä

lopussa

-

Kaudella menetetyt

-262

Muut muutokset 2023

2023, lopussa

-

0

-

0,0

10,9

4,3

0,0

13,0

5,2

Myönnetty v. 2022

2022, alussa

Kaudella myönnetyt

Kaudella toteutetut

Kaudella menetetyt

Muut muutokset 2022

2022, lopussa

704

-424

-

280

-

Ansaintaehdot täyttyneet 2023

Kaudella toteutetut

-

Kaudella menetetyt

-280

Muut muutokset 2023

2023, lopussa

-

0

0,0

6,0

0,0

7,6

0,0

Myönnetty v. 2023

2023, alussa

Kaudella myönnetyt

Kaudella toteutetut

Kaudella menetetyt

Muut muutokset 2023

2023, lopussa

314

-314

-

0

-

Osakkeen

Ehdolliset osakkeet: Käyvän arvon laskenta ehdollisille

osakkeille 31.12.2023

hinta myöntö-

päivänä (DKK) lopussa (DKK)

hinta vuoden

hinta myöntö-

EUR : DKK päivänä (EUR) lopussa (EUR)

hinta vuoden

Myönnetty v. 2019

Myönnetty v. 2020

Myönnetty v. 2021

Myönnetty v. 2022

Myönnetty v. 2023

124,21

96,60

179,99

7,4532

16,67

12,96

16,17

15,40

18,99

24,15

120,51

114,76

141,50

Ehdolliset osakkeet: Käyvän arvon laskenta ehdollisille

osakkeille 31.12.2022

Myönnetty v. 2019

Myönnetty v. 2020

Myönnetty v. 2021

Myönnetty v. 2022

124,21

96,60

137,30

7,4365

16,70

12,99

16,21

15,43

18,46

120,51

114,76

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

33

5. Liiketoiminnan muut kulut sekä tilintarkastuspalkkiot ja

rahoitusvakausviraston maksut

Milj. €

Liiketoiminnan muut kulut

1-12/2023

1-12/2022

Vakuusrahastomaksut

Muut kulut^*)

0,7

8,9

9,6

1,8

11,8

13,6

Liiketoiminnan muut kulut yhteensä

*) Liiketoiminnan muut kulut koostuu pääasiassa konsernilta ostetuista palveluista.

1000 EUR

Tilintarkastajan palkkiot

1-12/2023

1-12/2022

Tilintarkastus

73,9

31,6

74,9

24,8

99,7

Muut tilintarkastukseen liittyvät palkkiot

Tilintarkastajan palkkiot yhteensä (sis.alv)

105,5

Rahoitusvakausviraston maksut

kriisinratkaisulainsäädännön soveltamisalaan. Mak-

sut määräytyvät kunkin maksuvelvollisen koon sekä

sen liiketoiminnan sisältämien riskien mukaan. Luot-

tolaitosten vakausmaksut määräytyvät pankkiunio-

nin tasolla ja ne laskee SRB (Single Resolution

Board).

Rahoitusvakausvirasto hallinnoi rahoitusvakausra-

hastoa, johon kuuluu kriisinratkaisurahasto. Vakaus-

maksuilla kartutetaan kriisinratkaisurahastoa. Mak-

suvelvollisia ovat kaikki luottolaitokset sekä ne sijoi-

tuspalveluyritykset, jotka kuuluvat

Milj. €

1-12/2023

1-12/2022

Rahoitusvakausviraston maksut

Vakausmaksut

0,7

0,0

0,7

1,7

0,0

1,8

Hallintomaksut

Rahoitusvakausviraston maksut yhteensä

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

34

6. Arvonalentumistappiot sekä lainasaamiset ja muut saamiset asiakkailta

Pankki ostaa lainat Danske Bank A/S, Suomen sivu-

liikkeeltä. Lainat ja saamiset koostuvat lainoista ja

saamisista, jotka Danske Bank A/S, Suomen sivuliike

on myöntänyt asiakkaille ja jotka on hankittu myöntä-

misen jälkeen. Lainat ja saamiset sisältävät tavan-

omaiset pankkilainat, pois lukien transaktiot, joissa

vastapuolena on luottolaitos tai keskuspankki.

saktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat

ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankinta-

menoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen

vähennettynä arvonalennuskirjauksilla. Alkuperäisen

arvostuksen ja lunastusarvon välinen hintaero jak-

sotetaan eräpäivään saakka ja kirjataan korkotuottoi-

hin. Jos kiinteäkorkoiset lainat ja saamiset ovat suoja-

uslaskennan piirissä, joka on määritelty tehokkaaksi,

suojatun korkoriskin käypä arvo lisätään saatavien

jaksotettuun hankintahintaan.

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä lainat ja saami-

set arvostetaan käypään arvoon, johon on lisätty tran-

Milj. €

2023

Saamiset yleisöltä

Vaihe 1

Vaihe 2

Vaihe 3

Yhteensä

Kirjanpitoarvo 1.1.2023

Siirto vaiheeseen 1

Siirto vaiheeseen 2

Siirto vaiheeseen 3

Uudet saamiset

3 844,4

91,4

186,9

-91,0

85,4

0,0

-0,5

-

4 031,3

-

-85,4

-1,0

-0,4

1,5

0,3

0,0

0,5

1,7

-

2 233,3

-380,6

-286,8

5 415,2

81,5

2 315,1

-407,4

-296,9

5 642,1

Poistuneet saamiset

Muut *)

-26,8

-10,5

225,2

Kirjanpitoarvo 31.12.2023

*) sisältää lainojen takaisinmaksuja

Milj. €

2022

Saamiset yleisöltä

Vaihe 1

Vaihe 2

Vaihe 3

Yhteensä

Kirjanpitoarvo 1.1.2022

Siirto vaiheeseen 1

Siirto vaiheeseen 2

Siirto vaiheeseen 3

Uudet saamiset

3 844,6

143,6

-99,2

268,1

-143,0

100,0

-

6,3

-0,5

-0,8

-

4 119,0

-

676,6

-372,1

-349,1

3 844,4

26,1

0,0

-4,9

-0,1

0,0

702,8

-420,6

-369,8

4 031,3

Poistuneet saamiset

Muut *)

-43,6

-20,7

186,9

Kirjanpitoarvo 31.12.2022

*) sisältää lainojen takaisinmaksuja

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

35

Odotettujen luottotappioiden varaukset

Odotettuihin luottoriskeihin varautuminen riippuu

siitä, onko luottoriski lisääntynyt huomattavasti alku-

peräisen kirjaamisen jälkeen vai ei. Varautuminen

noudattaa kolmivaiheista mallia:

Odotettu luottotappio lasketaan kaikille erillisille lai-

noille laiminlyönnin todennäköisyyden (probability of

default, PD), maksukyvyttömyyshetken odotetun vas-

tuun määrän (exposure at default, EaD) ja maksujen

laiminlyönnistä johtuvan odotetun tappio-osuuden

(loss given default, LGD) perusteella ottaen huomioon

tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota. Vaiheille

2 ja 3 sijoitettujen saamisten odotetut luottotappiot

kattavat saatavan koko odotetun jäljellä olevan voi-

massaoloajan.

• Vaihe 1: Mikäli luottoriski ei ole lisääntynyt huo-

mattavasti, varautuminen vastaa seuraavan 12

kuukauden aikana odotettavissa olevaa luotto-

tappiota.

• Vaihe 2: Mikäli luottoriski on lisääntynyt huomat-

tavasti, rahoitusvarat siirretään vaiheeseen 2,

jolloin varauksina kirjataan koko voimassaoloajan

odotetut luottotappiot.

Odotetut luottotappiovaraukset kirjataan vähennys-

ten tilille ja netotetaan lainoja ja saamisia vastaan

vastuukohtaisesti.

• Vaihe 3: Mikäli saaminen on maksukyvyttömyys-

tilassa , saaminen siirretään vaiheeseen 3 ja

korkotulo kirjataan nettokirjanpitoarvoon.

Pankki myy järjestämättömät lainat takaisin Danske

Bank A/S, Suomen sivuliikkeelle.

Arvonalentumistappiot luotoista

1000 €

1-12/2023

1-12/2022

Uudelleen arvostettujen odotettujen luottotappioiden vaikutus, netto

(sisältää mallin muutokset)

2 561,4

147,6

1 402,9

-146,2

Odotetut luottotappiot poistuneista saamisista

Arvonalentumiskirjausten vähennys toteutuneiden luottotappioiden

kattamiseksi

-1 082,6

1 082,6

0,0

-924,2

924,2

0,0

Lopulliset luottotappiot

Korkotuotot, efektiivisen koron metodi

Yhteensä

2 709,1

1 256,7

Arvonalentumisvaraustilin täsmäytys

1000 €

2023

Yhteensä

Vaihe 1

Vaihe 2

Vaihe 3

Saldo kauden alussa

636,7

849,6

-30,5

-6,3

1 785,7

-819,0

30,8

245,4

-30,5

-0,2

2 667,8

Siirto vaiheeseen 1 kauden aikana

-

Siirto vaiheeseen 2 kauden aikana

-

Siirto vaiheeseen 3 kauden aikana

-146,4

704,7

-76,5

152,7

264,7

274,3

Odotetut luottotappiot uusista saamisista

Odotetut luottotappiot saamisista, jotka on kirjattu pois taseesta

Uudelleen arvostettujen odotettujen luottotappioiden vaikutus, netto

(sisältää mallin muutokset)

-318,0

-50,1

651,4

147,6

-1 178,5

-3,6

2 543,6

-47,3

1 196,3

-1 031,6

-916,5

2 561,4

-1 082,6

938,7

Lopulliset luottotappiot, katettu arvonalentumisvaraustililtä

Muut muutokset

2 208,0

2 107,2

-352,8

3 622,7

Saldo kauden lopussa

154,5

5 884,4

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

36

Arvonalentumisvaraustilin täsmäytys

1000 €

2022

Yhteensä

Vaihe 1

Vaihe 2

Vaihe 3

Saldo kauden alussa

323,4

809,4

-21,1

-1,2

1 517,9

-791,8

45,2

144,5

-17,6

-24,1

118,9

0,0

1 985,9

Siirto vaiheeseen 1 kauden aikana

-

Siirto vaiheeseen 2 kauden aikana

-

Siirto vaiheeseen 3 kauden aikana

-117,7

0,0

Odotetut luottotappiot uusista saamisista

Odotetut luottotappiot saamisista, jotka on kirjattu pois taseesta

Uudelleen arvostettujen odotettujen luottotappioiden vaikutus, netto

(sisältää mallin muutokset)

0,0

24,5

-99,3

-71,4

-146,2

-606,8

-89,4

1 219,5

-27,9

802,6

-806,9

99,4

1 415,3

-924,2

336,6

Lopulliset luottotappiot, katettu arvonalentumisvaraustililtä

Muut muutokset

197,4

636,7

39,9

Saldo kauden lopussa

1 785,7

245,4

2 667,8

Merkittävä kasvu luottoriskissä (siirto vaiheesta 1

vaiheelle 2)

Vaihe 3 (arvoltaan alentunut rahoitusvara)

Saaminen siirretään vaiheesta 2 vaiheeseen 3, kun se

alenee arvoltaan. Saaminen alenee arvoltaan, silloin kun

toteutuu yksi tai useampi tapahtuma, joilla arvioidaan

olevan haitallinen vaikutus tuleviin kassavirtoihin. Tämä

sisältää havaittavissa olevan tiedon

Sopimusten jaottelu vaiheisiin 1 ja 2 odotettujen luotto-

tappioiden määrittelyssä riippuu siitä, onko luottoriski

kasvanut merkittävästi alkuperäisestä. Kun arvioidaan,

onko luottoriski kasvanut merkittävästi alkuperäisestä,

otetaan huomioon maksukyvyttömyyden riski sopimuk-

sen jäljellä olevana voimassaoloaikana yhdistettynä tule-

vaisuuteen suuntautuvaan informaatioon. Sopimukset

siirtyvät vaiheesta 1 vaiheeseen 2 maksukyvyttömyysto-

dennäköisyyden kasvaessa:

(a) liikkeeseenlaskijan tai lainaajan merkittävän talou-

dellisen vaikeuden;

(b) sopimusrikkeen kuten maksukyvyttömyyden tai vii-

västymisen;

(c) lainaajalle on myönnetty lainanhoitojoustoa, jota ei

olisi myönnetty ellei lainaajalla olisi taloudellista vaike-

utta taloudellisiin tai sopimuksellisiin syihin liittyen;

(d) on mahdollista että lainaaja joutuu konkurssiin tai

muunlaiseen taloudelliseen uudelleenjärjestelyyn; ja

(e) rahoitusvaran osto tai synty suurella alennuksella,

joka kuvastaa toteutunutta luottotappiota.

• Kun laiminlyönnin todennäköisyys on alle 1 % lähtöti-

lanteessa: vähintään 0,5 %-yksikön kasvu 12 kuu-

kauden laiminlyönnin todennäköisyydessä verrat-

tuna lähtötilanteeseen ja voimassaoloajan laimin-

lyönnin todennäköisyyden kaksinkertaistuminen

verrattuna lähtötilanteeseen.

• Kun laiminlyönnin todennäköisyys on yli 1 % lähtöti-

lanteessa: 2 %-yksikön kasvu 12 kuukauden laimin-

lyönnin todennäköisyydessä verrattuna lähtötilan-

teeseen tai voimassaoloajan laiminlyönnin todennä-

köisyyden kaksinkertaistuminen verrattuna

lähtötilanteeseen.

Maksukyvyttömyyden määritelmä

Tukeakseen yhdenmukaisempaa lähestymistapaa mak-

sukyvyttömyyden määritelmän soveltamisessa, Euroo-

pan pankkiviranomainen (EBA, European Banking Autho-

rity) on antanut seuraavat julkaisut, jotka ohjaavat mak-

sukyvyttömyyden määritelmän soveltamista: Ohjeet

maksukyvyttömyyden määritelmän soveltamiseen EBA/

GL/2016/07 ja Tekninen sääntelystandardi (RTS)

erääntyneiden luottovelvoitteiden olennaisuusrajasta

EBA/RTS/2016/06.

Vaiheeseen 2 siirtyvät kaikki saamiset, jotka ovat yli 30

päivää myöhässä. Vaiheeseen 2 sijoitetaan myös asiak-

kaat, joilla on lainanhoitojousto, mikäli arvioidaan olevan

todennäköisintä, ettei tilanteessa aiheudu tappiota.

Lisäksi vaiheeseen 2 sijoitetaan lainanhoitojoustoasiak-

kaat, mikäli asiakkaalla on kahden vuoden koeaika järjes-

tämättömyystilasta palautumiseksi.

Pankin käytössä oleva maksukyvyttömyyden määritelmä

vastaa ohjeiden ja teknisen sääntelystandardin mukaisia

uusia vaateita.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

37

Maksukyvyttömyyden määritelmää käytetään odotetta-

vissa olevien luottotappioiden määrityksessä ja vaihei-

den välisten siirtymien arvioinnissa. Maksukyvyttömyy-

den määritelmää käytetään myös sisäisessä luottoriskin

hallinnassa sekä omien varojen riittävyyteen liittyen.

Maksukyvyttömyyden uuden määritelmän mukaan vas-

tuut, jotka ovat maksukyvyttömyystilassa ovat myös vai-

heessa 3. Tämä pätee vastuisiin, jotka ovat maksukyvyt-

tömyystilassa joko siksi että ovat ylittäneet 90 päivän

maksukyvyttömyysrajan tai siksi että ne ovat ylittäneet

rajan jolloin ne katsotaan saamisiksi, jotka todennäköi-

sesti jäävät maksamatta.

skenaarioiden arvion ja hyväksymisen (kattava kierto

organisaatiossa) sekä prosessin, jolla skenaarioita korja-

taan vuosineljännesten aikana saadun uuden tiedon

mukaan.

Eri skenaarioita käytetään, jotta voidaan mallintaa mak-

roekonomisten tekijöiden oletettuja epälineaarisia vaiku-

tuksia odotettuihin luottotappioihin. Johdon skenaarioille

antama hyväksyntä voi sisältää itse skenaarioiden korja-

uksia sekä johdon tiettyjä korkean riskin salkkuja koske-

via lisäyksiä, joita konsernin makroekonomistit eivät ole

ottaneet huomioon. Arvonalentumisvaiheet lasketaan

hyväksyttyjen skenaarioiden perusteella. Teknisesti tule-

vaisuutta koskeva tieto lisätään automaattisesti suoraan

PD-tietoihin odotetun luottotappion laskelman LGD-ele-

mentin perusteella.

Odotettujen luottotappioiden laskenta

Odotetun luottotappion määrä lasketaan jokaiselle yksit-

täiselle saamiselle laiminlyönnin todennäköisyyden (pro-

bability of default, PD), maksukyvyttömyyshetken odote-

tun vastuun määrän (exposure at default. EaD) ja maksu-

jen laiminlyönnistä johtuvan odotetun tappio-osuuden

(loss given default, LGD) perusteella. Yleisesti ottaen

pankin IFRS 9 luottotappiovarausmallit ja parametrit

hyödyntävät konsernissa käytettäviä sisäisiä malleja,

jotta käytetty menetelmä olisi yhtenäinen kaikkialla kon-

sernissa. IFRS 9:ää varten on laadittu uusia malleja ja

laskentamenetelmiä, mukaan lukien voimassaoloajan PD,

aikaistetut takaisinmaksut ja tulevaisuutta koskeva LGD.

Kaikki luottotappiovaraukset allokoidaan yksittäisille vas-

tuille.

Tulevaisuuteen suuntautuva informaatio perustuu kol-

men vuoden ennustusperiodiin ja yhdistyy vakaaseen

tilaan seitsemäntenä vuonna. Perusskenaario perustuu

makrotalouden ennusteeseen, joka on julkaistu konser-

nin Nordic Outlook -raportissa.

Muutos

Kun laina korvataan uudella lainalla tai alkuperäistä lai-

nasopimusta muutetaan, arvioidaan, onko kyseessä van-

han lainan poiskirjaaminen ja uuden lainan kirjaaminen

vai vanhan lainan muutos. Tähän vaikuttaa se, ovatko

sopimukseen perustuvien kassavirtojen ja muiden sopi-

musehtojen muutokset merkittäviä vai eivät. Mikäli muu-

tos on merkittävä, kyseessä on vanhan lainan poiskirjaa-

minen ja uuden lainan kirjaaminen. Jos muutos ei puoles-

taan ole merkittävä, muutos huomioidaan vanhan lainan

muutoksena. Yleisesti, mikäli muutos johtaa uuteen lai-

nasopimukseen ja lainan tunnukseen, muutos on merkit-

tävä, ja se johtaa vanhan lainan poiskirjaamiseen ja

uuden lainan kirjaamiseen. Muutoin muutos ei johda

poiskirjaamiseen ja uuden lainan kirjaamiseen.

Odotettu jäljellä oleva voimassaoloaika

Suurelle osalle lainoista ja saamisista, odotettu voimas-

saoloaika rajoittuu jäljellä olevaan sopimuksen mukai-

seen maturiteettiin ja korjataan odotetuilla ennakkomak-

suilla. Vastuilla, joilla on heikko luottolaatu, ennakkomak-

sun mahdollisuutta ei oteta huomioon. Vastuissa, joissa

on mukana itse laina ja myönnetty nostamaton luotto ja

joissa sopimuksen mukainen mahdollisuus vaatia ennak-

komaksua ja perua myönnetty nostamaton luotto eivät

pienennä pankin luottotappioiden vastuuta sopimuksen

mukaisen irtisanomisajan aikana, odotettu voimassaolo-

aika on se aika jonka aikana pankki odottaa olevansa vas-

tuussa luottotappioista. Tämä ajanjakso arvioidaan nor-

maalien luottoriskien hallinnan menetelmin.

Mikäli vanhaa rahoitusvaraa ei poiskirjata, alkuperäinen

voimassa oleva korko jää voimaan muuttumattomana ja

muuttuneiden sopimukseen perustuvien kassavirtojen

nettonykyarvo kuvastaa rahoitusvaran kirjanpitoarvoa

muutosten jälkeen. Alkuperäisten sopimukseen perustu-

vien kassavirtojen nettonykyarvon ja muokattujen sopi-

mukseen perustuvien kassavirtojen erotus huomioidaan

tuloksessa tuottona tai kuluna. Mikäli muutoksesta joh-

tuva tappio liittyy muutokseen lainassa, jossa on lainan-

hoitojousto, muutoksesta johtuva tappio esitetään

tuloslaskelmalla kohdassa arvonalentumistappiot luo-

toista ja muista saamisista.

Tulevaisuuteen suuntautuvan informaation

hyödyntäminen

Laskettavat tulevaisuutta koskevat tekijät perustuvat

pankin ylimmän johdon puolueettomaan odotukseen.

Prosessi sisältää makrotaloudelliset skenaariot (peruss-

kenaario, positiivinen ja negatiivinen), jotka konsernin

riippumaton makrotaloudellinen tutkimusyksikkö laatii,

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

38

Vaiheallokoinnin takia on tärkeää, johtaako muutos pois-

kirjaamiseen ja uuden lainan kirjaamiseen vai ei. Mikäli

korvaavan lainan ajatellaan olevan uusi laina, laina sijoi-

tetaan vaiheeseen 1 alkuperäisen kirjaamisen hetkellä

(ellei uusi laina ole arvoltaan alentunut alkuperäisen kir-

jaamisen hetkellä). Eli alkuperäinen luottoriski nollataan.

Jos korvaava laina on muutos vanhaan lainaan, alkupe-

räistä luottoriskiä ei nollata.

Pankki ostaa uudet lainat Danske Bank A/S, Suomen

sivuliikkeeltä, mutta pankin taseessa oleviin lainoihin voi

kohdistua muutoksia silloin kun muutokset eivät johda

vanhan lainan poiskirjaamiseen ja uuden lainan kirjaami-

seen.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

39

7. Verot

Arvioidut tuloverot ja laskennalliset verot tilivuoden voitosta huomioidaan tuloslaskelmassa. Tulovero lasketaan

voimassa olevan tuloverokannan mukaisesti.

Milj. €

1-12/2023

1-12/2022

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero

Edellisten tilikausien verot

6,9

-

3,3

0,0

3,3

Tilikauden verot yhteensä

6,9

Efektiivinen veroaste

20,0 %

Tuloslaskelman verokulun ja yhtiön kotimaan verokannalla 20% (20 %)

laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

Tulos ennen veroja

34,6

6,9

-

16,3

3,3

Verot laskettuna kotimaan verokannalla

Verot aikaisemmilta tilikausilta

Verot tuloslaskelmassa

0,0

6,9

3,3

8. Rahoitusinstrumenttien ja muiden kuin rahoitusvarojen luokittelu

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoi-

tusvarojen ja -velkojen ostot ja myynnit kirjataan

taseeseen selvityspäivänä tai päivänä, jolloin sitoudu-

taan ostamaan tai myymään kyseinen rahoitusvaroi-

hin tai velkoihin liittyvä erä. Lainat kirjataan taseeseen

rahoitusvaroiksi Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n ja

Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeen välisessä

kauppakirjassa mainittuna päivänä. Johdannaissopi-

mukset ja noteeratut arvopaperit kirjataan taseeseen

ja pois taseesta selvityspäivänä.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimuspe-

rusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän raha-

virtoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty toiselle

osapuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun

niihin liittyvät velvoitteet ovat lakanneet eli, kun vel-

voitteet ovat täyttyneet, peruuntuneet tai erääntyneet.

Rahoitusvaroja ja –velkoja ei netoteta, jollei niiden kuit-

taamiseen ole lakisääteistä oikeutta ja jollei kuittausta

aiota käyttää. Transaktiomenot sisällytetään alkupe-

räiseen kirjanpitoarvoon, ellei kyseessä ole erä, joka

arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta.

Pankki käyttää IFRS 9 sallimaa vaihtoehtoa jatkaa IAS

39 mukaista suojauslaskentaa.

IFRS 9:n mukainen rahoitusvarojen ja -velkojen

luokittelu ja arvostus - yleistä

rusteisten kassavirtojen kerryttämiseksi (kerryttämi-

seksi pidettävät) ja jos kassavirrat ovat yksinomaan pää-

oman palautuksia ja niihin liittyviä korkoja. Yleisesti

ottaen pankin rahoitusvarat ovat tämän mukaisia.

IFRS 9:n mukaan rahoitusvarat luokitellaan sekä varojen

hallintaan käytetyn liiketoimintamallin että niiden sopi-

musperusteisten kassavirtojen ominaisuuksien perus-

teella (kytketyt johdannaiset mukaan lukien) seuraaviin

luokkiin:

Pankilla ei ole rahoitusvaroja, jotka arvostettaisiin käy-

pään arvoon muun laajan tuloksen kautta.

• Jaksotettuun hankintamenoon

• Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta, tai

• Käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Kaikki muut rahoitusvarat on arvostettava käypään

arvoon tulosvaikutteisesti, mukaan lukien muihin liiketoi-

mintamalleihin kuuluvat rahoitusvarat. Näitä ovat esi-

merkiksi rahoitusvarat, joita hallitaan käypään arvoon tai

joita pidetään kaupankäyntiä varten, tai rahoitusvarat,

Rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintame-

noon, jos niitä pidetään liiketoimintamallissa sopimuspe-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

40

jotka liittyvät sopimusperusteisiin kassavirtoihin, jotka

eivät ole yksinomaan pääoman ja siihen liittyvän koron

palautuksia.

mukaista käypää arvoa ja sitä seuraavia eli takaisinmak-

susta johtuvia muutoksia. Korko ottaa huomioon vain

rahan aika-arvon, luottoriskin, muut lainanantoon liittyvät

perusriskit ja tuottomarginaalin, joka on luotonannon

perusominaisuuksien mukainen. Mikäli kassavirroista

seuraa muuta kuin vähimmäisaltistus riskille tai volatili-

teetille, joka ei ole luotonannon perusominaisuuksien

mukainen, rahoitusvara on kirjattava käypään arvoon

tulosvaikutteisesti.

Yleisesti ottaen rahoitusvelat arvostetaan edelleen jak-

sotettuun hankintamenoon erottamalla kytketyt johdan-

naiset, jotka eivät ole läheisessä suhteessa pääsopimuk-

seen. Johdannaisvelat kirjataan käypään arvoon tulosvai-

kutteisesti.

SPPI-testi (yksinomaan pääoman ja siihen liittyvän

koron palautuksia)

Yleisesti pankin rahoitusvarojen, jotka ovat kerrytettä-

väksi salkussa (lainat), kassavirrat ovat SPPI-testin

mukaisia, eli ne ovat luotonannon perusominaisuuksien

mukaisia.

Toinen vaihe sellaisten rahoitusvarojen luokituksessa,

jotka ovat kerrytettäväksi tai kerrytettäväksi ja myytä-

väksi pidetyissä salkuissa, koskee sen arviointia, ovatko

sopimusperusteiset kassavirrat SPPI-testin mukaisia.

Pääomasumma heijastaa alkuperäisen kirjaamisen

Alla oleva taulukko näyttää miten pankin rahoitusinstru-

mentit on luokiteltu.

Jaksotettuun

hankintamenoon

Käypään arvoon tulos-

vaikutteisesti kirjattavat

Kerryttämi-

seksi pidet-

tävät -rahoi-

tusvarat

Hallitaan Suojaustar-

käypään koituksessa rahoitusvarat

Muut kuin

Varat, Milj. €

Velat

arvoon

pidettävät

tai -velat

Yhteensä

Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset

Lainat ja muut saamiset luottolaitoksilta

Kaupankäyntivarat

215,0

24,2

215,0

24,2

Johdannaissopimukset

67,3

6,2

67,3

57,9

Muut rahoitusvarat, joukkovelkakirjalainat

Lainat ja muut saamiset yleisöltä

Muut varat

57,9

5 630,0

5 636,2

11,1

Yhteensä 31.12.2023

5 869,2

-

57,9

73,5

11,1

6 011,8

Velat, Milj. €

Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille

Johdannaissopimukset ja muut

kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

-> Joukkovelkakirjalainat

1 250,1

155,6

99,8

4 038,1

70,0

4 137,9

70,0

Huonomman etuoikeuden velat

Verovelat

0,6

30,7

31,3

0,6

Muut velat

30,7

Yhteensä 31.12.2023

-

5 358,1

-

255,4

5 644,9

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

41

Jaksotettuun

Käypään arvoon tulos-

hankintamenoon

vaikutteisesti kirjattavat

Kerryttämi-

seksi pidet-

tävät -rahoi-

tusvarat

Hallitaan Suojaustar-

käypään koituksessa rahoitusvarat

Muut kuin

Varat, Milj. €

Velat

arvoon

pidettävät

tai -velat

Yhteensä

Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset

Lainat ja muut saamiset luottolaitoksilta

Kaupankäyntivarat

29,5

62,8

29,5

62,8

Johdannaissopimukset

21,3

20,6

42,0

21,3

91,5

Muut rahoitusvarat, joukkovelkakirjalainat

Lainat ja muut saamiset yleisöltä

Muut varat

91,5

4 008,0

4 028,6

3,6

Yhteensä 31.12.2022

4 100,2

-

91,5

3,6

4 237,3

Velat, Milj. €

Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille

Johdannaissopimukset ja muut

390,1

256,6

kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

256,6

262,8

-> Joukkovelkakirjalainat

Verovelat

2 965,3

3 228,2

0,6

9,0

9,6

Muut velat

9,0

Yhteensä 31.12.2022

-

3 355,4

-

519,4

3 884,4

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

42

9. Taseen maturiteettijakauma

Tase-erät on esitetty likviditeettijärjestyksessä. Alla

oletetaanko niiden erääntyvän seuraavan vuoden

aikana vai yli vuoden päästä.

olevassa taulukossa tase-erät on esitetty sen mukaan,

2023

Milj. €

Yhteensä

< 1 vuosi

> 1 vuosi

Varat

Käteiset varat

215,0

24,2

215,0

24,2

-

Lainat ja muut saamiset luottolaitoksilta

Kaupankäyntivarat

Muut rahoitusvarat

Lainat ja muut saamiset yleisöltä

Muut varat

67,3

-24,8

36,8

92,1

21,1

5 295,3

-

57,9

5 636,2

11,1

340,9

11,1

Yhteensä

6 011,8

603,2

5 408,6

Velat

Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille

1 250,1

155,6

4 137,9

70,0

0,1

79,9

51,0

-

1 250,0

75,7

4 086,9

70,0

-

Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

Huonomman etuoikeuden velat

Verovelat

0,6

Muut velat

30,7

162,3

-

Yhteensä

5 644,9

5 482,6

2022

Milj. €

Yhteensä

< 1 vuosi

> 1 vuosi

Varat

Käteiset varat

29,5

62,8

29,5

62,8

-

Lainat ja muut saamiset luottolaitoksilta

Kaupankäyntivarat

Muut rahoitusvarat

Lainat ja muut saamiset yleisöltä

Muut varat

-

1,5

21,3

19,9

91,5

19,1

72,4

4 028,6

3,6

276,1

3,6

3 752,5

-

Yhteensä

4 237,3

410,9

3 826,4

Velat

Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille

390,1

256,6

3 228,2

0,6

0,1

79,7

758,9

0,6

390,0

176,9

2 469,3

-

Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

Verovelat

Muut velat

9,0

-

Yhteensä

3 884,4

848,2

3 036,2

Erääntyneiden rahoitusvarojen ikäjakauma, netto

Milj. €

2023

2022

Erääntyneet saamiset 30-90 päivää

10,7

3,8

0,1

0,2

-

9,4

1,0

0,0

-

Saamiset, jotka todennäköisesti jäävät maksamatta

Järjestämättömät saamiset 90-180 päivää

Järjestämättömät saamiset 180 päivää - 1 vuosi

Järjestämättömät saamiset > 1 vuosi

-

Saamiset, joihin liittyy lainanhoitojousto, brutto

46,6

26,4

Johdannaisten maturiteettijakauma löytyy liitetiedosta 12.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

43

10. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

Käypä arvo

mien avulla ja käyvän arvon määrittäminen perustuu

Rahoitusinstrumentit esitetään taseessa käypään

arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusva-

rojen ja – velkojen käypä arvo määritetään aktiivisilla

markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella.

Mikäli aktiivinen markkina on olemassa, käypä arvo

määritetään tilinpäätöshetken viimeisimmän markki-

nahinnan mukaan.

markkinoilta saatavaan informaatioon. Monimutkai-

sempien instrumenttien, kuten swaption-, korkokatto-

ja – floor-sopimusten sekä muiden OTC-tuotteiden,

käypä arvo määritetään sisäisillä arvostusmalleilla,

jotka perustuvat markkinoilla yleisesti hyväksyttyihin

arvostusmenetelmiin.

Arvostusmenetelmän kautta tehdyt arvostukset ovat

usein arvioita, koska täsmällisiä arvoja ei voida tehdä

markkinoilta saatavan informaation perusteella.

Tämän vuoksi käyvän arvon määrittämisessä voidaan

käyttää myös lisäparametreja, kuten likviditeetti- ja

vastapuoliriskitekijöitä.

Jos rahoitusinstrumentin hinta noteerataan ei-aktiivi-

silla markkinoilla, käypä arvo määritellään viimeisim-

män markkinatransaktion hinnan perusteella ja käy-

vän arvon määrityksessä otetaan huomioon markki-

naolosuhteissa tapahtuneet muutokset, esimerkiksi

olennaisilta osiltaan samanlaisella instrumentilla, toi-

mivilla markkinoilla tehdyt transaktiot.

Jos rahoitusinstrumentin hankintahetkellä rahoitus-

instrumentin arvostusmallilla laskettu arvo ja todelli-

nen kustannus (ns. ensimmäisen päivän voitto tai

tappio) eroavat toisistaan muuten kuin transaktiokus-

tannuksista johtuen, pankin käyttämän arvostusmal-

lin parametrit kalibroidaan todellisen kustannuksen

mukaisiksi.

Jos aktiivista markkinaa ei ole olemassa, käypä arvo

standardoiduille ja yksinkertaisille rahoitusinstru-

menteille, kuten koron- ja valuutanvaihtosopimuksille

ja listaamattomille saamistodistuksille, määritetään

markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetel-

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit

Pankki käyttää arvostusmenetelmiä yleensä OTC-johdan-

naisille ja listaamattomille kaupankäyntivaroille ja

-veloille. Pääsääntöisesti käytetyt arvostus- ja arviointi-

menetelmät sisältävät tulevaisuudessa selvitettävien

transaktioiden hinnoittelun ja johdannaismalleja, joissa

käytetään nykyarvolaskentaa, luottohinnoittelumalleja ja

optiomalleja, kuten Black & Scholes -malleja.

noilla noteerattu hinta (taso 1). Rahoitusinstrumentit, joi-

den käypä arvo perustuu merkittävästi markkinahavain-

toihin, esitetään luokassa Markkinahavaintoihin

perustuva (taso 2). Muut rahoitusinstrumentit esitetään

luokassa Ei markkinahavaintoihin perustuva (taso 3).

31. joulukuuta 2023 päättyneellä raportointikaudella ei

tapahtunut siirtymiä tason 1 (Markkinoilla noteraattu

hinta) ja tason 2 (Markkinahavaintoon perustuva) käyvän

arvon määritysten välillä tai siirtymiä tasolle/tasolta 3

(Ei markkinahavaintoon perustuva).

Rahoitusinstrumentit, joiden käypä arvo perustuu mark-

kinoilla noteraattuun hintaan, esitetään luokassa Markki-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

44

Markkina-

havaintoon

perustuva

Ei markkina-

havaintoon

perustuva

2023

Milj. €

Markkinoilla

noteerattu hinta

Yhteensä

Rahoitusvarat

Joukkovelkakirjalainat

Johdannaissopimukset

Yhteensä

29,4

-

28,5

67,3

95,8

-

57,9

67,3

29,4

125,2

Rahoitusvelat

Johdannaissopimukset

Yhteensä

-

155,6

-

155,6

-

155,6

-

2022

Rahoitusvarat

Joukkovelkakirjalainat

Johdannaissopimukset

Yhteensä

63,4

-

28,1

21,3

49,4

-

91,5

21,3

63,4

112,8

Rahoitusvelat

Johdannaissopimukset

Yhteensä

-

256,6

-

256,6

-

256,6

-

Jaksotettuun hankintamenoon esitettävät

Liikkeeseen laskettujen velkakirjojen käypä arvo oli EUR

4 226,8 miljoonaa (2022: EUR 3 500,7) verrattuna kir-

janpitoarvoon EUR 4 137,9 miljoonaa (2022: EUR 3

228,2). Pääosin liikkeeseen laskettujen velkakirjojen

käypä arvo kuvastaa markkinoilla noteerattua hintaa eli

arvostusta tasolla 1. Muiden rahoitusinstrumenttien

osalta käyvän arvon ja kirjanpitoarvon välillä ei ole mer-

kittäviä eroja.

rahoitusinstrumentit

Merkittävälle osalle pankin rahoitusvaroista ja -veloista,

kuten lainat ja saamiset, ei ole olemassa aktiivisia mark-

kinoita. Tällaisissa tapauksissa pankki perustaa arviot

käyvistä arvoista sellaisiin yksittäisen rahoitusinstru-

mentin taseeseen kirjaamispäivän jälkeen markkinaolo-

suhteissa tapahtuneisiin muutoksiin, jotka vaikuttaisivat

rahoitusinstrumentin hintaan, jos se määritettäisiin tilin-

päätöshetkellä. Muut tahot voivat tehdä toisenlaisia arvi-

oita. Käteisiin varoihin luettujen erien maturiteetti on

niin lyhyt, että kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

45

11. Käteiset varat ja saamiset luottolaitoksilta

Saamiset luottolaitoksilta ja keskuspankeilta sisältää

saamiset muilta luottolaitoksilta ja määräaikaistalle-

tukset keskuspankkeihin. Saamiset luottolaitoksilta ja

keskuspankeilta arvostetaan jaksotettuun hankinta-

menoon, kuten on kuvattu kohdassa Lainat ja saami-

set jaksotettuun hankintamenoon.

Milj. €

2023

2022

Vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta

Saamiset luottolaitoksilta

Muut saamiset

215,0

29,5

24,2

0,0

62,8

0,0

Arvonalentumiset

Yhteensä

239,2

92,3

Vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta

ovat IFRS 9 -standardin mukaisesti vaiheessa 1.

12. Johdannaissopimukset

Pankki käyttää johdannaissopimuksia suojaamistar-

koituksessa. Käytettäviä instrumentteja ovat korko-

johdannaiset. Suojaamistarkoituksessa tehdyillä joh-

dannaisilla suojataan lainat ja muut saamiset ja liik-

keeseenlaskettuja joukkovelkakirjalainoja. Pankki

käyttää käyvän arvon suojaukseen koronvaihtosopi-

muksia, joilla suojaudutaan markkinakorkojen muutos-

ten aiheuttamia käyvän arvon muutoksia vastaan.

misista on vaihtuvakorkoisia lainoja. Kun vaihtuva-

korkoisen lainan korko kiinnitetään kuluvalle

korkojaksolle, pankille syntyy korkoriski markkina-

korkoja vastaan. Pankki käyttää johdannaisia suojaa-

maan korkoriskin, joka syntyy kiinteistä korkoperio-

deista, joita on kiinteäkorkorkoisissa lainoissa, vaihtu-

vakorkoisissa lainoissa ja liikkeeseenlasketuissa

kiinteäkorkoisissa joukkovelkakirjalainoissa.

Pankki arvostaa lainat ja muut saamiset sekä liikkee-

seenlasketut joukkovelkakirjalainat jaksotettuun han-

kintamenoon. Valtaosa pankin lainoista ja muista saa-

Mikäli suojauslaskennan ehdot eivät enää täyty, suo-

jattujen varojen ja velkojen kumulatiiviset arvon-

muutokset jaksotetaan eräpäivään.

2023

2022

Käypä arvo

Milj. €

Nimellis-

arvo Saamiset

Nimellis-

arvo

Suojaavat johdannaissopimukset

Saamiset

Velat

Käyvän arvon suojaukset

Korko

67,3

155,6

11 335,8

21,3

256,6

8 127,7

OTC-tuotteet

67,3

155,6

11 335,8

21,3

256,6

8 127,7

Suojaavat johdannaiset yhteensä

67,3

155,6

11 335,8

21,3

256,6

8 127,7

joista konserniyritysten kanssa:

67,3

155,6

11 335,8

21,3

256,6

8 127,7

Kohde-etuuden nimellisarvo

Jäljellä oleva maturiteetti

alle

1 vuosi

1–5

vuotta

yli

5 vuotta

alle 1

vuosi

1–5

vuotta

yli

5 vuotta

-

11 323,0

12,8

0,0

8 111,0

16,7

joista konserniyritysten kanssa:

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

46

Suojauslaskennan kuvaus

Pankki käyttää IFRS 9 sallimaa tapaa jatkaa käypien

arvojen suojauslaskennassa IAS 39 mukaisia vaatimuk-

sia. Tehokkaassa suojauksessa suojattujen varojen ja

velkojen korkoriski arvostetaan käypään arvoon ja kirja-

taan suojattujen kohteiden arvonmuutoksena. Arvon-

muutokset kirjataan tuloslaskelmaan riville nettotulos

käypään arvoon arvostettavista eristä. Mahdollinen teho-

ton osuus suojauksesta, joka on kuitenkin tehokkaan

suojauksen rajoissa, kirjataan myös riville nettotulos

käypään arvoon arvostettavista eristä.

Korkoriski, joka syntyy varojen ja velkojen kiinteäkorkoi-

silla korkoperioideilla, suojataan johdannaisilla. Suojauk-

sia tehdään, jotta varojen ja velkojen korkoriskit saadaan

kohtaamaan mahdollisimman hyvin ja jotta kokonaiskor-

koriski saadaan minimoitua.

Suojattujen varojen ja velkojen, joihin sovelletaan kiin-

teää korkoa sopimuksen alkamispäivästä tiettyyn päi-

vään asti, tulevat korkomaksut jaetaan ajanjaksoilla

peruskorkoon ja voittomarginaaliin. Pankki suojaa riskiä

salkkutasolla tekemällä swap-sopimuksen tai termiinin

yhteensopivalla maksuprofiililla, samassa valuutassa ja

samalle ajanjaksolle kuin suojattu kohde. Suojatun korko-

riskin ja suojattujen johdannaisten käyvät arvot mitataan

säännöllisin väliajoin, jotta muutokset suojatun korkoris-

kin käyvässä arvossa ovat vaihteluvälillä 80-125 pro-

senttia suojattujen johdannaisten käyvän arvon muutok-

sesta. Suojattujen johdannaisten salkkuja säädetään tar-

vittaessa.

Vuoden 2023 lopussa tehokkaasti suojattujen rahoitus-

varojen ja -velkojen kirjanpitoarvot olivat 5 087,1 miljoo-

naa euroa (4 043,3 miljoonaa euroa) ja 4 150,2 miljoo-

naa euroa (3 237,2 miljoonaa euroa) vastaavasti. Alla

olevasta taulukosta käy ilmi varojen ja velkojen sekä suo-

jattujen johdannaisten arvonmuutokset. Arvonmuutok-

set on kirjattu tuloslaskelmalla riville nettotulos käypään

arvoon arvostettavista eristä.

Vuoden 2023 lopussa pankissa ei ole johdannaissopi-

muksia, jotka tullaan siirtämään vaihtoehtoisiin viite-

korkoihin.

Tehoton suojaus liittyy siihen, että suojatun varan tai

velan käyvän arvon muutokset mitataan kunkin suojatun

varan tai velan relevantilla korkokäyrällä, kun taas suo-

jaavien johdannaisten kiinteän osuuden käypä arvo mita-

taan swap-käyrään perustuen. Lisäksi, korjauksia ei

tehdä välittömästi suojaavien johdannaisten portfolion

suojauspositioon ja tästä johtuen tehotonta suojausta

saattaa esiintyä.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

47

Milj. €

Korkoriskin suojauksen vaikutus tulokseen

2023

2022

Kiinteäkorkoisten varojen suojauksen vaikutus

Suojatut lainat

26,9

-29,0

-2,1

-25,3

25,2

-0,1

Suojaavat johdannaiset

Yhteensä

Kiinteäkorkoisten velkojen suojauksen vaikutus

Suojatut liikkeeseenlaskut

Suojaavat johdannaiset

-163,0

172,7

9,7

263,1

-261,6

1,5

Yhteensä

Seuraavat taulukot esittävät suojaavat johdannaiset ja

rahoitusvarojen ja -velkojen suojatut kiinteät korot.

Suojaavien johdannaisten

kirjanpitoarvo

Muutokset käy-

vässä arvossa,

joita käytetään

suojauksen

tehottomuuden

laskennassa

Suojaavien

johdannaisten

nimellisarvo

Varat

67,4

21,3

Velat

Korkoriski (korko swap), 2023

Korkoriski (korko swap), 2022

9 331,1

7 563,9

154,9

256,6

143,8

-236,4

Suojattujen varojen ja

velkojen käypien arvojen

suojauskorjausten

Muutos

suojauksen

tehottomuuden

laskennassa

käytettävässä

arvossa

Suojattujen

varojen ja velkojen

kirjanpitoarvot

kumulatiivinen summa

Kiinteä korkoriski

2023

Varat

Velat

Varoissa

Veloissa

Lainoista

5 087,1

6,2

26,9

-163,0

-136,1

Liikkeeseenlasketuista velkakirjoista

Yhteensä, 2023

4 150,2

-99,8

5 087,1 4 150,2

6,2

-99,8

2022

Lainoista

4 043,3

-20,6

-25,3

263,1

237,8

Liikkeeseenlasketuista velkakirjoista

Yhteensä, 2022

3 237,2

-262,8

4 043,3 3 237,2

-20,6

-262,8

Suojauslaskennan tehottomuus, joka huomioidaan tuloslaskelmalla, 2023

Suojauslaskennan tehottomuus, joka huomioidaan tuloslaskelmalla, 2022

7,6

1,4

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

48

Netottaminen

Varat ja velat netotetaan, kun pankilla ja vastapuolella

on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus netottaa

summia ja se aikoo joko netottaa tasesaldot tai

realisoida omaisuuserän sekä suorittaa velan

samanaikaisesti.

Milj. €

Johdannaisten käypä arvo

12/2023

12/2022

Johdannaisten käypä arvo

Kirjanpitoarvo

67,3

21,3

Netotus vakavaraisuussäännösten mukaan

Netto

155,6

-88,3

256,6

-235,3

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

49

13. Verosaamiset ja verovelat

Verosaamiset ja -velat huomioidaan taseessa tilikau-

den tuloksesta aiheutuneina arvioituina veroina

ennakkoveroilla oikaistuina. Veroa oikaistaan myös

mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Verosaamiset ja –velat netotetaan keskenään, mikäli

laki sen sallii, ja jos saamiset ja velat todennäköisesti

tullaan käyttämään yhtämääräisesti tai samanaikai-

sesti.

verotettavaan tuloon. Laskennallinen vero kirjataan

laskennallisiin verosaamisiin ja laskennallisiin vero-

velkoihin.

Laskennallinen vero arvostetaan verosäännösten

perusteella ja niillä tilinpäätöspäivänä voimassa ole-

villa verokannoilla, joita sovelletaan silloin, kun las-

kennallisen veron odotetaan muuttuvan tuloveroksi.

Verokantojen muutoksesta johtuva laskennallisen

veron muutos kirjataan tuloslaskelmaan.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista

saamisten ja velkojen verotuksellisen arvon ja kirjan-

pitoarvon välillä todennäköisten oletettujen ajoitus-

erojen perusteella. Laskennallista veroa ei kirjata nii-

den erien väliaikaisista eroista, jotka syntyvät hankin-

tahetkellä ilman, että ne vaikuttavat liiketulokseen tai

Käyttämättömiin verotuksellisiin tappioihin perustu-

vat verosaamiset kirjataan siinä määrin kuin ne voi-

daan käyttää.

Milj. €

2023

2022

Tuloverovelat

0,6

Verovelat yhteensä

0,6

14. Muut varat

Muut varat käsittävät kertyneet korko- ja palkkiotuotot sekä muut saamiset.

Milj. €

2023

2022

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

Kertyneet korot

11,1

0,1

3,6

0,0

3,6

Muut saamiset

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot yhteensä

11,1

15. Velat luottolaitoksille

Velat luottolaitoksille arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Milj. €

2023

2022

Velat luottolaitoksille

Muut

1 250,1

390,1

Yhteensä

1 250,1

390,1

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

50

16. Liikkeeseen lasketut velkakirjat

Muut liikkeeseen lasketut velkakirjat käsittävät pankin liikkeeseen laskemia velkakirjoja. Muut liikkeeseen lasketut

velkakirjat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon lisättynä suojatun korkoriskin käyvällä arvolla.

Milj. €

2023

2022

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

Liikkeeseen laskettuja suomalaisia katettuja joukkolainoja

4 137,9

3 228,2

Nimellisarvo

Milj. €

Liikkeeseen

1.1.2023

laskut

Erääntymiset

31.12.2023

Katettu joukkolaina

3 500,0

1 500,0

750,0

4 250,0

Nimellisarvo

Milj. €

Liikkeeseen

laskut

1.1.2022

Erääntymiset

31.12.2022

Katettu joukkolaina

2 250,0

1 250,0

-

3 500,0

Milj. €

2023

2022

Huonomman etuoikeusaseman velat

1.1.2023

-

70,0

-

Nostot vuoden aikana

31.12.2023

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n taseessa on kaksi

Rahoitusvakausviraston asettamat MREL-tavoitteet

(Minimum Requirement for Own Funds and Eligible Liabi-

lities) täyttävää lainaa Danske Bank A/S:ltä. Ensimmäi-

nen, 50 miljoonan euron suuruinen laina nostettiin

16.8.2023 hintaan 3kk EURIBOR + 1,30% ja toinen 20

miljoonan euron laina 14.12.2023 hintaan 3kk EURIBOR

+ 1,25%. Molemmat lainat erääntyvät 23.9.2027 ja

ovat lunastettavissa aikaisintaan vuotta ennen eräänty-

mistä. Ennenaikainen lunastus vaatii viranomaisen

hyväksynnän ja ennakkoilmoituksen vähintään 30 päivää

etukäteen.

17. Muut velat

Muut velat käsittävät kertyneitä korkoja, maksuja ja

palkkioita, jotka eivät kuulu jonkin rahoitusinstrumen-

tin jaksotettuihin hankintamenoihin. Muut velat käsit-

tävät myös eläkevelvoitteita.

Varaus kirjataan, jos pankilla on aikaisemman tapah-

tuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen

velvoite, joka voidaan luotettavasti arvioida ja on

todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää

taloudellisen hyödyn siirtymistä pois yhtiöstä.

Milj. €

2023

2022

Varaukset

0,0

Muut velat

Siirtovelat

Korkovelat

30,3

0,4

8,5

0,5

0,0

9,0

Muut siirtovelat

Muut

0,0

Muut velat yhteensä

30,7

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

51

18. Ehdolliset velat ja sitoumukset

Taseen ulkopuoliset sitoumukset

Taseen ulkopuoliset sitoumukset koostuvat pääosin

käyttämättömistä luottojärjestelyistä. Käyttämättömat

luottojärjestelyt ovat peruuttamattomia sitoumuksia

antaa luottoa ja koostuvat myönnetyistä nostamatto-

mista luotoista. Sitoumukset esitetään määrään, joka

niistä tilinpäätöshetkellä jouduttaisiin maksamaan.

Peruuttamattomia lainasitoumuksia koskevat varaukset

kirjataan muihin velkoihin, mikäli on todennäköistä, että

lainasitoumuksen perusteella tehdään nostoja. Taseen

ulkopuoliset sitoumukset ovat pääasiassa vaiheessa 1.

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:llä ei ollut olennaisia taseen ulkopuolisia sitoumuksia 31.12.2022 ja 31.12.2023.

Sidottujen

varojen

kirjanpitoarvo

Sidottujen

varojen

käypä arvo

Sitomattomien Sitomattomien

Varojen sidonnaisuus

Milj.€

varojen

varojen käypä

arvo

kirjanpitoarvo

Varat 31.12.2023

4 197,9

-

231,1

-

57,8

Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Muut varat

-

57,8

-

57,8

173,3

4 197,9

Varat 31.12.2022

3 974,9

-

176,2

-

37,7

Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Muut varat

-

37,7

-

37,7

138,5

3 974,9

Saadut vakuudet

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:llä ei ollut saatuja vakuuksia 31.12.2023.

Vakuussidonnaisia

omaisuuseriä

Varat, saadut vakuudet ja vieraan

pääoman ehtoiset arvopaperit,

paitsi vakuuskäytössä olevat

katetut joukkolainat ja

vastaan saatu

rahoitus (velat),

ehdolliset velat tai

lainatut arvopaperit

Milj. €

omaisuusvakuudelliset

arvopaperit

Sidotut varat-saadut vakuudet ja niihin liittyvät velat

Tiettyjen rahoitusvelkojen kirjanpitoarvo 31.12.2023

Tiettyjen rahoitusvelkojen kirjanpitoarvo 31.12.2022

3 998,0

2 742,5

4 197,9

3 974,9

Katettujen joukkolainojen vakuutena olevat lainat ovat

sidottujen varojen pääasiallinen lähde. Katettujen joukko-

lainojen liikkeeseenlasku on tärkeä pitkäaikaisen rahoi-

tuksen lähde. Sidotut varat ja niihin liittyvät velat perus-

tuvat kvartaalitietojen mediaaneihin.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

52

19. Lähipiiriliiketoimet

Vaikutusvaltayhteisöt

Hallintohenkilöt

2023

Milj. €

2023

2022

Luotot ja muut saamiset

24,2

67,3

62,8

21,3

0,2

-

Arvopaperit ja johdannaiset

Velat

1 320,1

155,6

390,1

256,6

Johdannaiset

Korkotuotot

Korkokulut

16,5

98,6

7,5

0,0

-

Ostot konserniyhtiöiltä

Myynnit konserniyhtiöille

8,5

0,2

11,5

0,3

Saamisista lähipiiriltä ei ole kirjattu olennaisia odotetta-

vissa olevia luottotappioita. Korkotuotot lähipiiriltä ovat

negatiivisia korkoja johdannaisista johtuen.

lintohenkilöihin luetaan hallitus ja toimiva johto mukaan

lukien läheiset perheenjäsenet ja yhtiöt, joissa hallinto-

henkilöillä tai heidän läheisillä perheenjäsenillään on

huomattava vaikutusvalta.

Pankin lähipiiri muodostuu emoyhtiöstä, hallintohenki-

löistä ja muista lähipiiriin kuuluvista yhtiöistä. Vaikutus-

valtayhteisöihin luetaan emoyhtiö sivukonttoreineen. Hal-

Informaatiota koskien johdon lähipiiriliiketoimia on esi-

tetty liitetiedossa 4.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

53

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n

hallituksen voitonjakoehdotus

yhtiökokoukselle ja tilinpäätöksen

sekä toimintakertomuksen alle-

kirjoitukset

Yhtiön voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat

296 879 197,37 euroa, josta tilikauden voitto on

27 651 181,84 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokouk-

selle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraa-

vasti:

1. osinkoa jaetaan yhteensä 27 651 181,84 euroa,

jolloin

2. vapaaseen omaan pääomaan jää 269 228 015,53

euroa.

Helsingissä, 5. päivänä helmikuuta 2024

Stojko Gjurovski

(hallituksen puheenjohtaja)

Terese Dissing

Robert Wagner

Tomi Dahlberg

Maisa Hyrkkänen

Kasper Kirkegaard

Janne Lassila

(Toimitusjohtaja)

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

54

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 5. päivänä helmikuuta 2024

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Aleksi Martamo

KHT

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

55

Kirjanpitokirjat 2023

Pankki käyttää Danske Bank A/S:n kirjanpitojärjestel-

mää, jota hallinnoidaan Tanskasta käsin. Vuoden vaih-

teessa kirjanpitokirjat tallennetaan elektroniseen muo-

toon ja säilytetään Suomessa kahtena kappaleena.

Osa tilinpäätösaineistosta löytyy vain kirjanpitojärjestel-

mästä. Pääkirjanpidon raportit tilikaudelta säilytetään

elektronisessa muodossa:

• Päiväkirjat,

• Pääkirjat,

Tilinpäätös ja toimintakertomus sidottuna säilytetään

Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeen Talousyksikössä.

• Tuloslaskelmat ja taseet,

• Tilikartat ja

• Liitetietotositteet

Tilinpäätöserittelyt sisältyvät pääsääntöisesti Talousyk-

sikön kokoamaan ja säilyttämään tilinpäätösaineistoon.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2023

56