Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj - 7437000I5X6LNQOW6U59

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N

TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

31.12.2025

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.

–

31.12.2025 ...........3

Säästöpankkiryhmän ja Säästöpankkien yhteenliittymä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4

Toimintaympäristön kuvaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4

Säästöpankkien Keskuspankin liiketoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .6

Säästöpankkien Keskuspankin tulos ja tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7

Vakaavaisuus ja riskiasema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8

Luottoluokitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

Säästöpankkien Keskuspankin hallinto ja henkilöstö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

Palkitsemisjärjestelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

Yhteiskuntavastuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

Olennaiset tapahtumat tilinpäätöspäivän jälkeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

Vuoden 2026 näkymät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .15

Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käytöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .15

Tunnuslukujen laskentakaavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKIN IFRS-TILINPÄÄTÖS ...................... 17

Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18

Laaja tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18

Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .19

Rahavirtalaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .20

Oman pääoman muutokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .21

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET ...................................22

Liite 1 . Tietoja raportoitavasta yhtiöstä ja kuvaus Säästöpankkiryhmästä . . . . . . . . . . . . .23

Liite 2 . Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .24

Liite 3 . Merkittävimmät johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja

arvoihin sisältyvät keskeiset epävarmuustekijät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .29

RISKIENHALLINNAN JA VAKAVARAISUUDEN PERIAATTEET ..................30

Liite 4 . Riskienhallinta ja hallinnointiperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .31

Liite 5 . Vakavaraisuuden hallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .37

TULOS- JA TASE-ERIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT ...............................40

Liite 6 . Korkokate . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .41

Liite 7 . Palkkiotuotot ja -kulut, netto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .42

Liite 8 . Kaupankäynnin nettotuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .42

Liite 9 . Muut tuotot ja kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .43

9 .1 Liiketoiminnan muut tuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .43

9 .2 Liiketoiminnan muut kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .43

Liite 10 . Henkilöstökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .44

Liite 11 . Lainat ja saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .45

11 .1 Lainat ja saamiset luottolaitoksilta ja asiakkailta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .45

11 .2 Sijoitusomaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .46

11 .3 Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .47

Liite 12 . Rahoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .52

12 .1 Velat luottolaitoksille ja asiakkaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .52

12 .2 Liikkeeseenlasketut velkakirjat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .52

Liite 13 . Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .53

13 .1 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettoutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .56

Liite 14 . Johdannaiset ja suojauslaskenta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .58

Liite 15 . Käyvät arvot arvonalentumismenetelmän mukaisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .59

Liite 16 . Käyttöomaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .62

16 .1 Aineettomat hyödykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .62

16 .2 Aineelliset hyödykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .64

16 .3 Vuokrasopimukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .65

Liite 17 . Oma pääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .66

Liite 18 . Verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .67

18 .1 Tuloverot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .67

18 .2 Laskennalliset verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .68

Liite 19 . Muut varat, velat ja varaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .70

19 .1 Muut varat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .70

19 .2 Varaukset ja muut velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .70

Liite 20 . Käteiset varat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .71

MUUT LIITTEET ...............................................................72

Liite 21 . Vakuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .73

Liite 22 . Taseen ulkopuoliset sitoumukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .73

Liite 23 . Lähipiiritiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .74

Liite 24 . Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .75

PILARI III -LIITETIEDOT .......................................................76

TILINPÄÄTÖKSEN JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN

ALLEKIRJOITUKSET ..........................................................77

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ......................................................78

SISÄLLYS

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

HALLITUKSEN TOIMINTA-

KERTOMUS TILIKAUDELTA

1.1.

–

31.12.2025

3SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

sista . Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva

Säästöpankkiliitto osk, 14 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinni

tysluottopankki Oyj sekä edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset, Säästö-

pankkipalvelut Oy ja Sp-Rahastoyhtiö Oy . Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien

yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin

luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä . Näistä merkittävin on Sp-Koti Oy .

Säästöpankkiryhmä käynnisti vuoden 2025 elo-syyskuun vaihteessa vakuutussäästämistä ja

lainaturvaa koskevan jakeluyhteistyön Fennian kanssa . Samassa yhteydessä Säästöpankki

ryhmä myi Henki-Fennialle Sp-Henkivakuutus Oy:n koko osakekannan 29 .8 .2025 . Sp-Henkiva-

kuutus Oy:n osakekannan myynti Henki-Fennialle ei vaikuttanut Säästöpankkien Keskuspankin

tulokseen tai taloudelliseen asemaan .

Säästöpankkiryhmän rakenteesta löytyy lisätietoa sivulta saastopankki .fi/saastopankkiryhma .

TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS

Globaali taloustilanne

Maailmantalous kasvoi näillä näkymin reilut 3 prosenttia vuonna 2025 . Tämä tarkoittaa suurin

piirtein edellisvuoden tasoista kasvua ja hieman pitkän ajan keskiarvoa maltillisempaa kasvua .

Vaikka pintapuolisesti talouskehitys näyttää vakaalta, tapahtui vuonna 2025 paljon taloutta

ravistelevia asioita .

USA:n presidentti Trump alkoi toteuttaa tavoitteittaan presidenttikautensa alettua . Globaalin

talouden kannalta merkittävimpiä toimenpiteitä oli erittäin korkeiden tullien asettaminen lähes

kaikille USA:n kauppakumppaneille . Tämä aiheutti suurta epävarmuutta etenkin vuoden alku

Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj (jäljempänä Säästöpankkien Keskuspankki) on

suomalaisten Säästöpankkien omistama pankki, jonka ensisijaisena tehtävänä on hoitaa Sääs

töpankkiryhmän erilaisia keskusluottolaitospalveluita . Keskusluottolaitospalvelut keskittyvät

maksuliikepalveluihin, yhteenliittymän jäsensäästöpankeille (jäljempänä myös Säästöpankit)

tarjottaviin tilinhoitajapalveluihin, maksukorttien liikkeellelaskupalveluihin, henkilöasiakkaiden

kulutusluototukseen sekä likviditeetinhallintaan, jälleenrahoitukseen ja tasehallintaan liittyviin

palveluihin . Säästöpankkien Keskuspankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään .

Säästöpankkien Keskuspankin liiketoiminnan painopiste oli vuonna 2025 laadukkaissa palve

luissa ja palveluiden edelleen kehittämisessä .

Säästöpankkien Keskuspankin toimitusjohtaja Kai Brander jäi eläkkeelle 1 .6 .2025 . Säästöpank

kien Keskuspankin hallitus nimitti uudeksi toimitusjohtajaksi 1 .4 .2025 alkaen Mervi Luurilan,

joka on aiemmin toiminut toimitusjohtajan sijaisena .

Säästöpankkien Keskuspankin liiketulos tilikaudella oli -2,7 miljoonaa euroa ja taseen loppu-

summa 4,0 miljardia euroa .

SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄ JA SÄÄSTÖPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄ

Säästöpankkiryhmä on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliit-

tymän muodostavista Säästöpankeista, keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitto osk:sta

sekä pankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä .

Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat laissa talletuspankkien

yhteenliittymästä määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen

jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuk

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILIKAUDELTA 1.1.

–

31.12.2025

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025 4

Euroopan keskuspankin ohjauskorko on pysynyt kesäkuusta 2025 alkaen kahdessa prosen-

tissa . Markkinat hinnoittelevat Euroopan keskuspankin nostavan ohjauskorkoaan seuraavan

kerran vasta vuonna 2027 . Lyhyiden korkojen ensi vuoden kehityksen voikin odottaa olevan

tasaista . Geopoliittiset tekijät, valtioiden velkaantuminen (muun muassa puolustusmenojen

kasvu) ja kysymykset talouden tilasta (mukaan lukien inflaatio) vaikuttavat kehityskulkuun

korkokäyrän pidemmässä päässä .

Sijoitusmarkkinat

Vuonna 2025 sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta merkittävin yksittäinen tapahtuma oli Trumpin

hallinnon huhtikuussa tekemät linjaukset koskien Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaa ja ulkomaan

kaupan tariffeja . Osakekurssit laskivat voimakkaasti julkistuksen seurauksena, mutta sijoittajien

luottamus palasi varsin nopeasti ja osakekurssien elpyminen käynnistyi jo toisen vuosinel

jänneksen aikana . Osakemarkkinoilla keskeinen teema oli tekoäly ja sijoittajien luottamus

teknologiasektorin tuloksentekokykyyn mittavien investointien myötä . Vuoden jälkimmäisellä

puoliskolla osakekurssit nousivat myös Euroopassa ja erityisesti kehittyvillä markkinoilla, jossa

nähtiin voimakas osakekurssien nousu . Vahva sijoittajasentimentti ja riskinottohalukkuus näkyi

myös yrityslainamarkkinoilla . Luottoriskimarginaalien kaventuminen jatkui vuoden toisella puo

liskolla ja yrityslainojen kysyntä pysyi vahvana . Valtionlainamarkkinoilla nähtiin korkojen nousua

vuoden viimeisellä neljänneksellä, mikä osaltaan laski korkosijoitusten tuottoja . Valuuttamarkki

noilla Yhdysvaltain dollarin kurssi pysyi vakaana suhteessa euroon .

Suomen taloustilanne

Vuosi 2025 starttasi Suomen talouden elpyessä . Vuoden edetessä talouskasvu kuitenkin hyytyi

ja loppuvuonna BKT jälleen supistui vuodentakaiseen verrattuna . Vuotta 2025 leimasi kulutta

jien alakulo . Tämä näkyi myös Säästöpankin Säästämisbarometrissa, jonka mukaan kotitalouk-

sien kokema taloudellinen ahdinko kääntyi jälleen nousuun .

Kotitalouksien alakulo näkyi siinä, että yksityisen kulutuksen kehitys oli varsin vaisua . Vastaa

vasti kotitalouksien säästämisaste oli korkealla, eli kasvavista tuloista aiempaa suurempi osa

ohjautui säästöihin, ei kulutukseen . Moni perhe kasvatti taloudellisia puskureitaan haastavien

vuosien jälkeen .

Alakulosta huolimatta, kotitalouksien taloudellinen asema parani monella mittarilla vuonna

2025 . Palkansaajien ostovoima jatkoi kasvuaan, inflaatio rauhoittui ja korkotaso vakautui aiem

paa matalammalle tasolle . Epävarmuutta sen sijaan ylläpiti odotuksia korkeammaksi noussut

työttömyys ja maailmantalouden epävarmuudet .

puoliskolla . Muiden maiden vastareaktiot jäivät kuitenkin maltilliseksi ja laajamittaiselta koston

kierteeltä vältyttiin . Siten myös tullien vaikutukset talouteen ovat ainakin toistaiseksi jääneet

pelättyä pienemmiksi .

USA:n talouskehitys pysyi yllättävän hyvänä tullikorotuksista huolimatta . Osittain heikkous

voi piiloutua massiivisten tekoälyinvestointien alle . Vuonna 2025 tekoälyn käyttö globaalisti

lisääntyi merkittävästi ja näkyi myös reaalitalouden investoinneissa, etenkin USA:ssa . Sen sijaan

tekoälyyn ladattuja odotuksia merkittävästä tuottavuuden kasvusta saadaan vielä odottaa .

Euroalueella talouskasvu piristyi vuoden mittaan ja tämän hetken arvioiden mukaan päätyy rei

luun 1 prosenttiin . Luku on toki vaatimaton moniin muihin maihin verrattuna, mutta euroalueen

mittakaavassa ihan kelpo suoritus . Euroalueen suurin talous Saksa on muuttamassa talouspoli

tiikkansa isoa linjaa ja lisäämässä investointejaan . Vuonna 2025 tämä ei vielä suuremmin piristä-

nyt taloutta, mutta odotuksissa on, että Saksan – ja sitä myötä koko euroalueen – talous piristyy

vuonna 2026 . Myös laskeneen korkotason odotetaan hyödyttävän eurotaloutta vuonna 2026 .

Korkoympäristö

Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla euroalueen lyhyet korot jatkoivat alaspäin Euroopan

keskuspankin jatkaessa koronlaskujaan . Esimerkiksi asuntolainojen yleisenä viitekorkona

toimivan 12 kk Euriborin liikehaarukka oli noin puoli prosenttiyksikköä .

Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla tilanne muuttui pikkuhiljaa . Korkosyklin pohja löytyi ja korot

kääntyivätkin nousuun vuoden loppua kohden . 12 kk Euribor kävi alimmillaan lähellä kahta

prosenttia, josta se nousi lähes 30 korkopistettä vuoden loppuun mennessä .

Alkuvuonna pitkien korkojen kehitykseen vaikuttivat Yhdysvaltojen tullipolitiikka, geopoliittiset

huolet ja talouskasvuodotusten heikentyminen . Vaikka ensimmäisen vuosipuoliskon kehitys

oli tässä ympäristössä sahailevampaa, niin puolivuosi päättyi pitkien korkojen osalta lähelle

vuoden alun tasoja .

Syksyn edetessä katseet siirtyivät muun muassa keskuspankkien laskusyklien loppumiseen,

valtioiden velkaantumisen nousuun ja Euroopan yli kahden prosentin yllä pysyvään inflaation .

Pitkät korot nousivat vuoden loppukuukausina reilut 30 korkopistettä .

Pankkitoiminnalle korkoympäristö oli vuonna 2025 kokonaisuutena haastava, kun viitekorkojen

lasku ja korkokäyrän normalisoituminen vaikuttivat korkokatteeseen heikentävästi . Vuoden

lopussa koetun korkojen nousun korkokatevaikutus jäi maltilliseksi johtuen sen myöhäisestä

ajankohdasta .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025 5

Yritysten luottamus sen sijaan kehittyi kotitalouksia myönteisemmin . Yritysten luottamus talou-

den näkymiin parani vuoden mittaan, joskin taso oli vielä varsin maltillinen . Investoinneissa

nähtiin pientä heräilyä, mutta selvää piristymistä saadaan vielä odottaa . Rakentamisessa vaikeat

ajat jatkuivat . Konkurssien määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2025 .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKIN LIIKETOIMINTA

Säästöpankkien Keskuspankki vastaa erilaisten keskitettyjen palveluiden tuottamisesta Säästö-

pankeille . Merkittävimmät toiminnot ovat Säästöpankkien yhteenliittymän jäsenluottolaitosten

jälleenrahoitus ja likviditeetin hallinta, tasehallintapalvelut, tilinhoitajatoiminta, maksukorttien

liikkeeseenlaskupalvelut ja vakuudettomien kulutusluottojen myöntäminen Säästöpankkien

asiakkaille sekä maksujenvälitys .

Treasury

Treasury-toiminnassa jatkettiin vuonna 2025 Säästöpankkiryhmän likviditeettiaseman opti

mointia ja ryhmän velkasijoittajasuhteiden edelleen laajentamista . Korkokatteen suojaamiseksi

lisättiin likviditeetin hallinnassa sijoittamista hyvän luottolaadun omaaviin velkakirjoihin .

Tasehallintapalvelut

Toimintavuonna saatiin kokonaisuudessaan tuotantoon tasehallinnan mittava järjestelmäuudis

tus, missä koko järjestelmäympäristö ja tasehallinnan raportointi uudistettiin . Yhteenliittymän

luottolaitosten tukea ja konsultointia korko- ja likviditeettiriskien hallinnassa jatkettiin ja toimin

tamalleja kehitettiin .

Maksukorttien liikkeeseenlaskupalvelut ja vakuudeton kulutusluototus

Säästöpankkien Keskuspankin korttien ja vakuudettoman kulutusluoton liiketoiminnan volyymit

kehittyivät vuoden 2025 aikana positiivisesti . Vuonna 2025 jatkettiin erityisesti yritysluottokort

teihin liittyvien toiminnallisuuksien kehittämistä, muun muassa helpottamalla mobiiliasiointia ja

mahdollistamalla mobiilimaksaminen .

Maksujenvälitys

Vuoden 2025 aikana toteutettiin regulaation kuten pikamaksuasetuksen edellyttämiä muutoksia

sekä jatkettiin prosessien ja toiminnallisuuksien kehittämistä .

Arvopaperipalvelut / tilinhoitajatoiminta

Vuonna 2025 arvopaperipalveluiden osalta toteutettiin useita kehityksiä, jotka tukevat sekä

asiakaskokemuksen parantamista että liiketoiminnan kasvua . Jatkoimme myös prosessien

tehostamista ja vahvistettiin yhteistyötä Varallisuudenhoitopalveluiden liiketoiminnan kanssa .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025 6

TULOSKEHITYS

(

VERTAILUTIETO 1

–

12/2024

)

Säästöpankkien Keskuspankin liiketulos oli -2,7 (3,1) miljoonaa euroa ja tilikauden tulos verojen

jälkeen -2,3 (2,5) miljoonaa euroa .

TUOTOT

Liiketoiminnan tuotot yhteensä olivat 32,9 (33,4) miljoonaa euroa .

Markkinakorkojen laskun myötä korkokate laski 14,5 (20,3) miljoonaan euroon korkotuottojen

ollessa 128,5 (162,2) miljoonaa euroa samalla, kun korkokulut laskivat -114,0 (-141,9) miljoonaan

euroon . Korkotuottojen lasku johtui sekä antolainauksen, että likvidien varojen korkotuottojen

laskusta . Korkokulujen lasku johtui varainhankinnan kustannusten laskusta . Korkoriskin suojaa

miseksi tehtyjen koronvaihtosopimusten osuus korkokatteesta oli -5,3 (-7,7) miljoonaa euroa .

Nettopalkkiotuotot olivat 11,8 (6,9) miljoonaa euroa . Palkkiotuotot olivat 32,4 (28,5) miljoonaa

euroa palkkiokulujen ollessa -20,6 (-21,6) miljoonaa euroa .

Kaupankäynnin nettotuotot olivat -0,8 (0,8) miljoonaa euroa, josta suojauslaskennan nettotulok

sen osuus on -0,5 (0,5) miljoonaa euroa .

Liiketoiminnan muut tuotot olivat 7,4 (5,4) miljoonaa euroa ja koostuivat palveluveloituksista

yhteenliittymän keskusyhteisöltä ja jäsenpankilta sekä sopimustuotoista korttijärjestöltä ja

yhteistyökumppaneilta .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKIN TULOS JA TASE

KESKEISET TUNNUSLUVUT

(1 000 euroa)

12/2025 12/2024 12/2023

Korkokate 14 517 20 298 31 234

Liiketulos -2 663 3 095 18 333

Liiketoiminnan tuotot yhteensä 32 909 33 417 43 560

Liiketoiminnan kulut yhteensä -32 929 -27 873 -23 889

Tilikauden tulos -2 258 2 523 14 396

Kulu-/tuottosuhde, % 100,1 % 83,4 % 54,8 %

Taseen loppusumma 3 989 562 3 595 452 3 387 747

Oma pääoma 132 967 133 874 130 223

Oman pääoman tuotto % -1,7 % 1,9 % 11,7 %

Koko pääoman tuotto % -0,1 % 0,1 % 0,4 %

Omavaraisuusaste % 3,3 % 3,7 % 3,8 %

Vakavaraisuussuhde % 35,8 % 46,3 % 43,9 %

Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista -2 644 -2 449 -1 338

Henkilöstön määrä kokonaisresursseiksi

muutettuna

57 50 46

Kokonaisresurssien määrä keskimäärin

tilikaudella

58 52 48

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025 7

KULUT

Liiketoiminnan kulut ennen rahoitusvarojen arvonalenemisia kasvoivat 5,1 miljoonaa euroa ollen

yhteensä -32,9 (-27,9) miljoonaa euroa .

Henkilöstökulut olivat -6,0 (-5,5) miljoonaa euroa . Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 4,2

miljoonaa euroa ollen -24,1 (-19,9) miljoonaa euroa . Liiketoiminnan muiden kulujen kasvu johtui

kehittämiskulujen ja jatkuvien palveluiden kustannusten noususta .

Poistot kasvoivat 0,3 miljoonaa euroa ollen yhteensä -2,8 (-2,5) miljoonaa euroa .

Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista kasvoivat 0,2 miljoonaa euroa ollen -2,6 (-2,4) miljoonaa

euroa . Odotettujen luottotappioiden muutos vaikutti tulokseen -1,5 (-1,9) miljoonaa euroa . Tou

kokuussa toteutetulla ECL-mallin päivityksellä oli kertaluontoinen -1,6 miljoonan euron vaikutus

odotettujen luottotappioiden muutokseen . Makrotalouden ennusteiden muutosvaikutukset

odotettuihin luottotappioihin olivat positiivisia . Toteutuneet luottotappiot katsauskauden aikana

olivat -1,2 (-0,6) miljoonaa euroa .

TASE JA RAHOITUS

(

VERTAILUTIETO 31.12.2024

)

Säästöpankkien Keskuspankin taseen loppusumma oli 3 990 (3 595) miljoonaa euroa .

Varainhankinta ja ottolainaus

Säästöpankkien Keskuspankin liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen nimellisarvo

oli 1 292 miljoonaa euroa . EMTN-ohjelman puitteissa liikkeeseen laskettiin 300 miljoonan

euron nimellisarvosta yksi uusi pitkäaikainen vakuudeton joukkovelkakirjalaina kauden aikana

erääntyneiden joukkovelkakirjalainojen korvaamiseksi yhteenliittymän jälleenrahoitustarpeen

mukaan .

Velat luottolaitoksille olivat kauden päättyessä 2 295 (1 885) miljoonaa euroa . Erään sisältyvät

yhteenliittymäpankkien lyhytaikaiset talletukset LCR- ja maksuliiketileille, Säästöpankkien Kes

kuspankin välittämät vähimmäisvarantotalletukset Suomen Pankkiin ja Sp-Kiinnitysluottopankki

Oyj:ltä välitetty vakuudellinen tukkuvarainhankinta Säästöpankeille . Erään sisältyvät myös

lyhytaikaiset talletukset ja rahamarkkinatalletuksia muilta kuin yhteenliittymäpankeilta .

Velat asiakkaille olivat 171 (324) miljoonaa euroa ja koostuivat pääasiassa ulkomaisten yritysten

ja julkisyhteisöjen rahamarkkinatalletuksista .

Antolainaus

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta olivat kauden lopussa 2 043 (1 781) miljoonaa euroa . Erä

koostuu pääosin yhteenliittymän muille Säästöpankeille sekä Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:lle

myönnetyistä taselainoista (yhteensä 1 902 miljoonaa) . Erään sisältyy lisäksi yhteenliittymän

vähimmäisvarantotalletus sekä vakuudeksi annetut rahavakuudet muille pankkiryhmille .

Lainat ja saamiset asiakkailta olivat yhteensä 170 (163) miljoonaa euroa ja koostuivat pääosin

luottokorttien ja vakuudeton kulutusluotto -tuotteen saldoista . Korollinen korttiluottokanta

kauden lopussa oli yhteensä 99 (94) miljoonaa euroa ja vakuudettomia kulutusluottoja oli myön

netty 49 (45) miljoonalla eurolla . Järjestämättömien saamisten osuus vähittäisasiakasluotonan-

nosta oli tilinpäätöshetkellä 3,07 (2,96) prosenttia .

Sijoitusomaisuus

Säästöpankkien Keskuspankin sijoitusomaisuus oli 443 (131) miljoonaa euroa . Sijoitusomaisuu

deksi luettavia keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia oli kirjanpitoarvoltaan

yhteensä 407 miljoonaa euroa ja muita saamistodistuksia 31 miljoonaa euroa . Merkintöjä ei

julkisesti noteerattuihin rahastoihin oli 4 miljoonaa euroa sekä ei julkisesti noteerattuihin osak

keisiin 1 miljoonaa euroa .

Osakkeet ja oma pääoma

Säästöpankkien Keskuspankin koko osakekannan omistavat yhteenliittymän Säästöpankit

ja osakepääoma oli kauden päättyessä 95 miljoonaa euroa . Säästöpankkien Keskuspankin

hallussa ei ole omia osakkeita .

Oman pääoman määrä 31 .12 .2025 oli 133 (134) miljoonaa euroa ja se luetaan kokonaan ydinpää

omaan .

VAKAVARAISUUS JA RISKIASEMA

Vakavaraisuuden hallinta (vertailutieto 31.12.2024)

Säästöpankkien Keskuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena

on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin

riskeihin . Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Säästöpankkien Keskuspankki tunnistaa ja arvioi

toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan Säästöpankkien

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025 8

Keskuspankin riskien yhteismäärää . Vakavaraisuuden hallintaprosessin kautta määritettävät sisäiset

pääomatarpeet perustuvat vakavaraisuussääntelyn Pilari I:n mukaisiin pääomavaateisiin ja sen ulko

puolisiin riskeihin kuten rahoitustaseen korkoriskiin, sijoitussalkun markkinariskiin ja liiketoiminta-

riskiin . Sisäisessä arviointiprosessissa Säästöpankkien keskuspankki arvioi pääoman määrän, joka

riittää kattamaan myös Pilari I:n ulkopuolisista riskeistä syntyvät odottamattomat tappiot .

Säästöpankkien Keskuspankki tuottaa strategiansa mukaisesti säästöpankeille erilaisia keskus-

luottolaitospalveluita: maksuliikepalveluita kaikille säästöpankeille ja yhteenliittymän jäsen-

säästöpankeille maksukorttien ja vakuudettomien kulutusluottojen liikkeellelaskupalveluita,

tilinhoitajapalveluita sekä likviditeetinhallintaan, jälleenrahoitukseen ja tasehallintaan liittyviä pal

veluita . Toimimalla vain näillä liiketoiminta-alueilla pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät

riskit hallittavina .

Pankin hallituksella on kokonaisvastuu vakavaraisuuden hallinnasta . Pankin hallitus hyväksyy

vakavaraisuuden hallinnan lähtökohdat, tavoitteet ja periaatteet . Lisäksi hallitus vahvistaa yleiset

vaatimukset vakavaraisuuden mittaus- ja arviointimenetelmille sekä yleiset periaatteet vakavarai

suuden hallintaprosessin järjestämisestä . Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallitus vahvistaa

riskistrategiat ja määrittää tavoitetasot pääomalle, joka kattaa kaikki liiketoiminnasta ja ulkoisen

toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat olennaiset riskit . Säästöpankkien yhteenliittymään

kuuluvien yhteisöjen vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan konsolidoidusti

Yhteenliittymätasolla . Keskusyhteisön hallitus on asettanut yhteenliittymän ja pankkien vakavarai

suudelle tavoitetasot, joita seurataan neljännesvuosittain .

Stressitestit

Osana vakavaraisuuden hallintaprosessia Säästöpankkien Keskuspankki arvioi omaa riskiase-

maansa ja pääoman riittävyyttä stressitesteillä . Stressitestejä käytetään arvioitaessa miten erilaiset

poikkeuksellisen vakavat, mutta mahdolliset tilanteet voivat vaikuttaa tuloksentekokykyyn, vakava

raisuuteen ja pääomien riittävyyteen . Stressitestien avulla pyritään tunnistamaan Säästöpankkien

Keskuspankin kannalta keskeisimmät riskit ja arvioimaan, miten haavoittuvainen pankin rakenne

on näiden riskien toteutumisen suhteen . Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös

ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa .

Pääoman jatkuvuussuunnitelma

Säästöpankkien Keskuspankin pääoman jatkuvuussuunnitelma on tehty ennalta arvaamatto-

mien tapahtumien varalle, jotka saattavat vaarantaa pankin vakavaraisuuden . Osana pääoman

jatkuvuussuunnitelmaa ovat pääoman määrälle ja laadulle hallituksen asettamat tavoitetasot ja

seurantarajat, joita seurataan neljännesvuosittain . Pääoman jatkuvuussuunnitelmassa on kuvattu

toimenpiteet, joihin toimiva johto ja hallitus voivat ryhtyä, jos vakavaraisuussuhdeluvulle asetettu

seurantaraja rikkoutuu .

Pilari I -pääomavaateet

Säästöpankkien Keskuspankin suurimmat luottoriskin pääomavaateet muodostuvat vähittäissaa-

misista, joihin kuuluvat korttiluotot ja vakuudettomat kulutusluotot sekä sijoitussalkun saamisista

laitoksilta ja saamisista yrityksiltä . Pankin luottoriskin pääomavaade lasketaan standardimene

telmällä ja operatiivisen riskin pääomavaade perusmenetelmällä . Markkinariskin pääomavaade

lasketaan perusmenetelmällä valuuttapositiolle, mikäli kokonaisnettovaluuttapositio on yli 2 pro

senttia omien varojen yhteismäärästä . Säästöpankkien Keskuspankilla ei ole valuuttapositiota .

OMAT VARAT JA VAKAVARAISUUS

Säästöpankkien Keskuspankin omat varat olivat yhteensä 125,9 (124,4) miljoonaa euroa, kun

yhteenlaskettu pääomavaatimus oli 37,1 (28,2) miljoonaa euroa . Ensisijainen pääoma muodostui

kokonaan ydinpääomasta (CET1) ja sen määrä oli 125,9 (124,4) miljoonaa euroa .

Säästöpankkien Keskuspankin vakavaraisuussuhde oli vahva ollen vuoden lopussa 35,8

(46,3) % . Vakavaraisuussuhde muuttui 10,5 prosenttiyksikköä . Muutoksen taustalla on vuoden

2025 alusta voimaan tullut vakavaraisuusasetuksen muutos (CRR3), joka kasvatti operatiivisen

riskin riskipainotettuja saamisia sekä sijoitussalkun allokaatiomuutokset, jotka kasvattivat luot

toriskin riskipainotettuja saamisia .

Vakavaraisuus on edelleen korkealla tasolla, mitä selittää osaltaan Finanssivalvonnan yhteen

liittymälle antama poikkeuslupa, jonka mukaisesti Säästöpankkien yhteenliittymän sisäisten

rahoituserien riskipainona käytetään vakavaraisuuslaskennassa 0 % . Yhtiön riskiasemaan ei ole

tullut muutoksia katsauskauden aikana .

Säästöpankkien Keskuspankin pääomavaatimus muodostuu seuraavista eristä:

• vakavaraisuusasetukseen (CRR) perustuva vähimmäisvaade vakavaraisuussuhdeluvulle (8 %)

• 2,5 % luottolaitoslain mukainen kiinteä CET1-lisäpääomavaatimus

• ulkomaisten vastuiden maakohtaiset muuttuvat CET1-lisäpääomavaatimukset

Finanssivalvonnan Säästöpankkien yhteenliittymälle asettama harkinnanvarainen Pilari II -pää-

omavaatimus on 1,5 prosenttia . Pilari II -pääomavaatimuksesta vähintään kolme neljäsosaa on

oltava ensisijaista pääomaa, josta vähintään kolme neljäsosaa on oltava ydinpääomaa .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025 9

VAKAVARAISUUSLASKELMA

Omat varat

(1 000 euroa)

31.12.2025

31.12.2024

Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 132 967 133 874

Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -7 078 -9 505

Ydinpääoma (CET1) yhteensä 125 889 124 370

Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 125 889 124 370

Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 125 889 124 370

Riskipainotetut erät yhteensä 351 541 268 426

josta luottoriskin osuus 265 825 193 843

josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 2 692 8 595

josta markkinariskin osuus

josta operatiivisen riskin osuus 83 024 65 988

Omien varojen vähimmäisvaatimus 28 123 21 474

Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä 97 766 102 895

Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin %

35,8 % 46,3 %

Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin %

35,8 % 46,3 %

Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin %

35,8 % 46,3 %

Pääomavaatimus

Omat varat yhteensä 125 889 124 370

Pääomavaatimus yhteensä* 37 080 28 193

Pääomapuskuri 88 810 96 177

Finanssivalvonta teki 26 .6 .2025 päätöksen säilyttää Säästöpankkien yhteenliittymän järjestel-

märiskipuskuri (1 %) ennallaan . Päätös tulee voimaan 1 .7 .2026 .

Finanssivalvonta ei asettanut vuonna 2025 muuttuvaa lisäpääomavaatimusta . Finanssivalvonta

ei ole asettanut Säästöpankkien yhteenliittymälle ns . OSII-lisäpääomavaatimusta .

Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten

sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäi-

sen pankin tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla . Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt

luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa Yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin

luottolaitosvastuisiin . Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin

talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010) .

Finanssivalvonta on antanut Yhteenliittymälain mukaisen luvan Säästöpankkien yhteenliittymän

Keskusyhteisönä toimivalle Säästöpankkiliitto osk:lle päättää, ettei sen jäsenluottolaitoksiin

sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) kuudennen osan ja sen nojalla anne

tuissa Euroopan unionin säädöksissä säädettyjä luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja

vaatimuksia . Keskusyhteisölle myönnetty lupa kattaa myös NSFR-vaateen .

Säästöpankkien yhteenliittymän luottoriskin pääomavaade lasketaan standardimenetelmällä ja

operatiivisen riskin pääomavaade perusmenetelmällä . Markkinariskin pääomavaade lasketaan

perusmenetelmällä valuuttapositiolle, mikäli kokonaisnettovaluuttapositio on yli 2 prosenttia

omien varojen yhteismäärästä . Säästöpankkien yhteenliittymällä ei ole kaupankäyntivarastoa ja

Yhteenliittymän liiketoimintaan ei kuulu hyödykeriskin ottaminen .

Vakavaraisuusasetuksen vuoden 2025 alusta voimaan tulleet muutokset (CRR3) nostivat Sääs

töpankkien yhteenliittymän vakavaraisuussuhdetta hieman .

Säästöpankkien Keskuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot

vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja . Puolivuosikatsauksessa on

julkistettu keskeiset vakavaraisuustiedot .

Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksen jäljennös sekä Pilari III:n mukaiset tiedot ovat saatavissa

www .saastopankki .fi -verkkopalvelussa .

*Pääomavaatimus muodostuu lakisääteisestä vähimmäisvakavaraisuusvaateesta 8 %, luotto-

laitoslain mukaisesta kiinteästä lisäpääomavaatimuksesta 2,5 % ja ulkomaisten vastuiden

maakohtaisista muuttuvista lisäpääomavaatimuksista .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025 10

VÄHIMMÄISOMAVARAISUUSASTE

(1 000 euroa) 31.12.2025 31.12.2024

Ensisijainen pääoma 125 889 124 370

Vastuiden kokonaismäärä 2 086 596 1 938 966

Vähimmäisomavaraisuusaste 6,00 % 6,40 %

VÄHIMMÄISOMAVARAISUUSASTE

Säästöpankkien Keskuspankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 6,0 (6,4) % ylittäen sitovan

3 % vähimmäisvaateen . Vähimmäisomavaraisuusaste (Leverage Ratio) kuvaa luottolaitoksen

velkaantumisastetta ja se lasketaan jakamalla ensisijainen pääoma vastuiden kokonaismäärällä .

Merkittävin osa Säästöpankkien Keskuspankin kokonaisvastuista muodostuu ryhmän sisäisistä

eristä, jotka vakavaraisuuslaskennassa käsitellään 0 % -riskipainolla eikä niitä vähimmäisoma

varaisuutta laskettaessa oteta mukaan kokonaisvastuiden määrään . Pankki seuraa velkaantu-

misastetta osana vakavaraisuuden hallintaprosessia .

KRIISINRATKAISUSUUNNITELMA

Euroopan parlamentin ja unionin direktiivi 2014/59/ EU luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten

elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä tuotiin kansallisesti voimaan 1 .1 .2015 alkaen (Laki luottolai

tosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta) . Kriisinratkaisulain toteuttamiseksi perustet-

tiin Rahoitusvakausvirasto (Laki rahoitusvakausvirastosta, 1995/2014) . Rahoitusvakausvirasto

päätti asettaa maaliskuussa 2025 Säästöpankkien yhteenliittymälle sekä Sp-Kiinnitysluotto

pankki Oyj:lle omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimuksen (MREL-vaade) .

Vaatimus tuli voimaan päätöksen asettamishetkestä lähtien . Vaadetta ei kohdisteta jäsenluotto

laitoksiin tai Säästöpankkien Keskuspankkiin .

MREL-vaade on luonteeltaan Pilari 2 -tyyppinen minimivaade, joka on täytettävä jatkuvasti .

Rahoitusvakausviraston päätöksen mukaan Säästöpankkien yhteenliittymään sovellettava

MREL-vaade on 20,87 % kokonaisriskin määrästä tai 7,80 % vastuiden kokonaismäärästä, kumpi

suurempi .

Kokonaisriskin perusteella lasketun vaatimuksen lisäksi on jatkuvasti täytettävä kulloinkin voi

massa oleva laitoskohtainen kokonaislisäpääomavaatimus .

RISKIASEMA

Säästöpankkien Keskuspankin riskiasema on pysynyt edelleen hyvällä tasolla ja vakavaraisuus

on säilynyt vahvana .

Säästöpankkien Keskuspankin luottoriskiasema on säilynyt vakaana ja riskitasoltaan maltilli-

sena . Siitä huolimatta, että toteutuneiden luottotappioiden kuin myös odotettujen luottotappioi-

den määrä kasvoi vuoden 2025 aikana, luottosalkun laatu on pysynyt hyvällä tasolla .

Riskienhallinnan tavoite

Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan

jatkuvuus . Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta

riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta

riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta .

Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi

Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien

riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa . Riskienhallinnalla

pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan

maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista . Riskien- ja vakavaraisuudenhal

linta on osa sisäistä valvontaa . Säästöpankkien Keskuspankilla on liiketoiminnoista riippumaton

riskienvalvonta, jota hoitaa Säästöpankkiliiton riskienvalvontatoiminto .

Säästöpankkien Keskuspankki tuottaa strategiansa mukaisesti säästöpankeille erilaisia keskus-

luottolaitospalveluita: maksujenvälitystoimintaa kaikille säästöpankeille, yhteenliittymän jäsen-

säästöpankeille maksukorttien ja vakuudettomien kulutusluottojen liikkeeseenlaskupalveluita

sekä likviditeetinhallintaan, tilinhoitajatoimintaan, jälleenrahoitukseen ja tasehallintaan liittyviä

palveluita . Säästöpankkien Keskuspankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria

asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä Säästöpankkien Keskuspankki niitä strategiansa mukai

sesti myöskään ota . Säästöpankkien Keskuspankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla .

Säästöpankkien Keskuspankki altistuu toiminnassaan luotto-, markkina-, compliance- ja opera-

tiivisille riskeille sekä liiketoiminta- ja likviditeettiriskeille .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

Luotto- ja vastapuoliriskit

Luotto- ja vastapuoliriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei kykene täyttämään sopimuksen

mukaisia velvoitteitaan . Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta vastapuoliriskiä voi syntyä

myös muunlaisista saamisista, kuten pankkitalletuksista, sijoitussalkkuihin hankituista arvopa

pereista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämät-

tömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä ja takauksista .

Keskittymäriskillä tarkoitetaan puolestaan sitä, että Säästöpankkien Keskuspankin yhdelle

asiakkaalle ja/tai asiakaskokonaisuudelle, myöntämien luottojen kokonaismäärä ei saa ylittää

luottolaitoslaissa, muissa säädöksissä tai Finanssivalvonnan tai muun valvontaviranomaisen

antamissa määräyksissä ja ohjeissa vahvistettuja enimmäismääriä . Yksittäisten vastapuolien

aiheuttamia keskittymäriskejä on säännelty limiiteillä ja enimmäisasiakasvastuuta koskevilla

toimintaohjeilla sekä yhteenliittymä- että yksittäisellä jäsenluottolaitostasolla .

Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen vahvistamat liiketoiminta- ja riskistrategiat määritte

levät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat sijoitustoimintaa ja luotonannon suuntaa-

mista .

Likviditeettiriski

Likviditeettiriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että pankki ei pysty suoriutumaan nykyisistä tai

tulevista odotetuista ja odottamattomista kassaulosvirtauksista ollenkaan tai vahingoittamatta

merkittävästi pankin taloudellista asemaa . Likviditeettiriski voidaan tarkemmin jakaa lyhyen

aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin .

Maksuvalmiusriskiä hallintaan mm . pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaa-

miseksi . Säästöpankkien Keskuspankin maksuvalmius säilyi hyvänä koko vuoden .

Markkinariski

Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulok

seen ja omiin varoihin . Tilikaudella 2025 Säästöpankkien Keskuspankilla oli markkinariskeistä

korko- ja valuuttariskiä alla kuvatusti .

Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tase-erien ja taseen ulko

puolisten erien markkina-arvoon ja korkokatteeseen . Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen

toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajan

kohdista . Säästöpankkien Keskuspankki soveltaa käyvän arvon suojausta ja käyttää koronvaih-

tosopimuksia korkoriskiasemansa sopeuttamiseen . Säästöpankkien Keskuspankki käyttää

korkoriskinsä seuraamiseksi nykyarvo- ja tuloriskimenetelmää .

Valuuttariski

Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutosten vaikutusta tulokseen tai omaan

pääomaan . Säästöpankkien Keskuspankille syntyy valuuttariskiä vähäisessä määrin sijoitus-

salkussa olevien osakesijoitusten vuoksi . Säästöpankkien yhteenliittymän jäsenluottolaitosten

ottolainauksessa tai likviditeettisalkuissa ei saa olla avointa valuuttapositiota . Valuuttapositiota

seurataan vakavaraisuuslaskennassa käytettävän menetelmän mukaisesti (pääomavaade laske

taan, mikäli kokonaisnettovaluuttapositio on yli 2 %-yksikköä omien varojen yhteismäärästä) .

Operatiivinen riski

Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäon

nistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä . Myös

oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin .

Säästöpankkien Keskuspankissa tunnistetaan ja dokumentoidaan tuotteisiin, palveluihin,

toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit . Operatiivisten riskien

tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja kontrollit . Osa operatiivisten riskien aiheuttamista

tappioista suojataan vakuutusturvalla . Lisäksi jatkuvuussuunnitelmilla varaudutaan toiminnan

merkittäviin häiriöihin . Säästöpankkien Keskuspankin operatiiviselle johdolle raportoidaan

säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista vahingoista sekä läheltä piti tilanteista .

Liiketoimintariski

Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia

liiketoimintaan . Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen

muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista . Liiketoimintaris

kit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta

reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin . Liiketoimintariskiä hallitaan ja

minimoidaan Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen strategia- ja liiketoimintasuunnitelmien

avulla . Arvio liiketoimintariskeistä sisältyy hallituksen hyväksymään vakavaraisuuden hallinta

suunnitelmaan (ICAAP) .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

LUOTTOLUOKITUS

S&P Global rating arvioi 24 .2 .2025 Säästöpankkien Keskuspankin luokituksen . Luokitus ja näky-

mät pysyivät samoina: pitkäaikainen luottoluokitus A-, lyhytaikainen A-2 ja näkymät vakaat .

PANKIN HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ

Säästöpankkien Keskuspankin varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään edellisen vuoden

tilinpäätös, voitonjako, vastuuvapauden myöntäminen sekä valitaan hallituksen jäsenet . Päätök

set Säästöpankkien Keskuspankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee Säästöpank-

kien Keskuspankin hallitus . Lisäksi hallituksen tehtävänä on tehdä päätökset merkittävimmistä

Säästöpankkien Keskuspankin liiketoimintaan liittyvistä asioista sekä valita Säästöpankkien

Keskuspankille toimitusjohtaja . Hallituksen tehtäviin kuuluu myös varmistaa, että Säästöpank

kien Keskuspankilla on koko sen toiminnan kattava ja asiallisesti järjestetty kirjanpito, tilin-

päätöskäytännöt ja taloudellinen raportointi . Lisäksi hallitus vastaa siitä, että Säästöpankkien

Keskuspankilla on riittävä ja asianmukaisesti järjestetty sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus ja

tilintarkastus . Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin ja hallituksen työjärjes

tykseen . Säästöpankkien Keskuspankin toimitusjohtaja hoitaa Säästöpankkien Keskuspankin

juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti .

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finans-

sivalvonnan antamien määräysten mukaisesti . Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituk-

sen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat . Lisäksi

hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Finanssivalvonnan määräyksen mukainen

sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKIN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ

Säästöpankkien Keskuspankin varsinainen yhtiökokous pidettiin 13 .3 .2025 . Hallituksen esitys

voitonjaosta hyväksyttiin . Lisäksi yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja

toimitusjohtajalle sekä valitsi yhtiölle uuden hallituksen .

Säästöpankkien Keskuspankin hallitukseen kuuluivat seuraavat jäsenet:

Nimi Asema

Rouhe Samu jäsen, puheenjohtaja

Öhman Ossi jäsen, varapuheenjohtaja

Alarautalahti Toivo jäsen

Westerholm Fredrik jäsen

Kai Koskela jäsen, 13 .3 .2025 alkaen

Hallituksen jäsenet ovat rahoitusalan johtotehtävissä toimivia . Hallitus kokoontui tilikauden

aikana yhteensä kahdeksantoista (18) kertaa . Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen

järjestäytymis kokouksessa Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen puhetta johtamaan valittiin

uudelleen Länsi-Uudenmaan Säästöpankki Oy:n toimitusjohtaja Samu Rouhe ja varapuheenjohta

jana jatkoi edelleen Säästöpankki Kalanti-Pyhärannan toimitusjohtaja Ossi Öhman . Yhtiökokouk-

sessa hallituksen kokoonpanoon valittiin uutena jäsenenä Säästöpankkiliitto osk:n toimitusjohtaja

Kai Koskela, jonka jälkeen Säästöpankkien Keskuspankin hallituksessa on viisi (5) jäsentä .

Säästöpankkien Keskuspankin toimitusjohtajana on tilikauden aikana toiminut Kai Brander

31 .3 .2025 saakka ja 1 .4 .2025 alkaen Mervi Luurila . Toimitusjohtajan sijaisena toimi Taru Kruus

1 .4 .2025 alkaen Mervi Luurilan tultua nimetyksi toimitusjohtajan tehtävään . Varsinainen yhtiö-

kokous valitsi Säästöpankkien Keskuspankin tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy

Ab:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Mikko Kylliäinen .

Säästöpankkien Keskuspankin henkilöstömäärä kehittyi palveluiden tuottamisen ja kehitys

hankkeiden vaatimalla tavalla ja henkilöstön määrä oli tilikauden päättyessä 31 .12 .2025 oli 59

henkilöä .

PALKITSEMISJÄRJESTELMÄ

Säästöpankkien Keskuspankin henkilöstön ja johdon palkitsemisjärjestelmä perustuu voimassa

olevaan lainsäädäntöön, finanssialaa koskeviin säännöksiin ja suosituksiin sekä soveltuvin osin

hallinnointikoodi Corporate Governance -sääntöihin .

Säästöpankkien Keskuspankki noudattaa päätettäessä toimivan johdon ja henkilökunnan pal

kitsemisjärjestelmästä luottolaitostoimintaa koskevan lain 8 . lukua palkitsemisesta .

Säästöpankkien Keskuspankissa ei kuitenkaan sovelleta luottolaitoslain 8 . luvun 9, 11 ja 12 §:en

säännöksiä niihin palkkionsaajiin, joiden muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolta

ei ylitä 50 000 euroa . Muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolla ei myöskään ylitä

100 prosenttia palkkionsaajan kiinteän palkkion kokonaismäärästä .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

Palkitsemisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä päätöksiä, sopimuksia, toimintaperiaatteita ja

menettelytapoja, joita noudatetaan johdon ja henkilöstön palkitsemisessa . Palkitsemisjärjes

telmä sisältää sekä palkitsemistavan että sen kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät prosessit .

Palkitsemisjärjestelmää kehitetään aktiivisesti ja pitkäjänteisesti yhteenliittymän kilpailukyvyn,

hyvän taloudellisen kehityksen, kannustavuuden, sitouttamisen sekä uusien pätevien henki

löiden saatavuuden turvaamiseksi . Säästöpankkien Keskuspankissa palkitsemisjärjestelmä

nähdään laajana kokonaisuutena, jolla tuetaan henkilöstön motivaatiota ja työtyytyväisyyttä .

Sen avulla ohjataan toimintaa kohti yhteisiä tavoitteita . Palkitsemisjärjestelmä sisältää osioita

rahallisesta palkitsemisesta ja muista palkitsemisen muodoista, kuten ammatillisen osaamisen

ylläpidosta ja kehittämisestä .

Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa, ja

toteutetaan aina Säästöpankkien Keskuspankin voimassa olevien riskienhallintaperiaatteiden

puitteissa . Palkitseminen ei kannusta toiminnassa riskinottoon, joka ylittää riskinkantokyvyn

perusteella määritellyn tai muuten kestävän riskitason .

Yhtiökokous päätti 13 .3 .2025 hallituksen palkkioista seuraavasti:

vuosipalkkio, puheenjohtaja, 8 000 euroa

vuosipalkkio, varapuheenjohtaja, 3 500 euroa

vuosipalkkio, jäsen, 1 800 euroa

kokouspalkkio, 600 euroa*

*Kokouspalkkio maksetaan kustakin hallituksen varsinaisesta kokouksesta (pois lukien päätök

set ilman kokousta) .

Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy Säästöpankkien Keskuspankin hallitus .

Säästöpankkien Keskuspankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henki-

lökunnalle toimitusjohtaja mukaan lukien voidaan maksaa enintään neljän kuukauden palkkaa

vastaava määrä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta . Pankilla ei ole käytössä eläke- tai

muita vastaavia järjestelyitä .

Säästöpankkien Keskuspankissa on tunnistettu nimetyt henkilöt, jotka voivat vaikuttaa pankin

riskiprofiiliin tai toiminnallaan aiheuttaa Säästöpankkien Keskuspankille merkittävää talou

dellista riskiä . Riskiprofiiliin vaikuttavaan henkilöryhmään kuuluvat Säästöpankkien Keskus-

pankissa toimitusjohtaja sekä muut toiminnan johtamiseen ja päätöksentekoon osallistuvat

henkilöt sekä riippumattomien toimintojen henkilöt .

Sisäinen tarkastus todentaa vähintään kerran vuodessa, että Säästöpankkiliitto osk:n hallinto

neuvoston päättämiä palkitsemisjärjestelmiä on Säästöpankkien Keskuspankissa noudatettu .

Pilari III:n mukaiset palkitsemista koskevat tiedot julkistetaan Säästöpankkiryhmän tilin-

päätöksessä . Tilinpäätös on saatavissa Säästöpankkiryhmän kotisivuilla osoitteesta

www .saastopankki .fi .

KESKEISIMMÄT ULKOISTETUT TOIMINNOT

Säästöpankkien Keskuspankin pankkijärjestelmä on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen . Korttien liik-

keellelaskun sekä korttiluottojen sekä vakuudettomien kulutusluottojen myöntämiseen liittyvät

tukipalvelut Säästöpankkien Keskuspankki ostaa pääosin Nets Denmark A/S, Filial i Finlandilta .

Säästöpankkien Keskuspankki ostaa kirjanpitopalveluita Figure Taloushallinto Oy:ltä, jonka

osakekannan Säästöpankkiliitto osk omistaa tasaosuuksin kolmen muun pankkiryhmän kanssa .

Säästöpankkien Keskuspankki ostaa useita keskitettyjä palveluja Säästöpankkiliitto osk:lta .

YHTEISKUNTAVASTUU

Säästöpankkien Keskuspankin tiedot yhteiskuntavastuusta sisältyvät Säästöpankkiryhmän kon-

solidoituun tilinpäätökseen sekä Säästöpankkiryhmän vuosittain julkaistavaan vastuullisuus-

raporttiin . Tahdomme toimia eettisesti kestävästi noudattaen hyvää hallintotapaa, avoimuutta

ja Säästöpankkiryhmän hyvän liiketavan periaatteita . Keskeiset johtamiskäytännöt on kuvattu

Säästöpankkiryhmän luotettavan hallinnon ja sisäisen valvonnan periaatteissa . Säästöpankki

ryhmän toiminnassa noudatetaan voimassa olevien lakien säännöksiä, viranomaisten antamia

määräyksiä, Finanssiala ry:ssä vahvistettuja hyvän pankkitavan säännöksiä ja kaupankäyntioh

jetta sekä Säästöpankkiryhmän luotettavan hallinnon ja sisäisen valvonnan periaatteita samoin

kuin muita sisäisiä ohjeita . Vastuullisuuden osalta keskeisimpiä ohjeita ja johtamisvälineitä ovat

Säästöpankkiryhmän vastuullisuusstrategia, -tiekartta ja -politiikka . Lisätietoja Säästöpankki

ryhmän vastuullisuudesta sekä Säästöpankkiryhmän vuosittain julkaistava kestävyysraportti

löytyy sivuilta www .saastopankki .fi .

OLENNAISET TAPAHTUMAT TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEEN

Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikut-

taisivat Säästöpankkien Keskuspankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen

jälkeiseltä ajalta .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

VUODEN 2026 NÄKYMÄT

Toimintaympäristön näkymät

Vuoden 2026 maailmantalouden kasvunäkymät ovat vakaat, mutta yhä varsin verkkaiset .

Esimerkiksi OECD odottaa maailmantalouden kasvun hidastuvan 2,9 %:iin . USA:ssa ja

Kiinassa kasvun odotetaan hieman hidastuvan, Euroopassa hieman piristyvän . Kauppapo

liittiset jännitteet ovat yhä korkealla ja tilanteet voivat muuttua nopeastikin . Yhtenä riskinä on

tekoälyn ympärille kehittynyt mahdollinen kupla, joka puhjetessaan voisi aiheuttaa heiluntaa

rahoitusmarkkinoilla . Tekoälyn käyttö joka tapauksessa lisääntyy ja tuo hiljalleen myös hyötyjä

yrityksille .

Suomessa talouskasvun odotetaan piristyvän vuonna 2026 . Paljon riippuu kuitenkin siitä, kuinka

varovaisina kuluttajat pysyvät ja tilanne on siltä osin hauras . Korkea työttömyys pitänee kotita

loudet varovaisina ainakin alkuvuoden . Toisaalta ostovoima kasvaa, inflaatio on rauhoittunut

ja korkotaso vakautunut, mikä tukee kotitalouksien tilannetta . Lisäksi säästöjä on jo kerrytetty

melko pitkään, joten luottamuksen parantuessa eväitä kulutuksen kasvattamiseen ja asuntojen

hankintaan on olemassa . Odotamme Suomen BKT:n kasvavan 0,8 % vuonna 2026 .

Yritysten investointien odotetaan asteittain piristyvän . Laskenut korkotaso tukee investointipää

töksiä, mutta globaalin talouden epävarmuudet heikentävät investointiympäristöä . Rakennus-

sektorin ahdinko alkanee hiljalleen helpottamaan, mutta mitään nopeaa elpymistä ei ole

näköpiirissä .

Liiketoiminnan näkymät

Liiketoiminnan perusnäkymät kaikilla pankin toiminnan osa-alueilla ovat vakaat .

Toiminnan pääpainopiste on tukea ja varmistaa Säästöpankkiryhmän strategian toteutumista .

Säästöpankkien Keskuspankin tuloksen ennakoidaan muodostuvan positiiviseksi vuonna 2026 .

HALLITUKSEN ESITYS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ

Säästöpankkien Keskuspankin jakokelpoiset varat ovat 31 148 940,38 euroa .

Säästöpankkien Keskuspankin hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden tappio

–2 257 956,29 euroa kirjataan kertyneisiin voittovaroihin, eikä osinkoa jaeta .

LISÄTIETOJA

Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Säästöpankkien Keskuspankin kotisivuilta

www .spkeskuspankki .fi

Säästöpankkiryhmän vastaavat tiedot ovat saatavissa www .saastopankki .fi -verkkopalvelussa .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

TUNNUSUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Liiketoiminnan tuotot yhteensä: Korkokate, palkkiotuotot ja -kulut netto, kaupankäynnin

nettotuotot, liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan kulut yhteensä: Henkilöstökulut, liiketoiminnan muut kulut, poistot ja

arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä

Kulu-tuottosuhde: Liiketoiminnan kulut yhteensä

Liiketoiminnan tuotot yhteensä

Oman pääoman tuotto (ROE), %: Tilikauden tulos

Oma pääoma (kauden alun ja lopun keskiarvo)

Koko pääoman tuotto (ROA), %: Tilikauden tulos

Taseen loppusumma (kauden alun ja lopun keskiarvo)

Omavaraisuusaste, %: Oma pääoma

Taseen loppusumma

Vakavaraisuussuhde, %: Omat varat yhteensä

Riskipainotetut erät yhteensä

×100

VAIHTOEHTOISTEN TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Euroopan Arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA)

ohjeet vaihtoehtoisista tunnusluvuista tulivat voimaan 3 .7 .2016 . Vaihtoehtoisella tunnusluvulla

tarkoitetaan taloudellista tunnuslukua, joka kuvaa mennyttä tai tulevaa taloudellista tulosta,

taloudellista asemaa tai rahavirtoja ja joka on muu kuin IFRS-normistossa määritelty tai nimetty

taloudellinen tunnusluku . Vaihtoehtoisia tunnuslukuja esitetään kuvaamaan liiketoiminnan talou

dellista kehitystä ja parantamaan vertailukelpoisuutta eri raportointikausien välillä .

Säästöpankkien Keskuspankki käyttää taloudellisessa raportoinnissaan vaihtoehtoisia tunnus

lukuja (Alternative Performance Measures, APM), jotka kuvaavat ryhmän taloudellista asemaa .

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei ole määritelty IFRS-standardeissa, vakavaraisuussääntelyssä

(CRD/CRR) tai Solvenssi II -sääntelyssä (SII) . Esitetyt vaihtoehtoiset tunnusluvut täydentävät

IFRS-standardien mukaisesti laadittuja päälaskelmia ja liitetietoja .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKIN

IFRS-TILINPÄÄTÖS

17SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

TULOSLASKELMA

(1 000 euroa) Liite 1–12/2025 1–12/2024

Korkotuotot 128 512 162 206

Korkokulut -113 995 -141 908

Korkokate 6 14 517 20 298

Palkkiotuotot ja -kulut, netto 7 11 783 6 864

Kaupankäynnin nettotuotot 8 -816 830

Liiketoiminnan muut tuotot 9 7 425 5 425

Liiketoiminnan tuotot yhteensä 32 909 33 417

Henkilöstökulut 10 -6 007 -5 464

Liiketoiminnan muut kulut 9 -24 072 -19 900

Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista

ja aineettomista hyödykkeistä

16 -2 849 -2 509

Liiketoiminnan kulut yhteensä -32 929 -27 873

Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista 11 -2 644 -2 449

Liikevoitto -2 663 3 095

Tuloverot 18 405 -572

Tilikauden tulos -2 258 2 523

LAAJA TULOSLASKELMA

(1 000 euroa) 1–12/2025 1–12/2024

Tilikauden tulos -2 258 2 523

Muut laajan tuloksen erät

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta

arvostettujen rahoitusvarojen myyntivoitto

1 365

Yhteensä 1 365

Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää

tulosvaikutteisiksi

Käyvän arvon rahaston muutos

Käypään arvoon arvostamisesta -17 1 410

Laskennalliset verot käypään arvoon

arvostamisesta

3 -282

Yhteensä -14 1 128

Tilikauden laaja tulos -907 3 651

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

Vastaavaa

(1 000 euroa) Liite 31.12.2025 31.12.2024

Varat

Käteiset varat 20 1 274 489 1 463 658

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 11 2 042 965 1 781 472

Lainat ja saamiset asiakkailta 11 169 891 163 294

Johdannaiset 14 5 386 281

Sijoitusomaisuus 11 443 283 130 712

Aineelliset hyödykkeet 16 111 80

Aineettomat hyödykkeet 16 6 852 9 241

Verosaamiset 18 4 976 4 457

Muut varat 19 41 608 42 256

Varat yhteensä 3 989 562 3 595 452

TASE

Vastattavaa

(1 000 euroa) Liite 31.12.2025 31.12.2024

Velat ja oma pääoma

Velat

Velat luottolaitoksille 12 2 295 441 1 885 048

Velat asiakkaille 12 170 993 323 630

Johdannaiset 14 35 735 35 447

Liikkeeseenlasketut velkakirjat 12 1 312 528 1 175 046

Verovelat 18 82 200

Muut velat 19 41 815 42 207

Velat yhteensä 3 856 595 3 461 578

Oma pääoma

Osakepääoma 94 812 94 812

Rahastot 19 155 19 169

Kertyneet voittovarat 19 001 19 893

Oma pääoma yhteensä 17 132 967 133 874

Velat ja oma pääoma yhteensä 3 989 562 3 595 452

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

RAHAVIRTALASKELMA

(1 000 euroa) 1–12/2025 1–12/2024

Liiketoiminnan rahavirta

Tilikauden tulos -2 258 2 523

Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta 5 001 4 428

Laskennallisen veron muutos -424 -7

Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen

muutosta

2 319 6 944

Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) -577 459 -159 796

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta -258 075 -147 016

Lainat ja saamiset asiakkailta -8 145 -16 449

Sijoitusomaisuus, käypään arvoon laajan tuloksen erien

kautta kirjattavat

-86 614 -5 746

Sijoitusomaisuus, jaksotettuun hankintamenoon -224 079 -18 942

Sijoitusomaisuus, käypään arvoon tuloksen kautta

arvostettava

-1 202 429

Muut varat 655 27 927

Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) 390 120 209 807

Velat luottolaitoksille 410 099 382 879

Velat asiakkaille -152 637 179 469

Liikkeeseenlasketut velkakirjat 139 325 -335 396

Muut velat -6 667 -17 144

Maksetut tuloverot -569 -7 735

Liiketoiminnan rahavirta yhteensä -185 589 49 221

(1 000 euroa) 1–12/2025 1–12/2024

Investointien rahavirta

Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, vähennykset 341

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -491 -439

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset 18

Investointien rahavirta yhteensä -132 -439

Rahoituksen rahavirta

Rahoituksen rahavirta yhteensä

Rahavarojen muutos -185 721 48 782

Rahavarat tilikauden alussa 1 481 624 1 432 843

Rahavarat tilikauden lopussa 1 295 903 1 481 624

Rahavarat muodostuvat seuraavista eristä:

Käteiset varat 1 274 489 1 463 658

Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 21 414 17 966

Rahavarat yhteensä 1 295 903 1 481 624

Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta

Odotetut luottotappiot sekä arvonalentumistappiot 2 869 2 595

Käyvän arvon muutokset 487 -512

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista

hyödykkeistä

2 849 2 509

Muut oikaisut -1 204 -165

Yhteensä 5 001 4 428

Rahavirtalaskelmaa koskevat lisätiedot

Saadut korot 129 286 160 910

Maksetut korot 116 185 143 766

Saadut osingot 415

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA

(1 000 euroa) Osakepääoma

Sijoitetun

vapaan oman

pääoman rahasto

Käyvän arvon

rahasto

Rahastot

yhteensä Voittovarat

Oma pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.1.2024 94 812 19 000 -959 18 041 17 370 130 223

Laaja tulos

Tilikauden tulos 2 523 2 523

Muut laajan tuloksen erät 1 128 1 128 1 128

Laaja tulos yhteensä 1 128 1 128 2 523 3 651

Liiketoimet omistajien kanssa

Uusmerkintä

Oma pääoma yhteensä 31 .12 .2024 94 812 19 000 169 19 169 19 893 133 874

Oma pääoma 1 .1 .2025 94 812 19 000 169 19 169 19 893 133 874

Laaja tulos

Tilikauden tulos -2 258 -2 258

Muut laajan tuloksen erät -14 -14 1 365 1 351

Laaja tulos yhteensä -14 -14 -893 -907

Liiketoimet omistajien kanssa

Oma pääoma yhteensä 31 .12 .2025 94 812 19 000 155 19 155 19 001 132 967

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

TILINPÄÄTÖKSEN

LAATIMISPERIAATTEET

22SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj (jäljempänä Säästöpankkien Keskuspankki) on

suomalaisten Säästöpankkien omistama pankki, jonka ensisijaisena tehtävänä on hoitaa

säästöpankkien ja Säästöpankkiryhmän erilaisia keskusluottolaitospalveluita . Keskusluotto

laitospalvelut keskittyvät maksuliikennepalveluihin, yhteenliittymän jäsenpankeille tarjottaviin

tilinhoitajapalveluihin, maksukorttien liikkeellelaskupalveluihin, henkilöasiakkaiden kulutus

luototukseen sekä likviditeetinhallintaan, jälleenrahoitukseen ja tasehallintaan liittyviin palve-

luihin . Säästöpankkien Keskuspankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja sen omistaa

yhteenliittymään kuuluvat 14 Säästöpankkia .

Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätös yhdistellään Säästöpankkiryhmän yhdisteltyyn

tilinpäätökseen .

Säästöpankkiryhmä on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteen

liittymän muodostaneista Säästöpankeista, Keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta

sekä pankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä . Säästöpankit ovat itsenäisiä

alueellisia ja paikallisia pankkeja . Yhdessä Säästöpankit muodostavat pankkiryhmän, jossa

yhdistyvät paikallisuus ja valtakunnallisuus . Säästöpankkien perustehtävä on edistää säästä

väisyyttä ja asiakkaidensa taloudellista hyvinvointia lähellä asiakasta .

Säästöpankit keskittyvät vähittäispankkitoimintaan, erityisesti päivittäisasioinnin, säästämi

sen ja sijoittamisen sekä lainaamisen palveluihin . Tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät

Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut

ja tuotteet . Jäsensäästöpankkien omistamat tuote- ja palveluyhtiöt tukevat ja edistävät

Säästöpankkiryhmän liiketoimintaa joko vastuullaan olevien tuotteiden tai keskitetyn palve

lutuotannon kautta . Säästöpankkiryhmän merkittävimmät tuoteyhtiöt ovat Säästöpankkien

Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj, Sp-Rahastoyhtiö Oy, Säästöpankki-

palvelut Oy sekä Sp-Koti Oy .

Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa

laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluotto

laitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista .

Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat Yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva

Säästöpankkiliitto osk, 14 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj,

Sp-Kiinnitys luottopankki Oyj sekä edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset,

Säästöpankkipalvelut Oy ja Sp-Rahastoyhtiö Oy .

Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että

Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palve

luyrityksiä . Näistä merkittävin on Sp-Koti Oy . Säästöpankkiryhmä ei muodosta konsernia eikä

luottolaitostoiminnasta annetussa laissa määriteltyä konsolidointiryhmää, sillä Säästöpankki-

liitto osk:lla ja sen jäsensäästöpankeilla ei ole toisiinsa nähden konsernilaskentaperiaatteiden

tarkoittamaa määräysvaltaa . Tämän vuoksi Säästöpankkiryhmälle ei voida määritellä emo-

yhtiötä .

Säästöpankkiliitto osk toimii koko Säästöpankkiryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta

vastaavana keskusyhteisönä . Laissa talletuspankkien yhteenliittymästä määrätään, että Sääs

töpankkien yhteenliittymän keskusyhteisön Säästöpankkiliitto osk:n on laadittava Säästö-

pankkiryhmän yhdistelty tilinpäätös, johon myös Säästöpankkien Keskuspankki yhdistetään

yhteenliittymäpankkien omistusosuuden suhteessa . Tilinpäätös laaditaan Säästöpankkiryh

män muodostamasta taloudellisesta kokonaisuudesta, johon myös Säästöpankkien Keskus-

pankki kuuluu .

Säästöpankkien Keskuspankin kotipaikka on Helsinki, kotivaltio Suomi ja sen rekisteröity

osoite on Teollisuuskatu 33, 00510 Helsinki . Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätös on

saatavissa internetosoitteesta

w w w . spkeskuspankki . fi

. Vastaavasti Säästöpankkiryhmän tilin-

päätös on saatavissa internetosoitteesta

w w w . saastopankki . fi/saastopankkiryhma

Säästöpankkien Keskuspankin hallitus on 10 . helmikuuta 2026 hyväksynyt Säästöpankkien

Keskuspankin tilinpäätöksen ajalta 1 .1 .–31 .12 .2025 ja tilinpäätös asetetaan yhtiökokouksen

2026 vahvistettavaksi . Yhtiökokouksella on mahdollisuus vahvistaa tilinpäätös tai jättää se

vahvistamatta .

LIITE 1. TIETOJA RAPORTOIVASTA YHTIÖSTÄ

JA KUVAUS SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄSTÄ

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet -liitetiedossa kerrotaan Säästöpankkien Keskuspankin tilin-

päätöksen yleiset laatimis- sekä yhdistelyperiaatteet . Rahoitusinstrumenteista, aineettomista

ja aineellisista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan tuotoista on esitetty tässä liitetiedossa keskei

simmät periaatteet ja kunkin erän liitetiedossa tarkemmin kokonaisuudessaan . Muiden tulos- ja

tase-erien laadintaperiaatteet on esitetty kunkin liitetiedon yhteydessä (liitteet 6–24) .

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet liitetiedon lopussa on esitetty päättyneellä tilikaudella

voimaan astuneet uudet IFRS-standardit ja tulkinnat sekä tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet

standardit ja tulkinnat .

2.1 YLEISTÄ

Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien

(International Financial Reporting Standards, IFRS) ja niitä koskevien tulkintojen (IFRIC)

mukaisesti .

Säästöpankkien Keskuspankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja talletuspankkien

yhteenliittymälain sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, kirjanpidollisten arvioiden muu

toksia ja virheitä käsittelevän IAS 8 -standardin periaatteiden mukaisesti Säästöpankkiliitto

osk:n hallitus vahvistaa sellaiset sovellettavat tilinpäätösperiaatteet, joihin ei ole saatavissa

ohjausta kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista .

Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätös laaditaan euroina, joka on pankin kirjanpito- ja

toiminnallinen valuutta .

Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset liiketapahtu

mat kirjataan tapahtumahetken kurssiin . Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan

määräiset varat ja velat on muutettu euroiksi Euroopan Keskuspankin noteeraamaan tilinpää

töspäivän keskikurssiin . Arvostuksen yhteydessä syntyneet kurssierot on tuloslaskelmassa

kirjattu valuuttatoiminnan nettotuotoiksi ”Kaupankäynnin nettotuotot” -erän alle .

Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perus

tuen lukuun ottamatta käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, sekä suojauskohteita käyvän arvon

suojauksessa (suojatun riskin osalta), jotka on arvostettu käypään arvoon .

Varat ja velat netotetaan ainoastaan, kun Säästöpankkien Keskuspankilla ja vastapuolella on

sekä laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus, että aikomus netottaa summia tai realisoida

omaisuuserän sekä suorittaa velan samanaikaisesti .

2.2 RAHOITUSINSTRUMENTIT

Rahoitusvarat ja -velat

Säästöpankkien Keskuspankki soveltaa rahoitusinstrumenttien kirjaamiseen ja arvostamiseen

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia . Luokittelu taseessa on riippumaton IFRS 9:n mukai

sista ryhmistä . Samalle riville taseeseen kirjatuille varoille ja veloille voidaan näin ollen soveltaa

eri arvostusperusteita . Taseeseen kirjattujen rahoitusvarojen ja -velkojen jako arvostusluokkiin

esitetään liitteessä 13 .

Alkuperäinen kirjaaminen

Rahoitusvaroihin tai velkoihin kuuluva erä kirjataan taseeseen vain silloin, kun yhteisöstä tulee

instrumentin sopimusehtojen osapuoli . Rahoitusvarojen selvityspäiväkäytännön mukainen osto

tai myynti merkitään taseeseen tai kirjataan pois taseesta kaupantekopäivän perusteella .

Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon, ja jos

kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvaroihin kuuluva

erä tai rahoitusvelka, siihen lisätään tai siitä vähennetään hankkimisesta tai liikkeeseenlaskusta

välittömästi johtuvat transaktiomenot . Myöhemmillä kausilla transaktiomenot kirjataan tuloslas

kelmaan korkotuotoksi tai -kuluksi, osana rahoitusvaran tai -velan efektiivistä korkoa .

LIITE 2. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

Rahoitusvarojen luokittelu ja luokittelun määrittely

Säästöpankkien Keskuspankki luokittelee rahoitusvarat myöhempää arvostamista varten seu-

raaviin arvostusluokkiin:

• Jaksotettu hankintameno

• Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (käyvän arvon rahasto)

• Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat .

Rahoitusvelat arvostetaan lähtökohtaisesti jaksotettuun hankintamenoon . Käypään arvoon

tuloslaskelman kautta arvostetaan johdannaissopimukset sekä muiden sijoittajien osuudet

konsolidoitavissa rahastoissa .

Luokitteluperiaatteet sekä rahoitusvarojen ja -velkojen jakautuminen eri arvostusluokkiin on

kuvattu tarkemmin liitetiedossa 13 .

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien vieraan pääoman ehtoisten

instrumenttien käyvän arvon muutos kirjataan laskennallisella verolla oikaistuna muihin laajan

tuloksen eriin sisältyvään käyvän arvon rahastoon . Rahoitusvarasta luovuttaessa tai myytäessä

saatu voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan .

Laajan tuloksen eriin kirjataan myös käyvän arvon muutokset koskien oman pääoman ehtoisia

sijoituksia, joiden osalta Säästöpankkiryhmä on tehnyt alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä

peruuttamattoman valinnan esittää myöhemmät käyvän arvon muutokset muissa laajan tulok

sen erissä . Edellä mainittu valinta on tehty esimerkiksi merkittävissä sijoituksissa yhteistyö-

kumppaneihin tai yhtiöihin, joihin on liiketoiminnallinen suhde . Oman pääoman ehtoisesta

sijoituksesta saatavat osingot kirjataan tuloslaskelmaan, kun oikeus maksuun saadaan,

osakkeesta saatavat pääomanpalautukset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan . Oman pääoman

ehtoisten instrumenttien osalta käyvän arvon rahastoon kertynyttä voittoa tai tappiota ei siirretä

tulosvaikutteiseksi missään vaiheessa .

Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimukseen perustuvat rahavirrat neuvotellaan uudelleen,

tai niihin tehdään muutoin muutoksia ja tämä uudelleenneuvottelu tai muutosten tekeminen

ei johda kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjaamiseen pois taseesta, rahoitusvaroihin

kuuluvan erän bruttomääräinen kirjanpitoarvo lasketaan uudelleen ja tehdystä muutoksesta

aiheutuva voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan .

Taseesta poiskirjaaminen

Rahoitusvara kirjataan pois taseesta, kun sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaraan

kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa olemasta voimassa tai kun erä siirretään toiselle osapuolelle

näin täyttäen taseesta poiskirjaamisen edellytykset . Rahoitusvaroihin kuuluva erä on siirretty

toiselle osapuolelle siinä ja vain siinä tapauksessa, että Säästöpankkiryhmä joko:

• siirtää sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen saami

seen toiselle osapuolelle; tai

• pitää itsellään sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirto

jen saamiseen, mutta ottaa vastatakseen sopimukseen perustuvan velvollisuuden maksaa

kyseiset rahavirrat yhdelle tai useammalle vastaanottajalle ”läpikulkujärjestelyllä” . Sopimusta

voidaan pitää ”läpikulkujärjestelynä” kun:

• velvollisuutta maksaa lopulliselle saajalle ei ole, mikäli ei saada kerättyä vastaavia määriä

alkuperäisestä omaisuuserästä

• alkuperäisen omaisuuserän myynti tai panttaaminen on siirtosopimuksella estetty .

Siirrettäessä rahoitusvaroihin kuuluva erä toiselle osapuolelle, taseesta poiskirjaamisen edelly-

tykset täyttyvät vain kun:

• Omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut on siirretty toiselle osapuolelle; tai

• Omistamiseen liittyviä merkittäviä riskejä ja etuja ei ole siirretty toiselle osapuolelle tai näitä ei

ole pidetty itsellä, mutta määräysvalta on siirretty .

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun velka on lakannut olemasta olemassa, kun sopi

muksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut . Jos jo

lainanottajana ja lainanantajana olevien osapuolten välillä vaihdetaan vieraan pääoman ehtoisia

instrumentteja, joiden ehdot poikkeavat huomattavasti toisistaan, vaihto käsitellään alkupe

räisen rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan kirjaamisena . Ero kirjanpitoarvon ja

maksetun vastikkeen välillä kirjataan tuloslaskelmaan .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

Arvonalentuminen

Odotettavissa olevat luottotappiot

Säästöpankkien Keskuspankki määrittää arvonalentumisen perustuen rahoitusvaran odo-

tettavissa oleviin luottotappioihin . Odotettavissa olevia luottotappiota koskeva vähennyserä

lasketaan ja kirjataan rahoitusvaroille, jotka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen

jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta sekä

takaussopimuksille ja taseen ulkopuolisille luottositoumuksille .

Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa käytettäviä menetelmiä ja parametreja

kuvataan tarkemmin liitetiedossa 11 .

Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä kirjataan taseeseen lainan kirjanpi

toarvon vähennykseksi erilliselle tilille . Luottositoumusten ja takaussopimusten osalta tappiota

koskeva vähennyserä kirjataan taseeseen varaukseksi . Käypään arvoon muun laajan tuloksen

kautta kirjattavien saamistodistusten odotettavissa oleva luottotappio kirjataan oikaisemaan

käyvän arvon rahastoa . Taseeseen kirjattujen odotetavissa olevien luottotappioiden muutokset

esitetään tuloslaskelman erässä Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista .

Toteutuneet luottotappiot

Lainat ja saatavat, joita ei pystytä perimään kirjataan lopulliseksi luottotappioksi, kun tavan-

omainen perintäprosessi on loppuunsaatettu ja yksittäisen lainan tai saatavan tappion lopul-

linen määrä pystytään laskemaan . Lopulliseksi todetut luottotappiot kirjataan pois taseesta

vastaeränä tuloslaskelman erä Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista . Mahdolliset taseesta

pois kirjaamisen jälkeen saadut suoritukset kirjataan oikaisuiksi tuloslaskelman erään Arvon

alentumistappiot rahoitusvaroista .

Suojauslaskenta ja johdannaissopimukset

Säästöpankkien Keskuspankki suojaa korkoriskiään käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa suo-

jaussuhteisiin suojauslaskentaa . Yleisen suojauslaskennan piirissä olevien suojaussuhteiden

(käyvän arvon suojaus) osalta Säästöpankkien Keskuspankki soveltaa IFRS 9 -standardia .

Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon . Käypää arvoa suojaavien johdannaisten

käypä arvo kirjataan taseeseen johdannaissaamiseksi tai -velaksi ja käyvän arvon muutos

tuloslaskelman erään ”Kaupankäynnin nettotuotot” . Käypää arvoa suojattaessa myös suojattava

kohde arvostetaan suojauksen ajan käypään arvoon, vaikka se muuten arvostettaisiin jaksotet

tuun hankintamenoon . Suojattavan kohteen käyvän arvon muutos kirjataan kyseisen tase-erän

oikaisuksi ja tuloslaskelmaan erään ”Kaupankäynnin nettotuotot” . Suojaavien johdannaisten

korot esitetään korkotuottoina ja -kuluina niiden luonteen mukaisesti .

EMIR asetuksen (EU 648/2012) mukaisesti keskusvastapuoliselvitettävät johdannaiskaupat

selvitetään London Clearing Housen kanssa . Toimintamallissa johdannaisten vastapuoleksi

muuttuu päivittäisen selvitysprosessin päätteeksi selvitysyhteisönä (clearing-broker) toimiva

SEB . Selvitystapana käytetään ns . settled-to-market (STM) käytäntöä, jossa johdannaisten

päiväkohtaiset maksut netotetaan keskusvastapuolen kanssa ja päivittäin joko maksetaan tai

saadaan johdannaisten käyvän arvon muutos (variation margin) . STM-käytännössä päivittäinen

suoritus on sopimusperusteisesti määritetty lopulliseksi maksuksi ja osaksi johdannaissopimuk

sen rahavirtoja . Tällöin johdannaissopimukselle ei jää taseeseen muuta käyvän arvon muutosta

kuin Säästöpankkiryhmän ja keskusvastapuolen välinen arvostusero . Ero kirjataan taseeseen

johdannaisvaroihin tai -velkoihin . Muut johdannaiset esitetään taseessa bruttoperiaatteella,

jolloin positiiviset arvonmuutokset esitetään johdannaisvaroina ja negatiiviset arvonmuutokset

johdannaisvelkoina .

Suojauslaskennan aloittamisen hetkeltä dokumentoidaan suojattavan kohteen ja suojaavan

johdannaisen suojaussuhde, kuten myös riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen

strategia . Suojaussuhteen tehokkuutta arvioidaan säännöllisesti kuitenkin aina vähintään rapor

tointihetkiltä .

2.3 AINEELLISET JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Säästöpankkien Keskuspankin aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat muun muassa

omassa käytössä olevat koneet ja kalusto .

Aineeton hyödyke on yksilöitävissä oleva omaisuuserä, jolla ei ole aineellista olomuotoa . Sääs-

töpankkien Keskuspankin aineettomia hyödykkeitä ovat muun muassa kehittämishankkeiden

aktivoidut kustannukset . Aineeton hyödyke kirjataan taseeseen vain, jos on todennäköistä, että

omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu Säästöpankkien Keskus

pankin hyväksi ja omaisuuserän hankintameno on luotettavasti määriteltävissä .

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn

hankintamenoon . Aineellisten hyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden laadintaperiaatteet

on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 16 .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025 26

2.4 LIIKETOIMINNAN NETTOTUOTOT

Säästöpankkien Keskuspankin merkittävimmät tuottoerät ovat korkokate sekä palkkiotuotot

ja -kulut, netto . Korkokatteeseen kirjataan korot rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvista tase-

eristä arvostusluokittelusta riippumatta . Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron

menetelmällä sopimuksen juoksuajan mukaan . Korkokatteen laadintaperiaatteet on esitetty

tarkemmin liitteessä 6 .

Palkkiotuotot ja -kulut, netto erään kirjataan asiakkaille tarjottujen palveluiden tuotot ja kulut

siihen määrään, johon Säästöpankkien Keskuspankki katsoo olevansa oikeutettu luovutettuja

palveluita vastaan . Palkkio tuloutetaan pääsääntöisesti, kun palvelu on suoritettu ja määräys

valta siirtynyt asiakkaalle . Palkkiotuotot ja -kulut, netto erän laadintaperiaatteet on esitetty

kokonaisuudessaan liitteessä 7 .

Liiketoiminnan muiden tuottoerien laadintaperiaatteet on esitetty kunkin erän liitetiedon

yhteydessä .

2.5 SEGMENTTIRAPORTOINTI

Säästöpankkien Keskuspankki on suomalaisten Säästöpankkien omistama pankki, jonka

ensisijaisena tehtävänä on hoitaa säästöpankkien ja Säästöpankkiryhmän erilaisia keskusluot

tolaitospalveluita . Keskusluottolaitospalvelut keskittyvät maksuliikennepalveluihin, yhteenliitty-

män jäsenpankeille tarjottaviin tilinhoitajapalveluihin, maksukorttien liikkeellelaskupalveluihin,

henkilöasiakkaiden kulutusluototukseen sekä likviditeetinhallintaan, jälleenrahoitukseen ja

tasehallintaan liittyviin palveluihin . Säästöpankkien Keskuspankin toimintaa käsitellään yhtenä

segmenttinä, jonka perusteella raportoidaan pankin johdolle . Pankin tuotteita ja palveluita

koskevat tiedot on esitetty liitteissä 6 Korkokate ja 7 Palkkiotuotot ja -kulut . Säästöpankkien Kes

kuspankki ei ole jakanut tuottoja tai varoja maantieteellisten alueiden perusteella, sillä pankin

rahoitustoiminta rajoittuu Suomeen . Luottokannan kehitystä asiakasryhmittäin ja asiakkaiden

maksamien korkojen osuutta pankin kokonaiskorkotuotoista seurataan säännöllisesti . Merkittä

vimmät luottokannan volyymit liittyvät Säästöpankkiryhmän jäsenpankkien jälleenrahoitukseen

sekä likviditeetin hallintaan . Yhdenkään yksittäisen asiakaskokonaisuuden osuus ei ylitä 10 %

pankin kokonaiskorkotuotoista . Säästöpankkien Keskuspankin ylin päättävä elin on varsinainen

yhtiökokous, joka valitsee yhtiön hallituksen ja tilintarkastajan .

2.6 UUDET STANDARDIT JA TULKINNAT

Säästöpankkien Keskuspankki on noudattanut vuoden 2025 alusta alkaen seuraavia voimaan

tulleita uusia standardeja, mutta niillä ei katsottu olevan olennaista vaikutusta Säästöpankkien

Keskuspankin tilinpäätökseen .

Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit

Säästöpankkien Keskuspankki ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai

uudistettuja standardeja ja tulkintoja . Säästöpankkien Keskuspankki ottaa ne käyttöön kunkin

standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muut kuin

tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien .

* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31 .12 .2025 mennessä .

Ajantasainen tieto sivulla: Endorsement - EFRAG

Vaihdettavuuden puuttuminen – muutokset IAS 21:een Valuuttakurssien muutosten

vaikutukset (sovellettava 1 .1 .2025 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutokset edellyttävät yhdenmukaisen lähestymistavan soveltamista arvioitaessa, milloin

valuutta voidaan vaihtaa toiseen valuuttaan, ja jos se ei ole vaihdettavissa, määritettäessä mitä

vaihtokurssia voidaan käyttää ja mitä liitetietoja on esitettävä .

Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja arvostaminen – Muutokset IFRS 9:een Rahoitusinstru-

mentit ja IFRS 7:een Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (sovellettava

1 .1 .2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutokset selventävät, että yhtiön on sovellettava selvittämispäivään perustuvaa käsittelytapaa

kirjatessaan rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvelan pois taseesta; ne myös sallivat

sen, että yhtiö voi katsoa, että sähköistä maksujärjestelmää käyttäen maksettava rahoitusvelka

on hoidettu ennen selvittämispäivää, jos tietyt edellytykset täyttyvät . Muutokset selventävät

soveltamisohjeita, jotka koskevat rahoitusvarojen sopimukseen perustuvien rahavirtojen omi

naisuuksien arviointia, ml . rahoitusvarat, joiden sopimusehdot saattavat muuttaa sopimukseen

perustuvien rahavirtojen ajoitusta tai määrää – esim . rahoitusvarat, joihin liittyy ns . ESG-piirteitä,

rahoitusvarat, joihin ei liity takautumisoikeutta, ja rahoitusvarat, jotka sopimuksella toisiinsa

sidottuja instrumentteja .

Annual Improvements to IFRS Accounting Standards – Volume 11* (sovellettava 1 .1 .2026 tai

sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Vuosittaiset parannukset -menettelyn (Annual Improvements) kautta IFRS-tilinpäätösstandar

deihin tehtävät pienet ja muut kuin kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja

toteutetaan kerran vuodessa . Muutoksilla on selvennetty seuraavia standardeja:

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025 27

• IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto: Ensilaatijan suojauslaskenta

• IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot − Taseesta pois kirjaamisesta

johtuva voitto tai tappio; Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot käyvän arvon ja transaktiohinnan

välisestä jaksotettavasta erosta; Luottoriskistä tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit − Vuokrasopimusvelkojen kirjaaminen pois taseesta; Transaktio-

hinta

• IFRS 10 Konsernitilinpäätös − De facto -agentin määrittäminen

• IAS 7 Rahavirtalaskelmat − Hankintamenoon perustuva yhdistely

Säästöpankkien Keskuspankki valmistautuu standardin käyttöönottoon selvittämällä tilinpää

töksen esittämistä koskevat muutostarpeet ja arvioimalla niiden vaikutukset .

Sopimukset, joissa viitataan luonnonolosuhteista riippuvaiseen sähköön – Muutokset IFRS

9:een Rahoitusinstrumentit ja IFRS 7:een Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettä-

vät tiedot (sovellettava 1 .1 .2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on

sallittua)

Muutokset tukevat omaan käyttöön tarkoitetun poikkeuksen soveltamista fyysisiin sähkönhan-

kintasopimuksiin (PPA), edellyttäen että yhtiö on ollut ja sen odotetaan olevan nettosähkönos-

taja koko sopimuskauden ajan . Tietyin ehdoin muutokset mahdollistavat myös virtuaalisten

PPA-sopimusten sekä sellaisten fyysisten PPA-sopimusten, jotka eivät täytä omaan käyttöön

tarkoitetun poikkeuksen kriteerejä, nimeämisen suojausinstrumenteiksi rahavirtojen suojauk

sen kirjanpitokäsittelyssä . Lisäksi muutokset tuovat uusia tilinpäätöksessä esitettävien tietojen

vaatimuksia, joiden tarkoituksena on auttaa sijoittajia arvioimaan PPA-sopimusten vaikutusta

yhtiön taloudelliseen tulokseen ja rahavirtoihin .

Translation to a Hyperinflationary Presentation Currency* – Muutokset IAS 21:een Valuutta

kurssien muutosten vaikutukset (sovellettava 1 .1 .2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutokset selventävät kuinka yhtiöiden tulisi vaihtaa ei-hyperinflatorinen valuutta hyperinflato

riseen valuuttaan tilinpäätösraportoinnissa .

IFRS 18 Presentation and Disclosure in Financial Statements* (sovellettava 1 .1 .2027 tai sen

jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

IFRS 18 korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin . IFRS 18:n keskeisimmät uudet

vaatimukset ovat seuraavat:

• Tuloslaskelmassa tuotot ja kulut on luokiteltava kolmeen uuteen määriteltyyn ryhmään, eli

liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen ryhmiin, sekä esitettävä kaksi uutta välisummaa:

”Liikevoitto tai -tappio” sekä ”Voitto tai tappio ennen rahoitusta ja tuloveroja” .

• Johdon määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista tunnusluvuista on esitettävä liitetietoja

tilinpäätöksessä . Nämä tunnusluvut ovat tuottojen ja kulujen välisummia, joita käytetään julki

sessa viestinnässä johdon näkemyksen esittämiseen yhtiön taloudellisesta tuloksesta .

• Tietojen esittäminen tilinpäätöksessä perustuen informaation yhdistelyä ja erittelyä koskeviin

tarkennettuihin yleisiin vaatimuksiin . Lisäksi yhtiöiltä, jotka erittelevät kulut tuloslaskelmassa

toiminnoittain, edellytetään tiettyjen kulujen erittelyjen esittämistä liitetiedoissa .

Säästöpankkiryhmä valmistautuu standardin käyttöönottoon selvittämällä tilinpäätöksen esittä-

mistä koskevat muutostarpeet ja arvioimalla niiden vaikutukset .

IFRS 19 Subsidiaries without Public Accountability: Disclosures* ja Muutokset IFRS

19:een* (sovellettava 1 .1 .2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on

sallittua)

Uusi standardi sallii sen, että tietyt edellytykset täyttävät tytäryhtiöt voivat soveltaa IFRS-

tilin päätösstandardeja laatimalla suppeammat tilinpäätöksen liitetiedot . Standardin nojalla

tytäryhtiöt voivat ylläpitää vain yhtä kirjanpitoaineistoa, joka vastaa sekä niiden emoyhtiön että

kyseisten yhtiöiden tilinpäätösten käyttäjien tarpeita, ja tämä vähentää tilinpäätöksessä esitettä

viä tietoja koskevia vaatimuksia .

Sale or Contribution of Assets between an Investor and its Associate or Joint Venture

– Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteis-

yrityksiin* (vapaaehtoinen soveltaminen on sallittua, voimaantulo lykätty toistaiseksi)

Muutokset poistavat ristiriidan nykyisen konsolidointiin ja pääomaosuusmenetelmään liittyvien

ohjeistusten välillä ja edellyttävät täysimääräisen voiton kirjaamista, kun siirretyt varat täyttävät

IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin mukaisen liiketoiminnan määritelmän .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen vaatii Säästöpankkien Keskuspankin

johdolta harkintaa sekä arvioiden ja oletusten tekemistä, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä

esitettäviin varoihin ja velkoihin sekä muihin tietoihin kuten tuottojen ja kulujen määrään . Vaikka

arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteu

mat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista .

Säästöpankkien Keskuspankin keskeiset arviot koskevat rahoitusvarojen arvonalentumisten ja

käypien arvojen määrittämistä .

ODOTETTAVISSA OLEVIEN LUOTTOTAPPIOIDEN MÄÄRITYS

Säästöpankkien Keskuspankin odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamallit sisältävät

useita tekijöitä, jotka vaativat johdon harkintaa .

• Laskennassa käytettävien mallien valinta niin, että ne kuvaavat sopimuskannan odotettavissa

olevia luottotappioita mahdollisimman hyvin .

• Malleissa tehdyt oletukset ja asiantuntija-arviot .

• Luottoriskin merkittävän kasvun laadullisten ja määrällisten kriteerien määrittäminen .

• Laskennassa käytettävien talouden tulevaa kehitystä kuvaavien makroekonomisten tekijöi

den valinta niin, että niiden muutokset korreloivat sopimusten maksukyvyttömyyden toden-

näköisyyden kanssa .

• Talouden ennusteiden laatiminen ja niiden toteutumisen todennäköisyyksien ennustaminen

tulevaisuuteen .

Säästöpankkien Keskuspankki käyttää odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen

malliperusteista laskentaa, mutta tarvittaessa mallien tuottamaa määrää muutetaan johdon arvi-

oon perustuvalla oikaisulla . Oikaisun kirjaamisen perusteena on esimerkiksi sellainen saatavilla

oleva uusi tieto tai tekijä, jota laskentamallissa käytettävät parametrit tai tiedot eivät sisällä .

KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMINEN

Käypiä arvoja määritettäessä johdon tulee arvioida, onko markkinoilta saatavissa hintatietoja,

joita voidaan pitää luotettavana indikaationa rahoitusinstrumentin käyvästä arvosta . Arvio

perustuu näkemykseen markkinoiden toimivuudesta ja kaupankäynnin aktiivisuudesta yksittäi

sen rahoitusinstrumentin osalta .

Säästöpankkien Keskuspankin käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit koostuvat

tilinpäätöshetkellä pääosin noteeratuista rahoitusvaroista, joille on saatavissa julkinen hintano-

teeraus tai rahoitusvaroista, joiden käyvän arvon määrittämisessä hyödynnetään todennetta-

vissa olevaa markkinainformaatiota, kuten korkotietoja . Säästöpankkien Keskuspankin johto

katsoo, että markkinoiden toimivuutta ja yksittäisten rahoitusinstrumenttien kaupankäynnin

aktivisuutta koskevat edellytykset täyttyvät, jolloin markkinoilta saatavia hintatietoja voidaan

pitää luotettavana indikaationa instrumenttien käyvästä arvosta .

Johdon harkintaa edellytetään tilanteessa, jossa käypää arvoa koskevaa hintatietoa ei ole saa

tavissa markkinoilta, ja rahoitusinstrumentin käypä arvo on määritettävä arvostusmenetelmän

avulla . Tällaisissa tilanteissa käypien arvojen määrittämisessä käytettävät arvostusmenetelmät

ja niissä käytettävät syöttötiedot perustuvat johdon arvioon koskien kyseisten instrumenttien

arvostamisessa käytettäviä markkinakäytänteitä .

MUIDEN KUIN RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMISET

Jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä arvioidaan, onko olemassa viitteitä keskeneräisen omaisuu-

serän arvonalentumisesta . Arvonalentumistestaus on myös tehtävä aina, kun ilmenee viitteitä

arvonalentumisesta . Keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisen arviointi

vaatii johdon harkintaa .

LIITE 3. MERKITTÄVIMMÄT JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMIS-

PERIAATTEET JA ARVIOIHIN SISÄLTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025 29

RISKIENHALLINNAN JA

VAKAVARAISUUDEN PERIAATTEET

30SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

RISKIENHALLINNAN TAVOITE

Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan

jatkuvuus . Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta

riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta

riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta .

RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET JA ORGANISOINTI

Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien

riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa . Riskienhallinnalla

pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan

maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista .

Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta luo edellytykset riskien tunnistamiselle, arvioinnille, mittaa

miselle ja riskien rajaamiselle Säästöpankkien Keskuspankin kannalta turvalliselle tasolle . Eri

riskialueiden ja liiketoimintojen edellyttämät pääomatarpeet määritetään luotettavasti ja riip

pumattomasti ja pääoma kohdennetaan suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton

mukaan sekä Säästöpankkien Keskuspankin maksuvalmiuden hallinnan kannalta oikein .

Riskienhallinta on osa Säästöpankkien Keskuspankin sisäistä valvontaa ja keskeinen osa

Säästöpankkien Keskuspankin operatiivista toimintaa . Säästöpankkien Keskuspankilla on

liiketoiminnoista riippumaton riskienvalvontatoiminto .

Sisäinen valvonta käsittää taloudellisen ja muun valvonnan . Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan

johtamisen ja toiminnan sitä osaa, jolla pyritään varmistamaan:

• asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen

• taloudelliset ja tehokkaat prosessit

• toimintaan liittyvien riskien hallinta, mukaan lukien ESG-riskit

• taloudellisen ja muun johtamisinformaation luotettavuus ja oikeellisuus

• säännösten noudattamisen valvonta

• toiminnan, tietojen sekä yhteisön omaisuuden ja asiakkaiden varojen riittävä turvaaminen ja

• riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt manuaaliset ja tietotekniset järjestelmät toiminnan

tueksi

Säästöpankkien Keskuspankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri

tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan

ohjeita noudattaen . Sisäinen valvonta on sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaa

tion itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensi sijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin .

Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, riskienvalvonta, esihenkilöt ja toimihenki

löt . Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle

organisaatiolle .

Säästöpankkien Keskuspankin riskienhallinta perustuu hallituksen Säästöpankkien Keskuspan-

kille vahvistamaan liiketoimintasuunnitelmaan, riskistrategioihin, riskinottohaukkuuteen, riskien

seurantajärjestelmiin ml . raportointi, periaatteisiin, ohjeisiin ja koulutukseen sekä asianmukai

siin työvälineisiin ja järjestelmiin .

Säästöpankkien Keskuspankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas-

tai sijoitusriskikeskittymiä eikä se niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota .

Säästöpankkien Keskuspankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla . Luotto- ja muiden

riskien muodostaman tappiouhan Säästöpankkien Keskuspankki huomioi tilinpäätöksessään

riittävillä arvonalennuskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla .

Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa Säästöpankkien Keskuspankin eri riskeistä ja

niiden tasoista . Hallitus asettaa riskinottohalukkuuden tason hyväksymällä riskialuekohtaiset

riskistrategiat ja tarvittavat riskilimiitit ja seurantarajat . Riskistrategian toteutumista seurataan

riskilimiittien ja seurantarajojen valvonnalla ja raportoinnilla, jota suoritetaan liiketoiminnasta

riippumattomasti . Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä

sallitut riskirajat eri riskilajeille . Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseuran

nasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle . Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut

järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon

Säästöpankkien Keskuspankin toiminnan luonteen ja laajuuden .

LIITE 4. RISKIENHALLINTA JA HALLINNOINTIPERIAATTEET

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

Säästöpankkien Keskuspankki altistuu toiminnassaan luotto-, markkina-, compliance- ja opera-

tiivisille riskeille sekä liiketoiminta- ja likviditeettiriskeille .

Luotto- ja vastapuoliriskit

Pankkitoiminnan merkittävin riski on luottoriski . Luottoriskin hallinnalla ja valvonnalla on suuri

merkitys varmistettaessa pääomien riittävyyttä suhteessa liiketoiminnan riskeihin ja riskien

toteutumisen aiheuttamiin tappioihin .

Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei todennäköisesti täytä sopimuksen mukaisia

velvoitteitaan . Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta luottoriskiä (vastapuoliriskiä) voi

syntyä myös muunlaisista saamisista, kuten joukkovelkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamisto

distuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttä-

mättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä ja takauksista .

Vastapuoliriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja

vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle . Hallituksen vahvistama liiketoiminta- ja

riskistrategiat määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat sijoitustoimintaa ja

luotonannon suuntaamista .

Säästöpankkien Keskuspankki myönsi tarkastelukaudella luottoja yhteenliittymän jäsenluotto

laitoksille . Säästöpankkiryhmälle myönnettävien luottojen luottopäätökset tehdään Säästö-

pankkien Keskuspankissa Säästöpankkiliitto osk:n ja Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen

vahvistamien periaatteiden mukaisesti . Yhteenliittymän jäsenluottolaitoksille myönnettyjen

luottojen osalta ei ole yhteisvastuun vuoksi laadittu erillistä suunnitelmaa arvonalennuksista .

Säästöpankkiryhmän strategisille yhteistyökumppaneille myönnettävien luottojen luottopäätök

set tekee Säästöpankkien Keskuspankin hallitus . Säästöpankkiryhmän strategisille yhteis-

työkumppaneille myönnettyjen vakuudettomien luottojen luottoriskin seuranta perustuu osin

luottotilien käytön päivittäiseen seurantaan täsmäysprosessin osana .

Säästöpankkien Keskuspankki toimii Säästöpankkiryhmän maksukorttien liikkeeseenlaski-

jana ja korttiluottojen sekä vakuudettomien kulutusluottojen myöntäjänä . Näiden luottojen

myöntäminen perustuu luotto-ohjeeseen, jossa määritellään mm . luotonmyöntöperiaatteet,

luottovaltuustasot ja vastuut . Luottoriskin kehittymistä seurataan säännöllisen raportoinnin ja

luottoriskistrategiaan asetettujen riskilimiittien perusteella . Luottoriskistrategiassa on määritelty

erilliset toimenpiteet riskilimiittien ylitystilanteissa .

Säästöpankkien Keskuspankilla on toimintavuonna ollut sijoituksia sekä keskuspankkirahoituk

sen vakuudeksi hyväksyttäviin, että muihin saamistodistuksiin Säästöpankkien Keskuspankin

Säästöpankkien Keskuspankilla on seuraavat liiketoiminnasta riippumattomat toiminnot varmis-

tamassa tehokas ja kattava sisäinen valvonta:

• riippumaton riskienvalvonta

• säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto (compliance)

• sisäisen tarkastuksen toiminto

Riippumattoman riskienvalvonnan tehtävänä on varmistaa ja valvoa, että pankin riskienhallinta

on riittävällä tasolla suhteessa pankin liiketoiminnan laatuun, laajuuteen, monimuotoisuuteen

ja riskeihin . Riskienvalvontatoiminnon tehtävänä on avustaa pankin hallitusta ja toimivaa johtoa

riittävän riskienhallinnan järjestämisessä sekä toimivuuden ja tehokkuuden valvonnassa .

Compliance-toiminto varmistaa, että Säästöpankkien Keskuspankissa noudatetaan lainsäädän

töä, viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä . Compliance-toiminnon vastuulla on valvoa,

että pankissa noudatetaan annettuja sisäisiä ohjeita, henkilöstöä sitovia eettisiä periaatteita

sekä muita rahoitusmarkkinoilla vallitsevia ohjeita .

Säästöpankkien Keskuspankin hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvista

nut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet .

Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden

ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi . Sisäi-

nen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle ja hallitukselle .

Säästöpankkien Keskuspankin hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä lainsäädän

nön, viranomaisvaateiden ja keskusyhteisön hallituksen antaman ohjeistuksen mukaisesti .

Säästöpankkien Keskuspankin toimitusjohtaja ja muu johto vastaavat sisäisen valvonnan ope

ratiivisesta järjestämisestä lainsäädännön, viranomaisvaateiden sekä keskusyhteisön ja pankin

oman hallituksen antamien tarkempien sisäisten toimintaohjeiden mukaisesti . Säästöpankkien

yhteenliittymän riskienhallinnan menettelytapoja ylläpidetään ja kehitetään keskusyhteisön riip

pumattoman riskienvalvonnan toimesta, jotta varmistetaan että myös kaikki uudet, olennaiset,

mutta aikaisemmin tunnistamattomat riskit tulevat liiketoimintojen riskienhallinnan piiriin .

Merkittävät tai riskipitoiset sitoumukset tehdään kollegiaalisen päätöksentekomenettelyn

mukaisesti ja valtuuksien käyttö on rajattu limiiteillä . Liiketoimintaa ja prosesseja ohjataan

sisäisillä toimintaohjeilla, joiden noudattamista ja ajantasaisuutta valvotaan . Tehdyt päätökset

ja merkittävät liiketoimet dokumentoidaan ja arkistoidaan . Olennainen osa riskienhallintaa suo

ritetaan päivittäisissä varmistuksissa . Tehtyjen päätösten toimeenpanoa seurataan hyväksymi-

sillä, todentamisilla, varmistuksilla, täsmäytyksillä sekä seuranta- ja poikkeamisraporteilla .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

syistä pidetään epätodennäköisenä, että asiakas selviäisi velvoitteistaan . Viivästyneillä mak-

suilla tarkoitetaan sitä, että asiakkaan saatavat ovat rästissä 30–89 päivää . Järjestämättömäksi

saamiseksi luokitellaan luotot, joilla vähintään yksi seuraavista kriteereistä täyttyy: luotto on

luokiteltu maksukyvyttömäksi tai luotto on ECL-vaiheessa 3 .

Tietyissä olosuhteissa velallisen joutuessa taloudellisiin vaikeuksiin asiakkaalle annetaan

myönnytys luoton uudelleenjärjestelyn muodossa ja tällä tavalla pyritään turvaamaan asiakkaan

maksukyky ja välttämään mahdollisia luottotappioita . Lainanhoitojoustojen myöntämisen edel

lytyksenä on, että asiakkaan taloudelliset vaikeudet ovat lyhytaikaisia ja tilapäisiä .

Alla on esitettynä kortti- ja vakuudeton kulutusluottokanta riskiluokittain:

Merkittävimmän osuuden Säästöpankkien Keskuspankin muusta luottokannasta muodostaa

Yhteenliittymän Säästöpankeille myönnetyt luotot, jotka kuuluvat riskiluokkaan ja vaiheeseen 1 .

*Henkilöasiakkaiden PD-malli on uusittu vuonna 2025 . Riskiluokkien suhteelliset osuudet eivät näin ollen ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2024 suhteellisiin osuuksiin .

Arvonalentuminen ja odotettavissa olevat luottotappiot on kuvattu tilinpäätöksen laadintaperi-

aatteissa .

hallituksen hyväksymien linjausten mukaisesti .

Säästöpankkien Keskuspankilla ei ole muita kuin luottolaitosasiakaskokonaisuuksia, joiden

vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ilmoitusrajan 10 prosenttia pankin omista varoista

(ns . suuret asiakasriskit) . Säästöpankkien Keskuspankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat

Säästöpankkien Keskuspankin riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla .

Ongelmasaamiset

Ongelmasaamisia, viivästyneitä maksuja sekä odotettavissa olevien luottotappioiden määrää

seurataan säännöllisesti . Ongelmasaamisilla tarkoitetaan vastuita, joissa asiakas on luokiteltu

maksukyvyttömäksi joko yli 90 päivää erääntyneiden merkittävien saamisten vuoksi tai muista

31.12.2025 Suhteellinen osuus kannasta

Riskiluokka Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä 31.12.2025 31.12.2024

1 - Erinomainen luokka 38 448 466 233 886 0 38 682 352 22,8 % 0,0 %

2 - Hyvä luokka 35 131 558 401 212 0 35 532 770 20,9 % 70,7 %

3 - Hyvä luokka 51 404 743 1 613 074 2 640 53 020 458 31,2 % 10,8 %

4 - Keskimääräinen luokka 16 956 635 3 186 638 0 20 143 274 11,8 % 11,0 %

5 - Keskimääräinen luokka 2 580 222 5 981 071 0 8 561 293 5,0 % 1,2 %

6 - Heikko luokka 454 032 4 838 966 750 5 293 748 3,1 % 0,7 %

7 - Heikko luokka 38 117 2 471 988 0 2 510 105 1,5 % 2,5 %

D - Arvonalentunut 0 0 6 258 771 6 258 771 3,7 % 3,1 %

Yhteensä 145 013 774 18 726 836 6 262 161 170 002 771 100,0 % 100,0 %

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

tasapainossa . Epätasapaino voi aiheuttaa haasteita rahoituksen saatavuuteen, hinnoitteluun tai

uudelleenrahoituksen vaikeutumiseen pitkällä aikavälillä .

Keskeisimmät likviditeettiriskin mittaus- ja seurantatavat ovat kassa-asema, stressitesteillä

mitattava likviditeettireservin riittävyys, maksuvalmiusvaatimus ja pysyvän varainhankinnan vaa

timus . Maksuvalmiusriskiä seurataan Säästöpankkien Keskuspankissa päivittäin ja yhteenliit-

tymän keskusyhteisön riskienvalvonnalle raportoidaan myös päivittäin yhteenliittymäpankkien

maksuvalmiusasema .

Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma:

LIKVIDITEETTIRISKI

Likviditeettiriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että pankki ei pysty suoriutumaan nykyisistä tai

tulevista odotetuista ja odottamattomista kassaulosvirtauksista ollenkaan tai vahingoitta

matta merkittävästi pankin taloudellista asemaa . Likviditeettiriski voidaan tarkemmin jakaa

lyhyen aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin . Maksuvalmiusriskillä

tarkoitetaan tilannetta, jossa Säästöpankkien Keskuspankki ei pysty suoriutumaan maksuvel

voitteistaan niiden erääntyessään ilman merkittäviä taloudellisia seuraamuksia . Rakenteellinen

rahoitusriski kuvaa pankin taseen pitkän aikavälin rahoitusrakenteesta johtuvaa riskiä siitä,

että pankin varojen ja velkojen maturiteetit, hinnoitteluperusta tai käyttäytyminen eivät ole

Varat 2025 (1 000 euroa) Yhteensä alle 3 kk 3-12 kk 1-5 v > 5 v

Käteiset varat 1 206 469 1 206 469 0 0 0

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 2 072 559 186 406 603 000 1 203 156 79 997

Lainat ja saamiset asiakkailta 188 383 27 116 57 668 79 855 23 744

Sijoitusomaisuus 448 369 43 213 38 454 362 268 4 435

Yhteensä 3 915 781 1 463 203 699 123 1 645 278 108 176

Velat 2025 (1 000 euroa) Yhteensä alle 3 kk 3-12 kk 1-5 v > 5 v

Liikkeeseenlasketut velkakirjat 1 433 544 354 927 199 046 641 944 237 628

Velat asiakkaille 158 216 6 032 152 185 0 0

Velat luottolaitoksille 2 531 358 146 061 741 334 1 135 266 508 697

Yhteensä 4 123 119 507 019 1 092 565 1 777 210 746 324

Taseen ulkopuoliset 0 -126 300 -138 500 264 800 0

Varat 2024 (1 000 euroa) Yhteensä alle 3 kk 3-12 kk 1-5 v > 5 v

Käteiset varat 1 463 658 1 463 658 0 0 0

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 1 807 513 347 363 595 300 751 227 113 622

Lainat ja saamiset asiakkailta 181 068 173 861 0 6 653 554

Sijoitusomaisuus 132 673 13 149 55 631 60 384 3 509

Yhteensä 3 584 912 1 998 031 650 931 818 264 117 686

Velat 2024 (1 000 euroa) Yhteensä alle 3 kk 3-12 kk 1-5 v > 5 v

Liikkeeseenlasketut velkakirjat 1 320 362 103 759 132 702 808 229 275 672

Velat asiakkaille 329 631 27 462 302 169 0 0

Velat luottolaitoksille 2 079 188 1 100 727 82 708 344 618 551 134

Yhteensä 3 729 181 1 231 948 517 580 1 152 846 826 806

Taseen ulkopuoliset 0 -104 800 -190 200 295 000 0

*Vertailukauden tiedot on oikaistu vastaamaan vuoden 2025 esitystapaa . Oikaisuissa on huomioitu korkokassavirrat maturiteettiluokittain .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

erien korkosidonnaisuutta ja maturiteettia sekä tekemällä suojaavia korkojohdannaisia . Säästö-

pankkien Keskuspankki käyttää suojauslaskentaa ja suojaamisessa koronvaihtosopimuksia .

Pankin korkoriskiä mitataan päivittäin sekä korkokatteen että taseen nykyarvon muutoksen

kautta . Nykyarvomenetelmässä mitataan, kuinka paljon taseen käypä arvo muuttuu korkojen

muuttuessa ja kunkin tase-erän markkina-arvon odotetaan muodostuvan kyseisen instrumentin

rahavirtojen nykyarvona . Tuloriskimallissa ennustetaan tulevaa korkokatetta vuoden horisontilla

markkinakorkojen muuttuessa .

Alla olevassa taulukossa esitetään korkokatteen herkkyys korkokäyrän 1 % -yksikön paralleelille

muutokselle . Luottoihin sovelletaan sopimusehtojen perusteella viitekorkojen nollan prosentin

lattiaa . Taseen rakenne pidetään ennallaan korvaamalla erääntyvät erät vastaavilla korkosidon

naisuuksilla tai kiinteäkorkoisten juoksuajoilla .

Markkinariski

Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin

tulokseen ja omiin varoihin . Markkinariskejä syntyy pankin rahoitustaseesta, joka koostuu anto-

lainauksesta, markkinaehtoisesta jälleenrahoituksesta sekä sijoitussalkusta . Tilikaudella 2025

Säästöpankkien Keskuspankilla oli markkinariskeistä korko- ja valuuttariskiä alla kuvatusti .

Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tase-erien ja taseen ulko

puolisten erien markkina-arvoon (nykyarvoriski) ja korkokatteeseen (tuloriski) . Säästöpankkien

Keskuspankki käyttää korkoriskinsä seuraamiseksi nykyarvo- ja tuloriskimenetelmää . Korkoriski

voidaan edelleen jakaa seuraaviin riskilajeihin:

• gap-riski tarkoittaa korkoherkkien instrumenttien aikarakenteesta aiheutuvaa riskiä, joka

syntyy niiden korkomuutosten ajallisesta erosta ja joka käsittää korkojen aikarakenteen muu

tokset, joita aiheutuu tuottokäyrän tasomuutoksista (paralleeli riski) ja tuottokäyrän muodon

muutoksista (ei-paralleeli riski)

• korkoperusteriski aiheutuu korkojen välisissä suhteissa tapahtuvien muutosten vaikutuk-

sesta korkoherkkiin instrumentteihin, joilla on samankaltaiset korkoajanjaksot, mutta jotka on

hinnoiteltu käyttäen erilaisia korkoindeksejä . Korkoperusteriski aiheutuu sellaisten erilaisten

korkoherkkien instrumenttien kertyneiden ja maksettujen korkojen mukautuksen epätäydelli

sestä korrelaatiosta, joilla on muutoin samanlaiset korkomuutospiirteet

• optioriski on optioista (kytketyistä ja nimenomaisista) aiheutuva riski, jos pankki tai sen asi

akas voi muuttaa kassavirtansa tasoa ja jaksotusta; toisin sanoen korkoherkistä instrumen-

teista aiheutuva riski, jos haltija lähes varmasti käyttää optiotaan, jos sen taloudellinen etu on

toimia niin (kytketyt tai nimenomaiset automaattiset optiot), ja riski, joka aiheutuu joustavuu

desta, joka on kytketty epäsuorasti tai korkoherkkien instrumentteihin ajanjaksoihin siten,

että korkomuutokset voivat vaikuttaa asiakkaan käyttäytymiseen (kytkettyyn käyttäytymis-

perusteiseen optioon liittyvä riski)

Korkoriskien hallinnan tavoitteena on pankin korkokatteen ja nykyarvon vakauttaminen tasolle,

jossa pankin liiketoiminta on kannattavaa, sekä niiden vaihtelun rajoittaminen siten, että pankin

vakavaraisuus ei ole uhattuna voimakkaissakaan korkoympäristön muutoksissa . Pankin riski

nottohalukkuus korkoriskin osalta kuvataan pankin hallituksen asettamilla korkoriskilimiiteillä .

Korkoriskiä voidaan hallita muokkaamalla tuote- ja taserakennetta, suunnittelemalla taseen

Pankin korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa

antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille .

KORKOKATTEEN MUUTOS

(1 000 euroa) 31.12.2025

31.12.2024

Aika Alas Ylös Alas Ylös

Muutos tulevaan 12 kuukauteen 17 87 -1 907 1 892

Muutos 12–24 kuukauteen -2 344 1 863 -296 386

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2025

VALUUTTARISKI

Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutosten vaikutusta tulokseen tai omaan

pääomaan . Säästöpankkien Keskuspankille syntyy valuuttariskiä vähäisessä määrin sijoitus

salkussa olevien osakesijoitusten vuoksi . Säästöpankkien yhteenliittymän jäsenluottolaitosten

ottolainauksessa tai likviditeettisalkuissa ei saa olla avointa valuuttapositiota . Valuuttapositiota

seurataan vakavaraisuuslaskennassa käytettävän menetelmän mukaisesti (pääomavaade laske

taan, mikäli kokonaisnettovaluuttapositio on yli 2 %-yksikköä omien varojen yhteismäärästä) .

OPERATIIVINEN RISKI

Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäon-

nistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä . Myös

oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin . Lisäksi maineriskiä hallitaan osana opera

tiivisia riskejä . Myös luotto- ja kaupankäyntiprosessien eri vaiheisiin sisältyy sekä operatiivisia

riskejä että luotto-, likviditeetti- ja markkinariskejä, joita on arvioitu operatiivisten riskien arvioin

nissa . Strategiset riskit on tässä rajattu operatiivisten riskien ulkopuolelle .

Kaikessa Säästöpankkien Keskuspankin liiketoiminnassa noudatetaan voimassa olevia lain

säännöksiä, viranomaisten antamia määräyksiä, Finanssiala ry:ssä vahvistettuja hyvän pankki-

tavan säännöksiä sekä operatiivisten riskien hallinnan periaatteita ja järjestämistä samoin kuin

muita ryhmän sisäisiä ohjeita .

Säästöpankkien Keskuspankissa tunnistetaan ja dokumentoidaan tuotteisiin, palveluihin,

toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit . Operatiivisten riskien

tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja kontrollit . Osa operatiivisten riskien aiheuttamista

tappioista suojataan vakuutusturvalla . Lisäksi jatkuvuussuunnitelmilla varaudutaan toiminnan

merkittäviin häiriöihin . Säästöpankkien Keskuspankin operatiiviselle johdolle raportoidaan

säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista vahingoista sekä läheltä piti tilanteista .

Tilikauden 2025 aikana ei toteutunut merkittäviä taloudellisia menetyksiä aiheuttaneita operatii

visia riskejä . Vuoden aikana laadittiin toteutuneista operatiivisista riskeistä häiriöraportit . Häiriöt

johtuivat pääosin tietojärjestelmien virheellisestä toiminnasta ja prosessivirheistä ja aiheuttivat

lähinnä manuaalista selvittelytyötä Säästöpankkien Keskuspankissa .

OIKEUDELLISET RISKIT

Oikeudellisilla riskeillä tarkoitetaan pätemättömistä sopimuksista tai puutteellisesta dokumen-

taatiosta aiheutuvaa tappiota ja lain tai viranomaismääräysten rikkomisesta aiheutuvaa sankti-

oiden, korvausvelvollisuuden asiakasta kohtaan tai menetetyn liikearvon riskiä . Säästöpankkien

Keskuspankin liiketoiminnassa noudatetaan pankki- ja vakuutusalan vakioehtoja . Muita kuin

vakiomuotoisia sopimuksia laadittaessa käytetään lakiasiantuntijoita sekä tarvittaessa myös

ulkopuolisia asiantuntijoita .

Säännösten noudattamisesta ja koordinoinnista vastaa compliance-toiminto . Toiminnon tar

koituksena on varmistaa, että lainsäädäntöä, sekä viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä

noudatetaan . Compliance-toiminnon vastuulla on myös valvoa, että annettuja sisäisiä ohjeita ja

henkilöstöä sitovia eettisiä periaatteita sekä myös muita rahoitus- ja vakuutusmarkkinoilla val

litsevia ohjeita noudatetaan . Päämäärätavoitteena on välttää compliance-riskien toteutumista

Säästöpankkien Keskuspankin toiminnassa .

LIIKETOIMINTARISKI

Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia

liiketoimintaan . Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen

muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista . Liiketoimintaris

kit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta

reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin .

Liiketoimintariskiä hallitaan ja minimoidaan strategia- ja liiketoimintasuunnittelun kautta .