Danske Kiinnitysluottopankki Oyj  
Vuosikertomus  
2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Sisällysluettelo  
Sisällysluettelo  
2
Toimintakertomus 2025  
3
7
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut  
Hallinnointi-periaatteet  
8
Riskienhallintaliite  
10  
16  
20  
22  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksen  
voitonjakoehdotus yhtiökokoukselle ja  
tilinpäätöksen sekä toimintakertomuksen  
allekirjoitukset  
39  
40  
41  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat 2025  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj onsuomalainen pankki, joka kuuluu Pohjoismaiden suurimpiin pankkeihin lukeutuvaan Danske  
Bank -konserniin. Tämä lakisääteinen tilinpäätös ja toimintakertomus kattavat Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n.  
2
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
932,2 miljoonalla eurolla ja myi niitä takaisin Danske Bank A/S,  
Suomen sivuliikkeelle 36,4 miljoonalla eurolla. Asiakkaat ovat  
maksaneet takaisin asuntolainakantaa 933 miljoonalla eurolla.  
Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeen lainasalkku huomioiden  
pankilla on riittävästi lainakantaa uuden liikkeeseenlaskun teke-  
miseen. Lyhytaikaista varainhankintaa ja johdannaissuojausta  
hoidettiin normaaliin tapaan Danske Bank A/S:n kautta. Käytettä-  
vissä olevan vakuuskelpoisen asuntolainakannan määrä onollut  
vakaa Danske Bank -konsernin Suomen liiketoiminnoissa kas-  
vaen jonkin verran positiivisen markkinaosuuden ja tasekasvun  
johdosta.  
Toisaalta vanhojen asunto-osakkeidenhinnat jatkoivat laskuaan  
vuoden 2025 lokakuussa 2 prosenttia vuoden takaisesta.  
Tase ja rahoitus  
Taseen loppusumma v. 2025 oli 5 937,5 miljoonaa euroa (5  
918,1 milj. euroa). Lainat ja muut saamiset yleisöltä olivat  
5 657,2 miljoonaa euroa (5 694,8 milj. euroa).  
Toimintakertomus  
2025  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj lyhyesti  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj on Danske Bank -konsernin  
emoyhtiön Danske Bank A/S:n kokonaan omistama tytäryhtiö.  
Konsernin pääkonttori on Kööpenhaminassa, ja Danske Bankin  
osake noteerataan Kööpenhaminan Nasdaq OMX-listalla.  
Tuloskehitys  
Suluissa olevat vertailuluvut viittaavat tilikauden 2024 lukuihin.  
Pankin sijoitussalkku sisältää maksuvalmiusvaatimuskelpoisia  
(LCR) joukkolainoja. Salkku oli arvoltaan yhteensä 68,6 miljoonaa  
euroa vuoden 2025 lopussa (46,0 milj. euroa).  
Pankin tilikauden voitto ennen veroja oli 28,3 miljoonaa euroa  
(37,0 milj. euroa) ja tulos oli 22,7 miljoonaa euroa (29,6 milj. eu-  
roa).  
Rahoitus- ja likviditeettitilanne oli hyvä. Kaikki lyhytaikainen va-  
rainhankinta saatiin konsernilta. Pankin likviditeettipuskuri vuo-  
den lopussa oli 167.0 miljoonaa euroa (93,6 milj. euroa) ja se  
koostui keskuspankkitalletuksista ja keskuspankkikelpoisista  
korkealuokkaisista joukkovelkakirjasijoituksista.  
Oman pääoman tuotto oli 6,5 prosenttia tilikauden lopussa (8,0  
prosenttia). Oman pääoman tuoton lasku johtui matalammasta  
korkokatteesta, joka selittyy edellisvuotta matalammalla korko-  
tasolla. Osinkoja jaettiin 59,6 miljoonaa euroa vuonna 2025 si-  
sältäen 30 miljoonan euron ylimääräisen osingon, joka liittyi kor-  
kona-pandemian aikana kertyneisiin voittovaroihin, joita ei mak-  
settu pandemian aikana osinkoina.  
Tässä vuosikertomuksessa ”Pankki” tarkoittaa Danske Kiinnitys-  
luottopankki Oyj:tä. Tässä toimintakertomuksessa ”Konserni”  
tarkoittaa Danske Bank -konsernia.  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj toimii katettujen joukkolainojen  
liikkeeseenlaskijana. Pankin liikkeeseen laskemien joukkolaino-  
jen vakuutena on lainakanta, joka koostuu suomalaisista asun-  
tolainoista. Pankki ei itse myönnä asuntolainoja, vaan ostaa lai-  
nat Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeeltä. Pankin ostamat lai-  
nat ovat suomalaisille kotitalouksille myönnettyjä pitkäaikaisia  
lainoja, joiden vakuutena on asuinkiinteistö tai asunto-osake.  
Lainapalveluihin liittyvä työ sekä useat muut prosessit on ulkois-  
tettu konsernille. Näin sivuliikkeen ja pankin välinen lainakauppa  
ei vaikuta asiakkaan saamaan palveluun.  
Pankin maksuvalmiusvaatimus (LCR) oli 1129 prosenttia vuoden  
2025 lopussa (433 prosenttia) ja se täyttää näin raportoin-  
tiajankohdan 100 prosentin minimisääntely- vaatimuksen. Vaka-  
varaisuusvaatimuksia koskevassa asetuksessa (CRR, EU N:o  
575/2013) pankkien maksu-valmiusvaatimustunnusluvun tulee  
olla vähintään 100 prosenttia.  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja y-  
tunnus 2825892-7.  
Liiketoiminnan tuotot vuonna 2025 olivat 40,8 miljoonaa euroa  
(50,4 milj. euroa). Tilikauden korkokate oli 36,3 miljoonaa euroa  
(45,9 milj. euroa). Korkokatetta laski matalampi korkotaso. Netto-  
palkkiotuotot olivat 2,5 miljoonaa euroa (2,5 milj. euroa). Netto-  
tulos käypään arvoon arvostettavista eristä oli 1,8 miljoonaa eu-  
roa (1,8 milj. euroa).  
Toimintaympäristön kehitys  
Vuonna 2025 Suomen talouskasvu jatkui vaisuna edellisvuosien  
tapaan. Työttömyysaste nousi korkeimmalle tasolleen sitten  
vuoden 2009, mutta merkittävä osa kasvusta selittyi sillä, että  
työikäisen väestön työvoimaan osallistumisaste nousi korkeim-  
malle tasolleen yli 30 vuoteen. Heikko työmarkkina piti kulutta-  
jien luottamusta matalalla ja näkyi säästämisasteen nousuna  
sekä yksityisen kulutuskysynnän laskuna. Teollisuuden uudet ti-  
laukset sekä viennin volyymi kasvoivat hieman viime vuodesta  
kauppapoliittisista epävarmuuksista ja Yhdysvaltojen korote-  
tuista tuontitulleista huolimatta. Kokonaisinvestoinnit nousivat,  
vaikka asuinrakentamisen investoinnit jatkoivat laskuaan. Suo-  
men julkisen sektorin velkataso nousi ennakoitua enemmän me-  
noleikkauksista huolimatta.  
Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR) tarkoittaa käytettä-  
vissä olevan pysyvän rahoituksen summan suhteuttamista vaa-  
dittuun pysyvään rahoitukseen. Pankin pysyvän varainhankin-  
nan vaatimus oli 116 prosenttia joulukuun 2025 lopussa (118  
prosenttia) täyttäen 100 prosentin vaateen. Pysyvän varainhan-  
kinnan (ASF) kokonaismäärä joulukuun 2025 lopussa oli 5 284,8  
miljoonaa euroa (5 106,0) ylittäen vaaditun pysyvän varainhan-  
kinnan määrän 737,9 miljoonalla eurolla (795,3). Konsernista  
olevaa rahoitusta oli 600,0 miljoonaa euroa, jonka keskimääräi-  
nen jäljellä oleva juoksuaika on 12 kuukautta (18 kuukautta).  
Laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista  
(151/2022) astui voimaan 8.7.2022 korvaten aikaisemman kiin-  
nitysluottopankkitoimintaa koskeneen lain. Uudessa laissa ole-  
van siirtymäsäännöksen perusteella olemme konvertoineet van-  
han lain alla liikkeeseen lasketut katetut joukkolainat uuden lain  
mukaisiksi, ja toimintamme jatkuu ainoastaan lain 151/2022  
alla.  
Kulu-tuotto suhde oli 26,0 prosenttia (22,2 prosenttia), kun pan-  
kin liiketoiminnan kulut tilikaudella olivat yhteensä 10,6 miljoo-  
naa euroa (11,2 milj. euroa).  
Saamisten arvonalentumiset ja lopulliset luottotappiokirjaukset  
olivat yhteensä 1,9 miljoonaa euroa (2,2 milj. euroa), joista toteu-  
tuneita luottotappiota oli 2,7 miljoonaa euroa (1,6 milj. eu-  
roa).Epävarmoista talouden kehitysnäkymistä huolimatta saa-  
misten arvonalentumiset ovat edelleen maltilliset.  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n toiminta jatkui vuoden 2025  
aikana kaikin puolin vakaana. Luottosalkun laatu on pysynyt hy-  
vällä tasolla. Pankin tulos heikkeni odotetusti edelliseen vuoteen  
verrattuna johtuen matalammasta korkotasosta.  
Vuoden 2025 lopussa pankin oma pääoma oli 331,9 miljoonaa  
euroa (368,8 milj. euroa). Pankki maksoi Danske Bank A/S:lle  
osinkoa 59,6 miljoonaa euroa vuonna 2025. Tilikauden tulos oli  
22,7 miljoonaa euroa.  
Euroopan keskuspankki jatkoi rahapolitiikan kevennystä ja laski  
ohjauskorkoja neljä kertaa tammikuusta kesäkuuhun kolmesta  
kahteen prosenttiin. Kotitalouksien asuntolainojen ja yritysten  
korkomenot pienenivät vuoden aikana noin prosenttiyksikön,  
mikä helpotti edelleen asuntovelallisten ja yritysten velanhoito-  
rasitusta.  
Luottokelpoisuusluokittelusta sekä maksukyvyttömyystodennä-  
köisyyden rajoista löytyy tietoa Riskienhallintaliitteestä sivulta  
10 alkaen. Järjestämättömät saamiset myydään säännöllisesti  
Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeelle ja lainamyynnin yhtey-  
dessä kirjautuu lopullisia luottotappioita.  
Vuonna 2025 pankki laski liikkeelle yhteensä kolme katettua  
joukkovelkakirjalainaa. Kesäkuussa laskettiin liikkeelle 500 mil-  
joonan euronjoukkolaina, jonka maturiteetti oli 4,25 vuotta. Mar-  
raskuussa pankki laski liikkeelle kaksi joukkolainaa, lyhyen kol-  
mevuotisen 500 miljoonan euron joukkolainan, sekä seitsemän-  
vuotisen 750 miljoonan euron joukkolainan. Yksi 1,25 miljardin  
joukkolaina erääntyi syyskuussa. Pankki osti asuntolainoja  
Asuntomarkkinoilla vanhojen asuntojen kauppamäärät ja uusien  
myönnettyjen asuntolainojen volyymi kasvoivat kohti asunto-  
kauppojen huippuvuosia edeltäviä keskimääräisiä tasoja.  
3
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Ensiluokkaisia suomalaisia asuntolainoja  
Katepooliin kuuluvien lainojen pääoman  
maantieteellinen jakauma  
Pankin lainakanta koostuu ensiluokkaisista suomalaisista  
asunto- vakuudellisista lainoista. Asiakkaiden luottoluokitukset  
ovat keskittyneet pisteytysasteikon parhaisiin luokkiin. Luotto-  
tappiovaraukset ovat 0,1 prosenttia lainakannasta eli alhaisella  
tasolla ja järjestämättömien lainojen kanta on pieni, koska ne  
myydään takaisin Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeelle.  
Vakavaraisuus  
Omat varat  
1,5 %  
10,0 %  
15,4 %  
Milj. €  
31.12.2025  
331,9  
70,0  
31.12.2024  
368,8  
70,0  
7,7 %  
6,2 %  
Ydinpääoma ennen vähennyksiä  
Osakepääoma  
Katepoolin lainojen vakuuksina on Suomessa sijaitsevia asunto-  
osakkeita ja asuinkiinteistöjä. Muissa vakuustyypeissä on tyypil-  
lisesti talletuksia tai arvopapereita, joita ei huomioida katetun  
joukkolainan vakuutena katepoolissa. Syyskuussa pankki otti  
käyttöön uuden vakuusarviointimallin.  
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto  
Kertyneet voittovarat  
215,0  
24,2  
215,0  
54,2  
11,5 %  
Tilikauden tulos  
22,7  
29,6  
Vähennykset ydinpääomasta  
Ehdotettu/maksettu osinko/tuloksen osa, jota ei luettu mukaan ydinpääomaan (CET1)  
Varovaista arvostamista koskeva mukautus  
Alijäämä arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta (IRB)  
Ydinpääoma (CET1)  
-28,0  
-22,7  
0,0  
-5,3  
303,9  
-34,8  
-29,6  
-0,2  
-5,0  
334,0  
47,7 %  
Katepoolin vakuustyypit lukumäärän suhteessa  
4%  
Keski-Suomi  
Uusimaa  
Itä-Suomi  
Pääkaupunkiseutu  
Länsi-Suomi  
Ensisijainen lisäpääoma (AT1)  
Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1)  
Toissijainen pääoma (T2)  
-
303,9  
-
-
334,0  
-
38%  
Pohjois-Suomi  
Muut  
59%  
Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2)  
Riskipainotetut saamiset (REA) *)  
Riskipainotetut saamiset ilman riskipainolattiaa (U-TREA)  
Omien varojen vähimmäisvaatimus (8% riskipainotetuista saamisista ja vastuista)  
Luotto- ja vastapuoliriski  
303,9  
798,9  
782,4  
63,9  
56,9  
5,7  
334,0  
790,0  
790,0  
63,2  
58,7  
4,5  
Pääoma ja vakavaraisuus  
Päämääränä pankin pääoman ja vakavaraisuuden hallinnassa  
on riittävä pääoma liiketoimintastrategian tueksi ja lakisääteis-  
ten pääomavaateiden täyttyminen. Pankin on myös varmistet-  
tava, että se on riittävästi pääomitettu kestämään vakavat  
makrotalouden taantumat.  
Asunto-osakeyhtiöiden osakkeet  
Asuinkiinteistöt  
Operatiivinen riski  
Ydinpääoma (CET1), %  
Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, %  
Vakavaraisuussuhdeluku, %  
38,0 %  
38,0 %  
38,0 %  
42,3 %  
42,3 %  
42,3 %  
Muut  
Pankilla on lupa käyttää sisäisiä malleja (IRB) luottoriskin pää-  
omavaateen laskennassa vähittäisvastuille. Muilta osin pankki  
käyttää vakavaraisuudenlaskennassa luottoriskeille standardi-  
menetelmää kuten myös operatiivisille riskeille. Päivitetyn vaka-  
varaisuusasetuksen muutokset otettiin käyttöön vuoden 2025  
alussa.  
Yhtiön vakavaraisuussuhde on laskettusekä luottolaitoslain 9-10 luvun että EU:n vakavaraisuusasetuksen mukai-  
sesti.  
Lainasaamiset ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulla oleville  
asiakkaille. Yleisesti lainojen vakuuskattavuus on korkea, ja va-  
kuudet sijaitsevat pääasiassa kasvukeskuksissa.  
*) Kokonaisriskipainolattia otettiin käyttöön päivitetyn vakavaraisuusasetuksen myötä 2025.  
Pääoman hallinta ja menetelmät perustuvat sisäiseen vakavarai-  
suuden ja likviditeetin riittävyyden arviointiprosessiin (ICLAAP).  
4
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Tässä prosessissa pankki tunnistaa siihen kohdistuvia riskejä ja  
määrittää tarvittavan pääomatarpeen.  
Luottolaitosten on myös kestettävä erilaisia stressitapahtumia  
suhteessa riskin liialliseen vipuvaikutukseen.  
euroa (334,0 milj. euroa) ja vastuiden kokonaismäärä 5 902,1  
miljoonaa euroa (5 857,5 milj. euroa). Vähimmäisomavaraisuus-  
asteen taulukko on esitetty alla tilanteesta 31.12.2025.  
Joulukuussa 2025 Finanssivalvonta päätti, ettei se korota pank-  
kien muuttuvaa lisäpääomavaatimusta (ns. vastasyklinen pää-  
omapuskuri), vaan vaade säilyy toistaiseksi nollatasolla.  
Omat varat yhteensä koostuvat ensisijaisesta pääomasta, joka  
koostuu ydinpääomasta vähennysten jälkeen. Omat varat olivat  
31.12.2025 yhteensä 303,9 miljoonaa euroa (334,0 milj. euroa)  
ja vakavaraisuussuhdeluku oli 38,0 (42,3) prosenttia. Ydinpää-  
oman suhde riskipainotettuihin saamisiin oli 38,0 (42,3) prosent-  
tia. Vakavaraisuussuhdeluvun heikkeneminen johtui pääosin  
omien varojen pienenemisestä ja varaisuusasetuksen käyttöön-  
otosta, jonka johdosta kokonaisriskipainolattia vaikuttaa pankin  
riskipainotettuihin saataviin (REA). Riskipainotetut saamiset  
(REA) olivat 798,9 miljoonaa euroa (790,0 milj. euroa).  
CRR/CRD IV vaatii luottolaitoksia laskemaan, raportoimaan ja  
seuraamaan vähimmäisomavaraisuusastetta. Tämä suhdeluku  
määritetään ensisijaisen pääoman (Tier 1) suhteena vastuiden  
kokonaismäärään. Ensisijaisen pääoman tulee täyttää vakava-  
raisuusasetuksen (CRR) mukaiset kelpoisuusvaatimukset, jotta  
ne voidaan ottaa mukaan vähimmäisomavaraisuusasteen las-  
kentaan. Kokonaisvastuisiin luetaan mukaan taseen vastaaviin  
ja taseen ulkopuolisiin vastuisiin luettavat erät, joita ei vähen-  
netä ensisijaisesta pääomasta. Erityisiä oikaisuja sovelletaan  
johdannaisiin.  
Korkoriskiin pohjautuva Pilari 2 vaade onpysynyt ennallaan ver-  
tailuvuoteen nähden.  
Pääomapuskurit  
Finanssivalvonta päätti maaliskuussa 2023 asettaa rahoitusjär-  
jestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättä-  
vän ydinpääomalla katettavan lisäpääomavaatimuksen (järjes-  
telmäriskipuskurivaatimus) 1,0 prosentin suuruisena pankkisek-  
torin riskinkantokyvyn vahvistamiseksi. Järjestelmäriskipusku-  
rivaatimusta koskeva päätös tuli voimaan 1.4.2024.  
Vähimmäisomavaraisuusastetaulukon jälkeen on listattu pankin  
vähimmäispääomavaatimukset ja pääomapuskurit sekä Pilari 2  
vaade.  
Tilikauden voittoa verojen jälkeen ei ole luettu ensisijaisten  
omien varojen vapaaseen omaan pääomaan.  
Pankilla on olemassa tarvittavat prosessit omavaraisuutta vaa-  
rantavien riskien tunnistamiseen, hallintaan ja seurantaan. Vä-  
himmäisomavaraisuusaste on myös osa pankin riskinottohaluk-  
kuuden kehikkoa.  
Vähimmäispääomavaatimukset ja pääomapuskurit  
Vähimmäisomavaraisuusaste  
Vähimmäispääomavaatimukset (prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä):  
Ydinpääoma (CET 1)  
Ensisijainen pääoma (T1)  
31.12.2025  
4,5 %  
31.12.2024  
4,5 %  
Vakavaraisuusdirektiivin (CRD IV) mukaan luottolaitoksilla tulee  
olla vakiintuneet käytännöt ja prosessit liiallisen velkaantumisen  
tunnistamiseksi, hallinnoimiseksi sekä seuraamiseksi. Liiallisen  
velkaantumisen mittareissa tulee olla mukana vähimmäisoma-  
varaisuusaste, jota seurataan osana Pilari 2 -prosessia.  
Luottolaitoksilla on voimassa 3 prosentin vähimmäisomavarai-  
suusasteen sitova vaade. Pankin vähimmäisomavaraisuusaste  
oli 5,1 (5,7) prosenttia vuoden2025 lopussa. Vähimmäisomava-  
raisuusaste on laskettu viimeisen vuosineljänneksen lopun tieto-  
jen perusteella, jolloin ensisijainen pääoma oli 303,9 miljoonaa  
6,0 %  
6,0 %  
Omat varat yhteensä  
Pääomapuskurit (prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä):  
8,0 %  
8,0 %  
1)  
Kiinteä lisäpääomavaatimus  
2,5 %  
0,0 %  
-
2,5 %  
0,0 %  
-
Laitoskohtainen vastasyklinen pääomapuskuri  
Muuttuva lisäpääomavaatimus  
2)  
3)  
Järjestelmäriskipuskuri  
1,0 %  
1,0 %  
Vähimmäisomavaraisuusaste  
Vähimmäispääomavaatimus lisättynä pääomapuskureilla (prosenttiosuutena kokonaisriskin mää-  
Milj. €  
31.12.2025  
5 937,5  
-75,1  
31.12.2024  
5 918,1  
-94,8  
rästä):  
Varat yhteensä  
Ydinpääoma (CET 1)  
8,0 %  
8,0 %  
Johdannaiset kirjanpitoarvo  
Pilari 2 vaade (Milj. €):  
Johdannaiset vastapuoliriskin vastuut poislukien vakuudet  
Omiin varoihin sovellettavista suodattimista johtuvat ydinpääoman mukautukset  
Vastuiden kokonaismäärä  
Raportoitu ensisijainen pääoma (siirtymäkauden säännöt)  
Ensisijainen pääoma (siirtymäkauden jälkeiset säännöt)  
Vähimmäisomavaraisuusaste (siirtymäkauden säännöt)  
Vähimmäisomavaraisuusaste (siirtymäkauden jälkeiset säännöt)  
45,0  
-5,3  
5 902,1  
303,9  
303,9  
39,2  
-5,0  
5 857,5  
334,0  
334,0  
Rahoitustaseen korkoriski (IRRBB)  
10,0  
10,0  
4)  
Vähimmäisomavaraisuusaste:  
3,0 %  
3,0 %  
1)  
2)  
3)  
4)  
Voimassa 1.1.2015 lähtien.  
5,1 %  
5,1 %  
5,7 %  
5,7 %  
Finanssivalvonta päätti 17.12.2025 olla asettamatta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta.  
Finanssivalvonta päätti 29.3.2023 asettaa 1% järjestelmäpusk uriv aateen, joka tuli voimaan 1.4.2024.  
Voimassa 28.6.2021 lähtien.  
5
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Pankin toimitusjohtajana toimi tilikaudella Janne Lassila, s.  
1977 ja toimitusjohtajan sijaisena Jari Raassina, s.1965.  
taloudellisen toimintaympäristön ja sijoitusmarkkinoiden kehi-  
tykseen sekä finanssialan tuleviin sääntelymuutoksiin.  
tavoitteena jatkossa on laskea liikkeelle vuosittain vähintään  
yksi viitelainakokoinen katettu joukkolaina.  
Omien varojen ja hyväksyttävien velkojen  
vähimmäismäärän vaatimus (MREL)  
Rahoitusvakausvirasto on asettanut pankille omien varojen ja  
hyväksyttävien velkojen vähimmäismäärän vaatimuksen. Sisäi-  
nen MREL-vaatimus koostuu kokonaisriskiin pohjautuvasta vaa-  
timuksesta sekä vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa  
käytettäväänvastuiden kokonaismäärään pohjautuvasta vaati-  
muksesta. Pankilla on 160 miljoonaa euroa MREL kelpoista lai-  
naa Danske Bank A/S:ltä, jolla varmistetaan kyseisten vaatimus-  
ten täyttyminen. Kokonaisriskiin pohjautuva tunnusluku oli  
58,1 (51,1) prosenttia ja vähimmäisomavaraisuusasteenlasken-  
nassa käytettävä vastuiden kokonaismäärään pohjautuva  
tunnusluku oli 7,9 (6,9) prosenttia 31.12.2025. MREL vaateista  
kerrotaan yksityiskohtaisemmin riskienhallintaliitteessä sivulta  
10 alkaen.  
Pankin 18.3.2025 pidetty yhtiökokous valitsi yhtiön varsinaiseksi  
tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy:n päävastuulli-  
sena tilintarkastajanaan KHT Sonja Suosalo.  
Järjestämättömät saamiset olivat matalalla tasolla suhteessa  
luottokantaan. Yli 90 päivää myöhässä olevien järjestämättö-  
mien saamisten määrä oli 0,6 miljoonaa euroa (2,0 milj. euroa).  
Vuoden 2025 saamisten arvonalentumiset ja lopulliset luotto-  
tappiokirjaukset olivat 1,9 miljoonaa euroa (2,2 milj. euroa). Ar-  
vonalentumisvaraustilin saldo vuoden 2025 lopussa oli 7,6  
miljoonaa euroa (7,3 milj. euroa).  
Pankki on varsin hyvin suojautunut korkotason muutoksia vas-  
taan, jotenkorkoriskin vaikutus tulokseen on rajallinen. Suomen  
talouden kehitys vaikuttaa pankin tulokseen pääasiassa luotto-  
tappioiden ja uusmyynnin lainamarginaalien kautta. Pankin jäl-  
leenrahoituksen hinta riippuu Danske Bank A/S:n luottokelpoi-  
suudesta sekä maailmantalouden ja Suomen suhdannetilan-  
teesta.  
Lähipiirilainat löytyvät liitetiedosta 19 ja hallinnointiperiaatteet  
sivulta 8.  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n osake-,  
omistus- ja sitä koskevat konsernirakenteen  
Riskeistä ja riskienhallinnasta kerrotaan yksityiskohtaisemmin  
riskienhallintaliitteessä sivulla 10.  
Luottoa myönnettäessä asiakkaan takaisinmaksukykyä on arvi-  
oitu nykyistä huomattavasti korkeammalla korkotasolla. Asiak-  
kailla on usein mahdollisuus erilaisiin luottojoustoihin, kuten  
määräaikaisiin lyhennysvapaisiin. Mikäli asiakas ei pysty maksa-  
maan lainaansa, asuntovakuus suojaa pankkia luottoriskiltä.  
Pankin asuntolainat ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja  
muihin kasvukeskuksiin.  
muutokset  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj kuuluu Danske Bank -konser-  
niin. Danske Bank -konsernin emoyhtiö on Danske Bank A/S.  
Kestävä kehitys  
Emoyhtiö Danske Bank A/S, joka on rekisteröity Tanskaan, jul-  
kaisee kestävyysraportin osana vuosikertomusta konsernille,  
johon myös Danske Kiinnitysluottopankki Oyj kuuluu. Konsernin  
kestävyysraportti on osa konsernin vuosikertomusta kestävyys-  
raportointistandardien (CSRD) voimaantulon myötä.  
Luottoluokitukset  
Pankin osakkeiden lukumäärä on 106 000 ja osakepääoma 70,0  
miljoonaa euroa. Danske Bank A/S omistaa pankin koko osake-  
kannan.  
Liikkeeseen laskettujenjoukkovelkakirjalainojen Moody´s Inves-  
tor Services luottoluokitus on ’Aaa’ ja Scope Ratings luottoluoki-  
tus on ’AAA’. Danske Kiinnitysluottopankilla on lisäksi Scope Ra-  
tings A+/Stable liikkeeseenlaskijan luottoluokitus.  
Taseen odotetaan olevan vuonna 2026 lähellä vuoden lopun  
2025 tasoa tai hieman korkeammalla. Pankin toiminnan odote-  
taan pysyvän vakaana ja henkilöstön määrän säilyvän ennal-  
laan. Pankin tuloksen odotetaan laskevan jonkin verran kun  
asuntolainojen korot laskevat edelleen korontarkistuspäivinä.  
Riskienhallinta  
Eduskunta hyväksyi marraskuussa 2025 EU:n Omnibus 1 paketin  
mukaisen Stop the Clock -direktiivin. Laki lykkäsi kestävyysra-  
portointivelvoitteiden voimaantuloa toisen aallon yrityksille kah-  
della vuodella. Laki tuli voimaan 1.12.2025 ja sitä voidaan sovel-  
taa jo 1.1.2025 alkavalta tilikaudelta. Tätenpankki ei laadi kestä-  
vyysraporttia 1.1.2025 alkaneelta tilikaudelta. Pankki jatkaa val-  
mistautumista tulevaan sääntelyn edellyttämään kestävyysra-  
portointiin.  
Pankin riskienhallinnan periaatteet perustuvat kiinnitysluotto-  
pankkeja koskevaanlainsäädäntöön. Riskienhallinnan keskeinen  
tavoite on varmistaa pääomien riittävyys suhteessa liiketoimin-  
nan aiheuttamiin riskeihin. Pankin hallitus vahvistaa riskienhal-  
linnan periaatteet, riskilimiitit ja muut yleisohjeet, joiden mukaan  
riskienhallinta organisoidaan pankissa.  
Henkilöstö ja organisaatio  
Pankin henkilöstömäärä oli tarkastelujakson lopussa 5 (5). Hen-  
kilöstön lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana oli 5 (5).  
Odotuksiin sisältyy epävarmuutta makrotalouden ja liiketoimin-  
nan tulevaan kehitykseen liittyen.  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallitus ja  
Helsingissä 5.2.2026  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj  
Hallitus  
tilintarkastajat  
Varmistaakseen, että pankilla on sekä ulkoiset että sisäiset vaa-  
timukset täyttävä riskienhallintaorganisaatio, hallitus on asetta-  
nut toimivasta johdosta riskitoimikunnan, jonka päätehtävänä  
on varmistaa, että pankki noudattaa hallituksen antamaa, riskejä  
koskevaa ohjeistusta sekä seuraa kaikkia riskityyppejä ja rapor-  
toi tarvittaville tahoille.  
Pankin yhtiökokous pidettiin 18.3.2025. Pankin hallituksen jäse-  
ninä jatkoivat Jens Wiklund, Robert Wagner, Terese Dissing,  
Marjo Tomminen ja Tomi Dahlberg. Jens Wiklund nimitettiin uu-  
deksi hallituksen puheenjohtajaksi.  
Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat  
Ei olennaisia tapahtumia katsauskauden jälkeen.  
Näkymät vuodelle 2026  
Vuoden aikana hallituksen kokoonpanossa tapahtui muutoksia.  
Marjo Tomminen erosi hallituksesta 27.4.2025 ja Rauni Haara-  
nen valittiin hallituksen jäseneksi 23.9.2025.  
Taloudessa on varovaisia merkkejä käänteestä. Kotitaloudet  
hyötyvät edelleen kasvavista reaaliansiosta. Luottamuksen odo-  
tetaan elpyvän ja kotimaisen kulutuksen vahvistuvan työmarkki-  
noiden piristyessä. Inflaatio pysyy maltillisena ja EKP:n ohjaus-  
korko kahdessa prosentissa.  
Merkittävimmät pankin toimintaan liittyvät riskit ovat luotto-, ra-  
hoitustaseen korko-, likviditeetti-, ei-taloudellinen riski ja erilai-  
set liiketoimintariskit. Näistä luottoriskin osuus on merkittävin.  
Suurin osa ei-taloudellisista riskeistä liittyy ulkoistettuihin toi-  
mintoihin.  
Täten tarkastelujaksonlopussa hallitukseenkuuluivat seuraavat  
henkilöt: Jens Wiklund (puheenjohtaja), Robert Wagner, Terese  
Dissing, Tomi Dahlberg ja Rauni Haaranen. Hallituksen jäsenistä  
konsernin ulkopuolisia jäseniä ovat Tomi Dahlberg ja Rauni Haa-  
ranen.  
Pankin liiketoiminnan volyymien kehitys riippuu Danske Bank  
A/S, Suomen sivuliikkeen asuntolainakannan kehittymisestä ja  
Danske Bank A/S konsernin rahoitustarpeesta. Pankin  
Pankin riskiasema on ollut alhainen myös vuonna 2025, ja  
pankki on pysynyt kaikkien hallituksen asettamien riskilimiittien  
puitteissa. Liiketoiminnan keskeiset riskit liittyvät yleisen  
6
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut  
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen määritelmä  
Pankin johto uskoo, että toimintakertomuksessa käytettävät vaihtoehtoiset tunnusluvut (APM) antavat arvokasta tietoa vuosiker to-  
muksen lukijoille. Vaihtoehtoiset tunnusluvut tarjoavat johdonmukaisemman lähtökohdan pankin suoriutumisen arviointiin. Kyseiset  
tunnusluvut ovat myös tärkeässä roolissa kun pankin johto seuraa pankin suoriutumista.  
Milj. €  
2025  
202,3  
36,3  
17,9  
28,3  
14,0  
40,8  
10,6  
26,0  
5 937,5  
331,9  
0,4  
2024  
274,0  
45,9  
16,8  
37,0  
13,5  
50,4  
11,2  
22,2  
5 918,1  
368,8  
0,5  
2023  
199,5  
48,0  
24,1  
34,6  
17,3  
47,5  
10,2  
21,5  
6 011,8  
366,9  
0,5  
Liikevaihto  
Korkokate  
% liikevaihdosta  
Voitto ennen veroja  
% liikevaihdosta  
Tuotot yhteensä  
Liiketoiminnan kulut yhteensä  
Kulu-tuotto-suhde  
Taseen loppusumma  
Oma pääoma  
Kokonaispääoman tuotto,  
Oman pääoman tuotto, %  
Vaihtoehtoiset tunnusluvut sisältävät tarkempaa tietoa pankista. Tunnuslukujenlaskennassa ei käytetä mukautuksia, mikä tarko ittaa  
sitä että tilikauden tulos on sama tunnusluvuissa kuin IFRS -standardien mukaisella tuloslaskelmalla. Erot tunnusluvuissa ja IFRS-  
tilinpäätöksessä johtuvat ainoastaansiitä, että toimintakertomuksessa esitetään ylimääräisiä lukuja, joita ei vaadita IFRS -standar-  
deissa.  
1)  
2)  
Yllä esitettyjen vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat  
korkotuotot, palkkiotuotot, nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä  
Liikevaihto:  
sekä liiketoiminnan muut tuotot  
%
6,5  
8,0  
7,7  
Omavaraisuusaste,  
Vakavaraisuussuhde,  
Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista  
Henkilöstö kauden aikana keskimäärin  
FTE kauden lopussa  
%
5,6  
38,0  
1,9  
5
5
6,2  
42,3  
2,2  
5
5
6,1  
39,2  
2,7  
5
4
Kulu-tuotto-suhde:  
henkilöstökulut + liiketoiminnan muut kulut + poistot ja arvonalentumiset  
korkokate + nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä + palk-  
kiotuotot, netto + liiketoiminnan muut tuotot  
3)  
%
4)  
Oman pääoman tuotto %  
voitto ennen veroja - verot  
oma pääoma (vuoden alun ja lopun keskiarvo) + määräysvallattomien omis-  
tajien osuus (vuoden alun ja lopun keskiarvo)  
Tunnuslukujen laskemisessa on käytetty Finanssivalvonnan määräämiä laskentakaavoja ottaen huomioon kirjanpitokäytännönmuu-  
toksista johtuvat mahdolliset tuloslaskelma- ja tasenimikemuutokset.  
Kokonaispääoman tuotto %  
voitto ennen veroja - verot  
taseen loppusumma (vuoden alun ja lopun keskiarvo)  
1)Tuottoihin on luettu kulu-tuotto-suhdeluvun laskentakaavan mukaiset tuotot.  
2) Liiketoiminnan kuluihin on luettu kulu-tuotto-suhdeluvun laskentakaavan mukaiset kulut.  
Omavaraisuusaste  
%
oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus  
taseen loppusumma  
3) Vakavaraisuussuhde on laskettu sekä luottolaitoslain 9-10 luvun että EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaisesti. Luottoriskin riski-  
painotetut saamiset on laskettusisäistä mallia (IRB) käyttäen vähittäisvastuille, mutta muutoin vakiomenetelmää käyttäen. Op eratii-  
visten riskien riskipainotetut saamiset on laskettu vakiomenetelmää käyttäen.  
4) Arvonalentumistappioihin luotoista ja muista saamisista sisältyvät arvonalentumistappiot, niiden peruutukset, toteutuneet luotto-  
tappiot ja luottotappioiden palautukset. (-) tappioiden nettomäärä positiivinen.  
7
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
johtajan tulee johtaa pankkia ammattitaitoisesti sekä terveiden  
ja varovaisten liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti.  
hallitus hyväksyy palkkapolitiikan ja seuraa vuosittain sen toteu-  
tumista ja toimivuutta.  
voi lukea internet-osoitteesta www.danskebank.com/fi/sijoitta-  
jasuh-teet/kiinnitysluottopankki.  
Hallinnointi-  
periaatteet  
Pankin hallinto- ja ohjausjärjestelmät täyttävät luottolaitostoi-  
minnasta annetun lain 7.-9. lukujen vaatimukset. Lisää pankin  
hallinto- ja ohjausjärjestelmästä voi lukea Internet-osoitteesta  
www.danskebank.com/fi/sijoittajasuhteet/kiinnitysluottopankki  
osiosta Hallintotapa.  
Pankin hallitus kokoontui vuoden 2025 aikana 16 kertaa. Kon-  
sernin ulkopuolisten pankin hallituksen jäsentenpalkkiot vuonna  
2025 olivat 24,0 tuhatta euroa.  
Pankilla on koko henkilöstöä koskeva palkitsemismalli. Palkitse-  
misen tavoitteena on tukea pankin strategian toteuttamista sekä  
liiketoiminta-alueille asetettujen tavoitteiden saavuttamista.  
Pankissa pyritään sisäisen valvonnan avulla varmistamaan  
muun muassa  
taloudellisen raportoinnin sekä muun johdon päätöksente-  
ossa käyttämän informaation oikeellisuus  
lakien ja määräysten noudattaminen sekä hallintoelinten  
päätösten ja muiden sisäisten sääntöjen ja menettelytapojen  
noudattaminen.  
Palkitsemisesta voi lukea lisää pankin palkitsemispolitiikasta,  
joka on saatavissa Internet-osoitteesta www.danske-  
bank.com/fi/ sijoittajasuhteet/kiinnitysluottopankki kohdasta  
Palkitseminen.  
Toimitusjohtaja ja yhtiön johtoryhmä  
Pankin hallitus nimittää toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan si-  
jaisen. Toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa osake-  
yhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukai-  
sesti. Toimitusjohtajan tehtäviin kuuluvat pankin liiketoiminnan  
johtaminen ja valvonta, hallituksessa käsiteltävien asioiden val-  
mistelu ja hallituksen päätösten toimeenpano.  
Johto toteuttaa valvontaa vähentääkseen taloudelliseen rapor-  
tointiin liittyviä riskejä sekä valvoakseen raportointiin liittyvien  
säännösten ja määräysten noudattamista. Asetettujen kontrol-  
lien avulla pyritään ennaltaehkäisemään, havaitsemaan ja kor-  
jaamaan mahdolliset virheet sekä vääristymät taloudellisessa  
raportoinnissa, mutta niiden avulla ei voida taata täyttä virheet-  
tömyyttä.  
Tilintarkastajat  
Pankissa on yksi varsinainen tilintarkastaja, jonka tulee olla Pa-  
tentti- ja rekisterihallituksen tilintarkastusvalvonnan hyväksymä  
tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajien toimikausi kestää valitse-  
misesta seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.  
Yhtiökokous  
Osakkeenomistajat käyttävät yhtiössä ylintä päätäntävaltaa  
yhtiökokouksessa.  
Toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle maksettiin  
vuonna 2025 palkkaa ja luontaisetuja yhteensä 318,6 tuhatta  
euroa.  
Pankin varsinaisena tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö  
Deloitte Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Sonja Suo-  
salo. Lakisääteisen tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on  
todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot pankin  
tuloksesta ja taloudellisesta asemasta kultakin tilikaudelta.  
Hallitus  
Pankin hallitus arvioi säännöllisesti, ovatko pankin sisäisen val-  
vonnan ja riskienhallinnan järjestelmät asianmukaisesti järjes-  
tetty. Hallituksen tekemä arvio perustuu mm. konsernin sisäisen  
tarkastuksen laatimiin raportteihin. Hallitus ja toimitusjohtaja  
saavat säännöllisesti tietoa yhtiön taloudellisesta tilasta, sään-  
nösten ja määräystenmuutoksista sekä niiden noudattamisesta  
konsernissa.  
Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta ja irtisa-  
nomisajan palkan lisäksi maksettava erokorvaus vastaa kuu-  
den(6) kuukauden palkkaa.  
Hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään seitsemän var-  
sinaista jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy valintaa  
ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.  
Pankin operatiivisessa johtamisessa toimitusjohtajaa avustaa  
pankin johtoryhmä, joka kokoontuu toimitusjohtajan kutsusta  
kerran kuukaudessa. Sen tehtävänä on toimia toimitusjohtajan  
tukena strategianvalmistelussa ja toteuttamisessa, pankin toi-  
minnan koordinoinnissa, merkittävien tai luonteeltaan periaat-  
teellisten asioiden valmistelussa ja toimeenpanossa sekä sisäi-  
sen yhteistoiminnan ja tiedonkulun varmistamisessa.  
Yhtiökokous on valinnut hallitukselle puheenjohtajan ja varapu-  
heenjohtajan toimikaudeksi, joka päättyy seuraavanvarsinaisen  
yhtiökokouksen päättyessä.  
Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin  
liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan  
Sisäisen tarkastuksen toimintaa ohjaa konsernin sisäisen tar-  
kastuksen toimintaohje. Ohjeen mukaan sisäisen tarkastuksen  
tehtäviin kuuluu mm. varmistaa sisäisen valvonnan sekä hal-  
linto-, laskenta- ja riskienhallintamenetelmien kontrollien riittä-  
vyys ja tehokkuus. Lisäksi sisäinen tarkastus varmistaa, että ra-  
portointi on luotettavaa ja että lakeja ja määräyksiä noudate-  
taan asianmukaisesti. Sisäinen tarkastus noudattaa työssään si-  
säisen tarkastuksenkansainvälisiä ammattistandardeja ja eetti-  
siä periaatteita sekä konsernin hyväksyttyjä tarkastusmenetel-  
miä, jotka perustuvat kontrollien toimivuuden läpikäyntiin ja tes-  
taukseen.  
Hallituksen tehtävänä on huolehtia pankin hallinnosta ja toimin-  
nan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että pankin kir-  
janpidon ja varainhoidon valvonta on järjestetty asianmukaisesti.  
Hallitus käsittelee pankin toiminnankannalta laajakantoisesti ja  
periaatteellisesti tärkeät asiat. Hallitus päättää muun muassa  
pankin liiketoimintastrategiasta sekä vahvistaa budjetin ja peri-  
aatteet, joiden mukaan pankin riskienhallinta ja sisäinen val-  
vonta järjestetään. Lisäksi hallitus päättää pankin palkitsemis-  
järjestelmänperusteet ja muut laajakantoiset henkilöstöä koske-  
vat asiat. Hyvän hallinnointitavan mukaisesti hallitus huolehtii  
myös siitä, että pankki vahvistaa toiminnassaan noudatettavat  
arvot.  
järjestelmien pääpiirteistä  
Pankki on Danske Bank A/S:n kokonaan omistama tytäryhtiö.  
Danske Bank A/S on listayhtiö ja koko konsernin emoyhtiö.  
Pankki noudattaa johtamisessaan korkeaa moraalia ja etiikkaa.  
Pankki valvoo jatkuvasti, että sen toiminta noudattaa kaikkia  
säädöksiä. Valvontavastuusäädösten noudattamisesta on ope-  
ratiivisella johdolla ja hallituksella. Toiminnan tueksi on julkaistu  
joukko erilaisia sääntöjä ja määräyksiä, joiden avulla varmiste-  
taan se, että organisaation kaikessa toiminnassa noudatetaan  
sille asetettua säätelyä.  
Konsernin hallintotapa on tanskalaisia listayhtiöitä koskevien  
säädösvaatimusten ja erityisesti finanssialan yrityksiä koskevien  
säädösvaatimusten mukainen. Pankki noudattaa olennaisilta  
osiltaan Tanskan Corporate Governance Committeen antamia  
hyvää hallintotapaa koskevia suosituksia. Lisätietoa konsernin  
hallintotapaa koskevista periaatteista on saatavissa Internet-  
osoitteesta www.danskebank.com.  
Paikallinen sisäinen tarkastus toimii yhteistyössä konsernin si-  
säisen tarkastuksen kanssa. Hallitus hyväksyy sisäisen tarkas-  
tuksen vuosisuunnitelman. Sisäinen tarkastus raportoi hallituk-  
selle tekemästään työstä ja seuraa toimenpiteitä, joilla havait-  
tuja riskejä pienennetään.  
Pankki on joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija ja julkaisee  
tästä johtuen seuraavan kuvauksen taloudelliseen raportointi-  
prosessiinsa liittyvistä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jär-  
jestelmien pääpiirteistä. Pankin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä  
Palkitseminen  
Hallitus on vahvistanut kirjallisen työjärjestyksen, jossa määritel-  
lään pankin tehtävät ja kokouskäytännöt. Hallituksen ja toimitus-  
Pankin palkkapolitiikan valmistelu perustuu konsernin palkkapo-  
litiikkaan ottaen huomioon suomalaiset määräykset. Pankin  
8
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Hyvä kontrolliympäristö perustuukonsernissa tarkoin määritel-  
tyihin valtuuksiin, asianmukaiseen työtehtävien jakoon, säännöl-  
liseen raportointiin sekä toimintojen läpinäkyvyyteen. Johdon  
sisäisessä raportoinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin  
ulkoisessa raportoinnissa ja periaatteet ovat samat koko konser-  
nissa. Konsernin yhteinen IT-järjestelmä luo pohjan kirjanpitoai-  
neiston luotettavalle dokumentoinnille ja vähentää näin talou-  
delliseen raportointiin liittyviä riskejä.  
Sisäinen laskenta tukee pankin ylintä johtoa tuottamalla seuran-  
taa ja analyyseja. Seurattavat mittarit vaihtelevat aktiviteetin ja  
operaatioiden määrän ja laadun seurannasta riskisuhteutetun  
kannattavuuden raportointiin. Suurinta osaa mittareista seura-  
taan kuukausittain, mutta valittuja mittareita seurataanviikko- ja  
jopa päivätasolla. Lisäksi sisäinen laskenta seuraa pankin mark-  
kinaosuuksia sekä kilpailijoiden ja toimintaympäristön kehitystä.  
Yllä mainittujen tahojen lisäksi pankissa valvontaa suorittaa ris-  
kitoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii pankin toimitusjoh-  
taja. Riskitoimikunnan tarkoituksena on valvoa, että pankissa  
noudatetaan kaikkia hallituksen asettamia riskienhallinnan oh-  
jeita.  
Pankin riskienhallinnasta voi lukea sivulta 10.  
9
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Jokainen yksikkö toimii riskipolitiikoiden ja toimintaan myönnet-  
tyjen valtuuksien mukaisesti. Luotettavan riskienhallinnan ta-  
kaamiseksi yksiköt vastaavat, että niillä on riskipolitiikkojen ja  
valtuuksien edellyttämä riittävä osaaminen, toimintatavat, jär-  
jestelmät ja kontrollit.  
Pankin Riskienhallinta-yksikkö on liiketoiminnasta riippumaton  
ja sen tehtävänä on valvoa pankin riskiasemaa pankin hallituk-  
sen asettamien periaatteiden ja limiittien mukaisesti. Riskien-  
hallintajohtaja (Chief Risk Officer, CRO) vastaa pankin riskienhal-  
linnan riittävyydestä ja muodostaa kokonaiskuvan pankin ris-  
keistä ja riskiasemasta.  
lähestymistavoista on luettavissa konsernin vuoden2025 vuosi-  
kertomuksesta ja riskienhallintaraportilta.  
Riskienhallintaliite  
Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja hallinto  
Riskienhallintaprosessin tärkeimpänä tavoitteena on varmistaa,  
että riskit tunnistetaan oikein, riskien mittaaminen on riippuma-  
tonta ja että pääomaa on riittävästi suhteessa riskeihin. Liiketoi-  
minnan riskejä ja pääomitusta seurataan säännöllisesti. Selkeä  
strategia, työnjako sekä vahva sitoutuminen riskienhallintapro-  
sessiin auttavat hallitsemaan riskejä.  
Ulkoinen vakavaraisuusvaatimus  
Pankkitoiminta on voimakkaasti säädeltyä liiketoimintaa. Sää-  
dökset on asetettu sekä pääoman määrälle että sen raken-  
teelle. Myös pankin suurimpia vastapuolten maksimivastui-  
den määrää rajoitetaan vakavaraisuuslaskennanomiin varoi-  
hin perustuen.  
Toista puolustuslinjaa edustavat toiminnot, jotka vastaavat ris-  
kienhallinnan rakenteista ja jotka varmistavat, että operatiiviset-  
ja palveluyksiköt noudattavat yleisiä politiikoita ja valtuuksia.  
Nämä toiminnot ovat Riskienhallinta-ja Compliance-yksiköissä.  
Pankin riskienhallinnan periaatteet ja käytännön organisointi  
ovat linjassa konsernin riskipolitiikkojen kanssa ja vastaavat  
konsernin toiminnot tukevat näidentoteuttamista ja seurantaa.  
Lisätietoa konsernin riskeistä ja riskienhallinnan  
Luottolaitoslaki antaa valvottaville mahdollisuudenlaskea vaka-  
varaisuuden pääomavaatimuksen valinnaisia menetelmiä käyt-  
tämällä. Pankki sai joulukuussa 2017 valvojiltaan luvan käyttää  
Kolmatta puolustuslinjaa edustaa Sisäinen tarkastusyksikkö.  
Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan riit-  
tävyydestä. Pankin hallitus päättää riskienhallinnan periaatteet  
ja muut yleisohjeet, joiden mukaan riskienhallinta ja sisäinen  
valvonta organisoidaan. Varmistaakseen, että pankilla on sekä  
ulkoiset että sisäiset vaatimukset täyttävä riskienhallintaorgani-  
saatio, hallitus on asettanut riskitoimikunnan, jonka jäsenet ovat  
toimivaa johtoa, ja nimittänyt puheenjohtajaksi pankin toimitus-  
johtajan.  
Riskitaulukko 1. Pilari I:n mukaiset vakavaraisuuden pääomavaatimukset salkuittain  
Omien varojen vaatimus  
Kokonaisriski (REA)  
(Milj. €)  
2025  
2024  
2025  
2024  
Riskitoimikunnan päätehtävänä on varmistaa, että:  
Luotto- ja vastapuoliriski:  
Standardimalli:  
pankki noudattaa hallituksen antamaa, riskejä koskevaa oh-  
jeistusta  
pankki seuraa kaikkia riskityyppejä ja että niistä raportoi-  
daan tarvittaville tahoille mukaan lukien pankin hallitus  
pankin riskiasema on konsernin riskistrategian mukainen  
pankissa sovelletaan konsernin riskipolitiikkoja  
pankki noudattaa kaikkia sääntelyvaatimuksia.  
Saamiset laitoksilta  
Saamiset yrityksiltä  
0,9  
0,5  
0,2  
1,6  
1,8  
0,3  
0,2  
2,4  
11,5  
6,4  
23,1  
3,9  
Vastuut katettujen joukkolainojen muodossa  
Standardimalli, yhteensä  
Sisäinen malli:  
1,9  
2,6  
19,8  
29,6  
Vähittäisvastuut  
55,3  
0,0  
56,3  
0,0  
691,1  
0,0  
704,3  
0,0  
Pankin päivittäinen riskienhallinta on organisoitu kolmen puolus-  
tuslinjan periaatteelle. Tällä rakenteella varmistetaan tehtävien  
eriyttäminen (1) asiakasliiketoimintaa ja muuta riskinottoa teke-  
vien yksiköiden, (2) riskien hallinnan rakenteista ja valvonnasta  
vastaavien yksiköiden sekä (3) sisäisen tarkastustoiminnon vä-  
lillä.  
Muut erät  
Sisäinen malli, yhteensä  
Luotto- ja vastapuoliriski, yhteensä  
Operatiivinen riski - standardimalli, yhteensä  
Kokonaisriski ilman riskipainolattiaa, yhteensä  
Kokonaisriski, yhteensä  
55,3  
56,9  
5,7  
56,3  
58,7  
4,5  
691,1  
711,0  
71,4  
704,3  
733,9  
56,1  
782,4  
798,9  
790,0  
790,0  
Ensimmäistä puolustuslinjaa edustavat asiakasliiketoiminnasta  
vastaavat keskitetyt operatiiviset- ja palveluyksiköt sekä niiden  
tukitoiminnot.  
Omien varojen vaatimus, yhteensä  
63,9  
63,2  
10  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
vähittäisvastuille sisäisten mallien (IRB) menetelmää. Muilta osin  
pankki käyttää vakavaraisuuden laskennassa luottoriskeille  
standardimenetelmää.  
Pankin ICAAP koostuu kaikkien oleellisten pankkia koskevien ris-  
kien arvioinnista. Pilari I riskityyppien eli luotto- ja operatiivisten  
riskien ohella pankki varaa pääomaa myös taseen korkoriskiin,  
liiketoimintariskeihin sekä stressitestien mahdollisesti vaati-  
maan vakavaraisuuspuskuriin. Likviditeettiriski otetaan huomi-  
oon stressitestien avulla.  
Pankin luottopäätöksiin liittyvät valtuudet on delegoitu Danske  
Bank A/S, Suomen sivuliikkeen luottojohdolle sekä edelleen luot-  
topäätösmalleille ja yksiköissä toimiville luottovaltuutetuille. Val-  
tuuden nimellismäärä rajataan pääosin luottokelpoisuuden, pää-  
töksen jälkeisen kokonaisvastuun, vakuusvajeen sekä maksuky-  
vyn perusteella. Asiakasvastuullinen yksikkö valmistelee kaikki  
luottoesitykset. Luottopäätökset perustuvat ensi sijassa asiak-  
kaan luottokelpoisuuteen, velkojen takaisinmaksukykyyn, va-  
kuuksien ja muiden luottoriskin vähentämistekniikoiden käyt-  
töön.  
tekijöitä. Tilastollisen mallinnuksen jälkeen pisteytystä voidaan  
alentaa, jos asiakkaalle on rekisteröity riskitapahtuma.  
Riskitapahtumia rekisteröidään sekä automaattisesti että manu-  
aalisesti. Pisteytykset päivitetään kuukausittain automaattisella  
prosessilla. Lisätietoja luokittelumalleista, jotka sisältävät mal-  
lien muutokset ja parannukset, saa konsernin vuoden 2025 ris-  
kienhallintaraportista.  
Operatiivisten riskien osalta pankki käyttää standardi- menetel-  
mää.  
Pankin vakavaraisuusvaatimus raportoidaan neljännes- vuosit-  
tain Finanssivalvonnalle. Pankki täytti vakavaraisuuden vähim-  
mäisvaatimukset vuonna 2025.  
Pankin ICLAAP (Internal Capital and Liquidity Adequacy Assess-  
ment Process) 2024 raportti on hyväksytty hallituksessa ja toi-  
mitettu valvojille. ICLAAP 2025 laaditaan Q1 2026 aikana valvo-  
jien aikataulun mukaisesti..  
Asiakkaiden luottoriski  
Luotonmyönnössä arvioidaan asiakkaan kokonaisvelkojenhoito-  
kykyä sekä tehdään stressitesti asiakkaan luottojen hoitoky-  
vystä olennaisesti vallitsevaa markkinakorkoa korkeammalla  
korolla. Luottojen vakuutena on asuinkiinteistöjä tai asuntoyhti-  
öiden osakkeita. Luottokannan maksuviiveitä seurataan päivit-  
in.  
Rahoitusvakausvirasto on asettanut pankille omien varojen ja  
hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimuksen. Sisäinen  
MREL- vaatimus koostuu kokonaisriskiin pohjautuvasta vaati-  
muksesta sekä vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa  
käytettävään vastuiden kokonaismääräänpohjautuvasta vaati-  
muksesta.  
Asiakkaiden luokittelu  
Riskit  
Kaikki konsernin asiakkaat luokitellaanluottokelpoisuuden mu-  
kaan, ennen kuin asiakkaalle voidaan myöntää luottoa. Näin var-  
mistutaan luottolaadusta ja pääomatehokkaasta luotonmyön-  
nöstä. Luottokelpoisuusluokituksen päätavoitteena on arvioida  
jokaisen asiakkaan maksukyvyttömyystodennäköisyys (proba-  
bility of default, PD). Luokittelujärjestelmä koostuu 11 pääluo-  
kasta ja 26 ala-luokasta.  
Pankin pääasiallinen riski on antolainauksesta syntyvä luotto-  
riski. Luottokannan ja sen jälleenrahoittamisen korkoriski on  
suojattu johdannaisilla. Likviditeettiriski on vähäinen. Ei-talou-  
dellinen riski ja liiketoimintariski kuuluvat olennaisesti kaikkeen  
liiketoimintaan.  
Luottovastuukanta  
Vuonna 2025 kokonaisriskiin pohjautuva vaatimus oli 18,19 pro-  
senttia, ja vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytet-  
tävä vastuiden kokonaismäärään pohjautuva vaatimus on 5,91  
prosenttia. Pankilla on 160 miljoonaa euroa MREL kelpoista lai-  
naa Danske Bank A/S:ltä, jolla varmistetaankyseisten vaatimus-  
ten täyttyminen. Kokonaisriskiin pohjautuva tunnusluku oli 58,1  
(51,1) prosenttia ja vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa  
käytettävä vastuiden kokonaismäärään pohjautuva tunnusluku  
oli 7,9 (6,9) prosenttia 31.12.2025.  
Oheisissa riskitaulukoissa 2 ja 3 esitetyt luvut kuvaavat pankin  
asiakkaiden vastuita. Pankin asiakkaiden luotonantoon liittyvä  
vastuukanta vuoden 2025 lopussa oli EUR 5,8 miljardia euroa  
(5,8 mrd. euroa). Konsernin yhtiöiden sisäiset saamiset olivat 5,3  
miljoonaa euroa (16,3 milj. euroa) ja ne on eliminoitu taulukoista.  
Kiinnitysluottopankkitoiminnan tulos riippuu eniten antolainauk-  
sen marginaaleista, liiketoiminnan volyymistä, taseen koosta ja  
rakenteesta, lainojen arvonalentumistappioista ja kustannuste-  
hokkuudesta. Korkokate muuttuu pankkitoiminnassa hitaasti,  
kun korko- ja likviditeettiriskiprofiili on suojattu. Mahdollisia äkil-  
lisiä tulosvaihteluita voivat aiheuttaa luottoriski ja ei-taloudel-  
linen riski. Näiden riskien lisäksi vastuullisuus- ja menettelyta-  
pariski voivat liittyä kaikkiin riskilajeihin.  
Vähittäisasiakkaiden luokitus määräytyy pisteytysmalleilla. Asi-  
akkaiden tietoihin perustuen pankki on kehittänyt tilastolliset  
mallit, joilla ennustetaan asiakkaidenmaksukyvyttömyystoden-  
näköisyyttä. Pisteytysmalleissa hyödynnetään sekä julkisia että  
sisäisiä tietoja asiakkaiden maksukäyttäytymisestä. Pisteytyk-  
sissä tärkeitä muuttujia ovat mm. asiakkaan koulutus, työ-  
suhde ja joukko muita asiakkaan maksukykyä ennustavia  
Pankin asiakkaiden luotonantoonliittyvät luottovastuusopimuk-  
set on esitetty luottokelpoisuusluokittain riskitaulukossa 3.  
Vakavaraisuusmääräysten mukaiset minimipääomavaateet on  
esitetty Riskitaulukossa 1. Päivitetyn vakavaraisuusasetuksen  
(CRR3) käyttöönoton myötä kokonaisriskipainolattia vaikuttaa  
pankin riskipainotettuihin saamisiin Omien varojen vaatimus oli  
63,9 miljoonaa euroa vuoden 2025 lopussa (63,2 milj. euroa).  
Tämän lisäksi korkoriskistä aiheutuva Pilari 2-vaade on 10 mil-  
joonaa euroa (10 milj. euroa). Luottolaitoksilla on voimassa 3  
prosentin vähimmäisomavaraisuusasteen sitova vaade, jonka  
pankki täyttää  
Luottoriskit  
Luottoriskillä tarkoitetaan tulosvaihtelua, joka syntyy, kun asia-  
kas tai muu vastapuoli ei vastaa sitoumuksistaan. Luottoriski si-  
sältää luotonanto- ja vastapuoliriskit.  
Riskitaulukko 2. Luotonantoon liittyvä luottovastuukanta sektoreittain Milj. €  
Pankin lainakanta koostuu suomalaisista asuntolainoista, jotka  
on myönnetty konsernin luottopolitiikan mukaisesti ja jotka ovat  
vakuuskelpoisia. Pankki ostaa lainoja tarvittaessa Danske Bank  
A/S, Suomen sivuliikkeeltä.  
2025  
124,6  
2024  
57,1  
Julkisyhteisöt  
Henkilöasiakkaat  
Yhteensä  
5 657,2  
5 781,8  
5 694,7  
5 751,8  
Konsernin ohjeistus määrittelee luottoriskinoton yhtenäiset toi-  
mintaperiaatteet, joilla tavoitellaanluottoprosessin hyvää laatua.  
Lainat, jotka eivät ole vakuuskelpoisia, myydään Danske Bank  
A/S, Suomen sivuliikkeelle säännöllisin väliajoin.  
Pääoman hallinta -prosessi  
Pankin oman pääoman hallinta perustuu vakavaraisuusdirektii-  
vin (CRD) ja valvottavan vakavaraisuuden hallintaprosessia  
(ICAAP) koskevan ns. Pilari 2 sääntelyyn ja ohjeistukseen.  
11  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Riskitaulukko 3. Luottovastuukanta jaettuna luokitusasteikon ja IFRS 9 mukaisiin tasoihin, Milj.€  
PD rajat  
Yläraja  
0,00  
Kokonaisvastuu  
Taso 1  
-
Odotetut luottotappiot  
Nettovastuu  
Nettovastuu, poislukien vakuudet  
2025  
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10  
11 *)  
Alaraja  
0,01  
0,03  
0,06  
0,14  
0,31  
0,63  
1,90  
7,98  
Taso 2  
-
Taso 3  
Taso 1  
-
Taso 2  
Taso 3  
Taso 1  
-
Taso 2  
-
Taso 3  
Taso 1  
-
124,6  
3,1  
52,0  
53,6  
51,1  
17,0  
0,4  
1,0  
0,3  
0,1  
303,3  
Taso 2  
-
Taso 3  
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0  
0,0  
0,0  
0,0  
0,2  
0,8  
0,3  
0,5  
3,5  
0,1  
5,4  
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,01  
0,03  
0,06  
0,14  
0,31  
0,63  
1,90  
7,98  
195,1  
595,3  
1 792,5  
1 584,0  
990,3  
244,6  
10,6  
29,4  
12,5  
1,0  
5 455,3  
0,7  
0,0  
1,0  
3,8  
50,0  
134,8  
21,3  
30,7  
85,0  
2,7  
0,0  
0,0  
0,2  
0,4  
0,7  
0,4  
0,1  
0,0  
0,0  
0,0  
1,8  
195,1  
595,3  
1 792,4  
1 583,6  
989,6  
244,2  
10,6  
29,3  
12,4  
1,0  
5 453,5  
0,7  
0,0  
1,0  
3,8  
49,8  
134,0  
21,1  
30,2  
81,5  
2,7  
0,0  
0,0  
0,1  
0,1  
2,6  
5,0  
0,7  
0,8  
-0,2  
0,0  
9,2  
25,70  
99,99  
100,00  
25,70  
100,00  
-
4,0  
4,0  
-
0,4  
0,4  
-
0,1  
0,1  
3,6  
3,6  
Yhteensä  
330,1  
324,6  
*) Maksukyvyttömyystilassa  
PD rajat  
Yläraja  
0,00  
Kokonaisvastuu  
Taso 1  
-
Odotetut luottotappiot  
Nettovastuu  
Taso 1  
-
Nettovastuu, poislukien vakuudet  
2024  
Alaraja  
0,01  
Taso 2  
-
Taso 3  
Taso 1  
-
Taso 2  
-
Taso 3  
Taso 2  
-
Taso 3  
Taso 1  
-
Taso 2  
-
Taso 3  
1
-
-
-
-
2
3
4
5
6
7
8
9
0,01  
0,03  
0,06  
0,14  
0,31  
0,63  
1,90  
7,98  
0,03  
0,06  
0,14  
0,31  
0,63  
1,90  
7,98  
25,70  
99,99  
100,00  
134,4  
647,1  
1 770,3  
1 535,5  
890,5  
270,9  
22,1  
16,0  
12,6  
3,4  
5 302,8  
-
0,1  
6,0  
34,9  
132,0  
163,1  
25,3  
15,6  
73,0  
1,9  
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0  
0,0  
0,2  
0,4  
0,5  
0,5  
0,2  
0,0  
0,2  
0,2  
2,2  
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
134,4  
647,1  
1 770,1  
1 535,2  
890,0  
270,4  
21,9  
16,0  
12,3  
3,2  
5 300,6  
-
0,1  
6,0  
34,8  
131,8  
162,1  
25,1  
15,3  
70,0  
1,8  
-
-
-
-
-
-
-
-
57,1  
1,8  
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0  
0,0  
0,1  
0,3  
0,9  
0,3  
0,3  
2,9  
0,1  
4,8  
0,0  
0,2  
0,6  
4,6  
3,7  
0,6  
0,1  
-1,1  
0,0  
8,7  
25,3  
27,1  
23,7  
22,1  
0,3  
0,4  
0,1  
0,1  
158,0  
10  
11 *)  
Yhteensä  
25,70  
100,00  
1,1  
3,3  
4,4  
1,1  
3,0  
4,1  
0,3  
0,3  
-0,1  
-0,1  
451,9  
447,1  
*) Maksukyvyttömyystilassa  
12  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Luokitusjakaumalla mitattuna luottosalkun laatu on erittäin  
hyvä. Kokonaisvastuumäärillä laskettuna vuoden lopussa 97  
prosenttia asiakkaista oli luokiteltu seitsemään parhaaseen  
luokkaan (97 prosenttia). Luottokanta on keskittynyt pääkaupun-  
kiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin.  
Vakuuksien arvioinnissa noudatetaan konsernin kirjallisia va-  
kuusarviointiohjeita, jotka perustuvat vakavaraisuusasetukseen  
(CRR) sekä EBA:n luotonantoa ja valvontaa koskeviin ohjeisiin.  
Kaikki vakuudet arvostetaan vakuuden hyväksymishetkellä ja  
sen jälkeen säännöllisesti.  
korkoperusteriskistä, sekä vaihtuvakorkoistenluottojen viiteko-  
ron lattiariskistä.  
Järjestämättömät lainat ja lainanhoitojoustojen  
käytäntö  
Pankki noudattaa samoja periaatteita kuin konserni järjestämät-  
tömien lainojen ja lainanhoitojoustojen käsittelyssä.  
Pankki mittaa korkomuutosten vaikutusta nykyarvo- ja korkoka-  
teperusteisesti. Pankin korkokateriski mitataanpankin ennustet-  
tuna tulonmenetyksenä seuraavan 12 kuukauden aikana kerty-  
vistä korkotuloista ja -menoista taseen rakenteen säilyessä, mi-  
käli korot nousisivat tai laskisivat korkoriskiskenaarion mukai-  
sesti. Keskeisimmät Pankin testaamat korkoriskiskenaariot ovat  
position hallinnassa hyödynnetyt markkinakorkojen yhden pro-  
senttiyksikön tasosiirtymät ylös ja alas sekä viranomaisyhteyk-  
sissä käytetyt Euroopan pankkiviranomaisen edellyttämät kuusi  
nk. Supervisory Outlier Test - stressiskenaariota.  
Konsernin määritelmä luottotappioista kirjanpidossa vastaa  
sääntelytarkoituksia. Kaikki vaiheen 3 vastuut katsotaan luotto-  
tappioiksi, mukaan lukien kaikki järjestämättömät lainat. Pieni  
määrä vaiheen 3 luottovastuita voi kuitenkin löytyä luottotappi-  
oiden ulkopuolelta. Tämä johtuu siitä, että arvonalentumisvai-  
heita päivitetään kuukausittain (kuukauden lopun jälkeen), kun  
taas luottotappiot päivitetään päivittäin. Samasta syystä osa  
luottovastuista, jotka ovat luottotappioiden piirissä, sijaitsee vai-  
heen 3 ulkopuolella.  
Järjestämättömät luotot olivat alhaisella tasolla suhteessa laina-  
kantaan. Yli 90 päivää myöhässä olevien järjestämättömien saa-  
tavien määrä vuoden 2025 lopussa oli 0,6 miljoonaa euroa (2,0  
milj. euroa). Saamistenarvonalentumiset ja lopulliset luottotap-  
piokirjaukset olivat yhteensä 1,9 miljoonaa euroa (2,2 milj. eu-  
roa), josta toteutuneita luottotappiota oli 2,7 miljoonaa euroa  
(1,6 milj. euroa). Järjestämättömät saamiset myydäänsäännölli-  
sesti Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeelle.  
Asuinkiinteistöjen sekä asumiskäytössä olevien asunto-osake-  
yhtiön osakkeiden ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden on ol-  
tava luottopäätösprosessista riippumattoman arvioitsijan arvi-  
oimia. Riippumattomalla arvioitsijalla tarkoitetaanhenkilöä, jolla  
on riittävä pätevyys ja kokemus arvioinnin suorittamiseen. Arvi-  
oinnit tehdään konsernissa luottopäätösprosessista riippumat-  
toman henkilön toimesta tai joissain tapauksissa käytetään ul-  
kopuolista riippumatonta toimijaa.  
Hallinta ja limiittirakenne  
Asuntovakuuksien käypiä arvoja ylläpidetään ja seurataan sään-  
nöllisesti, vähintään neljännesvuosittain. Vuonna 2025 otettiin  
käyttöön uusi vakuusarvostusmalli.  
Luottoriskien vähentämistekniikat  
Pankin hallitus hyväksyy markkinariskipolitiikan sekä ylätason  
limiitit markkinariskeille. Hallitus päättää myös kehikon ja strate-  
gian rahoitustaseen korko- ja luottoriskimarginaaliriskin hallitse-  
miseksi. Lisäksi hallitus päättää markkinariskien seurannasta ja  
hallinnan yleisistä periaatteista konsernin määrittämän riskien-  
hallintapolitiikan sekä konsernista allokoitujen markkinariskili-  
miittien mukaisesti. Pankki hallinnoi aktiivisesti markkinariskiä  
hallituksen asettamien limiittien puitteissa. Position hallintaan  
liittyvät kaupat hoidetaan toimeksiantoina konsernin Treasury-  
ja Trading-toiminnoissa.  
Pankki myöntää lainanhoitojoustoja auttaakseen taloudellisissa  
vaikeuksissa olevia asiakkaita sekä minimoidakseen tappioita.  
Lainanhoitojoustot käsittävät lyhennysvapaat, laina-ajan piden-  
nykset, palkkioiden peruuttamiset sekä poikkeustapauksessa  
lyhytaikaiset koronalennukset. Vaiheen 3 lainanhoitojoustoasi-  
akkaiden lainanhoitojoustoprosessin pituudesta johtuenon odo-  
tettavissa, että pankki kirjaa näistä luotoista vaiheen 3 varauksia  
usean vuoden ajan, vaikka asiakas alkaa maksamaan lainaa nor-  
maalisti.  
Pankki käyttää omien luottoriskien pienentämiseksi useita tek-  
niikoita, joista tärkeimpiä ovat erilaiset vakuudet ja takaukset.  
Vakuuden käyvästä arvosta vähennetään odotettua arvonmuu-  
tosriskiä vastaava määrä. Konserni käyttää yhteisiä periaatteita  
tämän vähennyksenmäärittämisessä. Riskitaulukossa 4 näkyvät  
sopimuksille kohdistettujen vakuuksien vakuusarvot. Eli käy-  
västä määrästä on vähennetty arvonmuutosriskiä vastaava  
määrä eikä mahdollinen ylivakuus näy taulukossa.  
Pankin lainojen vakuuksina on asumistarkoitukseen käytettäviä  
kiinteistöjä ja asunto-osakkeita. Kaikki vakuudet sijaitsevat Suo-  
messa. Vakuudet ovat myös merkittävä tekijä pankin taloudelli-  
sen pääoman sekä riskipainotettujen saatavien laskennassa.  
Lainanhoitojoustosuunnitelmien tulee olla konsernin luottopoli-  
tiikan mukaisia. Niitä käytetään pitkäaikaisissa asiakassuhteissa  
taloudellisen taantuman aikana tappioiden minimoimiseenmak-  
sukyvyttömyyshetkellä, jos on realistista olettaa, että asiakkaan  
taloudelliset vaikeudet ovat luonteeltaan tilapäisiä.  
Markkinariskien mittaaminen, seuranta ja raportointi johdolle  
tapahtuvat riippumattomassa Riskienhallinta- yksikössä. Pankin  
markkinariskien laskenta perustuu Trading-järjestelmiin integ-  
roidulle tietovarastolle. Asetettujen limiittien valvonta on syste-  
maattista ja limiitinylitystapaukset käsitellään organisaatiossa  
ennalta määritellyin menettelytavoin. Riskienhallinta-yksikkö  
seuraa markkinariskejä myös päivänsisäisesti.  
Riskitaulukko 4. Vakuustyypit, Milj. €  
Jos lainanhoitojoustolla ei voida parantaa asiakkaan tilaa, kon-  
serni harkitsee, realisoidaanko asiakkaan vakuudet heti vai onko  
myöhemmin mahdollista saada parempi tuotto. Vuonna 2025  
lyhennysvapaiden määrä on ollut normaalilla tasolla.  
2025  
5 347,5  
2,7  
1,4  
117,6  
0,0  
2024  
5 473,0  
2,6  
1,1  
108,4  
0,0  
Rahoitustaseen markkinariskiasema ja herkkyys  
Pankin rahoitustaseen korkoriski syntyy pääasiallisesti liikkee-  
seen lasketuista katetuista joukkolainoista, taseessa olevista  
asuntovakuudellisista luotoista ja näitä molempia suojaavista  
johdannaisista. Rahoitustaseen likviditeettipuskuriin ostetuista  
joukkovelkakirjalainoista ja lyhytaikaisesta rahoituksesta syntyy  
myös korkoriskiä. Suojauslaskennan piirissä olevat erät ovat eri-  
teltyinä Liitteessä 12 Johdannaissopimukset. Pankin tasetta py-  
ritään suojaamaan niin, että korkojen muutokset eivät  
Kiinteistöt  
Talletukset  
Arvopaperit  
Takaukset  
Muut vakuudet  
Yhteensä  
Markkinariski  
Markkinariskillä tarkoitetaan mahdollista tappiota, joka aiheutuu  
rahoitusvarojen ja velkojen sekä taseen ulkopuolisten erien  
markkina-arvojen muutoksesta markkinahintojen ja kurssien  
vaihdellessa. Pankin markkinariski koostuu rahoitustaseen euro-  
määräisestä korkoriskistä ja luottoriskimarginaalin riskistä (cre-  
dit spread risk). Korkoriski koostuu edelleentuottokäyräriskistä,  
5 469,1  
5 585,1  
13  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
olennaisesti vaikuta pankin tulokseen. Pankilla oli vuonna 2025  
vain euromääräisiä liiketoimia.  
suoriutumaan maksuvelvoitteistaan varojen puutteessa. Pan-  
kin hallitus on hyväksynyt pankille likviditeettipolitiikan. Likvidi-  
teettipolitiikka määrittelee tavoitteet, limiitit, laskennan ja vas-  
tuualueet pankin likviditeettiriskin hallinnan ja kontrollin kaikille  
osa-alueille.  
Pankin Treasury on vastuussa päivittäisestä likviditeetinhallin-  
nasta ja likviditeettipolitiikan noudattamisesta. Riskienhallinta  
vastaa likviditeettilimiittien päivittäisestä valvonnasta ja rapor-  
toinnista. Danske Bank A/S on antanut pankille likviditeettiä ly-  
hyen ja keskipitkän aikavälin rahoitustarpeisiin.  
hyvä hallinta lisää pankin sisäisten prosessien tehokkuutta ja  
vähentää tuottojen vaihtelua.  
Pankin herkkyys koroille oli vuoden 2025 lopussa seuraava: ny-  
kyarvoperusteinen korkoriski vuoden 2025 lopussa yhden pro-  
senttiyksikön tasomuutoksen skenaariossa on -1,5 miljoonaa  
euroa (-1,1 milj.euroa). Vastaavasti pankin tuloriski vuoden 2025  
lopussa yhden prosenttiyksikön tasomuutoksen skenaariossa  
on -2,5 miljoonaa euroa (-2,4 milj.euroa).  
Pankin hallitus hyväksyy kattavan ei-taloudellisten riskien politii-  
kan, joka muodostaa puitteet ei-taloudellisten riskien hallinnalle.  
Riskienhallintaorganisaation tehtävänä on riippumattomasti val-  
voa, että yksiköt soveltavat ei-taloudellisten riskien politiikkaa ja  
konsultoida, kuinka politiikkaa sovelletaan riskienhallinnassa.  
Pankki minimoi maksuvalmiusriskinsä. Pankki noudattaa vaka-  
varaisuusasetuksessa ja direktiivissä määriteltyä maksuval-  
miussääntelyä (LCR). Rakenteellinen rahoitusriski on osa pankin  
liiketoimintastrategiaa, ja sen hallinta tukee pankin varovaista ja  
konservatiivista riskiprofiilia. Pankki ennakoi ja mittaa rahoitus-  
aseman suunnittelussa varainhankinnan keskittymistä sekä  
noudattaa sääntelyn mukaista pysyvän varainhankinnan vaati-  
musta (NSFR).  
Likviditeetinhallinta perustuu pankin lyhyen ja pitkän likviditeet-  
tiriskin seurantaan ja hallintaan. Likviditeetinhallinnan tavoit-  
teena on varmistaa pankin lyhyen ajan maksuvalmius perus-  
tuen olemassa olevien sopimusten saapuviin ja lähteviin kassa-  
virtoihin ja odotettuihin muutoksiin likviditeetissä sekä normaa-  
leissa että stressatuissa tilanteissa. Pankin likviditeettireservi  
koostuu keskuspankkitalletuksista ja keskuspankkikelpoisista  
korkealuokkaisista joukkovelkakirjasijoituksista.  
Sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan  
riittävyyttä ja tehokkuutta. Compliance-toiminnon tehtävänä on  
avustaa johtoa sen varmistamisessa, että pankki ja sen työnteki-  
jät noudattavat voimassa olevia lakeja, viranomaismääräyksiä ja  
eettisiä periaatteita päämääränä välttää compliance-riskin to-  
teutumista pankin toiminnassa.  
Likviditeettiriski  
Likviditeettiriski on riski siitä, että pankin jälleenrahoituskustan-  
nukset nousevat liiallisiksi, rahoituksen puute estää pankkia jat-  
kamasta normaalia liiketoimintaa tai pankki ei pysty  
Riskitaulukossa 5 on esitetty pankin rahoitusvelat jaoteltuna  
maturiteettiluokkiin vuoden 2025 lopussa. Taseen vastattavaa  
puolen erät, joilla ei ole olemassa sopimuksenmukaista maturi-  
teettia, ovat luokassa ”Alle 3 kuukautta”.  
Pankki soveltaa konsernin menettelytapoja ei-taloudellisten ris-  
kien tunnistamisessa ja hallinnassa. Pankissa toteutetaan jatku-  
valla periaatteella ei-taloudellisten riskien tunnistamis- ja arvi-  
ointiprosessia, jossa pyritään tunnistamaan organisaation suu-  
rimmat sisäiset ja ulkoiset ei-taloudelliset riskit.  
Riskitaulukko 5. Rahoitusvelkojen sopimustenmukaisten maturiteettien likviditeettiprofiili  
2025  
Milj. €  
Ei-taloudellinen riski  
Velat  
Velat luottolaitoksille  
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat  
Huonomman etuoikeuden velat  
Rahoitusvelat yhteensä  
Yhteensä  
617,8  
4 700,0  
160,0  
alle 3 kk  
17,8  
49,4  
-
3-12 kk  
200,0  
518,2  
-
1-5 v  
400,1  
3 360,1  
160,0  
>5v  
-
772,2  
-
Ei-taloudellinen riski toteutuu tappioina, jotka aiheutuvat riittä-  
mättömistä tai toimimattomista sisäisistä prosesseista tai jär-  
jestelmistä, henkilöstöstä tai ulkoisista tapahtumista.  
Lisäksi prosessissa arvioidaan näiden riskien todennäköisyyttä  
sekä taloudellisia, asiakas-, viranomais-, markkina- ja mainevai-  
kutuksia. Prosessiin kuuluu myös tunnistettujen riskien valvonta.  
Suurimmille riskeille määritellään paikalliset avainkontrollit ja  
mahdolliset riski-indikaattorit, jotta riskejä voidaanseurata jat-  
kuvasti. Lisäksi laaditaan toimintasuunnitelmat suurimmille ris-  
keille, joiden sisäiset kontrollit eivät ole riittävällä tasolla. Ris-  
keille on määritelty keskitetysti konsernissa toteutettavia ja pai-  
kallisesti Suomen liiketoiminnoissa toteutettavia vähentämistek-  
niikoita. Pankin johtoa, riskitoimikuntaa ja hallitusta informoi-  
daan säännöllisesti pankin suurimmista ei-taloudellisista ris-  
keistä.  
Pankissa myös maineriskiä hallitaan ei-taloudellisten riskienhal-  
linnan avulla, koska maineriski on usein seurausta toteutuneista  
ei-taloudellisista riskeistä tai siitä, että pankkiliiketoimintaa sää-  
televiä lakeja ja säännöksiä tai niihin liittyviä organisaation sisäi-  
siä ohjeita ja menettelytapoja on noudatettu puutteellisesti.  
5 317,8  
67,2  
718,2  
3 760,2  
772,2  
Käyttämättömät luottojärjestelyt  
-
-
-
-
-
2024  
Milj. €  
Ei-taloudelliset riskit jaetaan seuraaviin riskiluokkiin:  
Velat  
Yhteensä  
1 115,7  
4 200,5  
70,0  
alle 3 kk  
0,7  
3-12 kk  
1-5 v  
1 115,0  
2 893,6  
70,0  
>5v  
Operatiiviset riskit  
Informaatioteknologia (IT)- ja turvallisuusriskit  
Datariskit  
Velat luottolaitoksille  
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat  
Huonomman etuoikeuden velat  
Rahoitusvelat yhteensä  
-
1 256,2  
-
-
-
-
Pankissa on avoin riskikulttuuri, jossa henkilöstön tulee rapor-  
toida virheistä ja heikkouksista pankin sisällä, jotta tulevia tappi-  
oita voidaan vähentää riskejä ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä.  
Jokaisen työntekijän vastuulla on päivittäinen ei-taloudellisten  
riskienhallinnointi ja toteutuneiden tapahtumien raportointi  
omalla alueellaan.  
50,6  
-
51,3  
Talousrikollisuuteen liittyvät riskit  
Lainsäädännön noudattamisen riskit  
5 316,1  
1 256,2  
4 008,6  
0,0  
Pankin määritelmän mukaan ei-taloudellisen riskin tapahtuma  
aiheuttaa joko rahallista tappiota/voittoa tai se potentiaalisesti  
olisi voinut aiheuttaa tappiota/voittoa. Ei-taloudellisen riskin ta-  
pahtuma voi myös vaikuttaa pankin maineeseen, asiakkaisiin,  
viranomaissuhteisiin ja markkinoihin. Ei- taloudellisten riskien  
Käyttämättömät luottojärjestelyt  
-
-
-
-
-
Ulkoistettujen toimintojen vastuuhenkilöt vastaavat siitä, että  
oman alueen ei-taloudelliset riskit tunnistetaan ja että toteumat  
14  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
raportoidaan. Ei-taloudellisen riskin toteumat raportoidaan  
säännöllisesti pankin riskitoimikunnalle ja hallitukselle.  
Kestävänkehityksen riski  
Emoyhtiö Danske Bank A/S, joka on rekisteröity Tanskaan, jul-  
kaisee kestävyysraportin osana vuosikertomusta konsernille, jo-  
hon myös Danske Kiinnitysluottopankki Oyj kuuluu. Konsernin  
kestävyysraportti on osa konsernin vuosikertomusta kestävyys-  
raportointistandardien (CSRD) voimaantulon myötä.  
Eduskunta hyväksyi marraskuussa 2025 EU:n Omnibus 1 paketin  
mukaisen Stop the Clock -direktiivin. Laki lykkäsi kestävyysra-  
portointivelvoitteiden voimaantuloa toisen aallon yrityksille kah-  
della vuodella. Laki tuli voimaan 1.12.2025 ja sitä voidaan sovel-  
taa jo 1.1.2025 alkavalta tilikaudelta. Tätenpankki ei laadi kestä-  
vyysraporttia 1.1.2025 alkaneelta tilikaudelta.  
Pankki valmistautuu tekemään arvion ilmasto- ja ympäristöris-  
kien olennaisuudesta sekä suunnitelman näiden riskienhallin-  
nan kehittämiseksi.  
Lisäksi mahdolliset vaikutukset pankin liiketoimintamalliin, stra-  
tegiaan ja hallintoon arvioidaan. Pankki on valmistautumassa  
tulevan sääntelyn edellyttämään kestävänkehityksenraportoin-  
tiin.  
Pankin liiketoimintamallissa vakuudet ovat tärkeässä osassa  
kestävyysriskin arvioinnissa. Pankki on tehnyt toimenpiteitä pa-  
rantaakseenvakuuksista saatavilla olevien tietojen, mukaan lu-  
kien energiatehokkuustodistusten, kattavuutta.  
15  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätös  
Liitetiedot  
Laaja tuloslaskelma  
Tase  
Oman pääoman muutoslaskelma  
Rahavirtalaskelma  
17  
17  
18  
19  
1. Korkokate  
22  
22  
2. Palkkiotuotot ja -kulut  
3. Nettotulos käypään arvoon arvostettavista  
eristä  
23  
23  
4. Henkilöstökulut  
5. Liiketoiminnan muut kulut sekä  
tilintarkistuspalkkiot ja rahoitusvakautusviraston  
maksut  
25  
6. Arvonalentumistappiot sekä lainasaamiset ja  
muut saamiset asiakkailta  
7. Verot  
26  
29  
8. Rahoitusinstrumenttien ja muiden kuin  
rahoitusvarojen luokittelu  
29  
31  
32  
33  
33  
35  
36  
36  
36  
37  
37  
38  
9. Taseen maturiteettijakauma  
10. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot  
11. Käteiset varat ja saamiset luottolaitoksilta  
12. Johdannaissopimukset  
13. Verosaamiset ja verovelat  
14. Muut varat  
15. Velat luottolaitoksille  
16. Liikkeeseen lasketut velkakirjat  
17. Muut velat  
18. Ehdolliset velat ja sitoumukset  
19. Lähipiiriliiketoimet  
16  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Laaja tuloslaskelma  
Tase  
Milj. €  
Varat  
Liite  
12/2025  
12/2024  
Milj. €  
Liite  
1
1-12/2025  
1-12/2024  
261,0  
8,6  
Korkotuotot, efektiivisen koron metodilla  
Muut korkotuotot  
190,5  
8,6  
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset  
Lainat ja muut saamiset luottolaitoksilta  
Johdannaissopimuk set (1)  
Lainat ja muut saamiset yleisöltä  
Verosaamiset  
11  
11  
12  
6
13  
10  
14  
124,6  
5,3  
75,1  
5 657,2  
-
57,1  
16,3  
94,8  
1
Korkokulut  
1
162,8  
36,3  
223,6  
45,9  
Korkokate  
1
5 694,8  
-
Palkkiotuotot  
Palkkiokulut  
2
2
2,5  
0,0  
2,5  
0,0  
Muut rahoitusvarat  
Muut varat  
68,6  
6,8  
46,0  
9,2  
Varat yhteensä  
5 937,5  
5 918,1  
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä  
Muut tuotot  
3
1,8  
0,2  
1,8  
0,2  
Velat  
Liiketoiminnan tuotot yhteensä  
40,8  
50,4  
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille  
Johdannaissopimuk set  
Liikkeeseen lasketut velkakirjat  
Huonomman etuoikeuden velat  
Verovelat  
15  
12  
16  
16  
13  
17  
617,8  
71,8  
4 700,0  
160,0  
0,1  
1 115,7  
106,6  
4 200,5  
70,0  
Henkilöstökulut  
4
5
0,7  
9,9  
0,8  
10,4  
11,2  
Liiketoiminnan muut kulut  
Liiketoiminnan kulut yhteensä  
0,3  
56,2  
10,6  
Muut velat  
55,9  
Velat yhteensä  
5 605,6  
5 549,3  
Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista  
6
7
1,9  
2,2  
Oma pääoma  
Osakepääoma  
Rahastot  
Kertyneet voittovarat  
Oma pääoma yhteensä  
Tilikauden voitto ennen veroja  
28,3  
37,0  
70,0  
215,0  
46,9  
70,0  
215,0  
83,8  
Verot  
5,7  
7,4  
Tilikauden tulos yhteensä  
22,7  
29,6  
331,9  
368,8  
Tilikauden laaja tulos yhteensä  
22,7  
29,6  
Velat ja oma pääoma yhteensä  
5 937,5  
5 918,1  
17  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Oman pääoman muutoslaskelma  
Sijoitetun vapaan oman pää-  
omanrahastot  
Milj. €  
Oma pääoma 1.1.2025  
Osakepääoma  
70,0  
Voittovarat  
Yhteensä  
215,0  
83,8  
368,8  
Tilikauden laaja tulos yhteensä  
Osingonjako  
22,7  
-59,6  
22,7  
-59,6  
Oma pääoma 31.12.2025  
70,0  
215,0  
46,9  
331,9  
Sijoitetun vapaan oman pää-  
omanrahastot  
Milj. €  
Osakepääoma  
Voittovarat  
Yhteensä  
Oma pääoma 1.1.2024  
70,0  
215,0  
81,9  
366,9  
Tilikauden laaja tulos yhteensä  
Osingonjako  
29,6  
-27,7  
29,6  
-27,7  
Oma pääoma 31.12.2024  
70,0  
215,0  
83,8  
368,8  
18  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
1) Liikkeeseen lasketut velkakirjat esitetään omalla rivillä sisältäen sekä tilikauden aikana liikkeeseen lasketut että eräänty-  
neet velkakirjat.  
Rahavirtalaskelma  
Pankki laatii rahavirtalaskelmansa epäsuoraa esitystapaa käyttäen. Laskelma perustuuvoittoon ennen veroja ja näyttää liiketo imin-  
nan rahavirrat sekä rahavarojen muutoksen tilikauden aikana.  
Rahoitustoimintaan liittyvien velkojen täsmäytys  
Rahoitusvelkoihin liittyvät muutokset on eritelty liitetiedossa 16.  
Rahavaroina käsitelläänkäteiset varat, joita ovat vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta, sekä vaadittaessa maksettavat  
sellaiset saamiset luottolaitoksilta ja keskuspankeilta, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta.  
Milj. €  
1-12/2025  
1-12/2024  
Liiketoiminnan rahavirta  
Voitto ennen veroja  
28,3  
37,0  
Oikaisut  
Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista  
Maksetut verot  
Muut oikaisut  
1,9  
-5,8  
2,1  
2,2  
-7,7  
27,2  
58,7  
Yhteensä  
26,5  
Muutokset käyttöpääomassa  
Velat luottolaitoksille  
Johdannaiset  
Muut rahoitusvarat  
Lainat ja saamiset  
Liikkeeseen lasketut velkakirjat netto 1)  
Muut varat/velat  
-497,8  
-15,2  
-22,6  
35,7  
499,5  
0,0  
-134,4  
-76,4  
11,9  
-60,7  
62,6  
5,7  
Liiketoiminnan rahavirta  
Rahoitustoiminnan rahavirta  
Huonomman etuoikeuden velat  
Osingot  
Rahoitustoiminnan rahavirta  
Rahavarat tilikauden alussa  
Rahavarojen muutos kaudella  
Rahavarat kauden lopussa  
Käteiset varat ja vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta  
Saamiset luottolaitoksilta ja keskuspankeilta, maturiteetti alle 3 kuukautta  
Yhteensä  
26,1  
-132,7  
90,0  
-59,6  
30,4  
0,0  
-27,7  
-27,7  
233,7  
-160,3  
73,4  
73,4  
56,5  
129,8  
124,6  
5,3  
57,1  
16,3  
129,8  
73,4  
19  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
IFRS 18 esittelee uudet kategoriat tuottojenja kulujenjaottelulle tuloslaskelmalla liiketoimintojenmukaan (liiketoiminta, sijoittaminen,  
rahoitus, tuloverot ja lopetetut toiminnot). Pankki jatkaa arviointia muutosten vaikutuksista tilinpäätöksen esittämistapaan.  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Laatimisperiaatteet  
IFRS 18 esittelee myös vaatimukset uusille välisummille sekä uudet johdon määrittelemät tuloksellisuutta kuvaaville tunnusluvuille  
(Management-defined performance measures, MPM), joita käytetään julkisessa viestinnässä. Lisäksi liitetiedoissa on esitettävä  
MPM:ien täsmäytys parhaiten vastaaviin välisummiin tuloslaskelmalla. Johdon määrittelemien tuloksellisuutta kuvaavien tunnuslu-  
kujen tunnistaminen on pankissa käynnissä.  
Yhteenveto olennaisista laatimisperiaatteista ja arvioista  
IFRS 18 käyttöönotolla ei ole vaikutusta pankin nettotulokseen tai omaan pääomaan.  
Yleistä  
Pankin tilinpäätös on laadittunoudattaen EU:n hyväksymiä International Accounting Standards Boardin (IASB) IFRS -standardeja ja  
kansainvälisen tilinpäätöskysymysten tulkintakomitean IFRS Interpretations Committeen (IFRIC) kyseisiä standardeja koskevia tul-  
kintoja. Laatimisessa on myös noudatettu muita täydentäviä säännöksiä, jotka sisältyvät Suomen kirjanpitolakiin, Suomen luottolai-  
tostoiminnasta annettuun lakiin, Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin sekä valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätök-  
sestä ja konsernitilinpäätöksestä antamia ohjeita.  
IFRS 19, tytäryhtiöt ilman julkista tilivelvollisuutta: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, ja IASB:n julkaisemienmuiden ja IASB:n julkaise-  
mien muiden muutosten ei odoteta vaikuttavan olennaisesti pankin tilinpäätökseen.  
Kriittinen arviointi ja arvioiden epävarmuustekijät  
Tilinpäätöksen laatimiseen vaikuttavat johdon käyttämä harkinta, arviot ja oletukset, jotka vaikuttavat merkittävästi varojen ja vel-  
kojen kirjanpitoarvoihin. Tilinpäätökselle merkittävimmät arviot koskevat saamisten arvostamista. Arviot ja käsitykset perustuvat  
olettamuksiin, joita johto pitää hyväksyttävinä, mutta jotka ovat luonnostaan epävarmoja ja vaikeasti ennustettavia. Ne voivat olla  
epätäydellisiä, tulevaisuudessa voi sattua odottamattomia tapahtumia ja tilanteita ja muut voivat päätyä erilaisiin arvioihin .  
Tilinpäätös on esitetty miljoonissa euroissa, yhdellä desimaalilla, ellei muuta ilmoiteta. Riskiliitetieto on esitetty miljoonissa euroissa,  
yhdellä desimaalilla. Liitetietojen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä  
summaluvusta.  
Selkeyttä ajatellen tilinpäätös ja liitetiedot on laadittu olennaisuuden ja merkityksen käsitteitä käyttäen. Tämä tarkoittaa, että erät,  
jotka eivät ole olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille määrällisesti tai laadullisesti katsoen, lasketaan yhteen ja esitetään yhdessä  
muiden erien kanssa. Samoin tietoja, joita ei katsota olennaisiksi, ei ole esitetty liitetiedoissa.  
Odotettujen luottotappioidenlaskenta lainoille, rahoitustakaussopimuksille ja lainasitoumuksille sekä velkainstrumenteille, jotka  
kirjataan jaksotettuun hankintamenoon  
IFRS 9 -standardin mukaisen kolmitasoisen odotettujen luottotappiovarausten mallin mukaan odotettujen luottotappioiden arvon-  
alentumiskirjaukseen vaikuttaa se, onko luottoriski kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. Mikäli luottoriski ei ole  
lisääntynyt huomattavasti, varautuminenvastaa odotettua luottotappiota, joka perustuu12 kuukauden mahdollisiin maksuhäiriöta-  
pahtumiin (taso 1). Mikäli luottoriski on lisääntynyt huomattavasti, takaisinmaksu on yli 30 päivää myöhässä, laina on maksuhäi-  
riötilassa tai sen arvo on muutenalentunut, kirjataan koko elinkaaren odotetut luottotappiot (taso 2 ja 3). Pankin arvonalentumistili  
on melko vakaa suhteessa luottoriskin merkittävän kasvun määritelmän muutoksiin. Järjestämättömät lainat myydään takaisin  
Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeelle.  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n johto tarkastelee toimintaa yhtenä segmenttinä, jonka takia erillistä IFRS 8 standardin mukaista  
segmenttikohtaista tietoa ei esitetä.  
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet onsisällytetty liitetietoihin, joita ne koskettavat. Tilikauden aikana tehtyjä muutoksia lukuun otta-  
matta, jotka on kerrottu alla, pankin merkittävät tilinpäätös- periaatteet ovat samat kuin ne, joita yhtiö noudatti vuoden 2024 vuosi-  
kertomuksen laatimisessa.  
Odotettu luottotappio lasketaan kaikille erillisille lainoille laiminlyönnin todennäköisyyden (probability of default, PD), maksukyvyttö-  
myyshetken vastuun määrän (exposure at default, EaD) ja maksujen laiminlyönnistä johtuvan tappio-osuuden (loss given default,  
LGD) perusteella hyödyntäen tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota. Odotetun luottotappion arviointi sisältää tulevan talo udelli-  
sen ympäristön ennustamista tuleville vuosille. Tällaiset ennusteet ovat johdonharkittavina ja kyseiset harkinnat voivat olla lähteenä  
laskennan epävarmuuksille, joilla on merkittävä riski johtaa olennaisiin mukautuksiin kirjanpitoarvossa tulevina tilikausina. Tulevai-  
suutta koskevat elementit kuvaavat konsernin ylimmän johdon odotuksia ja sisältävät skenaarioita sekä arvion kyseisten skenaarioi-  
den todennäköisyydestä. Eri skenaarioita käytetään, jotta voidaan mallintaa makroekonomistentekijöiden oletettuja epälineaarisia  
vaikutuksia odotettuihin luottotappioihin.  
Tilinpäätös vahvistetaan varsinaisessa yhtiökokouksessa 18. maaliskuuta 2026.  
Muutoksia merkittävissä tilinpäätösperiaatteissa ja esitystavoissa tilikauden aikana  
1.1.2025 astuivat voimaan muutokset standardiin IAS 21. Muutosten voimaantulo ei ole vaikuttanut pankin tilinpäätökseen.  
Standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa  
International Accounting Standards Board (IASB) on julkaissut kaksi uutta standardia (IFRS 18; IFRS 19) ja muutoksia voimassa ole-  
viin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (IFRS 7, IFRS 9), jotka eivät vielä ole voimassa.  
Kolmen olemassa olevan skenaarion lisäksi, vuoden 2025 aikana konsernissa esiteltiin uusi negatiivinen skenaario kuvaamaan jatku-  
nutta epävarmuutta. Täten 31.12.2025 voimassa olevat skenaariot ovat: perusskenaario, positiivinen skenaario, negatiivinen skenaa-  
rio ja vakava negatiivinen skenaario.  
IFRS 18, tilinpäätöksen esittäminenja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, tarkoituksena on parantaa tulosraportointia ottamalla käyt-  
töön uusia vaatimuksia tuloslaskelmalle ja johdon määrittelemien tunnuslukujen esittämiselle. IFRS 18 tulee korvaamaan IAS 1:n ja  
on voimassa 1 tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS 18 ei ole vielä EU:n hyväksymä.  
Tulevaisuuteen suuntautuva informaatio perustuukolmen vuoden ennusteperiodiin, joka lähenee vakaata tilaa seitsemäntenä vuo-  
tena. Ennustejakson jälkeen makrotaloudelliset skenaariot palautuvat vähitellen vakaaseen tilaan.  
20  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Vuoden 2025 neljännellä vuosineljännekselle odotettujen luottotappioiden laskennassa käytetyt skenaariot on päivitetty viimeisim-  
pien makrotaloudellisten tietojen mukaisiksi.. Pohjoismaisten markkinoiden osalta, sekä perusskenaariota että positiivista skenaa-  
riota on tarkistettu viime vuodesta heijastamaan jatkuvia odotuksia normalisoituvista inflaatiotasoista ja nousseista asuntojen hin-  
noista.  
Perusskenaario on jatkumoa konsernin viralliselle näkemykselle Pohjoismaiden talouksista (Nordic Outlook -raportti). Vuoden 2025  
lopussa perusskenaario odottaa Pohjoismaiden talouden jatkavan elpymistä, joskin eri tahdilla eri alueilla. . Suurin osa korkojen las-  
kuista arvioidaan olevan toteutunut, ja inflaatio on palautunut normaalille tasolle. Pohjoismaidenkiinteistömarkkinat pysyvä t yleisesti  
vahvoina, asuntojen hintojen ollessa vakaita tai nousussa.  
Positiivinen skenaario esittää hieman perusskenaariota myönteisemmän näkymän, jossa globaalit taloudelliset olosuhteet paranevat,  
kysyntä lisääntyy ja bruttokansantuotteen kasvu on hieman suurempaa. Tässä skenaariossa nähdään myös lisää tukea asuntomark-  
kinoille, johon liittyy maltillinen korkojen nousu.  
Toinen negatiivinen skenaario otettiin käyttöön vuoden 2025 toisella neljänneksellä jatkuvan epävarmuuden huomioimiseksi. Tät ä  
skenaariota, joka tunnetaan nimellä negatiivinen skenaario, kuvaa kiristyvät kauppajännitteet, jotka johtavat talouden hidastumiseen  
heikomman ulkomaisen kysynnän ja laskevien osakemarkkinoiden myötä.  
Vakava negatiivinen skenaario kuvastaa vakavaa maailmanlaajuista taantumaa. Maailmanlaajuinen kauppasota ja toimitusketjuon-  
gelmat aiheuttavat finanssikriisin kaltaisen syvän taloudellisen laskusuhdanteen, jolle onominaista heikentynyt kysyntä, negatiiviset  
kasvuluvut sekä korkeampi ja sitkeämpi työttömyys talouksissa, joissa konserni toimii. Tuontikustannusten nousu johtaa hintojen  
nousuun ja inflaatioon, mikä pakottaa koronnostoihin, nykyisestä alhaisemmasta korkotasosta. Kiinteistöjen hinnat laskevat pitkällä  
aikavälillä korkojen nousun ja markkinoiden epävarmuuden vuoksi. Tämä skenaario otetaan huomioon konsernin ICAAP-proses-  
seissa, joka vastaa luonteeltaan sääntelyviranomaisten stressitestejä, huomioiden taantumariskin.  
Skenaarioiden painotuksia on päivitetty sisältämään uusi negatiivinen skenaario ja kuvaamaan tasapainoisempaa riskikuvaa. Pe-  
russkenaarion painoarvo on 50 prosenttia (2024: 60 %), positiivisen skenaarion 25 prosenttia (2024: 20 %), uuden negatiivisen ske-  
naarion 5 prosenttia ja vakavan negatiivisen skenaarion 20 prosenttia (2024: 20 %).  
Näiden arvioiden perusteella arvonalentumisvarausten määrä 31. joulukuuta 2025 oli 7,6 miljoonaa euroa (31. joulukuuta 2024 7,3  
miljoonaa euroa). Lainojen osuus taseen loppusummasta 31. joulukuuta 2025 oli 95,3 prosenttia (31. joulukuuta 2024 96,2 prosent-  
tia).  
Lukuun ottamatta yllä kuvattuja, kaikki muut käytännöt ja laatimisperiaatteet ovat samoja kuin aiemmin käytetyt.  
Lisää tietoa odotetuista luottotappioista sekä rahoitusinstrumenteista johtuvien riskien luonteesta ja laajuudesta löytyy riskienhallin-  
taliitteestä sivulta 10 eteenpäin.  
Ulkomaisen valuutan määräisten liiketapahtumien muuntaminen  
Tilinpäätös laaditaan euroina, joka on pankin kirjanpitovaluutta sekä toiminnallinen valuutta. Ulkomaan valuutan määräiset liike- ta-  
pahtumat muunnetaan pankin toiminnallisen valuutan mukaisesti tapahtumapäivänä. Voitot ja tappiot valuuttakurssien eroista t a-  
pahtumapäivän ja selvityspäivän välillä kirjataan tuloslaskelmaan.  
Ulkomaan valuutan määräiset ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan uudelleen käypään arvoon, muutetaan uudelleenarvostus-  
päivänä voimassa olevilla valuuttakursseilla. Kurssierot sisältyvät varojen ja velkojen käyvän arvon muutoksiin. Muut ei-monetaariset  
valuuttamääräiset erät kirjataan tapahtumapäivän kursseilla.  
21  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
2. Palkkiotuotot ja -kulut  
Muut liitetiedot  
Palkkiotuotot ja -kulut esitetään palkkiotuottojennettona kuten ylimmälle johdolle päätöksenteon tueksi annetuissa esityksissä.  
Palkkiotuottojen netto jaetaan palkkiotyypin taustalla olevan toiminnan mukaan. Palkkiotuotot sisältävät pääasiassa lainojen  
hoitoon liittyviä palkkioita, kuten laskutus- ja lainamuutospalkkioita. Palkkiot, jotka muodostavat olennaisen osan lainojen, saa-  
misten ja talletusten efektiivisestä korosta, kirjataan korkotuottoihin tai -kuluihin.  
1. Korkokate  
Korkotuotot ja kulut, jotka syntyvät jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista korollisista rahoitusinstrumenteista, kirjataan  
tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä yksittäisenrahoitusinstrumentin hankintahintaan perustuen. Korkoonsisältyy  
jaksotettuja maksuja, jotka ovat olennainen osa rahoitusinstrumentin efektiivistä tuottoa, kuten järjestelypalkkiot ja hankinta- ja  
lunastushinnan mahdolliset jaksotetut erot.  
Palkkiotuotot kuvaavat palveluiden siirtoa asiakkaalle summalla, joka vastaa korvausta joka kyseisestä palvelusta odotetaan  
vastineeksi saatavan. Pankki huomioi suoriutumisvaateet, eli asiakkaankanssa sovitut palvelut, ja korvaukset ja tuotto kirjataan  
samalla kun palvelu toimitetaan.  
Korkotuottoihin ja kuluihin lasketaan myös käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettujen rahoitusinstrumenttien korko,  
mutta ei keskinäisiin järjestelyihin kuuluvien talletusten tai sijoitussidonnaisten sopimusten korkoa. Jälkimmäinen kirjataan  
erään nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä.  
Milj.€  
1-12/2025  
1-12/2024  
Palkkiotuotot, netto palkkiotyypin mukaan  
Lainapalkkiot ja takaukset  
Muut tuotot  
2,5  
0,0  
2,5  
2,5  
0,0  
2,5  
Palkkiotuotot yhteensä  
Milj. €  
1-12/2025  
1-12/2024  
Korkotuotot efektiivisen koron menetelmällä  
Saamisista luottolaitoksilta  
Saamisista yleisöltä  
Yhteensä  
Palkkiokulut  
Yhteensä  
0,0  
2,5  
0,0  
2,5  
6,0  
184,4  
190,5  
7,3  
253,6  
261,0  
Korkotuotot  
Johdannaissopimuk sista  
Yhteensä  
8,6  
8,6  
8,6  
8,6  
Korkokulut  
Veloista luottolaitoksille  
Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista  
Johdannaissopimuk sista  
Muut korkokulut  
31,0  
88,3  
43,1  
0,4  
50,6  
84,8  
88,2  
0,0  
Yhteensä  
162,8  
223,6  
Korkokate  
36,3  
45,9  
Josta samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä  
Saadut korkotuotot  
8,8  
9,0  
Suoritetut korkokulut  
74,1  
140,7  
22  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
3. Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä  
4. Henkilöstökulut  
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä sisältää käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja  
velkojen toteutuneet ja toteutumattomat voitot ja tappiot sekä valuuttakurssierot.  
Palkat ja palkkiot, joita pankki maksaa vuoden aikana tehdystä työstä, kirjataan kuluiksi tuloslaskelman erään Henkilöstökulu t.  
Erässä ovat mukana palkat, palkkiot, lomarahat, eläkekulut sekä muut henkilöstökulut. Tulospalkkiot kirjataan kuluina sille kau-  
delle, jolla ne syntyvät. Osa vuoden tulospalkkioista johdolle ja muille riskinottajille maksetaan ehdollisina osakkeina. Palkitse-  
misesta voi lukea lisää pankin palkitsemispolitiikasta, joka on saatavissa Internet-osoitteesta www.danskebank.com/fi/sijoitta-  
jasuhteet/kiinnitysluottopankki kohdasta Palkitseminen.  
Käyvän arvon suojauslaskennan piiriin kuuluvien rahoitusvarojen ja velkojen käyvän arvon muutosten tulosvaikutus kirjataan  
sekä suojaavien että suojattujen instrumenttien osalta eräännettotulos käypään arvostettavista eristä. Siten myös suojauksen  
tehottomuus näytetään tuloslaskelman erässä nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä.  
Henkilöstön lakisääteinen eläketurva onjärjestetty maksupohjaisin järjestelyin eläkevakuutusyhtiöidenkautta eikä sitä ole t äy-  
dennetty vapaaehtoisilla lisäeläkevakuutuksilla. Maksupohjaisissa eläkejärjestelyissä pankki suorittaa säännöllisiä eläkemak-  
suja vakuutusyhtiölle eikä sillä ole laillista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja. Maksut kirjataan kuluksi sitä mu-  
kaa, kun ne maksetaan vakuutusyhtiöille, ja vakuutusyhtiöt ja muut laitokset ottavat järjestelyihin perustuvat velvoitteet va stat-  
tavikseen. Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan eläkeikä on lakisääteinen.  
Milj. €  
1-12/2025  
1-12/2024  
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä  
1,8  
1,8  
Konsernin on yksilöitävä kaikki työntekijät, joiden ammatillisella toiminnalla voisi olla olennainen vaikutus pankin riskipro fiiliin  
voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:ssä on viisi riskinottajaa toimitusjohtaja ja va ra-  
toimitusjohtaja mukaan luettuna.  
Voitot/tappiot rahoitusinstrumenteista luokittain, netto  
Lainat ja talletukset  
Muut rahoitusvarat, joukkovelkakirjalainat  
Liikkeeseen lasketut velkakirjat  
Johdannaissopimuk set  
-10,9  
0,5  
-3,5  
15,7  
1,8  
8,4  
0,7  
-58,8  
51,4  
1,8  
Milj. €  
1-12/2025  
1-12/2024  
Henkilöstökulut  
Yhteensä  
Palkat ja palkkiot  
josta muuttuvat palkkiot  
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt  
Henkilösivukulut  
0,6  
0,0  
0,1  
0,0  
0,0  
0,7  
0,6  
0,0  
0,1  
0,0  
0,0  
0,7  
Muut  
Henkilöstökulut yhteensä  
Pankki noudattaa irtisanomiskorvausten maksamisessa voimassa olevan lainsäädännönmukaisia korvauksia. Pankki ei ole tilikauden  
aikana maksanut uusille työntekijöille aloitusrahoja eikä raha- ja eläkepaketteja ole myönnetty tilikauden aikana.  
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin  
1-12/2025  
1-12/2024  
Kokoaikainen henkilöstö  
Yhteensä  
5
5
5
5
23  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Johtoon kuuluvat avainhenkilöt  
Ehdolliset osakkeet  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n johtoonkuuluvia avainhenkilöitä ovat pankin hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja varat oimitus-  
johtaja.  
Määrä  
Käypä arvo  
(1000 )  
Työntekijöiden mak- Liikkeeseenlasku  
sama hinta (EUR) hetkellä Vuoden 2025 lopussa  
Ylin johto  
Yhteensä  
Johdon ja hallituksen palkat ja palkkiot  
Myönnetty v. 2025  
2025, alussa  
1 000 €  
1-12/2025  
318,6  
1-12/2024  
302,4  
Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkat  
Hallituksen jäsenten palkkiot  
Kaudella myönnetyt  
Kaudella toteutetut  
Kaudella menetetyt  
Muut muutokset 2025  
2025, lopussa  
531  
-319  
-
531  
-319  
-
16,4  
22,7  
24,0  
26,0  
-
-
Pankin hallituksen jäsenille, jotka ovat konsernin henkilökuntaa, ei makseta erillistä palkkiota hallituksen jäsenen tehtävästä.  
212  
212  
-
6,6  
9,0  
Johdon lainat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset  
Vuoden 2024 aikana ei myönnetty eikä toteutettu ehdollisia osakkeita. Vuoden 2024 lopussa ei ollut ehdollisia osakkeita.  
Milj. €  
1.1.  
2025  
0,5  
2024  
0,2  
Käyvän arvon laskenta ehdollisille osakkeille 31.12.2025  
Lisäykset  
Vähennykset  
0,2  
-0,1  
0,6  
0,3  
-0,1  
0,5  
Osakkeen hinta Osakkeen hinta vuo-  
Osakkeen hinta Osakkeen hinta vuo-  
myöntöpäivänä (DKK  
231,22  
den lopussa (DKK)  
318,60  
EUR : DKK myöntöpäivänä (EUR)  
7,4687 30,96  
den lopussa (EUR)  
42,66  
31.12.  
Myönnetty v. 2025  
Vertailukauden kokonaissummaa muutettu  
Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja läheiset perheenjäsenet sekä johtoon kuuluvien avainhenkilöiden määräys- ja vaikutusvaltayhtiöt.  
Johdon lainoista peritty vuotuinenkorko on työsuhdelainalta edellytetyn koronsuuruinen. Myös muut ehdot vastaavat Danske Bank -  
konsernissa vahvistettuja työsuhdelainanehtoja. Lainoista on saatu vakuus. Määräys- ja vaikutusvaltayhtiöille myönnettyjen lainojen  
ehdot vastaavat muiden yrityslainojen ehtoja.  
Osakeperusteiset maksut  
Vuodesta 2018 lähtien Danske Kiinnitysluottopankki Oyj on voinut myöntää oikeuksia ehdollisiin osakkeisiin ylimmälle johdolle ja joh-  
dolle osana muuttuvaa palkitsemista. Tarjotut kannustimet määriteltiin henkilökohtaisen menestyksen, tilikauden tuloksen ja muiden  
arvoa tuottavien tekijöidenperusteella. Osakkeet myönnettiin ansaintavuotta seuraavan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. O sa-  
keperusteisten maksujen myöntämispäivän käypä arvo jaksotetaan sille palvelusajalle, joka ehdoitta oikeuttaa työntekijän saamaan  
maksun.  
Ehdolliset osakkeet -ohjelma  
Ehdolliset osakkeet ovat lunastettavissa neljän vuoden kuluttua myöntämispäivästä lähtien edellyttäen, ettei työntekijä ole irtisanou-  
tunut konsernista lukuun ottamatta eläkkeelle jäämistä. Lisäksi oikeudet ansaittuihin osakkeisiin ovat lunastettavissa vain, jos koko  
konserni ja työntekijän osasto täyttää tietyt tulostavoitteet seuraavan kolmen vuoden aikana. Oikeus ostaa Danske Bank A/S:n osak-  
keita ehdollisen osakeohjelman kautta myönnetään osana vuotuista kokonaisbonusta.  
Ehdollisten osakkeiden käypä arvo lasketaan osakkeen hinta vähennettynä työntekijän tekemällä maksulla. Ehdollisten osakkeide n  
perusarvo kirjataan kuluksi niiden myöntämisvuotena, ja aika-arvo jaksotetaan jäljellä olevalle ajalle, joka on oikeuden myöntämi-  
sestä lunastusajan alkuun eli kolmelle vuodelle.  
24  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
5. Liiketoiminnan muut kulut sekä tilintarkistuspalkkiot ja  
rahoitusvakautusviraston maksut  
Liiketoiminnan muut kulut  
Milj. €  
1-12/2025  
1-12/2024  
Vakuusrahastomaksut *)  
Muut kulut**)  
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä  
0,1  
9,8  
9,9  
0,1  
10,4  
10,5  
*) Yhteinen kriisinratkaisurahasto saavutti asetetun tavoitetason 31. joulukuuta 2023 mennessä. Näin ollen Rahoitusvakausvirasto on  
kerännyt vain hallintomaksuja vuosina 2025 ja 2024. Tulevaisuudessa vakausmaksuja kerätään, jos tavoitetasot nousevat tai yht ei-  
sen kriisinratkaisurahaston varoja käytetään.  
**) Liiketoiminnan muut kulut koostuu pääasiassa konsernilta ostetuista palveluista.  
Tilintarkastajan palkkiot  
1000 EUR  
1-12/2025  
1-12/2024  
Tilintarkastus  
82,5  
72,1  
Muut tilintarkastukseen liittyvät palkkiot  
37,4  
41,8  
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä (sis.alv)  
119,9  
113,9  
25  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
6. Arvonalentumistappiot sekä lainasaamiset ja muut saamiset asiakkailta  
Odotettujen luottotappioiden varaukset  
Odotettuihin luottoriskeihin varautuminen riippuu siitä, onko luottoriski lisääntynyt huomattavasti alkuperäisen kirjaamisen  
lkeen vai ei. Varautuminen noudattaa kolmivaiheista mallia:  
Pankki ostaa lainat Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeeltä. Lainat ja saamiset koostuvat lainoista ja saamisista, jotka Danske  
Bank A/S, Suomen sivuliike on myöntänyt asiakkaille ja jotka on hankittu myöntämisen jälkeen. Lainat ja saamiset sisältävät  
tavanomaiset pankkilainat, pois lukien transaktiot, joissa vastapuolena on luottolaitos tai keskuspankki.  
• Vaihe 1: Mikäli luottoriski ei ole lisääntynyt huomattavasti, varautuminen vastaa seuraavan 12 kuukauden aikana odotetta-  
vissa olevaa luottotappiota.  
• Vaihe 2: Mikäli luottoriski on lisääntynyt huomattavasti, rahoitusvarat siirretään vaiheeseen 2, jolloin varauksina kirjataan koko  
Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä lainat ja saamiset arvostetaan käypäänarvoon, johon on lisätty transaktiomenot. Alkupe-  
räisen kirjaamisen jälkeen lainat ja muut saamiset arvostetaanjaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää  
käyttäen vähennettynä arvonalennuskirjauksilla. Alkuperäisen arvostuksen ja lunastusarvonvälinen hintaero jaksotetaan erä-  
päivään saakka ja kirjataankorkotuottoihin. Jos kiinteäkorkoiset lainat ja saamiset ovat suojauslaskennan piirissä, joka on mää-  
ritelty tehokkaaksi, suojatun korkoriskin käypä arvo lisätään saatavien jaksotettuun hankintahintaan.  
voimassaoloajan odotetut luottotappiot.  
• Vaihe 3: Mikäli saaminen on maksukyvyttömyystilassa , saaminen siirretään vaiheeseen 3 ja korkotulo kirjataan nettokirjanpi-  
toarvoon.  
Odotettu luottotappio lasketaan kaikille erillisille lainoille laiminlyönnin todennäköisyyden (probability of default, PD), maksuky-  
vyttömyyshetken odotetun vastuunmäärän(exposure at default, EaD) ja maksujen laiminlyönnistä johtuvan odotetun tappio -  
osuuden (loss given default, LGD) perusteella ottaen huomioon tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota. Vaiheille 2 ja 3 sijoi-  
tettujen saamisten odotetut luottotappiot kattavat saatavan koko odotetun jäljellä olevan voimassaoloajan.  
Odotetut luottotappiovaraukset kirjataan vähennysten tilille ja netotetaan lainoja ja saamisia vastaan vastuukohtaisesti.  
Pankki myy järjestämättömät lainat takaisin Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeelle.  
Milj. €  
2025  
Yhteensä  
5 702,0  
-
Saamiset yleisöltä  
Kirjanpitoarvo 1.1.2025  
Siirto vaiheeseen 1  
Siirto vaiheeseen 2  
Siirto vaiheeseen 3  
Uudet saamiset  
Poistuneet saamiset  
Muut *)  
Kirjanpitoarvo 31.12.2025  
*) sisältää lainojen takaisinmaksuja  
Vaihe 1  
5 245,7  
255,7  
-179,1  
-1,5  
Vaihe 2  
451,9  
-255,6  
179,1  
-2,2  
Vaihe 3  
4,4  
-0,2  
-
3,7  
0,3  
-4,4  
0,2  
-
-
Arvonalentumistappiot luotoista  
1000 EUR  
1-12/2025  
2 600,8  
-706,3  
-2 730,8  
2 730,8  
-0,5  
1-12/2024  
2 892,8  
-669,4  
-1 562,9  
1 562,9  
-2,4  
835,9  
34,8  
871,0  
-534,4  
-373,9  
5 664,8  
Uudelleen arvostettujen odotettujen luottotappioiden vaikutus, netto (sisältää mallin muutokset)  
Odotetut luottotappiot poistuneista saamisista  
Arvonalentumiskirjausten vähennys toteutuneiden luottotappioiden kattamiseksi  
Lopulliset luottotappiot  
-472,6  
-353,4  
5 330,7  
-57,3  
-20,6  
330,1  
4,0  
Korkotuotot, efektiivisen koron metodi  
Yhteensä  
1 893,9  
2 221,1  
Milj. €  
2024  
Yhteensä  
5 642,1  
-
Saamiset yleisöltä  
Kirjanpitoarvo 1.1.2024  
Siirto vaiheeseen 1  
Siirto vaiheeseen 2  
Siirto vaiheeseen 3  
Uudet saamiset  
Poistuneet saamiset  
Muut *)  
Kirjanpitoarvo 31.12.2024  
Vaihe 1  
5 415,2  
90,4  
-265,9  
-3,0  
Vaihe 2  
225,2  
-90,4  
265,9  
-1,1  
95,5  
-33,8  
-9,3  
Vaihe 3  
1,7  
-
-
-
-
4,2  
0,2  
-1,7  
0,0  
4,4  
833,8  
929,5  
-527,2  
-342,4  
5 702,0  
-491,6  
-333,1  
5 245,7  
451,9  
*) sisältää lainojen takaisinmaksuja  
26  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Merkittävä kasvu luottoriskissä (siirto vaiheesta 1 vaiheelle 2)  
Arvonalentumisvaraustilin täsmäytys  
Sopimusten jaottelu vaiheisiin 1 ja 2 odotettujen luottotappioiden määrittelyssä riippuu siitä, onko luottoriski kasvanut mer kittävästi  
alkuperäisestä. Kun arvioidaan, onko luottoriski kasvanut merkittävästi alkuperäisestä, otetaan huomioon maksukyvyttömyyden riski  
sopimuksen jäljellä olevana voimassaoloaikana yhdistettynä tulevaisuuteensuuntautuvaan informaatioon. Sopimukset siirtyvät vai-  
heesta 1 vaiheeseen 2 maksukyvyttömyystodennäköisyyden kasvaessa:  
1000 EUR  
2025  
Yhteensä  
7 293,5  
Vaihe 1  
2 164,4  
2 242,7  
-299,8  
-239,7  
-99,8  
Vaihe 2  
4 787,2  
-2 218,9  
325,5  
-538,7  
62,8  
Vaihe 3  
341,8  
-23,8  
-25,7  
778,4  
3,5  
Saldo kauden alussa  
Siirto vaiheeseen 1 kauden aikana  
Siirto vaiheeseen 2 kauden aikana  
Siirto vaiheeseen 3 kauden aikana  
Odotetut luottotappiot uusista saamisista  
Odotetut luottotappiot saamisista, jotka on kirjattu pois taseesta  
Uudelleen arvostettujen odotettujen luottotappioiden vaikutus, netto (sisältää  
mallin muutokset)  
Lopulliset luottotappiot, katettu arvonalentumisvaraustililtä  
Valuuttakurssierojen oikaisut  
Muut muutokset  
-
-
-
Kun laiminlyönnin todennäköisyys on alle 1 % lähtötilanteessa: vähintään 0,5 %-yksikön kasvu 12 kuukaudenlaiminlyönnin toden-  
näköisyydessä verrattuna lähtötilanteeseen ja voimassaoloajan laiminlyönnin todennäköisyyden kaksinkertaistuminen verrat-  
tuna lähtötilanteeseen.  
Kun laiminlyönnin todennäköisyys on yli 1 % lähtötilanteessa: 2 %-yksikön kasvu 12 kuukauden laiminlyönnin todennäköisyy-  
dessä verrattuna lähtötilanteeseen tai voimassaoloajanlaiminlyönnin todennäköisyyden kaksinkertaistuminen verrattuna lähtö-  
tilanteeseen.  
-33,5  
-706,3  
-289,6  
-427,2  
10,5  
-2 725,9  
-37,1  
3,2  
1 066,5  
1 785,0  
3 454,5  
-93,9  
4,5  
108,2  
5 464,0  
1 872,2  
-2 609,9  
1,0  
2 600,8  
-2 740,9  
8,8  
1 190,0  
7 612,2  
Vaiheeseen 2 siirtyvät kaikki saamiset, jotka ovat yli 30 päivää myöhässä. Vaiheeseen2 sijoitetaan myös asiakkaat, joilla on lainanhoi-  
tojousto, mikäli arvioidaan olevan todennäköisintä, ettei tilanteessa aiheudu tappiota. Lisäksi vaiheeseen 2 sijoitetaan lainanhoito-  
joustoasiakkaat, mikäli asiakkaalla on kahden vuoden koeaika järjestämättömyystilasta palautumiseksi.  
15,3  
Saldo kauden lopussa  
363,2  
Vaihe 3 (arvoltaan alentunut rahoitusvara)  
Saaminen siirretäänvaiheesta 2 vaiheeseen 3, kun se alenee arvoltaan. Saaminen alenee arvoltaan, silloin kun toteutuu yksi t ai use-  
ampi tapahtuma, joilla arvioidaan olevan haitallinen vaikutus tuleviin kassavirtoihin. Tämä sisältää havaittavissa olevan tie don  
1000 EUR  
2024  
(a) liikkeeseenlaskijan tai lainaajan merkittävän taloudellisen vaikeuden;  
(b) sopimusrikkeen kuten maksukyvyttömyyden tai viivästymisen;  
Vaihe 1  
2 107,2  
1 395,5  
-221,3  
-22,3  
Vaihe 2  
3 622,7  
-1 387,8  
266,4  
-322,1  
76,4  
Vaihe 3  
154,5  
-7,7  
-45,1  
344,3  
0,0  
Yhteensä  
5 884,4  
Saldo kauden alussa  
Siirto vaiheeseen 1 kauden aikana  
Siirto vaiheeseen 2 kauden aikana  
Siirto vaiheeseen 3 kauden aikana  
Odotetut luottotappiot uusista saamisista  
Odotetut luottotappiot saamisista, jotka on kirjattu pois taseesta  
Uudelleen arvostettujen odotettujen luottotappioiden vaikutus, netto (sisältää  
mallin muutokset)  
Lopulliset luottotappiot, katettu arvonalentumisvaraustililtä  
Muut muutokset  
Saldo kauden lopussa  
-
-
-
(c) lainaajalle on myönnetty lainanhoitojoustoa, jota ei olisi myönnetty ellei lainaajalla olisi taloudellista vaikeutta talo udellisiin tai sopi-  
muksellisiin syihin liittyen;  
-198,1  
-362,6  
-121,6  
-669,4  
(d) on mahdollista että lainaaja joutuu konkurssiin tai muunlaiseen taloudelliseen uudelleenjärjestelyyn; ja  
(e) rahoitusvaran osto tai synty suurella alennuksella, joka kuvastaa toteutunutta luottotappiota.  
-390,9  
84,1  
-1 527,7  
-318,3  
1 309,2  
2 164,4  
2 889,7  
-83,0  
113,0  
1 530,8  
-1 161,6  
-558,1  
2 892,8  
-1 562,9  
864,1  
Maksukyvyttömyyden määritelmä  
Maksukyvyttömyyden määritelmää käytetäänodotettavissa olevien luottotappioiden määrityksessä ja vaiheiden välisten siirtymie n  
arvioinnissa. Maksukyvyttömyyden määritelmää käytetään myös sisäisessä luottoriskin hallinnassa sekä omien varojen riittävyyt een  
liittyen.  
4 787,2  
341,8  
7 293,5  
Tukeakseen yhdenmukaisempaa lähestymistapaa maksukyvyttömyyden määritelmän soveltamisessa, Euroopan pankkiviranomai-  
nen (EBA, EuropeanBanking Authority) julkaisi ohjeet maksukyvyttömyyden määritelmänsoveltamisesta: Ohjeet maksukyvyttömyy-  
den määritelmän soveltamiseen EBA/GL/2016/07 ja Tekninen sääntelystandardi (RTS) erääntyneiden luottovelvoitteiden olennai-  
suusrajasta EBA/RTS/2016/06.  
Vuonna 2023 johdon päätöksestä tehtiin 0,9 miljoonan euron oikaisu arvonalentumismallin antamiin tuloksiin. Oikaisu on pysynyt  
muuttumattomana vuonna 2024 ja 2025. Päätös perustuuluottosalkun monitoroinnissa havaittuihin epävarmuuksiin erityisesti epä-  
vakaassa taloustilanteessa. Epävarmoista taloudenkehitysnäkymistä huolimatta saamistenarvonalentumiset ovat edelleen maltilli-  
set.  
Pankin käytössä oleva maksukyvyttömyyden määritelmä vastaa ohjeiden ja teknisen sääntelystandardin mukaisia uusia vaateita..  
Maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut, ovat samalla myös vaiheessa 3. Tämä pätee vastuisiin, jotka ovat maksukyvyttömyystilassa  
joko siksi että ovat ylittäneet 90 päivän maksukyvyttömyysrajan tai siksi että ne ovat ylittäneet rajan jolloin ne katsotaan saamisiksi,  
27  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
jotka todennäköisesti jäävät maksamatta. Pieni määrä vaiheessa 3 olevista luottovastuista voidaan tulkita olevan maksukyvyttömyy-  
den määritelmän ulkopuolella, sillä arvonalentumisvaiheita päivitetään kuukausittain, kun taas luottotappiot päivitetään päivittäin.  
tuloksessa tuottona tai kuluna. Mikäli muutoksesta johtuva tappio liittyy muutokseen lainassa, jossa on lainanhoitojousto, mu utok-  
sesta johtuva tappio esitetään tuloslaskelmalla kohdassa arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista.  
Vaiheallokoinnin takia on tärkeää, johtaako muutos poiskirjaamiseen ja uuden lainankirjaamiseen vai ei. Mikäli korvaavan lainan aja-  
tellaan olevan uusi laina, laina sijoitetaan vaiheeseen 1 alkuperäisen kirjaamisen hetkellä (ellei uusi laina ole arvoltaan alentunut alku-  
peräisen kirjaamisen hetkellä). Eli alkuperäinen luottoriski nollataan. Jos korvaava laina on muutos vanhaan lainaan, alkuperäistä luot-  
toriskiä ei nollata.  
Odotettujen luottotappioiden laskenta  
Odotetun luottotappion määrä lasketaan jokaiselle yksittäiselle saamiselle laiminlyönnin todennäköisyyden (probability of default,  
PD), maksukyvyttömyyshetken odotetun vastuun määrän (exposure at default. EaD) ja maksujen laiminlyönnistä johtuvan odotetun  
tappio-osuuden(loss given default, LGD) perusteella. Yleisesti ottaen pankin IFRS 9 luottotappiovarausmallit ja parametrit hyödyntä-  
vät konsernissa käytettäviä sisäisiä malleja, jotta käytetty menetelmä olisi yhtenäinenkaikkialla konsernissa. IFRS 9:ää va rten on laa-  
dittu uusia malleja ja laskentamenetelmiä, mukaan lukien voimassaoloajan PD, aikaistetut takaisinmaksut ja tulevaisuutta koskeva  
LGD. Kaikki luottotappiovaraukset allokoidaan yksittäisille vastuille.  
Pankki ostaa uudet lainat Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeeltä, mutta pankin taseessa oleviin lainoihin voi kohdistua muuto ksia  
silloin kun muutokset eivät johda vanhan lainan poiskirjaamiseen ja uuden lainan kirjaamiseen.  
Odotettu jäljellä oleva voimassaoloaika  
Suurelle osalle lainoista ja saamisista, odotettu voimassaoloaika rajoittuu jäljellä olevaan sopimuksen mukaiseen maturiteett iin ja  
korjataan odotetuilla ennakkomaksuilla. Vastuilla, joilla on heikko luottolaatu, ennakkomaksun mahdollisuutta ei oteta huomioon.  
Vastuissa, joissa on mukana itse laina ja myönnetty nostamaton luotto ja joissa sopimuksen mukainen mahdollisuus vaatia ennakko-  
maksua ja perua myönnetty nostamaton luotto eivät pienennä pankin luottotappioiden vastuuta sopimuksen mukaisen irtisanomis-  
ajan aikana, odotettuvoimassaoloaika onse aika jonka aikana pankki odottaa olevansa vastuussa luottotappioista. Tämä ajanjakso  
arvioidaan normaalien luottoriskien hallinnan menetelmin.  
Tulevaisuuteen suuntautuvan informaation hyödyntäminen  
Laskettavat tulevaisuutta koskevat tekijät perustuvat pankin ylimmän johdon puolueettomaan odotukseen. Prosessi sisältää makr o-  
taloudelliset skenaariot (perusskenaario, positiivinen, negatiivinen ja vakava negatiivinen), jotka konsernin riippumaton makrotalou-  
dellinen tutkimusyksikkö laatii, skenaarioiden arvion ja hyväksymisen (kattava kierto organisaatiossa) sekä prosessin, jolla skenaa-  
rioita korjataan vuosineljännesten aikana saadun uuden tiedon mukaan.  
Eri skenaarioita käytetään, jotta voidaan mallintaa makroekonomisten tekijöiden oletettuja epälineaarisia vaikutuksia odotett uihin  
luottotappioihin. Johdon skenaarioille antama hyväksyntä voi sisältää itse skenaarioidenkorjauksia sekä johdon tiettyjä korkean ris-  
kin salkkuja koskevia lisäyksiä, joita konsernin makroekonomistit eivät ole ottaneet huomioon. Arvonalentumisvaiheet lasketaa n hy-  
väksyttyjen skenaarioiden perusteella. Teknisesti tulevaisuutta koskeva tieto lisätään automaattisesti suoraan PD-tietoihin odotetun  
luottotappion laskelman LGD-elementin perusteella.  
Tulevaisuuteen suuntautuva informaatio perustuu kolmen vuoden ennustusperiodiin ja yhdistyy vakaaseen tilaan seitsemäntenä  
vuonna. Perusskenaario perustuu makrotalouden ennusteeseen, joka on julkaistu konsernin Nordic Outlook -raportissa.  
Muutos  
Kun laina korvataan uudella lainalla tai alkuperäistä lainasopimusta muutetaan, arvioidaan, onko kyseessä vanhan lainan poiskirjaa-  
minen ja uuden lainan kirjaaminen vai vanhan lainan muutos. Tähän vaikuttaa se, ovatko sopimukseen perustuvien kassavirtojen ja  
muiden sopimusehtojen muutokset merkittäviä vai eivät. Mikäli muutos on merkittävä, kyseessä on vanhan lainan poiskirjaaminen ja  
uuden lainan kirjaaminen. Jos muutos ei puolestaan ole merkittävä, muutos huomioidaan vanhanlainan muutoksena. Yleisesti, mikäli  
muutos johtaa uuteen lainasopimukseen ja lainan tunnukseen, muutos on merkittävä, ja se johtaa vanhan lainan poiskirjaamiseen ja  
uuden lainan kirjaamiseen. Muutoin muutos ei johda poiskirjaamiseen ja uuden lainan kirjaamiseen.  
Mikäli vanhaa rahoitusvaraa ei poiskirjata, alkuperäinenvoimassa oleva korko jää voimaanmuuttumattomana ja muuttuneiden sop i-  
mukseen perustuvien kassavirtojennettonykyarvo kuvastaa rahoitusvaran kirjanpitoarvoa muutosten jälkeen. Alkuperäisten sopi-  
mukseen perustuvien kassavirtojen nettonykyarvon ja muokattujen sopimukseen perustuvien kassavirtojen erotus huomioidaan  
28  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
7. Verot  
8. Rahoitusinstrumenttien ja muiden kuin rahoitusvarojen luokittelu  
Arvioidut tuloverot ja laskennalliset verot tilivuoden voitosta huomioidaan tuloslaskelmassa. Tulovero lasketaan voimassa ole-  
van tuloverokannan mukaisesti.  
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen ostot ja myynnit kirjataan taseeseen selvityspäi-  
vänä tai päivänä, jolloin sitoudutaan ostamaan tai myymään kyseinen rahoitusvaroihin tai velkoihin liittyvä erä. Lainat kirja taan  
taseeseen rahoitusvaroiksi Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n ja Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeen välisessä kauppakir-  
jassa mainittuna päivänä. Johdannaissopimukset ja noteeratut arvopaperit kirjataan taseeseen ja pois taseesta selvityspäi-  
vänä.  
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa tai  
kun oikeudet on siirretty toiselle osapuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niihin liittyvät velvoitteet ovat lakanneet  
eli, kun velvoitteet ovat täyttyneet, peruuntuneet tai erääntyneet.  
Milj €  
1-12/2025  
1-12/2024  
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero  
Edellisten tilikausien verot  
Tilikauden verot yhteensä  
5,7  
-
5,7  
7,4  
0,0  
7,4  
Rahoitusvaroja ja velkoja ei netoteta, jollei niiden kuittaamiseen ole lakisääteistä oikeutta ja jollei kuittausta aiota käyttää.  
Transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseenkirjanpitoarvoon, ellei kyseessä ole erä, joka arvostetaan käypään arvoon tulos-  
laskelman kautta. Pankki käyttää IFRS 9 sallimaa vaihtoehtoa jatkaa IAS 39 mukaista suojauslaskentaa.  
Efektiivinen veroaste  
20,0 %  
20,0 %  
Tuloslaskelman verokulun ja yhtiön kotimaan verokannalla 20% (20 %) laskettujen verojen  
välinen täsmäytyslaskelma  
IFRS 9:n mukainen rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu ja arvostus yleistä  
IFRS 9:n mukaan rahoitusvarat luokitellaansekä varojen hallintaankäytetyn liiketoimintamallin että niiden sopimusperusteist en kas-  
savirtojen ominaisuuksien perusteella (kytketyt johdannaiset mukaan lukien) seuraaviin luokkiin:  
Tulos ennen veroja  
28,3  
5,7  
-
37,0  
7,4  
0,0  
Verot laskettuna kotimaan verokannalla  
Verot aikaisemmilta tilikausilta  
Verot tuloslaskelmassa  
Jaksotettuun hankintamenoon  
Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta, tai  
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti.  
5,7  
7,4  
Rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, jos niitä pidetään liiketoimintamallissa sopimusperusteistenkassavirt ojen  
kerryttämiseksi (kerryttämiseksi pidettävät) ja jos kassavirrat ovat yksinomaan pääoman palautuksia ja niihin liittyviä korko ja. Ylei-  
sesti ottaen pankin rahoitusvarat ovat tämän mukaisia.  
Pankilla ei ole rahoitusvaroja, jotka arvostettaisiin käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta.  
Kaikki muut rahoitusvarat onarvostettava käypäänarvoon tulosvaikutteisesti, mukaan lukien muihin liiketoimintamalleihin kuu luvat  
rahoitusvarat. Näitä ovat esimerkiksi rahoitusvarat, joita hallitaankäypään arvoontai joita pidetään kaupankäyntiä varten, tai rahoi-  
tusvarat, jotka liittyvät sopimusperusteisiin kassavirtoihin, jotka eivät ole yksinomaan pääoman ja siihen liittyvän koron pa lautuksia.  
Yleisesti ottaen rahoitusvelat arvostetaanedelleen jaksotettuun hankintamenoon erottamalla kytketyt johdannaiset, jotka eivä t ole  
läheisessä suhteessa pääsopimukseen. Johdannaisvelat kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.  
29  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Käypään arvoon  
SPPI-testi (yksinomaan pääoman ja siihen liittyvän koron palautuksia)  
Jaksotettuun  
tulosvaikuttei-  
sesti kirjattavat  
Toinen vaihe sellaisten rahoitusvarojen luokituksessa, jotka ovat kerrytettäväksi tai kerrytettäväksi ja myytäväksi pidetyissä sal-  
kuissa, koskee sen arviointia, ovatko sopimusperusteiset kassavirrat SPPI-testin mukaisia. Pääomasumma heijastaa alkuperäisen  
kirjaamisen mukaista käypää arvoa ja sitä seuraavia eli takaisinmaksusta johtuvia muutoksia. Korko ottaa huomioonvain rahan aika-  
arvon, luottoriskin, muut lainanantoon liittyvät perusriskit ja tuottomarginaalin, joka on luotonannon perusominaisuuksien mu kainen.  
Mikäli kassavirroista seuraa muuta kuin vähimmäisaltistus riskille tai volatiliteetille, joka ei ole luotonannon perusominaisuuksien  
mukainen, rahoitusvara on kirjattava käypään arvoon tulosvaikutteisesti.  
VARAT  
hankintamenoon  
Kerryttämiseksi  
pidettävät -rahoi-  
tusvarat *)  
Suojaustar-  
koituksessa  
pidettävät  
Hallitaan käy-  
pään arvoon  
Muut varat  
tai velat  
Milj. €  
Velat  
Yhteensä  
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset  
Lainat ja muut saamiset luottolaitoksilta  
Kaupankäyntivarat  
57,1  
16,3  
57,1  
16,3  
Yleisesti pankin rahoitusvarojen, jotka ovat kerrytettäväksi salkussa (lainat), kassavirrat ovat SPPI -testin mukaisia, eli ne ovat luoton-  
annon perusominaisuuksien mukaisia. Alla oleva taulukko näyttää miten pankin rahoitusinstrumentit on luokiteltu.  
Johdannaissopimuk set  
94,8  
94,8  
Muut rahoitusvarat, joukkovelkakirjalai-  
nat  
Lainat ja muut saamiset yleisöltä  
Muut varat  
Käypään arvoon  
46,0  
46,0  
5 694,8  
9,2  
Jaksotettuun  
tulosvaikuttei-  
sesti kirjattavat  
VARAT  
hankintamenoon  
5 680,1  
14,6  
Kerryttämiseksi  
pidettävät -rahoi-  
tusvarat *)  
Suojaustar-  
koituksessa  
pidettävät  
9,2  
9,2  
Hallitaan käy-  
pään arvoon  
Muut varat  
tai velat  
Yhteensä 31.12.2024  
5 753,5  
-
46,0  
109,4  
5 918,1  
Milj. €  
Velat  
Yhteensä  
Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset  
Lainat ja muut saamiset luottolaitoksilta  
Kaupankäyntivarat  
124,6  
5,3  
124,6  
5,3  
VELAT  
Milj. €  
Johdannaissopimuk set  
Muut rahoitusvarat, joukkovelkakirjalai-  
nat  
Lainat ja muut saamiset yleisöltä  
Muut varat  
Yhteensä 31.12.2025  
75,1  
75,1  
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille  
Johdannaissopimuk set ja muut kaupan-  
käyntitarkoituksessa pidettävät velat  
Liikkeeseen lasketut velkakirjat  
-> Joukkovelkakirjalainat  
Huonomman etuoikeuden velat  
Verovelat  
1 115,7  
1 115,7  
106,6  
68,6  
68,6  
5 657,2  
6,8  
106,6  
41,0  
5 653,4  
3,8  
6,8  
6,8  
4 159,4  
70,0  
4 200,5  
70,0  
0,3  
56,2  
5 549,3  
5 783,2  
-
68,6  
78,9  
5 937,5  
0,3  
56,2  
56,5  
Muut velat  
Yhteensä 31.12.2024  
VELAT  
Milj. €  
-
5 345,1  
-
147,7  
*) Varat, joiden tarkoituksena on kerätä sopimusperusteisia rahavirtoja, jotka koskevat yksinomaan pääomanpalautuksia ja niihin  
liittyviä korkoja.  
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille  
Johdannaissopimuk set ja muut kaupan-  
käyntitarkoituksessa pidettävät velat  
Liikkeeseen lasketut velkakirjat  
-> Joukkovelkakirjalainat  
Huonomman etuoikeuden velat  
Verovelat  
617,8  
617,8  
71,8  
71,8  
37,5  
4 662,5  
160,0  
4 700,0  
160,0  
0,1  
55,9  
5 605,6  
0,1  
55,9  
56,0  
Muut velat  
Yhteensä 31.12.2025  
-
5 440,3  
-
109,3  
*) Varat, joiden tarkoituksena on kerätä sopimusperusteisia rahavirtoja, jotka koskevat yksinomaan pääomanpalautuksia.  
30  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Milj. €  
Varat  
Käteiset varat  
Lainat ja muut saamiset luottolaitoksilta  
Johdannaissopimuk set  
Muut rahoitusvarat  
Lainat ja muut saamiset yleisöltä  
Muut varat  
2024  
> 1 vuosi  
9. Taseen maturiteettijakauma  
Yhteensä  
< 1 vuosi  
57,1  
16,3  
94,8  
57,1  
16,3  
13,7  
41,2  
371,0  
9,2  
-
-
Tase-erät on esitetty likviditeettijärjestyksessä. Alla olevassa taulukossa tase-erät on esitetty sen mukaan, oletetaanko niiden  
erääntyvän seuraavan vuoden aikana vai yli vuoden päästä.  
81,0  
4,8  
5 323,8  
-
46,0  
5 694,8  
9,2  
Milj. €  
Varat  
Käteiset varat  
Lainat ja muut saamiset luottolaitoksilta  
Johdannaissopimuk set  
Muut rahoitusvarat  
Lainat ja muut saamiset yleisöltä  
Muut varat  
2025  
> 1 vuosi  
Yhteensä  
5 918,1  
508,5  
5 409,6  
Yhteensä  
124,6  
5,3  
75,1  
68,6  
5 657,2  
6,8  
5 937,5  
< 1 vuosi  
124,6  
5,3  
-
-
Velat  
Yhteensä  
1 115,7  
106,6  
4 200,5  
70,0  
< 1 vuosi  
0,7  
51,0  
1 306,9  
-
> 1 vuosi  
1 115,0  
55,7  
2 893,6  
70,0  
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille  
Johdannaissopimuk set  
Liikkeeseen lasketut velkakirjat  
Huonomman etuoikeuden velat  
Verovelat  
16,3  
44,3  
384,5  
6,8  
581,7  
58,8  
24,3  
5 272,7  
-
0,3  
56,2  
0,3  
56,2  
-
-
Yhteensä  
5 355,8  
Muut velat  
Yhteensä  
5 549,3  
1 415,0  
4 134,3  
Velat  
Yhteensä  
617,8  
71,8  
4 700,0  
160,0  
0,1  
< 1 vuosi  
217,8  
34,4  
> 1 vuosi  
400,1  
37,4  
4 132,3  
160,0  
-
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille  
Johdannaissopimuk set  
Liikkeeseen lasketut velkakirjat  
Huonomman etuoikeuden velat  
Verovelat  
Erääntyneiden rahoitusvarojen ikäjakauma, netto  
567,6  
-
0,1  
Milj. €  
2025  
9,5  
6,7  
0,5  
0,1  
-
2024  
17,5  
6,0  
1,6  
0,4  
-
Erääntyneet saamiset 30-90 päivää  
Saamiset, jotka todennäköisesti jäävät maksamatta  
Järjestämättömät saamiset 90-180 päivää  
Järjestämättömät saamiset 180 päivää - 1 vuosi  
Järjestämättömät saamiset > 1 vuosi  
Muut velat  
55,9  
55,9  
-
Yhteensä  
5 605,6  
875,9  
4 729,8  
Saamiset, joihin liittyy lainanhoitojousto, brutto  
75,1  
66,3  
Johdannaisten maturiteettijakauma löytyy liitetiedosta 12.  
31  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Milj. €  
2025  
10. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot  
Markkinoilla Markkinaha-  
noteerattu vaintoon pe-  
Ei markkina-  
havaintoon  
perustuva  
Rahoitusvarat  
hinta  
68,6  
0,0  
rustuva  
Yhteensä  
68,6  
Käypä arvo  
Joukkovelkakirjalainat  
Johdannaissopimuk set  
Yhteensä  
0,0  
75,1  
-
0,0  
-
Rahoitusinstrumentit esitetään taseessa käypään arvoon tai jaksotettuunhankintamenoon. Rahoitusvarojen ja velkojenkäypä  
arvo määritetään aktiivisilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella. Mikäli aktiivinen markkina on olemassa, käypä arvo  
määritetään tilinpäätöshetken viimeisimmän markkinahinnan mukaan.  
75,1  
143,7  
68,6  
75,1  
Jos rahoitusinstrumentin hinta noteerataanei-aktiivisilla markkinoilla, käypä arvo määritellään viimeisimmän markkinatransak-  
tion hinnan perusteella ja käyvän arvon määrityksessä otetaan huomioon markkinaolosuhteissa tapahtuneet muutokset, esi-  
merkiksi olennaisilta osiltaan samanlaisella instrumentilla, toimivilla markkinoilla tehdyt transaktiot.  
Rahoitusvelat  
Johdannaissopimuk set  
Yhteensä  
-
-
71,8  
71,8  
-
-
71,8  
71,8  
Jos aktiivista markkinaa ei ole olemassa, käypä arvo standardoiduille ja yksinkertaisille rahoitusinstrumenteille, kuten koro n- ja  
valuutanvaihtosopimuksille ja listaamattomille saamistodistuksille, määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostus-  
menetelmien avulla ja käyvän arvon määrittäminenperustuumarkkinoilta saatavaan informaatioon. Monimutkaisempien inst-  
rumenttien, kutenswaption-, korkokatto- ja floor-sopimusten sekä muidenOTC-tuotteiden, käypä arvo määritetään sisäisillä  
arvostusmalleilla, jotka perustuvat markkinoilla yleisesti hyväksyttyihin arvostusmenetelmiin.  
Milj. €  
2024  
Markkinoilla Markkinaha-  
noteerattu vaintoon pe-  
Ei markkina-  
havaintoon  
perustuva  
Arvostusmenetelmän kautta tehdyt arvostukset ovat usein arvioita, koska täsmällisiä arvoja ei voida tehdä markkinoilta saata-  
van informaation perusteella. Tämänvuoksi käyvän arvon määrittämisessä voidaan käyttää myös lisäparametreja, kuten likvi-  
diteetti- ja vastapuoliriskitekijöitä.  
Rahoitusvarat  
hinta  
rustuva  
Yhteensä  
Joukkovelkakirjalainat  
Johdannaissopimuk set  
Yhteensä  
24.7  
-
21.4  
94.8  
-
-
-
46.0  
94.8  
140.8  
Jos rahoitusinstrumentin hankintahetkellä rahoitusinstrumentin arvostusmallilla laskettu arvo ja todellinen kustannus (ns. en-  
simmäisen päivän voitto tai tappio) eroavat toisistaan muuten kuin transaktiokustannuksista johtuen, pankin käyttämän arvos-  
tusmallin parametrit kalibroidaan todellisen kustannuksen mukaisiksi.  
24.7  
116.1  
Rahoitusvelat  
Johdannaissopimuk set  
Yhteensä  
-
-
106.6  
106.6  
-
-
106.6  
106.6  
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit  
Pankki käyttää arvostusmenetelmiä yleensä OTC-johdannaisille ja listaamattomille kaupankäyntivaroille ja -veloille. Pääsääntöisesti  
käytetyt arvostus- ja arviointimenetelmät sisältävät tulevaisuudessa selvitettävien transaktioiden hinnoittelun ja johdannaismalleja,  
joissa käytetään nykyarvolaskentaa, luottohinnoittelumalleja ja optiomalleja, kuten Black & Scholes -malleja.  
Jaksotettuun hankintamenoon esitettävät rahoitusinstrumentit  
Merkittävälle osalle pankin rahoitusvaroista ja -veloista, kuten lainat ja saamiset, ei ole olemassa aktiivisia markkinoita. Tällaisissa  
tapauksissa pankki perustaa arviot käyvistä arvoista sellaisiin yksittäisen rahoitusinstrumentin taseeseen kirjaamispäivän jälkeen  
markkinaolosuhteissa tapahtuneisiin muutoksiin, jotka vaikuttaisivat rahoitusinstrumentin hintaan, jos se määritettäisiin tilinpää-  
töshetkellä. Muut tahot voivat tehdä toisenlaisia arvioita. Käteisiin varoihin luettujen erien maturiteetti on niin lyhyt, että kirjanpito-  
arvo vastaa niiden käypää arvoa.  
Rahoitusinstrumentit, joidenkäypä arvo perustuu markkinoilla noteerattuun hintaan, esitetään luokassa Markkinoilla noteerattu hinta  
(taso 1). Rahoitusinstrumentit, joiden käypä arvo perustuu merkittävästi markkinahavaintoihin, esitetään luokassa Markkinahavain-  
toihin perustuva (taso 2). Muut rahoitusinstrumentit esitetään luokassa Ei markkinahavaintoihin perustuva (taso 3).  
Liikkeeseen laskettujen velkakirjojen käypä arvo oli EUR 4 758,0 miljoonaa (2024: EUR 4 234,9) verrattuna kirjanpitoarvoon EUR 4  
700,0 miljoonaa (2024: EUR 4 200,5). Pääosin liikkeeseenlaskettujen velkakirjojen käypä arvo kuvastaa markkinoilla noteerattua hin-  
taa eli arvostusta tasolla 1. Muiden rahoitusinstrumenttien osalta käyvän arvon ja kirjanpitoarvon välillä ei ole merkittäviä eroja.  
31. joulukuuta 2025 päättyneellä raportointikaudella ei tapahtunut siirtymiä tason 1 (Markkinoilla noteerattu hinta) ja tason 2 (Markki-  
nahavaintoon perustuva) käyvän arvon määritysten välillä tai siirtymiä tasolle/tasolta 3 (Ei markkinahavaintoon perustuva).  
32  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
11. Käteiset varat ja saamiset luottolaitoksilta  
12. Johdannaissopimukset  
Saamiset luottolaitoksilta ja keskuspankeilta sisältää saamiset muilta luottolaitoksilta ja määräaikaistalletukset keskuspankkei-  
hin. Saamiset luottolaitoksilta ja keskuspankeilta arvostetaanjaksotettuun hankintamenoon, kutenon kuvattu kohdassa Lainat  
ja saamiset jaksotettuun hankintamenoon.  
Pankki käyttää johdannaissopimuksia suojaamistarkoituksessa. Käytettäviä instrumentteja ovat korkojohdannaiset. Suojaamis-  
tarkoituksessa tehdyillä johdannaisilla suojataanlainat ja muut saamiset ja liikkeeseenlaskettuja joukkovelkakirjalainoja. Pankki  
käyttää käyvän arvonsuojaukseen koronvaihtosopimuksia, joilla suojaudutaan markkinakorkojenmuutosten aiheuttamia käy-  
vän arvon muutoksia vastaan.  
Pankki arvostaa lainat ja muut saamiset sekä liikkeeseenlasketut joukkovelkakirjalainat jaksotettuun hankintamenoon. Valta-  
osa pankin lainoista ja muista saamisista on vaihtuvakorkoisia lainoja. Kun vaihtuvakorkoisen lainan korko kiinnitetään kuluvalle  
korkojaksolle, pankille syntyy korkoriski markkinakorkoja vastaan. Pankki käyttää johdannaisia suojaamaan korkoriskin, joka  
syntyy kiinteistä korkoperiodeista, joita on kiinteäkorkorkoisissa lainoissa, vaihtuvakorkoisissa lainoissa ja liikkeeseenlaske-  
tuissa kiinteäkorkoisissa joukkovelkakirjalainoissa.  
Milj. €  
2025  
124,6  
2024  
57,1  
Vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta  
Saamiset luottolaitoksilta  
Muut saamiset  
5,3  
0,0  
16,3  
0,0  
Arvonalentumiset  
Mikäli suojauslaskennan ehdot eivät enää täyty, suojattujen varojen ja velkojen kumulatiiviset arvonmuutokset jaksotetaan  
eräpäivään.  
Yhteensä  
129,8  
73,4  
Vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta ovat IFRS 9 -standardin mukaisesti vaiheessa 1.  
Milj. €  
2025  
Käypä arvo  
Saamiset  
75,1  
2024  
Käypä arvo  
Saamiset  
94,8  
Suojaavat johdannaissopimukset  
Käyvän arvon suojaukset  
Korko  
Velat Nimellisarvo  
Velat Nimellisarvo  
71,4  
9 447,0  
106,0  
9 058,6  
OTC-tuotteet  
75,1  
71,4  
9 447,0  
94,8  
106,0  
9 058,6  
Suojaavat johdannaiset yhteensä  
75,1  
71,4  
9 447,0  
94,8  
106,0  
9 058,6  
joista konserniyritysten kanssa:  
75,1  
71,4  
9 447,0  
94,8  
106,0  
9 058,6  
Kohde-etuuden nimellisarvo  
Jäljellä oleva maturiteetti  
alle 1 vuosi  
796,0  
1-5 vuotta  
7 901,0  
yli 5 vuotta  
750,0  
alle 1 vuosi  
1 250,0  
1-5 vuotta  
7 803,7  
yli 5 vuotta  
5,0  
joista konserniyritysten kanssa:  
Kaikkien johdannaisten nimellisarvo 31.12.2025 oli 10 425,8 miljoonaa euroa (31.12.2024 9 954,5 miljoonaa euroa).  
33  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Seuraavat taulukot esittävät suojaavat johdannaiset ja rahoitusvarojen ja -velkojen suojatut kiinteät korot.  
Suojauslaskennan kuvaus  
Korkoriski, joka syntyy varojen ja velkojen kiinteäkorkoisilla korkoperioideilla, suojataanjohdannaisilla. Suojauksia tehdää n, jotta varo-  
jen ja velkojen korkoriskit saadaan kohtaamaan mahdollisimman hyvin ja jotta kokonaiskorkoriski saadaan minimoitua.  
Muutokset käyvässä arvossa,  
Suojattujen varojen ja velkojen, joihin sovelletaan kiinteää korkoa sopimuksen alkamispäivästä tiettyyn päivään asti, tulevat korko-  
maksut jaetaan ajanjaksoilla peruskorkoon ja voittomarginaaliin. Pankki suojaa riskiä salkkutasolla tekemällä swap -sopimuksen tai  
termiinin yhteensopivalla maksuprofiililla, samassa valuutassa ja samalle ajanjaksolle kuin suojattu kohde. Suojatun korkoriskin ja  
suojattujen johdannaistenkäyvät arvot mitataan säännöllisin väliajoin, jotta muutokset suojatun korkoriskin käyvässä a rvossa ovat  
vaihteluvälillä 80-125 prosenttia suojattujenjohdannaisten käyvänarvonmuutoksesta. Suojattujen johdannaisten salkkuja sääde-  
tään tarvittaessa.  
Suojaavien johdannais- Suojaavien johdannais-  
joita käytetään suojauksen  
tehottomuuden laskennassa  
ten nimellisarvo  
ten kirjanpitoarvo  
Varat  
75,1  
94,9  
Velat  
71,4  
106,0  
Korkoriski (korko swap), 2025  
Korkoriski (korko swap), 2024  
9 447,0  
9 058,6  
14,7  
50,7  
Tehoton suojaus liittyy siihen, että suojatun varan tai velan käyvän arvon muutokset mitataan kunkin suojatun varan tai velan rele-  
vantilla korkokäyrällä, kun taas suojaavien johdannaisten kiinteän osuuden käypä arvo mitataan swap-käyrään perustuen. Lisäksi,  
korjauksia ei tehdä välittömästi suojaavien johdannaisten portfolion suojauspositioon ja tästä johtuen tehotonta suojausta sa attaa  
esiintyä.  
Suojattujen varojen ja  
velkojen käypien arvo-  
jen suojauskorjausten  
kumulatiivinen summa  
Muutos suojauksen tehot-  
tomuuden laskennassa  
käytettävässä arvossa  
Pankki käyttää IFRS 9 sallimaa tapaa jatkaa käypienarvojensuojauslaskennassa IAS 39 mukaisia vaatimuksia. Tehokkaassa suoja uk-  
sessa suojattujen varojen ja velkojen korkoriski arvostetaan käypäänarvoon ja kirjataan suojattujen kohteiden arvonmuutokse na.  
Arvonmuutokset kirjataantuloslaskelmaan riville nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä. Mahdollinen tehoton osuus suo-  
jauksesta, joka on kuitenkin tehokkaansuojauksen rajoissa, kirjataan myös riville nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä.  
Suojattujen varojen ja  
velkojen kirjanpitoarvot  
Kiinteä korkoriski  
2025  
Varat  
4 700,8  
4 700,8  
Velat  
Varoissa  
Veloissa  
Vuoden 2025 lopussa tehokkaasti suojattujen rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot olivat 4 700,8 miljoonaa euroa (4 823,3  
miljoonaa euroa) ja 4 712,5 miljoonaa euroa (4 209,0 miljoonaa euroa) vastaavasti. Alla olevasta taulukosta käy ilmi varojen ja velko-  
jen sekä suojattujen johdannaisten arvonmuutokset. Arvonmuutokset on kirjattu tuloslaskelmalla riville nettotulos käypään arvoon  
arvostettavista eristä.  
Lainoista  
3,8  
-10,9  
-3,5  
Liikkeeseenlasketuista velkakirjoista  
Yhteensä, 2025  
4 712,5  
4 712,5  
-37,5  
3,8  
-37,5  
-14,4  
2024  
Vuoden 2025 lopussa pankissa ei ole johdannaissopimuksia, jotka tullaan siirtämään vaihtoehtoisiin viitekorkoihin.  
Lainoista  
4 823,3  
14,6  
8,4  
-58,8  
-50,4  
Liikkeeseenlasketuista velkakirjoista  
Yhteensä, 2024  
4 209,0  
4 209,0  
-41,0  
-41,0  
Milj. €  
4 823,3  
14,6  
Korkoriskin suojauksen vaikutus tulokseen  
Kiinteäkorkoisten varojen suojauksen vaikutus  
Suojatut lainat  
Suojaavat johdannaiset  
Yhteensä  
2025  
2024  
Suojauslaskennan tehottomuus, joka  
huomioidaan tuloslaskelmalla, 2025  
Suojauslaskennan tehottomuus, joka  
huomioidaan tuloslaskelmalla, 2024  
-10,9  
10,3  
-0,6  
8,4  
-6,0  
2,4  
0,3  
0,4  
Kiinteäkorkoisten velkojen suojauksen vaikutus  
Suojatut liikkeeseenlaskut  
Suojaavat johdannaiset  
-3,5  
4,4  
0,8  
-58,8  
56,8  
-2,1  
Yhteensä  
34  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
13. Verosaamiset ja verovelat  
Rahoitusvarojen ja -velkojen netottaminen  
Varat ja velat netotetaan, kun pankilla ja vastapuolella on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus netottaa summia ja se aikoo  
joko netottaa tasesaldot tai realisoida omaisuuserän sekä suorittaa velan samanaikaisesti.  
Verosaamiset ja -velat huomioidaan taseessa tilikauden tuloksesta aiheutuneina arvioituina veroina ennakkoveroilla oikais-  
tuina. Veroa oikaistaan myös mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Verosaamiset ja velat netotetaan keskenään,  
mikäli laki sen sallii, ja jos saamiset ja velat todennäköisesti tullaan käyttämään yhtämääräisesti tai samanaikaisesti.  
Laskennalliset verot lasketaanväliaikaisista eroista saamistenja velkojen verotuksellisen arvon ja kirjanpitoarvon välillä toden-  
näköisten oletettujen ajoituserojen perusteella. Laskennallista veroa ei kirjata niiden erien väliaikaisista eroista, jotka syntyvät  
hankintahetkellä ilman, että ne vaikuttavat liiketulokseen tai verotettavaan tuloon. Laskennallinen vero kirjataan laskennallisiin  
verosaamisiin ja laskennallisiin verovelkoihin.  
Johdannaisten positiivinen käypä arvo  
Milj. €  
12/2025  
75,1  
12/2024  
94,8  
106,6  
-11,9  
0,6  
Kirjanpitoarvo tilinpäätöksessä  
Netotus vakavaraisuussäännösten mukaan  
Nettovastuut  
Vakuudet  
Netto  
Laskennallinen vero arvostetaan verosäännösten perusteella ja niillä tilinpäätöspäivänä voimassa olevilla verokannoilla, joit a  
sovelletaan silloin, kun laskennallisen veron odotetaan muuttuvan tuloveroksi. Verokantojen muutoksesta johtuva laskennalli-  
sen veron muutos kirjataan tuloslaskelmaan.  
71,8  
3,3  
17,8  
21,1  
-11,3  
Käyttämättömiin verotuksellisiin tappioihin perustuvat verosaamiset kirjataan siinä määrin kuin ne voidaan käyttää.  
Milj. €  
Tuloverovelat  
2025  
0,1  
2024  
0,3  
Verovelat yhteensä  
0,1  
0,3  
35  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
14. Muut varat  
16. Liikkeeseen lasketut velkakirjat  
Muut liikkeeseen lasketut velkakirjat käsittävät pankin liikkeeseen laskemia velkakirjoja. Muut liikkeeseen lasketut velkakirjat  
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon lisättynä suojatun korkoriskin käyvällä arvolla.  
Muut varat käsittävät kertyneet korko- ja palkkiotuotot sekä muut saamiset.  
Milj. €  
2025  
2024  
Liikkeeseen lasketut velkakirjat  
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot  
Kertyneet korot  
Muut saamiset  
6,8  
0,0  
6,8  
9,2  
0,0  
9,2  
Milj. €  
2025  
2024  
Liikkeeseen laskettuja suomalaisia katettuja joukkolainoja  
4 700,0  
4 200,5  
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot yhteensä  
Liikkeeseen laskettujen velkakirjojen nimellisarvo  
Milj. €  
Katettu joukkolaina  
1.1.2025 Liikkeeseen laskut  
4 250,0 1 750,0  
Erääntymiset  
31.12.2025  
15. Velat luottolaitoksille  
1 250,0  
4 750,0  
1.1.2024 Liikkeeseen laskut  
4 250,0  
Erääntymiset  
31.12.2024  
Velat luottolaitoksille arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.  
Katettu joukkolaina  
-
-
4 250,0  
Huonomman etuoikeusaseman velat  
Milj. €  
2025  
2024  
Velat luottolaitoksille  
Muut  
Yhteensä  
Milj. €  
1.1.  
Nostot vuoden aikana  
2025  
70,0  
90,0  
2024  
70,0  
-
617,8  
617,8  
1 115,7  
1 115,7  
31.12.  
160,0  
70,0  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n taseessa on kolme Rahoitusvakausvirastonasettamat MREL-tavoitteet (Minimum Requirement for  
Own Funds and Eligible Liabilities) täyttävää lainaa Danske Bank A/S:ltä. Ensimmäinen, 50 miljoonan euron suuruinen laina nostettiin  
16.8.2023 hintaan 3kk EURIBOR + 1,30%, toinen20 miljoonan euron laina 14.12.2023 hintaan 3kk EURIBOR + 1,25% ja kolmas 90 mil-  
joonan euronlaina 12.3.2025 hintaan 3kk EURIBOR + 0,825%. Ensimmäinen20 miljoonaneuron laina sekä toinen 50 miljoonan euro n  
laina erääntyvät 23.9.2027. Vuonna 2025 nostettu 90 miljoonaneuron laina erääntyy 23.3.2029. Ennenaikainen lunastus vaatii viran-  
omaisen hyväksynnän.  
36  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
17. Muut velat  
18. Ehdolliset velat ja sitoumukset  
Taseen ulkopuoliset sitoumukset  
Muut velat käsittävät kertyneitä korkoja, maksuja ja palkkioita, jotka eivät kuulu jonkin rahoitusinstrumentin jaksotettuihin han-  
kintamenoihin.  
Taseen ulkopuoliset sitoumukset koostuvat pääosin käyttämättömistä luottojärjestelyistä. Käyttämättömät luottojärjestelyt ovat  
peruuttamattomia sitoumuksia antaa luottoa ja koostuvat myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sitoumukset esitetäänmäärään ,  
joka niistä tilinpäätöshetkellä jouduttaisiin maksamaan. Peruuttamattomia lainasitoumuksia koskevat vara ukset kirjataan muihin  
velkoihin, mikäli on todennäköistä, että lainasitoumuksen perusteella tehdään nostoja. Taseen ulkopuoliset sitoumukset ovat p ääasi-  
assa vaiheessa 1.  
Varaus kirjataan, jos pankilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, joka voidaan  
luotettavasti arvioida ja on todennäköistä, että velvoitteenyttäminen edellyttää taloudellisen hyödyn siirtymistä pois yht iöstä.  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:llä ei ollut olennaisia taseen ulkopuolisia sitoumuksia 31.12.2024 ja 31.12.2025.  
Varojen sidonnaisuus  
Milj. €  
2025  
2024  
Sidottujen varojen  
kirjanpitoarvo  
Sidottujen varojen Sitomattomien varojen  
Varaukset  
-
0,0  
Sitomattomien va-  
rojen käypä arvo  
Milj. €  
käypä arvo  
kirjanpitoarvo  
Varat 31.12.2025  
4 617,6  
-
253,3  
68,9  
Muut velat  
Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet  
Vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvälineet  
Muut varat  
-
-
-
-
-
-
68,9  
184,4  
-
68,9  
-
Siirtovelat  
Korkovelat  
Muut siirtovelat  
Muut  
55,3  
0,5  
0,0  
55,7  
0,5  
0,0  
4 617,6  
Varat 31.12.2024  
4 437,5  
-
-
-
-
261,5  
-
50,9  
210,7  
50,9  
Muut velat yhteensä  
55,9  
56,2  
Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet  
Vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvälineet  
Muut varat  
-
-
-
50,9  
-
4 437,5  
Saadut vakuudet  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:llä ei ollut saatuja vakuuksia 31.12.2025  
Sidotut varat-saadut vakuudet ja niihin liittyvät velat  
Varat, saadut vakuudet ja vieraan pää-  
Vakuussidonnaisia omaisuuseriä vastaan oman ehtoiset arvopaperit, paitsi vakuus-  
saatu rahoitus (velat), ehdolliset velat tai lai-  
natut arvopaperit  
käytössä olevat katetut joukkolainat ja  
omaisuusvakuudelliset arvopaperit  
Milj. €  
Tiettyjen rahoitusvelkojen kirjanpitoarvo 31.12.2025  
4 527,0  
4 617,6  
Tiettyjen rahoitusvelkojen kirjanpitoarvo 31.12.2024  
4 226,1  
4 437,5  
Katettujen joukkolainojen vakuutena olevat lainat ovat sidottujen varojen pääasiallinen lähde. Katettujen joukkolainojen liikkeeseen-  
lasku on tärkeä pitkäaikaisen rahoituksen lähde. Sidotut varat ja niihin liittyvät velat perustuvat kvartaalitietojen mediaa neihin.  
37  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
19. Lähipiiriliiketoimet  
Vaikutusvaltayhteisöt  
Hallintohenkilöt  
Milj. €  
2025  
5,3  
75,1  
777,8  
71,8  
8,8  
74,1  
9,3  
0,2  
2024  
16,3  
94,8  
1185,7  
106,6  
9,0  
140,7  
9,8  
0,2  
2025  
0,6  
2024  
0,5  
Luotot ja muut saamiset *)  
Arvopaperit ja johdannaiset  
Velat  
Johdannaiset  
Korkotuotot  
-
-
-
0,0  
-
-
-
-
0,0  
-
Korkokulut  
Ostot konserniyhtiöiltä  
Myynnit konserniyhtiöille  
*) Vertailukauden summaa muutettu Hallintohenkilöiden osalta  
Saamisista lähipiiriltä ei ole kirjattu olennaisia odotettavissa olevia luottotappioita. Korkotuotot lähipiiriltä ovat negatiivisia korkoja  
johdannaisista johtuen.  
Pankin lähipiiri muodostuu emoyhtiöstä, hallintohenkilöistä ja muista lähipiiriin kuuluvista yhtiöistä. Vaikutusvaltayhteisöihin luetaan  
emoyhtiö sivukonttoreineen. Hallintohenkilöihin luetaan hallitus ja toimiva johto mukaan lukien läheiset perheenjäsenet ja yhtiöt,  
joissa hallintohenkilöillä tai heidän läheisillä perheenjäsenillään on huomattava vaikutusvalta.  
Informaatiota koskien johdon lähipiiriliiketoimia on esitetty liitetiedossa 4.  
38  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksen voitonjakoehdotus yhtiökokoukselle ja  
tilinpäätöksen sekä toimintakertomuksen allekirjoitukset  
Hallituksen jäsenten ja Toimitusjohtajan parhaan tietämyksen  
mukaan:  
Helsinki, 5 Helmikuuta 2026  
Yhtiön jakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat  
261 878 292,85 euroa, josta tilikauden voitto on 22 650 277,31  
euroa.  
sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilin-  
päätös antaa oikean ja riittävän kuvan Danske Kiinnitysluot-  
topankki Oyj:n varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta,  
sekä voitosta tai tappiosta.  
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan  
yhteensä 22 650 277,31 euroa, j o ka va st a a 100 p ro -  
se nt t ia t ilika ude n t ulo kse st a . llöin vapaaseen  
omaan pääomaan jää 239 228 015,54 euroa.  
Jens Wiklund  
Puheenjohtaja  
toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava se-  
lostus pankin liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta  
sekä kuvaus pankin merkittävimmistä riskeistä ja epävar-  
muustekijöistä.  
Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa  
ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Ehdotettu osinko ei vaa-  
ranna yhtiön vakavaraisuutta.  
Terese Dissing  
Robert Wagner  
Tomi Dahlberg  
Rauni Haaranen  
Janne Lassila  
Toimitusjohtaja  
39  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Sisällys  
Tilinpäätösmerkintä  
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.  
Helsingissä, 5. päivänä helmikuuta 2026  
Deloitte Oy  
Tilintarkastusyhteisö  
Sonja Suosalo KHT  
40  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Sisällys  
Toimintakertomus  
IFRS Tilinpäätös  
Tilinpäätöksen liitetiedot  
Muut liitetiedot  
Voitonjakoehdotus  
Tilinpäätösmerkintä  
Kirjanpitokirjat  
Kirjanpitokirjat 2025  
Pankki käyttää Danske Bank A/S:n kirjanpitojärjestelmää, jota  
hallinnoidaan Tanskasta käsin. Vuodenvaihteessa kirjanpitokir-  
jat tallennetaan elektroniseen muotoon ja säilytetään Suo-  
messa kahtena kappaleena.  
Osa tilinpäätösaineistosta löytyy vain kirjanpitojärjestel-  
mästä. Pääkirjanpidon raportit tilikaudelta säilytetään  
elektronisessa muodossa:  
Päiväkirjat,  
Pääkirjat,  
Tilinpäätös ja toimintakertomus sidottuna säilytetään Danske  
Bank A/S, Suomen sivuliikkeen Talousyksikössä.  
Tuloslaskelmat ja taseet,  
Tilikartat ja liitetietotositteet  
Tilinpäätöserittelyt sisältyvät pääsääntöisesti Talousyksikön  
kokoamaan ja säilyttämään tilinpäätösaineistoon.  
41  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025  
 
Liitetietotositteet  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj  
Televisiokatu 1, FI-00075 DANSKE BANK  
42  
Danske Kiinnitysluottopankki Oyj / Vuosikertomus 2025