743700KOUL1GQQQREP402025-01-012025-12-31743700KOUL1GQQQREP402024-01-012024-12-31743700KOUL1GQQQREP402025-12-31743700KOUL1GQQQREP402024-12-31743700KOUL1GQQQREP402023-12-31743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ext:PaidUpUnrestrictedEquityReserve743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700KOUL1GQQQREP402024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700KOUL1GQQQREP402025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700KOUL1GQQQREP402025-01-012025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700KOUL1GQQQREP402025-01-012025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700KOUL1GQQQREP402025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700KOUL1GQQQREP402025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700KOUL1GQQQREP402025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700KOUL1GQQQREP402025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700KOUL1GQQQREP402025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700KOUL1GQQQREP402025-01-012025-12-31ext:PaidUpUnrestrictedEquityReserve743700KOUL1GQQQREP402025-01-012025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700KOUL1GQQQREP402025-01-012025-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700KOUL1GQQQREP402025-01-012025-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700KOUL1GQQQREP402025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700KOUL1GQQQREP402025-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700KOUL1GQQQREP402025-12-31ext:PaidUpUnrestrictedEquityReserve743700KOUL1GQQQREP402025-12-31ifrs-full:OtherReservesMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares


AFARAK GROUP SE




Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.-31.12.2025










Kotipaikka: Helsinki

Y-tunnus: 0618181-8

Sisällysluettelo

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

VASTUULLISUUSLUPAUKSEMME

KESTÄVÄ KEHITYS, TERVEYS JA TURVALLISUUS AFARAK GROUPISSA

1. Terveys ja turvallisuus

2. Ympäristönsuojelu, mukaan lukien vesienhoito, jätehuolto, maan kunnostus ja päästöjen vähentäminen.

3. Yhteisön osallistaminen ja tuki

ESG-HALLINTO

LIIKETOIMINNAN ETIIKKA

MONIMUOTOISUUS JA OSALLISTAMINEN

ILMASTOON LIITTYVÄT TALOUDELLISET TIEDOT

HALLINTO

RISKIEN HALLINTA

STRATEGIA

RISKIT

MAHDOLLISUUDET

MITTARIT JA TAVOITTEET

YRITYKSEN HIILIJALANJÄLJEN TIETOSIVU AFARAK GROUP SE:LLE

VESI- JA MERIVAROIHIN LIITTYVÄT KÄSITTEET

FERROKROMI- JA KROMIMALMIMARKKINAT

KONSERNIN TOIMINTAKATSAUS

KONSERNIN TALOUDELLINEN SUORIUTUMINEN

LIIKETOIMINTASEGMENTTIEN KATSAUS

ERIKOISMETALLISEOSSEGMENTTI

RAUTAMETALLISEOSSEGMENTTI

RISKIENHALLINTA

OSAKETIETO

TUNNUSLUVUT

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

TILINPÄÄTÖS

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

KONSERNIN TULOSLASKELMA

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

KONSERNITASE

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1.1 YRITYKSEN PERUSTIEDOT

1.2 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

1.3 TOIMINNAN JATKUVUUS

1.4 TOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN JA MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUKSIEN HANKINTA

1.5 ARVONALENTUMISTESTAUS

1.6 TOIMINTASEGMENTIT

1.7 KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

1.8 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT

1.9 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

1.10 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1.11     TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)

TULOSLASKELMA (FAS)

TASE (FAS)

RAHOITUSLASKELMA (FAS)

2. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (FAS)

2.1 Laadintaperiaatteet

2.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot

2.3 Taseen liitetiedot, vastaavaa

2.4 Taseen liitetiedot, vastattavaa

2.5 Vakuudet ja vastuusitoumukset

2.6 Muut liitetiedot

TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ



































HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS


Hyvät osakkeenomistajat, 


Ensimmäisen neljänneksen lyhyen ja maltillisen kasvun jälkeen liiketoimintaympäristö heikkeni jälleen vuonna 2025. Ruostumattoman teräksen kysyntä oli historiallisen alhainen erityisesti Euroopassa. Vähähiilisen ferrokromin kysyntä kärsi tästä.


Onnistuimme kasvattamaan myyntiämme merkittävästi, mutta -0,2 miljoonan euron käyttökate osoittaa, että halvan tuonnin (Intia, Kazakstan, Venäjä ja Kiina) aiheuttama hintapaine painoi voimakkaasti katteitamme. Lisäksi Yhdysvaltain dollarin heikkeneminen euroa vastaan pienensi Yhdysvaltain dollareissa saatavista tuloista kertyvää euromääräistä liikevaihtoa.


Kromimalmin hintojen lasku ja odottamattomat viivästykset aiheuttivat odotuksia heikomman tuloksen Etelä-Afrikan kromimalmitoiminnassamme.


Guy Konsbruck

Toimitusjohtaja


VASTUULLISUUSLUPAUKSEMME


Afarak lupaa edistää ympäristön ja yhteiskunnan kestävää kehitystä tuotantoprosessiensa kautta. Uskomme, että ponnistuksemme tukevat useita YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, kuten köyhyyden ja nälänhädän vähentämistä, sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämistä, koulutusta ja puhtaan veden saatavuutta.


Merkittävin vaikutus paikallisiin yhteisöihin on suora ja välillinen työllistäminen. Tuemme paikallisyhteisöjä heidän koulutukseen ja infrastruktuuriin liittyvissä tarpeissa samalla, kun tuemme sosiaalisia asioita.


KESTÄVÄ KEHITYS, TERVEYS JA TURVALLISUUS AFARAK GROUPISSA


Afarak Group louhii, prosessoi, markkinoi ja myy erikoismetalleja, ja siihen luottaa erittäin monipuolinen asiakaskunta, joka kattaa lento-, ydin-, öljy- ja kaasuteollisuuden sekä autoteollisuuden. Asiakkaamme ovat alojensa markkinajohtajia ja he odottavat tavarantoimittajiensa noudattavan korkeita eettisen toiminnan, terveyden ja turvallisuuden sekä ympäristönsuojelun standardeja. Toimialueidemme yhteisöt odottavat meiltä myös heidän taloudellisen kehityksensä tukemista.


Sitoumuksemme kestävään kehitykseen ja tähän mennessä tekemämme työ on suunniteltu tarjoamaan kaikille sidosryhmillemme varmuus siitä, että olemme hyvin johdettu yritys, joka kunnioittaa ihmisiä ja planeettaa. Ohjelmamme on rakennettu kolmen laajan kategorian ympärille:



1. Terveys ja turvallisuus


Vuonna 2025 konsernin työntekijät tekivät noin 1 141 926 työtuntia, joiden aikana sattui 46 työajan menetykseen johtanutta työtapaturmaa. Työajanmenetykseen johtaneella työtapaturmalla (LTI, Lost Time Injury) tarkoitetaan mitä tahansa työperäistä vammaa tai sairautta, joka estää henkilöä tekemästä työtä tapaturman jälkeisenä päivänä. Arvioimme, valvomme ja hallitsemme tehtaillamme jatkuvasti työntekijöidemme riskejä.


Pyrimme jatkuvasti tarkastamaan ja kehittämään raportointikausien aikana sattuneiden LTI-tapausten käsittelyä. Osana pyrkimyksiämme tarkistamme ja päivitämme terveys- ja turvallisuuspolitiikkaamme ja -menettelyjämme ja odotamme, että voimme raportoida tästä tarkemmin seuraavassa vuosikertomuksessamme.


Suoritamme rutiininomaisia ​​terveystarkastuksia kaikilla toimipaikoilla; näihin tarkastuksiin kuuluvat myös huume- ja alkoholitestit. Tarkistamme jatkuvasti työvuorosuunnittelua kaivoksilla mahdollisten väsymyksestä johtuvien tapaturmien minimoimiseksi.


2. Ympäristönsuojelu, mukaan lukien vesienhoito, jätehuolto, maan kunnostus ja päästöjen vähentäminen.


Ymmärrämme ja tunnistamme ympäristönsuojelun kriittisen merkityksen erityisesti kaivannaissektorilla. Tytäryhtiömme työskentelevät ahkerasti ottaakseen käyttöön ohjelmia veden ja jätteiden hallinnan parantamiseksi ja keskittyvät samalla päästöjen vähentämiseen aina, kun mahdollista. Aloitimme tiedonkeruuprosessien laatimisen, joiden avulla voimme asettaa vertailuarvot ja esittää realistiset pitkän aikavälin tavoitteet parantuneen suorituksemme mittaamiseksi. 


3. Yhteisön osallistaminen ja tuki


Viisivuotisen sosiaali- ja työvoimasuunnitelman mukaisesti tytäryhtiömme Etelä-Afrikassa kehittävät asiaankuuluvia toimintojaan. Vuonna 2025 yhtiö tuki työntekijöitä maksamalla inflaatiokorvaustukea Turkissa. Olemme tarjonneet sosiaalista tukea kaikille paikallisyhteisöillemme.



ESG-HALLINTO


Ymmärrämme vahvan hallinnon merkityksen sen varmistajana, että Afarak hallitsee ESG-riskejään sekä ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksiaan. Hallituksella ja johtoryhmällä on johtava rooli, kun he valvovat kestävän kehityksen strategiaamme ja varmistavat, että se on yhdenmukainen yritystavoitteidemme kanssa. Olemme määrittäneet selkeät roolit ja vastuut varmistaaksemme, että hallitsemme ESG-riskejämme, saavutamme terveys- ja turvallisuus-, ympäristö- ja yhteisötavoitteemme ja parannamme yleistä kestävän kehityksen suorituskykyämme.


Afarak toimii hyvin erilaisilla kansallisilla markkinoilla, joilla on erilaiset kansalliset lait, mieltymykset ja kulttuurit. Tämän vuoksi toiminnan ja kestävän kehityksen johtaminen on ensisijaisesti kansallisten johtajien vastuulla, joilla on parhaat edellytykset varmistaa kansallisen lainsäädännön ja markkinoiden odotusten noudattaminen. Johtoryhmä, joka raportoi hallitukselle, omaksuu kokonaisvaltaisen lähestymistavan valvoessaan kansallisella tasolla toteutettavia kestävän kehityksen aloitteita ja kantaa vastuun siitä, että tällaiset aloitteet ovat sijoittajien odotusten mukaisia.



LIIKETOIMINNAN ETIIKKA


Sidosryhmillemme, kuten työntekijöillemme, asiakkaillemme, sijoittajillemme ja sääntelyviranomaisille on tärkeää varmistua siitä, että Afarak toimii korkeimpien eettisten vaatimusten mukaisesti. Eettiset sääntömme ja käytäntömme varmistavat, että Afarak ja sen toimittajat noudattavat vaatimuksia. Eettisten sääntöjen mukaisesti konserni on sitoutunut varmistamaan, että se tarjoaa tasa- ja monipuolisen sekä osallistavan työpaikan.


Vahvan liiketoiminnan etiikan ylläpitämiseksi konserni noudattaa ja ylläpitää ihmisoikeuksien mukaisia sekä lahjonnan ja korruption vastaisia periaatteita.


Ilmiantomenettelyssä määritellään toimintamalli, jolla ilmoitukset tehdään myös työpaikalla tapahtuvasta syrjinnästä. Ilmiantopolitiikka ja yhteystiedot löytyvät konsernin verkkosivuilta (https://afarak.com/)



MONIMUOTOISUUS JA OSALLISTAMINEN


Afarak pyrkii rakentamaan työympäristön, joka mahdollistaa täyden ja aktiivisen osallistumisen sekä rohkaisee ajatusten ja kokemusten monimuotoisuuteen liiketoiminnan suorituskyvyn maksimoimiseksi.


Hallitus on hyvin tietoinen sidosryhmien toiveesta lisätä monimuotoisuutta ylimpään johtoon ja hallitukseen.


Hallitus pyrkii edelleen lisäämään monimuotoisuutta konsernin ylimmässä johdossa ja koko organisaatiossa sekä jatkamaan konsernin monimuotoisuuden ja osallistamisen arviointia asiaankuuluvilla alueilla. Tällä hetkellä konsernilla ei ole hyväksyttyä monimuotoisuus- ja osallistamispolitiikkaa.


ILMASTOON LIITTYVÄT TALOUDELLISET TIEDOT



HALLINTO…………………………………………………………………………………………………………………………8

RISKIEN HALLINTA…………………………………………………………………………………………………………..10

STRATEGIA……………………………………………………………………………………………………………………..10

RISKIT……………………………………………………………………………………………………………………………..11

MAHDOLLISUUDET…………………………………………………………………………………………………………14

MITTARIT JA TAVOITTEET……………………………………………………………………………………………….16

Johdanto


Afarak osoittaa vahvaa sitoutumista ympäristövastuuseen ja pyrkii aktiivisesti vähentämään hiilidioksidipäästöjään ja integroimaan ympäristön kannalta kestäviä innovaatioita tuotantoprosesseihinsa. Tämän tavoitteen mukaisesti tämä raportti käsittelee konsernin hallintotapaa ilmastonmuutoksen liittyen, sen integrointia yleiseen riskienhallintaan, strategiaa ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallintaan sekä mittareita, joilla mitataan edistymistä tavoitteidemme saavuttamisessa.


Yhtiö on Yhdistyneen kuningaskunnan listautumissäännön 6.6.6R(8) mukaisesti arvioinut ilmastoon liittyviä esittämiään tietoja TCFD:n (Task Force on Climate related Financial Disclosures) suositusten ja suositeltujen esitettävien tietojen perusteella. Nämä suositukset on esitetty yksityiskohtaisesti asiakirjassa " Ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevän työryhmän suositukset" (2017) sekä TCFD:n vuoden 2021 liitteen "Ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamistyöryhmän suositusten täytäntöönpano" ("TCFD-liite") lisäohjeistuksessa, mukaan lukien osio C "Ohjeistus kaikille sektoreille" ja osio E "Lisäohjeet muille kuin finanssialan ryhmille".


TCFD:n suosituksia esitettävistä tiedoista on yhteensä 11 ja yhtiön esittämät tiedot ovat yhdenmukaisia ​​9 suosituksen osalta. Tällä hetkellä konserni ei ole asettanut erityisiä tavoitteita ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien hallitsemiseksi eikä tehnyt virallista sietokykyanalyysia, jossa otettaisiin huomioon kaikkien ilmastoriskien vaikutus taloudelliseen suorituskykyyn tai asemaan. Yhtiö edistää parannuksia näillä osa-alueilla ja odottaa virallisten tavoitteiden asettamista osana siirtymäsuunnittelua. Konserni on tehnyt rajoitetusti kvantifiointia riskialttiudestaan ​​eri ilmastoskenaarioissa, ja se aikoo laajentaa niitä tulevissa raportointijaksoissa.


Kuva 1: Alla olevassa taulukossa esitetään 11 ​​TCFD:n suositusta ja tieto siitä, mistä niihin liittyvät tiedot löytyvät tästä raportista:

Suositus

Suositellut tiedot

Viittaus

Hallinto

Esitä organisaation hallintotapa ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien osalta

a) Kuvaile hallituksen valvontaa ilmastoon liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista

Sivu (8)

b) Kuvaile johdon roolia ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa ja hallinnassa

Sivu (8-9)

Strategia

Esitä ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien todelliset ja mahdolliset vaikutukset organisaation liiketoimintaan, strategiaan ja taloussuunnitteluun, jos tällaiset tiedot ovat olennaisia

a) Kuvaile organisaation tunnistamia ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä 

Sivu (10-11)

b) Kuvaile ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikutusta organisaation liiketoimintaan, strategiaan ja taloussuunnitteluun

Sivu (10-11)

c) Kuvaile organisaation strategian kestävyyttä ottaen huomioon erilaiset ilmastoon liittyvät skenaariot, mukaan lukien 2°C tai alhaisempi skenaario

Ei saatavilla

Riskien hallinta

Esitä, miten organisaatio tunnistaa, arvioi ja hallitsee ilmastoon liittyviä riskejä

a) Kuvaile organisaation prosesseja ilmastoon liittyvien riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi

Sivu (10)

b) Kuvaile organisaation prosesseja ilmastoon liittyvien riskien hallitsemiseksi

Sivu (10)

c) Kuvaa, kuinka ilmastoon liittyvien riskien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessit integroidaan organisaation yleiseen riskienhallintaan

Sivu (10)

Mittarit ja tavoitteet

Esitä mittarit ja tavoitteet, joita käytetään ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa ja hallitsemisessa, jos tällaiset tiedot ovat olennaisia

a) Esitä mittarit, joita organisaatio käyttää ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioimiseen strategiansa ja riskienhallintaprosessinsa mukaisesti

Sivu (16)

b) Esitä Scope 1, Scope 2 ja tarvittaessa Scope 3 kasvihuonekaasupäästöt (GHG) ja niihin liittyvät riskit

Sivu (16)

c) Kuvaa tavoitteet, joita organisaatio käyttää ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallintaan sekä suoriutuminen tavoitteisiin nähden

Ei saatavilla


HALLINTO


Hallintotaso


Hallitus


Hallituksella on ylin vastuu kestävään kehitykseen liittyvien riskien ja ESG-kysymysten seurannasta. Puheenjohtajan johdolla hallitus vastaa ESG-strategioiden hyväksymisestä ja arvioinnista sekä kaikkien yhtiöön vaikuttavien kestävän kehityksen kysymysten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien analysoinnista, mukaan lukien ilmastonmuutoksen hallinta. Hallitusta tuetaan ja tiedotetaan ilmastokysymyksistä kuvassa 2 esitettyjen polkujen kautta. Tämä rakenne varmistaa, että ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset sisällytetään konsernin strategian, liiketoimintasuunnitelmien ja riskienhallinnan tarkasteluun. Tarkemmin sanottuna hallitus valvoo johtoryhmää ja tarkastusvaliokuntaa varmistaakseen, että politiikat ja riskienhallintaprosessit pannaan täytäntöön asianmukaisesti.


Afarakin hallitus kokoontuu säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa seuratakseen ja hallitakseen strategisia, taloudellisia ja operatiivisia asioita. Ilmastoriskiä käsitellään vähintään kaksi kertaa vuodessa, ja jokaisessa hallituksen kokouksessa keskustellaan jatkuvasti käynnissä olevista strategisista aloitteista, jotka pienentävät konsernin päästöjalanjälkeä ja edistävät resurssitehokkuutta. Tarvittaessa voidaan järjestää lisäkokouksia tiettyjen ilmastoon liittyvien projektien, strategian ja pääoman kohdentamista koskevien päätösten jatkokeskustelua varten.


Lisäksi vähintään kerran vuodessa pidetään strategiakokous, johon osallistuvat hallitus, johtoryhmä ja yritysjohto. Kokouksen tavoitteena on tarkastella ja sopia strategisista tavoitteista sekä määritellä yhtiön pitkän aikavälin suunta. Vaikka ketään hallituksen jäsentä ei ole virallisesti nimetty ilmastoasiantuntijoiksi, hallitus kokonaisuutena ylläpitää ajantasaista ja kaupallista tietoisuutta ja ymmärrystä ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä riskeistä ja liiketoiminnan mahdollisuuksista, mikä ohjaa sen ilmastoasioiden valvontaa.


Vuonna 2025 hallituksen keskusteluihin sisältyivät ilmastonmuutokseen liittyvät hankkeet, kuten rikastusjätemäärien vähentäminen Turkissa, kuonan uudelleenkäyttö muilla teollisuudenaloilla zero waste-hankkeemme puitteissa, investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon Puolassa ja Espanjassa sekä aurinkopaneelien asentaminen Etelä-Afrikkaan.


Hallintonäkökulmasta kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden näkökohdat tuodaan hallituksen tasolle terveyden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen valiokunnan kautta, mikä varmistaa ilmastoon liittyvän pääoman kohdentamisen ja siirtymäsuunnittelun strategisen valvonnan.


Johtorymä (EMT)


Johtoryhmä vastaa ESG-strategioiden toteuttamisesta, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien (IRO:t) seurannasta ja riskienhallinnasta. Johtoryhmä tarkastelee säännöllisesti riskitekijöitä, mahdollisuuksia ja niiden vaikutuksia varmistaakseen, että asianmukaiset hallintasuunnitelmat pannaan täytäntöön. Johtoryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa strategiakokoukseen yritysjohdon ja hallituksen kanssa. Johtoryhmä raportoi riskienarvioinneista hallitukselle neljännesvuosittain. Lisäksi johtoryhmä toimittaa hallitukselle puolivuosittain osavuosikatsaukset.


Johtoryhmä toimii tukevana ja neuvoa-antavana elimenä, joka ei tee itsenäisiä päätöksiä. Johtoryhmä antaa työpanoksensa sekä tekee suosituksia, joiden toteuttamisesta päättää joko toimitusjohtaja, vastuullinen johtoryhmän jäsen tai hallitus. Lisäksi johtoryhmä osallistuu (joko verkossa tai paikan päällä) jokaiseen hallituksen kokoukseen varmistaakseen, että kaikki ilmastoon liittyvät asiat raportoidaan tehokkaasti hallitukselle. Tämä malli varmistaa, että kaikki päätöksentekoprosessit pysyvät ylimmän johdon, erityisesti toimitusjohtajan ja hallituksen, valvonnassa.


Erityisesti vastuullisuudesta vastaava johtaja (CCO) seuraa kestävän kehityksen lakisääteisiä ja sääntelyyn liittyviä vaatimuksia, mukaan lukien CSRD:n ja muiden raportointistandardien noudattaminen. Hän toimii myös ESG-päällikkönä konsernitasolla.


Afarakin hallitus ja johtoryhmä toteuttavat kohdennettuja toimenpiteitä varmistaakseen, että sekä operatiivisella että strategisella tasolla on asianmukaiset taidot ja asiantuntemus kestävän kehityksen kysymysten seurantaan ja kehittämiseen. Selkeä tehtävänjako operatiivisen toteutuksen ja strategisen vastuun välillä pyrkii varmistamaan, että kestävän kehityksen asiantuntemusta hyödynnetään yksityiskohtaisella tasolla ja että se vaikuttaa strategisiin päätöksiin johtotasolla. Asiaankuuluvien elinten jäsenet osallistuvat säännöllisesti ajankohtaisia ​​kestävän kehityksen aiheita käsitteleviin koulutuksiin. Koulutus kattaa lakisääteiset vaatimukset, kuten yritysvastuudirektiivin ja strategiset ESG-tavoitteet, sen varmistamiseksi, että yrityksen tiedot ovat aina ajan tasalla. Erityisissä kestävän kehityksen kysymyksissä elimet kutsuvat ulkopuolisia konsultteja tai organisaatioita avustamaan tiettyjen kestävän kehityksen kysymysten kanssa tai uusien strategioiden kehittämisessä. Johtoelimet tarkastelevat säännöllisesti olemassa olevia taitoja ja tietoja ja mukauttavat jatkuvasti strategioitaan vastatakseen ennakoivasti tuleviin vaatimuksiin ja edistääkseen kestävästi yrityksen kehitystä.


Johtotaso


Yritysjohto (CMT)


Yritysjohto (CMT) koostuu kansallisista toimitusjohtajista ja ylemmistä toiminnoista, jotka vastaavat kansallisten lakien ja paikallisten ESG-vaatimusten noudattamisesta Afarakin toiminta-alueilla. He varmistavat yhtiön strategisten suuntaviivojen suoran toteuttamisen operatiivisessa liiketoiminnassa.


Toimipaikkapäälliköt raportoivat yritysjohdon kautta ensisijaisesti johtoryhmälle, joka toimii operatiivisen toiminnan koordinoinnin ja valvonnan keskusrajapintana. Johtoryhmä tarkastelee ja konsolidoi yritysjohdon raportit ennen strategisesti tärkeiden asioiden eteenpäin viemistä. Yritysjohto kokoontuu vähintään kerran vuodessa strategiakokoukseen johtoryhmän ja hallituksen kanssa ja saa säännöllisesti (vähintään puolivuosittain ja joskus kvartaaleittain) raportteja konserniin vaikuttavista tärkeimmistä kestävän kehityksen vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista.


ESG-tiimi


Afarakin ESG-tiimi perustettiin täyttämään CSRD:n raportointivaatimukset ja tukemaan yhtiön ESG-tavoitteita. CCO:n ja ESG-päällikön, tohtori Stefano Bonatin, johtama tiimi auttaa varmistamaan kansainvälisten ESG-standardien ja sääntelyvaatimusten noudattamisen. Tiimi koordinoi strategioita ympäristö-, sosiaali- ja hallintotapa-alueilla, mukaan lukien riskien arviointi, kuten hiililaskenta ja ilmastostrategioiden kehittäminen.


Tiimi muodostaa keskeisen yksikön ympäristö-, sosiaali- ja hallintotapa-näkökohtien läpinäkyvälle viestinnälle sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille. Se raportoi suoraan ja jatkuvasti johtoryhmälle ESG-havainnoista; kokoaa yhteen ESG-tiedot ja niihin liittyvät ilmastoriskitiedot kaikista toimipisteistä ja toimittaa ne hallitukselle; ja varmistaa, että tiedot ovat vaatimustenmukaisia nykyisiin raportointivelvoitteisiin nähden. Keskeisenä painopisteenä on sellaisten strategioiden kehittäminen, jotka mahdollistavat raportoinnin asteittaisen laajentamisen tulevina vuosina tulevien sääntely- ja markkinakohtaisten vaatimusten täyttämiseksi.


Afarak tekee tiivistä yhteistyötä teollisuusjärjestöjen ja -yhdistysten kanssa edistääkseen vuoropuhelua poliittisten instituutioiden ja jäsenyritysten kanssa kestävyydestä, ilmastonsuojelusta, energiatehokkuudesta ja vastuullisesta tuotannosta. Kansainvälisen Kromikehitysyhdistyksen ("ICDA") (International Chromium Development Associationin) ja EUROALLIAGESin tarjoamat ohjeet ja näkemykset tukevat yrityksiä kansainvälisten standardien noudattamisessa ja ESG-strategioidensa kehittämisessä.

RISKIEN HALLINTA


Raportointikaudella 2024 Afarak suoritti kattavan kaksoisolennaisuusarvioinnin tunnistaakseen keskeiset kestävän kehityksen kysymykset, joilla on strateginen merkitys yhtiölle ja sen sidosryhmille. Analyysi muodostaa perustan Afarakin ilmastoriskiarvioinnille, ja ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet on sisällytetty konsernin yleiseen riskienhallintakehykseen sen varmistamiseksi, että niiden merkitys on verrattavissa oleva.


Arviointi kattoi kaikki olennaiset toimipisteemme ja otti huomioon arvoketjussamme syntyvät siirtymäriskit ja -mahdollisuudet. Kaikki TCFD-ohjeistuksen riski- ja mahdollisuuskategoriat otettiin huomioon, vaikka kaikkia kategorioita ei pidetty Afarakin kannalta merkityksellisinä. Ilmastoon liittyvä riskiarviointi uusitaan vähintään kolmen vuoden välein sen varmistamiseksi, että se on linjassa ajankohtaisten ja asiaankuuluvien tietojen kanssa.


Kaksoisolennaisuusarvioinnissa fyysisiä ilmastoriskejä, erityisesti vesistressiä tietyillä alueilla, tarkasteltiin laadullisella tasolla. Mahdolliset riskit vaikutusalueille tunnistettiin WRI Water Atlasin avulla ja vastaavat lieventämistoimenpiteet kuvattiin. Erillistä kohdekohtaista fyysistä riskiarviointia määriteltyjen lämpötilapolkujen (esim. 1,5 °C tai 2 °C) avulla ei kuitenkaan ole vielä tehty. Tulevissa raportointijaksoissa aiomme kehittää tätä lähestymistapaa edelleen arvioidaksemme sietokykyä eri lämpötilapoluilla.


Riskejä ja mahdollisuuksia arvioidaan niiden esiintymistodennäköisyyden mukaan asteikolla 1 (harvinainen) - 5 (lähes varma). Mahdollisia taloudellisia vaikutuksia arvioidaan asteikolla 1 (< 200 000 €) - 5 (> 8 miljoonaa €). Riskien ja mahdollisuuksien olennaisuus arvioidaan yhdistämällä todennäköisyys taloudelliseen vaikutukseen, ja molemmat arvioidaan 5 pisteen asteikolla.



Kuva 3: Riskin todennäköisyyden asteikko

Riskin todennäköisyys

Kuvaus

Lähes varma

Tapahtuman odotetaan tapahtuvan useimmissa olosuhteissa.

Todennäköinen

Tapahtuma voi todennäköisesti tapahtua useimmissa olosuhteissa.

Mahdollinen

Tapahtuman pitäisi tapahtua jossain vaiheessa.

Epätodennäköinen

Tapahtuma voisi tapahtua jossain vaiheessa.

Harvinainen

Tapahtuma voi tapahtua vain poikkeuksellisissa olosuhteissa.


STRATEGIA


Ilmastoriskien arvioinnin aikahorisontit määritettiin ESRS 1:n mukaisten aikahorisonttien mukaisesti: lyhyt (0-1 vuosi), keskipitkä (2-5 vuotta) ja pitkä (yli 5 vuotta). Lyhyen aikavälin aikahorisontti kattaa välittömät toimemme vuoden sisällä, keskipitkä aikaväli lähitulevaisuuden liiketoimintastrategiamme ja pitkä aikaväli konsernin omaisuuserien käyttöiän ja varmistaa, että riskinarvioinnissa on varattu riittävästi aikaa ilmastoon liittyvien riskien ilmentymiselle.


Afarak tunnistaa, että ilmastonmuutoksen konkreettiset vaikutukset ja kasvavat vaatimukset kestäville liiketoimintatavoille luovat konsernille sekä riskejä että mahdollisuuksia. Vuoteen 2025 mennessä konserni ei ole vielä tehnyt ilmastonmuutokseen liittyvää sietokykyanalyysiä strategialleen ja liiketoimintamallilleen. Tällainen analyysi on kuitenkin suunniteltu osaksi ilmastonmuutokseen liittyvää siirtymäsuunnitelmaa, jonka on tarkoitus kattaa laajennettu, pakollinen lakisääteinen raportointi. Suunnitelman on määrä valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä.


Vaikka eri fyysisten riskien skenaarioanalyysejä ei ole vielä tehty, konserni on tehnyt soveltuvin osin rajoitetun skenaarioanalyysin siirtymäriskeille ymmärtääkseen, miten erilaiset ilmastoon liittyvät seuraukset voivat vaikuttaa riskien käyttäytymiseen ja siten parantaa liiketoiminnan ilmastonmuutoksen sietokykyä. Seuraavia ilmastoskenaarioita tutkittiin:


Ilmastoon liittyvien riskien vaikutuksia ei ole huomioitu tilinpäätöksessä käytetyissä arvioissa tai laskelmissa. Kaikki lieventävät toimenpiteet tai tarvittavat investoinnit oletetaan tehdyksi ja integroiduksi konsernin strategiaan. Jatkamme ilmastoriskien ja toimintasuunnitelmien seurantaa konsernin riskienhallintakehyksen avulla ja kehitämme analyysiämme sitä mukaa, kun uutta tietoa tulee saatavillemme.


RISKIT


Seuraavat viisi keskeistä ilmastoon liittyvää riskiä on tunnistettu:


Kuvat 4-8: Ilmastoon liittyvät riskit

Riski 1

Korkeat investointikustannukset hiilidioksidineutraaliuteen siirtymisen vuoksi (rakennukset, tuotteet ja prosessit)

Tyyppi

Siirtymäriski - Teknologiariski

Alue

Oma toiminta

Ensisijainen mahdollinen taloudellinen vaikutus

Kasvaneet investointikustannukset

Aikahorisontti

Keskipitkä ja pitkä aikaväli

Todennäköisyys

Todennäköinen

Vaikutus

Merkittävä

Sijainti tai palvelu, johon eniten vaikuttaa

Saksa, Etelä-Afrikka

Aiheeseen liittyvät mittarit

Scope 1 & 2 -päästöt; päästöintensiteetti; uusiutuvan sähkön osuus; hiilidioksidipäästöjen vähentämisen investointikustannukset (%)


     

Riski 2

Fyysiset ilmastoriskit omissa toiminnoissa

Tyyppi

Fyysinen riski - Akuutti

Alue

Oma toiminta

Ensisijainen mahdollinen taloudellinen vaikutus

Kohoavat vakuutusmaksut, liiketoiminnan keskeytyminen, omaisuusvahingot

Aikahorisontti

Keskipitkä tai pitkä aikaväli

Todennäköisyys

Mahdollinen tai todennäköinen

Vaikutus

Kohtalainen tai merkittävä

Sijainti tai palvelu, johon eniten vaikuttaa

Turkki, Etelä-Afrikka

Aiheeseen liittyvät mittarit

Omaisuuserien prosenttiosuus riskialueilla; vedenkulutus riskialueilla; kierrätetyn veden prosenttiosuus; säähän liittyvät vahingot



Riski 3

Riippuvuus energiantoimittajista

Tyyppi

Siirtymäriski - Markkinariski

Alue

Oma toiminta

Ensisijainen mahdollinen taloudellinen vaikutus

Käyttökustannusten kasvu

Aikahorisontti

Lyhyt ja keskipitkä aikaväli

Todennäköisyys

Todennäköinen

Vaikutus

Merkittävä

Sijainti tai palvelu, johon eniten vaikuttaa

Saksa

Aiheeseen liittyvät mittarit

Sähkön hinta; itse tuotetun sähkön prosenttiosuus



Riski 4

Riippuvuus markkinahinnoista

Tyyppi

Siirtymäriski - Markkinariski

Alue

Oma toiminta, loppupää

Ensisijainen mahdollinen taloudellinen vaikutus

Liikevaihdon volatiliteetti

Aikahorisontti

Lyhyt ja keskipitkä aikaväli

Todennäköisyys

Todennäköinen

Vaikutus

Kohtalainen tai merkittävä

Sijainti tai palvelu, johon eniten vaikuttaa

Saksa, Etelä-Afrikka

Aiheeseen liittyvät mittarit

Ferrokromin ja kromimalmin keskimääräiset toteutuneet hinnat; sisäisesti hankitun malmin prosenttiosuus



Riski 5

Kasvavat vaatimukset (asiakkaiden ja viranomaisten taholta) tuotteille kestävän kehityksen näkökohtien, kuten kierrätettävyyden, osalta edellyttävät huomattavia investointeja

Tyyppi

Siirtymäriski - Markkinariski

Alue

Oma toiminta, loppupää

Ensisijainen mahdollinen taloudellinen vaikutus

Lisääntyneet tutkimus- ja kehitysmenot sekä investointikustannukset

Aikahorisontti

Keskipitkä ja pitkä aikaväli

Todennäköisyys

Mahdollinen

Vaikutus

Kohtalainen tai merkittävä

Sijainti tai palvelu, johon eniten vaikuttaa

Loppupään markkinat

Aiheeseen liittyvät mittarit

Tuotot toiminnasta ilmastointensiivisillä aloilla


1) Korkeat investointikustannukset hiilidioksidineutraaliuteen siirtymisen vuoksi (rakennukset, tuotteet ja prosessit)


Aurinkosähköjärjestelmien laajentaminen vaatii huomattavia resursseja energiaintensiivisten prosessien kestävän toiminnan varmistamiseksi. Lisäksi tuotantolaitoksen yli 100 vuotta vanhat rakennukset on mukautettava nykyisiin energiastandardeihin. Lisäksi teollisuussähkön puute Saksassa on merkittävä haaste. Lisäksi uusien hiilineutraaliuden saavuttamiseksi tehtävien toimenpiteiden jatkuva tarkastelu on tärkeä osa pitkän aikavälin strategiaa ja vaatii jatkuvia investointeja.


Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyvien suurten pääomakustannusten ratkaisemiseksi Afarak toteuttaa operatiivisten, teknologisten ja hallintotapaan liittyvien toimenpiteiden portfoliota. Keskeinen aloite on oman aurinkoenergian tuotantokapasiteetin kehittäminen Etelä-Afrikassa. Vlakpoortin tehtaalla suunnitellun uuden pesulaitoksen ja aurinkoenergia-asennuksen käyttöönoton tarkoituksena on vähentää riippuvuutta kansallisesta sähköverkosta, lieventää altistumista sähkönjakelun rajoituksille ja alentaa pitkän aikavälin energiakustannuksia ja päästöintensiteettiä.


Samaan aikaan Afarak jatkaa jatkuvia investointeja laitoksiin ja infrastruktuuriin ylläpitääkseen toiminnan joustavuutta ja nykyaikaistaakseen asteittain omaisuuspohjaansa. Tähän sisältyy valittujen maanalaisten kaivoslaitteiden asteittainen sähköistäminen ja energiaintensiivisten prosessien jatkuva optimointi, erityisesti ferrokromin tuotannossa, energiatehokkuuden parantamiseksi ja hiili-intensiteetin vähentämiseksi ajan myötä.


2) Fyysiset ilmastoriskit omissa toiminnoissa


Fyysisiin ilmastoriskeihin kuuluvat äärimmäiset sääilmiöt, kuten kuivuus, tulvat ja helleaallot, joita ilmastonmuutos pahentaa. Näillä tapahtumilla voi olla merkittävä vaikutus infrastruktuuriin ja operatiivisiin prosesseihin.


Lieventääkseen fyysisiä ilmastoriskejä kaikissa toiminnoissaan Afarak on ottanut käyttöön kohdennettuja ympäristö- ja operatiivisia valvontatoimia, erityisesti vesipulasta kärsivillä alueilla. Kohonneille vesipulan riskeille alttiilla toimipaikoilla, kuten Turkissa, yhtiö on ottanut käyttöön suljetun kierron vedenkierrätysjärjestelmiä. Nämä järjestelmät vähentävät makean veden kokonaiskäyttöä, rajoittavat riippuvuutta ulkoisista vesilähteistä ja parantavat toiminnan sietokykyä kuivuusolosuhteissa.

Vedenhallinnan toimenpiteiden lisäksi Afarak soveltaa ennaltaehkäiseviä ympäristön seuranta- ja teknisiä suojatoimenpiteitä infrastruktuurin turvaamiseksi ja liiketoiminnan jatkuvuuden ylläpitämiseksi äärimmäisten sääilmiöiden, kuten tulvien ja helleaaltojen, varalta. Näiden valvontatoimien tarkoituksena on vähentää ilmastoon liittyvien vaarojen aiheuttamia toiminnan häiriöitä ja omaisuusvahinkoja.


3) Riippuvuus energiantoimittajista


Ferrokromin tuotanto Saksassa on yhtiön energiaintensiivisin prosessi ja vaatii paljon sähköä kuluttavien sulatusuunien käyttöä. Tämä sijainti on erityisen riippuvainen Saksan sähkömarkkinoiden futuuri- ja spot-hinnoista. Sähkön hinnan vaihteluilla voi olla merkittävä vaikutus tuotantokustannuksiin ja kannattavuuteen.


Vähentääkseen riippuvuuttaan energiantoimittajista Afarak pyrkii monipuolistamaan ja tehostamaan toimintaansa sekä toteuttamaan taloudellisten riskien hallintatoimenpiteitä. Konkreettisia toimenpiteitä on jo käynnissä Saksassa, jossa murskaushallirakennukseen asennettu aurinkosähköjärjestelmä tuotti noin 700 MWh sähköä vuoden 2025 loppuun mennessä. Myös muita toimenpiteitä, kuten LED-valaistukseen siirtyminen (noin 21 000 kWh/vuosisäästöt) on toteutettu. Yhtiö arvioi uusien aurinkoenergiahankkeiden toteutettavuutta valituilla toimipaikoilla tavoitteenaan lisätä itse tuotetun uusiutuvan sähkön osuutta ja vähentää rakenteellista riippuvuutta ulkoisesta sähköverkosta.


Operatiivisella tasolla Afarak toteuttaa jatkuvaa sulatusprosessien optimointia Saksan toimipaikassa. Koska ferrokromin tuotanto on erittäin sähköintensiivistä, uunien tehokkuuden ja prosessinohjauksen asteittaiset parannukset voivat merkittävästi vähentää energiankulutusta tuotantotonnia kohden ja siten vähentää herkkyyttä sähkön hinnanvaihteluille. Rakenteellisen energianhallinnan tukemiseksi Afarak on myös ottanut käyttöön ISO 50001 -standardin mukaisen energianhallintaohjelmiston, jolla parannetaan laitosten energiavirtojen valvontaa ja optimointia.


Lisäksi konserni on ottanut käyttöön 1,5 MWp:n aurinkovoimalan Etelä-Afrikassa, jossa on 3,0 MWh:n akkuvarastointi. Varajärjestelmänä on kaksi 550 kVA:n dieselgeneraattoria. Voimalan odotetaan korvaavan vuosittain hieman alle 1 000 MWh verkkosähköä. Tämä voimalaitos vahvistaa entisestään yrityksen kykyä kestää verkkosähkön volatiilisuutta.


Taloudellisesta ja riskienhallinnan näkökulmasta energian hinnan volatiilisuutta seurataan jatkuvasti konsernin laajemman taloudellisen ja riskienhallinnan viitekehyksen puitteissa. Tämä sisältää Saksan sähkömarkkinoiden futuuri- ja spot-hintojen liikkeiden valvonnan, minkä ansiosta johto voi arvioida kustannusvaikutuksia ja mukauttaa hankinta- tai toimintastrategioitaan vastaavasti.


4) Riippuvuus markkinahinnoista


Riippuvuus kromimalmin ja ferrokromin markkinahinnoista on keskeinen riski. Vaikka Afarak toimittaa itselleen tärkeimmän raaka-aineen (kromimalmin) ferrokromin tuotantoon, mikä vähentää sen riippuvuutta raaka-aineiden hinnoista, sen omien tuotteiden (kromimalmin ja ferrokromin) markkinahintojen vaihtelu on edelleen ratkaisevan tärkeää kannattavuuden ja kilpailukyvyn kannalta.


Lieventääkseen altistumistaan ​​kromimalmin ja ferrokromin markkinahintojen vaihtelulle Afarak noudattaa vertikaalisesti integroitua toimintamallia. Toimittamalla omaa kromimalmia ferrokromin tuotantoon yhtiö vähentää riippuvuuttaan kolmansien osapuolten raaka-ainehankinnoista ja rajoittaa suoraa altistumista ulkoisille malmin hintavaihteluille. Tämä integraatio parantaa kustannusten hallintaa ja tarjoaa paremman näkyvyyden katteisiin koko arvoketjussa.


Lisäksi Afarak on toteuttanut portfolion optimointitoimenpiteitä keskittyäkseen strategisesti tärkeisiin ja tehokkaampiin omaisuuseriin. Ilithan ja Zeerustin kaivosten myynti Etelä-Afrikassa heijastaa tietoista keskittymistä ydintoimintoihin, joilla on vahvemmat operatiiviset synergiat ja katepotentiaali. Tällä virtaviivaistetulla omaisuuseräpohjalla on tarkoitus parantaa kestävyyttä epäsuotuisissa markkinahintaolosuhteissa.


Yhtiö investoi myös tuotannon laajentamiseen Etelä-Afrikassa, mukaan lukien kromimalmirikasteen tuotannon lisääminen, jota tukee Vlakpoortin uusi pesulaitos. Korkeampi toiminnan tehokkuus ja mittakaava voivat parantaa kilpailukykyä laskemalla yksikkökustannuksia ja siten osittain kompensoida hintapaineita markkinoiden laskusuhdanteiden aikana.



5) Kasvavat vaatimukset (asiakkaiden ja viranomaisten taholta) tuotteille kestävän kehityksen näkökohtien, kuten kierrätettävyyden, osalta edellyttävät huomattavia investointeja


Kasvavat kestävän kehityksen vaatimukset aiheuttavat Afarakille taloudellisen riskin, sillä ne vaativat huomattavia investointeja ja järjestelyjä. Samaan aikaan näiden vaatimusten täyttäminen on strateginen välttämättömyys, jotta pitkän aikavälin kilpailukyky voidaan säilyttää ja markkinointimahdollisuuksia hyödyntää.


Kasvavien kestävän kehityksen vaatimusten taloudellisten ja strategisten vaikutusten ratkaisemiseksi Afarak on sisällyttänyt kestävän kehityksen näkökohdat osaksi hallintomalliaan. Hallituksen tasolla toimivan terveys-, turvallisuus- ja kestävän kehityksen valiokunnan perustaminen varmistaa ympäristö-, sosiaali- ja hallintotapa-asioiden (ESG) strukturoidun valvonnan, mukaan lukien sääntelyn kehitys, sidosryhmien odotukset ja siirtymävaiheeseen liittyvät investoinnit. Tämä hallintomallien integrointi tukee pääoman allokointipäätösten ja pitkän aikavälin kestävän kehityksen tavoitteiden välistä yhdenmukaisuutta.


Operatiivisesti yhtiö tekee jatkuvia investointeja tuotantolaitoksiin tehokkuuden ja kustannuskilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Jatkuva prosessien optimointi ja omaisuuden modernisointi vähentävät resurssien kulutusta, parantavat energiatehokkuutta ja alentavat ympäristöintensiteettiä tuotantoyksikköä kohden - tukien siten kehittyvien kestävän kehityksen standardien noudattamista ja suojellen samalla katteita.


Lisäksi Afarak soveltaa kiertotalouden lähestymistapoja, mukaan lukien sivutuotteiden, kuten kuonan, käsittely ja hyödyntäminen. Nämä toimenpiteet parantavat resurssitehokkuutta, vähentävät jätevirtoja ja voivat tuottaa lisäarvoa uusiomateriaaleista, mikä osittain kompensoi tiukempien ympäristövaatimusten aiheuttamaa kustannustaakkaa.


MAHDOLLISUUDET


Seuraavat neljä keskeistä ilmastoon liittyvää mahdollisuutta on tunnistettu:


Kuvat 9-12: Ilmastoon liittyvät mahdollisuudet

Mahdollisuus 1

Parempi kannattavuus investoimalla energiatehokkuuden parantamiseen

Tyyppi

Mahdollisuus - Resurssitehokkuus

Alue

Oma toiminta

Ensisijainen mahdollinen taloudellinen vaikutus

Alhaisemmat käyttökustannukset

Aikahorisontti

Lyhyt tai keskipitkä aikaväli

Todennäköisyys

Todennäköinen

Vaikutus

Kohtalainen tai merkittävä

Sijainti tai palvelu, johon eniten vaikuttaa

Saksa, Etelä-Afrikka

Aiheeseen liittyvät mittarit

Energiaintensiteetti; energiakustannusten säästöt; Scope 1- ja 2-päästöintensiteetti; sähkön prosentuaalinen vähennys tonnia kohden



Mahdollisuus 2

Puhtaan energian tuotantoon tarkoitettujen tuotteiden kysynnän kasvu

Tyyppi

Mahdollisuus - Tuotteet ja palvelut

Alue

Oma toiminta, loppupää

Ensisijainen mahdollinen taloudellinen vaikutus

Liikevaihdon kasvu

Aikahorisontti

Keskipitkä ja pitkä aikaväli

Todennäköisyys

Mahdollisesta todennäköiseen

Vaikutus

Merkittävä

Sijainti tai palvelu, johon eniten vaikuttaa

Saksa, Etelä-Afrikka

Aiheeseen liittyvät mittarit

Liikevaihto vähähiilisestä ferrokromista; markkinaosuus vähähiilisillä markkinoilla; myynti energiamurroksen sektoreille



Mahdollisuus 3

Pienemmät materiaalikustannukset parantuneen resurssitehokkuuden ansiosta

Tyyppi

Mahdollisuus - Resurssitehokkuus

Alue

Oma toiminta

Ensisijainen mahdollinen taloudellinen vaikutus

Materiaalikustannusten aleneminen

Aikahorisontti

Lyhyt ja keskipitkä aikaväli

Todennäköisyys

Todennäköinen

Vaikutus

Kohtalainen

Sijainti tai palvelu, johon eniten vaikuttaa

Saksa, Etelä-Afrikka

Aiheeseen liittyvät mittarit

Materiaalikustannukset tonnia kohden; malmin talteenotto; romu-/hylkyprosentti



Mahdollisuus 4

Kiertotalouskonseptien käyttöönotto voi johtaa säästöihin ja uusiin tulonlähteisiin

Tyyppi

Mahdollisuus - Resurssitehokkuus

Alue

Oma toiminta

Ensisijainen mahdollinen taloudellinen vaikutus

Alhaisemmat neitseellisten materiaalien kustannukset; uudet tulovirrat

Aikahorisontti

Keskipitkä ja pitkä aikaväli

Todennäköisyys

Mahdollinen

Vaikutus

Kohtalainen tai merkittävä

Sijainti tai palvelu, johon eniten vaikuttaa

Saksa, Turkki

Aiheeseen liittyvät mittarit

Kierrätettyjen materiaalien prosenttiosuus, tulot sivutuotteista, kaatopaikoilta ohjattu jäte; kuonan hyötykäyttö


1) Parempi kannattavuus investoimalla energiatehokkuuden parantamiseen


Afarak on sitoutunut jatkuvasti tutkimaan energiatehokkuuden parannuksia sekä konsernin ympäristökestävyyden vahvistamiseksi että kannattavuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Afarak hyödyntää energiatehokkuuden parannuksia, tuotannon optimointia ja omaa energiantuotantoaan strategisina työkaluina kustannusrakenteensa, katteidensa vakauden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Kuten aiemmin mainittiin, aurinkosähköjärjestelmän asennus, LED-valaistuksen päivitykset ja ISO 50001 -standardin mukaisen energianhallintaohjelmiston käyttöönotto Saksan EWW-laitoksessa tukevat jo tehokkaampaa energiankäyttöä ja parantavat näkyvyyttä optimointimahdollisuuksiin.


Turkin operatiivisen toiminnan parannukset, kuten diesel- ja sähkömoottoreiden korvaaminen ympäristöystävällisemmillä laitteilla ja investoinnit kaivostoiminnan tehokkuuden parantamiseksi, ovat myös mahdollistaneet tuotannon kasvun ja pitäneet energian kokonaiskulutuksen pääosin vakaana.


2) Puhtaan energian tuotantoon tarkoitettujen tuotteiden kysynnän kasvu


Kriittisten raaka-aineiden, kuten kromimalmin ja vähähiilisen ferrokromin, kysyntä kasvaa puhtaissa energiateknologioissa ja keskeisissä energiamurroksen, sähköisen liikkuvuuden ja muissa vihreän teknologian sovelluksissa.


Tätä kysyntää hyödyntääkseen Afarak asemoituu länsimaiseksi vähähiilisen ferrokromin tuottajaksi ja erottautuu tarjonnallaan ​​markkinoilla, jotka keskittyvät yhä enemmän toimitusketjun turvallisuuteen, geopoliittiseen monipuolistamiseen ja kestävään kehitykseen. Länsimaisena tämän kriittisen seoksen toimittajana yhtiö voi palvella ilmailu-, puolustus-, auto- ja vihreän energian teknologiasektoreita, jotka priorisoivat luotettavaa, läpinäkyvää ja sääntelyn mukaista hankintaa.


Samaan aikaan Afarak pyrkii laajentamaan kromimalmin tuotantoa Etelä-Afrikassa, mitä tukevat investointipäätökset kromimalmirikasteen tuotannon lisäämiseksi. Vahvistamalla alkupään kapasiteettia yhtiö parantaa kykyään varmistaa ferrokromin tuotannon raaka-aineet ja reagoida joustavasti kasvavaan markkinakysyntään.


3) Pienemmät materiaalikustannukset parantuneen resurssitehokkuuden ansiosta


Tuotantoprosessien jatkuva tehokkuuden parantaminen johtaa myönteisiin vaikutuksiin kestävän kehityksen ketjussa. Tehokkuuden lisääminen voi johtaa sähkönkulutuksen vähenemiseen ja raaka-aineiden optimaaliseen käyttöön. Tämä voi johtaa Afarakin materiaalikustannusten laskuun.


Afarak panostaa tuotannon ja raaka-aineiden käytön tehokkuuden parantamiseen sekä hyödyntää vertikaalista integraatiota materiaalikustannusten vakauttamiseksi ja vähentämiseksi pitkällä aikavälillä. Viimeaikaisiin operatiivisiin toimiin, joilla tehokkuuden parantamista tuetaan, kuuluvat Turkin diesel- ja sähkömoottoreiden uusiminen ympäristöystävällisemmillä laitteilla sekä investoinnit kaivostoiminnan tehokkuuden parantamiseen. Tämä mahdollistaa tuotannon kasvun ja pitää samalla energian kokonaiskulutuksen vakaana. Lisäksi ISO 50001 -yhteensopivan energianhallintaohjelmiston käyttöönotto Saksassa varmistaa, että yritys pystyy visualisoimaan laitoksen energiavirtoja paremmin ja optimoimaan tuotantoprosessejaan.


4) Kiertotalouskonseptien käyttöönotto voi johtaa säästöihin ja uusiin tulonlähteisiin


Kiertotalouden edistäminen on Afarakille mahdollisuus paitsi saavuttaa taloudellista hyötyä säästämällä resursseja ja vähentämällä kustannuksia, myös kantaa ekologinen vastuunsa. Tämä vahvistaa kilpailukykyä, täyttää sääntelyvaatimukset ja luo luottamusta asiakkaiden ja sidosryhmien keskuudessa, jotka kiinnittävät entistä enemmän huomiota kestävyyteen.


Keskeinen vipuvaikutus on ferrokromin tuotannossa syntyvän FeCr-kuonan hyödyntäminen. Sen sijaan, että Afarak käsittelisi kuonaa pelkästään jätteenä, se jalostaa sen käytettäväksi toissijaisena materiaalina esimerkiksi tienrakennuksessa. Tämä lähestymistapa integroi sivutuotteet takaisin talouden kiertokulkuun, vähentää hävitystarvetta ja voi tuottaa lisätuloja. Se myös pienentää kokonaisympäristöjalanjälkeä tuotettua ferrokromitonnia kohden parantamalla materiaalitehokkuutta.


Hallintonäkökulmasta kiertotalousaloitteet kuuluvat hallituksen tasolla toimivan terveyden-, turvallisuuden- ja kestävän kehityksen valiokunnan valvontaan. Tämä varmistaa, että resurssitehokkuus, jätteen hyödyntäminen ja ympäristösuorituskyky on strategisesti integroitu ja linjassa laajempien kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.


MITTARIT JA TAVOITTEET


Seuraamme ja raportoimme asiaankuuluvista toimialakohtaisista mittareista, kuten kasvihuonekaasupäästöistämme Scope 1, 2 ja 3 mukaiset tiedot, jotka lasketaan GHG-protokollan mukaisesti. Seuraamme ja esitämme myös muita veteen liittyviä keskeisiä kestävän kehityksen mittareita (katso osio Vesi- ja merivaroihin liittyvät käsitteet). Ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien seurantaan käytetyt mittarit on esitetty yllä.


Afarak ei ole vielä asettanut erityisiä mitattavissa olevia ja tulosperusteisia tavoitteita ilmastonmuutokseen liittyen. Konserni aikoo kuitenkin kehittää tällaisia ​​tavoitteita osana suunniteltua ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmaa. Kun siirtymäsuunnitelma on valmis, määritellään ja arvioidaan myös erityiset mitattavat tavoitteet asiaankuuluvien tunnuslukujen avulla. Tarkka viitejakso, josta lähtien edistymistä mitataan järjestelmällisesti ja erityisiä indikaattoreita käyttäen, määritellään myös. Siihen asti arviointi perustuu olemassa oleviin yleisiin ESG-käytäntöihin ja sisäisiin seurantaprosesseihin.


Vaikka virallisia tavoitteita ei ole vielä asetettu, Afarak käsittelee strategioiden ja toimenpiteiden tehokkuutta ilmastonmuutoksen kannalta olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien osalta. Laadullisia indikaattoreita, kuten sisäisiä tarkastuksia ja ESG-raportteja, jotka seuraavat toimenpiteiden tehokkuutta, käytetään tällä hetkellä edistymisen arviointiin. Myös määrälliset indikaattorit, kuten päästötiedot ja energiankulutusmittaukset, ovat osa tiedonkeruuta vertailuarvojen asettamiseksi ja tukevat pitkän aikavälin suorituskykytavoitteita. Jäljempänä kuvatulla tavalla Afarak varmistaa, että vaikka erityisesti määriteltyjä tavoitteita ei ole, ympäristötoimenpiteiden tehokkuus on aina tarkastelun kohteena ja sitä säädetään jatkuvasti.


Afarakilla ei tällä hetkellä ole sisäistä hiilidioksidin hinnoittelujärjestelmää. Sen sijaan konserni keskittyy suoriin päästövähennystoimenpiteisiin, kuten prosessien optimointiin ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseen sekä liiketoiminnan kestävään optimointiin. Afarak arvioi kuitenkin säännöllisesti, voiko tällainen mittari edistää sen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista tulevaisuudessa.


Vuodesta 2025 lähtien johdon palkitsemisjärjestelmä ei sisällä erityisiä kestävän kehityksen tavoitteita tai ESG-sidonnaisia ​​palkitsemiskomponentteja.


Afarak-konsernin kasvihuonekaasupäästöt Scope 1, 2 ja 3 esitetään seuraavassa luvussa.

YRITYKSEN HIILIJALANJÄLJEN TIETOSIVU AFARAK GROUP SE:LLE

Tällä tietosivulla tarkastellaan seuraavien Afarakin toimipaikkojen hiilijalanjälkeä:


Tämä tietosivu esittää vuosittaisen kromimalmin, kromirikasteen ja matalahiilisen ferrokromin (LC FeCr) tuotannon ilmastonlämpenemispotentiaalin (yrityksen hiilijalanjälki).

Image 5



















Kuva 2: Afarak Group SE:n hiilijalanjälki vuonna 2025 


Seuraavassa taulukossa on esitetty päästökategoriat, jotka sisältyvät tai eivät sisälly laskentaan.



Sisältyy

Ei sisälly

  • Scope 1: Toimipaikkojen suorat päästöt

  • Scope 2: Ostetun energian päästöt

  • Scope 3:

Kategoria 1: Ostetut tavarat ja palvelut, jotka on kulutettu vuonna 2025

Kategoria 3: Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toimet

Kategoria 4: Alkupään kuljetus ja jakelu

Kategoria 5: Toiminnassa syntynyt jäte


  • Scope 3:

Kategoria 1: Ostetut tavarat, joita ei ole vielä kulutettu

Kategoria 2: Pääomahyödykkeet

Kategoria 6: Liikematkustus

Kategoria 7: Työmatkaliikenne

Kategoria 8: Alkupään vuokrattu omaisuus 

Kategoria 9: Loppupään kuljetus ja jakelu

Kategoria 10: Myytyjen tuotteiden jatkokäsittely 

Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö 

Kategoria 12: Myytyjen tuotteiden elinkaaren lopun käsittely

Kategoria 13: Loppupään vuokrattu omaisuus 

Kategoria 14: Franchise-toiminta

Kategoria 15: Sijoitukset

VESI- JA MERIVAROIHIN LIITTYVÄT KÄSITTEET

Afarak on toteuttanut toimipaikkakohtaisia ​​toimenpiteitä vedenkulutuksen optimoimiseksi ja vesivaroihin kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. Näihin toimiin kuuluvat nykyaikaisten vedenkierrätysjärjestelmien käyttö, tehokkaiden jätevedenpuhdistusprosessien käyttöönotto ja veden saastumisen vähentäminen.

Painopisteenä on nykyisten toimenpiteiden jatkaminen ja kehittäminen vesivarojen kestävän käytön ja suojelun edistämiseksi kohdennetusti ja tehokkaasti kussakin toimipisteessä.

Kattojärjestöjen yleisten suuntaviivojen hyväksyminen

Afarak noudattaa ICDA:n ja EUROALLIAGESin yleisiä strategisia suuntaviivoja kestävien prosessien edistämiseksi. Nämä suuntaviivat pannaan täytäntöön prosessiveden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskevilla tekniikoilla. Afarakin toimipaikoissa tämä toteutetaan suljetuilla vesikiertojärjestelmillä, jotka vähentävät merkittävästi sekä makean veden kulutusta että jätevesipäästöjä.

Afarak pitää erittäin tärkeänä myös vesien pilaantumisen minimoimista. Omat jätevedenpuhdistamomme ja optimoidut jätevedenpuhdistusprosessimme vähentävät merkittävästi epäpuhtauksien päästöjä vesistöihin. Yhtiö kierrättää jopa 95 prosenttia kaivosalueiden prosessivedestä, mikä edistää merkittävästi luonnonvarojen säästämistä.

Innovatiivisten ratkaisujen edistämisen hengessä Afarak käyttää vaihtoehtoisia vesilähteitä, kuten sade- ja kaivovettä, vähentääkseen riippuvuutta makeasta vedestä, mikä on tärkeä tekijä erityisesti vesipulasta kärsivillä alueilla sijaitsevilla kaivosalueilla.

Toimipaikkakohtaiset vaatimukset

Vastuu vesi- ja merivarojen käytöstä on konsernin Saksan, Turkin ja Etelä-Afrikan toimipaikoilla. Nämä toimivat itsenäisesti ottaakseen huomioon yksittäisten maiden vaihtelevat oikeudelliset olosuhteet ja ympäristönsuojeluvaatimukset.

Sijaintisuuntautunut henkilökohtainen vastuu

Räätälöityjä vesihuoltotoimenpiteitä toteutetaan itsenäisesti Saksan, Turkin ja Etelä-Afrikan toimipaikoissa. Tämä lähestymistapa on osoittautunut riittäväksi kaikkien vesivarojen alalla sovellettavien oikeudellisten vaatimusten ja standardien täyttämiseksi.


Veden kulutus

Veden kokonaiskulutus ja veden intensiteetti

Afarakin kokonaisvedenkulutus on 5 659 047 m³ ja se koostuu seuraavista eri lähteistä:


Raportointivuosi

Yksikkö

Veden kokonaiskulutus

5 659 047

Tilavuus (m³)

Veden kokonaiskulutus vesiherkillä alueilla, mukaan lukien alueet, joilla on suuri vesirasitus


5 476 195


Tilavuus (m³)



Talteen otetun ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä

127 087 sadevesi

5 142 000

95% prosessivedestä



Tilavuus (m³)

Varastoitu vesi yhteensä

5 000

Tilavuus (m³)

Muutokset veden varastoinnissa

0

Tilavuus (m³)


Veden intensiteetti


43 991

Tilavuus (m³) / Liikevaihto yhteensä (miljoonaa euroa)


Veden laatu ja valuma-alueet


Veden laatua ja erityisiä valuma-alueita seurataan säännöllisesti kussakin kohteessa. Juomavesi hankitaan paikallisilta toimittajilta, ja se täyttää alueelliset juomavesistandardit. Sade- ja kaivovesi mukautetaan kunkin paikan olosuhteisiin ja tarkistetaan säännöllisesti paikallisten laatuvaatimusten noudattamiseksi. Etelä-Afrikan ja Turkin kaivosalueilla on suuri vesistressi, koska näillä alueilla veden saatavuus on rajallista. Tämä edellyttää erityisen tehokasta vedenkäyttöä, jotta vaikutukset paikallisiin vesivaroihin voidaan minimoida. Veden säästämiseen ja kestävään käyttöön tähtäävät toimenpiteet, kuten prosessiveden uudelleenkäyttö ja veden kulutuksen optimointi toimintaprosesseissa, ovat siksi olennainen osa yhtiön vesistrategiaa.


Tiedonkeruu ja menetelmät

Vedenkulutustiedot perustuvat suoriin mittauksiin ja säännöllisiin kirjauksiin, ja eri lähteistä peräisin olevan kulutuksen luokittelussa käytetään toimialakohtaisia tekijöitä. Tietojen keräämisessä ja dokumentoinnissa käytetään standardoituja mittalaitteita ja alueellisia lakisääteisiä standardeja, kuten paikallisia ympäristömääräyksiä ja ISO-standardeja (soveltuvin osin).







































FERROKROMI- JA KROMIMALMIMARKKINAT


Afarak-konserni toimii pääasiassa kromimalmimarkkinoilla.


Suurin osa maailman kromimalmista käytetään metallurgisissa käyttökohteissa. Lisäksi kromimalmia käytetään vähäisemmissä määrin tulenkestävissä aineissa, valimohiekkana ja kemiallisena aineena, kuten alla on kuvattu. Afarak tuottaa ferrokromia, joka on metallurgisissa käyttökohteissa käytetyn kromin päätyyppi ja jonka kysyntää ohjaa pääasiassa ruostumattoman teräksen kysyntä.


Tämän takia kromimalmi ja ferrokromi ovat todella vahvasti sidoksissa ruostumattoman terästeollisuuden kehitykseen.


Markkinakatsaus 2025

 

Ruostumattoman teräksen markkinoiden odotettu elpyminen ei toteutunut vuoden 2025 jälkipuoliskolla. Käynnissä olevista kustannusten optimointitoimenpiteistä huolimatta jatkuva hintapaine ja heikentynyt Yhdysvaltain dollari vaikuttivat negatiivisesti vähähiilisen ferrokromiliiketoiminnan katteisiin.


Kromimalmin hinnat laskivat vuoden jälkipuoliskolla, mikä johti myös alhaisempiin katteisiin ruostumattoman teräksen heikon kysynnän vuoksi. Vlakportin pesulaitoksen ja aurinkovoimalan käyttöönoton pienet ongelmat aiheuttivat joitakin viivästyksiä. Odotamme laitoksen toimivan täydellä kapasiteetilla vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä.


Markkinanäkymät vuoden 2026 ensimmäiselle vuosineljännekselle


Asiakaskuntamme kärsii


EU:n terästeollisuus supistui vuonna 2025 neljättä vuotta peräkkäin lyhyen ensimmäisen neljänneksen kasvun jälkeen. Halvan tuontiteräksen osuus EU:ssa on ennätyksellisen korkea 27 %. Ruostumattoman teräksen tapauksessa osuus on 25 %.


Teräksen tuotanto EU:ssa on laskenut 3,4 % edellisvuodesta. Vuodelle 2026 ennustetaan maltillista elpymistä, mutta epävarmuutta odotetaan olevan paljon, kun otetaan huomioon maailmanlaajuinen 680 miljoonan tonnin terästuotannon ylikapasiteetti. Eurooppa on epäedullisessa asemassa korkeiden energiakustannusten ja vuoden 2025 puolivälissä käyttöönotetun Yhdysvaltojen 50 prosentin tullin aiheuttamien toimitushäiriöiden vuoksi.


Katteemme ovat edelleen paineen alla


Vaikka vähähiilisen ferrokromin markkinahinta alkoi osoittamaan pysyvämpää paranemista vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä, Yhdysvaltain dollarin kurssilasku on pyyhkinyt pois suurimman osan positiivisesta vaikutuksesta. Vähähiilinen ferrokromi on edelleen Yhdysvaltain dollarissa määritettävä hyödyke.


CBAM ja uudet EU:n suojatoimenpiteet ovat alkaneet osoittaa joitakin positiivisia vaikutuksia vuoden 2026 alussa, mutta energiakustannukset ja päästökaupan kustannusten nousu tulevat edelleen rasittamaan voimakkaasti eurooppalaisia tuottajia.














KONSERNIN TOIMINTAKATSAUS


Operatiivisesti tarkasteltuna konsernin myynti kasvoi ja tuotanto väheni vuonna 2025.


Myynti


Jalostettujen materiaalien myynti kasvoi 30,6 % ja oli 28 407 (2024: 21 759) tonnia. 

                                                                                                                                                                                                                                                                                                           

Konsernin kaivostoiminta


Konsernin kaivostoiminta väheni vuoden 2025 aikana 31,3 % ja oli 251 257 (2024: 365 929) tonnia. 


Erikoismetalliseossegmentin vuosittaiset louhintamäärät kasvoivat 19,8 % ja olivat 77 806 (2024: 64 945) tonnia. Rautametalliseossegmentin tuotantomäärät laskivat merkittävästi Etelä-Afrikan kaivosten tuotannon laskiessa. Rautametalliseossegmentin tuotantomäärä oli 173 451 (2024: 300 985) tonnia. Lasku johtui pääasiassa Zeerustin kaivoksen myynnistä vuoden keskivaiheilla.


Konsernin jalostustoiminta


Konsernin vuoden 2025 jalostustoiminta kasvoi korkeamman kysynnän seurauksena 20,3 % ja oli 27 626 (2024: 22 963) tonnia.


Henkilöstö


Vuoden 2025 lopussa Afarakilla oli 626 (602) työntekijää. Keskimääräinen henkilöstömäärä vuoden 2025 aikana oli 623 (594).



KONSERNIN TALOUDELLINEN SUORIUTUMINEN


Taloudellinen suoriutuminen vuonna 2025


Konsernin liikevaihto kasvoi edellisvuodesta ja oli 141,3 (128,6) miljoonaan euroa. Erikoismetalliseosmateriaalien myynti kasvoi 30,6 % ja oli 28 407 (1-12/2024: 21 759) tonnia.


Kaivostoiminta väheni 31,3 % ja oli 251 257 (1-12/2024: 365 929) tonnia.


Tilikauden tulos oli -8,9 (1-12/2024: -7,2) miljoonaa euroa ja käyttökate laski -0,2 (1-12/2024: 2,6) miljoonaan euroon. Liikevoitto oli -2,6 (1-12/2024: -0,1) miljoonaa euroa.


MEUR

1-6/2025

7-12/2025

1-12/2025

1-12/2024

Liikevaihto

77,1

64,2

141,3

128,6

Käyttökate

6,9

-7,1

-0,2

2,6

Liikevoitto

5,9

-8,5

-2,6

-0,1

Kauden tulos

2,4

-11,4

-7,5

-7,2

Käyttökate-%

9,0 %

-11,1 %

-0,2 %

2 %

Liikevoitto-%

7,7 %

-13,3 %

-1,8 %

-0,1 %


Tase, rahavirta ja rahoitus


Konsernitaseen varat olivat 31.12.2025 yhteensä 148,1 (2024: 161,6) miljoonaa euroa ja nettovarat 95,8 (2024:112,1) miljoonaa euroa. Vuoden 2025 toisella vuosipuoliskolla ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntoerojen muutos oli 8,2 miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat 31.12.2025 yhteensä 7,3 (2024:4,0) miljoonaa euroa. Vuonna 2025 liiketoiminnan rahavirta oli 2,8 (2024: -6,3) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 64,7 % (2024: 69,3 %). Afarakin nettovelkaantumisaste oli vuoden lopussa -4,1 % (2024: -1,2 %) ja yhtiön korollisen velan määrä oli alhainen 3,4 (2024: 2,6) miljoonaa euroa.



Investoinnit, yritysostot ja -myynnit


Vuoden 2025 investoinnit olivat yhteensä 11,8 (5,8) miljoonaa euroa. Investoinnit olivat pääasiassa konsernin toiminnan ylläpitoinvestointeja sekä uusiutuvaan energiaan liittyneitä investointeja.


LIIKETOIMINTASEGMENTTIEN KATSAUS


Segmenttien taloudellinen kehitys sekä varat ja velat


1-12/2025
12 kuukautta
1 000 EUR

Erikoismetalliseokset

Rautametalliseokset

Kohdistamattomat erät

Eliminoinnit

Konserni

Liikevaihto

130 892

9 944

2 747

-2 305

141 278

Käyttökate

4 314

-1 323

-3 203

0

-212

Liikevoitto

2 325

-1 554

-3 383

0

-2 612

Segmentin varat

150 481

42 451

6 114

-50 944

148 102

Segmentin velat

44 426

44 931

23 780

-60 860

52 277


1-12/2024

12 kuukautta
1 000 EUR

Erikoismetalliseokset

Rautametalliseokset

Kohdistamattomat erät

Eliminoinnit

Konserni

Liikevaihto

111 275

16 577

3 284

-2 495

128 641

Käyttökate

1 715

4 289

-3 397

0

2 607

Liikevoitto

-448

3 872

-3 570

0

-146

Segmentin varat

154 750

49 429

4 630

-47 207

161 602

Segmentin velat

42 270

42 478

21 034

-56 248

49 534


ERIKOISMETALLISEOSSEGMENTTI


Erikoismetalliseosliiketoimintaan kuuluvat Türk Maadin Şirketi A.S:n ("TMS") Turkissa sijaitsevat kaivos- ja

rikastustoiminnot ja Elektrowerk Weisweiler GmbH:n ("EWW") Saksassa sijaitseva kromiittirikasteen jalostuslaitos. TMS toimittaa EWW:lle korkealaatuista kromiittirikastetta, josta EWW jalostaa erikoistuotteita, kuten matalahiilistä ja erittäin matalahiilistä ferrokromia. TMS:n kromimalmista se osa, jota ei käytetä matalahiilisen ferrokromin valmistukseen, myydään markkinoille.


Katsaus vuoteen 2025


Katsausvuoden liikevaihto kasvoi 17,6 % ja oli 130,9 (2024:111,3) miljoonaa euroa

 

Jalostustasot kasvoivat 20,3 % edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihdon kasvu johti korkeampaan käyttökatteeseen, joka oli 4,3 (2024:1,7) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 2,3 (2024:-0,4) miljoonaa euroa.



Liikevaihto

130,9 MEUR

(2024: 111,3 MEUR)

Käyttökate

4,3 MEUR

(2024: 1,7 MEUR)

Liikevoitto

2,3 MEUR

(2024: -0,4 MEUR)

Kaivostoiminnan tuotanto

77 806 mt

(2024: 64 945 mt)

Jalostustoiminnan tuotanto

27 626 mt

(2024: 22 963 mt)

Jalostettujen materiaalien myynti

28 407 mt

(2024: 21 759 mt)

Henkilöstö

512

(2024: 479)





Tuotanto


Tuotanto kasvoi yhteensä 19,9 % ja oli 105 432 (2024: 87 907) tonnia. TMS:n kaivostoiminnan tuotanto oli tasaista, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 11,2 %. Saksan EWW:n tehtaan jalostusmäärät kasvoivat 20,3 % edelliseen vuoteen verrattuna.


Myynti


Jalostetun erikoismetalliseosmateriaalin myynti kasvoi 30,6 % ja oli 28 407 (2024: 21 759) tonnia.



Taloudellinen suoriutuminen


Liikevaihdon kasvu johti korkeampaan käyttökatteeseen, joka oli 4,3 (2024:1,7) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 2,3 (2024:-0,4) miljoonaa euroa.


MEUR

1-6/2025

7-12/2025

1-12/2025

1-12/2024

Liikevaihto

72,0

58,9

130,9

111,3

Käyttökate

5,9

-1,6

4,3

1,7

Liikevoitto

5

-2,7

2,3

-0,4

Käyttökate-%

8,1 %

-2,7 %

3,3 %

1,5 %

Liikevoitto-%

6,9 %

-4,5 %

1,8 %

-0,4 %



RAUTAMETALLISEOSSEGMENTTI


Rautametalliseosliiketoimintaan kuuluvat Vlakpoortin kaivos, Stelliten kaivos, Mecklenburgin kaivos ja Zeerustin kaivos Etelä-Afrikassa. Liiketoiminta tuottaa kromimalmia maailmanlaajuisille markkinoille.


Katsaus vuoteen 2025


Sekä liikevaihto että tuotanto laskivat rautametalliseossegmentissä vuoden keskivaiheilla toteutuneen Etelä-Afrikan kaivoksen myynnin seurauksena. Käyttökate oli -1,3 (2024:4,3) miljoonaa euroa.



Liikevaihto

9,9 MEUR

(2024: 16,6 MEUR)

Käyttökate

-1,3 MEUR

(2024: 4,3 MEUR)

Liikevoitto

-1,6 MEUR

(2024: 3,9 MEUR)

Kaivostoiminnan tuotanto

173 451 mt

(2024: 300 985 mt)

Jalostustoiminnan tuotanto

0 mt

(2024: 0 mt)

Jalostettujen materiaalien myynti

0 mt

(2024: 0 mt)

Henkilöstö

97

(2024: 105)


Tuotanto


Segmentin kokonaistuotanto väheni 42,4 % ja oli 173 451 (2024: 300 985) tonnia.


Myynti


Rautametalliseossegmentin kaivosmateriaalien myynti väheni 40,4 % edellisvuoteen verrattuna ja oli 9,9 (16,6) miljoonaa euroa. 






Taloudellinen suoriutuminen


MEUR

1-6/2025

7-12/2025

1-12/2025

1-12/2024

Liikevaihto

4,8

5,1

9,9

16,6

Käyttökate

2,6

-3,9

-1,3

4,3

Liikevoitto

2,5

-4,1

-1,6

3,9

Käyttökate-%

54,7 %

-76,3 %

-13,3 %

25,9 %

Liikevoitto-%

52,4 %

-78,8 %

-15,6 %

23,4 %


Vuoden keskivaiheilla toteutuneen Etelä-Afrikan kaivoksen myynnin seurauksena rautametalliseossegmentin tuotanto laski 42,4 %. Tuotannon väheneminen johti liikevaihdon laskuun, jonka seurauksena käyttökate oli -1,3 (2024:4,3) miljoonaa euroa. 



RISKIENHALLINTA


Afarakin huolellinen suhtautuminen riskienhallintaan on merkittävä osatekijä menestyksessämme. Riskienhallinta on mukana kaikkien toimintojemme johtamisessa. 


Ymmärtämällä ja hallinnoimalla riskejä tarjoamme varmuutta ja luottamusta osakkeenomistajillemme, työntekijöillemme, asiakkaillemme, toimittajillemme ja paikallisyhteisöille. Itse asiassa uskomme, että menestyksekäs riskienhallinta muodostaa kilpailuedun. 


Riskejämme tarkastellaan ja hallitaan koko konsernin tasolla. Ollessamme aidosti globaali yhtiö toimintojemme moninaisuuden hallinta koskien tuotevalikoimaa, maantieteellistä sijaintia, eri talousalueita ja valuuttoja muodostaa keskeisen osan riskienhallintaamme. 


Riskienhallinta on yksi hallituksen, tarkastusvaliokunnan ja terveys- ja turvallisuusvaliokunnan päävastuista.

Kehitys vuonna 2025


Afarakin jalostustoiminnot Saksassa ja Etelä-Afrikan kaivoksissa käyttävät paljon energiaa, pääasiassa sähköä. Polttoaineiden ja energian hinnoille on maailmanlaajuisesti ollut ominaista epävakaus ja kustannusinflaatio. Etelä-Afrikassa suurinta osaa sähkön tarjonnasta, hinnasta ja saatavuudesta hallitsee yksi taho, Eskom. Sähkön hinnan nousu ja/tai vähentynyt tai epävarma sähkön toimitus tai allokaatio voivat vaikuttaa negatiivisesti Afarakin nykyiseen toimintaan, jolla voi olla vaikutus konsernin taloudelliseen tulokseen.


Yhtiön johto jatkoi tiivistä yhteistyötä yksiköiden kanssa jatkuvan seurannan ja valvonnan varmistamiseksi konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Terveys ja turvallisuus sekä ilmoitettu tavoite "Zero-Harm" ovat jatkossakin yhtiön riskienhallintastrategian keskeinen pilari.


OSAKETIETO


31.12.2025 hetkellä Afarak Group SE:n rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä oli 277 041 814 (277 041 814) ja osakepääoma oli 1 000 000,00 (23 642 049,60) euroa. Ylimääräinen yhtiökokous päätti 29.1.2025 alentaa yhtiön 23 642 049,60 euron osakepääomaa 22 642 049,60 eurolla varojen siirtämiseksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Toimenpiteen jälkeen yhtiön uusi osakepääoma on 1 000 000,00 euroa ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston määrä kasvaa vastaavasti 22 642 049,60 eurolla.


Yhtiöllä oli 31.12.2025 hallussaan 15 641 514 (16 041 514) omaa osakettaan, joka vastasi 5,65 % (5,79 %) osuutta liikkeeseen lasketuista osakkeista. Ulkona olevien osakkeiden kokonaismäärä ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 31.12.2025 261 400 300 (261 000 300).


Liputusilmoitukset


Ei liputusilmoituksia vuonna 2025.


Kaupankäyntitiedot


Afarak Group SE:n osake on listattu Lontoon pörssin päämarkkinalla ja NASDAQ Helsingin pörssissä. Afarakin osakkeet ovat kaupankäynnin kohteena Lontoon pörssissä tunnuksella AFRK ja NASDAQ Helsingissä kaupankäyntitunnuksella AFAGR. ISIN-koodi on FI0009800098 ja kauppaa käydään Englannin punnissa ja euroissa.


Osakkeen kurssikehitys ja osakkeiden vaihto


Katsauskauden alussa joulukuun 2024 lopussa yhtiön osakkeen kurssi oli 0,29 euroa NASDAQ Helsingissä ja 0,20 puntaa Lontoon pörssissä. Katsauskauden lopussa joulukuussa 2025 yhtiön osakkeen kurssi oli 0,26 euroa NASDAQ Helsingissä ja 0,20 puntaa Lontoon pörssissä. Vuoden 2025 toisella puoliskolla yhtiön osakkeen kurssi vaihteli 0,28-0,33 euron välillä NASDAQ Helsingissä ja markkina-arvo oli 31.12.2025 72,03 (1.1.2025: 80,34) miljoonaa euroa. Samana ajanjaksona yhtiön osakkeen kurssi pysyi 0,20 punnassa Lontoon pörssissä ja markkina-arvo oli 31.12.2025 55,41 (1.1.2025: 55,41) miljoonaa puntaa.


29.1.2025: Afarak Group SE:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 29.1.2025. Yhtiökokous päätti alentaa


a) yhtiön 23 642 049,60 euron osakepääomaa 22 642 049,60 eurolla varojen siirtämiseksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.


Toimenpiteen jälkeen yhtiön uusi osakepääoma on 1 000 000,00 euroa ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston määrä kasvaa vastaavasti 22 642 049,60 eurolla.


Osakepääoman alentamisen voimaantulo edellyttää osakeyhtiölain 14 luvun mukaisen velkojiensuojamenettelyn läpiviemistä.


Kaikista osakepääoman alentamiseen liittyvistä käytännön toimenpiteistä päättää hallitus.


b) yhtiön taseen 31.12.2023 mukaista sidottuun pääomaan kuuluvaa ylikurssirahastoa siirtämällä kaikki siellä olevat varat 25 223 189,79 euroa yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.


Ylikurssirahaston alentaminen tapahtuu vastikkeetta, eikä se vaikuta yhtiön osakkeiden lukumäärään, osakkeiden tuottamiin oikeuksiin eikä osakkeenomistajien suhteelliseen omistukseen.


Ylikurssirahaston alentamisen voimaantulo edellyttää osakeyhtiölain 14 luvun mukaisen velkojiensuojamenettelyn läpiviemistä.


Kaikista ylikurssirahaston alentamiseen liittyvistä käytännön toimenpiteistä päättää hallitus.


31.3.2025: Yhtiön hallitus on, 31.5.2024 pidetyn Yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen antaman osakeantivaltuutuksen nojalla, toteuttanut suunnatun maksuttoman osakeannin. Osakeannin mukaisesti 400.000 Yhtiön hallussa ollutta omaa osaketta ("Osakkeet") on nyt siirretty toimitusjohtaja Guy Konsbruckille. Osakkeet muodostavat osan toimitusjohtajasopimuksen mukaisesta palkkiosta.


Osakeannin täytäntöönpanon jälkeen Afarakin haltuun jää 15.641.514 omaa osaketta, edustaen noin 5,65 prosenttia Yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.


28.5.2025: Afarakin ylimääräisen yhtiökokouksen 29.1.2025 tekemä päätös osakepääoman alentamisesta 22 642 049,60 eurolla on rekisteröity tänään kaupparekisteriin. 


Alennettu määrä on siirretty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön uusi osakepääoma on alentamisen jälkeen 1.000.000 euroa.


Osakepääoman alentamisella ei ollut vaikutusta Yhtiön osakkeiden lukumäärään.


28.5.2025: Afarakin ylimääräisen yhtiökokouksen 29.1.2025 tekemä päätös ylikurssirahaston alentamisesta 25 223 189,79 eurolla on tänään pantu täytäntöön.


Alentamisen jälkeen Afarakin taseessa olevan ylikurssirahaston määrä on nolla euroa. Alennettu määrä on siirretty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.


Ylikurssirahaston alentamisella ei ollut vaikutusta Yhtiön osakkeiden lukumäärään



Osakkeenomistajat


Yhtiöllä oli 31.12.2025 yhteensä 8 587 osakkeenomistajaa (8 436 osakkeenomistajaa 31.12.2024), joista kahdeksan oli hallintarekisteröityjä. Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä 31.12.2025 oli 277 041 814 (2024: 277 041 814) kappaletta.



SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2025



Osakkeenomistaja

Osakkeiden lukumäärä

%

1

Skandinaviska Enskilda Banken AB

150 992 553

54,50

2

Hino Resources Co. Ltd

36 991 903

13,35

3

Afarak Group Plc

15 641 514

5,65

4

Hanwa Company Limited

9 000 000

3,25

5

4capes Oy

5 730 000

2,07

6

Joensuun Kauppa ja Kone Oy

5 160 683

1,86

7

Nieminen Jorma Juhani

4 585 000

1,66

8

Osuusasunnot Oy

3 300 000

1,19

9

Kaikkonen Risto Aleksi

2 235 795

0,81

10

PM Ruukki Oy

2 100 000

0,76


Yhteensä

235 737 448


 85,09


Muut osakkeenomistajat

41 304 366


 14,91


Rekisteröidyt osakkeet yhteensä

277 041 814

100,00 


Afarak Group SE:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2025 yhteensä 2 850 000 (2024: 2 450 000) Afarak Group SE:n osaketta joko suoraan, lähipiiriin kuuluvien henkilöiden tai määräysvaltayhtiöidensä kautta. Tämä vastaa 1,03 % (2024: 0,9 %) rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärästä 31.12.2025.


OSAKEOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2025


Osakkeiden lukumäärä

Osakkeenomistajien lukumäärä

% osakkeenomistajista

Osakkeiden lukumäärä

% osakkeiden lukumäärästä

1 - 100

2 678

31,15

106 787

0,04

101 - 1000

3 119

36,28

1 438 169

0,52

1001 - 10000

2 139

24,88

7 856 421

2,84

10001 - 100000

571

6,64

15 805 048

5,71

100001 - 1000000

69

0,80

14 616 602

5,28

1000001 - 10000000

8

0,09

34 488 633

12,45

10000001 & enemmän

3

0,04

202 730 154

73,18

Yhteensä

8 587

100 %

277 041 814

100,00

joista hallintarekisteröityjä

8

0,10 %

151 902 987

54,83

Ulkona olevat osakkeet yhteensä



261 400 300

94,35


OSAKKEENOMISTAJAT OSAKASRYHMÄN MUKAAN 31.12.2025



% osakkeista 



Suomalaiset osakkeenomistajat

            28,83

  joista:


Yritykset ja asunto-osakeyhtiöt

7,53

Rahoitus- ja vakuutusyhtiöt

5,98

Kotitaloudet

15,32

Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

0,00



Ulkomaiset osakkeenomistajat

71,17



Yhteensä

100,00

  joista hallintarekisteröityjä

54,83



VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET


Afarak Group SE:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 3. kesäkuuta 2025.


Yhtiökokous vahvisti konsernin ja emoyhtiön tilinpäätökset ja myönsi Yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2024.


Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2024 ei makseta osinkoa. Yhtiökokous kuitenkin valtuutti hallituksen harkintansa mukaan päättämään enintään 0,005 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta kertyneistä voittovaroista ja/tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutus oli voimassa 31.12.2025 asti. Hallitus teki 24.12.2025 erillisen päätöksen varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, ja maksu suoritettiin 20.2.2026. Yhtiö tiedotti tästä hallituksen päätöksestä erikseen. Yhtiökokous hyväksyi myös yhtiön toimielinten palkitsemisraportin.


HALLITUS

Yhtiökokous päätti, että Yhtiön hallitukseen valitaan kolme (3) jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Jelena Manojlovic (Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen) ja Thorstein Abrahamsen (Norjan kansalainen) ja uudeksi hallituksen jäseneksi Julien Duniague (Sveitsin kansalainen).


Yhtiökokous päätti, että johtoon kuulumattomille hallituksen jäsenille maksetaan 5.000 euroa kuukaudessa ja hallituksen puheenjohtajalle maksetaan lisäksi 1.500 euroa kuukaudessa. Lisäksi yhtiön johtoon kuulumattomille hallituksen valiokuntien jäsenille maksetaan valiokuntatyöskentelystä 1.500 euroa kuukaudessa. Yhtiön johtoon kuuluvat hallituksen jäsenet eivät ole oikeutettuja hallitustyöskentelystä tai valiokuntatyöstä maksettaviin palkkioihin. Hallituksen jäsenille korvataan matka- ja majoituskulut sekä muut välittömästi hallitus- ja valiokuntatyöstä aiheutuneet kulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti


TILINTARKASTAJA

Yhtiökokous päätti, että tilintarkastajan palkkio maksetaan Yhtiön tarkastaman laskun mukaan ja että Yhtiön tarkastusvaliokunnan suosituksen mukaisesti Yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö Tietotili Audit Oy, joka on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana tulee toimimaan KHT Urpo Salo.


KESTÄVYYSRAPORTOINNIN VARMENTAJAN VALITSEMINEN

Yhtiökokous päätti, että kestävyysraportoinnin varmentajan palkkio maksetaan Yhtiön tarkastaman laskun mukaan ja että Yhtiön tarkastusvaliokunnan suosituksen mukaisesti kestävyystarkastusyhteisö Tietotili Audit Oy valittiin Yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi. Tietotili Audit Oy on ilmoittanut, että päävastuullisena kestävyystarkastajana tulee toimimaan KRT Urpo Salo.


EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) yksinkertaistamisen mukaisesti hallitus on päättänyt, ettei tilikaudelta 2025 laadita kestävyysraporttia.












Viittaamalla sisällytetyt tiedot


Konsernin avainluvut, lähipiiritapahtumat sekä tiedot osakepääomasta ja optio-oikeuksista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. Konsernin emoyhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan osakeomistus on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa.


Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys on esitetty erillisinä raportteina tässä vuosikertomuksessa.


Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisvaatimusten (UK Listing Authority listing rules "LR" 9.8.4C R) mukaiset liitetiedot löytyvät seuraavasti:

Sektori

Aihe

Sijainti

1

Aktivoidut korot

1.8. Konsernitaseen liitetiedot, 10. Aineelliset hyödykkeet. 

2

Tilintarkastamattomien taloustietojen julkistaminen

Ei sovelleta

4

Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien yksityiskohdat

1.8. Konsernitaseen liitetiedot, 18. Osakeperusteiset maksut

5

Johdon palkkaeduista luopuminen

Ei sovelleta

6

Johdon tulevista palkkaeduista luopuminen

Ei sovelleta

7

Suunnattu maksullinen osakeanti

Ei sovelleta

8

Kohta (7) liittyen merkittäviin tytäryrityksiin

Ei sovelleta

9

Emoyhtiön osallistuminen listattavan tytäryhtiön markkinoille saattamiseen 

Ei sovelleta

10

Merkittävät sopimukset

1.8. Konsernitaseen liitetiedot, 1.9.2 Lähipiiriliiketoimet

11

Määräysvaltaisen osakkaan tarjoamien palveluiden kustannus

Ei sovelleta

12

Osakkeenomistajien luopuminen osingoista

Ei sovelleta

13

Osakkeenomistajien luopuminen tulevista osingoista

Ei sovelleta

14

Määräysvaltaisten osakkeenomistajien kanssa tehdyt sopimukset

Ei sovelleta


Kaikki yllä mainittu ristiin viitattu tieto on sisällytetty hallituksen toimintakertomukseen viittaamalla.


TUNNUSLUVUT


TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT














2025


2024


2023


Liikevaihto

1000 EUR


141 279


128 641


153 655

Käyttökate

1000 EUR


-212


                 2607


          16 594

% liikevaihdosta



  -0,2 %


  2,0 %


10,8 %









Liikevoitto

1000 EUR


-2 612


-146


15 032

% liikevaihdosta



-1,8 %


-0, 1 %


9,8 %









Tulos ennen veroja

1000 EUR


-7 524


-5 297


11 965

% liikevaihdosta



-5,3 %


-4,1 %


7,8 %









Oman pääoman tuotto



-8,6 %


-6,6 %


9,5 %









Sijoitetun pääoman tuotto



3,7 %


2,6 %


18,8 %









Omavaraisuusaste



64,7 %


69,3 %


65,1 %









Nettovelkaantumisaste



-4,1 %


-1,2 %


-14,1 %









Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa



626


602


595

     















OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT





2025


2024


2023









Osakekohtainen tulos, laimentamaton

EUR


    -0,03


    -0,03


                  0,04 

Osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu

EUR


-0,03


-0,03


                  0,04 

Osakekohtainen oma pääoma

EUR


   0,37


   0,43


                  0,41 

Voittokerroin (P/E-luku)

EUR


    -8,67


    -10,58


                11,02 

Osakkeiden lukumäärän keskiarvo

1 000


261400


260972


             260478 

Osakkeiden lukumäärän keskiarvo, laimennusvaikutuksella oikaistu

1 000


           261400


           261472


             260978 

Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa

1 000


     277042


     277042


             267042 









Osakkeen kurssikehitys (NASDAQ Helsinki)








Keskikurssi

EUR


            0,31 


            0,31 


                  0,52 

Alin kurssi

EUR


            0,24 


            0,22 


                  0,35 

Ylin kurssi

EUR


            0,38


            0,42 


                  0,69 

Osakekannan markkina-arvo

EUR 1000


           72030 


           80342 


             107885 

Osakkeiden vaihto

EUR 1000


           5698


           7494 


              42513 

Osakkeiden vaihto

%


            7,01 


            8,53 


                30,70 









Osakkeen kurssikehitys (Lontoon pörssi) 

 

 

 


 



Keskikurssi

EUR


            0,23 


            0,24 


                  0,23 

 

GBP


            0,20 


            0,20 


                  0,20 

Alin kurssi

EUR


0,23


0,24 


0,24 

 

GBP


0,20


0,20


0,20

Ylin kurssi

EUR


            0,23


            0,24 


                  0,23 

 

GBP


            0,20 


            0,20 


                  0,20 

Osakekannan markkina-arvo 

EUR 1000


           63498 


           66823 


              61456 

 

GBP 1000


           55408 


           55408 


              53408 

Osakkeiden vaihto

EUR 1000


0


212 


                    34 

Osakkeiden vaihto

GBP 1000


0


             176 


                    29 

Osakkeiden vaihto

%


 0,00 


                  0,00


                  0,02 

Yhtiö ei ole jakanut pääomanpalautusta tilikaudelta 2024. Yhtiö noudattaa uutta osinkopolitiikkaa ja hallitus aikoo päättää osingonjaosta myöhemmin. Hallitus päätti 24.12.2025 0,005 euron osakekohtaisesta pääoman palautuksesta. Päätös perustuu 3.6.2025 pidetyn yhtiökokouksen myöntämään valtuutukseen.


TALOUDELLISTEN TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT


Taloudelliset tunnusluvut


Oman pääoman tuotto (ROE), %     Kauden tulos / Oma pääoma (keskimäärin) * 100


Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %     (Tulos ennen veroja + rahoituskulut) / (Taseen      loppusumma - korottomat velat) keskimäärin * 100


Omavaraisuusaste, %      Oma pääoma / (Taseen loppusumma -saadut ennakot) * 100


Nettovelkaantumisaste, %     (Korolliset velat-likvidit varat) / Oma pääoma * 100


Käyttökate     Liikevoitto /-tappio + poistot +arvonalentumiset


Liikevoitto /-tappio      Liikevoitto /-tappio on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot, arvonalentumistappiot ja liiketoiminnan muut kulut. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvistä eristä. Rahoitukseen liittyvät kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.


Osakekohtaiset tunnusluvut


Osakekohtainen tulos, laimentamaton      Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta / Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo


Osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella

oikaistu      Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta / Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo


Osakekohtainen oma pääoma     Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo


Osakekohtainen varojenjako     Varojenjako/ Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa. Yllä olevassa osakekohtaisessa tunnuslukutaulukossa on esitetty kyseisen vuoden tulokseen perustuva osingonjako ja pääomanpalautus. Varsinainen osingonjako ja pääomanpalautus tapahtuvat seuraavan vuoden aikana.


Voittokerroin (P/E-luku)     Osakekurssi kauden lopussa / Osakekohtainen tulos


Keskikurssi     Osakkeen valuuttamääräinen kokonaisvaihto kaudella / Kaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä


Osakekannan markkina-arvo     Osakkeiden lukumäärä * Osakekurssi kauden lopussa

TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT


Pörssitiedotteet


21.2.2025 hallitus julkaisi tulosvaroituksen tilikauden 2024 liikevaihdon ja käyttökatteen laskuun liittyen.


Liputusilmoitukset


20.1.2026: Afarak Group SE on antanut arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen liputusilmoituksen, jonka mukaan Jorma Niemisen ja hänen yhtiöidensä 4capes Oy:n ja Osuusasunnot Oy:n yhteenlaskettu omistus Afarakin osakkeista on ylittänyt 5 prosentin rajan.

Ilmoituksen mukaan Jorma Niemisen suora ja välillinen osakeomistus Afarakista on noussut 13 897 071 osakkeeseen, mikä vastaa 5,02 prosenttia Afarakin osake- ja äänimäärästä.



















                                                  TILINPÄÄTÖS

1.1.-31.12.2025










KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS


KONSERNIN TULOSLASKELMA





1.1.-31.12.2025


1.1.-31.12.2024

1 000 EUR

Liite









Liikevaihto

1

141 279


128 641






Liiketoiminnan muut tuotot

2

8 141


5 405

Materiaalit ja palvelut



-111 575


-100 205

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

3

-26 948


-24 344

Poistot

4

-2 400


-2 753

Arvonalentumiset 

4

0


0

Liiketoiminnan muut kulut

5

-11 109


-6 890






Liikevoitto/(-tappio)


-2 612


-146






Rahoitustuotot

6

6 599


3 049

Rahoituskulut

6

-11 511


-8 200






Tulos ennen veroja


-7 524


-5 297






Tuloverot

7

-1 415


-1 921






Tilikauden tulos


-8 939


-7 218






Tilikauden tuloksen jakautuminen:





Emoyhtiön omistajille


-8 933


-7 572 

Määräysvallattomille omistajille


-6 


354 



-8 939


-7 218 

Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos

8




laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)


-0,03


-0,03

laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen   tulos (EUR)


-0,03


-0,03

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

 




1.1.-31.12.2025


1.1.-31.12.2024

1 000 EUR

Liite









Tilikauden tulos


-8 939


-7 218






Muut laajan tuloksen erät










Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi





Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleenarvostaminen


863


1 166






Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi





Ulkomaisten yksikköjen muuntoerot - Konserni


-8 195


4 587






Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen


-7 332


5 753






Tilikauden laaja tulos


-16 271


-1 465






Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:





Emoyhtiön omistajille


-16 238


-1 796

Määräysvallattomille omistajille


-33


331



-16 271


-1 465







KONSERNITASE


1 000 EUR

Liite

31.12.2025

 

31.12.2024






VARAT





Pitkäaikaiset varat





Aineelliset hyödykkeet

9

48 547


46 925

Liikearvo

10

45 223


49 779

Muut aineettomat hyödykkeet

10

5 091


4 942

Muut rahoitusvarat

12

1 630


1 679

Laskennalliset verosaamiset

18

980


478



101 471


103 803

Lyhytaikaiset varat





Vaihto-omaisuus

13

18 856


28 829

Myyntisaamiset ja muut saamiset

14

20 450


25 016

Rahavarat

15

7 325


3 954



46 631


57 799






Varat yhteensä


148 102


161 602



















KONSERNITASE (JATKUU)



1 000 EUR

Liite

31.12.2025

 

31.12.2024






OMA PÄÄOMA JA VELAT





Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma





Osakepääoma

16

1 000 


23 642 

Ylikurssirahasto


105 


25 364 

Vararahasto


1 517


-47

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto


263 471 


215 556 

Muuntoerot


-46 241


-38 073

Kertyneet voittovarat


-124 017


-114 397



95 836 


112 045 






Määräysvallattomien omistajien osuus


-10


23

Oma pääoma yhteensä


95 826


112 068






Pitkäaikaiset velat





Laskennalliset verovelat

18

4 825 


8 283 

Korolliset velat

12

559

 

335 

Eläkevelat

20

9 927

 

11 249 

Muut pitkäaikaiset velat

21

22

 

22

Varaukset

19

9 574 

 

11 776 


 

24 907

 

31 665 

Lyhytaikaiset velat

 


 


Ostovelat ja muut velat

21

21 526

 

14 925

Varaukset

19

134 

 

167 

Verovelat

21

2 868

 

516 

Korolliset velat

12

2 841 

 

2 260 


 

27 369 

 

17 869 


 


 


Velat yhteensä


52 276 


49 534 






Oma pääoma ja velat yhteensä


148 102 


161 602 

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA


1 000 EUR

Liite

1.1.-31.12.2025

 

1.1.-31.12.2024






Liiketoiminnan rahavirta





Tilikauden tulos


-8 939


7 218 

Oikaisut:





Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa





Poistot ja arvonalentumiset

4

2 400


2 753 

Rahoitustuotot ja -kulut

6

5 829


5 718

Tuloverot

7

1 415 


1 354 

Osakeperusteiset maksut

17

8


241 

Pitkäaikaisten varojen luovutusvoitot


-879


-479

Käyttöpääoman muutokset:





Myynti- ja muiden saamisten muutos


2 281


-412 

Vaihto-omaisuuden muutos


6 618


1 996

Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos


8 395


 -1 355 

Varausten muutos


-1 946


-169 

Maksetut korot


-820


-1 130

Saadut korot


311 


702 

Muut rahoituserät


-4 978


-5 228

Maksetut tuloverot


-1 394


-3 068

Liiketoiminnan rahavirta


8 301


-6 295 






Investointien rahavirta





Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, netto


-5 577


-5 687

Investoinnit muihin sijoituksiin, netto


-5


-15

Myönnetyt lainat ja lainsaamisten takaisinmaksut, netto


493


-1 495

Investointien rahavirta


-5 089


-7 197






Rahoituksen rahavirta





Lainojen nostot


0 


3 

Lainojen takaisinmaksut


0


-49

Rahoitusleasingvelkojen takaisinmaksut


0


0

Lyhytaikaisten rahoituserien muutos


864


-602 

Rahoituksen rahavirta


864


-648 






Rahavarojen muutos


4 076


-14 140






Rahavarat tilikauden alussa


3 954


18 032 

Valuuttakurssimuutosten vaikutus


-705


62

Rahavarat tilikauden lopussa


7 325


3 954 

Muutos konsernitaseessa

16

4 076


-14 140 


LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA


1 000 EUR


A = Osakepääoma

B = Ylikurssirahasto

C = Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

D = Muuntoerot

E = Kertyneet voittovarat

F = Vararahasto

G = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä

H= Määräysvallattomien omistajien osuus

I = Oma pääoma yhteensä





Emoyhtiön omistajille kuuluva



1 000 EUR

Liite

A

B

C

D

E

F

G

H

I












Oma pääoma 31.12.2023


23 642

25 223

215 359

-42 683

-115 512

18

106 047

-306

105 741












Kauden tulos 1-12/2024 + laaja tulos






-7 572


-7 572

353

-7 218

Muut laajan tuloksen erät





4 610

1 166


5 776

-23

5 753

Kauden laaja tulos yhteensä





4 610

-6 406


-1 796

330

-1 465

Osakeperusteiset maksut




197




197


197

Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta






-9


-9

-99

-108

Hyperinflaatio-oikaisu 

(Turkin yhtiöt)



141



7 534


7 675

98

7 773

Muut oman pääoman muutokset






-4

-65

-69


-69

Oma pääoma 31.12.2024


23 642 

25 364 

215 556 

-38 073

-114 397

-47 

112 045 

23

112 068 












Kauden tulos 1-12/2025 + laaja tulos






-8 933


-8 933 

-6 

-8 939 

Muut laajan tuloksen erät


 

 

 

-8 168

863

 

-7 305

      -27

-7 332

Kauden laaja tulos yhteensä





-8 168

-8 070 


-16 238 

-33 

-16 271 

Osakeperusteiset maksut




8




8 

 

8 

Tytäryhtiöiden hankinta






3


3


3

Osakepääoman ja ylikurssirahaston alentaminen


-22 642

-25 223

47 865




0


0

Erien välinen uudelleenluokittelu






1 553

1 503

-50


-50

Muut oman pääoman muutokset



-35

42



61

68

 

68

Oma pääoma 31.12.2025


1 000

105 

263 471 

-46 241

-124 017

1 517 

95 836 

-10

95 826 



1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT


1.1 YRITYKSEN PERUSTIEDOT


Afarak Group on suomalainen julkinen osakeyhtiö. Afarak Group on kromin louhija ja mineraalientuottaja, joka keskittyy kestävään kasvuun erikoismetalliseosliiketoiminnassaan Etelä-Euroopassa ja rautametalliseosliiketoiminnassaan Etelä-Afrikassa. Konsernin emoyhtiö on Afarak Group SE (y-tunnus: 0618181-8) (aiemmin Afarak Group Oyj). Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Kaisaniemenkatu 4, 00100 Helsinki. Jäljennökset konsernitilinpäätöksestä ovat saatavilla Afarak Group SE:n pääkonttorista tai yhtiön verkkosivuilta: www.afarak.com.


Afarak Group SE on noteerattu NASDAQ Helsinki Oy:ssä (kaupankäyntitunnus: AFAGR) pienten yhtiöiden kategoriassa teollisuusryhmässä sekä Lontoon pörssin (AFRK) päämarkkinalla.


Yhtiön nimi muutettiin Afarak Group Oyj:stä Afarak Group SE:ksi vuoden 2022 aikana ESEF-säännösten mukaista raportointia varten. Afarak Group SE on konsernin emoyhtiö ja sen päätoimipaikka on Helsinki. ESEF tilinpäätös on tilintarkastettu.


1.2 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET


Laatimisperusta


Tämä Afarak Groupin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2025 voimassa olleita IAS- ja IFRS- standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei laadintaperiaatteissa jäljempänä muuta ole kerrottu. Konsernitilinpäätöstiedot esitetään pyöristettynä lähimpään tuhanteen euroon, ellei toisin ole mainittu.


Afarak Group SE:n hallitus on 27.3.2026 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajat päättävät tilinpäätöksen vahvistamisesta sen julkistamisen jälkeen pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.


Tilinpäätöksen esittämistapa


Konsernitilinpäätöksessä esitetään edellisen tilikauden vertailutiedot. Lisäksi konserni esittää ylimääräisen taselaskelman aikaisimman esitetyn kauden alussa, kun tapahtuu laskentaperiaatteiden takautuva muutos, takautuva oikaisu tai tilinpäätöserien uudelleenluokittelu, jolla on olennainen vaikutus konserniin.


Konsernitilinpäätöksen laajuus


Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Afarak Group SE, sen tytäryritykset, yhteisyritykset sekä osakkuusyritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.


Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. 


Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa kullakin yhteisyrityksen osapuolella on omistusosuus ja osapuolten välillä on sopimukseen perustuva järjestely, joka synnyttää yhteisen määräysvallan, joka kohdistuu yksikön taloudelliseen toimintaan.


Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa Afarak Groupilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon.


Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen


Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen Afarak Group SE:n toiminta- ja esittämisvaluutta.


Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia tai keskuspankkien julkaisemia keskikursseja. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi kunkin raportointijakson päätöspäivän kurssein. Liiketoiminnan kurssivoitot ja tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevaihdossa, liiketoiminnan kuluissa ja rahoituserissä. Suojauslaskentaa ei ole sovellettu.


Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryritysten tuotto- ja kuluerät sekä rahavirtalaskelman erät muunnetaan euroiksi kauden keskimääräisiä valuuttakursseja ja taseet raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja käyttäen. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Myös ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvä muuntoeron muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Omaan pääomaan kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna osana luovutusvoittoa tai tappiota, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan kokonaan tai osittain.


Ulkomaisten yritysten hankinnoista kirjatut liikearvot sekä muut hankintojen yhteydessä tunnistetut varat ja velat on kirjattu kunkin hankitun tytäryhtiön toimintavaluutassa. Toimintavaluutan summat on muunnettu euromääräisiksi tilinpäätöspäivän kursseihin.


IAS 21:n mukaisesti kurssierot nettosijoituksista ulkomaisiin yksiköihin kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Nettosijoitukset käsittävät myös konsernin ulkomaisille yksiköille myöntämiä pitkäaikaisia lainoja, joiden suorittamista ei ole suunniteltu ja joiden suorittaminen ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna, kun sijoituksesta ulkomaiseen yksikköön luovutaan.


Liikevoitto


IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Afarak Group on määritellyt sen seuraavasti: Liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään materiaali- ja palveluostot sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneet kulut, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tulo-osuudet sisältyvät liikevoittoon niiltä osin kuin ne liittyvät konsernin ydinliiketoimintoihin. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä kolmansien osapuolten kanssa; muutoin ne on kirjattu rahoituseriin.


Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton ulkopuolella.


IAS 1:n muutoksessa tuli vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelystä. Ne muut laajan tuloksen erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteiseksi pitää esittää erillään eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää luokittelun muutoksesta johtuvina erinä tulosvaikutteisiksi. Tämä standardimuutos vaikutti muiden laajan tuloksen erien esitystapaan.



Tuloutusperiaatteet


Konserni noudattaa IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista standardia. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden hallinta on siirtynyt ostajalle. Hallinta siirtyy joko ajan mittaan tai tiettynä ajankohtana. Hallinnan siirto riippuu toimitusehdoista (Incoterms). Jotkin niistä sisältävät riskin siirron asiakkaalle ennen materiaalin toimittamista loppuasiakkaalle. Näiden toimitusehtojen yhteydessä rahtia voidaan pitää erillisenä suoritusvelvoitteena, mutta koska niitä ei ole määrällisesti montaa, konserni ei tulouta kyseistä rahtia erillään myynnistä. 


Toimitusehto on pääsääntöisesti FCA, CIF tai FOB, jolloin tuloutus tapahtuu, kun tavara on luovutettu ostajan rahdinkuljettajalle tai toimitettu ostajan nimeämään alukseen.


Konserni saa yleensä asiakkailtaan lyhytaikaisia ennakkoja tai suorituksen asiakirjoja vastaan (CAD). Maksuehto on yleensä enintään 60 päivää kuukauden lopusta tai kaupintasopimuksellisilla asiakkailla kaupintaraportista. Transaktiohinta perustuu julkisiin hintanoteerauksiin preemioineen tai vähennyksineen ja spot-kaupat tehdään neuvottelujen perusteella. Sopimuksen tuloutus tapahtuu, kun tavarat toimitetaan, ja tuotto kirjataan riskin siirtymiseen liittyvällä Incoterms-ehdolla.


Toimialalle tyypillisesti mineraalirikasteita myytäessä laskutetaan toimituksen yhteydessä ennakkolasku. Lopullinen laskutusmäärä laskutetaan ja tuloutetaan, kun kyseisen toimituserän lopullinen määrä ja mineraalipitoisuus sekä hinnoittelu on määritetty.


Tuotot, jotka syntyvät muusta kuin konsernin pääasiallisesta liiketoiminnasta, kirjataan liiketoiminnan muiksi tuotoiksi. Pitkäaikaisten omaisuuserien tai omaisuuserien ryhmien luovutuksista aiheutuneet menot vähennetään luovutusvoitoista.   


Eläkevelvoitteet


Afarak Groupin eläkejärjestelyt luokitellaan maksuperusteisiksi tai etuuspohjaisiksi järjestelmiksi (Saksa ja Turkki). Maksuperusteisten järjestelmien maksut jaksotetaan kyseisen kauden kuluiksi. Etuuspohjaisten järjestelmien vastuun nykyarvo on arvioitu etuoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä (Projected Unit Credit Method) ja kirjattu taseeseen pitkäaikaisena velkana. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, kun ne toteutuvat, ja etuuspohjaisen järjestelmän nettovelka tai varat esitetään taseessa täysimääräisenä


Osakeperusteiset maksut


Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon siitä optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Käypä arvo määritetään soveltuvan optiohinnoittelumallin perusteella (esimerkiksi Black-Scholes). Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä option käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden optioiden arvioidussa määrässä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajankohdan lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisen tilikauden päätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna. 


Konserni suuntaa ajoittain hallituksen jäsenille tai konsernin avainhenkilöille maksuttoman osakeannin varsinaisen yhtiökokouksen hyväksymänä. Palkitsemisohjelma maksetaan osakkeina ja luokitellaan osakeperusteisesti suoritettavaksi etuudeksi konsernin tilinpäätöksessä. Luovutettujen osakkeiden käypä arvo määritetään perustuen Afarak Groupin osakkeen arvoon myöntämispäivänä. Siten yhteenlaskettu käypä arvo on luovutettavien osakkeiden lukumäärä kerrottuna osakkeen arvolla myöntämispäivänä. Tuloslaskelmassa kulu merkitään oikeuden syntymisajanjakson aikana henkilöstökuluihin ja vastaava lisäys merkitään omaan pääomaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. 


Broad Based Black Economic Empowerment (BBBEE) -transaktiot


Etelä-Afrikan Broad Based Black Economic Empowerment (BBBEE) säädösten tarkoituksena on edesauttaa historiallisesti vähäosaisen väestön tarkoituksenmukaista osallistumista Etelä-Afrikan talouselämään. Konserni on sitoutunut omalta osaltaan BBBEE-ohjelman tavoitteisiin. Kun konserni luovuttaa osan eteläafrikkalaisesta tytäryhtiöstään tai toiminnostaan kumppanille käypää arvoa alempaan hintaan, transaktio käsitellään osakeperusteisena maksuna (eteläafrikkalaisen laskentaperiaatetulkinnan AC 503 Accounting for Broad Based Black Economic Empowerment (BBBEE) Transactions mukaisesti). Annettu etuus lasketaan IFRS 2:n mukaisesti ja kirjataan kuluksi. Mikäli järjestely sisältää palvelusehtoja, kulu jaksotetaan oikeuden syntymisajanjaksolle. Muutoin kulu kirjataan välittömästi oikeuden myöntämispäivänä.


Vuokrasopimukset (konserni vuokralle ottajana)


Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu keskimäärin samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, merkitään taseelle käyttöoikeusomaisuuseränä ja omaisuuserään liittyvä velka leasingvelkana siitä hetkestä alkaen, kun omaisuuserä on ollut konsernin käytettävissä. Jokainen leasingmaksu kohdistetaan leasingvelan ja rahoituskulun välillä. Rahoituskulu kirjataan tuloslaskelman kuluksi leasingsopimuksen voimassaoloaikana. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan tasapoistoina joko taloudellisena vaikutusaikana tai sopimuksen voimassaoloaikana, riippuen siitä kumpi on lyhyempi.


Arvonalentuminen


Konserni arvioi jokaisen tilikauden päättyessä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Osakkuusyhtiöihin ja muihin omaisuuseriin liittyvät arvonalentumiset testataan yhtiöittäin/omaisuuserittäin.


Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevien arvioitujen rahavirtojen nykyarvoa. Käyttöarvo ennustetaan testaushetken olosuhteiden ja odotusten mukaisesti. Diskonttokorko ottaa huomioon rahan aika-arvon sekä kuhunkin omaisuuserään liittyvät erityiset riskit, erilaiset toimialakohtaiset pääomarakenteet sekä sijoittajien tuotto-odotukset vastaavanlaisille sijoituksille. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, kirjataan arvonalentumistappio. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos, ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.


Liikearvon arvonalentuminen testataan vuosittain. Tilikaudella 2025 testaus suoritettiin erikoismetalliseosliiketoiminnan ja Etelä-Afrikan mineraalijalostusliiketoiminnan osalta 30.6.2025 ja kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta 31.12.2025. Arvonalentumistestausta ja testauksessa käytettyjä menetelmiä on käsitelty tarkemmin kohdassa 1.5 Arvonalentumistestaus.


Rahoitustuotot ja -kulut


Korkotuotot ja -kulut on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä, ja osinkotuotot, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Realisoitumattomat arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista on kirjattu laajaan tuloslaskelmaan. Realisoitumattomat erät liittyvät valuuttatermiineihin. Valuuttakurssivoitot tai tappiot, jotka muodostuvat ulkomaisten yritysten nettosijoitusten osaksi katsottavista konsernin sisäisistä lainoista, sisältyvät mahdollisella laskennallisen veron vaikutuksella oikaistuna, oman pääoman muuntoeroon. Nämä kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneet kurssierot esitetään oman pääoman muuntoeroissa.




Vieraan pääoman menot


Ehdot täyttävän hyödykkeen omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot ovat määritettävissä luotettavasti. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. 


Tuloverot


Laajan tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassa olevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Maltalaisten yritysten tuloverot kirjataan käyttämällä nimellisverokantaa, joka on 35 %. Kuusi seitsemäsosaa tästä verosta hyvitetään osakkeenomistajalle. Maltalaiset yhtiöt muodostavat verotusyksikön, joten efektiivinen veroaste on 5 %. Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus esitetään muissa laajan tuloksen veroerissä.


Laskennalliset verot lasketaan kaikista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä raportointijakson päätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Verotettavista vahvistetuista tappioista aiheutuva laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.


Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet


Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään sen hankintahinta ja sen käyttöönotosta aiheutuneet välittömät menot sekä arvioidut ennallistamiseen ja käytöstä poistamiseen liittyvät menot. Raskaiden tuotantokoneiden sisältämien osien taloudellinen vaikutusaika on usein eripituinen, joten ne käsitellään näissä tapauksissa erillisinä hyödykkeinä. Merkittävistä osien vaihdoista ja huolloista aiheutuvat kulut aktivoidaan. Kevyempien koneiden ja muiden aineettomien hyödykkeiden korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan kuluksi niiden toteutuessa. 


Vieraan pääoman menot aktivoidaan osana hyödykkeen hankintamenoa silloin, kun on kysymys ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta.


Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa lukuun ottamatta mineraalivaroja ja malmivarantoja, joista kirjataan poistot arvioidun tai raportoidun kulutuksen perusteella. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:


Rakennukset               15-50 vuotta

Koneet ja kalusto            3-15 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet     5-10 vuotta

Kaivokset ja mineraalivarat     Kulutuksen mukaan


Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta tai luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.


Kaivokset ja mineraalivarat


Mineraalivarojen ja malmivarantojen arvostus liiketoimintojen yhdistämisessä


Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen mineraalivarat ja malmivarannot katsotaan erillisiksi varoiksi. Mineraalivarojen ja malmivarantojen kirjaamisessa ja arvostamisessa perusteena käytetään saatavilla olevia ulkopuolisia raportteja malmin määrästä, mineraalipitoisuudesta, tuotantokustannusten arvioidusta tasosta sekä esiintymien hyödyntämismahdollisuuksista. Keskeistä on myös malmivarannon todennäköisyys. Kaivos- ja mineraalialalla todennäköisyyttä kuvataan yleisesti jakamalla varannot eri luokkiin, kuten esimerkiksi kategorioihin "vahvistettu", "todennäköinen", "mahdollinen" ja "hypoteettinen". Varantojen luokituksilla on toimialalla yleisesti käytössä olevia standardeja, esimerkiksi eteläafrikkalaisia South African Code for Reporting of Exploration Results, Mineral Resources and Mineral Reserves "SAMREC" standardeja. Varantojen kirjanpitoarvostus perustuu arvioituihin markkinahintoihin, arvioituihin varantojen hyödyntämiskuluihin sekä varantojen määrään. Mineraalivarat ja malmivarannot kirjataan konsernitaseen aineellisiin hyödykkeisiin. Kaivoksiin liittyvät ennallistamisvastuut on sisällytetty niiden hankintamenoon, ja vastuuta vastaava määrä on kirjattu taseeseen varaukseksi.


Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot


Konsernin kaivostoiminnassa syntyy uusien mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenoja, kun hankitaan etsintäoikeuksia ja potentiaalisia varantoja tutkitaan esimerkiksi koeporauksin. Etsintä- ja arviointimenot aktivoidaan taseeseen, mikäli konserni odottaa, että menot saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti joko varantoa hyödyntämällä tai sen myynnillä, tai jos etsintä- ja arviointivaihe on vielä keskeneräinen, eikä sen lopputulemaa pystytä vielä luotettavasti arvioimaan ja etsintä- ja arviointivaihe jatkuu parhaillaan tai sitä suunnitellaan jatkettavan tulevaisuudessa. Etsintä- ja arviointimenoihin sisältyvät esimerkiksi koeporauksista ja varantojen kartoituksista aiheutuvat materiaali- ja muut välittömät menot. Yleiskustannuksia aktivoidaan osaksi etsintä- ja arviointimenoja, mikäli ne ovat kohdistettavissa tietyn varannon etsintään ja arviointiin. Etsintä- ja arviointimenot arvostetaan taseessa hankintamenoonsa ja siirretään osaksi malmivarannon hankintamenoa, kun kaivostoiminta alkaa. Tällöin omaisuuserä poistetaan kulutuksen mukaan. Varat alaskirjataan taseesta, jos todetaan, että aktivoidut kustannukset eivät johda taloudellisiin hyötyihin. Jos mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenojen tuottama tulos on epävarma, nämä menot kirjataan kuluksi tapahtumahetkellä.


Etsintä- ja arviointimenojen arvonalentumistestaus suoritetaan, kun on viitteitä siitä, että omaisuuserän arvo on mahdollisesti alentunut alle sen hankintamenon. Erityisesti arvonalentumistestaus suoritetaan, jos oikeudet tutkia tiettyä aluetta ovat päättyneet tai päättymässä tai jos konserni on lopettanut etsintä- ja arviointitoimet tietyllä alueella, eikä niitä aiota jatkaa.


Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä hankitut aktivoidut etsintä- ja arviointimenot arvostetaan käypään arvoon IFRS 3 standardin periaatteiden mukaisesti.


Kaivosten perustamismenot


Kaivosten perustamismenot aktivoidaan osaksi kaivoksen hankintamenoa ja poistetaan substanssipoistoin, kun tuotanto kaivoksessa alkaa. Tuotannon alkamisen jälkeen kaivossuunnitelmien muutoksista aiheutuneet menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.


Arvonalentuminen


Yhdisteltyjen liiketoimintojen malmivarojen arvo testataan, jos kyseisen yhdistelyn piiriin kuuluvien varantojen suhteen on viitteitä varantojen taloudellisen hyödynnettävyyden pidempiaikaisesta heikentymisestä. Testissä malmivarojen tuottamat kassavirrat arvioidaan tuoreimman teknistä sekä taloudellista hyödynnettävyyttä koskevan tiedon perusteella.


Liikearvo ja liiketoimintojen yhdistämisessä tunnistetut aineettomat hyödykkeet


Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvosta ei kirjata säännöllisiä poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Ennen tilikautta 2010 tehtyjen yritysostojen hankintamenojen muutokset, esimerkiksi lisäkauppahintajärjestelyjen vuoksi, on kirjattu liikearvon muutokseksi aikaisemmin voimassa olleen IFRS 3 standardin mukaisesti.


Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitun yksikön varat ja velat arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Yrityshankintojen yhteydessä tunnistetaan myös sellaisia aineettomia hyödykkeitä, joita ei välttämättä ole kirjattu hankitun yhtiön taseeseen. Tällaisia hyödykkeitä ovat esimerkiksi asiakassuhteet, tuotemerkit ja teknologiat. Nämä hyödykkeet kirjataan konsernin taseeseen käypään arvoonsa ja ne poistetaan arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa tasapoistoin. Yrityshankintojen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:


Asiakassuhteet: 2-5 vuotta sopimuksesta riippuen

Teknologia: 5-15 vuotta

Tavaramerkit: 1 vuosi


Tutkimus- ja kehitysmenot


Tutkimusmenot kirjataan aina kuluksi. Kaivosten kehittämismenot aktivoidaan taseen käyttöomaisuuteen osaksi kaivosten hankintamenoa ja ne poistetaan substanssipoistoin. Kehittämismenot, jotka liittyvät pääasiassa nykyisten tuotteiden kehittämiseen, kirjataan kuluiksi, kun ne ovat toteutuneet. 



Muut aineettomat hyödykkeet


Muut aineettomat hyödykkeet merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat lähinnä konsernin liiketoiminnan tukena olevista IT-sovelluksista, jotka poistetaan 3-5 vuoden aikana tasapoistoin.



Vaihto-omaisuus


Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Kaivostoiminnassa avolouhosten pintamaan poistosta aiheutuvat menot sisällytetään vaihto-omaisuuden hankintamenoon. Nettorealisointiarvo on saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat kulut.


Rahoitusvarat


Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen


Rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä arvostettavaksi jatkossa jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (OCI) ja käypään arvoon tuloutettuna IFRS 9: Rahoitusinstrumentit standardin mukaisesti.


Rahoitusvarojen luokittelu alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä riippuu rahoitusvaran sopimukseen perustuvan kassavirran ominaisuuksista ja konsernin niiden hallintaan käyttämästä liiketoimintamallista. Lukuun ottamatta myyntisaamisia, joihin ei liity merkittävää rahoituskomponenttia tai joille konserni on soveltanut kokemusperäistä arviota, konserni arvostaa rahoitusvaroihin kuuluvan erän aluksi sen käypään arvoon lisättynä kaupan kustannuksilla, jos kyseessä ei ole tuloslaskelmassa käypään arvoon arvostettava rahoitusvaroihin kuuluva erä. Lisätietoja taulukkomuodossa kohdassa 1.8 konsernitaseen liitetiedot numero 13.


Myyntisaamiset, joihin ei liity merkittävää rahoituskomponenttia tai joille konserni on soveltanut kokemusperäistä arviota, konserni arvostaa transaktiohintaan, joka määräytyy IFRS 15: Myyntituotot asiakassopimuksista standardin mukaisesti.


Jotta rahoitusvaroihin kuuluva erä voidaan luokitella ja arvostaa jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon laajan tuloksen muiden erien kautta, sen täytyy tuottaa kassavirtaa, joka ovat jäljellä olevan pääoman "yksinomaan pääoman ja siihen liittyvän koron palautuksia" (SPPI). SPPI-testiksi kutsuttu arviointi tehdään rahoitusinstrumenttitasolla.


Konsernin rahoitusvarojen hallintaa koskeva liiketoimintamalli määrittää, kuinka konserni hallitsee rahoitusvarojaan kassavirtojen tuottamiseksi. Liiketoimintamallissa määritetään, syntyvätkö kassavirrat sopimukseen perustuvien kassavirtojen keräämisestä, rahoitusvarojen myymisestä vai molemmista.


Rahoitusvaroihin kuuluvien erien ostot tai myynnit, jotka edellyttävät varojen toimittamista määräyksen tai käytännön mukaisen ajan kuluessa (tavalliset kaupat) kirjataan kaupan päivämääränä eli sinä päivänä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään erän.


Myöhempi arvostaminen

Rahoitusvaroihin kuuluvat erät luokitellaan myöhempää arvostusta varten neljään luokkaan:


1. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat (velkakirjainstrumentit);

2. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat, luokittelun muuttuessa kumulatiiviset muihin laajan tuloksen eriin kirjatut voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti (velkakirjainstrumentit);

3. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta luokiteltavat rahoitusvarat, luokittelun muuttuessa kumulatiivisia muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja voittoja ja tappioita ei kirjata tulosvaikutteisesti (oman pääoman ehtoiset instrumentit) ja

4. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat


Rahoitusvarojen käyvän arvon luokkien välillä ei ole tehty siirtoja tilikauden aikana. Afarak ei ole muuttanut kirjaamistapaansa tai käyvän arvon menetelmiään tilikauden aikana.



1. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat (velkakirjainstrumentit)


Tämä rahoitusvarojen luokka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mikäli molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:


Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat, korkotuotot, valuuttakurssien uudelleenarvostus ja arvonalentumistappiot tai peruutukset kirjataan tulosvaikutteisesti ja lasketaan samalla tavalla kuin jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat.


Muut käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Taseesta pois kirjauksen yhteydessä muihin laajan tuloksen eriin kirjattu kumulatiivinen käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.


Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli lainasaatavia ja myyntisaatavia, jotka oli luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi.


2. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat (velkakirjainstrumentit)


Tämä velkainstrumenttien luokka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, mikäli molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:


Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat, korkotuotot, valuuttakurssien uudelleenarvostus ja arvonalentumistappiot tai peruutukset kirjataan tulosvaikutteisesti ja lasketaan samalla tavalla kuin jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat. Muut käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. 


Taseesta pois kirjauksen yhteydessä muihin laajan tuloksen eriin kirjattu kumulatiivinen käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.


Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavia rahoitusvaroja.


3. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat (oman pääoman ehtoiset instrumentit)


Konserni voi alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä halutessaan luokitella oman pääoman ehtoiset instrumenttinsa peruuttamattomasti käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta luokiteltaviksi oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi, jos ne täyttävät oman pääoman ehtoisen instrumentin määritelmän, joka on esitetty IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa -standardissa, eikä niitä pidetä kaupankäyntiä varten. Luokittelu

määritetään instrumenttikohtaisesti.


Näiden rahoitusvaroihin kuuluvien erien voittoja ja tappioita ei koskaan palauteta tuloslaskelmaan. Osingot kirjataan tuloslaskelmassa muina tuottoina, kun maksuoikeus on syntynyt, lukuun ottamatta tilanteita, joissa konserni hyötyy näistä tuotoista osana rahoitusvaran hankintakustannuksen takaisinmaksua, jolloin tällaiset tuotot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta luokiteltaville oman pääoman ehtoisille instrumenteille ei tehdä arvonalentumistestausta. 


Konserni on päättänyt luokitella listaamattomat oman pääoman ehtoiset sijoituksensa peruuttamattomasti tähän luokkaan.


4. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat


Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroihin kuuluvia eriä ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvaroihin kuuluvat erät sekä rahoitusvarat, jotka on määritetty kirjattaviksi alun perin käypään arvoon tulosvaikutteisesti, tai rahoitusvarat, jotka on pakko arvostaa käypään arvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvaroihin kuuluvat erät ovat eriä, jotka on hankittu myytäviksi tai ostettaviksi uudelleen lähitulevaisuudessa.


Johdannaiset, mukaan lukien erilliset kytketyt johdannaiset, luokitellaan myös kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Suojauslaskentaa ei sovelleta. Rahoitusvarat, joiden kassavirrat eivät ole yksinomaan jäljellä olevan pääoman ja siihen liittyvän koron palautuksia, luokitellaan ja arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti liiketoimintamallista riippumatta. Edellä esitetystä vaatimuksesta, jonka mukaan velkainstrumentit on luokiteltava jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, huolimatta velkainstrumentit voidaan alkuperäisessä arvostuksessa arvostaa käypään arvoon tulosvaikutteisesti, jos se poistaa kirjanpidon epätäsmäyksen tai vähentää sitä merkittävästi. 


Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan taseeseen käypään arvoon, ja käyvän arvon nettomuutokset kirjataan tuloslaskelmaan.


Konsernilla ei ollut käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia rahoitusvaroja.


Kirjaaminen pois taseesta


Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pääsääntöisesti pois taseesta, kun:


Jos konserni on siirtänyt oikeutensa saada kassavirtoja erästä tai tehnyt välityssopimuksen, se arvioi, ovatko omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt säilyneet sillä ja missä laajuudessa.


Jos konserni ei ole siirtänyt eikä pitänyt olennaisilta osin kaikkia erään liittyviä riskejä ja hyötyjä eikä siirtänyt erän hallintaa, konserni kirjaa siirretyn varojen erän siinä määrin kuin konserni edelleen on osallisena siinä. Silloin konserni kirjaa myös vastaavan velan. Siirretty erä ja sitä vastaava velka arvostetaan konsernille jääneitä oikeuksia ja velvollisuuksia kuvaavalla tavalla. 


Jatkuva osallistuminen siirrettyä erää koskevan takauksen muodossa arvostetaan erän alkuperäiseen kirjanpitoarvoon tai tätä pienempään suurimpaan mahdolliseen vastikkeeseen, joka konsernia voitaisiin vaatia maksamaan takaisin.


Rahoitusvarojen arvonalentuminen


Lisätietoja rahoitusvarojen arvonalentumisiin on lisäksi esitetty seuraavissa liitetiedoissa:


Konserni tekee kaikille velkainstrumenteille, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti, odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyksen. Odotettavissa olevat luottotappiot perustuvat sopimuksen mukaan maksettavaksi tulevien sopimukseen perustuvien rahavirtojen ja kaikkien konsernin saapuvaksi odottamien kassavirtojen väliseen erotukseen, josta on vähennetty arvio alkuperäisestä efektiivisestä korosta. Odotettavissa olevat kassavirrat sisältävät kassavirrat vakuuksien myynnistä tai muista luottoa parantavista toimista, jotka liittyvät olennaisesti sopimusehtoihin.


Odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan kahdessa vaiheessa. Jos luottoriskille alttiina olevan kohteen luottoriski ei ole noussut merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan seuraavien 12 kuukauden aikana mahdollisille luottoriskeille (12 kuukauden odotettavissa oleva luottotappio). Jos luottoriskille alttiina olevan kohteen luottoriski on noussut merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, tarvitaan tappiovähennys riskin jäljellä olevan ajan aikana odotettavissa olevalle luottoriskille luottotappion ajankohdasta riippumatta (elinikäinen odotettavissa oleva luottotappio).


Konserni käyttää myyntisaamisille ja sopimukseen perustuville erille yksinkertaista odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamenetelmää. Konserni ei sen vuoksi seuraa luottoriskin muutoksia, vaan kirjaa elinaikaisiin odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvan tappiovähennyksen kunakin raportointipäivänä. Konserni on laatinut varausmatriisin, joka perustuu historialliseen kokemukseen luottotappioista ja jota on mukautettu velallisille ja taloudelliselle ympäristölle ominaisilla tulevaisuuteen suuntautuvilla tekijöillä.


Konserni soveltaa matalan luottoriskin yksinkertaistusta käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviin velkainstrumentteihin. Konserni arvioi jokaisena raportointipäivänä kaikkien kohtuullisten tietojen ja ilman kohtuutonta kustannusta tai vaivaa saatavana olevien lisätietojen avulla, onko velkainstrumentin luottoriski pieni. Konserni arvioi tässä yhteydessä uudelleen velkainstrumentin alkuperäisen luottoluokituksen. Konserni katsoo lisäksi, että luottoriski on kasvanut merkittävästi, jos sopimukseen perustuvat maksut ovat viivästyneet yli 30 päivää eräpäivästä. 


Konserni pitää rahoitusomaisuuteen kuuluvaa erää luottotappiona, jos sopimukseen perustuvat maksut ovat viivästyneet vähintään 120 päivää eräpäivästä. Konserni voi kuitenkin joissakin tapauksissa katsoa rahoitusomaisuuteen kuuluvan erän olevan luottotappio, jos sisäisten tai ulkoisten tietojen perusteella käy ilmi, ettei konserni todennäköisesti saa maksamatta olevista sopimukseen perustuvista summista täyttä maksua, ennen kuin otetaan huomioon konsernin mahdollisia luottoriskin pienentämiseen tähtääviä toimia. Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan kuluksi, kun ei voida kohtuudella odottaa, että sopimukseen perustuvat rahavirrat olisivat kerrytettävissä.


Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta


Konserni suojautuu tarvittaessa valuutta- ja korkoriskeiltä johdannaissopimuksilla, kuten valuuttatermiineillä ja koronvaihtosopimuksilla. Johdannaissopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon johdannaissopimuksen tekopäivänä ja arvostetaan tämän jälkeen uudelleen käypään arvoon. Jos johdannaisen käypä arvo on positiivinen, se merkitään rahoitusvaroihin, ja jos johdannaisen käypä arvo on negatiivinen, se merkitään rahoitusvelkoihin. Johdannaisten käyvän arvon muutoksista aiheutuvat voitot tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 konsernilla oli avoimia termiinisopimuksia.


Rahoitusvarojen ja -velkojen käypä arvo


Konserni määrittää käyvät arvot IFRS 13 -standardin mukaisesti, joka määrittelee käyvän arvon hinnaksi, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välisessä tavanomaisessa liiketoimessa arvostuspäivänä. Konserni soveltaa käypien arvojen hierarkiaa, joka luokittelee arvostustekniikoissa käytetyt syöttötiedot kolmeen tasoon, antaen korkeimman prioriteetin aktiivisilla markkinoilla noteeratuille hinnoille.


- Tason 1 syöttötiedot ovat identtisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuja hintoja (oikaisemattomia) aktiivisilla markkinoilla, joihin konsernilla on pääsy arvostuspäivänä.


- Tason 2 syöttötiedot ovat muita kuin tasolle 1 sisältyviä noteerattuja hintoja, jotka ovat havainnoitavissa omaisuuserälle tai velalle joko suoraan tai epäsuorasti. Näitä ovat esimerkiksi samankaltaisten instrumenttien noteeratut hinnat, korkokäyrät, valuuttatermiinikurssit ja muut markkinoiden vahvistamat syöttötiedot.


- Tason 3 syöttötiedot ovat omaisuuserän tai velan ei-havainnoitavissa olevia syöttötietoja. Käypä arvo määritetään noteerattujen markkinahintojen perusteella, jos se on saatavilla. Rahoitusinstrumenteille, joille noteerattuja hintoja ei ole saatavilla, kuten OTC-johdannaisille, konserni määrittää käyvän arvon arvostustekniikoiden avulla.


Konsernin johdannaissopimukset koostuvat pääasiassa rahoituslaitosten kanssa tehdyistä valuuttatermiineistä. Nämä instrumentit luokitellaan käypien arvojen hierarkiassa tasolle 2. Niiden käyvät arvot määritetään arvostustekniikoilla, jotka perustuvat havaittavissa olevaan markkinadataan, mukaan lukien valuuttatermiinikurssit ja korkokäyrät.


Havaittavissa olevien markkinatietojen käyttö vähentää johdon harkinnan ja arvioiden tarvetta ja vähentää käypien arvojen mittaamiseen liittyvää epävarmuutta. Havaittavissa olevien tekijöiden saatavuus voi kuitenkin vaihdella markkinaolosuhteiden mukaan.


Omat osakkeet


Takaisin ostettavat oman pääoman ehtoiset instrumentit (omat osakkeet) kirjataan hankintamenoon ja vähennetään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Konsernin oman pääoman ehtoisten instrumenttien ostosta, myynnistä, liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei kirjata voittoa tai tappiota. 


Rahoitusvelat


Rahoitusvelat luokitellaan lyhyt- ja pitkäaikaisiksi veloiksi, ja niihin sisältyy sekä korollisia että korottomia eriä. Korollisissa veloissa esitetään ne velat, joissa on sopimukseen perustuen korkokomponentti, sekä lisäksi diskontattuun nykyarvoon arvostetut velat. Edellisillä tilikausilla diskontatut pitkäaikaiset velat ovat sisältäneet yrityshankintojen viivästettyjä ehdollisia ja ehdottomia velkoja. Osaan ehdollisista veloista on liittynyt tulosperusteinen komponentti, jolloin velka ja sen maksettava määrä ovat määräytyneet vasta, kun kyseiset tulokset ovat tiedossa. Yhtiön osakkeilla maksettavat kauppahintaerät esitettiin korottomissa veloissa.


Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen


Alkuperäisessä kirjaamisessa rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi, luotoiksi ja lainoiksi tai veloiksi.


Kaikki rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon. Luotoista ja muista lainoista ja veloista ei oteta mukaan niihin välittömästi liittyviä transaktiomenoja.


Yhtiön rahoitusvelkoihin sisältyvät osto- ja muut velat, luotot ja lainat sekä luottolimiitit.


Myöhempi arvostaminen


Rahoitusvelkojen arvostus vaihtelee niiden luokittelun mukaan seuraavasti:


Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat sekä rahoitusvelat, jotka on määritetty kirjattaviksi alun perin käypään arvoon tulosvaikutteisesti.


Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvelkoja ovat erät, jotka on hankittu myytäviksi tai ostettaviksi uudelleen lähitulevaisuudessa. 


Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien velkojen voitot tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat, jotka on alun perin luokiteltu kirjattavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti, luokitellaan alkuperäisenä kirjauspäivänä ja vain siinä tapauksessa, että IFRS 9:n edellytykset täyttyvät. Yhtiö ei ole luokitellut mitään rahoitusvelkaa kirjattavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti.


Lainat ja muut velat


Tämä on yhtiön kannalta tärkein luokka. Korolliset luotot ja lainat arvostetaan alkuperäisen kirjauksen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun velat kirjataan pois taseesta, sekä efektiivisen koron menetelmällä laskettavan jaksotuksen yhteydessä. Jaksotettu hankintameno lasketaan ottamalla huomioon mahdolliset hankintaan liittyvät alennukset tai preemiot sekä efektiivisen koron menetelmään olennaisesti liittyvät maksut tai kustannukset. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu jaksotus kirjataan rahoituskuluihin tulosvaikutteisesti.


Tämä luokka koskee yleensä korollisia lainoja ja muita velkoja. Lisätietoja konsernitaseen liitetietojen kohdassa 1.8 liitetiedossa numero 13.


Kirjaaminen pois taseesta 


Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun velkaan liittyvä velvollisuus täytetään tai peruutetaan tai se vanhenee. Jos olemassa oleva rahoitusvelka korvataan toisella saman luotonantajan myöntämällä velalla olennaisilta osin eri ehdoilla tai jos olemassa olevan velan ehtoihin tehdään olennaisia muutoksia, vaihto tai muutos käsitellään kirjaamalla alkuperäinen velka pois taseesta ja kirjaamalla uusi velka. Kirjanpitoarvojen ero kirjataan tulosvaikutteisesti.


Rahoitusinstrumenttien vähentäminen toisistaan


Rahoitusvarat ja rahoitusvelat vähennetään toisistaan ja nettosumma kirjataan konsernin taseeseen, jos kirjattujen summien vähentäminen toisistaan on sallittua voimassa olevan lainsäädännön nojalla ja tarkoituksena on suorittaa vastuut nettopohjaisesti realisoimalla varat ja suorittamalla velat samanaikaisesti.


Varaukset


Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos rahan aika-arvon vaikutuksella on merkitystä, varaukset diskontataan tarkasteluhetkellä vallitsevan, ennen veroja lasketun korkokannan mukaisesti, joka kuvastaa vastuuseen kohdistuvia riskejä. Diskonttausta käytettäessä ajan kulumisesta johtuva varauksen kasvu kirjataan rahoituskuluihin.


Ennallistamisen ja käytöstä poistamisen kuluihin liittyvä varaus koskee kaivoksia ja mineraalien tuotantolaitoksia. Kulut kirjataan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon arvioitujen rahavirtojen mukaisesti. Rahavirrat diskontataan tarkasteluhetkellä vallitsevan, ennen veroja lasketun korkokannan mukaan, joka kuvastaa ennallistamis- ja käytöstäpoistamisvastuuseen liittyviä erityisiä riskejä. Käytöstä poistamisen arvioituja tulevia kustannuksia tarkistetaan vuosittain ja oikaistaan tarvittaessa. Ennallistamisvelvoitteen arvioitujen tulevien kustannusten tai sen laskemisessa käytetyn diskonttokoron muutokset lisätään tai vähennetään tulosvaikutteisesti. Vastaavasti käytöstäpoistamisvelvoitetta oikaistaan käytöstä poistettavan hyödykkeen kirjanpitoarvoon. 


Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot


IFRS 5 standardi edellyttää, että yhteisön on luokiteltava pitkäaikainen omaisuuserä tai luovutettavien omaisuuserien ryhmä myytävänä olevaksi, jos sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Jotta näin olisi, omaisuuserän tai luovutettavien erien ryhmän on oltava välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan tällaisten omaisuuserien myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin, ja sen myynnin on oltava erittäin todennäköinen.


Lopetettu toiminto on yhteisön osa, jonka toiminnot ja rahavirrat voidaan selvästi erottaa toiminnallisesti ja taloudellista raportointia varten muusta yhteisöstä, se on myytävänä tai se on jo luovutettu; ja se



Keskeiset johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät


Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita, ennusteita ja oletuksia. Tulevaisuuden toteutuva kehitys voi poiketa merkittävästi käytetyistä oletuksista, mikäli toimintaympäristössä ja/tai liiketoiminnassa tapahtuu muutoksia. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. 


Konsernitilinpäätöksen laajuus


Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Afarak Group SE, sen tytäryritykset, yhteisyritykset sekä osakkuusyritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallan arviointi edellyttää johdon harkintaa. 


Hankintamenon kohdistaminen liiketoimintojen yhdistämisessä


Yritysostoja tehtäessä ostettavan yrityksen hankintameno kohdistetaan IFRS 3 standardin mukaisesti hankitun yrityksen varallisuuserille. Yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen käypien arvojen määrittelyssä johto joutuu käyttämään arvioita. Aineettomien hyödykkeiden, kuten esimerkiksi tuotemerkkien tai asiakassuhteiden arvonmääritys vaatii arvioiden tekemistä ja harkintaa, koska näille erille ei useimmiten ole olemassa markkina-arvoa. Aineettomien hyödykkeiden lisäksi myös aineellisten hyödykkeiden käyvän arvon määritys vaatii harkintaa, sillä näille harvoin on olemassa aktiivisia markkinoita, joilla hinta määräytyisi. Näissä yhteyksissä johto joutuu valitsemaan soveltuvan arvonmääritysmenetelmän ja arvioimaan tulevaisuuden kassavirtoja.


Arvonalentumistestaus


Liikearvoa testataan konsernissa vuosittain mahdollisen arvon alentumisen varalta, ja viitteitä arvon alentumisesta arvioidaan kaikkien muidenkin omaisuuserien osalta aina katsauskausien päättyessä ja tarvittaessa useammin. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä tulevaisuuden kehityksen ennustamiseksi.


Testauksessa käytettävät ennusteet perustuvat operatiivisten yksiköiden budjetteihin ja ennusteisiin, mutta mahdollisten laajennusinvestointien sekä uudelleenjärjestelyjen vaikutus on eliminoitu pois. Arvioiden tuottamiseksi on pyritty saamaan taustatietoja sekä liiketoimintaryhmien operatiiviselta johdolta että yleisistä eri markkinoiden toimintaa kuvaavista tietolähteistä. Arvioihin liittyvä riski otetaan huomioon käytettävässä diskonttokorossa. Arvonalentumistestauksessa käytettävän diskonttokoron määrittämiseen liittyy arvionvaraisia komponentteja, kuten omaisuuserän tai liiketoiminnan riskipreemioiden ja kyseisen liiketoimintasegmentin markkinoiden keskimääräisen pääomarakenteen arvioiminen. 


Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet


Afarak Group konsernin johto joutuu käyttämään harkintaa konsernin taseeseen sekä tehtävien poistojen määrään vaikuttavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden aktivointiperusteissa ja taloudellisen vaikutusajan määrittelyssä. Erityisesti kaivosten kehittämismenojen sekä malmivarantojen etsintä- ja arviointimenojen aktivointi edellyttää harkintaa. Vastaavasti myös IFRS 3 standardin mukaisesti tunnistettujen aineettomien oikeuksien vaikutusajan ja sitä kautta poistoajan määrittelyssä johto joutuu käyttämään harkintaa. Tämä vaikuttaa tilikauden tulokseen poistojen sekä vastaavan laskennallisen verovelan muutosten kautta.


Mineraalivarojen ja malmivarantojen arvostus


Konsernin kaivostoiminnassa joudutaan käyttämään arvioita siitä, miten yrityshankintojen yhteydessä hankitut mineraaliainevarannot kirjataan varoiksi konsernitaseeseen. Mineraalivarojen ja malmivarantojen kirjaamisessa ja arvostamisessa perusteena käytetään saatavilla olevia ulkopuolisia analyyseja malmin määrästä, mineraalipitoisuudesta, tuotantokustannusten arvioidusta tasosta sekä esiintymien hyödyntämismahdollisuuksista. Keskeistä on myös malmivarannon todennäköisyys. Kaivos- ja mineraalialalla todennäköisyyttä kuvataan yleisesti jakamalla varannot eri luokkiin, kuten esimerkiksi kategorioihin "todetut", "todennäköiset", "mahdolliset" ja "hypoteettiset". Varantojen kirjanpitoarvostus perustuu arvioituihin markkinahintoihin, arvioituihin varantojen hyödyntämiskuluihin sekä varantojen määrän todennäköisyysluokitteluihin. Tämän takia konsernin johto joutuu käyttämään harkintaa malmivarantojen arvostus- ja kirjaamisperiaatteita sovellettaessa. 

 

Ennallistamisvaraukset


Konserni arvioi kaivoksiin ja tuotantolaitoksiin liittyvät ennallistamisvaraukset vuosittain. Varausten määrä kuvastaa johdon tämänhetkistä parasta arviota ennallistamiskustannuksista. Varausten käypää arvoa määritettäessä on tehty olettamuksia ja arvioita diskonttokoroista, alueiden ennallistamisen ja saastuneen maaperän poistamisen tai peittämisen odotetuista kustannuksista sekä kustannusten odotetusta ajoittumisesta, sekä siitä liittyvätkö kyseiset velvoitteet aiempaan liiketoimintaan. Nämä epävarmuustekijät voivat johtaa siihen, että toteutuvat ennallistamiskustannukset poikkeavat tehdyn varauksen määrästä.



Tilikaudella voimassa olleet ja käyttöönotetut standardit ja tulkinnat


Konserni sovelsi ensimmäistä kertaa tiettyjä IFRS-standardeja tai niiden muutoksia, jotka ovat voimassa 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Niillä ei kuitenkaan ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, ellei alla ole muuta esitetty.


Julkaistut standardit, muutokset ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa


Seuraavat uudet standardit ja muutokset on julkaistu, mutta ne eivät ole voimassa 1.1.2025 alkaneella tilikaudella, eikä konserni ole ottanut niitä käyttöön ennenaikaisesti:


- Rahoitusinstrumenttien luokitteluun ja arvostamiseen tehdyt muutokset (muutokset IFRS 9:ään ja IFRS 7:ään), voimassa 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla;


- IFRS-tilinpäätösstandardien vuosittaiset parannukset - osa 11, voimassa 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla;


- Luonnosta riippuvaiseen sähköön viittaavat sopimukset (muutokset IFRS 9:ään ja IFRS 7:ään), voimassa 1.1 2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla;


- IFRS 18, Tilinpäätöksen esittäminen ja tiedot tilinpäätöksessä, voimassa 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla.


Konserni arvioi parhaillaan näiden uusien standardien ja muutosten vaikutusta konsernitilinpäätökseensä. Tähän mennessä tehdyn arvioinnin perusteella konserni ei tällä hetkellä odota, että millään edellä mainituista standardeista ja muutoksista olisi olennaista vaikutusta tulevissa tilinpäätöksissä raportoitavien lukujen kirjaamiseen ja arvostamiseen, lukuun ottamatta IFRS 18 -standardin käyttöönoton myötä odotettavissa olevia esitystapa- ja liitetietomuutoksia. Tämä arvio voi muuttua konsernin saatua käyttöönottotyönsä päätökseen.


1.3 TOIMINNAN JATKUVUUS


Yhtiö on hyvässä kunnossa ja sen tase on terve.


1.4 TOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN JA MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUKSIEN HANKINTA

1.4.1 Tilikausi 2025


Afarak ei tehnyt yritysostoja tilikaudella 2025.

1.4.2 Tilikausi 2024


Afarak hankki 1,23 %:n määräysvallattomien omistajien osuuden Türk Maadin Sirketistä.


1.5 ARVONALENTUMISTESTAUS


Arvonalentumistestauksen yleiset periaatteet


Afarak Groupissa on suoritettu liikearvon ja muiden omaisuuserien arvonalentumistestaus 31.12.2025. Arvonalentumistestausta varten määritettiin seuraavat rahavirtaa tuottavat yksiköt:




Konserni arvioi jokaisen tilikauden päättyessä, onko olemassa viitteitä siitä, että omaisuuserien arvo on alentunut. Jos tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisistä omaisuuseristä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvon ja keskeneräisten käyttöomaisuushyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta olemassa viitteitä. Etelä-Afrikan kaivosliiketoimintaan liittyvää liikearvoa ei ollut taseessa 31.12.2025.


Vuoden 2025 aikana ei havaittu viitteitä arvonalentumisesta erikoismetalliseosliiketoimintaan tai Etelä-Afrikan kaivostoimintaan liittyen.


Vlakpoortin kaivokseen ei suoritettu arvonalentumistestausta, sillä arvonalentumisesta ei ole merkkejä.


Liikearvon muutokset vuonna 2025


Tilikauden 2025 aikana konsernin liikearvo väheni 4,6 miljoonalla eurolla 45,2 miljoonaan euroon. Muutos johtui liikearvoon liittyvästä 4,6 miljoonan euron valuuttakurssimuutoksesta.


Tilikaudella 2014 Mogalen hankinnan yhteydessä tunnistettu synergialiikearvo liittyen Afarak Tradingin toimintaan koko konsernin maailmanlaajuisena myyntiyksikkönä kohdistettiin erikoismetalliseossegmenttiin. Afarak Tradingin tuotto on jaettu molempien segmenttien kesken, koska se palvelee koko konsernia. Se kohdistetaan vuosittain molemmille segmenteille niiden suhteellisen liikevaihto-osuuden mukaan vastaten näin segmenttien Afarak Tradingistä saamaa hyötyä. Nämä muutokset on eritelty alla:



1 000 EUR

Erikoismetalliseosliiketoiminta

Rautametalliseosliiketoiminta

Konserni yhteensä





Liikearvo 1.1.2025

49 779

0

49 779

Valuuttakurssimuutokset

-4 556

0

-4 556

Liikearvo 31.12.2025

45 223

0

45 223




Liikearvon muutokset vuonna 2024:



1 000 EUR

Erikoismetalliseosliiketoiminta

Rautametalliseosliiketoiminta

Konserni yhteensä





Liikearvo 1.1.2024

46 996

0

46 996

Valuuttakurssimuutokset

2 783

0

2 783

Liikearvo 31.12.2024

49 779

0

49 779



Liikearvon suhde konsernin omaan pääomaan oli 31.12.2025 ja 31.12.2024 seuraava:


1 000 EUR

31.12.2025

31.12.2024

Liikearvo

45 223

49 779

Oma pääoma

95 862

112 068

Liikearvo / Oma pääoma, %

47,2 %

44,4 %


Pitkäaikaisten varojen arvonalentuminen


Vuonna 2025 muista pitkäaikaisista omaisuuseristä ei tehty arvonalentumiskirjauksia.


Arvonalentumistestauksen toteuttamistavat


Testattujen rahavirtaa tuottavien yksiköiden omaisuuserät on testattu laskemalla rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvot. Käyttöarvo on laskettu saatavissa olevissa arvioiduista nettorahavirroista, jotka on diskontattu nykyarvoon, perustuen testaushetken mukaisille olosuhteille ja odotuksille. Tulevaisuuden rahavirrat erikoismetalliseosliiketoiminnalle ja Etelä-Afrikan mineraalijalostusliiketoiminnalle on ennustettu viiden vuoden ennustejaksolle, jonka jälkeisen jakson rahavirtojen kasvuvauhdin olettamana on käytetty pitkän aikavälin inflaatio-olettamaa (Erikoismetalliseosliiketoiminta: 2 %). Ennustejakson jälkeisen jakson rahavirtojen keskeiset olettamukset (muun muassa liikevaihto, muuttuvat ja kiinteät kulut) pohjautuvat ennustejakson viimeisen vuoden lukuihin. Etelä-Afrikan kaivosliiketoiminnan tulevat kassavirrat on projisoitu kaivoksen odotettavissa olevalle käyttöiälle käyttäen 3,2 % kasvuprosenttia, joka perustuu ennustettuun pitkän aikavälin inflaatiotasoon.


Keskimääräinen painotettu pääomakustannus (WACC) on laskettu erikseen kullekin rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Laskennassa on otettu huomioon eri toimialojen pääomarakenne, sijoittajien tuottovaatimukset vastaaville sijoituskohteille, yrityskokoon ja toiminta-alueeseen liittyvät riskitekijät sekä riskittömät korkotasot ja velkarahoituksen marginaalit. Konserni on käyttänyt vastaavanlaisten yhtiöiden pääomarakennetta, riskipreemiota ja muita tekijöitä koskevia markkinatietoja julkisesti saatavilla olevista lähteistä. Markkinakorot vastaavat korkotasoa tilinpäätöshetkellä 31.12.2025. 


31.12.2025 tehdyssä arvonalentumistestauksessa käytetyt tiedot perustuvat liiketoimintayksiköiden johdon tekemiin tulevaisuutta koskeviin ennusteisiin, soveltuvin osin saatavilla olleisiin yleisiin kolmansien osapuolten tekemiin toimialakohtaisiin asiantuntija- tai analyysiraportteihin, sekä nykyisiin liiketoimintoihin siten, että vahvistamattomien laajentumissuunnitelmien vaikutuksia ei ole otettu huomioon. Myyntivolyymi- ja kannattavuusennusteet perustuvat johdon näkemykseen tulevasta kehityksestä, ja niissä on huomioitu myös aikaisemmin toteutuneet myyntivolyymi- ja kannattavuustasot. Myyntihintaennusteet perustuvat ennustetuille myyntihinnoille kaikissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä. Kassavirtamallit on laadittu kiinteillä valuuttakursseilla. Johdon lähestymistavassa kassavirtaennusteiden laatimiseen ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen arvonalentumistestaukseen verrattuna.


Malleissa käytetty Etelä-Afrikan kaivosliiketoiminnan maanalainen tuotanto ei tule ainoastaan kaivosvaroista, vaan osa mallien tuotannosta perustuu kaivosvarantoihin, joita ei vielä ole konvertoitu kaivosvaroiksi. Tämä lisää riskiä siitä, että mineraalien laatu voi vaihdella ja tonnimäärät eivät välttämättä ole taloudellisesti talteen otettavissa. Lisäksi on olemassa riski siitä, että kustannukset voivat erota ennakoiduista, vaikka kulujen arviointi on suoritettu huolellisesti.


Vuoden 2024 arvonalentumistestauksessa käytetyt diskonttokorot ennen veroja olivat seuraavat:


Rahavirtaa tuottava yksikkö                           Diskonttokorko ennen veroja


2025

2024

Erikoismetalliseokset           

15,7 %

17,6 %

Etelä-Afrikan kaivokset - Mecklenburgin kaivos 

14,9 %

20,0 %


Keskeisimmät syyt diskonttokorkojen muutoksille vuoteen 2024 verrattuna olivat riskittömien korkojen muutokset molemmissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä.


Mecklenburgin kaivoksen arvonalentumistestauksen kassavirrat sisältävät sekä avolouhos- että maanalaisen toiminnan. Mecklenburg kaivoksen käyttöikä on mallissa 10 vuotta.


Konserni on arvioinut arvonalentumistestien tuloksia vertaamalla käyttöarvoa rahavirtaa tuottavan yksikön kaikkien omaisuuserien arvoon seuraavasti:


Käyttöarvo suhteessa omaisuuserien arvoon:                   Testaustulos:

< 100 %                                   Arvonalentuminen

101-120 %                              Ylittää jonkin verran

121-150 %                              Ylittää selvästi

> 150 %                               Ylittää huomattavasti


Testitulokset 31.12.2025


Konsernin arvonalentumistestauksen tulokset olivat seuraavat:


Rahavirtaa tuottava yksikkö

Liikearvo (MEUR), ennen testausta

Liikearvo (MEUR), testauksen jälkeen

Kirjanpitoarvo

(MEUR), ennen testausta

Testaustulos

Erikoismetalliseokset

45,2

45,2

68,9

Ylittää jonkin verran

Etelä-Afrikan kaivokset





  • Mecklenburg

0,0

0,0

16,0

Ylittää selvästi


Testattavien varojen kokonaisarvoon (kirjanpitoarvo) sisältyvät liikearvo, aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä nettokäyttöpääoma vähennettynä varauksilla ja käyvän arvon kohdistuksiin liittyvillä laskennallisilla veroveloilla.


Arvonalentumistestauksen rahavirtaennusteissa käytettyjä keskeisiä taustaoletuksia on esitetty seuraavassa taulukossa:

 

Rahavirtaa tuottava yksikkö

Myyntivolyymi

Myyntihinta

Kustannukset

Erikoismetalliseokset

Ferrokromi:

28 000 t/v; vuosina 2026-2030


Kromimalmi:

11 000 t/v



LC/ULC ferrokromin keskimääräinen kromipitoisuus 70 %, perustuu ennustettuihin hintaennusteisiin

Raaka-ainekustannusten on ennustettu muuttuvan yleisesti ottaen myyntihintojen muutosten mukaisesti, muiden kustannusten on ennustettu kasvavan inflaation mukaisesti

Etelä-Afrikan kaivosliiketoiminta: Mecklenburgin kaivos

ROM:

Maanalainen kaivostoiminta 177 000 t vuonna 2027; ja on ennustettu kasvavan keskimäärin 538 000 t/v vuosien 2027-2036 välisenä aikana


Etelä-Afrikan hinnat (konsentraatti ja kasat) perustuvat ennustettuihin hintaennusteisiin

Maanalaisen kaivostoiminnan kustannukset perustuvat kaivostiimimme aiempiin kokemuksiin maanalaisesta toiminnasta. Kustannukset on inflaatiokorjattu. Kaivoksen käyttöiän ajan kustannusten ilman inflaatiota arvioidaan olevan 857 ZAR / myytävä kromitonni.


Lisäksi USD/ZAR-vaihtokurssi vaikuttaa Etelä-Afrikan mineraaliliiketoiminnan testaukseen merkittävästi. Testauksessa käytetty valuuttakurssi vuodelle 2025 oli 16,00.


Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi


Konserni on tehnyt herkkyysanalyysin arvonalentumistestausten tuloksista arvioimalla, millä keskeisten oletusten muutoksilla rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä vastaisi sen omaisuuserien kirjanpitoarvoa. Testaushetkellä 31.12.2025 herkkyysanalyysin tulos oli seuraava:





Rahavirtaa tuottava yksikkö

Muutos diskonttokorossa ennen veroja (verrattuna testauksessa käytettyyn tasoon)

Vapaan kassavirran muutos (vuotuinen keskiarvo)

Rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräisen käyttökateprosentin muutos

Erikoismetalliseokset

0,3 % - yksikköä

-1,9 %

-0,1 % - yksikköä

Etelä-Afrikan kaivostoiminta:




  • Mecklenburgin kaivos

-59,3 % - yksikköä

-74,2 %

-42,5 % - yksikköä




1.6 TOIMINTASEGMENTIT


Afarakilla on kaksi toimintasegmenttiä, jotka ovat myös sen raportointisegmentit: rautametalliseosliiketoiminta ja erikoismetalliseosliiketoiminta. Toimintasegmentit on organisoitu tuotteisiin ja tuotantoprosesseihin perustuen. Nykyistä segmenttirakennetta on noudatettu tilikaudesta 2011 alkaen. Konsernin johtoryhmä seuraa segmenttien tuloksia toiminnan arvioimiseksi ja resurssien allokointipäätösten tueksi. Segmentin toimintaa mitataan liikevaihdolla ja käyttökatteella (EBITDA), jotka ovat sisäisen seurannan perusteena ja määritetty yhdenmukaisesti konsernin käyttökatteen kanssa.


Rautametalliseosliiketoimintaan kuuluvat Vlakpoortin kaivos ja Mecklenburgin kaivos Etelä-Afrikassa. Liiketoiminta tuottaa kromimalmia maailmanlaajuisille markkinoille.


Erikoismetalliseosliiketoimintaan kuuluvat Türk Maadin Şirketi A.S:n ("TMS") Turkissa sijaitsevat kaivos- ja rikastustoiminnot sekä Elektrowerk Weisweiler GmbH:n ("EWW") ferrokromin tuotantolaitos Saksassa. TMS toimittaa EWW:lle korkealaatuista kromiittirikastetta, josta EWW jalostaa erikoistuotteita, kuten matalahiilistä ja erittäin matalahiilistä ferrokromia. TMS:n kromimalmista se osa, jota ei käytetä matalahiilisen ferrokromin valmistukseen, myydään markkinoille.


Myynti- ja markkinointiyhtiö Afarak Trading Ltd:n ("ATL") liikevaihto ja kulut jaetaan segmenteille myynnin suhteessa. Afarakin muut toiminnot, jotka käsittävät konsernihallinnon sekä muita konserniyhtiöitä, joilla ei ole merkittävää liiketoimintaa, esitetään kohdistamattomina erinä.


Konsernin sisäiset liiketoimet perustuvat markkinaehtoiseen hinnoitteluun. Segmenttien välisten liiketoimien määrä on ollut vähäinen, mutta konsernin emoyhtiö on rahoittanut tytäryhtiöidensä liiketoimia ja toimittanut niille hallinnollisia palveluita.


Segmentti-informaatiossa on käytetty samoja laskentaperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä.


































Toimintasegmenttien tiedot 2025


31.12.2025 päättynyt tilikausi                                1 000 EUR

 

Erikoismetalliseokset

 

Rautametalliseokset

 

Segmentit yhteensä

 

Kohdistamattomat erät

 

Eliminoinnit

 

Konserni

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ulkoinen liikevaihto

 



 









Palvelut

 

0


5 023


5 023


0


0


5 023

Tavaroiden myynti

 

130 892


4 921


135 813


443


0


136 256

Ulkoinen liikevaihto yhteensä

 

130 892


9 944


140 836


443


0


141 279

Segmenttien välinen liikevaihto

 







2 305


-2 305

¹

-

Liikevaihto yhteensä

 

130 892


9 944


140 836


2 748


-2 305


141 279

 

 

 












Segmentin käyttökate

 

4 314


-1 323


2 991


-3 203


0


-212

 

 













Poistot

 

-1 989


-231


-2 220


-180


0


-2 400

Arvonalentumiset













 

 

 












Segmentin liikevoitto/(-tappio)

 

2 325


-1 554


771


-3 383


0


-2 612

 

 

 












Rahoitustuotot

 











6 599

Rahoituskulut

 











-11 511

Tuloverot

 











-1 415

 

 

 












Tilikauden tulos












-8 939















Segmentin varat 2

 

150 481


42 451


192 931


6 113


-50 943


148 102

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Segmentin velat 2

 

44 426


44 931


89 357


23 780


-60 860


52 277

 

 

 












Muut tiedot

 












Investoinnit 3

 

4 204


4 207


8 411


3


-4 210


0

Varaukset 4

 

3 041


6 667


9 708


0


0


9 708

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

1.

Segmenttien väliset tapahtumat on eliminoitu.

2.

Segmenttien varat ja velat sisältävät ne erät, joita segmentit käyttävät liiketoiminnassaan ja jotka voidaan järkevästi kohdentaa segmenteille.

3.

Investoinnit koostuvat aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on yli vuoden.

4.

Tasearvot.








31.12.2024 päättynyt tilikausi                                1 000 EUR

 

Erikoismetalliseokset

 

Rautametalliseokset

 

Segmentit yhteensä

 

Kohdistamattomat erät

 

Eliminoinnit

 

Konserni

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ulkoinen liikevaihto

 



 









Palvelut

 

0


1 919


1 919


0


0


1 919

Tavaroiden myynti

 

111 275


14 658


125 933


789


0


126 722

Ulkoinen liikevaihto yhteensä

 

111 275


16 577


127 852


789


0


128 641

Segmenttien välinen liikevaihto

 







2 494


-2 494

¹

-

Liikevaihto yhteensä

 

111 275


16 577


127 852


3 283


-2 494


128 641

 

 

 












Segmentin käyttökate

 

1 715


4 289


6 004


-3 398


0


2 607

 

 













Poistot

 

-2 163


-417


-2 580


-173


0


-2 753

Arvonalentumiset













 

 

 












Segmentin liikevoitto / (-tappio)

 

-448


3 872


3 424


-3 571


0


-146

 

 

 












Rahoitustuotot

 











3 049

Rahoituskulut

 











-8 199

Tuloverot

 











-1 921

 

 

 

























Tilikauden tulos












-7 218















Segmentin varat 2

 

154 750


49 429


204 179


4 630


-47 207


161 602

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Segmentin velat 2

 

42 270


42 478


84 748


21 034


-56 249


49 534

 

 

 












Muut tiedot

 












Investoinnit 3

 

4 523


101


4 624


101


-4 726


0

Varaukset 4

 

2 576


9 368


11 944


0


-447


11 497

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

1.

Segmenttien väliset tapahtumat on eliminoitu.

2.

Segmenttien varat ja velat sisältävät ne erät, joita segmentit käyttävät liiketoiminnassaan ja jotka voidaan järkevästi kohdentaa segmenteille.

3.

Investoinnit koostuvat aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on yli vuoden.

4.

Tasearvot.



 

 






 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 





 

 

 

 

 




 

 

 

 

 

 

 


Maantieteelliset tiedot

Ulkoinen liikevaihto








1 000 EUR

2025

 

2024





Muut EU-maat

                63 342


         55 447

Yhdysvallat

55 786


47 988

Kiina

7 992


11 238

Afrikka

1 952


5 341

Muut maat

12 206


8 627

Liikevaihto yhteensä

141 278


128 641


Liikevaihtoluvut perustuvat asiakkaan maantieteelliseen sijaintiin.


Konsernin suurin asiakas on erikoismetalliseosliiketoimintasegmentissä ja sen osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2025 on 10,37 % (6,88 %). 



Pitkäaikaiset varat








1 000 EUR

2025

 

2024





Afrikka

34 605


30 672

Muut EU-maat

12 649


11 997

Muut maat

6 385


9 197

Yhteensä

53 639


51 866


Pitkäaikaisten varojen esittäminen perustuu varojen maantieteelliseen sijaintiin. Pitkäaikaiset varat sisältävät aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ilman liikearvoa.

1.7 KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT


1. Liikevaihto





1 000 EUR

2025


2024





Tavaroiden myynti

       136 256   


       126 722   

Palvelut

           5 023   


           1 919   

Yhteensä

       141 279   


       128 641   


2. Liiketoiminnan muut tuotot





1 000 EUR

2025


2024









Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot

1 754


55

Vuokratulot

249


280

Muut

6 136


5 070

Yhteensä

8 141


5 405


3. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut


 

 

 

1 000 EUR

2025


2024









Palkat ja palkkiot

-23 595


-21 015

Osakeperusteiset maksut

-8


-197

Eläkekulut

-909


-878

Muut henkilösivukulut

-2 436


-2 254

Yhteensä

-26 948


-24 344


Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella

2025


2024






 

 

 

Erikoismetalliseosliiketoiminta

500


471

Rautametalliseosliiketoiminta

105


105

Konsernijohto 

3

 

3

Muut toiminnot *

15


15

Yhteensä

623

 

594


Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa

2025


2024






 

 

 

Erikoismetalliseosliiketoiminta

512

 

479

Rautametalliseosliiketoiminta

97

 

105

Konsernijohto 

3

 

3

Muut toiminnot *

14


15

Yhteensä

626

 

602


* Muut toiminnot liittyvät lähinnä Magnohrom doo Kraljevoon Serbiassa.

4. Poistot ja arvonalentumiset


1 000 EUR

2025


2024









Poistot hyödykeryhmittäin




Aineettomat hyödykkeet




Muut aineettomat hyödykkeet

-104


-105

Yhteensä

-104


-105





Aineelliset hyödykkeet




Rakennukset ja rakennelmat

-287


-297

Koneet ja kalusto

-1 543


-1 518

Muut aineelliset hyödykkeet

-466


-833

Yhteensä

-2 296


-2 648





Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin








Koneet ja kalusto

0


0

Yhteensä

0


0


5. Liiketoiminnan muut kulut


1 000 EUR

2025


2024









Käyttöomaisuuden myyntitappiot

-8


-

Vuokrakulut

-282


-356

Ulkopuoliset palvelut1

-4 121


-3 717

Matkakulut

-850


-757

Liiketoiminnan muut kulut

-5 848


-2 060

Yhteensä

-11 109


         - 6 890


1. HLB verkoston tilintarkastusyhteisöille maksetut tilintarkastuspalkkiot olivat tilikaudella 596 (2024: 585) tuhatta euroa. Muista kuin tilintarkastuspalveluista maksetut palkkiot olivat 57 (2024: 98) tuhatta euroa.

6. Rahoitustuotot ja -kulut


1 000 EUR

2025

 

2024









Rahoitustuotot




Korkotuotot lainoista ja myyntisaamisista

391 


450 

Valuuttakurssivoitot

5 922 


2 512 

Muut rahoitustuotot

286 


87 

Yhteensä

6 599 


3 049 





Rahoituskulut








Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista

-349


-10

Saamisten alaskirjaukset

-13


10 

Valuuttakurssitappiot

-7 876


-2 474

Hyperinflaatio-oikaisu

-0


-1 917

Varausten diskonttauksen purku

-472


-1 120

Muut rahoituskulut

-2 801


-2 689

Yhteensä

-11 511


-8 200





Rahoitustuotot ja -kulut, netto

-4 912


-5 151


Hyperinflaatio


Turkki on luokiteltu hyperinflaatiomaaksi IAS 29 mukaisesti tilikaudella 2024. Vuoden 2024 tuloslaskelmaan ja taseeseen kirjatut määrät on oikaistu yleistä hintaindeksiä käyttäen ja omaan pääomaan on kirjattu 7,8 miljoonan euron oikaisu. Uudelleenarvostus on tehty käyttäen Turkin kuluttajahintaindeksiä. Vuodelle 2025 IAS 29 -standardia ei ole sovellettu. Tämä on linjassa verotusmenettelylain (VUK) joulukuussa 2025 säädetyn muutoksen nojalla annetun sääntelyviranomaisen tiedotteen kanssa, jossa määrätään, että inflaatiokorjausta ei sovelleta tilikausiin 2025, 2026 ja 2027.


7. Tuloverot


1 000 EUR

2025

 

2024





Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero

-2 016


-1 385

Tuloverot edellisiltä tilikausilta

0


0

Laskennalliset verot

602


-536

Yhteensä

-1 415



-1 921


1 000 EUR

2025

 

2024





Tulos ennen veroja

-7 524


-5 297





Verot laskettuna kotimaan verokannalla

1 505


-1 059





Kotimaan ja ulkomaan verokantojen ero

269


-2 012

Vain verotuksessa käsiteltävät erät

117


259

Verotukselliset tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista

-4 127


-5 354

Vähennyskelvottomat kulut

636


2 773

Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö

2 081


1 354





Oikaisut yhteensä

-90


-2 980





Verot tuloslaskelmassa

-1 415


-1 921


31.12.2025 konsernin yhtiöillä oli käyttämättömiä verotuksellisia tappioita yhteensä 34,2 (2024: 26,2) miljoonaa euroa, joista konserni ei ole kirjannut laskennallista verosaamista.


8. Osakekohtainen tulos









2025


2024

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta (1 000 EUR)


-8 933


-7 572

Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden laimentamattoman lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000)


261 400


260 972

Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)


-0,03


-0,03

















2025


2024

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta (1 000 EUR)


-8 933


-7 572

Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden laimentamattoman lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000)


261 400


260 972

Osakeannin vaikutus (1 000)


0


500

Kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000)


261 400


261 472

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR)


-0,03


-0,03



Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.


Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutukseksi tulee se määrä osakkeita, jotka joudutaan laskemaan liikkeelle vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saatavilla varoilla konserni ei voisi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden kauden keskimääräiseen hintaan.

1.8 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT


9. Aineelliset hyödykkeet


1 000 EUR

Maa- ja vesialueet

Rakennukset ja rakennelmat

Koneet ja kalusto

Kaivokset ja mineraalivarat

Muut aineelliset hyödykkeet

Yhteensä

Hankintameno 1.1.2025

1 872 

5 839

23 634

49 197

4 131 

84 673 

Lisäykset

0

20 

10 239

1 064

5

11 328

Vähennykset

0

-4

-4 481

-563 

-20

-5 068

Uudelleen luokittelu tase-erien välillä

0

0

0

0

-665

-665

Valuuttakurssimuutosten vaikutus

9

1 039

-2 640

544

1

-1 047

Oikaisu

0

-62

207

-265

0

-120

Hankintameno 31.12.2025

1 881

6 832

26 960

49 977

3 452

89 102








Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025

0

-3 318

-10 569

-23 726

-134

-37 748

Poistot

0

-287

-1 543

-435

-31

-2 296

Liiketoimintojen yhdistäminen

0

0

1

0

0

1

Vähennykset

0

129 

10

143

Valuuttakurssimuutosten vaikutus

0

-1 623 

1 571

-601

-2

-655

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025

0

-5 224

-10 411

-24 762

-157

-40 555








Kirjanpitoarvo 1.1.2025

1 872

2 521

13 065

25 469

3 998

46 925

Kirjanpitoarvo 31.12.2025

1 881

1 607

16 549

25 215

3 295

48 547









Hankintameno 1.1.2024

1 830

3 560

13 361

46 258

3 531

68 540

Lisäykset

0

154 

4 463

835 

120

5 572 

Vähennykset

0

0

-85

-27

-113

Uudelleen luokittelu tase-erien välillä

0

0

0

0

501

501 

Valuuttakurssimuutosten vaikutus

39

-38

464

1 317

7

1 789

Oikaisu

3

2 163

5 431

786

0

8 384

Hankintameno 31.12.2024

1 872 

5 839

23 634

49 197

4 131 

84 673 








Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024

0

-3 047

-5 491

-22 378

-127

-31 043

Poistot

0

-296

-1 518

-807

-27

-2 648

Arvonalentumiset

0

0

0

0

0

0

Vähennykset

0

13 

27

40 

Valuuttakurssimuutosten vaikutus

0

25 

-3 573 

-542

-7

-4 097

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024

0

-3 318

-10 569

-23 726

-134

-37 748








Kirjanpitoarvo 1.1.2024

1 830

513

7 870

23 880

3 404

37 497

Kirjanpitoarvo 31.12.2024

1 872

2 521

13 065

25 469

3 998

46 925


Koneista ja kalustosta maksetut ennakkomaksut sisältyvät kyseiseen tase-erään. Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy käyttöoikeusomaisuuserä 0,08 (2024: 0,08) miljoonaa euroa ja aineellisten hyödykkeiden poistoihin käyttöoikeusomaisuuserästä tehdyt poistot 0,07 (2024: 0,07) miljoonaa euroa.




10. Aineettomat hyödykkeet


1 000 EUR

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä tunnistetut aineettomat hyödykkeet

Muut aineettomat hyödykkeet 

Etsintä ja arviointimenot 

Yhteensä







Hankintameno 1.1.2025

49 780 

78 977

6 159

1 258 

136 174 

Lisäykset

512

512

Vähennykset                    

-320

0

-320

Uudelleen luokittelu tase-erien välillä

-373

-373 

Oikaisu

0

0

0

0

0

Valuuttakurssimuutosten vaikutus

-4 557

-8 503

-142

24

-13 178

Hankintameno 31.12.2025

45 223

70 474

5 836

1 282 

122 815







Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025

-78 977

-2 311

-165

-81 453

Poistot

-72

-33

-105

Vähennykset

434 

434 

Valuuttakurssimuutosten vaikutus

8 503

133

-13 

8 623

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025

-70 474

-1 815

-211

-72 501







Kirjanpitoarvo 1.1.2025

49 780

0

3 848

1 093

54 721

Kirjanpitoarvo 31.12.2025

45 223

0

4 020

1 071

50 314









Hankintameno 1.1.2024

46 997

74 585

5 408

1 254

128 244

Lisäykset

261

261

Vähennykset                  

-79

-18

-97

Uudelleen luokittelu tase-erien välillä

391 

391 

Oikaisu

0

0

74

-18

56

Valuuttakurssimuutosten vaikutus

2 783

4 392

104

40

7 319

Hankintameno 31.12.2024

49 780 

78 977

6 159

1 258 

136 174 







Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024

-74 585

-1 880

-140

-76 605

Poistot

-85

-20

-105

Vähennykset

Valuuttakurssimuutosten vaikutus

-4 392 

-350

-5 

-4 747 

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024

-78 977

-2 311

-165

-81 453







Kirjanpitoarvo 1.1.2024

46 997

0

3 528

1 114

51 639

Kirjanpitoarvo 31.12.2024

49 780

0

3 848

1 093

54 721








Muista aineettomista hyödykkeistä maksetut ennakkomaksut sisältyvät kyseiseen tase-erään. Etsintä- ja arviointimenot koostuvat eri kaivosprojekteista Turkissa ja Etelä-Afrikassa.

11. Osuudet osakkuusyhtiöissä


Afarak omistaa 3,99 % (2024: 5,99 %) Valtimo Components Oyj:stä.


Tilikausien 2025 ja 2024 aikana Afarak ei hankkinut tai myynyt osuuksia osakkuusyhtiöistä.


12. Rahoitusvarat ja -velat 


31.12.2025 1 000 EUR

 

 

 

 

 

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat

Kirjanpitoarvo

Käypä arvo

 




 

 

Pitkäaikaiset korolliset saamiset



147

147

147

Myyntisaamiset ja muut saamiset *



1 483

1 483

1 483

 






Lyhytaikaiset rahoitusvarat






 






Myyntisaamiset ja muut saamiset *



15 960

15 960

15 960

Muut rahoitusvarat



1 614

1 614

1 614

Rahavarat



7 325

7 325

7 325

 






Rahoitusvarat yhteensä



26 529

26 529

26 529

 






 






Pitkäaikaiset rahoitusvelat






 






Pitkäaikaiset korolliset velat



558

558

558

Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat



22

22

22

 






Lyhytaikaiset rahoitusvelat






 






Lyhytaikaiset korolliset velat



2 841

2 841

2 841

Ostovelat ja muut velat *



0

0

0

 






Rahoitusvelat yhteensä



3 421

3 421

3 421


*Rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuulumattomat erät eivät sisälly lukuihin.
















31.12.2024 1 000 EUR

 

 

 

 

 

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat

Kirjanpitoarvo

Käypä arvo

 




 

 

Pitkäaikaiset korolliset saamiset



83

83

83

Myyntisaamiset ja muut saamiset *



1 596

1 596

1 596

 






Lyhytaikaiset rahoitusvarat






 






Myyntisaamiset ja muut saamiset *



19 804

19 804

19 804

Muut rahoitusvarat



2 054

2 054

2 054

Rahavarat



3 954

3 954

3 954

 






Rahoitusvarat yhteensä



27 491

27 491

27 491

 






 






Pitkäaikaiset rahoitusvelat






 






Pitkäaikaiset korolliset velat



333

333

333

Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat



22

22

22

 






Lyhytaikaiset rahoitusvelat






 






Lyhytaikaiset korolliset velat



2 260

2 260

2 260

Ostovelat ja muut velat *



0

0

0

 






Rahoitusvelat yhteensä



2 615

2 615

2 615


*Rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuulumattomat erät eivät sisälly lukuihin.


Korolliset velat

1 000 EUR

2025

 

2024





Pitkäaikaiset




Pankkilainat

1


1

Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankintaan liittyvät velat

0


0

Rahoitusleasingvelat

558


333

Muut korolliset velat

0


0

Yhteensä

559


334





Lyhytaikaiset




Pankkilainat

2 841


2 260

Rahoitusleasingvelat

0


0

Muut korolliset velat (*)

0


0

Yhteensä

2 841


2 260


* Muut korolliset velat sisältävät lyhytaikaisen kaupallisen velan, joka on neuvoteltu pidempiaikaiseen järjestelyyn raportointikauden jälkeen.










1 000 EUR

2025

 

2024





Rahoitusleasingvelat, vähimmäisvuokrien kokonaismäärät




Yhden vuoden kuluessa

0


0

Yli yhden ja enintään viiden vuoden kuluessa

558


333


558


333





Rahoitusleasingvelat, vähimmäisvuokrien nykyarvo




Yhden vuoden kuluessa

0


0

Yli yhden ja enintään viiden vuoden kuluessa

558


333


558


333





Tulevat rahoituskulut

0


0





Leasingmaksut yhteensä

558


333




Rahoituksen rahavirroista johtuvat muutokset veloissa

1 000 EUR

1.1.2025

Rahavirta 

Valuuttakurssimuutokset

 Muut

31.12.2025







Lyhytaikaiset lainat

2 260

864   

-283

-

2 841

Leasingvelat

333

225   

0

-

558







Yhteensä

2 594

1 089

-283

-

3 399


1 000 EUR

1.1.2024

Rahavirta 

Valuuttakurssimuutokset

 Muut 

31.12.2024







Lyhytaikaiset lainat

        2 766   

      -349   

-156

-

2 260

Leasingvelat

           320   

13   

0

-

333







Yhteensä

3 086

-336

-156

-

2 594



Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta


Afarak Group SE:n hallitus on kuvannut konsernin pääriskit hallituksen toimintakertomuksessa. Tässä osiossa konsernin rahoitus- ja hyödykeriskejä kuvataan tarkemmalla tasolla niihin liittyvissä herkkyysanalyyseissä.


Yhteenveto rahoitusvaroista ja lainajärjestelyistä


Rahoitusvarat 31.12.2025


Operatiivisen tuloksen ja siitä kertyneen kassavirran lisäksi alla kuvatut tekijät ovat eniten vaikuttaneet konsernin rahoitusvarojen vuosimuutokseen vuoden 2025 tilinpäätöshetkellä:


Rahavarat oli 31.12.2025 sijoitettu pääosin korollisille euro-, ZAR- ja USD-määräisille pankkitileille. Muut rahoitusvarat sisältävät korollisia lainoja ja muita saamisia.


Vuoden 2022 aikana eräälle konsernin maltalaisista tytäryhtiöistä on myönnetty 4,0 miljoonan dollarin luottolimiitti, jonka vakuudeksi konserni on antanut 4,0 miljoonan dollarin yritystakauksen. Tilinpäätöshetkellä 2025 luottolimiitistä oli käytössä 2,6 miljoonaa dollaria. Lisäksi maltalaiselle tytäryhtiölle myönnettiin vuoden 2025 aikana toinen 2,0 miljoonaan dollarin vakuudeton luottolimiitti. Vuoden 2025 lopussa tästä limiitistä oli käytössä 0,4 miljoonaa dollaria. 


Saksalaisella tytäryhtiöllä on 1,0 miljoonan euron tililimiitti, josta oli 31.12.2025 hetkellä käytössä 0,3 miljoonaa euroa.

 

Korolliset velat 31.12.2025:



Pääoman hallinta


Konsernin pääomahallinnan tavoitteena on turvata toiminnan jatkuvuus ja luoda arvoa osakkeenomistajille optimoimalla pääomakustannuksia. Osana tavoitteita konserni pyrkii ylläpitämään jatkuvan pääsyn laina- ja pääomamarkkinoille. Hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.


Pääomarakenne ja velkakapasiteetti otetaan huomioon investointipäätösten yhteydessä. Käytännössä pääomarakenteen hallintaan voidaan käyttää osinkopolitiikkaa, pääomanpalautuksia, omien osakkeiden takaisinostoja ja osakeanteja. Velkapääoman hallinnassa otetaan huomioon konsernin maksuvalmiuden turvaaminen. Konsernin sisäistä pääomarakennetta arvioidaan säännöllisesti tavoitteena sen optimointi esimerkiksi käyttämällä sisäisiä osinkoja ja oman pääoman korotuksia tai vähennyksiä.


Konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on pitää omavaraisuusaste yli 50 %:ssa. Tilinpäätöshetkellä konsernin omavaraisuusaste oli 64,7 % (2024: 69,3 %).


Rahoitusriskien hallinta


Normaalissa toiminnassaan konserni altistuu monille rahoitusriskeille. Tärkeimmät rahoitusriskit ovat likviditeettiriski, valuuttakurssiriski, korkoriski, luottoriski ja hyödykkeiden hintariski. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja mahdollisuuksien mukaan lieventää rahoitusmarkkinoiden muutosten kielteisiä vaikutuksia konsernin tulokseen. Afarak Group SE:n hallitus on hyväksynyt yleiset riskienhallintaperiaatteet, ja tarkastusvaliokunta seuraa niitä. Konsernin ja sen tytäryhtiöiden johto vastaavat riskienhallintapolitiikkojen ja -menettelyjen toteuttamisesta. Konsernin johto seuraa säännöllisesti riskiasemia ja riskienhallintamenettelyjä ja valvoo, että konsernin politiikkoja ja riskienhallinnan periaatteita noudatetaan kaikessa päivittäisessä toiminnassa. Riskit ja riskienhallinta raportoidaan säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle.


Konsernin merkittäviä rahoitusinstrumentteja ovat pankkilainat, tililuotot, tuottajan ja ostajan väliset järjestelyt, rahoitusleasingsopimukset, muut pitkäaikaiset velat, käteis- ja lyhytaikaiset talletukset sekä rahamarkkinasijoitukset. Näiden rahoitusinstrumenttien päätarkoitus on rahoittaa konsernin yrityskauppoja ja jatkuvaa toimintaa. Konsernilla on myös useita muita rahoitusvaroja ja -velkoja, kuten myyntisaamiset ja ostovelat, jotka syntyvät suoraan konsernin toiminnasta.


(i) Maksuvalmiusriski


Konsernissa arvioidaan ja seurataan liiketoiminnan vaatiman investointi- ja käyttöpääomarahoituksen määrää säännöllisesti, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja sekä sopimalla rahoituslimiittejä.


Mikäli maksuvalmiusriskit realisoituisivat, se todennäköisesti aiheuttaisi viivästyskorkoja ja mahdollisesti vaikeuttaisi yhteistyötä tavaran- ja palveluntoimittajien kanssa. Se taas voisi jatkossa vaikuttaa niihin hinta- ja muihin ehtoihin, joilla konserni hankkii tuotantopanoksia tai rahoitusta.


Konsernin velkojen maturiteettijakauma oli tilinpäätöshetkellä seuraava:






31.12.2025 1 000 EUR








Rahoitusvelat

Kirjanpitoarvo

Sopimusperusteiset rahavirrat

6 kuukautta tai vähemmän

6-12 kuukautta

1-2 vuotta

2-5 vuotta

 Yli 5 vuotta









Vakuudelliset lainat

2 841

-2 841

-2 841

0

0

0

0

Rahoitusleasingvelat

558

-558

-102

-102

-56

-298

0

Ostovelat ja muut velat

22

-22

0

0

-22

0

0

Yhteensä

3 421

-3 421

-2 943

-102

-78

-298

0


31.12.2024 1 000 EUR 








Rahoitusvelat

Kirjanpitoarvo

Sopimusperusteiset rahavirrat

6 kuukautta tai vähemmän

6-12 kuukautta

1-2 vuotta

2-5 vuotta

 Yli 5 vuotta









Vakuudelliset lainat

2 260

-2 260

-2 260

0

0

0

0

Rahoitusleasingvelat

333

-333

-54

-54

-46

-180

0

Ostovelat ja muut velat

22

-22

0

0

-22

0

0

Yhteensä

2 616

-2 616

-2 314

-54

-68

-180

0


(ii) Valuuttakurssiriski


Konserni toimii kansainvälisesti muun muassa Turkissa, Maltalla ja Etelä-Afrikassa, minkä vuoksi konserni altistuu valuuttakurssiriskeille. Riskit aiheutuvat sekä suoraan kaupallisista kassavirroista että välillisesti valuuttakurssimuutosten vaikutuksesta konsernin kilpailukykyyn. Siltä osin, kun konsernin sisäiset valuuttamääräiset lainat on luokiteltu nettosijoitukseksi tytäryhtiöön, valuuttakurssimuunnoksesta aiheutuva ero on esitetty omassa pääomassa muuntoerona. 


Konserniin kohdistuu tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahavirtaan liittyvä valuuttariski. Erityisesti Yhdysvaltain dollarin ja Etelä-Afrikan randin kurssimuutokset euroon nähden vaikuttavat merkittävästi konsernin euromääräiseen kannattavuuteen sekä konsernin varoihin ja velkoihin. 


Merkittävä osa konsernin liikevaihdosta on Yhdysvaltain dollarimääräistä, kun taas merkittävä osa konsernin kustannuksista on euroissa ja Etelä-Afrikan randeissa. Tämän seurauksena konserni altistuu valuuttakurssiriskille. Erityisesti euron vahvistuminen Yhdysvaltain dollariin nähden vaikuttaa negatiivisesti raportoituun liikevaihtoon ja liiketoiminnan katteisiin, kun taas euron heikkeneminen vaikuttaa positiivisesti. Vuoden aikana keskimääräinen USD/EUR-valuuttakurssi nousi edellisen kauden 1,08:sta kuluvan kauden 1,13:een, mikä vastaa noin 4,6 prosentin Yhdysvaltain dollarin vahvistumista euroa vastaan. Tällä liikkeellä oli epäsuotuisa vaikutus konsernin kannattavuuteen, kun Yhdysvaltain dollarit muunnettiin euroiksi.


Riskienhallinnallaan konserni pyrkii lisäksi saamaan eri valuutoissa olevat sisään tulevat ja uloslähtevät rahavirrat sekä saamiset ja velat samansuuruisiksi. 


Seuraavissa taulukoissa on kuvattu saamisten ja velkojen valuuttajakaumaa ja sen muutosta verrattuna edelliseen tilinpäätökseen. 











31.12.2025  1 000 EUR 

 

EUR valuuttakurssi

1

1,175

0,8726

50,4838

19,4439

0,9314

117,047

 

 

 

EUR

USD

GBP

TRY

ZAR

CHF

RSD 

Rahavarat (EUR)


 

2 150

1 209

15

2 191

362

0

285

 


 








Myyntisaamiset ja muut saamiset (EUR)


 

801

11 892

0

0

3 565

0

1 009

Lainasaamiset ja muut rahoitusvarat (EUR)


 

1 573

0

0

126

-69

0

0

 


 








Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat (EUR)


 

-4 201

-5 327

0

-744

-4 770

0

-10

Lainat ja muut velat (EUR)


 

-558

-2 533

0

-1

-23

0

0

 


 








Valuuttariski, netto (EUR)

 

 

-234

5 241

15

1 572

-933

0

1 284

 

 

 








Valuuttariski valuutassa, netto   (1 000)

 

 

-234

6 158

13

79 341

-18 151

0

150 231



31.12.2024  1 000 EUR

 

EUR valuuttakurssi

1

1,0389

0,82918

36,7372

19,6188

0,941

116,79

 

 

 

EUR

USD

GBP

TRY

ZAR

CHF

RSD 

Rahavarat (EUR)


 

1 485

1 292

10

599

446

0

117

 


 








Myyntisaamiset ja muut saamiset (EUR)


 

1 624

5 570

0

0

12 991

0

1 505

Lainasaamiset ja muut rahoitusvarat (EUR)


 

1 539

0

0

86

54

0

0

 


 








Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat (EUR)


 

-2 706

-3 843

-1 980

-626

-596

0

-6

Lainat ja muut velat (EUR)


 

-333

-2 260

0

-1

-22

0

0

 


 








Valuuttariski, netto (EUR)

 

 

1 608

759

-1 970

57

12 873

0

1 616

 

 

 








Valuuttariski valuutassa, netto   (1 000)

 

 

1 608

788

-1 633

2 086

252 558

0

188 753



Alla on esitetty valuuttakurssimuutosten vaikutus konsernitaseen 31.12.2025 valuuttamääräisten erien arvoihin verrattuna konsernitaseen laadinnassa käytettyyn kurssiin. Johtuen valuuttakurssien korkeasta volatiliteetista vaihteluväli on pidetty +/- 20 %.












31.12.2025

 

 

 

 



 

 

USD

GBP

TRY

ZAR

CHF

RSD

20 %

vahvistuminen

1 310

4

393

-233

0

321

15 %

vahvistuminen

925

3

277

-165

0

227

10 %

vahvistuminen

582

2

175

-104

0

143

5 %

vahvistuminen

276

1

83

-49

0

68

0 %

ei muutosta

0

0

0

0

0

0

-5 %

heikkeneminen

-250

-1

-75

44

0

-61

-10 %

heikkeneminen

-476

-1

-143

85

0

-117

-15 %

heikkeneminen

-684

-2

-205

122

0

-167

-20 %

heikkeneminen

-874

-2

-262

156

0

-214









31.12.2024

 

 

 

 



 

 

USD

GBP

TRY

ZAR

CHF

RSD

20 %

vahvistuminen

190

-492

14

3 218

0

404

15 %

vahvistuminen

134

-348

10

2 272

0

285

10 %

vahvistuminen

84

-219

6

1 430

0

180

5 %

vahvistuminen

40

-104

3

678

0

85

0 %

ei muutosta

0

0

0

0

0

0

-5 %

heikkeneminen

-36

94

-3

-613

0

-77

-10 %

heikkeneminen

-69

179

-5

-1 170

0

-147

-15 %

heikkeneminen

-99

257

-7

-1 679

0

-211

-20 %

heikkeneminen

-126

328

-9

-2 146

0

-269


Johdannaiset


Konsernin altistuminen valuuttakurssiriskeille liittyy pääasiassa konsernin liiketoimintaan (liikevaihto tai kulut syntyvät vieraassa valuutassa).


Valuuttajohdannaiset, jotka arvostetaan raportointipäivän käypään arvoon, aiheuttavat ajoituseroja käypien arvojen ja suojattavien operatiivisten liiketoimien välillä. Käypien arvojen muutokset johdannaisissa, jotka on tarkoitettu suojaamaan tulevaa kassavirtaa, mutta joita ei ole arvostettu suojauslaskennan periaatteiden mukaan, vaikuttavat konsernin tulokseen kyseisellä tilikaudella. Vastaavasti valuuttamääräiset liiketoimet realisoituvat tulevilla kausilla.


Valuuttatermiinisopimukset, joita ei käytetä suojauslaskennassa


Konserni tekee valuuttatermiinisopimuksia hallitakseen operatiivisesta toiminnastaan ​​aiheutuvaa valuuttariskiä. Näitä instrumentteja ei käytetä suojauslaskentatarkoituksessa.


Seuraavassa taulukossa esitetään voimassa olevat valuuttatermiinisopimukset 31.12.2025 ja 31.12.2024:



Tyyppi

Maturiteetti

Keskikurssi

Ulkomaan valuutta

Käypä arvo



    

(1 000 USD)

(1 000 EUR)

31.12.2025





Myy USD/ Osta EUR

Alle 3 kuukautta

1,1793

         5800 

-14,4

Myy USD/ Osta EUR

3 - 6 kuukautta

1,1843

         3500 

-32,2

2025 yhteensä


1,1812

         9300 

-46,6
















31.12.2024





Myy USD/ Osta EUR

Alle 3 kuukautta

                -   

                -   

                -   

Myy USD/ Osta EUR

3 - 6 kuukautta

                -   

                -   

                -   

2024 yhteensä


                -   

                -   

                -   



Kaikki sopimukset liittyvät Yhdysvaltain dollarin myyntiin ja euron ostoon.


Käypä arvo edustaa markkinahintaan perustuvaa arvostusta, joka perustuu havaittavissa oleviin markkinatietoihin, mukaan lukien EKP:n spot-kurssit raportointipäivänä.


31.12.2025 hetken realisoitumaton tappio on yhteensä 46,6 tuhatta euroa. Tappiota ei ole kirjattu tilinpäätökseen, koska sitä pidetään epäolennaisena.


Johdannaissopimukset



Varat

Velat

Varat

Velat


2025

2025

2024

2024






Valuuttatermiinit

             -   

         46,6 

             -   

             -   

Yhteensä

             -   

         46,6 

             -   

             -   



(iii) Korkoriski


Konserni altistuu korkoriskille, kun konserniyhtiöt ottavat lainaa tai tekevät muita rahoitussopimuksia tai tekevät likviditeetin hallintaan liittyviä talletuksia tai muita sijoituksia. Lisäksi korkojen muutokset voivat muuttaa konsernin varojen käypiä arvoja. Konsernin liiketoiminnan tulot ja liiketoiminnan rahavirrat ovat pääosin riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta.


Korkoriskin hallitsemiseksi velkarahoituksessa on käytetty vaihtuva- ja kiinteäkorkoisia instrumentteja, ja tarvittaessa johdannaisia, kuten koronvaihtosopimuksia. Tilikauden 2025 lopussa konsernin korollinen velka oli pääasiassa vaihtuvakorkoista eikä koronvaihtosopimuksia ollut voimassa. Tavoitteena on, että lainojen maturiteetti toisaalta vastaa liiketoiminnan tarpeita ja toisaalta jakautuu erimittaisiin jaksoihin, mikä hajauttaa konsernin rahoitusriskejä. Vaihtuvakorkoisessa rahoituksessa lainojen korot on pääsääntöisesti sidottu eri maiden markkinakorkoihin (Iso- Britannia, Etelä-Afrikka), jolloin niiden muutokset vaikuttavat konsernin rahoituksen kokonaiskustannuksiin ja kassavirtoihin.

 

Konsernin korolliset saamiset ovat pääosin laina- ja kauppahintasaamisia. Konsernin korollisia lainoja on käsitelty edellä. Luottoriskin vaikutusta lainasaamisin on selitetty tarkemmin kohdassa 1.8.(iv) luottoriski.


Korollisten velkojen ja saamisten jako kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin oli 31.12.2025 ja 31.12.2024 seuraava:

 
















Korollisten rahoitusvarojen ja -velkojen korkoprofiili (1 000 EUR)


 

 

 

 

Kiinteäkorkoiset

31.12.2025

31.12.2024

 

Rahoitusvarat

0

0

 

Rahoitusvelat

0

0

Kiinteäkorkoiset rahoitusvarat ja -velat, netto

0

0

 




Vaihtuvakorkoiset



 

Rahoitusvarat

147

83

 

Rahoitusvelat

-2 841

-2 260

Vaihtuvakorkoiset rahoitusvarat ja -velat, netto

-2 694

-2 177

 




Korolliset rahoitusvarat ja -velat, netto

-2 694

-2 177


Seuraavassa taulukossa on kuvattu markkinakorkojen muutoksen karkeata vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan, mikäli talletusten ja lainojen korot muuttuisivat. Analyysissa on huomioitu vain vaihtuvakorkoiset rahoitusvarat ja -velat. Alla oleva herkkyysanalyysi on suuntaa antava ja se koskee ensisijaisesti tulevaa kahdentoista kuukauden kautta, jos taserakenne vastaisi tilinpäätöshetken 31.12.2025 tilannetta ja jos valuuttakursseissa ei tapahtuisi muutoksia.



31.12.2025

 

 

Koron muutos

Muutos korkotuotoissa

Muutos korkokuluissa

Nettovaikutus

-2,00 %

-2

57

56

-1,50 %

-1

43

42

-1,00 %

-1

28

28

-0,50 %

0

14

14

0,00 %

0

0

0

0,50 %

0

-14

-14

1,00 %

1

-28

-28

1,50 %

1

-43

-42

2,00 %

2

-57

-56
















31.12.2024

 

 

Koron muutos

Muutos korkotuotoissa

Muutos korkokuluissa

Nettovaikutus

-2,00 %

-2

45

44

-1,50 %

-1

34

33

-1,00 %

-1

23

22

-0,50 %

0

11

11

0,00 %

0

0

0

0,50 %

0

-11

-11

1,00 %

1

-23

-22

1,50 %

1

-34

-33

2,00 %

2

-45

-44


(iv) Luottoriski


Luottoriski voi realisoitua, mikäli konsernin kanssa vastapuolena kauppa-, sijoitus tai muussa sopimuksessa oleva vastapuoli ei pysty vastaamaan sitoumuksistaan, jolloin siitä seuraisi taloudellista vahinkoa konsernille. Konsernin toimintaohjeet määrittelevät asiakkaiden ja vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sijoitustransaktioissa ja johdannaissopimuksissa, sekä lisäksi likvidien varojen sijoitusperiaatteet. Merkittävimmissä myyntisopimuksissa vastapuolen luottokelpoisuustiedot tarkistetaan.


Konsernin tärkeimmät asiakkaat ovat isoja kansainvälisiä teräsyhtiöitä tai terässektorin välittäjiä, joiden kanssa on yleensä pitkä toimintahistoria. Koska asiakkaat edustavat yhtä teollisuuden sektoria, merkittävät muutokset tämän sektorin kannattavuudessa voivat kasvattaa luottoriskiä. Luottoriskin lieventämiseksi konserni luottovakuutti myyntisaamisiaan katsauskaudella.


Myyntisaamiset ja lainasaamiset muodostavat merkittävän osan luottoriskille alttiista varoista. Afarak ei esittänyt odotettuja luottotappioita taulukkomuodossa, koska myyntisaamisten historialliset luottotappiot ja tulevaisuuden luottotappio-odotukset ovat minimaaliset. Lisäksi konserni kerää ennakkomaksuja asiakkailtaan.


Kuten liitetietojen kohdassa 1.8 numerossa 14 esitetään, konsernin myyntisaamiset olivat 31.12.2025 12,3 miljoonaa euroa (2024: 7,5). Konserni kirjasi varovaisuuden periaatteen mukaisesti 0,9 miljoonan euron luottotappiovarauksen. On olemassa riski siitä, että jäljellä olevasta saatavasta syntyy lisää tappioita.


Tilikaudella 2024 konserni ei kirjannut myyntisaamisista luottotappiovarausta. Ennakkomaksujen tai myyntisaamisten rahoitusjärjestelyiden alaisten myyntisaamisten osuus on 31.12.2025 hetkellä 2,5 miljoonaa euroa (2024: 2,3). Ennakkomaksujen osuus ei sisällä potentiaalisia luottotappioita.


Lainasaamiset olivat 31.12.2025 1,6 miljoonaa euroa (2024: 2,0). Lainasaamisten potentiaalinen luottoriski on korkeampi kuin myyntisaamisten, koska potentiaalinen maksukyvyttömyysriski on enemmän keskittynyt harvoihin lainanantajiin. Konserni arvioi mahdollisen luottoriskin suhteessa lainasaamisiin usein ja raportoi kaikista muutoksista kullakin raportointikaudella ja arvioi laiminlyönnin mahdollisuuden lainanantajakohtaisesti.


Konserni ei kirjannut varausta muista saamisista vuosina 2025 ja 2024.


Luottoriskinarviointi ja laskentatapa ovat pysyneet samana 31.12.2025 päättyneen tilikauden ja edellisen tilikauden välillä.


Myyntisaamiset eivät aiheuta luottoriskiä keskittymisen vuoksi, koska myynti on hajautettu useille asiakkaille.


Lisätietoja odotettavissa olevista luottotappioista löytyy laadintaperiaatteista kappaleesta 1.2 Laskentaperiaatteet kohdat "Rahoitusvarat" ja "Rahoitusvarojen arvonalentuminen".


Afarak Group SE:n hallitus on määritellyt konsernin emoyhtiön kassanhallinnan periaatteet. Niiden mukaisesti rahavarat on talletettu ainoastaan lyhytaikaisesti vakavaraisiin rahoituslaitoksiin, joihin konsernilla on liiketoimintasuhteet. Keskeisten vastapuolien riskiluokitusta seurataan aika ajoin.


Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 saamisten kirjanpitoarvoa ja jakaantuu seuraavasti:



Luokka



 1 000 EUR

31.12.2025

31.12.2024

 



Korolliset

 

 

Rahavarat

7 325

3 954

Muut korolliset saamiset

59

83

Korolliset yhteensä

7 384

4 037

 



Korottomat



Myyntisaamiset

12 084

7 502

Muut lyhytaikaiset saamiset

5 308

14 356

Pitkäaikaiset saamiset

1 571

1 596

Korottomat yhteensä

18 963

23 454

 



Yhteensä

26 347

27 491


(v) Hyödykeriski


Konserni on altistunut useiden myytävien ja ostettavien tuotteiden, materiaalien ja hyödykkeiden sekä energian hintariskille. Lisäksi energian haastava saatavuus on riski. Myös raaka- aineiden häiriöttömän saatavuuden turvaaminen on keskeistä teollisille prosesseille.


Hintariskiä raaka-aineissa ja hyödykkeissä hallitaan hinnoittelupolitiikan kautta siten, että hinnanmuutokset raaka-aineissa ja hyödykkeissä pystyttäisiin siirtämään myyntihintoihin. Tämä ei aina ole kuitenkaan mahdollista tai hinnanmuutoksen siirtämisessä myyntihintoihin saattaa olla viivettä sopimuksellisista tai kilpailullisista syistä johtuen.


Konsernin yksiköt, joilla on teollista tuotantoa, altistuvat raaka-aineiden ja hyödykkeiden saatavuuden, laadun ja hinnan muutoksille. Pienentääkseen näitä riskejä konsernin liiketoimintayksiköt pyrkivät sopimaan pitkän aikavälin sopimuksia tunnettujen vastapuolien kanssa, mutta aina tämä ei ole mahdollista vakiintuneiden kansainvälisten toimintatapojen takia. Koska pääsääntöisesti konsernin liiketoiminta-alueiden hyödykkeiden hintariskejä ei ole mahdollista tai taloudellisesti perusteltua suojata johdannaissopimuksilla, konsernilla ei ole hyödykkeisiin liittyviä voimassa olevia johdannaissopimuksia 31.12.2025.



Herkkyysanalyysi - Erikoismetalliseosliiketoiminta


Alla on kuvattu konsernin erikoismetalliseosliiketoiminnassa tuotetun matalahiilisen ferrokromin myyntihinnan muutoksen vaikutusta konsernin liikevoittoon ja omaan pääomaan olettaen, että EUR/USD-vaihtokurssi pysyy vakiona. Analyysin lähtökohtana on joulukuun 2025 hintataso. Koska tuotteen hinta määritellään Yhdysvaltain dollareissa, voi valuuttakurssin muutoksella olla merkittävä vaikutus konsernin euromääräiseen kannattavuuteen. Täysi kapasiteetti on 36 000 t/v ja simulointia varten tuotannon tasoksi on asetettu vuoden 2025 tuotantomäärä 27 626 t/v. Oletuksena on, että tuotetaan vain yhtä ferrokromilaatua. Ferrokromin tuotannossa käytetään useita eri raaka-aineita, kuten kromiittirikastetta ja ferropiikromia. Käytännössä pääraaka-aineiden hinta muuttuu kuitenkin samansuuntaisesti lopputuotteen myyntihinnan kanssa, vaikka korrelaatio ei ole täydellinen ja ajoituksessa saattaa olla eroja. Tämän vuoksi nettovaikutus konsernin liikevoittoon olisi todennäköisesti alhaisempi kuin alla esitetyssä taulukossa. Liiketoiminnan sähkön kulutus on myös merkittävä, joten sähkön hintojen muutokset vaikuttavat merkittävästi kannattavuuteen; sähkön hinta ei korreloi hyödykkeiden hintojen muutosten kanssa.





Tilikausi 2025

Myyntihinnan muutos      (USD / lb Cr)

Vaikutus liikevoittoon

Vaikutus konsernin omaan pääomaan


1 000 EUR

1 000 EUR

2,90

20 %

17 561

16 683

2,78

15 %

13 171

12 512

2,66

10 %

8 781

8 342

2,54

5 %

4 390

4 171

2,42

0 %

0

0

2,30

-5 %

-4 390

-4 171

2,18

-10 %

-8 781

-8 342

2,06

-15 %

-13 171

-12 512

1,94

-20 %

-17 561

-16 683


Tilikausi 2024

Myyntihinnan muutos      (USD / lb Cr)

Vaikutus liikevoittoon

Vaikutus konsernin omaan pääomaan


1 000 EUR

1 000 EUR

2,71

20 %

15 384

14 615

2,59

15 %

11 538

10 961

2,48

10 %

7 692

7 307

2,37

5 %

3 846

3 654

2,26

0 %

0

0

2,14

-5 %

-3 846

-3 654

2,03

-10 %

-7 692

-7 307

1,92

-15 %

-11 538

-10 961

1,80

-20 %

-15 384

-14 615


Herkkyysanalyysi - Kaivosliiketoiminta


Pääsääntöisesti konserni myy konsentraattituotantonsa ja kromimalminsa markkinahintaan eikä yleensä tee termiinimyyntisopimuksia, käytä johdannaisia tai muita suojausjärjestelyjä määrittääkseen tulevan tuotantonsa myyntihinnan etukäteen. Konserni altistuu tuottamiensa mineraalituotteiden osalta markkinoilla hyödykkeiden hintavaihtelun riskille.


Jos oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että keskimääräinen vuotuinen kaivostoiminta on 204 163 tonnia vuodessa ja kromimalmin myyntihinta on vuoden 2025 joulukuun hintataso, niin seuraava taulukko edustaa karkeaa arvioita myyntihintojen herkkyyksille. On myös otettava huomioon, että kaivostoiminnan kannattavuuteen voivat vaikuttaa huomattavasti USD- ja ZAR-valuuttakurssien, sähkön hintojen ja sähkön saatavuuden muutokset sekä markkinahintojen muutokset.


Käytännössä nettovaikutus konsernin kannattavuuteen olisi todennäköisesti pienempi kuin alla on esitetty. Markkinoiden suuren volatiliteetin vuoksi muutosalue pidettiin +/- 20 %.










Tilikausi 2025

Myyntihinnan muutos (USD/t)

Vaikutus liikevoittoon

Vaikutus konsernin omaan pääomaan

291,00

20 %

9 902

7 129

278,88

15 %

7 426

5 347

266,75

10 %

4 951

3 565

254,63

5 %

2 475

1 782

242,50

0 %

0

0

230,38

-5 %

-2 475

-1 782

218,25

-10 %

-4 951

-3 565

206,13

-15 %

-7 426

-5 347

194,00

-20 %

-9 902

-7 129


Tilikausi 2024

Myyntihinnan muutos (USD/t)

Vaikutus liikevoittoon

Vaikutus konsernin omaan pääomaan

231,00

20 %

6 392

4 602

221,38

15 %

4 794

3 452

211,75

10 %

3 196

2 301

202,13

5 %

1 598

1 151

192,50

0 %

0

0

182,88

-5 %

-1 598

-1 151

173,25

-10 %

-3 196

-2 301

163,63

-15 %

-4 794

-3 452

154,00

-20 %

-6 392

-4 602



13. Vaihto-omaisuus

1 000 EUR

2025

 

2024





Aineet ja tarvikkeet

8 612


11 050

Keskeneräiset tuotteet

870


387

Keskeneräiset rakennusprojektit

0


0

Valmiit tuotteet

9 261


17 159

Ennakkomaksut

113


233

Yhteensä

18 856


28 829






14. Myyntisaamiset ja muut saamiset

1 000 EUR

2025

 

2024





Myyntisaamiset

12 084


7 502

Lainasaamiset

1 614


2 054

Siirtosaamiset

2 837


2 949

Tuloverosaamiset

38


210

Muut saamiset

3 877


12 301

Yhteensä

20 450


25 016


Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät vuokrasopimuksiin, henkilöstökuluihin, arvonlisäverosaamisiin ja lainasaamisten korkojaksotuksiin. Saamisten arvot tilikauden päätöshetkellä vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään velvoitteitaan. 


Myyntisaamisten ikäjakauma tilinpäätöshetkellä


1 000 EUR

2025

 

2024





Erääntymättömät

6 131


3 527

Erääntyneet, 0-30 päivää

2 839


2 940

Erääntyneet, 31-60 päivää

525


272

Erääntyneet, 61-90 päivää

1 842


341

Erääntyneet, yli 90 päivää

747


422

Myyntisaamiset yhteensä

12 084


7 502





Yhtiön luottotappiot ovat historiallisesti olleet pieniä. Oletettu luottotappioriski on epäolennainen, eikä erillistä luottotappiovarausta ole tehty. 



15. Rahavarat







1 000 EUR

2025

 

2024





Rahat ja pankkisaamiset

7 276


3 864









Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat koostuvat seuraavista:





1 000 EUR

2025

 

2024





Rahat ja pankkisaamiset

7 276


3 864

Lyhytaikaiset rahamarkkinasijoitukset

49


90

Yhteensä

7 325


3 954


16. Oman pääoman liitetiedot


 

Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä 

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 

Osakepääoma

1 000 EUR

 



 

31.12.2023

267 041 814

260 500 300

23 642

 Osakeanti

10 000 000


 

Osakeperusteiset maksut (toimitusjohtaja)


500 000

 

31.12.2024

277 041 814

261 000 300

23 642

Osakepääoman alentaminen



-22 642

Osakeperusteiset maksut (toimitusjohtaja)


400 000


31.12.2025

277 041 814

261 400 300

1 000


Yhtiön osakkeilla ei ole nimellisarvoa.


Alla on esitetty kuvaukset oman pääoman rahastoista:


Ylikurssirahasto


Aiemmin voimassa olleeseen osakeyhtiölakiin perustuen yhtiöllä on ylikurssirahasto, jonne on kirjattu osakeanneissa tehdyistä osakemerkinnöistä osakkeen silloisen nimellisarvon ylittänyt osuus.


Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto


Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.


Muuntoerot


Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.


Omat osakkeet


Yhtiöllä oli 31.12.2025 hallussaan 15 641 514 (16 041 514) omaa osakettaan, joka vastasi 5,65 % (5,79 %) osuutta liikkeeseen lasketuista osakkeista. Ulkona olevien osakkeiden kokonaismäärä ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 31.12.2025 261 400 300 (261 000 300) kappaletta.


Yhtiön tytäryhtiöt eivät omista Afarak Group SE:n osakkeita.


Hallituksen osakeantivaltuutukset


31.5.2024 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden   osakkeisiin   oikeuttavien   erityisten   oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla voidaan laskea liikkeeseen yhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 000 uutta tai Yhtiön hallussa olevaa osaketta. Tämä vastaa noin 90,24 % yhtiön rekisteröidyistä osakkeista.


Valtuutusta saatetaan käyttää muiden asioiden ohella lisärahoituksen hankkimiseen ja yritys- ja liiketoimintaostojen mahdollistamiseen tai muihin järjestelyihin ja investointeihin tai henkilöstön sitouttamisohjelmiin. Valtuutuksen nojalla, hallitus voi päättää maksullisista tai maksuttomista osakeanneista. Osakkeiden merkintähinnan maksu voidaan harkinnan mukaan suorittaa myös muutoin kuin rahalla. Valtuutus sisältää oikeuden päättää osakkaiden etuoikeuden heikentämisestä osakkeiden merkitsemiseen, mikäli osakeyhtiölaki sen sallii. Valtuutus korvaa kaikki aikaisemmat vuoden 2023 yhtiökokouksessa annetut valtuutukset ja on voimassa kahden (2) vuoden ajan yhtiökokouksen päätöksestä lukien.


17. Osakeperusteiset maksut


Osana toimitusjohtajasopimuksen mukaista palkitsemista toimitusjohtaja sai 500 000 yhtiön osaketta 22.1.2024 ja 400 000 yhtiön osaketta 31.3.2025. 14.8.2025 konserni jatkoi toimitusjohtajasopimusta 30.6.2027 asti ja hyväksyi osakeperusteisen palkkion, joka perustuu kokonaissuoritukseen liittyviin KPI-mittareihin. 


Näihin osakkeisiin liittyy kahden vuoden omistusehto merkintäpäivästä alkaen. Myönnettyjen osakkeiden käypäarvo on määritetty Afarak Groupin osakkeen myöntämispäivän markkinahinnan perusteella, joka oli 0,39 euroa osakkeelta. Tilikauden tuloslaskelmaan kirjattu kulu oli 8 000 euroa (2024: 197 260 euroa).




















18. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat


Laskennallisten verojen muutokset vuonna 2025


1 000 EUR

1.1.2025

Valuuttakurssierot

Kirjattu tuloslaskelmaan

Liiketoimintojen yhdistämiset ja luovutukset

31.12.2025







Laskennalliset verosaamiset:






Realisoitumattomat kulut

7

509

448


964

Eläkevastuut

69

0

16


85

Muuntoerot

-69

0

0


-69

Konsernieliminoinnit

472

-569

98


0

Yhteensä

478

-60

562


980







Laskennalliset verovelat:






Varojen arvostaminen käypään arvoon hankinnassa

7 710

-7 679

-31


0

Muuntoerot

80

0

0


80

Liiketoimintojen luovutukset




-3 490

-3 490

Muut ajoituserot

493

7 751

-9


8 235

Yhteensä

8 283

72

-40

-3 490

4 825



Laskennallisten verojen muutokset vuonna 2024


1 000 EUR

1.1.2024

Valuuttakurssierot

Kirjattu tuloslaskelmaan

Liiketoimintojen yhdistämiset ja luovutukset

31.12.2024







Laskennalliset verosaamiset:






Realisoitumattomat kulut

557

1

-551


7

Eläkevastuut

13

0

56


69

Muuntoerot

-69

0

0


-69

Konsernieliminoinnit

543

26

-98


472

Yhteensä

1 044

27

-593


478







Laskennalliset verovelat:






Varojen arvostaminen käypään arvoon hankinnassa

7 710

64

-64


7 710

Muuntoerot

80

0

0


80

Muut ajoituserot

262

224

8


493

Yhteensä

8 051

288

-57


8 283
















19. Varaukset


1 000 EUR

Ympäristo- ja ennallistamisvaraukset

 

Muut varaukset

 

Yhteensä







Kirjanpitoarvo 1.1.2025

9 469


2 474


11 943

Lisäykset

688


1 294


1 982

Vapautukset ja purut

-3 951


-247


-4 198

Diskonttauksen purku

490


0


490

Valuuttakurssierot

55


-564


-509

Kirjanpitoarvo 31.12.2025

6 751


2 957


9 708







Kirjanpitoarvo 1.1.2024

10 107


1 389


11 496

Lisäykset

351


1 476


1 827

Vapautukset ja purut

-2 477


-273


-2 750

Diskonttauksen purku

1 131


0


1 131

Valuuttakurssierot

357


-118


239

Kirjanpitoarvo 31.12.2024

9 469


2 474


11 943


1 000 EUR

2025

 

2024









Pitkäaikaiset varaukset

9 574


11 776



Lyhytaikaiset varaukset

134


167



Yhteensä

9 708


11 943




Taseen pitkäaikaiset varaukset liittyvät konsernin tuotantolaitosten ja kaivosten ympäristö- ja ennallistamisvastuisiin. Varaukset perustuvat arvioon tulevista vastuista.



20. Eläkevelat


Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt


Konsernin eläkejärjestelyistä valtaosa on maksupohjaisia järjestelyjä, joista on tilikaudella kirjattu vuoden 2025 laajaan tuloslaskelmaan kuluksi noin 0,6 (2024: 0,6) miljoonaa euroa. Lisäksi konsernin saksalaisella tytäryhtiöllä on voimassa oleva etuuspohjainen eläkejärjestely. Järjestelyn etuuspohjaisten velvoitteiden määrä perustuu valtuutettujen vakuutusmatemaatikkojen tekemiin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Eläketurvaan liittyen taseeseen on kirjattu varaus. Velvoitteen nykyarvo vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla oli 31.12.2025 noin 9,9 (2024: 11,2) miljoonaa euroa. Konserni on katsonut, että arvo 31.12. hetkellä vastaa eläkejärjestelyn nettovastuuta tilinpäätöshetkellä. Eläkejärjestelmään kuuluvat varat pidetään erillään konsernin varoista.


Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden velvoitteet

 

 

 

1 000 EUR

2025

 

2024





Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo

18 401


20 397

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo

- 8 474


-9 148

Nettovelka

9 927


11 249

 



Etuuspohjaisten järjestelyiden velvoitteiden muutokset

 

 

 

1 000 EUR

2025

 

2024

 

 

 

 

Etuuspohjaisten järjestelyiden velvoite 1.1.

20 397


21 147

Maksetut etuudet

-732


-752

Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot

212


243

Korkokulut

679


655

Oletusten muutokset

-1 256


-600

Vakuutusmatemaattiset tappiot/(voitot)

-899


-296

Etuuspohjaisten järjestelyiden velvoite 31.12. 

18 401


20 397

 

Etuuspohjaiseen järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset

 

 

 

1 000 EUR

2025

 

2024





Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1.

9 148


8 308

Järjestelyyn kuuluvien varojen rahoitustuotot

316


266

Maksetut etuudet

-209


-227

Varojen tuotto/(tappio)diskonttokorkoon verrattuna

-1 293


270

Järjestelyyn suoritetut maksut

512


531

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12.

8 474


9 148






Etuuspohjaisen järjestelmän etuudet on vakuutettu vakuutusyhtiössä. Niitä vastaavat varat ovat vakuutusyhtiön vastuulla ja kuuluvat vakuutusyhtiön sijoitusvarallisuuteen. Niiden jakautumista eri luokkiin ei voida ilmoittaa.


Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut kulut

 

 

 

1 000 EUR

2025

 

2024





Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot

-212


-243

Etuuspohjaisen nettovelan/(nettovaran) nettokorko

-363


-389


-575


-632




Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut kulut




1 000 EUR

2025


2024





Vakuutusmatemaattiset (voitot)/tappiot -kokemusperäiset muutokset

-899


-296

Varojen tuotto/(tappio) diskonttokorkoon verrattuna

1 293


-270

Vakuutusmatemaattiset (voitot)/tappiot - taloudellisten oletusten muutokset

-1 257


-600


-863


-1 166


Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli 1,3 (2024: -0,26) miljoonaa euroa vuonna 2025.








Merkittävimmät käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset

2025

 

2024





Diskonttokorko

4,14 %


3,41 %

Odotettu eläkeikä

65


65

Odotettu palkkojen kasvu

3,00 %


3,00 %

Inflaatio

2,25 %


2,25 %

 

Odotetun eläköitymisiän oletetaan olevan Saksan lainsäädännön mukainen (RVAGAnpG 2007). Samoin eläketason nousun on odotettu olevan Saksan eläkelainsäädännön mukainen, ja eläkevastuiden laskennassa on sovellettu lisäksi saksalaista Richttafeln 2005 G:n mukaista eliniänodotetta.

 

Työsuhteiden päättämiseen liittyvä kuluvaraus Turkissa


Turkissa voimassa olevan sosiaalilainsäädännön mukaisesti konsernin turkkilaisella tytäryhtiöllä on velvollisuus kertamaksusuorituksiin työntekijöille, joiden työsuhde päättyy eläköitymisestä tai muista syistä kuin eroamisesta tai erottamisesta johtuen. Tämän velvoitteen määrän laskenta perustuu Turkin hallituksen määrittämään palkkakattotasoon. IAS 19 standardin mukaisesti aktuaarilaskelmamenetelmiä on käytetty velkojen määrän arvioinnissa. 31.12.2025 tämän vastuun määrä oli 2,8 (2024: 2,1) miljoonaa euroa.



21. Ostovelat ja muut korottomat velat


1 000 EUR

2025

 

2024





Pitkäaikaiset




Muut velat

22


22

Pitkäaikaiset yhteensä

22


22





Lyhytaikaiset




Lyhytaikaiset velat lähipiirille

6


6

Ostovelat

14 274


7 075

Siirtovelat

6 474


5 168

Saadut ennakot

3


4

Tuloverovelka

2 868


516

Muut velat

769


2 673

Yhteensä

24 394


15 441



1.9 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

1.9.1 Konsernirakenne 31.12.2025


Tytäryhtiöt


Nimi

Kotipaikka

Konsernin omistusosuus ja osuus äänistä (%)

Afarak Group SE:n suora omistusosuus ja osuus äänistä (%)





Afarak doo Belgrade

Serbia

100,00

0,00

Afarak Holdings Ltd

Malta

100,00

0,00

Afarak Investments Ltd

Malta

100,00

100,00

Afarak Mining (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100,00

0,00

Afarak Mining Investments (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100,00

0,00

Afarak Platinum (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100,00

0,00

Afarak Processing Technologies (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100,00

0,00

Afarak Processing Technologies 2 (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100,00

0,00

Afarak South Africa (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100,00

0,00

Afarak Trading Ltd 

Malta

100,00

0,00

Auburn Avenue Trading 88 (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

74,00

0,00

Chromex Mining Company (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

94,00

0,00

Chromex Mining Ltd

Iso-Britannia

100,00

0,00

Destiny Spring Investments 11 (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

73,30

0,00

Destiny Spring Investments 12 (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100,00

0,00

Duoflex (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

74,00

0,00

Elektrowerk Weisweiler GmbH

Saksa

100,00

0,00

Ilitha Mining (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100,00

0,00

Magnohrom doo Kraljevo

Serbia

100,00

0,00

Synergy Africa Ltd

Iso-Britannia

100,00

0,00

Türk Maadin Sirketi A.S.

Turkki

99,98

0,00

ZCM Holdco One (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

74,00

23,00

Zeerust Chrome Mine Ltd

Etelä-Afrikka

74,00

0,00



Rekylator Oy purettiin ja poistettiin Suomen kaupparekisteristä 11.6.2025.


Intermetal Madencilik ve Ticaret A.S. fuusioitiin Türk Maadin Sirketi A.S.:n kanssa 9.12.2025.


1.9.2 Lähipiiriliiketoimet


Afarak Group SE:n lähipiiriin kuuluvat: 


• yritykset, yhteisöt ja henkilöt, jotka käyttävät yhteistä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa Afarak Groupissa

• tytäryhtiöt

• yhteisyritykset

• osakkuusyritykset

• Afarak Group SE:n ja edellä mainittujen yhteisöjen ylin johto








Lähipiiritapahtumat konsernin johtoon kuuluvien henkilöiden kanssa

KPA 2:8 §:n 4 momentissa tarkoitettu liitetieto




2025


2024

1 000 EUR


Palkat

Palkkiot

Osakepalkkiot


Palkat

Palkkiot

Osakepalkkiot










Toimitusjohtaja









Konsbruck Guy

Hallituksen jäsen 5.2.2018-3.6.2025, Toimitusjohtaja 15.1.2017 alkaen

      84

460

8


       84

420

197










Hallitus









Abrahamsen Thorstein

Hallituksen jäsen 23.5.2017 alkaen, Hallituksen puheenjohtaja 11.11.2019 alkaen


96




121











Manojlovic   Jelena

Hallituksen jäsen 11.7.2008 alkaen, Hallituksen puheenjohtaja 23.5.2017 - 25.6.2019


78




103


Duniague      Julien

Hallituksen jäsen 3.6.2025 alkaen,


        45




        0











Yhteensä

 

84

679

8

 

84

644

197


Koska osa hallituksen jäsenistä on ollut myös konsernin tai sen tytäryhtiöiden johtotehtävissä emoyhtiön hallitusjäsenyyden lisäksi, yllä olevassa taulukossa on esitetty sekä hallituspalkkiot että palkkatulot.


Toimitusjohtajan palkkio vuonna 2025 oli 360 000 euroa, palkka 84 000 euroa ja yhtiöbonus 100 000 euroa.

Lisäksi 8 000 euroa kirjattiin kuluksi IFRS 2 mukaisesti  


Osana toimitusjohtajasopimuksen mukaista palkitsemista Afarak maksaa toimitusjohtajalle osakeperusteisen palkkion, joka perustuu kokonaissuoritukseen liittyviin KPI-mittareihin. Toimitusjohtaja sai 400 000 yhtiön osaketta 31.3.2025.  14.8.2025 konserni jatkoi toimitusjohtajasopimusta 30.6.2027 asti. 


Johdon palkitseminen


1 000 EUR

2025

2024




Kiinteät palkat ja palkkiot

748

673

Yhteensä

748

673


Taulukko sisältää johtoryhmän palkkiot ilman toimitusjohtajaa vuodelta 2025. Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkitseminen on esitetty erikseen.


Muut lähipiiritapahtumat


Osakkuusyhtiöiltä ei ole saatu osinkoja vuosina 2025 ja 2024.



1.10 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1.10.1 Kiinnitykset ja takaukset


Konsernilla oli 31.12.2025 lainoja rahoituslaitoksilta yhteensä 2,8 (2024: 2,3) miljoonaa euroa. Konserni on

antanut rahoituslaitoslainoihin liittyen tasearvoltaan yhteensä 5,8 (2024: 2,3) miljoonan euron vakuudet. Vakuudet koostuvat kiinnityksistä kiinteistöihin ja muihin varoihin.  Lisäksi konsernin yhtiöt ovat antaneet käteispantteja yhteensä 0,2 (2024: 0,3) miljoonaa euroa muiden sitoumustensa vakuudeksi. Muiden vakuuksien määrä oli 31.12.2025 yhteensä 5,6 (2024: 5,6) miljoonaa euroa.



1.10.2 Konsernin rahoitussopimuksiin liittyvät kovenantit


Konsernin maltalaiselle tytäryhtiölle Afarak Trading Ltd:lle on myönnetty 4,0 miljoonan dollarin laina maltalaisesta pankista. Vuoden 2025 lopussa avoin lainasaldo oli 2,6 miljoonaa dollaria (2,2 miljoonaa euroa). Lisäksi yhtiölle on myönnetty 2,0 miljoonaan dollarin vakuudeton luottolimiitti. Vuoden 2025 lopussa tästä limiitistä oli käytössä 0,4 miljoonaa dollaria (0,3 miljoonaa euroa). Kummankaan lainan kovenanttiehdot eivät olleet rikkoutuneet raportointikauden lopussa.


1.10.3 Vuokrasopimukset


Vuokra- ja käyttöleasingsopimusten vuokravastuut olivat yhteensä noin 0,6 (2024: 0,4) miljoonaa euroa. Vuokrasopimusten pituudet ovat tavallisesti kahdesta viiteen vuotta, ja normaalisti niihin liittyy mahdollisuus jatkaa vuokrasopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan. Vuokrasopimusten vakuudeksi konserniyhtiöt ovat tehneet käteistalletuksia noin 0,0 (0,0) miljoonaa euroa 31.12.2025.



Pörssitiedotteet


24.2.2026: Hallitus antoi tulosvaroituksen käyttökatteen laskusta tilikaudella 2025.


Liputusilmoitukset


20.1.2026: Afarak Group SE on antanut arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen liputusilmoituksen, jonka mukaan Jorma Niemisen ja hänen yhtiöidensä 4capes Oy:n ja Osuusasunnot Oy:n yhteenlaskettu omistus Afarakin osakkeista on ylittänyt 5 prosentin rajan.

Ilmoituksen mukaan Jorma Niemisen suora ja välillinen osakeomistus Afarakista on noussut 13 897 071 osakkeeseen, mikä vastaa 5,02 prosenttia Afarakin osake- ja äänimäärästä.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)


TULOSLASKELMA (FAS)




1.1.2025

1.1.2024



 - 31.12.2025

 - 31.12.2024

1 000 EUR

Liite







LIIKEVAIHTO

1

2 305

2 495

Henkilöstökulut




    Palkat ja palkkiot


-403

-258

       Eläkekulut


0

0

    Muut henkilösivukulut


0

0

Henkilöstökulut yhteensä


-403

-258

Poistot ja arvonalentumiset

2



     Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentuminen


-0

-0

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä


-0

-0

Liiketoiminnan muut kulut

3

-1 976

-2 176

LIIKEVOITTO (-TAPPIO)


-74

61

Rahoitustuotot ja -kulut:

4



    Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista


0

9 651

    Saamisten arvonalentumisen palautuminen


0

8 601

    Muut korko- ja rahoitustuotot




       Saman konsernin yrityksiltä


153

156

       Muilta


19

21

    Korko- ja muut rahoituskulut




       Saman konsernin yrityksille


-412

-1 644

       Muille


-15

-699

       Konsernin sisäisten saamisten arvonalentuminen


0

0

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä


-255

16 086

VOITTO (TAPPIO) ENNEN VEROJA


-329

16 147

Tuloverot

5

       0   

       0   

TILIKAUDEN VOITTO / (TAPPIO)


-329

16 147


TASE (FAS)


1 000 EUR





Liite

31.12.2025

31.12.2024

VASTAAVAA




PYSYVÄT VASTAAVAT




Sijoitukset

6



      Osuudet saman konsernin yrityksissä


64 488

64 488

Sijoitukset yhteensä


64 488

64 488





Pitkäaikaiset saamiset

7



      Saamiset saman konsernin yrityksiltä


5 252

5 252

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 


5 252

5 252





Pysyvät vastaavat yhteensä


69 740

69 740





VAIHTUVAT VASTAAVAT




Lyhytaikaiset saamiset

7



      Myyntisaamiset


0

15

      Saamiset saman konsernin yrityksiltä


3 705

1 626

      Muut saamiset


19

28

      Siirtosaamiset


43

38

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä


3 767

1 707





Rahat ja pankkisaamiset


1

1





Vaihtuvat vastaavat yhteensä


3 768

1 708



                                 

                                 

VASTAAVAA


73 508

71 448


TASE (FAS) (JATKUU)


1 000 EUR





Liite

31.12.2025

31.12.2024

VASTATTAVAA




OMA PÄÄOMA

8



      Osakepääoma


1 000

23 642

      Ylikurssirahasto


0

25 223

      Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto


266 916

219 051

      Edellisten tilikausien voitto (tappio)


-213 747

-229 894

      Tilikauden voitto (tappio)


-329

16 147

Oma pääoma yhteensä


53 840

54 169





VIERAS PÄÄOMA

9



Pitkäaikainen vieras pääoma




    Velat saman konsernin yrityksille


11 428

11 428

    Varaukset


0

0

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä


11 428

11 428





Lyhytaikainen vieras pääoma




      Velat saman konsernin yrityksille


1 530

0

      Velat muille


0

0

      Ostovelat


36

127

      Ostovelat saman konsernin yrityksille


6 222

5 278

      Muut velat


0

6

      Siirtovelat


452

440

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä


8 240

5 851





Vieras pääoma yhteensä


19 668

17 279





VASTATTAVAA


73 508

71 448

RAHOITUSLASKELMA (FAS)



1.1.-31.12.2025

1.1.-31.12.2024

1 000 EUR






Liiketoiminnan rahavirta



Tilikauden voitto (tappio)

-329

16 147

Oikaisut:



    Sijoitusten myyntivoitto

0

-9 651

    Realisoitumattomat kurssivoitot - ja tappiot

18

-112

    Rahoitustuotot ja -kulut ilman arvonalentumisia

229

-6 078

    Muut oikaisut


-442

Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta

-82

-136

Käyttöpääoman muutos:



Lyhytaikaisten myyntisaamisten muutos

-1 928

3 752

Lyhytaikaisten ostovelkojen muutos

2 385

2 661

Varausten muutos

0

0

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja

375

6 277




Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä

41

-11

Korko- ja muut rahoitustuotot

2

-791

Korko- ja muut rahoituskulut

-412

-1 644

Liiketoiminnan rahavirta

6

3 831




Investointien rahavirta



Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot

0

0

Investointien rahavirta

0

0




Rahoituksen rahavirta



Sijoitusten luovutustulot

0

9 651

Luovutustulot

0

1 386

Pitkäaikaisten konsernilainojen nostot 

0

5

Lyhytaikaisten lainasaamisten takaisinmaksut

0

0

Lyhytaikaisten lainojen nostot

0

-9 007

Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 

-6

-5 865

Rahoituksen rahavirta

0

3 830







Rahavarojen muutos

0

1




Rahavarat tilikauden alussa

1

0

Rahavarat tilikauden lopussa

1

1

Muutos taseessa

0

1










2. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (FAS)


2.1 Laadintaperiaatteet


Tilinpäätöksen laajuus ja laadintaperiaatteet


Emoyhtiö on laatinut tilinpäätöksen kotimaisen kirjanpitolainsäädännön ja normiston (FAS) mukaisesti. Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätös on esitetty erikseen tämän tilinpäätöksen osana.


Tytäryritysten ja osakkuusyritysten omistusosuudet ja tiedot näiden yhtiöiden yhdistelemisestä konserniin on esitetty liitetiedoissa.


Kaikki luvut on esitetty tuhansina euroina, ellei erikseen ole toisin mainittu.


Arvostusperiaatteet ja -menetelmät


Yhtiön sijoitukset osakkuusyritysten osakkeisiin ja velkakirjainstrumentteihin on arvostettu lopullisella arvonalentumisella vähennettyyn hankintamenoon. Konserni- ja osakkuusyrityksiltä saadut osingot on kirjattu tuloslaskelman rahoitustuottoihin.


Yhtiön käyttöomaisuus on merkitty taseeseen poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Muut omaisuuserät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai tätä alempaan todennäköiseen luovutusarvoon. Velkaerät on merkitty hankinta-arvoon. Lainasaamiset tytär- ja konserniyhtiöiltä on arvostettu nimellisarvoonsa.


Poistomenetelmät


Käyttöomaisuuden hankintamenot poistetaan ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti hyödykkeiden taloudellisena vaikutusaikana. Poistosuunnitelmat on määritelty kokemusperäisesti.


Käyttöomaisuuserä               Poistoaika ja -menetelmä


Aineettomat oikeudet               5 vuoden tasapoisto

IT-laitteet                    2 vuoden tasapoisto

Muut koneet ja kalusto                       5 vuoden tasapoisto


Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen


Taseen ulkomaanrahan määräiset erät on muunnettu Suomen valuutaksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Tuloslaskelman erissä on käytetty tapahtumapäivän kurssia.



Tilikausien vertailukelpoisuus


Tilikausi ja vertailukausi olivat pituudeltaan kalenterivuosia ja siten vertailukelpoisia keskenään.



2.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot


1. Liikevaihto


1 000 EUR






2025

2024

Toimialoittainen jakauma:




Palvelut

 

2 305

2 495

Yhteensä


2 305

2 495





Maantieteellinen jakauma:




Suomi


0

0

EU-maat


2 305

1 722

Muut maat

 

0

773

Yhteensä


2 305

2 495


2. Poistot ja arvonalentumiset


1 000 EUR






2025

2024





Arvonalentumiset




Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentuminen


0

0

Yhteensä


0

0


3. Liiketoiminnan muut kulut


1 000 EUR






2025

2024





Toimitilakulut


-20

-17

Kone- ja kalustokulut


-106

-43

Matkakulut


-18

-29

Hallintokulut 


-772

-1 060

Liiketoiminnan muut kulut

 

-1 060

-1 027

Yhteensä


-1 976

-2 176


4. Rahoitustuotot ja -kulut


1 000 EUR






2025

2024

Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista


0

9 651

Saamisten arvonalentumisen palautuminen



8 601

Muut rahoitustuotot




   Saman konsernin yrityksiltä


153

156

   Muilta


19

21

Muut rahoituskulut




   Saman konsernin yrityksille


-412

-1 644

   Muille

 

-15

-699

Yhteensä


-255

16 086

5. Tuloverot


1 000 EUR


2025

2024





Voitto (tappio) ennen veroja 


-329

16 147

Tilikauden voitto (tappio)


-329

16 147





2.3 Taseen liitetiedot, vastaavaa


6. Sijoitukset


 

 





 


Osuudet saman konsernin yrityksissä

 Osuudet osakkuusyhtiöissä

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Yhteensä

 


 




Hankintameno 1.1.2024

324 194 

8 153

17 614

349 961

Lisäykset

42

0

0

42

Vähennykset (myynnit)

-1 386

0

0

-1 386

Hankintameno 31.12.2024

322 850 

8 153

17 614

348 617

 






Kertyneet arvonalentumiset 1.1.2024

-258 362 

-8 153

-17 614

-284 129

Arvonalentuminen

0

0

0

0

Kertyneet arvonalentumiset 31.12.2024

-258 362 

-8 153

-17 614

-284 129


 

 

 


Kirjanpitoarvo 31.12.2024

64 488

0

0

64 488


 

 

 

 

 

 

 


Osuudet saman konsernin yrityksissä

Osuudet osakkuusyhtiöissä

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

Hankintameno 1.1.2025

 

322 850

8 153

17 614

348 617

Lisäykset






Vähennykset (myynnit)






Hankintameno 31.12.2025

 

322 850

8 153

17 614

348 617







Kertyneet arvonalentumiset 1.1.2025

 

-258 362

-8 153

-17 614

-284 129

Arvonalentuminen


0

0

0

0

Kertyneet arvonalentumiset 31.12.2025

 

-258 362

-8 153

-17 614

-284 129

 

 





Kirjanpitoarvo 31.12.2025


64 488

0

0

64 488




Omistusosuudet konserni- ja muissa yhtiöissä


Nimi

Kotipaikka

Konsernin omistusosuus ja osuus äänistä (%)

Afarak Group SE:n suora omistusosuus ja osuus äänistä (%)





Afarak doo Belgrade

Serbia

100,00

0,00

Afarak Holdings Ltd

Malta

100,00

0,00

Afarak Investments Ltd

Malta

100,00

100,00

Afarak Mining (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100,00

0,00

Afarak Mining Investments (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100,00

0,00

Afarak Platinum (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100,00

0,00

Afarak Processing Technologies (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100,00

0,00

Afarak Processing Technologies 2 (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100,00

0,00

Afarak South Africa (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100,00

0,00

Afarak Trading Ltd 

Malta

100,00

0,00

Auburn Avenue Trading 88 (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

74,00

0,00

Chromex Mining Company (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

94,00

0,00

Chromex Mining Ltd

Iso-Britannia

100,00

0,00

Destiny Spring Investments 11 (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

73,30

0,00

Destiny Spring Investments 12 (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100,00

0,00

Duoflex (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

74,00

0,00

Elektrowerk Weisweiler GmbH

Saksa

100,00

0,00

Ilitha Mining (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

100,00

0,00

Magnohrom doo Kraljevo

Serbia

100,00

0,00

Synergy Africa Ltd

Iso-Britannia

100,00

0,00

Türk Maadin Sirketi A.S.

Turkki

99,98

0,00

ZCM Holdco One (Pty) Ltd

Etelä-Afrikka

74,00

23,00

Zeerust Chrome Mine Ltd

Etelä-Afrikka

74,00

0,00



Rekylator Oy purettiin ja poistettiin Suomen kaupparekisteristä 11.6.2025.


Intermetal Madencilik ve Ticaret A.S. fuusioitiin Türk Maadin Sirketi A.S.:n kanssa 9.12.2025.




7. Saamiset


1 000 EUR



2025

2024







Pitkäaikaiset






Laina- ja muut saamiset


5 252

5 252


Yhteensä



5 252

5 252









Lyhytaikaiset






Myyntisaamiset


3 197

1 250


Korkosaamiset


508

376


Siirtosaamiset



0

0


Yhteensä

 

 

3 705

1 626









Muut korolliset saamiset










1 000 EUR



2025

2024













Lyhytaikaiset






Arvonlisäverosaamiset

 

15

11


Yhteensä



15

11







Muut korottomat saamiset










1 000 EUR



2025

2024







Lyhytaikaiset






Myyntisaamiset


0

15


Muut saamiset

 

4

17


Yhteensä



4

32







Siirtosaamiset


2025

2024








Muut siirtosaamiset

 

43

38


Yhteensä



43

38



2.4 Taseen liitetiedot, vastattavaa


8. Oma pääoma


1 000 EUR











Osakepääoma



2025

2024






Osakepääoma 1.1.

 

 

23 642

23 642

Siirto sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon



-22 642

0

Osakepääoma 31.12.


1 000

23 642













Ylikurssirahasto


2025

2024







Ylikurssirahasto 1.1.

 

25 223

25 223

Siirto sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon


-25 223


0

Ylikurssirahasto 31.12.



0

25 223











Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

 

2025

2024






 

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.




219 051

219 051

Ylikurssirahaston alentaminen


25 223

0

Osakepääoman alentaminen


22 642

0

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.

 

266 916

219 051







Edellisten tilikausien voitto (tappio) 

 

2025

2024







Edellisten tilikausien voitto (tappio) 1.1.


-229 894

-228 696

Edellisen tilikauden voitto (tappio) siirto

 

16 147

-1 198

Edellisten tilikausien voitto (tappio) 31.12.


-213 747

-229 894






Tilikauden voitto (tappio)


-329

16 147







Oma pääoma yhteensä

 

53 840

54 169














Jakokelpoinen vapaa omaa pääoma


2025

2024







 

Kertyneet voittovarat 1.1.


-213 747

-229 894


Tilikauden voitto (tappio)

 

-329

16 147


Kertyneet voittovarat 31.12.


-214 076

-213 747


Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

 

266 916

219 051


Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12.


52 840

5 304




9. Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma








1 000 EUR








Pitkäaikaiset korolliset velat


2025

2024





Velat saman konsernin yrityksille

 

11 428

11 428

Yhteensä


11 428

11 428














Lyhytaikainen vieras pääoma








1 000 EUR








Lyhytaikaiset korolliset velat


2025

2024





Muut velat saman konsernin yrityksille


0

0

Yhteensä

 

0

0





Lyhytaikaiset korottomat velat


2025

2024





Ostovelat


36

127

Velat saman konsernin yrityksille


6 222

5 278

Muut velat


0

6

Muut velat saman konsernin yrityksille


1 530

0

Siirtovelat

 

452

440

Yhteensä


8 240

5 851



2.5 Vakuudet ja vastuusitoumukset


Yhtiöllä ei ollut tilikauden lopussa annettuja vakuuksia tai vastuusitoumuksia.


Eläkevastuut


Yhtiön eläkevastuut ovat lakisääteisen TyEL:n mukaiset. 



2.6 Muut liitetiedot


Lähipiirilainat


Yhtiöllä ei ole lainasaamisia hallituksen jäseniltä eikä entisiltä jäseniltä.

 

Henkilöstö


Henkilöstö keskimäärin


2025

2024

(kaikki työntekijät)













Henkilöstö


1

1







Johdon palkitseminen (1 000 EUR)


2025

2024









Toimitusjohtaja


544

504



Hallituksen jäsenet


219

224








Vuonna 2025 toimitusjohtajan palkkiot olivat 460 000 euroa ja palkka 84 000 euroa. 


Osana toimitusjohtajasopimuksen mukaista palkitsemista Afarak maksaa toimitusjohtajalle osakeperusteisen palkkion, joka perustuu kokonaissuoritukseen liittyviin KPI-mittareihin. Toimitusjohtaja sai 400 000 yhtiön osaketta 31.3.2025.  14.8.2025 konserni jatkoi toimitusjohtajasopimusta 30.6.2027 asti. 



Osakkeita ja osakkeenomistajia koskevat tiedot


Muutokset osakemäärissä ja osakepääomassa 


31.12.2025 hetkellä Afarak Group SE:n rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä oli 277 041 814 (277 041 814) ja osakepääoma oli 1 000 000,00 (23 642 049,60) euroa. Ylimääräinen yhtiökokous päätti 29.1.2025 alentaa yhtiön 23 642 049,60 euron osakepääomaa 22 642 049,60 eurolla varojen siirtämiseksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Toimenpiteen jälkeen yhtiön uusi osakepääoma on 1 000 000,00 euroa ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston määrä kasvaa vastaavasti 22 642 049,60 eurolla.


Yhtiöllä oli 31.12.2025 hallussaan 15 641 514 (16 041 514) omaa osakettaan, joka vastasi 5,65 % (5,79 %) osuutta liikkeeseen lasketuista osakkeista. Ulkona olevien osakkeiden kokonaismäärä ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 31.12.2025 261 400 300 (261 000 300).


29.1.2025: Afarak Group SE:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 29.1.2025. Yhtiökokous päätti alentaa


a) yhtiön 23 642 049,60 euron osakepääomaa 22 642 049,60 eurolla varojen siirtämiseksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.


Toimenpiteen jälkeen yhtiön uusi osakepääoma on 1 000 000,00 euroa ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston määrä kasvaa vastaavasti 22 642 049,60 eurolla.


Osakepääoman alentamisen voimaantulo edellyttää osakeyhtiölain 14 luvun mukaisen velkojiensuojamenettelyn läpiviemistä.


Kaikista osakepääoman alentamiseen liittyvistä käytännön toimenpiteistä päättää hallitus.


b) yhtiön taseen 31.12.2023 mukaista sidottuun pääomaan kuuluvaa ylikurssirahastoa siirtämällä kaikki siellä olevat varat 25 223 189,79 euroa yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.


Ylikurssirahaston alentaminen tapahtuu vastikkeetta, eikä se vaikuta yhtiön osakkeiden lukumäärään, osakkeiden tuottamiin oikeuksiin eikä osakkeenomistajien suhteelliseen omistukseen.


Ylikurssirahaston alentamisen voimaantulo edellyttää osakeyhtiölain 14 luvun mukaisen velkojiensuojamenettelyn läpiviemistä.


Kaikista ylikurssirahaston alentamiseen liittyvistä käytännön toimenpiteistä päättää hallitus.


31.3.2025: Yhtiön hallitus on, 31.5.2024 pidetyn Yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen antaman osakeantivaltuutuksen nojalla, toteuttanut suunnatun maksuttoman osakeannin. Osakeannin mukaisesti 400.000 Yhtiön hallussa ollutta omaa osaketta ("Osakkeet") on nyt siirretty toimitusjohtaja Guy Konsbruckille. Osakkeet muodostavat osan toimitusjohtajasopimuksen mukaisesta palkkiosta.


Osakeannin täytäntöönpanon jälkeen Afarakin haltuun jää 15.641.514 omaa osaketta, edustaen noin 5,65 prosenttia Yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.


28.5.2025: Afarakin ylimääräisen yhtiökokouksen 29.1.2025 tekemä päätös osakepääoman alentamisesta 22 642 049,60 eurolla on rekisteröity tänään kaupparekisteriin. 


Alennettu määrä on siirretty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön uusi osakepääoma on alentamisen jälkeen 1.000.000 euroa.


Osakepääoman alentamisella ei ollut vaikutusta Yhtiön osakkeiden lukumäärään.


28.5.2025: Afarakin ylimääräisen yhtiökokouksen 29.1.2025 tekemä päätös ylikurssirahaston alentamisesta 25 223 189,79 eurolla on tänään pantu täytäntöön.


Alentamisen jälkeen Afarakin taseessa olevan ylikurssirahaston määrä on nolla euroa. Alennettu määrä on siirretty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.


Ylikurssirahaston alentamisella ei ollut vaikutusta Yhtiön osakkeiden lukumäärään.


Lisätietoja osakkeista, osakepääomasta ja osakkeenomistajista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.


Konserniin kuuluvaa kirjanpitovelvollista koskevat liitetiedot


Yhtiö on konsernin emoyhtiö.


Afarak Group SE, kotipaikka Helsinki (osoite: Kaisaniemenkatu 4, 00100 Helsinki, Suomi)


Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistus


Afarak Group SE:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2025 yhteensä 2 850 000 (2024: 2 450 000) Afarak Group SE:n osaketta joko suoraan, lähipiiriin kuuluvien henkilöiden tai määräysvaltayhtiöidensä kautta. Tämä vastaa 1,09 % (2024: 0,9 %) rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärästä 31.12.2025.





31.12.2025


osakkeet

optiot


Hallitus ja toimitusjohtaja yhteensä:


 

 


Thorstein Abrahamsen

Hallituksen puheenjohtaja, riippumaton yhtiöstä

0

0




Jelena Manojlovic 

Hallituksen jäsen, riippumaton yhtiöstä

150 000

0




Julien Duniague

Hallituksen jäsen, riippumaton yhtiöstä

0

0



Guy Konsbruck

Toimitusjohtaja

2 700 000

0



Hallitus ja toimitusjohtaja yhteensä


2 850 000

0


Ulkona olevat osakkeet yhteensä


261 400 300



Osuus kaikista osakkeista


1,09 %



Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä 31.12.2025 oli 277 041 814 osaketta ja hallituksen ja toimitusjohtajan omistusosuus vastaa 1,03 % tästä määrästä.


Tilintarkastajan palkkiot


1 000 EUR



2025

2024







Tietotili Audit Oy





Tilintarkastus



395

343


Muut palvelut

 

58

98


Yhteensä



453

441



Hallituksen varojenjakoehdotus


Yhtiö noudattaa uutta osinkopolitiikkaa ja hallitus aikoo päättää osingonjaosta myöhemmin.

TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET




  1. Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta;


  1. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta





Helsingissä 27.3.2026







Thorstein Abrahamsen                             Julien Duniague 

Hallituksen puheenjohtaja                    Hallituksen jäsen





Jelena Manojlovic                                         

Hallituksen jäsen                                                     

                              






               













TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ


Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.


Vantaalla 27.3.2026


Tietotili Audit Oy

Tilintarkastusyhteisö





Urpo Salo

KHT