DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2022

Sisällys

DANSKE KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N

TOIMINTAKERTOMUS 2022........................................................... 3

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut .....................10

Hallinnointiperiaatteet .....................................................................12

Riskienhallintaliite...............................................................................15

IFRS TILINPÄÄTÖS..............................................................................22

Laaja tuloslaskelma ...........................................................................22

Tase ............................................................................................................. 22

Oman pääoman muutoslaskelma...............................................23

Rahavirtalaskelma..............................................................................24

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...................................................25

Yhteenveto merkittävistä

laatimisperiaatteista ja arviot.....................................................25

SEGMENTTI-INFORMAATIO..........................................................27

MUUT LIITETIEDOT ............................................................................28

DANSKE KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

YHTIÖKOKOUKSELLE JA TILINPÄÄTÖKSEN SEKÄ

TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET..............54

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ.................................................................55

KIRJANPITOKIRJAT 2022.............................................................56

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj on suomalainen pankki, joka kuuluu Pohjoismaiden suurimpiin pankkeihin lukeutuvaan

Danske Bank -konserniin. Tämä lakisääteinen tilinpäätös ja toimintakertomus kattavat Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2022

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n

toimintakertomus 2022

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj lyhyesti

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj on Danske Bank

-konsernin emoyhtiön Danske Bank A/S:n kokonaan

omistama tytäryhtiö. Konsernin pääkonttori on Kööpen-

haminassa, ja Danske Bankin osake noteerataan Köö-

penhaminan Nasdaq OMX-listalla.

riittävästi lainakantaa uusien liikkeeseenlaskujen tekemi-

seen. Lyhytaikaista varainhankintaa ja johdannaissuoja-

usta hoidettiin Danske Bank A/S:n kautta. Käytettävissä

olevan vakuuskelpoisen asuntolainakannan määrä on

ollut vakaa Danske Bank -konsernin Suomen liiketoimin-

noissa.

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj toimii katettujen jouk-

kolainojen liikkeeseenlaskijana. Pankin liikkeeseen laske-

mien joukkolainojen vakuutena on lainakanta, joka koos-

tuu suomalaisista asuntolainoista. Pankki ei itse myönnä

asuntolainoja, vaan ostaa lainat Danske Bank A/S, Suo-

men sivuliikkeeltä. Pankin ostamat lainat ovat suomalai-

sille kotitalouksille myönnettyjä pitkäaikaisia lainoja, joi-

den vakuutena on asuinkiinteistö tai asunto-osake. Laina-

palveluihin liittyvä työ sekä useat muut prosessit on

ulkoistettu konsernille. Näin sivuliikkeen ja pankin välinen

lainakauppa ei vaikuta asiakkaan saamaan palveluun.

Tässä vuosikertomuksessa ”Pankki” tarkoittaa Danske

Kiinnitysluottopankki Oyj:tä. Tässä toimintakertomuk-

sessa ”Konserni” tarkoittaa Danske Bank -konsernia.

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n kotipaikka on Helsinki

ja y-tunnus 2825892-7.

Toimintaympäristön kehitys

Suomen talous toipui vuoden 2022 ensimmäisellä puo-

liskolla edelleen vuoden 2020 taantumasta. Koko vuo-

den bruttokansantuotteen kasvu nousi arviolta liki 2 pro-

senttiin. Koronarajoitusten purku merkitsi palveluiden

kysynnän ja tarjonnan huomattavaa kasvua keväällä ja

kesällä. Samaan aikaan inﬂaation kohoaminen ja nouse-

vat korot jarruttivat tavaroiden kulutuksen kasvua.

Laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista

(151/2022) tuli voimaan 8.7.2022 korvaten aikaisem-

man kiinnitysluottopankkitoimintaa koskeneen lain. Uusi

laki yhdenmukaistaa kiinnitysluottopankkitoimintaa

Euroopassa, mutta käytännössä toimintamme jatkuu

hyvin samanlaisena. Uudessa laissa olevan siirty-

mäsäännöksen perusteella olemme konvertoineet van-

han lain alla liikkeeseen lasketut katetut joukkolainat

uuden lain mukaisiksi, ja toimintamme jatkuu ainoastaan

lain 151/2022 alla.

Euroopan keskuspankki kiristi rahapolitiikkaa hillitäkseen

inﬂaatiota ja 12 kuukauden Euribor–korko nousi vuoden

aikana -0,5 prosentista yli 3 prosenttiin. Velan rasitus

kotitalouksilla ja yrityksillä kasvaa viiveellä. Venäjän

hyökkäys Ukrainaan lisäsi epävarmuutta tulevaisuudesta

ja heikensi vientiä. Vuoden jälkipuoliskolla talouskehitys

heikkeni kuluttajien sopeutuessa hintojen nopeaan kallis-

tumiseen ja nouseviin korkoihin. Talouskasvun heikkene-

minen vientimarkkinoilla vähensi kysyntää suomalaisille

vientihyödykkeille, ja investoinnit kärsivät talouskehityk-

sen epävarmuudesta. Energiakriisi nosti etenkin sähkön

hintaa ja lisäsi niin kotitalouksien kuin yritysten kustan-

nustaakkaa. Rakennuslupien määrä kääntyi laskuun,

mutta uusia asuntoja valmistui loppuvuonna vielä run-

saasti.

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n toiminta jatkui vuoden

2022 aikana kaikin puolin vakaana. Luottosalkun laatu

on pysynyt hyvällä tasolla ja jopa parantunut. Pankin

tulos oli kohtalaisen hyvä pysyen samalla tasolla edelli-

seen vuoteen verrattuna.

Vuoden 2022 syyskuussa pankki laski liikkeelle nimellis-

arvoltaan 1250 miljoonan euron katetun joukkovelkakir-

jalainan. Pankki osti asuntolainoja 738 miljoonalla

eurolla ja myi niitä takaisin Danske Bank A/S, Suomen

sivuliikkeelle 29 miljoonalla eurolla. Asiakkaat ovat mak-

saneet takaisin asuntolainakantaa 0,8 miljardilla eurolla.

Pankin liikkeellelaskemia katettuja joukkovelkakirjalai-

noja ei erääntynyt vuoden aikana. Danske Bank A/S,

Suomen sivuliikkeen lainasalkku huomioiden pankilla on

Asuntomarkkinoilla kauppamäärät ja uusien asuntolaino-

jen nostot putosivat vuoden jälkipuoliskolla noin kolman-

neksella. Asuntojen hinnat kääntyivät kesäkuun jälkeen

loivaan laskuun. Työmarkkinat pysyivät vakaina koko vuo-

den, ja työllisyysaste nousi noin 75 prosenttiin vuoden

lopulla. Avoimia työpaikkoja oli runsaasti ja työvoimapula

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2022

3

haittasi monia yrityksiä. Yritysten ja etenkin kuluttajien

luottamus tulevaan taloustilanteeseen heikentyi vuoden

aikana, koska Ukrainan sota, inﬂaatio ja korkojen nousu

painoivat odotuksia alaspäin.

Tase ja rahoitus

Taseen loppusumma vuonna 2022 oli 4 237,3 miljoonaa

euroa (4 332,3 milj. euroa). Lainat ja muut saamiset ylei-

söltä olivat 4 028,6 miljoonaa euroa (4 117,0 milj.

euroa).

Tuloskehit ys

Suluissa olevat vertailuluvut viittaavat tilikauden 2021

lukuihin.

Pankin sijoitussalkku sisältää maksuvalmiusvaatimus-

kelpoisia (LCR) joukkolainoja. Salkku oli arvoltaan

yhteensä 91,5 miljoonaa euroa vuoden 2022 lopussa

(35,4 milj. euroa).

Pankin tilikauden voitto ennen veroja oli 16,3 miljoonaa

euroa (17,1 milj. euroa) ja tulos oli 13,1 miljoonaa euroa

(13,7 milj. euroa).

Rahoitus- ja likviditeettitilanne oli hyvä. Kaikki lyhytaikai-

nen varainhankinta saatiin konsernilta. Pankin likviditeet-

tipuskuri vuoden lopussa oli 113,9 miljoonaa euroa

(179,7 milj. euroa) ja se koostui keskuspankkitalletuk-

sista ja keskuspankkikelpoisista korkealuokkaisista jouk-

kovelkakirjasijoituksista.

Oman pääoman tuotto oli 3,8 prosenttia tilikauden

lopussa (4,1 prosenttia). Oma pääoma on kasvanut 13,1

miljoonaa euroa vuoden 2022 aikana johtuen pääosin

päätöksestä pidättäytyä voitonjaosta vuonna 2021.

Liiketoiminnan tuotot vuonna 2022 olivat 31,9 miljoo-

naa euroa (37,7 milj. euroa) ja tilikauden korkokate oli

32,3 miljoonaa euroa (36,2 milj. euroa). Nettopalkkiotuo-

tot olivat 1,6 miljoonaa euroa (2,1 milj. euroa). Nettotu-

los käypään arvoon arvostettavista eristä oli -2,4 miljoo-

naa euroa (-0,8 milj. euroa).

Pankin maksuvalmiusvaatimus (LCR) oli 1389 prosent-

tia vuoden 2022 lopussa (720 prosenttia) ja se täyttää

näin raportointiajankohdan 100 prosentin minimisään-

telyvaatimuksen. Vakavaraisuusvaatimuksia koskevassa

asetuksessa (CRR, EU N:o 575/2013) pankkien maksu-

valmiusvaatimustunnusluvun tulee olla vähintään

100 prosenttia.

Kulu-tuotto–suhde oli 44,8 prosenttia (47,0 prosenttia),

kun pankin liiketoiminnan kulut tilikaudella olivat

yhteensä 14,3 miljoonaa euroa (17,7 milj. euroa). Kulu-

jen pieneneminen johtui konsernin sisäisten veloitusten

alenemisesta.

Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR) tarkoittaa

käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen summan suh-

teuttamista vaadittuun pysyvään rahoitukseen. Pankin

pysyvän varainhankinnan vaatimus oli 112 prosenttia

joulukuun 2022 lopussa (127 prosenttia) täyttäen 100

prosentin vaateen. Pysyvän varainhankinnan (ASF) koko-

naismäärä joulukuun 2022 lopussa oli 3 611,7 miljoo-

naa euroa (3 981,0) ylittäen vaaditun pysyvän varain-

hankinnan määrän 412,4 miljoonalla eurolla (851,0).

Konsernista olevaa rahoitusta oli 390 miljoonaa euroa,

joka kokonaisuudessa oli yli vuoden maturiteetissa ja

luettiin täysimääräisesti pysyväksi varainhankinnaksi.

Saamisten arvonalentumiset ja lopulliset luottotappiokir-

jaukset olivat yhteensä 1,3 miljoonaa euroa (2,9 milj.

euroa), joista toteutuneita luottotappiota oli 0,9 miljoo-

naa euroa (3,3 milj. euroa). Vuonna 2021 saamisten

arvonalentumiset olivat korkeat johtuen lainanhoitojous-

tojen käsittelyn yhdenmukaistamisesta Danske Bank

-konsernissa. Epävarmoista talouden kehitysnäkymistä

huolimatta saamisten arvonalentumiset ovat edelleen

maltilliset.

Vuoden 2022 alussa pankin oma pääoma oli 339,8 mil-

joonaa euroa. Pankki pidättäytyi voitonjaosta vuonna

2022. Tilikauden tulos oli 13,1 miljoonaa euroa. Vuoden

2022 lopussa oma pääoma oli 352,9 miljoonaa euroa.

Luottokelpoisuusluokittelusta sekä maksukyvyttömyysto-

dennäköisyyden rajoista löytyy tietoa Riskienhallintaliit-

teestä sivulta 15 alkaen. Järjestämättömät saamiset

myydään säännöllisesti Danske Bank A/S, Suomen sivu-

liikkeelle ja lainamyynnin yhteydessä kirjautuu lopullisia

luottotappioita.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2022

4

Ensiluokkaisia suomalaisia asuntolainoja

Pääoma ja vakavaraisuus

Pankin lainakanta koostuu ensiluokkaisista suomalai-

sista asuntovakuudellisista lainoista. Asiakkaiden luotto-

luokitukset ovat keskittyneet pisteytysasteikon parhai-

siin luokkiin. Luottotappiovaraukset ovat 0,07 % lai-

nakannasta eli alhaisella tasolla ja järjestämättömien

lainojen kanta on pieni, koska ne myydään takaisin

Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeelle.

Päämääränä pankin pääoman ja vakavaraisuuden hallin-

nassa on riittävä pääoma liiketoimintastrategian tueksi

ja lakisääteisten pääomavaateiden täyttyminen. Pankin

on myös varmistettava, että se on riittävästi pääomitettu

kestämään vakavat makrotalouden taantumat. Pankilla

on lupa käyttää sisäisiä malleja (IRB) luottoriskin pää-

omavaateen laskennassa vähittäisvastuille. Muilta osin

pankki käyttää vakavaraisuuden laskennassa luottoris-

keille standardimenetelmää. Operatiivisille riskeille käy-

tetään standardimenetelmää.

Katepoolin lainojen vakuuksina on Suomessa sijaitsevia

asunto-osakkeita ja asuinkiinteistöjä. Muissa vakuustyy-

peissä on tyypillisesti talletuksia tai arvopapereita, joita

ei huomioida katetun joukkolainan vakuutena katepoo-

lissa.

Pääoman hallinta ja menetelmät perustuvat sisäiseen

vakavaraisuuden ja likviditeetin riittävyyden arviointipro-

sessiin (ICLAAP). Tässä prosessissa pankki tunnistaa

siihen kohdistuvia riskejä ja määrittää tarvittavan pää-

omatarpeen.

KATEPOOLIN VAKUUSTYYPIT LUKUMÄÄRÄN SUHTEESSA

3 %

Omat varat yhteensä koostuvat ensisijaisesta pää-

omasta, joka koostuu ydinpääomasta vähennysten jäl-

keen. Omat varat olivat 31.12.2022 yhteensä 335,9

miljoonaa euroa (322,4 milj. euroa) ja vakavaraisuussuh-

deluku oli 60,2 (63,4) prosenttia. Ydinpääoman suhde

riskipainotettuihin saamisiin oli 60,2 (63,4) prosenttia.

Omat varat ovat kasvaneet 13,5 miljoonaa euroa vuoden

2022 aikana, mikä pääasiassa perustui päätökseen

pidättäytyä voitonjaosta.

39 %

57 %

Asunto-osakeyhtiöiden osakkeet

Asuinkiinteistöt

Muut

Riskipainotetut saamiset (REA) olivat 558,3 miljoonaa

euroa (508,8 milj. euroa).

Lainasaamiset ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulla

oleville asiakkaille. Yleisesti lainojen vakuuskattavuus on

korkea, ja vakuudet sijaitsevat pääasiassa kasvukeskuk-

sissa.

Tilikauden voittoa verojen jälkeen ei ole luettu ensisijais-

ten omien varojen vapaaseen omaan pääomaan.

KATEPOOLIIN KUULUVIEN LAINOJEN MAANTIETEELLINEN

JAKAUMA

2 %

16 %

10 %

9 %

7 %

12 %

44 %

Keski-Suomi

Itä-Suomi

Uusimaa

Muut

Pääkaupunkiseutu

Pohjois-Suomi

Länsi-Suomi

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2022

5

Vähimmäisomavaraisuusaste

Pääomapuskurit

Vakavaraisuusdirektiivin (CRD IV) mukaan luottolaitok-

silla tulee olla vakiintuneet käytännöt ja prosessit liialli-

sen velkaantumisen tunnistamiseksi, hallinnoimiseksi

sekä seuraamiseksi. Liiallisen velkaantumisen mitta-

reissa tulee olla mukana vähimmäisomavaraisuusaste,

jota seurataan osana Pilari 2 -prosessia. Luottolaitosten

on myös kestettävä erilaisia stressitapahtumia suh-

teessa riskin liialliseen vipuvaikutukseen.

Huhtikuussa 2020 Finanssivalvonta päätti alentaa suo-

malaisten luottolaitosten pääomavaatimuksia ja pankin

järjestelmäriskipuskuri on edelleen 0%, mutta Finanssi-

valvonta valmistautuu vuoden 2023 alussa päättämään

järjestelmäriskipuskurin asettamisesta pankkisektorin

riskinkantokyvyn vahvistamiseksi.

Joulukuussa 2022 Finanssivalvonta päätti, ettei se

korota pankkien muuttuvaa lisäpääomavaatimusta

(ns. vastasyklinen pääomapuskuri), vaan vaade säilyy

toistaiseksi nollatasolla.

CRR/CRD IV vaatii luottolaitoksia laskemaan, raportoi-

maan ja seuraamaan vähimmäisomavaraisuusastetta.

Tämä suhdeluku määritetään ensisijaisen pääoman

(Tier 1) suhteena vastuiden kokonaismäärään. Ensisijai-

sen pääoman tulee täyttää vakavaraisuusasetuksen

(CRR) mukaiset kelpoisuusvaatimukset, jotta ne voidaan

ottaa mukaan vähimmäisomavaraisuusasteen lasken-

taan. Kokonaisvastuisiin luetaan mukaan taseen vastaa-

viin ja taseen ulkopuolisiin vastuisiin luettavat erät, joita

ei vähennetä ensisijaisesta pääomasta. Erityisiä oikai-

suja sovelletaan johdannaisiin.

Korkoriskiin pohjautuva Pilari 2 vaade on pysynyt ennal-

laan vertailuvuoteen nähden.

Vähimmäisomavaraisuusastetaulukon alla on listattu

pankin vähimmäispääomavaatimukset ja pääomapusku-

rit sekä Pilari 2 vaade.

Omien varojen ja hyväksyttävien velkojen

vähimmäismäärän vaatimus (MREL)

Pankilla on olemassa tarvittavat prosessit omavarai-

suutta vaarantavien riskien tunnistamiseen, hallintaan ja

seurantaan. Vähimmäisomavaraisuusaste on myös osa

pankin riskinottohalukkuuden kehikkoa.

Rahoitusvakausvirasto on asettanut pankille omien varo-

jen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäismäärän vaati-

muksen. Sisäinen MREL-vaatimus koostuu kokonaisris-

kiin pohjautuvasta vaatimuksesta, joka on 17,25 %

(1.1.2024 alkaen 19,85 %) ja vähimmäisomavaraisuus-

asteen laskennassa käytettävästä vastuiden kokonais-

määrään pohjautuvasta vaatimuksesta, joka on määräl-

tään 5,33 % (1.1.2024 alkaen 5,91 %).

Luottolaitoksilla on voimassa 3 prosentin vähimmäis-

omavaraisuusasteen sitova vaade. Pankin vähimmäis-

omavaraisuusaste oli 7,9 (7,4) prosenttia vuoden 2022

lopussa. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu vii-

meisen vuosineljänneksen lopun tietojen perusteella,

jolloin ensisijainen pääoma oli 335,9 miljoonaa euroa

(322,4 milj. euroa) ja vastuiden kokonaismäärä 4 244,7

miljoonaa euroa (4 351,6 milj. euroa). Vähimmäisomava-

raisuusasteen taulukko on esitetty vakavaraisuustaulu-

kon alapuolella tilanteesta 31.12.2022.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2022

6

VAKAVARAISUUS

Omat varat

Milj. €

31.12.2022

31.12.2021

Ydinpääoma ennen vähennyksiä

Osakepääoma

352,9

70,0

339,8

70,0

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Kertyneet voittovarat

215,0

54,8

215,0

41,2

Tilikauden tulos

13,1

13,7

Vähennykset ydinpääomasta

-17,0

-13,1

-0,3

-17,4

-13,7

-0,1

Ehdotettu/maksettu osinko/tuloksen osa, jota ei luettu mukaan ydinpääomaan (CET1)

Varovaista arvostamista koskeva mukautus

Alijäämä arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta (IRB)

-3,6

-3,7

Ydinpääoma (CET1)

335,9

-

322,4

-

Ensisijainen lisäpääoma (AT1)

Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1)

Toissijainen pääoma (T2)

335,9

-

322,4

-

Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2)

Riskipainotetut saamiset (REA)

335,9

558,3

322,4

508,8

Omien varojen vähimmäisvaatimus (8% riskipainotetuista saamisista ja vastuista)

44,7

36,6

8,1

40,7

35,9

4,8

Luotto- ja vastapuoliriski

Operatiivinen riski

Ydinpääoma (CET1), %

60,2 %

63,4 %

Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, %

Vakavaraisuussuhdeluku, %

Yhtiön vakavaraisuussuhde on laskettu sekä luottolaitoslain 9-10 luvun että EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaisesti.

VÄHIMMÄISOMAVARAISUUSASTE

Milj. €

31.12.2022

31.12.2021

Varat yhteensä

4 237,3

4 332,3

Johdannaiset kirjanpitoarvo

-21,3

32,3

-9,0

32,0

Johdannaiset vastapuoliriskin vastuut poislukien vakuudet

Omiin varoihin sovellettavista suodattimista johtuvat ydinpääoman mukautukset

Vastuiden kokonaismäärä

-3,6

-3,7

4 244,7

335,9

7,9 %

4 351,6

322,4

7,4 %

Raportoitu ensisijainen pääoma (siirtymäkauden säännöt)

Ensisijainen pääoma (siirtymäkauden jälkeiset säännöt)

Vähimmäisomavaraisuusaste (siirtymäkauden säännöt)

Vähimmäisomavaraisuusaste (siirtymäkauden jälkeiset säännöt)

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2022

7

Vähimmäispääomavaatimukset ja pääomapuskurit

31.12.2022

31.12.2021

Vähimmäispääomavaatimukset

(prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä):

Ydinpääoma (CET 1)

4,5 %

6,0 %

8,0 %

4,5 %

6,0 %

8,0 %

Ensisijainen pääoma (T1)

Omat varat yhteensä

Pääomapuskurit (prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä):

Kiinteä lisäpääomavaatimus¹⁾

2,5 %

Laitoskohtainen vastasyklinen pääomapuskuri

Muuttuva lisäpääomavaatimus²⁾

Järjestelmäriskipuskuri³⁾

0,0 %

-

Vähimmäispääomavaatimus lisättynä pääomapuskureilla

(prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä):

Ydinpääoma (CET 1)

7,0 %

Pilari 2 vaade (Milj. €):

Rahoitustaseen korkoriski (IRRBB)

10,0

Vähimmäisomavaraisuusaste:⁴⁾

3,0 %

1) Voimassa 1.1.2015 lähtien.

2) Finanssivalvonta päätti 19.12.2022 olla asettamatta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta.

3) Voimassa 1.7.2019 lähtien kunnes 6.4.2020 Finanssivalvonta päätti poistaa järjestelmäriskipuskurivaateen.

4) Voimassa 28.6.2021 lähtien.

Luottoluokitukset

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n osake-, omistus

ja sitä koskevat konsernirakenteen muutokset

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj kuuluu Danske Bank

-konserniin. Danske Bank -konsernin emoyhtiö on

Danske Bank A/S.

Liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen Moody´s

Investor Services luottoluokitus on ’Aaa’.

Henkilöstö ja organisaatio

Pankin henkilöstömäärä oli tarkastelujakson lopussa 6

(5). Henkilöstön lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

oli 6 (6).

Pankin osakkeiden lukumäärä on 106 000 ja osakepää-

oma 70,0 miljoonaa euroa. Danske Bank A/S omistaa

pankin koko osakekannan.

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallitus ja

tilintarkastajat

Riskienhallinta

Pankin yhtiökokous pidettiin 10.3.2022. Hallituksen

kokoonpano säilyi muuttumattomana yhtiökokouksessa.

Pankin hallituksen jäseninä jatkoivat Stojko Gjurovski

(puheenjohtaja), Robert Wagner (varapuheenjohtaja),

Kimberly Bauner, Riikka Laine-Tolonen, Tomi Dahlberg ja

Maisa Hyrkkänen. Kimberly Bauner erosi hallituksesta

26.8.2022 ja Riikka Laine-Tolonen 27.10.2022. Terese

Dissing valittiin pankin hallitukseen 16.12.2022.

Pankin riskienhallinnan periaatteet perustuvat kiinnitys-

luottopankkeja koskevaan lainsäädäntöön. Riskienhallin-

nan keskeinen tavoite on varmistaa pääomien riittävyys

suhteessa liiketoiminnan aiheuttamiin riskeihin. Pankin

hallitus vahvistaa riskienhallinnan periaatteet, riskilimii-

tit ja muut yleisohjeet, joiden mukaan riskienhallinta

organisoidaan pankissa.

Varmistaakseen, että pankilla on sekä ulkoiset että sisäi-

set vaatimukset täyttävä riskienhallintaorganisaatio, hal-

litus on asettanut toimivasta johdosta riskitoimikunnan,

jonka päätehtävänä on varmistaa, että pankki noudattaa

hallituksen antamaa, riskejä koskevaa ohjeistusta sekä

seuraa kaikkia riskityyppejä ja raportoi tarvittaville

tahoille.

Pankin toimitusjohtajana toimii Pekka Toivonen ja hänen

sijaisenaan Jari Raassina.

Pankin 10.3.2022 pidetty yhtiökokous valitsi yhtiön var-

sinaiseksi tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö Deloitte

Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Aleksi

Martamo.

Merkittävimmät pankin toimintaan liittyvät riskit ovat

luotto-, rahoitustaseen korko-, likviditeetti-, ei-taloudelli-

nen riski ja erilaiset liiketoimintariskit. Näistä luottoris-

Lähipiirilainat löytyvät liitetiedosta 19 ja hallinnointiperi-

aatteet sivulta 12.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2022

8

kin osuus on merkittävin. Suurin osa ei-taloudellisista

riskeistä liittyy ulkoistettuihin toimintoihin.

tymisestä ja Danske Bank A/S -konsernin rahoitustar-

peesta. Pankin tavoitteena jatkossa on laskea liikkeelle

vuosittain ainakin yksi viitelainakokoinen katettu joukko-

laina.

Pankin riskiasema on ollut matala. Liiketoiminnan keskei-

set riskit liittyvät yleisen taloudellisen toimintaympäris-

tön ja sijoitusmarkkinoiden kehitykseen sekä ﬁnans-

sialan tuleviin sääntelymuutoksiin.

Pankki on varsin hyvin suojautunut korkotason muutok-

sia vastaan, joten korkoriskin vaikutus tulokseen on

rajallinen. Suomen talouden kehitys vaikuttaa pankin

tulokseen enimmäkseen luottotappioiden ja uusmyynnin

lainamarginaalien kautta. Pankin jälleenrahoituksen

hinta riippuu puolestaan Danske Bank A/S:n luottokelpoi-

suudesta sekä maailmantalouden ja Suomen suhdanne-

tilanteesta. Pankin toiminta on vakaata ja henkilöstön

määrän odotetaan säilyvän ennallaan.

Järjestämättömät saamiset olivat matalalla tasolla suh-

teessa luottokantaan. Yli 90 päivää myöhässä olevien

järjestämättömien saamisten määrä oli 0,0 miljoonaa

euroa (0,4 milj. euroa). Vuoden 2022 saamisten

arvonalentumiset ja lopulliset luottotappiokirjaukset oli-

vat 1,3 miljoonaa euroa (2,9 milj. euroa). Arvonalentu-

misvaraustilin saldo vuoden 2022 lopussa oli 2,7miljoo-

naa euroa (2,0 milj. euroa).

Normaalia suurempi talouden epävarmuus voi lisätä

pankin odotettuja luottotappioita, mutta erilaiset pusku-

rit auttavat pitämään ongelmaluottojen määrän edelleen

alhaisena.

Riskeistä ja riskienhallinnasta kerrotaan yksityiskohtai-

semmin riskienhallintaliitteessä sivulla 15.

Lainaa myönnettäessä on arvioitu asiakkaan kykyä hoi-

taa kokonaisvelkaansa ja asiakkaalle on tehty stressi-

testi, joka pyrkii selvittämään, kuinka asiakas pystyisi

hoitamaan luottonsa vallitsevaa markkinakorkoa selvästi

korkeammalla korolla. Asiakkaiden on myös mahdollista

saada lainoihinsa tilapäisiä maksuhelpotuksia, esimer-

kiksi lyhennysvapaita, joiden määrän odotamme kasva-

van vuonna 2023. Mikäli asiakkaan maksukyky ei edel-

leenkään riitä maksuihin, vakuuden arvo suojaa joka

tapauksessa pankkia luottoriskiltä. Aliarvostamalla

vakuuden arvoa pankki on varautunut myös siihen, että

vakuuden arvo voi myös laskea. Pankin asuntolainat ovat

keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukes-

kuksiin, missä on edelleen toimivat asuntomarkkinat,

vaikka hinnat ovat lievästi laskeneet.

Kestävä kehitys

Kirjanpitolain lukuun 3 a perustuen pankki ei laadi kestä-

vän kehityksen raporttia. Emoyhtiö Danske Bank A/S,

joka on rekisteröity Tanskaan, julkaisee kestävän kehityk-

sen raportin konsernille, johon myös Danske Kiinnitys-

luottopankki Oyj kuuluu. Konsernin kestävän kehityksen

raportti löytyy englanninkielisenä Danske Bankin Inter-

net-osoitteesta https://danskebank.com/sustainability.

Pankki on valmistautumassa tulevan sääntelyn edellyttä-

mään kestävän kehityksen raportointiin.

Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut olennaisia tapahtu-

mia.

Näkymät vuodelle 2023

Odotamme, että pankin katettujen joukkolainojen volyymi

kasvaa, ja niiden vakuudeksi ostamme lisää asuntolai-

noja.

Taantuman riski on kasvanut energiakriisin, inﬂaation ja

korkojen nousun rasittaessa kuluttajia. Viennin näkymät

ovat vaisut ja monia investointeja lykätään heikentyneen

kysynnän, nousevien korkojen ja kohonneiden kustannus-

ten heikentäessä kannattavuutta. Asuntoja rakennetaan

vähemmän, mutta energian kotimaiseen tuotantoon

investoidaan lisää. Pääskenaariossa odotamme taantu-

man jäävän lieväksi ja työllisyystilanteen pysyvän suh-

teellisen vakaana. Asuntomarkkinoilla kauppoja tehdään

vähemmän ja hintataso laskee hieman. Euroopan kes-

kuspankki nostaa ohjauskorkoja vuoden ensimmäisellä

puoliskolla, mutta vuoden jälkipuoliskolla korkojen nousu

pysähtyy. Inﬂaatio kääntyy vähitellen laskuun.

Taseen kasvu ja nousevat korot parantavat pankin

tulosta maltillisesti viime vuoteen verrattuna. Huonoim-

massakin skenaariossa odotamme pankin tuloksen

vuonna 2023 olevan kuitenkin positiivinen.

Odotuksiin sisältyy epävarmuutta makrotalouden ja liike-

toiminnan tulevaan kehitykseen liittyen.

Helsingissä 3.2.2023

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj

Hallitus

Pankin liiketoiminnan volyymien kehitys riippuu Danske

Bank A/S, Suomen sivuliikkeen asuntolainakannan kehit-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2022

9

TUNNUSLUVUT

Milj. €

2022

2021

2020

Liikevaihto

44,4

32,3

72,8

16,3

36,8

31,9

14,3

44,8

4 237,3

352,9

0,3

55,6

36,2

65,0

17,1

30,7

37,7

17,7

47,0

4 332,3

339,8

0,3

89,3

42,2

47,2

28,4

31,8

44,9

15,8

35,2

5 949,0

326,2

0,4

Korkokate

% liikevaihdosta

Voitto ennen veroja

% liikevaihdosta

Tuotot yhteensä¹⁾

Liiketoiminnan kulut yhteensä²⁾

Kulu-tuotto-suhde

Taseen loppusumma

Oma pääoma

Kokonaispääoman tuotto, %

Oman pääoman tuotto, %

Omavaraisuusaste, %

Vakavaraisuussuhde, %³⁾

Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista⁴⁾

Taseen ulkopuoliset sitoumukset

Henkilöstö kauden aikana keskimäärin

FTE kauden lopussa

3,8

4,1

7,2

8,3

7,8

5,5

60,2

1,3

63,4

2,9

33,6

0,7

-

6

5

6

Tunnuslukujen laskemisessa on käytetty Finanssivalvonnan määräämiä laskentakaavoja ottaen huomioon kirjanpitokäytännön muutoksista johtuvat mahdolliset

tuloslaskelma- ja tasenimikemuutokset.

1)Tuottoihin on luettu kulu-tuotto-suhdeluvun laskentakaavan mukaiset tuotot.

2) Liiketoiminnan kuluihin on luettu kulu-tuotto-suhdeluvun laskentakaavan mukaiset kulut.

3) Vakavaraisuussuhde on laskettu sekä luottolaitoslain 9-10 luvun että EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaisesti. Luottoriskin riskipainotetut saamiset on laskettu

sisäistä mallia (IRB) käyttäen vähittäisvastuille, mutta muutoin vakiomenetelmää käyttäen. Operatiivisten riskien riskipainotetut saamiset on laskettu vakiomenetelmää

käyttäen.

4) Arvonalentumistappioihin luotoista ja muista saamisista sisältyvät arvonalentumistappiot, niiden peruutukset, toteutuneet luottotappiot ja luottotappioiden

palautukset. (-) tappioiden nettomäärä positiivinen.

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen määritelmä

Pankin johto uskoo, että toimintakertomuksessa käytet-

tävät vaihtoehtoiset tunnusluvut (APM) antavat arvo-

kasta tietoa vuosikertomuksen lukijoille. Vaihtoehtoiset

tunnusluvut tarjoavat johdonmukaisemman lähtökohdan

pankin suoriutumisen arviointiin. Kyseiset tunnusluvut

ovat myös tärkeässä roolissa kun pankin johto seuraa

pankin suoriutumista.

Vaihtoehtoiset tunnusluvut sisältävät tarkempaa tietoa

pankista. Tunnuslukujen laskennassa ei käytetä mukau-

tuksia, mikä tarkoittaa sitä että tilikauden tulos on sama

tunnusluvuissa kuin IFRS -standardien mukaisella

tuloslaskelmalla. Erot tunnusluvuissa ja IFRS-tilinpäätök-

sessä johtuvat ainoastaan siitä, että toimintakertomuk-

sessa esitetään ylimääräisiä lukuja, joita ei vaadita IFRS-

standardeissa.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2022

10

Yllä esitettyjen vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Liikevaihto

korkotuotot, palkkiotuotot, nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä

sekä liiketoiminnan muut tuotot

Kulu-tuotto-suhde

henkilöstökulut + liiketoiminnan muut kulut + poistot ja arvonalentumiset

korkokate + nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä +

palkkiotuotot, netto + liiketoiminnan muut tuotot

Oman pääoman tuotto %

voitto ennen veroja - verot

oma pääoma (vuoden alun ja lopun keskiarvo) + määräysvallattomien omistajien

osuus (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

Kokonaispääoman tuotto %

Omavaraisuusaste %

voitto ennen veroja - verot

taseen loppusumma (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus

taseen loppusumma

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2022

11

Hallinnointiperiaatteet

Pankin hallinto- ja ohjausjärjestelmät täyttävät luottolai-

tostoiminnasta annetun lain 7.-9. lukujen vaatimukset.

Lisää pankin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä voi lukea

Internet-osoitteesta www.danskebank.com/ﬁ/sijoittaja-

suhteet/kiinnitysluottopankki osiosta Hallintotapa.

taitoisesti sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaattei-

den mukaisesti.

Pankin hallitus kokoontui vuoden 2022 aikana 12 kertaa.

Konsernin ulkopuolisten pankin hallituksen jäsenten

palkkiot vuonna 2022 olivat 32,0 tuhatta euroa.

Yhtiökokous

Osakkeenomistajat käyttävät yhtiössä ylintä päätäntä-

valtaa yhtiökokouksessa.

Toimitusjohtaja ja yhtiön johtoryhmä

Pankin hallitus nimittää toimitusjohtajan ja toimitusjoh-

tajan sijaisen. Toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa

hallintoa osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden

ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan tehtäviin

kuuluvat pankin liiketoiminnan johtaminen ja valvonta,

hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelu ja hallituk-

sen päätösten toimeenpano.

Hallitus

Hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään seitse-

män varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi

päättyy valintaa ensiksi seuraavaan varsinaisen yhtiöko-

kouksen päättyessä.

Ensimmäisessä varsinaista yhtiökokousta seuraavassa

kokouksessaan hallituksen jäsenet valitsevat keskuudes-

taan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikau-

deksi, joka päättyy valintaa ensiksi seuraavan varsinai-

sen yhtiökokouksen päättyessä.

Pankin toimitusjohtajana toimii Pekka Toivonen, s. 1967

ja toimitusjohtajan sijaisena toimii Jari Raassina, s.

1965.

Toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle makset-

tiin vuonna 2022 palkkaa ja luontaisetuja yhteensä

299,8 tuhatta euroa.

Tarkastelujakson lopussa hallitukseen kuuluivat seuraa-

vat henkilöt: Stojko Gjurovski (puheenjohtaja), Robert

Wagner, Tomi Dahlberg ja Maisa Hyrkkänen.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta

ja irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava erokorvaus

vastaa kuuden (6) kuukauden palkkaa.

Nykyisistä hallituksen jäsenistä konsernin ulkopuolisia

jäseniä ovat Tomi Dahlberg ja Maisa Hyrkkänen.

Pankin operatiivisessa johtamisessa toimitusjohtajaa

avustaa pankin johtoryhmä, joka kokoontuu toimitusjoh-

tajan kutsusta kerran kuukaudessa. Sen tehtävänä on

toimia toimitusjohtajan tukena strategian valmistelussa

ja toteuttamisessa, pankin toiminnan koordinoinnissa,

merkittävien tai luonteeltaan periaatteellisten asioiden

valmistelussa ja toimeenpanossa sekä sisäisen yhteis-

toiminnan ja tiedonkulun varmistamisessa.

Hallituksen tehtävänä on huolehtia pankin hallinnosta ja

toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä,

että pankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on jär-

jestetty asianmukaisesti. Hallitus käsittelee pankin toi-

minnan kannalta laajakantoisesti ja periaatteellisesti tär-

keät asiat. Hallitus päättää muun muassa pankin liiketoi-

mintastrategiasta sekä vahvistaa budjetin ja periaatteet,

joiden mukaan pankin riskienhallinta ja sisäinen valvonta

järjestetään. Lisäksi hallitus päättää pankin palkitsemis-

järjestelmän perusteet ja muut laajakantoiset henkilös-

töä koskevat asiat. Hyvän hallinnointitavan mukaisesti

hallitus huolehtii myös siitä, että pankki vahvistaa toimin-

nassaan noudatettavat arvot.

Pankki noudattaa johtamisessaan korkeaa moraalia ja

etiikkaa. Pankki valvoo jatkuvasti, että sen toiminta nou-

dattaa kaikkia säädöksiä. Valvontavastuu säädösten nou-

dattamisesta on operatiivisella johdolla ja hallituksella.

Toiminnan tueksi on julkaistu joukko erilaisia sääntöjä ja

määräyksiä, joiden avulla varmistetaan se, että organi-

saation kaikessa toiminnassa noudatetaan sille asetet-

tua säätelyä.

Hallitus on vahvistanut kirjallisen työjärjestyksen, jossa

määritellään pankin tehtävät ja kokouskäytännöt. Halli-

tuksen ja toimitusjohtajan tulee johtaa pankkia ammatti-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2022

12

Palkitseminen

linto- ja ohjausjärjestelmästä voi lukea internet-osoit-

teesta www.danskebank.com/ﬁ/sijoittajasuhteet/kiini-

tysluottopankki.

Pankin palkkapolitiikan valmistelu perustuu konsernin

palkkapolitiikkaan ja ottaen huomioon suomalaiset mää-

räykset. Pankin hallitus hyväksyy palkkapolitiikan ja seu-

raa vuosittain sen toteutumista ja toimivuutta.

Pankissa pyritään sisäisen valvonnan avulla varmista-

maan muun muassa

Pankilla on koko henkilöstöä koskeva palkitsemismalli.

Palkitsemisen tavoitteena on tukea pankin strategian

toteuttamista sekä liiketoiminta-alueille asetettujen

tavoitteiden saavuttamista.

• taloudellisen raportoinnin sekä muun johdon päätök-

senteossa käyttämän informaation oikeellisuus

• lakien ja määräysten noudattaminen sekä hallinto-

elinten päätösten ja muiden sisäisten sääntöjen ja

menettelytapojen noudattaminen.

Palkitsemisesta voi lukea lisää pankin palkitsemispolitii-

kasta, joka on saatavissa Internet-osoitteesta www.dans-

kebank.com/ﬁ/sijoittajasuhteet/kiinnitysluottopankki

kohdasta Palkitseminen.

Johto toteuttaa valvontaa vähentääkseen taloudelliseen

raportointiin liittyviä riskejä sekä valvoakseen raportoin-

tiin liittyvien säännösten ja määräysten noudattamista.

Asetettujen kontrollien avulla pyritään ennalta ehkäise-

mään, havaitsemaan ja korjaamaan mahdolliset virheet

sekä vääristymät taloudellisessa raportoinnissa, mutta

niiden avulla ei voida taata täyttä virheettömyyttä.

Tilintarkastajat

Pankissa on yksi varsinainen tilintarkastaja, jonka tulee

olla Patentti- ja rekisterihallituksen tilintarkastusvalvon-

nan hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajien

toimikausi kestää valitsemisesta seuraavaan varsinai-

seen yhtiökokoukseen saakka.

Pankin hallitus arvioi säännöllisesti, ovatko pankin sisäi-

sen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät asianmu-

kaisesti järjestetty. Hallituksen tekemä arvio perustuu

mm. konsernin sisäisen tarkastuksen laatimiin raporttei-

hin. Hallitus ja toimitusjohtaja saavat säännöllisesti tie-

toa yhtiön taloudellisesta tilasta, säännösten ja määräys-

ten muutoksista sekä niiden noudattamisesta konser-

nissa.

Pankin varsinaisena tilintarkastajana toimii tilintarkas-

tusyhteisö Deloitte Oy, päävastuullisena tilintarkastaja-

naan KHT Aleksi Martamo. Lakisääteisen tilintarkastuk-

sen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpää-

tös antaa oikeat ja riittävät tiedot pankin tuloksesta ja

taloudellisesta asemasta kultakin tilikaudelta.

Sisäisen tarkastuksen toimintaa ohjaa konsernin sisäi-

sen tarkastuksen toimintaohje. Ohjeen mukaan sisäisen

tarkastuksen tehtäviin kuuluu mm. varmistaa sisäisen

valvonnan sekä hallinto-, laskenta- ja riskienhallintame-

netelmien kontrollien riittävyys ja tehokkuus. Lisäksi

sisäinen tarkastus varmistaa, että raportointi on luotet-

tavaa ja että lakeja ja määräyksiä noudatetaan asianmu-

kaisesti. Sisäinen tarkastus noudattaa työssään sisäisen

tarkastuksen kansainvälisiä ammattistandardeja ja eetti-

siä periaatteita sekä konsernin hyväksyttyjä tarkastus-

menetelmiä, jotka perustuvat kontrollien toimivuuden

läpikäyntiin ja testaukseen.

Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin

liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

järjestelmien pääpiirteistä

Pankki on Danske Bank A/S:n kokonaan omistama tytär-

yhtiö. Danske Bank A/S on listayhtiö ja koko konsernin

emoyhtiö.

Konsernin hallintotapa on tanskalaisia listayhtiöitä kos-

kevien säädösvaatimusten ja erityisesti ﬁnanssialan yri-

tyksiä koskevien säädösvaatimusten mukainen. Pankki

noudattaa olennaisilta osiltaan Tanskan Corporate

Governance Committeen antamia hyvää hallintotapaa

koskevia suosituksia. Lisätietoa konsernin hallintotapaa

koskevista periaatteista on saatavissa Internet-osoit-

teesta www.danskebank.com.

Paikallinen sisäinen tarkastus toimii yhteistyössä kon-

sernin sisäisen tarkastuksen kanssa. Hallitus hyväksyy

sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman. Sisäinen tar-

kastus raportoi hallitukselle tekemästään työstä ja seu-

raa toimenpiteitä, joilla havaittuja riskejä pienennetään.

Pankki on joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija ja jul-

kaisee tästä johtuen seuraavan kuvauksen taloudelliseen

raportointiprosessiinsa liittyvistä sisäisen valvonnan ja

riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä. Pankin hal-

Hyvä kontrolliympäristö perustuu konsernissa tarkoin

määriteltyihin valtuuksiin, asianmukaiseen työtehtävien

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2022

13

jakoon, säännölliseen raportointiin sekä toimintojen läpi-

näkyvyyteen. Johdon sisäisessä raportoinnissa noudate-

taan samoja periaatteita kuin ulkoisessa raportoinnissa

ja periaatteet ovat samat koko konsernissa. Konsernin

yhteinen IT-järjestelmä luo pohjan kirjanpitoaineiston

luotettavalle dokumentoinnille ja vähentää näin taloudel-

liseen raportointiin liittyviä riskejä.

Yllä mainittujen tahojen lisäksi pankissa valvontaa suo-

rittaa riskitoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii pan-

kin toimitusjohtaja. Riskitoimikunnan tarkoituksena on

valvoa, että pankissa noudatetaan kaikkia hallituksen

asettamia riskienhallinnan ohjeita.

Pankin riskienhallinnasta voi lukea sivulta 15.

Sisäinen laskenta tukee pankin ylintä johtoa tuottamalla

seurantaa ja analyyseja. Seurattavat mittarit vaihtelevat

aktiviteetin ja operaatioiden määrän ja laadun seuran-

nasta riskisuhteutetun kannattavuuden raportointiin.

Suurinta osaa mittareista seurataan kuukausittain,

mutta valittuja mittareita seurataan viikko- ja jopa päi-

vätasolla. Lisäksi sisäinen laskenta seuraa pankin mark-

kinaosuuksia sekä kilpailijoiden ja toimintaympäristön

kehitystä.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2022

14

Riskienhallintaliite

Riskienhallintaprosessin tärkeimpänä tavoitteena on var-

mistaa, että riskit tunnistetaan oikein, riskien mittaami-

nen on riippumatonta ja että pääomaa on riittävästi suh-

teessa riskeihin. Liiketoiminnan riskejä ja pääomitusta

seurataan säännöllisesti. Selkeä strategia, työnjako sekä

vahva sitoutuminen riskienhallintaprosessiin auttavat

hallitsemaan riskejä.

koita ja valtuuksia. Nämä toiminnot ovat Riskienhallinta-

ja Compliance-yksiköissä.

Kolmatta puolustuslinjaa edustaa Sisäinen tarkastus

-yksikkö.

Pankin Riskienhallinta-yksikkö on liiketoiminnasta riippu-

maton ja sen tehtävänä on valvoa pankin riskiasemaa

pankin hallituksen asettamien periaatteiden ja limiittien

mukaisesti. Riskienhallintajohtaja (Chief Risk Ofﬁcer) vas-

taa pankin riskienhallinnan riittävyydestä ja muodostaa

kokonaiskuvan pankin riskeistä ja riskiasemasta.

Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan ja sisäisen valvon-

nan riittävyydestä. Pankin hallitus päättää riskienhallin-

nan periaatteet ja muut yleisohjeet, joiden mukaan ris-

kienhallinta ja sisäinen valvonta organisoidaan. Varmis-

taakseen, että pankilla on sekä ulkoiset että sisäiset

vaatimukset täyttävä riskienhallintaorganisaatio, hallitus

on asettanut riskitoimikunnan, jonka jäsenet ovat toimi-

vaa johtoa ja nimittänyt puheenjohtajaksi pankin

toimitusjohtajan.

Talous-yksikkö vastaa vakavaraisuuden raportoinnista

(ml. ICLAAP-prosessi).

Pankin riskienhallinnan periaatteet ja käytännön organi-

sointi ovat linjassa konsernin riskipolitiikkojen kanssa ja

vastaavat konsernin toiminnot tukevat näiden toteutta-

mista ja seurantaa. Lisätietoa konsernin riskeistä ja

riskienhallinnan lähestymistavoista on luettavissa

konsernin vuoden 2022 vuosikertomuksesta ja riskien-

hallintaraportilta.

Riskitoimikunnan päätehtävänä on varmistaa, että:

• pankki noudattaa hallituksen antamaa, riskejä

koskevaa ohjeistusta

• pankki seuraa kaikkia riskityyppejä ja että niistä

raportoidaan tarvittaville tahoille mukaan lukien

pankin hallitus

• pankin riskiasema on konsernin riskistrategian

mukainen

Ulkoinen vakavaraisuusvaatimus

Pankkitoiminta on voimakkaasti säädeltyä liiketoimintaa.

Säädökset on asetettu sekä pääoman määrälle että sen

rakenteelle. Myös pankin suurimpia vastapuolten maksi-

mivastuiden määrää rajoitetaan vakavaraisuuslaskennan

omiin varoihin perustuen.

• pankissa sovelletaan konsernin riskipolitiikkaa

• pankki noudattaa kaikkia sääntelyvaatimuksia.

Pankin päivittäinen riskienhallinta on organisoitu kolmen

puolustuslinjan periaatteelle. Tällä rakenteella varmiste-

taan tehtävien eriyttäminen (1) asiakasliiketoimintaa ja

muuta riskinottoa tekevien yksiköiden, (2) riskien hallin-

nan rakenteista ja valvonnasta vastaavien yksiköiden

sekä (3) sisäisen tarkastustoiminnon välillä.

Luottolaitoslaki antaa valvottaville mahdollisuuden laskea

vakavaraisuuden pääomavaatimus valinnaisia menetel-

miä käyttämällä. Pankki sai joulukuussa 2017 valvojiltaan

luvan käyttää vähittäisvastuille sisäisten mallien (IRB)

menetelmää. Muilta osin pankki käyttää vakavaraisuuden

laskennassa luottoriskeille standardimenetelmää. Opera-

tiivisille riskeille käytetään standardimenetelmää.

Ensimmäistä puolustuslinjaa edustavat asiakasliiketoi-

minnasta vastaavat keskitetyt operatiiviset- ja palveluyk-

siköt sekä niiden tukitoiminnot.

Jokainen yksikkö toimii riskipolitiikoiden ja toimintaan

myönnettyjen valtuuksien mukaisesti. Luotettavan ris-

kienhallinnan takaamiseksi yksiköt vastaavat, että niillä

on riskipolitiikkojen ja valtuuksien edellyttämä riittävä

osaaminen, toimintatavat, järjestelmät ja kontrollit.

Pankin vakavaraisuusvaatimus raportoidaan neljännes-

vuosittain Finanssivalvonnalle. Pankki täytti vakavaraisuu-

den vähimmäisvaatimukset vuonna 2022.

Luottolaitoksilla on voimassa 3 prosentin vähimmäisoma-

varaisuusasteen sitova vaade. Vaade liittyy EU:n luottolai-

tosten häiriönsietokyvyn edelleen parantamiseksi

7.6.2019 annettuun uudistuspakettiin.

Toista puolustuslinjaa edustavat toiminnot, jotka vastaa-

vat riskien hallinnan rakenteista ja jotka varmistavat, että

operatiiviset- ja palveluyksiköt noudattavat yleisiä politii-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2022

15

Rahoitusvakausvirasto antoi joulukuussa 2022 päätök-

sen pankin omien varojen ja hyväksyttävien velkojen

vähimmäisvaatimuksen asettamisesta. Sisäinen MREL-

vaatimus koostuu kokonaisriskiin pohjautuvasta vaati-

muksesta, joka on määrältään 19,85 % sekä vähimmäis-

omavaraisuusasteen laskennassa käytettävästä vastui-

den kokonaismäärään pohjautuvasta vaatimuksesta, joka

on määrältään 5,91 %. Nämä vaatimukset tulee täyttää

täysimääräisesti 1.1.2024. Kuitenkin niin, että kokonais-

riskiin pohjautuva 17,25 % vaatimus sekä määrältään

5,33 % vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käy-

tettävä vastuiden kokonaismäärään pohjautuva vaatimus,

jotka on asetettu 21.12.2021, pysyvät voimassa

31.12.2023 asti.

Vakavaraisuusmääräysten mukaiset minimipääomavaa-

teet on esitetty alla riskitaulukossa 1. Omien varojen vaa-

timus oli 44,7 miljoonaa euroa vuoden 2022 lopussa

(40,7 milj. euroa). Tämän lisäksi korkoriskistä aiheutuva

Pilari 2-vaade on 10 miljoonaa euroa (10 milj. euroa).

RISKITAULUKKO 1

Pilari I:n mukaiset vakavaraisuuden pääomavaatimukset salkuittain

Omien varojen vaatimus

Kokonaisriski (REA)

2022

Milj. €

2022

2021

Luotto- ja vastapuoliriski:

Standardimalli:

Saamiset laitoksilta

2,6

0,2

0,5

0,0

3,3

0,9

0,2

0,0

1,2

33,0

2,3

11,1

2,4

Saamiset yrityksiltä

Vastuut katettujen joukkolainojen muodossa

Muut erät

5,8

2,0

0,0

Standardimalli, yhteensä

Sisäinen malli:

41,1

15,5

Vähittäisvastuut

36,8

0,0

34,6

0,0

460,3

0,0

433,1

0,0

Muut erät

Sisäinen malli, yhteensä

Luotto- ja vastapuoliriski, yhteensä

Operatiivinen riski - standardimalli, yhteensä

Kokonaisriski, yhteensä

Omien varojen vaatimus, yhteensä

36,8

40,1

4,6

34,6

35,9

4,8

460,3

501,4

56,9

433,1

448,6

60,2

558,3

508,8

44,7

40,7

Pääoman hallinta -prosessi

Riskit

Pankin oman pääoman hallinta perustuu vakavaraisuus-

direktiivin (CRD) ja valvottavan vakavaraisuuden hallinta-

prosessia (ICAAP) koskevan ns. Pilari 2 sääntelyyn ja

ohjeistukseen.

Pankin pääasiallinen riski on antolainauksesta syntyvä

luottoriski. Luottokannan ja sen jälleenrahoittamisen

korkoriski on suojattu johdannaisilla. Likviditeettiriski on

vähäinen. Ei-taloudellinen riski ja liiketoimintariski kuulu-

vat olennaisesti kaikkeen liiketoimintaan.

Pankin ICAAP koostuu kaikkien oleellisten pankkia koske-

vien riskien arvioinnista. Pilari I riskityyppien eli luotto- ja

operatiivisten riskien ohella pankki varaa pääomaa myös

taseen korkoriskiin, liiketoimintariskeihin sekä stressi-

testien mahdollisesti vaatimaan vakavaraisuuspuskuriin.

Likviditeettiriski otetaan huomioon stressitestien avulla.

Kiinnitysluottopankkitoiminnan tulos riippuu eniten anto-

ja ottolainauksen marginaaleista, liiketoiminnan volyy-

mistä, taseen koosta ja rakenteesta, lainojen arvonalen-

tumistappioista ja kustannustehokkuudesta. Anto- ja

ottolainauksen välinen marginaali muuttuu pankkitoimin-

nassa hitaasti, kun korko- ja likviditeettiriskiproﬁili on

suojattu. Mahdollisia äkillisiä tulosvaihteluita voivat aihe-

uttaa luottoriski ja ei-taloudellinen riski. Näiden riskien

lisäksi kestävyys- ja maineriski voivat liittyä kaikkiin riski-

lajeihin.

Pankin ICLAAP (Internal Capital and Liquidity Adequacy

Assessment Process) 2021 raportti on hyväksytty halli-

tuksessa ja toimitettu valvojille. ICLAAP 2022 laaditaan

Q1 2023 aikana valvojien aikataulun mukaisesti.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2022

16

Luottoriskit

Riskitapahtumia rekisteröidään sekä automaattisesti

että manuaalisesti. Pisteytykset päivitetään kuukausit-

tain automaattisella prosessilla. Lisätietoja luokittelu-

malleista, jotka sisältävät mallien muutokset ja paran-

nukset, saa konsernin vuoden 2022 riskienhallinta-

raportista.

Luottoriskillä tarkoitetaan tulosvaihtelua, joka syntyy, kun

asiakas tai muu vastapuoli ei vastaa sitoumuksistaan.

Luottoriski sisältää vastapuoli-, maa- ja selvitysriskit.

Pankin lainakanta koostuu suomalaisista asuntolainoista,

jotka on myönnetty konsernin luottopolitiikan mukaisesti

ja jotka ovat vakuuskelpoisia. Pankki ostaa lainoja tarvit-

taessa Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeeltä.

Asiakkaiden luottoriski

Luotonmyönnössä arvioidaan asiakkaan kokonaisvelko-

jen hoitokykyä sekä tehdään stressitesti asiakkaan luot-

tojen hoitokyvystä olennaisesti vallitsevaa markkinakor-

koa korkeammalla korolla. Luottojen vakuutena on asuin-

kiinteistöjä tai asuntoyhtiöiden osakkeita. Luottokannan

maksuviiveitä seurataan päivittäin.

Konsernin ohjeistus määrittelee luottoriskinoton yhte-

näiset toimintaperiaatteet, joilla tavoitellaan luottopro-

sessin hyvää laatua. Lainat, jotka eivät ole vakuuskelpoi-

sia, myydään Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeelle

säännöllisin väliajoin.

Luottovastuukanta

Oheisissa riskitaulukoissa 2 ja 3 esitetyt luvut kuvaavat

pankin asiakkaiden vastuita. Pankin asiakkaiden luo-

tonantoon liittyvä vastuukanta vuoden 2022 lopussa oli

4,1 miljardia euroa (4,3 mrd.euroa). Konsernin yhtiöiden

sisäiset saamiset olivat 62,8 miljoonaa euroa (0,4 milj.

euroa) ja ne on eliminoitu taulukoista.

Pankin luottopäätöksiin liittyvät valtuudet on delegoitu

Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeen luottojohdolle

sekä asiakasvastuullisissa yksiköissä toimiville luottoval-

tuutetuille. Valtuuden nimellismäärä rajataan luottokel-

poisuuden, päätöksen jälkeisen kokonaisvastuun sekä

vakuusvajeen perusteella. Asiakasvastuullinen yksikkö

valmistelee kaikki luottoesitykset. Luottopäätökset

perustuvat ensi sijassa asiakkaan luottokelpoisuuteen,

velkojen takaisinmaksukykyyn, vakuuksien ja muiden

luottoriskin vähentämistekniikoiden käyttöön sekä hyväk-

syttävään pääoman tuottoon.

RISKITAULUKKO 2

Luotonantoon liittyvä luotto-

vastuukanta sektoreittain, Milj. €

2022

2021

Julkisyhteisöt

Henkilöasiakkaat

Yhteensä

29,5

4 028,6

4 058,1

165,1

4 117,0

4 282,1

Asiakkaiden luokittelu

Kaikki konsernin asiakkaat luokitellaan luottokelpoisuu-

den mukaan, ennen kuin asiakkaalle voidaan myöntää

luottoa. Näin varmistutaan luottolaadusta ja pääomate-

hokkaasta luotonmyönnöstä. Luottokelpoisuusluokituk-

sen päätavoitteena on arvioida jokaisen asiakkaan mak-

sukyvyttömyystodennäköisyys (probability of default, PD).

Luokittelujärjestelmä koostuu 11 pääluokasta ja 26 ala-

luokasta.

Pankin asiakkaiden luotonantoon liittyvät luottovastuu-

sopimukset on esitetty luottokelpoisuusluokittain riski-

taulukossa 3.

Vähittäisasiakkaiden luokitus määräytyy pisteytysmal-

leilla. Asiakkaiden tietoihin perustuen pankki on kehittä-

nyt tilastolliset mallit, joilla ennustetaan asiakkaiden

maksukyvyttömyystodennäköisyyttä. Pisteytysmalleissa

hyödynnetään sekä julkisia että sisäisiä tietoja asiakkai-

den maksukäyttäytymisestä. Pisteytyksissä tärkeitä

muuttujia ovat mm. asiakkaan koulutus, työsuhde ja

joukko muita asiakkaan maksukykyä ennustavia tekijöitä.

Tilastollisen mallinnuksen jälkeen pisteytystä voidaan

alentaa, jos asiakkaalle on rekisteröity riskitapahtuma.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2022

17

RISKITAULUKKO 3

Luottovastuukanta jaettuna luokitusasteikon ja IFRS 9 mukaisiin tasoihin, Milj. €

Nettovastuu, poislukien

vakuudet

PD rajat

Kokonaisvastuu

Odotetut luottotapppiot

Taso1 Taso 2 Taso 3

Nettovastuu

2022 Yläraja Alaraja

Taso1 Taso 2 Taso 3

1

0,00

0,01

0,03

0,06

0,14

0,31

0,63

1,90

7,98

25,70

0,01

0,03

0,06

-

107,5

631,8

-

0,0

0,1

0,2

0,1

0,0

0,6

-

107,5

631,8

1 286,0

1 146,9

526,1

149,2

9,0

-

29,5

2,1

-

2

-

3

0,2

0,0

0,1

0,3

0,1

1,1

0,0

1,8

-

0,2

-

4

0,14 1 286,1

0,31 1 147,1

0,6

-

0,6

-

7,2

-

5

7,2

-

7,1

-

8,8

0,0

0,4

0,7

0,4

0,0

0,3

0,0

1,8

6

0,63

1,90

526,2

149,3

9,0

55,3

70,9

13,9

8,1

-

55,1

70,6

13,8

8,0

-

5,4

7

-

1,7

8

7,98

-

0,1

9

25,70

99,99

13,0

3,3

-

13,0

0,1

10

11 *)

Yht.

30,0

0,6

3,3

28,9

0,6

-

0,1

100,00 100,00

0,7

0,2

0,7

-0,2

0,0

3 873,8 186,9

0,2 3 873,2 185,1

54,8

*) Maksukyvyttömyystilassa

Nettovastuu, poislukien

vakuudet

PD rajat

Kokonaisvastuu

Taso1 Taso 2 Taso 3

Odotetut luottotapppiot

Taso1 Taso 2 Taso 3

Nettovastuu

Taso1 Taso 2 Taso 3

2021 Yläraja Alaraja

Taso1 Taso 2 Taso 3

1

0,00

0,01

0,03

0,06

0,14

0,31

0,63

1,90

7,98

25,70

0,01

0,03

0,06

-

259,8

700,3

-

0,3

-

0,0

0,1

0,0

0,3

-

0,0

0,5

0,1

0,7

0,0

1,5

-

259,8

700,3

1 332,1

1 052,1

514,9

133,9

9,7

-

0,3

-

165,4

3,1

-

2

-

3

7,3

-

7,3

-

0,1

0,2

0,5

1,0

0,2

0,1

0,3

0,0

2,5

-

4

0,14 1 332,1

0,31 1 052,2

14,3

24,9

24,4

-

14,3

24,9

24,3

128,2

15,9

19,8

31,6

0,2

-

9,9

-

5

-

10,7

6,4

-

6

0,63

1,90

515,0

-

7

134,0 128,7

-

2,4

8

7,98

9,7

2,8

3,6

0,0

16,0

19,9

32,3

0,2

-

0,2

-

9

25,70

99,99

0,2

6,0

0,1

6,3

0,0

0,1

0,0

2,8

0,2

5,9

0,1

-

10

11 *)

Yht.

3,6

0,0

0,1

0,0

0,1

100,00 100,00

0,0

4 009,7 268,1

0,1 4 009,4 266,6

6,2 198,1

*) Maksukyvyttömyystilassa

Luokitusjakaumalla mitattuna luottosalkun laatu on erit-

täin hyvä. Kokonaisvastuumäärillä laskettuna vuoden

lopussa lähes 98 % asiakkaista oli luokiteltu seitsemään

parhaaseen luokkaan (98 %). Luottokanta on keskittynyt

pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin.

Luottoriskien vähentämistekniikat

Pankki käyttää omien luottoriskien pienentämiseksi

useita tekniikoita, joista tärkeimpiä ovat erilaiset vakuu-

det ja takaukset. Pankin lainojen vakuuksina on asumis-

tarkoitukseen käytettäviä kiinteistöjä ja asunto-osak-

keita. Kaikki vakuudet sijaitsevat Suomessa. Vakuudet

ovat myös merkittävä tekijä pankin taloudellisen pää-

oman sekä riskipainotettujen saatavien laskennassa.

Järjestämättömät luotot olivat alhaisella tasolla suh-

teessa lainakantaan. Yli 90 päivää myöhässä olevien jär-

jestämättömien saatavien määrä vuoden 2022 lopussa

oli 0,0 miljoonaa euroa (0,4 milj.euroa). Saamisten

arvonalentumiset ja lopulliset luottotappiokirjaukset oli-

vat yhteensä 1,3 miljoonaa euroa (2,9 milj. euroa), josta

toteutuneita luottotappiota oli 0,9 miljoonaa euroa (3,3

milj. euroa). Järjestämättömät saamiset myydään sään-

nöllisesti Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeelle.

Vakuuksien arvioinnissa noudatetaan konsernin kirjalli-

sia vakuusarviointiohjeita, jotka perustuvat vakavarai-

suusasetukseen (CRR) sekä Euroopan pankkiviranomai-

sen (EBA) luotonantoa ja valvontaa koskeviin ohjeisiin.

Kaikki vakuudet arvostetaan vakuuden hyväksymishet-

kellä ja sen jälkeen säännöllisesti.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2022

18

Asuinkiinteistöjen sekä asumiskäytössä olevien asunto-

osakeyhtiön osakkeiden ja kiinteistöosakeyhtiöiden osak-

keiden on oltava luottopäätösprosessista riippumatto-

man arvioitsijan arvioimia. Riippumattomalla arvioitsi-

jalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on riittävä pätevyys ja

kokemus arvioinnin suorittamiseen. Arvioinnit tehdään

konsernissa luottopäätösprosessista riippumattoman

henkilön toimesta tai joissain tapauksissa käytetään

ulkopuolista riippumatonta toimijaa.

Pankki myöntää lainanhoitojoustoja auttaakseen talou-

dellisissa vaikeuksissa olevia asiakkaita sekä minimoi-

dakseen tappioita. Lainanhoitojoustot käsittävät lyhen-

nysvapaat, laina-ajan pidennykset, palkkioiden peruutta-

miset sekä poikkeustapauksessa lyhytaikaiset

koronalennukset.

Vaiheen 3 lainanhoitojoustoasiakkaiden lainanhoitojous-

toprosessin pituudesta johtuen on odotettavissa, että

konserni kirjaa näistä luotoista vaiheen 3 varauksia

usean vuoden ajan, vaikka asiakas alkaa maksamaan

lainaa normaalisti.

Asuntovakuuksien käypiä arvoja ylläpidetään ja seura-

taan säännöllisesti, vähintään neljännesvuosittain.

Vakuuden käyvästä arvosta vähennetään odotettua

arvonmuutosriskiä vastaava määrä. Konserni käyttää

yhteisiä periaatteita tämän vähennyksen määrittämi-

sessä. Riskitaulukossa 4 näkyvät sopimuksille kohdistet-

tujen vakuuksien vakuusarvot. Eli käyvästä määrästä on

vähennetty arvonmuutosriskiä vastaava määrä eikä

mahdollinen ylivakuus näy taulukossa.

Lainanhoitojoustosuunnitelmien tulee olla konsernin

luottopolitiikan mukaisia. Niitä käytetään pitkäaikaisissa

asiakassuhteissa taloudellisen taantuman aikana tappi-

oiden minimoimiseen maksukyvyttömyyshetkellä, jos on

realistista olettaa, että asiakkaan taloudelliset vaikeudet

ovat luonteeltaan tilapäisiä.

Jos lainanhoitojoustolla ei voida parantaa asiakkaan

tilaa, konserni harkitsee, realisoidaanko asiakkaan

vakuudet heti vai onko myöhemmin mahdollista saada

parempi tuotto.

RISKITAULUKKO 4

Vakuustyypit, Milj. €

2022

2021

Kiinteistöt

3 979,0

3,8

4 527,5

6,8

Talletukset

Arvopaperit

Takaukset

0,6

0,8

47,9

0,0

62,2

0,0

Vuonna 2022 COVID-19 kriisi ei ole enää vaikuttanut

merkittävästi pankin asiakkaisiin ja lyhennysvapaiden

määrä on ollut pandemiaa edeltävällä tasolla.

Muut vakuudet

Yhteensä

4 031,3

4 597,3

Järjestämättömät lainat ja lainanhoitojoustojen

käytäntö

Markkinariski

Markkinariskillä tarkoitetaan mahdollista tappiota, joka

aiheutuu rahoitusvarojen ja –velkojen sekä taseen ulko-

puolisten erien markkina-arvojen muutoksesta markkina-

hintojen ja kurssien vaihdellessa. Pankin markkinariski

koostuu rahoitustaseen euromääräisestä korkoriskistä

ja luottoriskimarginaalin riskistä (credit spread risk).

Pankki noudattaa samoja periaatteita kuin konserni jär-

jestämättömien lainojen ja lainanhoitojoustojen käsitte-

lyssä.

Konserni on vuoden 2018 alusta lähtien määritellyt jär-

jestämättömäksi luoton, johon on tehty vaiheen 3 luotto-

tappiovarauksia. Vähittäisasiakkaiden osalta järjestä-

mättömyys määritellään lainakohtaisesti, ei asiakaskoh-

taisesti. Muiden kuin vähittäisasiakkaiden kaikki vastuut

ovat järjestämättömiä, jos asiakkaalla on yksikin järjes-

tämätön sopimus.

Korkoriski koostuu edelleen tuottokäyräriskistä, korkope-

rusteriskistä, sekä vaihtuvakorkoisten luottojen viiteko-

ron lattiariskistä. Pankki mittaa korkomuutosten vaiku-

tusta nykyarvo- ja korkokateperusteisesti.

Elokuusta 2021 alkaen kaikki vaiheessa 3 olevat luotot

on laskettu järjestämättömiksi luotoiksi.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2022

19

prosenttiyksikön tasomuutoksen skenaariossa on -3,6

miljoonaa euroa (-5,9 milj.euroa).

Hallinta ja limiittirakenne

Pankin hallitus hyväksyy markkinariskipolitiikan ja yläta-

son limiitit markkinariskeille. Hallitus myös päättää

markkinariskien seurannasta ja hallinnan yleisistä peri-

aatteista konsernin määrittämän riskienhallintapolitiikan

sekä konsernista allokoitujen markkinariskilimiittien

mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa liiketoimintaan sisäl-

tyvistä markkinariskeistä. Pankin Treasury hallinnoi aktii-

visesti markkinariskiä annettujen limiittien puitteissa.

Position hallintaan liittyvät kaupat hoidetaan toimeksian-

toina konsernin Treasury- ja Trading-toiminnoissa.

Likviditeettiriski

Likviditeettiriski on riski siitä, että pankin jälleenrahoitus-

kustannukset nousevat liiallisiksi, rahoituksen puute

estää pankkia jatkamasta normaalia liiketoimintaa tai

pankki ei pysty suoriutumaan maksuvelvoitteistaan varo-

jen puutteessa. Pankin hallitus on hyväksynyt pankille lik-

viditeettipolitiikan. Likviditeettipolitiikka määrittelee

tavoitteet, limiitit, laskennan ja vastuualueet pankin likvi-

diteettiriskin hallinnan ja kontrollin kaikille osa-alueille.

Markkinariskien mittaaminen, seuranta ja raportointi

johdolle tapahtuvat riippumattomassa Riskienhallinta-

yksikössä. Pankin markkinariskien laskenta perustuu

Trading-järjestelmiin integroidulle tietovarastolle. Ase-

tettujen limiittien valvonta on systemaattista ja limiitiny-

litystapaukset käsitellään organisaatiossa ennalta mää-

ritellyin menettelytavoin. Riskienhallinta-yksikkö seuraa

markkinariskejä myös päivänsisäisesti.

Pankki minimoi maksuvalmiusriskinsä. Pankki noudattaa

vakavaraisuusasetuksessa ja – direktiivissä määriteltyä

maksuvalmiussääntelyä (LCR).

Rakenteellinen rahoitusriski on osa pankin liiketoimin-

tastrategiaa, ja sen hallinta tukee pankin varovaista ja

konservatiivista riskiproﬁilia. Pankki soveltaa ja ennakoi

rahoitusaseman suunnittelussa rakenteellisen rahoitus-

riskin mukaisen sääntelyn kehitystä ja noudattaa

28.6.2021 voimaan tullutta pysyvän varainhankinnan

vaatimusta (NSFR).

Rahoitustaseen markkinariskiasema

Pankin rahoitustaseen korkoriski syntyy ensisijaisesti

liikkeeseen lasketuista katetuista joukkolainoista,

taseessa olevista asuntovakuudellisista luotoista ja näitä

molempia suojaavista johdannaisista. Rahoitustaseen

likviditeettipuskuriin ostetuista joukkovelkakirjalainoista

ja lyhytaikaisesta rahoituksesta syntyy myös korkoriskiä.

Pankin tasetta pyritään suojaamaan niin, että korkojen

muutokset eivät olennaisesti vaikuta pankin tulokseen.

Pankilla oli vuonna 2022 vain euromääräisiä liiketoimia.

Pankin Treasury on vastuussa päivittäisestä likviditeetin-

hallinnasta ja likviditeettipolitiikan noudattamisesta. Ris-

kienhallinta vastaa likviditeettilimiittien päivittäisestä

valvonnasta ja raportoinnista. Danske Bank A/S on anta-

nut pankille likviditeettiä lyhyen ja pitkän aikavälin rahoi-

tustarpeisiin.

Osana limiittien valvontaa rahoitustaseen korkoriskiposi-

tiota stressitestataan korkokäyriä yhden prosenttiyksi-

kön nousulla ja laskulla sekä sääntelyn määrittämillä

skenaariolla.

Likviditeetinhallinta perustuu pankin lyhyen ja pitkän

likviditeettiriskin seurantaan ja hallintaan. Likviditeetin-

hallinnan tavoitteena on varmistaa pankin lyhyen ajan

maksuvalmius perustuen olemassa olevien sopimusten

saapuviin ja lähteviin kassavirtoihin ja odotettuihin muu-

toksiin likviditeetissä sekä normaaleissa että stressa-

tuissa tilanteissa. Pankin likviditeettireservi koostuu

keskuspankkitalletuksista ja keskuspankkikelpoisista

korkealuokkaisista joukkovelkakirjasijoituksista.

Pankki mittaa korkoriskiasemaansa myös kertyvien tulo-

jen näkökulmasta, jota kutsutaan tuloriskiksi. Pankin

tuloriski mitataan pankin ennustettuna tulonmenetyk-

senä seuraavan 12 kuukauden aikana kertyvistä korko-

tuloista taseen rakenteen säilyessä, mikäli korot nousisi-

vat tai laskisivat yhden prosenttiyksikön verran. Mitatta-

essa korkoriskiasemaa korko ei voi kuitenkaan alittaa

päätettyä -2 prosentin lattiatasoa.

Riskitaulukossa 5 on esitetty pankin rahoitusvelat jaotel-

tuna maturiteettiluokkiin vuoden 2022 lopussa. Taseen

vastattavaa-puolen erät, joilla ei ole olemassa sopimuk-

senmukaista maturiteettia, ovat luokassa ”Alle 3 kuu-

kautta”.

Pankin nykyarvoperusteinen korkoriski vuoden 2022

lopussa yhden prosenttiyksikön tasomuutoksen skenaa-

riossa on -0,8 miljoonaa euroa (-0,4 milj.euroa). Vastaa-

vasti pankin tuloriski vuoden 2022 lopussa yhden

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2022

20

RISKITAULUKKO 5

Rahoitusvelkojen sopimustenmukaisten

maturiteettien likviditeettiproﬁili, Milj. €

2022

3–12 kk

Velat

Yhteensä

alle 3 kk

1–5 v

>5v

Velat luottolaitoksille

390,1

3 228,2

3 618,2

0,1

-

758,9

390,0

1 623,5

2 013,5

-

845,8

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat

Rahoitusvelat yhteensä

0,1

Käyttämättömät luottojärjestelyt

-

2021

Velat

Yhteensä

alle 3 kk

3–12 kk

1–5 v

>5v

Velat luottolaitoksille

1 732,5

2 245,3

3 977,8

12,5

0,1

620,0

2,9

1 100,0

1 244,9

2 344,9

-

997,4

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat

Rahoitusvelat yhteensä

12,6

622,9

Käyttämättömät luottojärjestelyt

-

Ei-taloudellinen riski

tehokkuutta. Compliance-toiminnon tehtävänä on avustaa

johtoa sen varmistamisessa, että pankki ja sen työnteki-

jät noudattavat voimassa olevia lakeja, viranomaismäärä-

yksiä ja eettisiä periaatteita päämääränä välttää comp-

liance-riskin toteutumista pankin toiminnassa.

Ei-taloudellinen riski toteutuu tappioina, jotka aiheutuvat

riittämättömistä tai toimimattomista sisäisistä proses-

seista tai järjestelmistä, henkilöstöstä tai ulkoisista

tapahtumista.

Pankissa myös maineriskiä hallitaan ei-taloudellisten ris-

kien hallinnan avulla, koska maineriski on usein seura-

usta toteutuneista ei-taloudellisista riskeistä tai siitä,

että pankkiliiketoimintaa sääteleviä lakeja ja säännöksiä

tai niihin liittyviä organisaation sisäisiä ohjeita ja toimin-

tatapoja on noudatettu puutteellisesti.

Pankki soveltaa konsernin menettelytapoja ei-taloudellis-

ten riskien tunnistamisessa ja hallinnassa. Pankissa

toteutetaan jatkuvalla periaatteella ei-taloudellisten ris-

kien tunnistamis- ja arviointiprosessia, jossa pyritään

tunnistamaan organisaation suurimmat sisäiset ja ulkoi-

set ei-taloudelliset riskit. Lisäksi prosessissa arvioidaan

näiden riskien todennäköisyyttä sekä taloudellisia, asia-

kas-, viranomais- ja mainevaikutuksia. Prosessiin kuuluu

myös tunnistettujen riskien valvonta. Suurimmille ris-

keille määritellään paikalliset avainkontrollit ja mahdolli-

set riski-indikaattorit, jotta riskejä voidaan seurata jatku-

vasti. Lisäksi laaditaan toimintasuunnitelmat suurimmille

riskeille, joiden sisäiset kontrollit eivät ole riittävällä

tasolla. Riskeille on määritelty keskitetysti konsernissa

toteutettavia ja paikallisesti Suomen liiketoiminnoissa

toteutettavia vähentämistekniikoita. Pankin johtoa, riski-

toimikuntaa ja hallitusta informoidaan säännöllisesti pan-

kin suurimmista ei-taloudellisista riskeistä.

Ei-taloudelliset riskit jaetaan seuraaviin riskiluokkiin:

• Malliriskit

• Operatiiviset riskit

• Teknologia- ja data riskit

• Taloushallintoon ja strategiaan liittyvät riskit

• Talousrikollisuuteen liittyvät riskit

• Lainsäädännön noudattamisen riskit

Pankin määritelmän mukaan ei-taloudellisen riskin tapah-

tuma aiheuttaa joko rahallista tappiota/voittoa tai se

potentiaalisesti olisi voinut aiheuttaa tappiota/voittoa.

Ei-taloudellisen riskin tapahtuma voi myös vaikuttaa pan-

kin maineeseen, asiakkaisiin ja viranomaissuhteisiin. Ei-

taloudellisten riskien hyvä hallinta lisää pankin sisäisten

prosessien tehokkuutta ja vähentää tuottojen vaihtelua.

Pankissa on avoin riskikulttuuri, jossa henkilöstön tulee

raportoida virheistä ja heikkouksista pankin sisällä, jotta

tulevia tappioita voidaan vähentää riskejä ennalta ehkäi-

sevillä toimenpiteillä. Jokaisen työntekijän vastuulla on

päivittäinen ei-taloudellisten riskienhallinnointi ja toteutu-

neiden tapahtumien raportointi omalla alueellaan.

Ulkoistettujen toimintojen vastuuhenkilöt vastaavat siitä,

että oman alueen ei-taloudelliset riskit tunnistetaan ja

että toteumat raportoidaan. Ei-taloudellisen riskin toteu-

mat raportoidaan säännöllisesti pankin riskitoimikunnalle

ja hallitukselle.

Pankin hallitus hyväksyy kattavan ei-taloudellisten riskien

politiikan, joka muodostaa puitteet ei-taloudellisten ris-

kien hallinnalle. Riskienhallintaorganisaation tehtävänä on

riippumattomasti valvoa, että yksiköt soveltavat ei-talou-

dellisten riskien politiikkaa ja konsultoida, kuinka politiik-

kaa sovelletaan riskienhallinnassa. Sisäinen tarkastus

arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä ja

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ TOIMINTAKERTOMUS 2022

21

IFRS tilinpäätös

Laaja tuloslaskelma

Milj. €

Liite

1-12/2022

1-12/2021

Korkotuotot, efektiivisen koron metodilla

Muut korkotuotot

1

37,4

7,4

31,7

22,4

17,9

36,2

Korkokulut

12,5

32,3

Korkokate

Palkkiotuotot

2

3

1,6

0,0

2,1

0,0

Palkkiokulut

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä

Muut tuotot

-2,4

0,3

-0,8

0,2

Liiketoiminnan tuotot yhteensä

31,9

37,7

Henkilöstökulut

4

5

0,7

13,6

14,3

0,7

17,0

17,7

Liiketoiminnan muut kulut

Liiketoiminnan kulut yhteensä

Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista

6

7

1,3

2,9

Tilikauden voitto ennen veroja

16,3

17,1

Verot

3,3

3,4

Tilikauden tulos yhteensä

13,1

13,7

Tilikauden laaja tulos yhteensä

13,1

13,7

Tase

Milj. €

Liite

12/2022

12/2021

Varat

Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset

Lainat ja muut saamiset luottolaitoksilta

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat

Lainat ja muut saamiset yleisöltä

Verosaamiset

11

12

6

29,5

62,8

165,1

4,4

21,3

9,0

4 028,6

-

4 117,0

0,4

13

10

14

Muut rahoitusvarat

91,5

35,4

Muut varat

3,6

1,0

Varat yhteensä

4 237,3

4 332,3

Velat

Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille

15

390,1

1 732,5

Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa

pidettävät velat

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

Verovelat

12

16

13

17

256,6

3 228,2

0,6

13,8

2 245,3

-

Muut velat

9,0

0,9

Velat yhteensä

3 884,4

3 992,5

Oma pääoma

Osakepääoma

70,0

215,0

67,9

70,0

215,0

54,8

Rahastot

Kertyneet voittovarat

Oma pääoma yhteensä

352,9

339,8

Velat ja oma pääoma yhteensä

4 237,3

4 332,3

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

22

Sijoitetun vapaan

oman pääoman

rahastot

Oman pääoman muutoslaskelma

Milj. €

Osakepääoma

70,0

Voittovarat

54,8

Yhteensä

339,8

Oma pääoma 1.1.2022

215,0

Tilikauden laaja tulos yhteensä

Oma pääoma 31.12.2022

13,1

70,0

215,0

67,9

352,9

Sijoitetun vapaan

oman pääoman

rahastot

Oman pääoman muutoslaskelma

Milj. €

Osakepääoma

70,0

Voittovarat

41,2

Yhteensä

326,2

Oma pääoma 1.1.2021

215,0

Tilikauden laaja tulos yhteensä

Oma pääoma 31.12.2021

13,7

70,0

215,0

54,8

339,8

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

23

Rahavirtalaskelma

Pankki laatii kassavirtalaskelmansa epäsuoraa esi-

tystapaa käyttäen. Laskelma perustuu voittoon ennen

veroja ja näyttää liiketoiminnan rahavirrat sekä raha-

varojen muutoksen tilikauden aikana.

Rahavaroina käsitellään käteiset varat, joita ovat

kassa ja vaadittaessa maksettavat saamiset keskus-

pankeilta, sekä vaadittaessa maksettavat sellaiset

saamiset luottolaitoksilta ja keskuspankeilta, joiden

maturiteetti on alle kolme kuukautta.

Milj. €

1-12/2022

1-12/2021

Liiketoiminnan rahavirta

Voitto ennen veroja

16,3

1,3

17,1

2,9

Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista

Maksetut verot

-2,3

5,6

-3,7

Muut oikaisut

-19,9

-3,6

Yhteensä

20,9

Muutokset käyttöpääomassa

Velat luottolaitoksille

-1 342,4

230,5

-56,1

-56,8

66,8

Kaupankäyntivarat

Muut rahoitusvarat

5,4

Lainat ja saamiset

Liikkeeseen lasketut velkakirjat netto ¹⁾

87,1

1 504,1

-1 555,0

-0,3

982,9

20,6

Muut varat/velat

Liiketoiminnan rahavirta

-56,5

-39,4

Rahavarat tilikauden alussa

Rahavarojen muutos kaudella

Rahavarat kauden lopussa

148,8

-56,5

92,2

188,2

-39,4

148,8

Käteiset varat ja vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta ²⁾

Saamiset luottolaitoksilta ja keskuspankeilta, maturiteetti alle 3 kuukautta

Yhteensä

29,5

62,8

92,2

144,4

4,4

148,8

1) Liikkeeseen lasketut velkakirjat esitetään omalla rivillä sisältäen sekä tilikauden aikana liikkeeseen lasketut että erääntyneet velkakirjat.

2) Luku ei sisällä vähimmäisvarantotalletusta Suomen Pankissa.

Rahoitustoimintaan liittyvien velkojen täsmäytys

31.12.2022 yhtiöllä ei ollut rahoitustoimintaan liittyviä

velkoja.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

24

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj

Tilinpäätöksen liitetiedot

Laatimisperiaatteet

Muutoksia merkittävissä tilinpäätösperiaatteissa

ja esitystavoissa tilikauden aikana

Yhteenveto merkittävistä

laatimisperiaatteista ja arviot

1.1.2022 pankki otti käyttöön muutokset standardeihin

IAS 16, IAS 37, IFRS 3 ja vuosittaiset muutokset IFRS

Yleistä

Standardeihin 2018-2020. Muutoksilla ei ole ollut vai-

kutusta tilinpäätökseen.

Pankin tilinpäätös on laadittu noudattaen EU:n hyväksy-

miä International Accounting Standards Boardin (IASB)

IFRS-standardeja ja kansainvälisen tilinpäätöskysymys-

ten tulkintakomitean IFRS Interpretations Committeen

(IFRIC) kyseisiä standardeja koskevia tulkintoja. Laatimi-

sessa on myös noudatettu muita täydentäviä säännök-

siä, jotka sisältyvät Suomen kirjanpitolakiin, Suomen

luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin, Finanssivalvon-

nan määräyksiin ja ohjeisiin sekä valtiovarainministeriön

luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätök-

sestä antamia ohjeita.

Standardit ja tulkinnat, jotka eivät vielä ole

voimassa

International Accounting Standards Board (IASB) on jul-

kaissut yhden uuden kirjanpitostandardin (IFRS 17) ja

muutoksia voimassa oleviin standardeihin (IFRS 16,

IAS 1, IAS 8 ja IAS 12), jotka eivät ole vielä tulleet voi-

maan. Pankki ei ole ottanut mitään muutoksia käyttöön

ennenaikaisesti. IFRS-muutoksilla ei odoteta olevan

merkittävää vaikutusta tilinpäätökseen.

Tilinpäätös on esitetty miljoonissa euroissa, yhdellä desi-

maalilla, ellei muuta ilmoiteta. Riskiliitetieto on esitetty

miljoonissa euroissa, yhdellä desimaalilla. Liitetietojen

luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlas-

kettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Kriittinen arviointi ja arvioiden epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatimiseen vaikuttavat johdon käyttämä

harkinta, arviot ja oletukset, jotka vaikuttavat merkittä-

västi varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin. Tilinpäätök-

selle merkittävimmät arviot koskevat saamisten arvosta-

mista. Arviot ja käsitykset perustuvat olettamuksiin, joita

johto pitää hyväksyttävinä, mutta jotka ovat luonnostaan

epävarmoja ja vaikeasti ennustettavia. Ne voivat olla

epätäydellisiä, tulevaisuudessa voi sattua odottamatto-

mia tapahtumia ja tilanteita ja muut voivat päätyä erilai-

siin arvioihin.

Selkeyttä ajatellen tilinpäätös ja liitetiedot on laadittu

olennaisuuden ja merkityksen käsitteitä käyttäen. Tämä

tarkoittaa, että erät, jotka eivät ole olennaisia tilinpäätök-

sen käyttäjille määrällisesti tai laadullisesti katsoen, las-

ketaan yhteen ja esitetään yhdessä muiden erien kanssa.

Samoin tietoja, joita ei katsota olennaisiksi, ei ole esitetty

liitetiedoissa.

Odotettujen luottotappioiden laskenta lainoille,

rahoitustakaussopimuksille ja lainasitoumuksille

sekä velkainstrumenteille, jotka kirjataan

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on sisällytetty liitetie-

toihin, joita ne koskettavat. Tilikauden aikana tehtyjä

muutoksia lukuun ottamatta, jotka on kerrottu alla, pan-

kin merkittävät tilinpäätösperiaatteet ovat samat kuin

ne, joita yhtiö noudatti vuoden 2021 vuosikertomuksen

laatimisessa.

jaksotettuun hankintamenoon

IFRS 9 -standardin mukaisen kolmitasoisen odotettujen

luottotappiovarausten mallin mukaan odotettujen luotto-

tappioiden arvonalentumiskirjaukseen vaikuttaa se, onko

luottoriski kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjaami-

sen jälkeen. Mikäli luottoriski ei ole lisääntynyt huomat-

tavasti, varautuminen vastaa odotettua luottotappiota,

joka perustuu 12 kuukauden mahdollisiin maksuhäiriöta-

pahtumiin (taso 1). Mikäli luottoriski on lisääntynyt huo-

mattavasti, takaisinmaksu on yli 30 päivää myöhässä,

Tilinpäätös vahvistetaan varsinaisessa yhtiökokouk-

sessa 10. maaliskuuta 2023.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

25

laina on maksuhäiriötilassa tai sen arvo on muuten alen-

tunut, kirjataan koko elinkaaren odotetut luottotappiot

(taso 2 ja 3). Pankin arvonalentumistili on melko vakaa

suhteessa luottoriskin merkittävän kasvun määritelmän

muutoksiin. Järjestämättömät lainat myydään takaisin

Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeelle.

Tulevaisuuteen suuntautuva informaatio perustuu kol-

men vuoden ennusteperiodiin, joka lähenee vakaata tilaa

vuonna seitsemän. Tämä tarkoittaa, että ennustejakson

jälkeen makrotaloudelliset ennusteet palautuvat vähitel-

len vakaaseen tilaan.

Odotettujen luottotappiovarausten laskennassa käytettä-

vät ennusteet on päivitetty vuodelle 2022 viimeisimmillä

makrotaloudellisilla tiedoilla. Vuoden 2021 loppuun ver-

rattuna kaikki kolme skenaariota on päivitetty oletuk-

sella, että inﬂaatio ja korot pysyvät korkeina Ukrainan

sodan vuoksi. Skenaariopainotuksia ei ole muutettu

vuoden 2021 lopusta.

Odotettu luottotappio lasketaan kaikille erillisille lainoille

laiminlyönnin todennäköisyyden (probability of default,

PD), maksukyvyttömyyshetken vastuun määrän (expos-

ure at default, EaD) ja maksujen laiminlyönnistä johtuvan

tappio-osuuden (loss given default, LGD) perusteella hyö-

dyntäen tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota.

Odotetun luottotappion arviointi sisältää tulevan talou-

dellisen ympäristön ennustamista tuleville vuosille. Täl-

laiset ennusteet ovat johdon harkittavina ja kyseiset har-

kinnat voivat olla lähteenä laskennan epävarmuuksille,

joilla on merkittävä riski johtaa olennaisiin mukautuksiin

kirjanpitoarvossa tulevina tilikausina. Tulevaisuutta kos-

kevat elementit kuvaavat konsernin ylimmän johdon odo-

tuksia ja sisältävät skenaarioita (perusskenaario, positii-

vinen ja negatiivinen) sekä arvion kyseisten skenaarioi-

den todennäköisyydestä. Eri skenaarioita käytetään, jotta

voidaan mallintaa makroekonomisten tekijöiden oletet-

tuja epälineaarisia vaikutuksia odotettuihin luottotappioi-

hin. Käytössä olevat skenaariot on kuvattu seuraavassa

osiossa tarkemmin.

Perusskenaario pohjautuu Danske Bank –konsernin eko-

nomistien viralliseen näkemykseen pohjoismaisista talo-

uksista (Nordic Outlook -raportti). Vuoden 2022 lopun

perusskenaariossa ennustetaan korkeaa inﬂaatiota ja

korkeita korkoja, joita sota Ukrainassa ylläpitää. Tämä

johtaa BKT:n laskuun, kun nouseva energianhinta, työvoi-

mapula ja palkkojen nousu vaikuttavat pohjoismaisten

kuluttajien ja yritysten talouteen. Asuntojen hintojen odo-

tetaan laskevan selkeästi korkeista koroista johtuen.

Positiivisessa skenaariossa odotetaan hieman perusske-

naariota parempaa kehitystä makrotaloudellisissa muut-

tujissa. Tässä skenaariossa globaalin inﬂaation odote-

taan laskevan mahdollistaen keskuspankkien ohjauksen

pienenemisen, jolloin joukkovelkakirjojen tuotto laskisi ja

pääomamarkkinat vahvistuisivat. Kuluttajien luottamus

taloudelliseen kehitykseen kasvaisi ja kuluttajat purkaisi-

vat suuren osan kriisin aikana kertyneistä säästöistään.

Ukrainan sota

Vuonna 2022 rahoitusmarkkinoilla on ollut painetta. Se

on johtunut Ukrainan sodan aiheuttamasta korkeasta

inﬂaatiosta ja sodan myötä nousseesta energian hin-

nasta. Sota on lisännyt makrotaloudellisten ennusteiden

epävarmuutta. Konserni ja pankki ovat arvioineet, miten

sota vaikuttaa niiden kannalta kriittisiin tekijöihin, kuten

luottokantaan ja makrotaloudellisiin ennusteisiin. Pan-

killa ei juurikaan ole suoria asiakasriskejä Venäjällä,

Ukrainassa tai Valko-Venäjällä. Tällaisten lainojen pää-

oma on yhteensä vain noin 0,2 miljoonaa euroa. Joka

tapauksessa pankin uusissa makrotaloudellisissa ennus-

teissa on otettu huomioon se, että Ukrainan sodan jatku-

essa sekä inﬂaation että korkojen odotetaan nousevan.

Konsernin negatiivinen skenaario on stagnaatio, joka on

kalibroitu vakavuusasteelle, joka kuvastaa 2008-2009

taantumaa, mutta korot ja inﬂaatio ovat korkealla. Jat-

kuva makrotaloudellinen heikkeneminen ja korkeisiin lii-

ketoiminnan kustannuksiin liittyvät haasteet inﬂaation

pysyessä korkealla voisivat olla laukaiseva tekijä talou-

den takaiskulle. Tämä vaikuttaisi haitallisesti työmarkki-

noihin ja johtaisi korkeampaan ja vaikeampaan työttö-

myyteen sekä merkittävään taloudellisen toimeliaisuu-

den vähenemiseen kansantalouksissa, joissa konserni

toimii.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

26

Ennusteet laaditaan kolmelle seuraavalle vuodelle.

Tämän jälkeen tulevaisuudennäkymä palautuu vakaa-

seen tilaan neljäksi seuraavaksi vuodeksi.

Ulkomaisen valuutan määräisten liiketapahtumien

muuntaminen

Tilinpäätös laaditaan euroina, joka on pankin kirjanpito-

valuutta sekä toiminnallinen valuutta. Ulkomaan valuutan

määräiset liiketapahtumat muunnetaan pankin toimin-

nallisen valuutan mukaisesti tapahtumapäivänä. Voitot ja

tappiot valuuttakurssien eroista tapahtumapäivän ja sel-

vityspäivän välillä kirjataan tuloslaskelmaan.

Näiden arvioiden perusteella arvonalentumisvarausten

määrä 31. joulukuuta 2022 oli 2,7 miljoonaa euroa (31.

joulukuuta 2021 2,0 miljoonaa euroa). Lainojen osuus

taseen loppusummasta 31. joulukuuta 2022 oli

95,1prosenttia (31. joulukuuta 2021 95,0 prosenttia).

Ulkomaan valuutan määräiset ei-monetaariset erät, jotka

arvostetaan uudelleen käypään arvoon, muutetaan

uudelleenarvostuspäivänä voimassa olevilla valuutta-

kursseilla. Kurssierot sisältyvät varojen ja velkojen käy-

vän arvon muutoksiin. Muut ei-monetaariset valuutta-

määräiset erät kirjataan tapahtumapäivän kursseilla.

Lukuun ottamatta yllä kuvattuja, kaikki muut käytännöt ja

laatimisperiaatteet ovat samoja kuin aiemmin käytetyt.

Lisää tietoa odotetuista luottotappioista sekä rahoitus-

instrumenteista johtuvien riskien luonteesta ja laajuu-

desta löytyy riskienhallintaliitteestä sivulta 15 eteenpäin.

Segmentti-informaatio

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n johto tarkastelee

toimintaa yhtenä segmenttinä, jonka takia erillistä

IFRS 8 – standardin mukaista segmenttikohtaista tie-

toa ei esitetä.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

27

Muut liitetiedot

1. Korkokate

Korkotuotot ja –kulut, jotka syntyvät jaksotettuun han-

kintamenoon arvostetuista korollisista rahoitusinstru-

menteista, kirjataan tuloslaskelmaan efektiivisen

koron menetelmällä yksittäisen rahoitusinstrumentin

hankintahintaan perustuen. Korkoon sisältyy jaksotet-

tuja maksuja, jotka ovat olennainen osa rahoitus-

instrumentin efektiivistä tuottoa, kuten järjestelypalk-

kiot ja hankinta- ja lunastushinnan mahdolliset jak-

sotetut erot.

Korkotuottoihin ja –kuluihin lasketaan myös käypään

arvoon tulosvaikutteisesti arvostettujen rahoitus-

instrumenttien korko, mutta ei keskinäisiin järjestelyi-

hin kuuluvien talletusten tai sijoitussidonnaisten sopi-

musten korkoa. Jälkimmäinen kirjataan erään nettotu-

los käypään arvoon arvostettavista eristä.

Milj. €

Korkotuotot efektiivisen koron menetelmällä

1-12/2022

1-12/2021

Saamisista luottolaitoksilta

Saamisista yleisöltä

Muut korkotuotot

Yhteensä

0,1

37,4

0,0

-1,5

32,9

0,2

37,4

31,7

Korkotuotot

Saamisista joukkovelkakirjalainoista

Johdannaissopimuksista, netto

Yhteensä

-0,1

7,4

0,0

22,4

Korkokulut

Veloista luottolaitoksille

Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista

Muut korkokulut

0,0

12,4

0,0

-6,1

24,0

0,0

Yhteensä

12,5

17,9

Korkokate

32,3

36,2

Josta samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä

Saadut korkotuotot

7,5

0,0

22,1

-6,1

Suoritetut korkokulut

Negatiiviset korkotuotot ja negatiiviset korkokulut vuoden 2022 aikana olivat 0,0 milj. euroa (2021: 1,5 milj. euroa) ja 0,0 milj. euroa (2021: 6,1 milj. euroa).

Negatiivinen korkotuotto sisältyy korkotuottoihin ja negatiivinen korkokulu puolestaan korkokuluihin.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

28

2. Palkkiotuotot ja -kulut

Palkkiotuotot ja -kulut esitetään palkkiotuottojen net-

tona kuten ylimmälle johdolle päätöksenteon tueksi

annetuissa esityksissä. Palkkiotuottojen netto jae-

taan palkkiotyypin taustalla olevan toiminnan

Palkkiotuotot kuvaavat palveluiden siirtoa asiakkaalle

summalla, joka vastaa korvausta joka kyseisestä pal-

velusta odotetaan vastineeksi saatavan. Pankki huo-

mioi suoriutumisvaateet, eli asiakkaan kanssa sovitut

palvelut, ja korvaukset ja tuotto kirjataan samalla kun

palvelu toimitetaan.

mukaan. Palkkiotuotot sisältävät pääasiassa lainojen

hoitoon liittyviä palkkioita, kuten laskutus- ja laina-

muutospalkkioita. Palkkiot, jotka muodostavat olen-

naisen osan lainojen, saamisten ja talletusten efektii-

visestä korosta, kirjataan korkotuottoihin tai -kuluihin.

Milj. €

Palkkiotuotot, netto palkkiotyypin mukaan

1-12/2022

1-12/2021

Lainapalkkiot ja takaukset

Muut tuotot

1,6

0,0

1,6

0,0

1,6

2,1

0,0

2,1

0,0

2,1

Palkkiotuotot yhteensä

Palkkiokulut

Yhteensä

3. Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä sisäl- Käyvän arvon suojauslaskennan piiriin kuuluvien rahoi-

tää käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien tusvarojen ja velkojen käyvän arvon muutosten tulos-

rahoitusvarojen ja velkojen toteutuneet ja toteutumat- vaikutus kirjataan sekä suojaavien että suojattujen

tomat voitot ja tappiot sekä valuuttakurssierot.

instrumenttien osalta erään nettotulos käypään arvos-

tettavista eristä. Siten myös suojauksen tehottomuus

näytetään tuloslaskelman erässä nettotulos käypään

arvoon arvostettavista eristä.

Milj. €

1-12/2022

-2,4

1-12/2021

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä

-0,8

Voitot/tappiot rahoitusinstrumenteista luokittain, netto

Lainat ja talletukset

-25,2

-1,3

-7,0

-0,3

Muut rahoitusvarat, joukkovelkakirjalainat

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

263,1

57,7

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja velat

(johdannaissopimukset)

-238,9

-51,2

Yhteensä

-2,4

-0,8

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

29

4. Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot, joita pankki maksaa vuoden aikana

tehdystä työstä, kirjataan kuluiksi tuloslaskelman

erään Henkilöstökulut. Erässä ovat mukana palkat,

palkkiot, lomarahat, eläkekulut sekä muut henkilöstö-

kulut. Tulospalkkiot kirjataan kuluina sille kaudelle, jolla

ne syntyvät. Osa vuoden tulospalkkioista johdolle ja

muille riskinottajille maksetaan ehdollisina osakkeina.

Palkitsemisesta voi lukea lisää pankin palkitsemis-

politiikasta, joka on saatavissa Internet-osoitteesta

www.danskebank.com/ﬁ/sijoittajasuhteet/kiinnitys-

luottopankki kohdasta Palkitseminen.

pankki suorittaa säännöllisiä eläkemaksuja vakuutus-

yhtiölle eikä sillä ole laillista tai tosiasiallista velvoi-

tetta suorittaa lisämaksuja. Maksut kirjataan kuluksi

sitä mukaa, kun ne maksetaan vakuutusyhtiöille, ja

vakuutusyhtiöt ja muut laitokset ottavat järjestelyihin

perustuvat velvoitteet vastattavikseen. Toimitusjohta-

jan ja varatoimitusjohtajan eläkeikä on lakisääteinen.

Konsernin on yksilöitävä kaikki työntekijät, joiden

ammatillisella toiminnalla voisi olla olennainen vaiku-

tus pankin riskiproﬁiliin voimassa olevan lainsäädän-

nön mukaisesti. Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:ssä

on kuusi riskinottajaa toimitusjohtaja ja varatoimitus-

johtaja mukaan luettuna.

Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty

maksupohjaisin järjestelyin eläkevakuutusyhtiöiden

kautta eikä sitä ole täydennetty vapaaehtoisilla lisäelä-

kevakuutuksilla. Maksupohjaisissa eläkejärjestelyissä

Milj. €

Henkilöstökulut

1-12/2022

1-12/2021

Palkat ja palkkiot

0,6

0,0

0,1

0,0

0,1

0,7

0,6

0,0

0,1

0,0

0,1

0,7

josta muuttuvat palkkiot

Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt

Henkilösivukulut

Muut

Henkilöstökulut yhteensä

Pankki noudattaa irtisanomiskorvausten maksamisessa

voimassa olevan lainsäädännön mukaisia korvauksia.

Pankki ei ole tilikauden aikana maksanut uusille työnteki-

jöille aloitusrahoja eikä raha- ja eläkepaketteja ole myön-

netty tilikauden aikana.

Pankin hallituksen jäsenille, jotka ovat konsernin henkilö-

kuntaa, ei makseta erillistä palkkiota hallituksen jäsenen

tehtävästä.

Johdon lainat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset

Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja läheiset perheenjäse-

net sekä johtoon kuuluvien avainhenkilöiden määräys- ja

vaikutusvaltayhtiöt. Johdon lainoja ja taseen ulkopuolisia

sitoumuksia ei ole ollut tilikausilla 2022 ja 2021.

Henkilöstön lukumäärä

keskimäärin

1-12/2022

1-12/2021

Kokoaikainen henkilöstö

6

Johtoon kuuluvat avainhenkilöt

Osakeperusteiset maksut

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n johtoon kuuluvia avain-

henkilöitä ovat pankin hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja

ja varatoimitusjohtaja.

Vuodesta 2018 lähtien Danske Kiinnitysluottopankki Oyj

on voinut myöntää oikeuksia ehdollisiin osakkeisiin ylim-

mälle johdolle ja johdolle osana muuttuvaa palkitsemista.

Tarjotut kannustimet määriteltiin henkilökohtaisen

menestyksen, tilikauden tuloksen ja muiden arvoa tuotta-

vien tekijöiden perusteella. Osakkeet myönnettiin ansain-

tavuotta seuraavan vuoden ensimmäisellä neljännek-

sellä. Osakeperusteisten maksujen myöntämispäivän

käypä arvo jaksotetaan sille palvelusajalle, joka ehdoitta

oikeuttaa työntekijän saamaan maksun.

Johdon ja hallituksen palkat ja palkkiot

1000 €

1-12/2022

1-12/2021

Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan

sijaisen palkat

299,8

32,0

293,8

32,0

Hallituksen jäsenten palkkiot

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

30

Ehdolliset osakkeet – ohjelma 2018

myönnetään osana vuotuista kokonaisbonusta.

Ehdolliset osakkeet ovat lunastettavissa neljän vuoden

kuluttua myöntämispäivästä lähtien edellyttäen, ettei

työntekijä ole irtisanoutunut konsernista lukuun otta-

matta eläkkeelle jäämistä. Lisäksi oikeudet ansaittuihin

osakkeisiin ovat lunastettavissa vain, jos koko konserni

ja työntekijän osasto täyttää tietyt tulostavoitteet seu-

raavan kolmen vuoden aikana. Oikeus ostaa Danske

Bank A/S:n osakkeita ehdollisen osakeohjelman kautta

Ehdollisten osakkeiden käypä arvo lasketaan osakkeen

hinta vähennettynä työntekijän tekemällä maksulla.

Ehdollisten osakkeiden perusarvo kirjataan kuluksi nii-

den myöntämisvuotena, ja aika-arvo jaksotetaan jäljellä

olevalle ajalle, joka on oikeuden myöntämisestä lunastus-

ajan alkuun eli kolmelle vuodelle.

Määrä

Käypä arvo (1000 €)

Liikkeeseen- Vuoden

Työntekijöiden

maksama hinta

(EUR)

lasku

2022

Ehdolliset osakkeet

Ylin johto

Yhteensä

hetkellä

lopussa

Myönnetty v. 2019

2019, alussa

Kaudella myönnetyt

Kaudella toteutetut

Kaudella menetetyt

Muut muutokset 2019

2019, lopussa

618

10,3

8,9

-371

-

247

-

4,1

3,6

Ansaintaehdot täyttyneet 2020

Kaudella toteutetut

-

Kaudella menetetyt

-

Muut muutokset 2020

2020, lopussa

247

4,1

3,3

3,8

Ansaintaehdot täyttyneet 2021

Kaudella toteutetut

-

Kaudella menetetyt

-

Muut muutokset 2021

2021, lopussa

247

Ansaintaehdot täyttyneet 2022

Kaudella toteutetut

-

Kaudella menetetyt

-

Muut muutokset 2022

2022, lopussa

247

4,1

14,5

5,8

4,6

15,1

6,0

Myönnetty v. 2020

2020, alussa

Kaudella myönnetyt

Kaudella toteutetut

Kaudella menetetyt

Muut muutokset 2020

2020, lopussa

1 115

-669

-

446

-

Ansaintaehdot täyttyneet 2021

Kaudella toteutetut

-

Kaudella menetetyt

-

Muut muutokset 2021

2021, lopussa

446

5,8

8,2

Ansaintaehdot täyttyneet 2022

Kaudella toteutetut

-

Kaudella menetetyt

-

Muut muutokset 2022

2022, lopussa

446

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

31

Määrä

Käypä arvo (1000 €)

Liikkeeseen- Vuoden

Työntekijöiden

maksama hinta

(EUR)

lasku

2022

Ehdolliset osakkeet

Ylin johto

Yhteensä

hetkellä

lopussa

Myönnetty v. 2021

2021, alussa

Kaudella myönnetyt

Kaudella toteutetut

Kaudella menetetyt

Muut muutokset 2021

2021, lopussa

655

10,6

12,1

-393

-

262

-

4,2

4,8

Ansaintaehdot täyttyneet 2022

Kaudella toteutetut

-

Kaudella menetetyt

-

Muut muutokset 2022

2022, lopussa

262

4,2

10,9

4,3

4,8

13,0

5,2

Myönnetty v. 2022

2022, alussa

Kaudella myönnetyt

Kaudella toteutetut

Kaudella menetetyt

Muut muutokset 2022

2022, lopussa

704

-424

-

280

-

Osakkeen

Ehdolliset osakkeet: Käyvän arvon laskenta ehdollisille

osakkeille 31.12.2022

hinta myöntö-

päivänä (DKK) lopussa (DKK)

hinta vuoden

hinta myöntö-

EUR : DKK päivänä (EUR) lopussa (EUR)

hinta vuoden

Myönnetty v. 2019

Myönnetty v. 2020

Myönnetty v. 2021

Myönnetty v. 2022

124,21

96,60

137,30

7,4365

16,70

12,99

16,21

15,43

18,46

120,51

114,76

Ehdolliset osakkeet: Käyvän arvon laskenta ehdollisille

osakkeille 31.12.2021

Myönnetty v. 2019

Myönnetty v. 2020

Myönnetty v. 2021

124,21

96,60

112,95

7,4365

16,70

12,99

16,21

15,19

120,51

Ehdolliset osakkeet: Käyvän arvon laskenta ehdollisille

osakkeille 31.12.2020

Myönnetty v. 2019

Myönnetty v. 2020

124,21

96,60

100,65

7,4393

16,70

12,99

13,53

Ehdolliset osakkeet: Käyvän arvon laskenta ehdollisille

osakkeille 31.12.2019

Myönnetty v. 2019

124,21

107,80

7,4698

16,63

14,43

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

32

5. Liiketoiminnan muut kulut sekä tilintarkastuspalkkiot ja

rahoitusvakausviraston maksut

Milj. €

Liiketoiminnan muut kulut

1-12/2022

1-12/2021

Vakuusrahastomaksut

Muut kulut^*)

1,8

11,8

13,6

1,3

15,7

17,0

Liiketoiminnan muut kulut yhteensä

*) Liiketoiminnan muut kulut koostuu pääasiassa konsernilta ostetuista palveluista.

1000 EUR

Tilintarkastajan palkkiot

1-12/2022

1-12/2021

Tilintarkastus

74,9

24,8

99,7

59,9

22,3

82,2

Muut tilintarkastukseen liittyvät palkkiot

Tilintarkastajan palkkiot yhteensä (sis.alv)

Rahoitusvakausviraston maksut

Luottolaitosten vakausmaksut määräytyvät pank-

kiunionin tasolla ja ne laskee SRB (Single Resolution

Board). Pankkiunionissa siirrytään asteittain yhtei-

seen kriisinratkaisurahaston tavoitetasoon. Tämä

tarkoittaa sitä, että suomalaistoimijoilta vuosittain

kerättävien vakausmaksujen määrä riippuu kasva-

vassa määrin korvattavien talletusten määrästä koko

pankkiunionissa, ei vain Suomessa. On huomattavaa,

että kunkin suomalaisen luottolaitoksen riskien taso

määräytyy suhteessa kaikkiin pankkiunionissa toimi-

viin pankkeihin.

Rahoitusvakausvirasto hallinnoi rahoitusvakausra-

hastoa, johon kuuluu kriisinratkaisurahasto.

Vakausmaksuilla kartutetaan kriisinratkaisurahas-

toa. Maksuvelvollisia ovat kaikki luottolaitokset sekä

ne sijoituspalveluyritykset, jotka kuuluvat kriisin-

ratkaisulainsäädännön soveltamisalaan. Maksut

määräytyvät kunkin maksuvelvollisen koon sekä sen

liiketoiminnan sisältämien riskien mukaan.

Rahoitusvakausviraston maksujen osuus liiketoiminnan muista kuluista

Milj. €

1-12/2022

1-12/2021

Rahoitusvakausviraston maksut

Vakausmaksut

1,7

0,0

1,8

1,3

0,0

1,3

Hallintomaksut

Rahoitusvakausviraston maksut yhteensä

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

33

6. Arvonalentumistappiot sekä lainasaamiset ja muut saamiset asiakkailta

Pankki ostaa lainat Danske Bank A/S, Suomen sivu-

liikkeeltä. Lainat ja saamiset koostuvat lainoista ja

saamisista, jotka Danske Bank A/S, Suomen sivuliike

on myöntänyt asiakkaille ja jotka on hankittu myöntä-

misen jälkeen. Lainat ja saamiset sisältävät tavan-

omaiset pankkilainat, pois lukien transaktiot, joissa

vastapuolena on luottolaitos tai keskuspankki.

saktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat

ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankinta-

menoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen

vähennettynä arvonalennuskirjauksilla. Alkuperäisen

arvostuksen ja lunastusarvon välinen hintaero jak-

sotetaan eräpäivään saakka ja kirjataan korkotuot-

toihin. Jos kiinteäkorkoiset lainat ja saamiset ovat

suojauslaskennan piirissä, joka on määritelty tehok-

kaaksi, suojatun korkoriskin käypä arvo lisätään saa-

tavien jaksotettuun hankintahintaan.

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä lainat ja saami-

set arvostetaan käypään arvoon, johon on lisätty tran-

Milj. €

2022

Saamiset yleisöltä

Vaihe 1

Vaihe 2

Vaihe 3

Yhteensä

Kirjanpitoarvo 1.1.2022

Siirto vaiheeseen 1

Siirto vaiheeseen 2

Siirto vaiheeseen 3

Uudet saamiset

3 844,6

143,6

-99,2

268,1

-143,0

100,0

-

6,3

-0,5

-0,8

-

4 119,0

-

676,6

-372,1

-349,1

3 844,4

26,1

-

702,8

-420,6

-369,8

4 031,3

Poistuneet saamiset

Muut *)

-43,6

-20,7

186,9

-4,9

-0,1

0,0

Kirjanpitoarvo 31.12.2022

*) sisältää lainojen takaisinmaksuja

Milj. €

2021

Saamiset yleisöltä

Vaihe 1

Vaihe 2

Vaihe 3

Yhteensä

Kirjanpitoarvo 1.1.2021

Siirto vaiheeseen 1

Siirto vaiheeseen 2

Siirto vaiheeseen 3

Uudet saamiset

5 173,7

79,7

449,9

-79,7

107,3

-4,0

2,7

5 626,2

-

-107,3

-2,3

6,3

-

97,2

2,7

99,9

Poistuneet saamiset

Muut *)

-1 028,5

-367,9

3 844,6

-188,8

-19,3

268,1

-2,7

-

-1 220,0

-387,1

4 119,0

Kirjanpitoarvo 31.12.2021

*) sisältää lainojen takaisinmaksuja

6,3

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

34

Odotettujen luottotappioiden varaukset

Odotettuihin luottoriskeihin varautuminen riippuu

siitä, onko luottoriski lisääntynyt huomattavasti alku-

peräisen kirjaamisen jälkeen vai ei. Varautuminen

noudattaa kolmivaiheista mallia:

Odotettu luottotappio lasketaan kaikille erillisille lai-

noille laiminlyönnin todennäköisyyden (probability of

default, PD), maksukyvyttömyyshetken odotetun vas-

tuun määrän (exposure at default, EaD) ja maksujen

laiminlyönnistä johtuvan odotetun tappio-osuuden

(loss given default, LGD) perusteella ottaen huomioon

tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota. Vaiheille

2 ja 3 sijoitettujen saamisten odotetut luottotappiot

kattavat saatavan koko odotetun jäljellä olevan voi-

massaoloajan.

• Vaihe 1: Mikäli luottoriski ei ole lisääntynyt huo-

mattavasti, varautuminen vastaa seuraavan 12

kuukauden aikana odotettavissa olevaa luotto-

tappiota.

• Vaihe 2: Mikäli luottoriski on lisääntynyt huomat-

tavasti, rahoitusvarat siirretään vaiheeseen 2,

jolloin varauksina kirjataan koko voimassaoloajan

odotetut luottotappiot.

Odotetut luottotappiovaraukset kirjataan vähennys-

ten tilille ja netotetaan lainoja ja saamisia vastaan

vastuukohtaisesti.

• Vaihe 3: Mikäli saaminen on maksukyvyttömyys-

tilassa, saaminen siirretään vaiheeseen 3 ja kor-

kotulo kirjataan nettokirjanpitoarvoon.

Pankki myy järjestämättömät lainat takaisin Danske

Bank A/S, Suomen sivuliikkeelle.

Arvonalentumistappiot luotoista

1000 €

1-12/2022

1-12/2021

Uudelleen arvostettujen odotettujen luottotappioiden vaikutus, netto

(sisältää mallin muutokset)

1 402,9

-146,2

3 049,5

-158,3

Odotetut luottotappiot poistuneista saamisista

Arvonalentumiskirjausten vähennys toteutuneiden luottotappioiden

kattamiseksi

-924,2

924,2

0,0

-3 258,2

3 255,2

-0,1

Lopulliset luottotappiot

Korkotuotot, efektiivisen koron metodi

Yhteensä

1 256,7

2 888,2

Arvonalentumisvaraustilin täsmäytys

1000 €

2022

Yhteensä

Vaihe 1

Vaihe 2

Vaihe 3

Saldo kauden alussa

323,4

809,4

-21,1

-1,2

1 517,9

-791,8

45,2

144,5

-17,6

-24,1

118,9

-

1 985,9

Siirto vaiheeseen 1 kauden aikana

-

Siirto vaiheeseen 2 kauden aikana

-

Siirto vaiheeseen 3 kauden aikana

-117,7

-

Odotetut luottotappiot uusista saamisista

Odotetut luottotappiot saamisista, jotka on kirjattu pois taseesta

Uudelleen arvostettujen odotettujen luottotappioiden vaikutus, netto

(sisältää mallin muutokset)

-

24,5

-99,3

-71,4

-146,2

-606,8

-89,4

1 219,5

-27,9

802,6

-806,9

99,4

1 415,3

-924,2

336,6

Lopulliset luottotappiot, katettu arvonalentumisvaraustililtä

Muut muutokset

197,4

636,7

39,9

Saldo kauden lopussa

1 785,7

245,4

2 667,8

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

35

Arvonalentumisvaraustilin täsmäytys

1000 €

2021

Yhteensä

Vaihe 1

Vaihe 2

Vaihe 3

Saldo kauden alussa

457,9

277,0

-80,7

-3,9

1 748,2

-275,0

88,6

20,9

-2,0

-7,9

147,7

-

2 226,7

Siirto vaiheeseen 1 kauden aikana

-

Siirto vaiheeseen 2 kauden aikana

-

Siirto vaiheeseen 3 kauden aikana

-143,8

-

Odotetut luottotappiot uusista saamisista

Odotetut luottotappiot saamisista, jotka on kirjattu pois taseesta

Uudelleen arvostettujen odotettujen luottotappioiden vaikutus, netto

(sisältää mallin muutokset)

77,3

-158,3

-62,8

-95,5

-

-239,7

-105,0

3,2

2 818,2

-2 675,0

52,4

477,1

-478,2

-13,4

3 055,6

-3 258,2

42,1

Lopulliset luottotappiot, katettu arvonalentumisvaraustililtä

Muut muutokset

Saldo kauden lopussa

323,4

1 517,9

144,2

1 985,6

Merkittävä kasvu luottoriskissä (siirto vaiheesta 1

vaiheelle 2)

Vaihe 3 (arvoltaan alentunut rahoitusvara)

Saaminen siirretään vaiheesta 2 vaiheeseen 3, kun se

alenee arvoltaan. Saaminen alenee arvoltaan, silloin kun

toteutuu yksi tai useampi tapahtuma, joilla arvioidaan

olevan haitallinen vaikutus tuleviin kassavirtoihin. Tämä

sisältää havaittavissa olevan tiedon

Sopimusten jaottelu vaiheisiin 1 ja 2 odotettujen luotto-

tappioiden määrittelyssä riippuu siitä, onko luottoriski

kasvanut merkittävästi alkuperäisestä. Kun arvioidaan,

onko luottoriski kasvanut merkittävästi alkuperäisestä,

otetaan huomioon maksukyvyttömyyden riski sopimuk-

sen jäljellä olevana voimassaoloaikana yhdistettynä tule-

vaisuuteen suuntautuvaan informaatioon. Sopimukset

siirtyvät vaiheesta 1 vaiheeseen 2 maksukyvyttömyys-

todennäköisyyden kasvaessa:

(a) liikkeeseenlaskijan tai lainaajan merkittävän talou-

dellisen vaikeuden;

(b) sopimusrikkeen kuten maksukyvyttömyyden tai vii-

västymisen;

(c) lainaajalle on myönnetty lainanhoitojoustoa, jota ei

olisi myönnetty ellei lainaajalla olisi taloudellista vai-

keutta taloudellisiin tai sopimuksellisiin syihin liit-

tyen;

• Kun laiminlyönnin todennäköisyys on alle 1 % lähtö-

tilanteessa: vähintään 0,5 %-yksikön kasvu 12 kuu-

kauden laiminlyönnin todennäköisyydessä verrat-

tuna lähtötilanteeseen ja voimassaoloajan laimin-

lyönnin todennäköisyyden kaksinkertaistuminen

verrattuna lähtötilanteeseen.

(d) on mahdollista että lainaaja joutuu konkurssiin tai

muunlaiseen taloudelliseen uudelleenjärjestelyyn; ja

(e) rahoitusvaran osto tai synty suurella alennuksella,

joka kuvastaa toteutunutta luottotappiota.

• Kun laiminlyönnin todennäköisyys on yli 1 % lähtöti-

lanteessa: 2 %-yksikön kasvu 12 kuukauden laimin-

lyönnin todennäköisyydessä verrattuna lähtötilan-

teeseen tai voimassaoloajan laiminlyönnin toden-

näköisyyden kaksinkertaistuminen verrattuna

lähtötilanteeseen.

Maksukyvyttömyyden määritelmä

Tukeakseen yhdenmukaisempaa lähestymistapaa mak-

sukyvyttömyyden määritelmän soveltamisessa, Euroo-

pan pankkiviranomainen (EBA, European Banking Autho-

rity) on antanut seuraavat julkaisut, jotka ohjaavat mak-

sukyvyttömyyden määritelmän soveltamista: Ohjeet

maksukyvyttömyyden määritelmän soveltamiseen EBA/

GL/2016/07 ja Tekninen sääntelystandardi (RTS)

erääntyneiden luottovelvoitteiden olennaisuusrajasta

EBA/RTS/2016/06.

Vaiheeseen 2 siirtyvät kaikki saamiset, jotka ovat yli 30

päivää myöhässä. Vaiheeseen 2 sijoitetaan myös asiak-

kaat, joilla on lainanhoitojousto, mikäli arvioidaan olevan

todennäköisintä, ettei tilanteessa aiheudu tappiota.

Lisäksi vaiheeseen 2 sijoitetaan lainanhoitojoustoasiak-

kaat, mikäli asiakkaalla on kahden vuoden koeaika järjes-

tämättömyystilasta palautumiseksi.

Pankki on ottanut käyttöön maksukyvyttömyyden määri-

telmään liittyvät uudet vaatimukset tammikuussa 2022

mukauttaakseen olemassa olleen maksukyvyttömyyden

määritelmän ohjeiden ja Teknisen määrittelystandardin

uusiin vaateisiin.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

36

Maksukyvyttömyyden uutta määritelmää käytetään odo-

tettavissa olevien luottotappioiden määrityksessä ja vai-

heiden välisten siirtymien arvioinnissa. Maksukyvyttö-

myyden määritelmää käytetään myös sisäisessä luotto-

riskin hallinnassa sekä omien varojen riittävyyteen

liittyen. Maksukyvyttömyyden uuden määritelmän

mukaan vastuut, jotka ovat maksukyvyttömyystilassa

ovat myös vaiheessa 3. Tämä pätee vastuisiin, jotka ovat

maksukyvyttömyystilassa joko siksi että ne ovat ylittä-

neet 90 päivän maksukyvyttömyysrajan tai siksi että

ne ovat ylittäneet rajan jolloin ne katsotaan saamisiksi,

jotka todennäköisesti jäävät maksamatta.

organisaatiossa) sekä prosessin, jolla skenaarioita korja-

taan vuosineljännesten aikana saadun uuden tiedon

mukaan.

Eri skenaarioita käytetään, jotta voidaan mallintaa mak-

roekonomisten tekijöiden oletettuja epälineaarisia vaiku-

tuksia odotettuihin luottotappioihin. Johdon skenaarioille

antama hyväksyntä voi sisältää itse skenaarioiden korja-

uksia sekä johdon tiettyjä korkean riskin salkkuja koske-

via lisäyksiä, joita konsernin makroekonomistit eivät ole

ottaneet huomioon. Arvonalentumisvaiheet lasketaan

hyväksyttyjen skenaarioiden perusteella. Teknisesti tule-

vaisuutta koskeva tieto lisätään automaattisesti suoraan

PD-tietoihin odotetun luottotappion laskelman LGD-ele-

mentin perusteella.

Odotettujen luottotappioiden laskenta

Odotetun luottotappion määrä lasketaan jokaiselle yksit-

täiselle saamiselle laiminlyönnin todennäköisyyden (pro-

bability of default, PD), maksukyvyttömyyshetken odote-

tun vastuun määrän (exposure at default. EaD) ja maksu-

jen laiminlyönnistä johtuvan odotetun tappio-osuuden

(loss given default, LGD) perusteella. Yleisesti ottaen

pankin IFRS 9 luottotappiovarausmallit ja parametrit

hyödyntävät konsernissa käytettäviä sisäisiä malleja,

jotta käytetty menetelmä olisi yhtenäinen kaikkialla kon-

sernissa. IFRS 9:ää varten on laadittu uusia malleja ja

laskentamenetelmiä, mukaan lukien voimassaoloajan PD,

aikaistetut takaisinmaksut ja tulevaisuutta koskeva LGD.

Kaikki luottotappiovaraukset allokoidaan yksittäisille vas-

tuille.

Tulevaisuuteen suuntautuva informaatio perustuu kol-

men vuoden ennustusperiodiin ja yhdistyy vakaaseen

tilaan seitsemäntenä vuonna. Perusskenaario perustuu

makrotalouden ennusteeseen, joka on julkaistu konser-

nin Nordic Outlook -raportissa.

Muutos

Kun laina korvataan uudella lainalla tai alkuperäistä lai-

nasopimusta muutetaan, arvioidaan, onko kyseessä van-

han lainan poiskirjaaminen ja uuden lainan kirjaaminen

vai vanhan lainan muutos. Tähän vaikuttaa se, ovatko

sopimukseen perustuvien kassavirtojen ja muiden sopi-

musehtojen muutokset merkittäviä vai eivät. Mikäli muu-

tos on merkittävä, kyseessä on vanhan lainan poiskirjaa-

minen ja uuden lainan kirjaaminen. Jos muutos ei puoles-

taan ole merkittävä, muutos huomioidaan vanhan lainan

muutoksena. Yleisesti, mikäli muutos johtaa uuteen lai-

nasopimukseen ja lainan tunnukseen, muutos on merkit-

tävä, ja se johtaa vanhan lainan poiskirjaamiseen ja

uuden lainan kirjaamiseen. Muutoin muutos ei johda

poiskirjaamiseen ja uuden lainan kirjaamiseen.

Odotettu jäljellä oleva voimassaoloaika

Suurelle osalle lainoista ja saamisista, odotettu voimas-

saoloaika rajoittuu jäljellä olevaan sopimuksen mukai-

seen maturiteettiin ja korjataan odotetuilla ennakkomak-

suilla. Vastuilla, joilla on heikko luottolaatu, ennakkomak-

sun mahdollisuutta ei oteta huomioon. Vastuissa, joissa

on mukana itse laina ja myönnetty nostamaton luotto ja

joissa sopimuksen mukainen mahdollisuus vaatia ennak-

komaksua ja perua myönnetty nostamaton luotto eivät

pienennä pankin luottotappioiden vastuuta sopimuksen

mukaisen irtisanomisajan aikana, odotettu voimassaolo-

aika on se aika jonka aikana pankki odottaa olevansa vas-

tuussa luottotappioista. Tämä ajanjakso arvioidaan nor-

maalien luottoriskien hallinnan menetelmin.

Mikäli vanhaa rahoitusvaraa ei poiskirjata, alkuperäinen

voimassa oleva korko jää voimaan muuttumattomana ja

muuttuneiden sopimukseen perustuvien kassavirtojen

nettonykyarvo kuvastaa rahoitusvaran kirjanpitoarvoa

muutosten jälkeen. Alkuperäisten sopimukseen perustu-

vien kassavirtojen nettonykyarvon ja muokattujen sopi-

mukseen perustuvien kassavirtojen erotus huomioidaan

tuloksessa tuottona tai kuluna. Mikäli muutoksesta joh-

tuva tappio liittyy muutokseen lainassa, jossa on lainan-

hoitojousto, muutoksesta johtuva tappio esitetään

tuloslaskelmalla kohdassa arvonalentumistappiot luo-

toista ja muista saamisista.

Tulevaisuuteen suuntautuvan informaation hyödyntäminen

Laskettavat tulevaisuutta koskevat tekijät perustuvat

pankin ylimmän johdon puolueettomaan odotukseen.

Prosessi sisältää makrotaloudelliset skenaariot (peruss-

kenaario, positiivinen ja negatiivinen), jotka konsernin

riippumaton makrotaloudellinen tutkimusyksikkö laatii,

skenaarioiden arvion ja hyväksymisen (kattava kierto

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

37

Vaiheallokoinnin takia on tärkeää, johtaako muutos pois-

kirjaamiseen ja uuden lainan kirjaamiseen vai ei. Mikäli

korvaavan lainan ajatellaan olevan uusi laina, laina sijoi-

tetaan vaiheeseen 1 alkuperäisen kirjaamisen hetkellä

(ellei uusi laina ole arvoltaan alentunut alkuperäisen kir-

jaamisen hetkellä). Eli alkuperäinen luottoriski nollataan.

Jos korvaava laina on muutos vanhaan lainaan, alkupe-

räistä luottoriskiä ei nollata.

Pankki ostaa uudet lainat Danske Bank A/S, Suomen

sivuliikkeeltä, mutta pankin taseessa oleviin lainoihin voi

kohdistua muutoksia silloin kun muutokset eivät johda

vanhan lainan poiskirjaamiseen ja uuden lainan kirjaami-

seen.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

38

7. Verot

Arvioidut tuloverot ja laskennalliset verot tilivuoden

voitosta huomioidaan tuloslaskelmassa. Tulovero las-

ketaan voimassa olevan tuloverokannan mukaisesti.

Milj. €

1-12/2022

1-12/2021

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero

Edellisten tilikausien verot

3,3

0,0

3,3

3,4

0,0

3,4

Tilikauden verot yhteensä

Efektiivinen veroaste

20,0 %

Tuloslaskelman verokulun ja yhtiön kotimaan verokannalla 20 % (20 %)

laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

Tulos ennen veroja

16,3

3,3

17,1

3,4

Verot laskettuna kotimaan verokannalla

Verot aikaisemmilta tilikausilta

Verot tuloslaskelmassa

0,0

3,3

3,4

8. Rahoitusinstrumenttien ja muiden kuin rahoitusvarojen luokittelu

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoi-

tusvarojen ja -velkojen ostot ja myynnit kirjataan

taseeseen selvityspäivänä tai päivänä, jolloin sitoudu-

taan ostamaan tai myymään kyseinen rahoitusvaroi-

hin tai velkoihin liittyvä erä. Lainat kirjataan taseeseen

rahoitusvaroiksi Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n ja

Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeen välisessä

kauppakirjassa mainittuna päivänä. Johdannaissopi-

mukset, noteeratut arvopaperit ja valuuttakauppaan

liittyvät spot-tapahtumat kirjataan taseeseen ja pois

taseesta selvityspäivänä.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimuspe-

rusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän raha-

virtoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty toiselle

osapuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun

niihin liittyvät velvoitteet ovat lakanneet eli, kun vel-

voitteet ovat täyttyneet, peruuntuneet tai erääntyneet.

Rahoitusvaroja ja –velkoja ei netoteta, jollei niiden kuit-

taamiseen ole lakisääteistä oikeutta ja jollei kuittausta

aiota käyttää. Transaktiomenot sisällytetään alkupe-

räiseen kirjanpitoarvoon, ellei kyseessä ole erä, joka

arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta.

Pankki käyttää IFRS 9 sallimaa vaihtoehtoa jatkaa

IAS 39 mukaista suojauslaskentaa.

IFRS 9:n mukainen rahoitusvarojen ja -velkojen

luokittelu ja arvostus - yleistä

rusteisten kassavirtojen kerryttämiseksi (kerryttämi-

seksi pidettävät) ja jos kassavirrat ovat yksinomaan pää-

oman palautuksia ja niihin liittyviä korkoja. Yleisesti

ottaen pankin rahoitusvarat ovat tämän mukaisia.

IFRS 9:n mukaan rahoitusvarat luokitellaan sekä

varojen hallintaan käytetyn liiketoimintamallin että

niiden sopimusperusteisten kassavirtojen

ominaisuuksien perusteella (kytketyt johdannaiset

mukaan lukien) seuraaviin luokkiin:

Pankilla ei ole rahoitusvaroja, jotka arvostettaisiin käy-

pään arvoon muun laajan tuloksen kautta.

• Jaksotettuun hankintamenoon

• Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta, tai

• Käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Kaikki muut rahoitusvarat on arvostettava käypään

arvoon tulosvaikutteisesti, mukaan lukien muihin liiketoi-

mintamalleihin kuuluvat rahoitusvarat. Näitä ovat esi-

merkiksi rahoitusvarat, joita hallitaan käypään arvoon tai

joita pidetään kaupankäyntiä varten, tai rahoitusvarat,

Rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintame-

noon, jos niitä pidetään liiketoimintamallissa sopimuspe-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

39

jotka liittyvät sopimusperusteisiin kassavirtoihin, jotka

eivät ole yksinomaan pääoman ja siihen liittyvän koron

palautuksia.

käypää arvoa ja sitä seuraavia eli takaisinmaksusta johtu-

via muutoksia. Korko ottaa huomioon vain rahan aika-

arvon, luottoriskin, muut lainanantoon liittyvät perusriskit

ja tuottomarginaalin, joka on luotonannon perusominai-

suuksien mukainen. Mikäli kassavirroista seuraa muuta

kuin vähimmäisaltistus riskille tai volatiliteetille, joka ei ole

luotonannon perusominaisuuksien mukainen, rahoitus-

vara on kirjattava käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Yleisesti ottaen rahoitusvelat arvostetaan edelleen jak-

sotettuun hankintamenoon erottamalla kytketyt johdan-

naiset, jotka eivät ole läheisessä suhteessa pääsopimuk-

seen. Johdannaisvelat kirjataan käypään arvoon tulosvai-

kutteisesti.

Yleisesti pankin rahoitusvarojen, jotka ovat kerrytettä-

väksi salkussa (lainat), kassavirrat ovat SPPI-testin

mukaisia, eli ne ovat luotonannon perusominaisuuksien

mukaisia.

SPPI-testi (yksinomaan pääoman ja siihen liittyvän

koron palautuksia)

Toinen vaihe sellaisten rahoitusvarojen luokituksessa,

jotka ovat kerrytettäväksi tai kerrytettäväksi ja myytäväksi

pidetyissä salkuissa, koskee sen arviointia, ovatko sopi-

musperusteiset kassavirrat SPPI-testin mukaisia. Pää-

omasumma heijastaa alkuperäisen kirjaamisen mukaista

Alla oleva taulukko näyttää miten pankin rahoitusinstru-

mentit on luokiteltu.

Jaksotettuun

hankintamenoon

Käypään arvoon tulos-

vaikutteisesti kirjattavat

Held to

collect -rahoi-

tusvarat *)

Hallitaan Suojaustar-

käypään koituksessa rahoitusvarat

Muut kuin

Varat, Milj. €

Velat

arvoon

pidettävät

tai -velat

Yhteensä

Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset

Lainat ja muut saamiset luottolaitoksilta

Kaupankäyntivarat

29,5

62,8

29,5

62,8

Johdannaissopimukset

21,3

20,6

42,0

21,3

91,5

Muut rahoitusvarat, joukkovelkakirjalainat

Lainat ja muut saamiset yleisöltä

Muut varat

91,5

4 008,0

4 028,6

3,6

Yhteensä 31.12.2022

4 100,2

-

91,5

3,6

4 237,3

Velat, Milj. €

Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille

Johdannaissopimukset ja muut

kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

-> Joukkovelkakirjalainat

Verovelat

390,1

256,6

262,8

2 965,3

3 228,2

0,6

9,0

9,6

Muut velat

9,0

Yhteensä 31.12.2022

-

3 355,4

-

519,4

3 884,4

*) Varat, joiden tarkoituksena on kerätä sopimusperusteisia rahavirtoja, jotka koskevat yksinomaan pääomanpalautuksia ja niihin liittyviä korkoja.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

40

Jaksotettuun

Käypään arvoon tulos-

hankintamenoon

vaikutteisesti kirjattavat

Held to

Hallitaan Suojaustar-

Muut kuin

collect -rahoi-

käypään koituksessa rahoitusvarat

Varat, Milj. €

tusvarat *)

Velat

arvoon

pidettävät

tai -velat

Yhteensä

Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset

Lainat ja muut saamiset luottolaitoksilta

Kaupankäyntivarat

165,1

4,4

165,1

4,4

Johdannaissopimukset

9,0

4,6

9,0

35,4

Muut rahoitusvarat, joukkovelkakirjalainat

Lainat ja muut saamiset yleisöltä

Verosaamiset

35,4

4 112,4

4 117,0

0,4

1,0

1,4

Muut varat

1,0

Yhteensä 31.12.2021

4 281,8

-

35,4

13,7

4 332,3

Velat, Milj. €

Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille

Johdannaissopimukset ja muut

1 732,5

13,8

kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

13,8

0,2

-> Joukkovelkakirjalainat

Muut velat

2 245,1

2 245,3

0,9

Yhteensä 31.12.2021

-

3 977,6

-

14,0

0,9

3 992,5

*) Varat, joiden tarkoituksena on kerätä sopimusperusteisia rahavirtoja, jotka koskevat yksinomaan pääomanpalautuksia ja niihin liittyviä korkoja.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

41

9. Taseen maturiteettijakauma

Tase-erät on esitetty likviditeettijärjestyksessä. Alla

oletetaanko niiden erääntyvän seuraavan vuoden

aikana (current) vai yli vuoden päästä (non-current).

olevassa taulukossa tase-erät on esitetty sen mukaan,

2022

Milj. €

Yhteensä

< 1 vuosi

> 1 vuosi

Varat

Käteiset varat

29,5

62,8

29,5

62,8

-

Lainat ja muut saamiset luottolaitoksilta

Kaupankäyntivarat

Muut rahoitusvarat

Lainat ja muut saamiset yleisöltä

Muut varat

-

1,5

21,3

19,9

91,5

19,1

72,4

4 028,6

3,6

276,1

3,6

3 752,5

-

Yhteensä

4 237,3

410,9

3 826,4

Velat

Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille

390,1

256,6

3 228,2

0,6

0,1

79,7

758,9

0,6

390,0

176,9

2 469,3

-

Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

Verovelat

Muut velat

9,0

-

Yhteensä

3 884,4

848,1

3 036,3

2021

Milj. €

Yhteensä

< 1 vuosi

> 1 vuosi

Varat

Käteiset varat

165,1

4,4

165,1

4,4

-

Lainat ja muut saamiset luottolaitoksilta

Kaupankäyntivarat

Muut rahoitusvarat

Lainat ja muut saamiset yleisöltä

Verosaamiset

-

9,0

5,9

3,1

35,4

-

35,4

4 117,0

0,4

333,7

0,4

3 783,3

-

Muut varat

1,0

Yhteensä

4 332,3

510,5

3 821,8

Velat

Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille

1 732,5

13,8

632,5

-4,0

1 100,0

17,8

Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

Muut velat

2 245,3

0,9

3,0

2 242,3

-

0,9

Yhteensä

3 992,5

632,3

3 360,1

Erääntyneiden rahoitusvarojen ikäjakauma, netto

Milj. €

2022

2021

Erääntyneet saamiset 30-90 päivää

9,4

1,0

0,0

-

4,9

6,4

0,4

-

Saamiset, jotka todennäköisesti jäävät maksamatta

Järjestämättömät saamiset 90-180 päivää

Järjestämättömät saamiset 180 päivää - 1 vuosi

Järjestämättömät saamiset > 1 vuosi

-

Saamiset, joihin liittyy lainanhoitojousto, brutto

26,4

159,7

Johdannaisten maturiteettijakauma löytyy liitetiedosta 12.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

42

10. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

Käypä arvo

mien avulla ja käyvän arvon määrittäminen perustuu

Rahoitusinstrumentit esitetään taseessa käypään

arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusva-

rojen ja – velkojen käypä arvo määritetään aktiivisilla

markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella.

Mikäli aktiivinen markkina on olemassa, käypä arvo

määritetään tilinpäätöshetken viimeisimmän markki-

nahinnan mukaan.

markkinoilta saatavaan informaatioon. Monimutkai-

sempien instrumenttien, kuten swaption-, korkokatto-

ja – ﬂoor-sopimusten sekä muiden OTC-tuotteiden,

käypä arvo määritetään sisäisillä arvostusmalleilla,

jotka perustuvat markkinoilla yleisesti hyväksyttyihin

arvostusmenetelmiin.

Arvostusmenetelmän kautta tehdyt arvostukset ovat

usein arvioita, koska täsmällisiä arvoja ei voida tehdä

markkinoilta saatavan informaation perusteella.

Tämän vuoksi käyvän arvon määrittämisessä voidaan

käyttää myös lisäparametreja, kuten likviditeetti- ja

vastapuoliriskitekijöitä.

Jos rahoitusinstrumentin hinta noteerataan ei-aktiivi-

silla markkinoilla, käypä arvo määritellään viimeisim-

män markkinatransaktion hinnan perusteella ja käy-

vän arvon määrityksessä otetaan huomioon markki-

naolosuhteissa tapahtuneet muutokset, esimerkiksi

olennaisilta osiltaan samanlaisella instrumentilla, toi-

mivilla markkinoilla tehdyt transaktiot.

Jos rahoitusinstrumentin hankintahetkellä rahoitus-

instrumentin arvostusmallilla laskettu arvo ja todelli-

nen kustannus (ns. ensimmäisen päivän voitto tai

tappio) eroavat toisistaan muuten kuin transaktiokus-

tannuksista johtuen, pankin käyttämän arvostusmal-

lin parametrit kalibroidaan todellisen kustannuksen

mukaisiksi.

Jos aktiivista markkinaa ei ole olemassa, käypä arvo

standardoiduille ja yksinkertaisille rahoitusinstru-

menteille, kuten koron- ja valuutanvaihtosopimuksille

ja listaamattomille saamistodistuksille, määritetään

markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetel-

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit

Pankki käyttää arvostusmenetelmiä yleensä OTC-johdan-

naisille ja listaamattomille kaupankäyntivaroille ja

-veloille. Pääsääntöisesti käytetyt arvostus- ja arviointi-

menetelmät sisältävät tulevaisuudessa selvitettävien

transaktioiden hinnoittelun ja johdannaismalleja, joissa

käytetään nykyarvolaskentaa, luottohinnoittelumalleja ja

optiomalleja, kuten Black & Scholes -malleja.

noilla noteerattu hinta (taso 1). Rahoitusinstrumentit, joi-

den käypä arvo perustuu merkittävästi markkinahavain-

toihin, esitetään luokassa Markkinahavaintoihin

perustuva (taso 2). Muut rahoitusinstrumentit esitetään

luokassa Ei markkinahavaintoihin perustuva (taso 3).

31. joulukuuta 2022 päättyneellä raportointikaudella ei

tapahtunut siirtymiä tason 1 (Markkinoilla noteraattu

hinta) ja tason 2 (Markkinahavaintoon perustuva) käyvän

arvon määritysten välillä tai siirtymiä tasolle/tasolta 3

(Ei markkinahavaintoon perustuva).

Rahoitusinstrumentit, joiden käypä arvo perustuu mark-

kinoilla noteraattuun hintaan, esitetään luokassa Markki-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

43

Markkina-

havaintoon

perustuva

Ei markkina-

havaintoon

perustuva

2022

Milj. €

Markkinoilla

noteerattu hinta

Yhteensä

Rahoitusvarat

Joukkovelkakirjalainat

Johdannaissopimukset

Yhteensä

63,4

0,0

28,1

21,3

49,4

-

0,0

-

91,5

21,3

63,4

112,8

Rahoitusvelat

Johdannaissopimukset

Yhteensä

0,0

256,6

0,0

256,6

-

256,6

-

2021

Rahoitusvarat

Joukkovelkakirjalainat

Johdannaissopimukset

Yhteensä

30,3

-

5,1

9,0

-

35,4

9,0

30,3

14,1

44,4

Rahoitusvelat

Johdannaissopimukset

Yhteensä

-

13,8

-

13,8

-

13,8

-

Jaksotettuun hankintamenoon esitettävät

Liikkeeseen laskettujen velkakirjojen käypä arvo oli EUR

3 500,7 miljoonaa (2021: EUR 2 259,7) verrattuna kir-

janpitoarvoon EUR 3 228,2 miljoonaa (2021: EUR 2

245,3). Pääosin liikkeeseen laskettujen velkakirjojen

käypä arvo kuvastaa markkinoilla noteerattua hintaa eli

arvostusta tasolla 1. Muiden rahoitusinstrumenttien

osalta käyvän arvon ja kirjanpitoarvon välillä ei ole mer-

kittäviä eroja.

rahoitusinstrumentit

Merkittävälle osalle pankin rahoitusvaroista ja -veloista,

kuten lainat ja saamiset, ei ole olemassa aktiivisia mark-

kinoita. Tällaisissa tapauksissa pankki perustaa arviot

käyvistä arvoista sellaisiin yksittäisen rahoitusinstru-

mentin taseeseen kirjaamispäivän jälkeen markkinaolo-

suhteissa tapahtuneisiin muutoksiin, jotka vaikuttaisivat

rahoitusinstrumentin hintaan, jos se määritettäisiin tilin-

päätöshetkellä. Muut tahot voivat tehdä toisenlaisia arvi-

oita. Käteisiin varoihin luettujen erien maturiteetti on

niin lyhyt, että kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

44

11. Käteiset varat ja saamiset luottolaitoksilta

Saamiset luottolaitoksilta ja keskuspankeilta sisältää

saamiset muilta luottolaitoksilta ja määräaikaistalle-

tukset keskuspankkeihin. Saamiset luottolaitoksilta ja

keskuspankeilta arvostetaan jaksotettuun hankinta-

menoon, kuten on kuvattu kohdassa Lainat ja saami-

set jaksotettuun hankintamenoon.

Milj. €

2022

2021

Vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta

Saamiset luottolaitoksilta

Muut saamiset

29,5

165,1

62,8

0,0

4,4

0,0

Arvonalentumiset

Yhteensä

92,3

169,5

Vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta

ovat IFRS 9 -standardin mukaisesti vaiheessa 1.

12. Johdannaissopimukset

Pankki käyttää johdannaissopimuksia suojaamistar-

koituksessa. Käytettäviä instrumentteja ovat korko-

johdannaiset. Suojaamistarkoituksessa tehdyillä joh-

dannaisilla suojataan lainat ja muut saamiset ja liik-

keeseenlaskettuja joukkovelkakirjalainoja. Pankki

käyttää käyvän arvon suojaukseen koronvaihtosopi-

muksia, joilla suojaudutaan markkinakorkojen muutos-

ten aiheuttamia käyvän arvon muutoksia vastaan.

saamisista on vaihtuvakorkoisia lainoja. Kun vaihtuva-

korkoisen lainan korko kiinnitetään kuluvalle korko-

jaksolle, pankille syntyy korkoriski markkinakorkoja

vastaan. Pankki käyttää johdannaisia suojaamaan kor-

koriskin, joka syntyy kiinteistä korkoperiodeista, joita

on kiinteäkorkorkoisissa lainoissa, vaihtuvakorkoisissa

lainoissa ja liikkeeseenlasketuissa kiinteäkorkoisissa

joukkovelkakirjalainoissa.

Pankki arvostaa lainat ja muut saamiset sekä liikkee-

seenlasketut joukkovelkakirjalainat jaksotettuun han-

kintamenoon. Valtaosa pankin lainoista ja muista

Mikäli suojauslaskennan ehdot eivät enää täyty, suo-

jattujen varojen ja velkojen kumulatiiviset arvonmuu-

tokset jaksotetaan eräpäivään.

2022

2021

Käypä arvo

Milj. €

Nimellis-

arvo Saamiset

Nimellis-

arvo

Suojaavat johdannaissopimukset

Saamiset

Velat

Käyvän arvon suojaukset

Korko

21,3

256,6

8 127,7

9,0

13,8

8 247,4

OTC-tuotteet

21,3

256,6

8 127,7

9,0

13,8

8 247,4

Suojaavat johdannaiset yhteensä

21,3

256,6

8 127,7

9,0

13,8

8 247,4

joista konserniyritysten kanssa:

21,3

256,6

8 127,7

9,0

13,8

8 247,4

Kohde-etuuden nimellisarvo

Jäljellä oleva maturiteetti

alle

1 vuosi

1–5

vuotta

yli

5 vuotta

alle 1

vuosi

1–5

vuotta

yli

5 vuotta

0,0

8 111,0

16,7

-

8 103,9

143,5

joista konserniyritysten kanssa:

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

45

Suojauslaskennan kuvaus

velkojen korkoriski arvostetaan käypään arvoon ja kirja-

taan suojattujen kohteiden arvonmuutoksena. Arvon-

muutokset kirjataan tuloslaskelmaan riville nettotulos

käypään arvoon arvostettavista eristä. Mahdollinen teho-

ton osuus suojauksesta, joka on kuitenkin tehokkaan

suojauksen rajoissa, kirjataan myös riville nettotulos

käypään arvoon arvostettavista eristä.

Korkoriski, joka syntyy varojen ja velkojen kiinteäkorkoi-

silla korkoperioideilla, suojataan johdannaisilla. Suojauk-

sia tehdään, jotta varojen ja velkojen korkoriskit saadaan

kohtaamaan mahdollisimman hyvin ja jotta kokonaiskor-

koriski saadaan minimoitua.

Suojattujen varojen ja velkojen, joihin sovelletaan kiin-

teää korkoa sopimuksen alkamispäivästä tiettyyn päi-

vään asti, tulevat korkomaksut jaetaan ajanjaksoilla

peruskorkoon ja voittomarginaaliin. Pankki suojaa riskiä

salkkutasolla tekemällä swap-sopimuksen tai termiinin

yhteensopivalla maksuproﬁililla, samassa valuutassa ja

samalle ajanjaksolle kuin suojattu kohde. Suojatun korko-

riskin ja suojattujen johdannaisten käyvät arvot mitataan

säännöllisin väliajoin, jotta muutokset suojatun korkoris-

kin käyvässä arvossa ovat vaihteluvälillä 80-125 pro-

senttia suojattujen johdannaisten käyvän arvon muutok-

sesta. Suojattujen johdannaisten salkkuja säädetään tar-

vittaessa.

Meneillään oleva korkokantojen vertailuarvojen uudistus

tulee korvaamaan olemassa olevat pankkien väliset

IBOR-viitekorot (Interbank Offered Rate) vaihtoehtoisilla

riskittömillä viitekoroilla. IBOR-uudistuksen ajankohtaan

ja siirtymätapoihin liittyy epävarmuutta ja on avoinna tul-

laanko joidenkin olemassa olevien vertailuarvojen käyt-

töä jatkamaan. Laskentamenetelmää EURIBOR:in taus-

talla on muutettu ja se on nyt täysin yhdenmukainen

EU:n vertailuarvoasetuksen kanssa.

Vuoden 2022 lopussa tehokkaasti suojattujen rahoitus-

varojen ja -velkojen kirjanpitoarvot olivat 4 043,3 miljoo-

naa euroa (4 128,3 miljoonaa euroa) ja 3 237,2 miljoo-

naa euroa (2 250,2 miljoonaa euroa) vastaavasti. Alla

olevasta taulukosta käy ilmi varojen ja velkojen sekä suo-

jattujen johdannaisten arvonmuutokset. Arvonmuutok-

set on kirjattu tuloslaskelmalla riville nettotulos käypään

arvoon arvostettavista eristä.

Tehoton suojaus liittyy siihen, että suojatun varan tai

velan käyvän arvon muutokset mitataan kunkin suojatun

varan tai velan relevantilla korkokäyrällä, kun taas suo-

jaavien johdannaisten kiinteän osuuden käypä arvo mita-

taan swap-käyrään perustuen. Lisäksi, korjauksia ei

tehdä välittömästi suojaavien johdannaisten portfolion

suojauspositioon ja tästä johtuen tehotonta suojausta

saattaa esiintyä.

Vuoden 2022 lopussa pankissa ei ole johdannaissopi-

muksia, jotka tullaan siirtämään vaihtoehtoisiin viite-

korkoihin.

Pankki käyttää IFRS 9 sallimaa tapaa jatkaa käypien

arvojen suojauslaskennassa IAS 39 mukaisia vaatimuk-

sia. Tehokkaassa suojauksessa suojattujen varojen ja

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

46

Milj. €

Korkoriskin suojauksen vaikutus tulokseen

2022

2021

Kiinteäkorkoisten varojen suojauksen vaikutus

Suojatut lainat

-25,3

25,2

-0,1

-7,7

7,4

Suojaavat johdannaiset

Yhteensä

-0,3

Kiinteäkorkoisten velkojen suojauksen vaikutus

Suojatut liikkeeseenlaskut

Suojaavat johdannaiset

263,1

-261,6

1,5

57,7

-57,7

0,0

Yhteensä

Seuraavat taulukot esittävät suojaavat johdannaiset ja

rahoitusvarojen ja -velkojen suojatut kiinteät korot.

Suojaavien johdannaisten

kirjanpitoarvo

Muutokset käy-

vässä arvossa,

joita käytetään

suojauksen

tehottomuuden

laskennassa

Suojaavien

johdannaisten

nimellisarvo

Varat

21,3

9,0

Velat

Korkoriski (korko swap), 2022

Korkoriski (korko swap), 2021

7 563,9

6 373,7

256,6

13,8

-236,4

-50,4

Suojattujen varojen ja

velkojen käypien arvojen

suojauskorjausten

Muutos

suojauksen

tehottomuuden

laskennassa

käytettävässä

arvossa

Suojattujen

varojen ja velkojen

kirjanpitoarvot

kumulatiivinen summa

Kiinteä korkoriski

2022

Varat

Velat

Varoissa

Veloissa

Lainoista

4 043,3

-20,6

-25,3

263,1

237,8

Liikkeeseenlasketuista velkakirjoista

Yhteensä, 2022

3 237,2

-262,8

4 043,3 3 237,2

-20,6

-262,8

2021

Lainoista

4 128,3

4,6

-7,7

57,7

50,1

Liikkeeseenlasketuista velkakirjoista

Yhteensä, 2021

2 250,2

0,2

4 128,3 2 250,2

4,6

0,2

Suojauslaskennan tehottomuus, joka huomioidaan tuloslaskelmalla, 2022

Suojauslaskennan tehottomuus, joka huomioidaan tuloslaskelmalla, 2021

1,4

-0,3

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

47

Netottaminen

Varat ja velat netotetaan, kun pankilla ja vastapuolella

on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus netottaa

summia ja se aikoo joko netottaa tasesaldot tai

realisoida omaisuuserän sekä suorittaa velan saman-

aikaisesti.

Milj. €

Johdannaisten positiivinen käypä arvo

12/2022

12/2021

Johdannaisten käypä arvo

21,3

9,0

Kirjanpitoarvo

Netotus vakavaraisuussäännösten mukaan

256,6

-235,3

-

13,8

-4,7

Nettovastuut

Vakuudet

Netto

-12,5

7,7

-235,3

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

48

13. Verosaamiset ja verovelat

Verosaamiset ja -velat huomioidaan taseessa tilikau-

den tuloksesta aiheutuneina arvioituina veroina

ennakkoveroilla oikaistuina. Veroa oikaistaan myös

mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Verosaamiset ja –velat netotetaan keskenään, mikäli

laki sen sallii, ja jos saamiset ja velat todennäköisesti

tullaan käyttämään yhtämääräisesti tai samanaikai-

sesti.

Laskennallinen vero arvostetaan verosäännösten

perusteella ja niillä tilinpäätöspäivänä voimassa ole-

villa verokannoilla, joita sovelletaan silloin, kun las-

kennallisen veron odotetaan muuttuvan tuloveroksi.

Verokantojen muutoksesta johtuva laskennallisen

veron muutos kirjataan tuloslaskelmaan.

Käyttämättömiin verotuksellisiin tappioihin perustu-

vat verosaamiset kirjataan siinä määrin kuin ne voi-

daan käyttää.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista

saamisten ja velkojen verotuksellisen arvon ja kirjan-

pitoarvon välillä todennäköisten oletettujen ajoitu-

serojen perusteella. Laskennallista veroa ei kirjata

niiden erien väliaikaisista eroista, jotka syntyvät han-

kintahetkellä ilman, että ne vaikuttavat liiketulokseen

tai verotettavaan tuloon. Laskennallinen vero kirja-

taan laskennallisiin verosaamisiin ja laskennallisiin

verovelkoihin.

Milj. €

2022

2021

Tuloverosaamiset

-

0,4

Verosaamiset yhteensä

-

0,4

Tuloverovelat

0,6

-

Verovelat yhteensä

0,6

-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

49

14. Muut varat

Muut varat käsittävät kertyneet korko- ja palkkiotuotot sekä muut saamiset.

Milj. €

2022

2021

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

Kertyneet korot

3,6

0,0

3,6

1,0

0,0

1,0

Muut saamiset

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot yhteensä

15. Velat luottolaitoksille

Velat luottolaitoksille arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Milj. €

2022

2021

Velat luottolaitoksille

Muut

390,1

1 732,5

Yhteensä

390,1

1 732,5

16. Liikkeeseen lasketut velkakirjat

Muut liikkeeseen lasketut velkakirjat käsittävät pankin liikkeeseen laskemia velkakirjoja. Muut liikkeeseen lasketut

velkakirjat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon lisättynä suojatun korkoriskin käyvällä arvolla.

Milj. €

2022

2021

Liikkeeseen lasketut velkakirjat

Liikkeeseen laskettuja suomalaisia katettuja joukkolainoja

3 228,2

2 245,3

Nimellisarvo

Milj. €

Liikkeeseen

1.1.2022

laskut

Erääntymiset

31.12.2022

Katettu joukkolaina

2 250,0

1 250,0

-

3 500,0

Nimellisarvo

Milj. €

Liikkeeseen

laskut

1.1.2021

Erääntymiset

31.12.2021

Katettu joukkolaina

3 750,0

500,0

2 000,0

2 250,0

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

50

17. Muut velat

Muut velat käsittävät kertyneitä korkoja, maksuja ja

palkkioita, jotka eivät kuulu jonkin rahoitusinstrumen-

tin jaksotettuihin hankintamenoihin. Muut velat käsit-

tävät myös eläkevelvoitteita.

Varaus kirjataan, jos pankilla on aikaisemman tapah-

tuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen

velvoite, joka voidaan luotettavasti arvioida ja on

todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää

taloudellisen hyödyn siirtymistä pois yhtiöstä.

Milj. €

2022

2021

Varaukset

0,0

Muut velat

Siirtovelat

Korkovelat

8,5

0,5

0,0

9,0

0,3

0,6

0,1

0,9

Muut siirtovelat

Muut

Muut velat yhteensä

Jos oikeuskanteesta on todennäköisesti aiheutumassa

yhtiölle maksuvelvollisuus, kirjataan velka, jos se voidaan

luotettavasti mitata. Velka kirjataan odotettujen maksu-

jen nykyarvoon.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

51

18. Ehdolliset velat ja sitoumukset

Taseen ulkopuoliset sitoumukset

Taseen ulkopuoliset sitoumukset koostuvat pääosin käyt-

tämättömistä luottojärjestelyistä. Käyttämättömat luotto-

järjestelyt ovat peruuttamattomia sitoumuksia antaa luot-

toa ja koostuvat myönnetyistä nostamattomista luotoista.

Sitoumukset esitetään määrään, joka niistä tilinpäätös-

hetkellä jouduttaisiin maksamaan. Peruuttamattomia lai-

nasitoumuksia koskevat varaukset kirjataan muihin vel-

koihin, mikäli on todennäköistä, että lainasitoumuksen

perusteella tehdään nostoja. Taseen ulkopuoliset sitou-

mukset ovat pääasiassa vaiheessa 1.

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:llä ei ollut olennaisia taseen ulkopuolisia sitoumuksia 31.12.2021 ja 31.12.2022.

Sidottujen

varojen

kirjanpitoarvo

Sidottujen

varojen

käypä arvo

Sitomattomien Sitomattomien

Varojen sidonnaisuus

Milj.€

varojen

varojen käypä

arvo

kirjanpitoarvo

Varat 31.12.2022

3 974,9

176,2

37,7

Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Muut varat

37,7

3 974,9

138,5

Varat 31.12.2021

5 027,7

205,3

35,6

Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Muut varat

35,6

5 027,7

169,7

Saadut vakuudet

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:llä ei ollut saatuja vakuuksia 31.12.2022.

Vakuussidonnaisia

omaisuuseriä

Varat, saadut vakuudet ja vieraan

pääoman ehtoiset arvopaperit,

paitsi vakuuskäytössä olevat

katetut joukkolainat ja

vastaan saatu

rahoitus (velat),

ehdolliset velat tai

lainatut arvopaperit

Milj. €

omaisuusvakuudelliset

arvopaperit

Sidotut varat-saadut vakuudet ja niihin liittyvät velat

Tiettyjen rahoitusvelkojen kirjanpitoarvo 31.12.2022

Tiettyjen rahoitusvelkojen kirjanpitoarvo 31.12.2021

2 742,5

2 796,8

3 974,9

5 027,7

Katettujen joukkolainojen vakuutena olevat lainat ovat

sidottujen varojen pääasiallinen lähde. Katettujen joukko-

lainojen liikkeeseenlasku on tärkeä pitkäaikaisen rahoi-

tuksen lähde. Sidotut varat ja niihin liittyvät velat perus-

tuvat kvartaalitietojen mediaaneihin.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

52

19. Lähipiiriliiketoimet

Vaikutusvaltayhteisöt

2022

Milj. €

2021

Luotot ja muut saamiset

62,8

21,3

4,4

9,0

Arvopaperit ja johdannaiset

Talletukset

390,1

256,6

1 732,5

13,8

Johdannaiset

Korkotuotot

Korkokulut

7,5

0,0

22,1

-6,1

Ostot konserniyhtiöiltä

11,5

0,3

15,2

0,2

Myynnit konserniyhtiöille

Saamisista lähipiiriltä ei ole kirjattu odotettavissa olevia

luottotappioita. Korkokulut lähipiiriltä olivat positiivisia

korkoja vuonna 2021.

mukaan lukien läheiset perheenjäsenet ja yhtiöt, joissa

hallintohenkilöillä tai heidän läheisillä perheenjäsenillään

on huomattava vaikutusvalta.

Pankin lähipiiri muodostuu emoyhtiöstä, hallintohenki-

löistä ja muista lähipiiriin kuuluvista yhtiöistä. Vaikutus-

valtayhteisöihin luetaan emoyhtiö sivukonttoreineen.

Hallintohenkilöihin luetaan hallitus ja toimiva johto

Informaatiota koskien johdon lähipiiriliiketoimia on

esitetty liitetiedossa 4.

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

53

Danske Kiinnitysluottopankki Oyj:n

hallituksen voitonjakoehdotus

yhtiökokoukselle ja tilinpäätöksen

sekä toimintakertomuksen

allekirjoitukset

Yhtiön voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat

282 890 177,20 euroa, josta tilikauden voitto on

13 060 214,34 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokouk-

selle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraa-

vasti:

1. osinkoa jaetaan yhteensä 13 060 214,34 euroa, jolloin

2. vapaaseen omaan pääomaan jää 269 829 962,86

euroa.

Helsingissä, 3. päivänä helmikuuta 2023

Stojko Gjurovski

(hallituksen puheenjohtaja)

Robert Wagner

Tomi Dahlberg

Terese Dissing

Maisa Hyrkkänen

Pekka Toivonen

(Toimitusjohtaja)

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

54

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 3. päivänä helmikuuta 2023

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Aleksi Martamo

KHT

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

55

Kirjanpitokirjat 2022

Pankki käyttää Danske Bank A/S:n kirjanpitojärjestel-

mää, jota hallinnoidaan Tanskasta käsin. Vuoden vaih-

teessa kirjanpitokirjat tallennetaan elektroniseen muo-

toon ja säilytetään Suomessa kahtena kappaleena.

järjestelmästä. Pääkirjanpidon raportit tilikaudelta säily-

tetään elektronisessa muodossa:

• Päiväkirjat,

• Pääkirjat,

• Tuloslaskelmat ja taseet,

• Tilikartat ja

Tilinpäätös ja toimintakertomus sidottuna säilytetään

Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeen Talousyksikössä.

• Liitetietotositteet

Tilinpäätöserittelyt sisältyvät pääsääntöisesti Talous-

yksikön kokoamaan ja säilyttämään tilinpäätösaineis-

toon. Osa tilinpäätösaineistosta löytyy vain kirjanpito-

DANSKE KIINNIT YSLUOTTOPANKKI OYJ IFRS TILINPÄ ÄTÖS 2022

56