Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj - 7437001BISR7R2A9KX89

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N

TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

31.12.2024

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.

–

31.12.2024 3

Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä 4

Toimintaympäristön kuvaus 4

Sp-Kiinnitysluottopankin tulos ja tase 7

Vakavaraisuus ja riskiasema 8

Sp-Kiinnitysluottopankin hallinto ja henkilöstö 14

Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot 15

Yhteiskuntavastuu 15

Olennaiset tapahtumat tilinpäätöspäivän jälkeen 15

Vuoden 2025 näkymät 15

Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käytöstä 15

Tunnuslukujen laskentakaavat 16

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKIN IFRS-TILINPÄÄTÖS 17

Tuloslaskelma 18

Laaja tuloslaskelma 18

Tase 19

Rahavirtalaskelma 20

Oman pääoman muutokset 21

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 22

Liite 1: Tietoja raportoivasta yhtiöstä ja kuvaus Säästöpankkiryhmästä 23

Liite 2: Laatimisperiaatteet 24

Liite 3: Merkittävimmät johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja

arvioihin sisältyvät keskeiset epävarmuustekijät 29

RISKIENHALLINNAN JA VAKAVARAISUUDEN PERIAATTEET 31

Liite 4: Riskienhallinnan liitetiedot 32

Liite 5: Vakavaraisuuden hallinta 39

TULOS- JA TASE-ERIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 42

Liite 6: Korkokate 43

Liite 7: Palkkiotuotot ja -kulut, netto 44

Liite 8: Kaupankäynnin nettotuotot 44

Liite 9: Muut tuotot ja kulut 45

9.1 Liiketoiminnan muut tuotot 45

9.2 Liiketoiminnan muut kulut 45

Liite 10: Lainat ja saamiset 46

10.1 Lainat ja saamiset luottolaitoksilta ja asiakkailta 46

10.2 Sijoitusomaisuus 46

10.3 Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista 47

Liite 11: Rahoitus 51

11.1 Velat luottolaitoksille ja asiakkaille 51

11.2 Liikkeeseenlasketut velkakirjat 51

Liite 12: Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu 52

12.1 Rahoitusvarojen ja velkojen nettoutus 54

Liite 13: Johdannaiset ja suojauslaskenta 55

Liite 14: Henkilöstökulut 56

Liite 15: Käyvät arvot arvostusmenetelmän mukaisesti 57

Liite 16: Aineettomat hyödykkeet 59

Liite 17: Oma pääoma 61

Liite 18: Verot 62

18.1 Tuloverot 62

18.2 Laskennalliset verot 62

Liite 19: Muut varat, velat ja varaukset 63

19.1 Muut varat 63

19.2 Varaukset ja muut velat 63

MUUT LIITTEET 64

Liite 20: Vakuudet 65

Liite 21: Taseen ulkopuoliset sitoumukset 65

Liite 22: Lähipiiritiedot 66

Liite 23: Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 67

PILARI III -LIITETIEDOT 68

ALLEKIRJOITUKSET 69

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 70

SISÄLLYS

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

HALLITUKSEN

TOIMINTA KERTOMUS

TILIKAUDELTA

1.1.

–

31.12.2024

3SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuk-

sista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva

Säästöpankkiliitto osk, 14 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinni

tysluottopankki Oyj sekä edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset, Säästö-

pankkipalvelut Oy ja Sp-Rahastoyhtiö Oy. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien

yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin

luotto ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy

sekä Sp-Koti Oy.

Säästöpankkiryhmän rakenteesta löytyy lisätietoa sivulta

www.saastopankki.fi/saastopankkiryhma.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS

Globaali taloustilanne

Maailmantalouden kehitys oli varsin vakaata vuonna 2024 ja globaali talouskasvu asettunee

noin kolmen prosentin tasolle, vaikka virallisia BKT-lukuja saadaankin vielä tovi odottaa. Tämä

tarkoittaa hieman pitkän ajan keskiarvoa maltillisempaa kasvua ja suurin piirtein samantasoista

kasvua kuin edellisvuonna.

Maailmantalouden kehitystä voidaan pitää yllättävänkin vakaana, huomioiden ympäröivän maa

ilman myllerrykset. Sota Ukrainassa jatkuu, Lähi-idän tilanne on räjähdysherkkä, USA:ssa valit-

tiin uusi presidentti, kauppasodan uhka väijyy ja Euroopassa isojen maiden hallituksia kaatui.

Globaalisti inflaatio jatkoi rauhoittumistaan ja monissa maissa ollaan jo lähellä keskuspankin

tavoitetasoa. Tämä mahdollisti keskuspankkien koronlaskut, mitä nähtiinkin useampia niin

Euroopassa, USA:ssa kuin Kiinassakin.

Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:n (jäljempänä Sp-Kiinnitysluottopankki) tavoitteena on vahvistaa

Säästöpankkiryhmän toimintaedellytyksiä kilpailukykyisen varainhankinnan kautta ja edistää

omalla toiminnallaan Säästöpankkiryhmän strategian toteutumista. Sp-Kiinnitysluottopankki

vastaa Säästöpankkiryhmän kiinteistöluottovakuudellisesta varainhankinnasta laskemalla

liikkeeseen katettuja joukkolainoja.

Sp-Kiinnitysluottopankilla ei ole itsenäistä asiakasliiketoimintaa ja palveluverkostoa, vaan

Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat Säästöpankit välittävät ja myyvät asuntoluottoja

Sp-Kiinnitysluottopankille. Säästöpankit myös hoitavat asiakassuhteet paikallisesti.

Tilikaudella Sp-Kiinnitysluottopankin toiminta eteni suunnitellusti ja luottokanta oli vuoden

lopussa 2 309 (2 198) miljoonaa euroa.

Sp-Kiinnitysluottopankin liiketulos tilikaudella oli 2,6 (-19,1) miljoonaa euroa ja taseen loppu

summa 3 283 (2 607) miljoonaa euroa.

SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄ JA SÄÄSTÖPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄ

Sp-Kiinnitysluottopankki kuuluu Säästöpankkiryhmään ja Säästöpankkien yhteenliittymään.

Pankin tilinpäätös yhdistellään Säästöpankkiryhmän yhdisteltyyn tilinpäätökseen.

Säästöpankkiryhmä on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliit-

tymän muodostavista Säästöpankeista, keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitto osk:sta

sekä pankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä.

Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat laissa talletuspankkien

yhteenliittymästä määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILIKAUDELTA 1.1.

–

31.12.2024

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024 4

Eurooppalaisten osakkeiden tuotot olivat myös yli pitkän aikavälin keskimääräisten tuottojen.

Suomalaisten osakkeiden tuotot jäivät matalalle tasolle ja selvästi muita markkinoita alhaisem

maksi. Korkojen lasku tuki korkosijoitusten tuottoja ja yrityslainamarkkinoilla luottoriskimargi-

naalit pysyivät matalalla tasolla nousseista maksuhäiriöistä huolimatta. Geopoliittiset jännitteet

ja huoli maailmankaupan hidastumisesta nousevien tullitariffien myötä nousivat otsikoihin

erityisesti viimeisellä vuosineljänneksellä Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen. Tällä oli

vaikutus kehittyvien markkinoiden sijoituksiin, joiden tuotot laskivat viimeisellä vuosineljännek

sellä. Kokonaisuutena sijoittajien luottamus säilyi vahvana koko vuoden, ja sijoitustuotot olivat

hyvällä tasolla sekä korko- että osakemarkkinoilla.

Suomen taloustilanne

Suomen talous ajautui taantumaan vuoden 2023 loppupuolella. Vuonna 2024 talous kuitenkin

elpyi ja ainakin vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä talous kasvoi edellisneljännek-

seen verrattuna. Vuotta 2024 voidaankin kutsua orastavan elpymisen vuodeksi. Kasvu oli toki

vielä varsin vaisua.

Haastavien vuosien jälkeen suomalaisten kuluttajien taloustilanne on alkanut kohentua:

ostovoima on kääntynyt kasvuun, hintojen nousu on rauhoittunut ja korkojen lasku hyödyttää

velallisia kotitalouksia. Tämä näkyi myös Säästöpankin Säästämisbarometrissa, jonka mukaan

kotitalouksien kokema taloudellinen ahdinko väheni vuodentakaisesta. Pettymyksen aihe puo

lestaan oli tilanne työmarkkinoilla, jossa kehitys etenkin loppuvuonna oli odotuksia heikompaa.

Tämä piti osaltaan kuluttajien luottamuksen keskimääräistä matalammalla tasolla.

Suomalaisten yritysten luottamus alkoi myös kohentua vuonna 2024, joskin varsin varovaisin

askelin. Toimialoittaiset erot ovat merkittäviä. Rakennusteollisuudelle vuosi oli yhä vaikea,

vaikka orastavaa elpymistä nähtiin myös rakennusalan yritysten luottamuksessa. Palvelusektori

pärjäsi paremmin. Teollisuus kärsi yleisen globaalin teollisen suhdanteen heikkoudesta.

Konkurssien määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Eniten konkursseja nähtiin rakentamisessa ja

kaupan alalla.

Asuntomarkkinat Suomessa

Asuntokaupan taantuma on jatkunut jo lokakuusta 2022 alkaen. Kaupankäynti on kuitenkin ollut

tänä vuonna vireämpää kuin viime vuonna. Nousua kauppamääriin on tullut noin 4 %. Tähän

on ollut etenkin vaikuttamassa kuluttajien patoutunut ostotarve ja laskeneet korot. Kysyntä on

kohdistunut etenkin omakotitaloihin ja perhekokoluokan asuntoihin. Pienten asuntojen kysyntä

on pysynyt edelleen alhaisella tasolla, johtuen etenkin sijoitusasuntokysynnän vähäisyydestä.

Toki talouden ison pinnan alla kupli ja eri alueilla kehitys oli varsin erilaista. USA:n talous yllätti

jälleen kerran positiivisesti ja kasvu siellä jatkui vahvana. Vuosikasvun odotetaan asettuvan

vajaaseen kolmeen prosenttiin. Euroopan talouskehitys sen sijaan oli erittäin vaisua ja talous

kasvu jäänee alle prosenttiin. Etenkin Saksan taloudella ja teollisuussektorilla laajemminkin

kehitys oli heikkoa. Totutusta poiketen euroalueen talouden vahvimmat veturit löytyivät palvelu

vetoisesta Etelä-Euroopasta.

Kiinan talouskehitys oli myös tavoitetasoa vaisumpaa ja syksyllä 2024 maassa lanseerattiinkin

erilaisia elvytystoimia, jotka hieman piristivät kasvunäkymiä loppuvuotta kohden. Kokonai-

suutena kasvun odotetaan asettuvan vajaaseen 5 %:iin, mikä on toki länsimaisin silmin varsin

kadehdittava luku.

Korkoympäristö

Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla euroalueen lyhyet korot liikkuivat suhteellisen kapeassa

haarukassa verrattuna edellisvuoteen. Esimerkiksi asuntolainojen yleisenä viitekorkona toimi-

van 12 kk Euriborin liikehaarukka oli noin prosenttiyksikön neljännes. Pitkien korkojen osalta

nähtiin lievä trendinomainen nousu vuodenvaihteesta mikä johtui nopeiden koronleikkausodo

tusten katoamisesta.

Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla tilanne muuttui olennaisesti EKP:n koronlaskujen ja erityi

sesti markkinoiden vahvojen koronlaskuodotusten myötä. 12kk Euribor laski vuoden jälkipuolis-

kolla yli prosenttiyksikön ja 5 vuoden swap – korko lähes prosenttiyksikön.

Pankkitoiminnalle korkoympäristö on vuoden 2024 aikana ollut kokonaisuutena suhteellisen

suotuisa vaikkakin vuoden jälkipuoliskon viitekorkojen lasku tulee vaikuttamaan korkokattee-

seen jatkossa heikentävästi.

Jatkokehitys ei ole korkojen osalta suoraviivaisen selkeää. Lähtökohtaisesti heikkenevä talous

kehitys ja se, että EKP saavuttanee kahden prosentin inflaatiotavoitteensa oletettua aiemmin

antaa tilaa korkojen lisäleikkauksille mutta samanaikaisesti geopoliittiset jännitteet, kauppapo

liittiset tekijät ja palvelusektorin inflaatiokehitys saattavat muuttaa tilannetta.

Sijoitusmarkkinat

Sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta vuosi 2024 oli kokonaisuutena positiivinen. Yritysten tulos

kasvu kehitys oli hyvä erityisesti Yhdysvalloissa. Teknologiasektorin osakkeiden kurssit nousi-

vat voimakkaasti vuoden aikana ja koko osakemarkkina tuotti muita päämarkkinoita paremmin.

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024 5

Kokonaiskauppamäärän noustua noin 4 % kauppamäärien kehitys on ollut erilainen vanhojen ja

uusien asuntojen välillä. Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat noin 5 %, kun taas uusien

asuntojen kauppamäärät laskivat noin 14 %. Tämä on johtunut useastakin syystä. Uusien ja

vanhojen asuntojen hintojen ero on kasvanut vanhojen asuntojen hintojen laskiessa. Lisäksi

korkojen noustua nollakorkotasosta on taloyhtiön lainojen rahoitusvastike noussut merkittä

västi. Uusissa asunnoissa asumiskulut ovat usein merkittävästi korkeammat kuin vanhoissa

asunnoissa.

Kauppamäärien kehityksessä on myös tapahtunut alueellista eriytymistä. Niissä kasvukes-

kuksissa, missä kauppamäärät laskivat eniten vuosina 2022 ja 2023, on myös asuntokauppa

alkanut elpyä ensimmäisenä. Esimerkiksi Espoossa kauppamäärät ovat kasvaneet jo 9,7 % ja

Jyväskylässä 7 %.

Ennustamme asuntokaupan elpyvän ensi vuoden aikana vanhoissa osakehuoneistoissa 8-10 %

ja hintojen nousevan näissä asunnoissa keskimäärin 3,5 %. Tähän vaikuttaa etenkin kuluttajien

ostovoiman lisääntymien, korkotason lasku, kysynnän patoutuminen ja kuluttajien luottamuk

sen vahvistuminen. Riskinä asuntomarkkinoiden elpymiselle on kohtaanto-ongelma kysynnän

ja tarjonnan välillä, johtuen osittain uudisasuntotuotannon vähäisyydestä.

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024 6

kasvu. Korkoriskin suojaamiseksi tehtyjen koronvaihtosopimusten osuus korkokatteesta oli

-56,1 (-35,7) miljoonaa euroa.

Palkkiotuotot ja -kulut, netto muodostui palkkioista asiakkailta sekä välittäjäpankeille makse-

tuista palkkioista päätyen -10,3 (-9,2) miljoonaan euroon.

Kaupankäynnin nettotuotot olivat -1,2 (-20,2) miljoonaa euroa, mistä suojauslaskennan netto-

tuloksen osuus oli 0,0 (-19,2) miljoonaa euroa ja johdannaisten arvostukseen tehdyn DVA-oikai-

sun osuus -1,1 (-1,0) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan kulut ennen rahoitusvarojen arvonalenemisia olivat -2,4 (-2,3) miljoonaa euroa.

Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista olivat -0,6 (-1,0) miljoonaa euroa.

TASE JA RAHOITUS

(

VERTAILUTIETO 31.12.2023

)

Lainat ja saamiset asiakkailta olivat 2 307 (2 196) miljoonaa euroa. Luottokanta oli yhteensä

2 309 (2 198) miljoonaa euroa. Luottokannan odotetut luottotappiot olivat 2,5 (2,1) miljoonaa

euroa.

Sp-Kiinnitysluottopankki rahoittaa toimintansa katetuilla joukkolainoilla ja Säästöpankkien

keskuspankki Suomi Oyj:stä nostetulla rahoitusluotolla. Toukokuussa Sp-Kiinnitysluottopankki

laski liikkeeseen uuden katetun joukkovelkakirjalainan kansainvälisille pääomamarkkinoille.

Kiinteäkorkoinen 500 miljoonan euron suuruinen kiinteistövakuudellinen joukkovelkakirjalaina

on seitsemän vuoden mittainen. Katsauskaudella ei erääntynyt lainkaan katettuja joukkovelka

kirjalainoja. Katettujen joukkolainojen kirjanpitoarvo tilikauden lopussa oli 2 532 (1 973) miljoo-

naa euroa. Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:ltä nostettujen rahoitusluottojen määrä oli

469 (380) miljoonaa euroa.

Katsauskauden lopussa oma pääoma oli 129,8 (99,4) miljoonaa euroa. Katsauskauden aikana

Sp-Kiinnitysluottopankki toteutti kaksi suunnattua osakeantia yhteenliittymän jäsenpankeille,

joilla omaa pääomaa korotettiin yhteensä 24,6 miljoonaa euroa. Sp-Kiinnitysluottopankin osak

keiden lukumäärä on 122 588 kappaletta.

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKIN TULOS JA TASE

(1 000 euroa)

1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022

Korkokate 16 982 13 495 18 950

Liikevoitto/-tappio 2 560 -19 142 -2 351

Liiketoiminnan tuotot yhteensä 5 537 -15 810 523

Liiketoiminnan kulut yhteensä -2 396 -2 289 -2 272

Tilikauden tulos 5 877 -18 672 -2 351

Kulu-tuottosuhde 0,43 -0,14 4,34

Taseen loppusumma 3 283 032 2 606 508 2 699 233

Oma pääoma 129 808 99 361 118 033

Oman pääoman tuotto % 5,1 % -17,2 % -2,0 %

Kokonaispääoman tuotto % 0,2 % -0,7 % -0,1 %

Omavaraisuusaste % 4,0 % 3,8 % 4,4 %

Vakavaraisuussuhde % 15,3 % 12,5 % 14,6 %

Arvonalentumistappiot

rahoitusvaroista

-581 -1 043 -602

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TUNNUSLUVUT

TULOS

(

VERTAILUTIETO 1

–

12/2023

)

Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:n liiketulos oli 2,6 (-19,1) miljoonaa euroa ja kauden tulos verojen

jälkeen 5,9 (-18,7) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan tuotot yhteensä olivat 5,5 (-15,8) miljoonaa euroa.

Korkokate oli 17,0 (13,5) miljoonaa euroa. Korkotuotot kasvoivat 162,3 (112,4) miljoonaan euroon

ja koostuivat pääosin asuntoluottojen ja suojaavien johdannaisten koroista. Korkokulut olivat

-145,3 (-98,9) miljoonaa euroa ja koostuivat pääosin veloista luottolaitoksille sekä katettujen

joukkolainojen ja suojaavien johdannaisten korkokuluista. Sekä korkotuottojen, että korko-

kulujen kasvua selittää sopimuskorkojen hinnoittautuminen korkeampaan tasoon ja taseen

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024 7

VAKAVARAISUUS JA RISKIASEMA

Vakavaraisuuden hallinta (vertailutieto 31.12.2023)

Sp-Kiinnitysluottopankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena

on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennai

siin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Sp-Kiinnitysluottopankki tunnistaa ja arvioi

toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan Sp-Kiinnitys-

luottopankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuuden hallintaprosessin kautta määritettävät

sisäiset pääomatarpeet perustuvat vakavaraisuussääntelyn Pilari I:n mukaisiin pääomavaatei

siin ja sen ulkopuolisiin riskeihin kuten rahoitustaseen korkoriskiin, sijoitussalkun markkina-

riskiin ja liiketoimintariskiin. Sisäisessä arviointiprosessissa Sp-Kiinnitysluottopankki arvioi

pääoman määrän, joka riittää kattamaan myös Pilari I:n ulkopuolisista riskeistä syntyvät

odottamattomat tappiot.

Pankin hallituksella on kokonaisvastuu vakavaraisuuden hallinnasta. Pankin hallitus hyväksyy

vakavaraisuuden hallinnan lähtökohdat, tavoitteet ja periaatteet. Lisäksi hallitus vahvistaa

yleiset vaatimukset vakavaraisuuden mittaus- ja arviointimenetelmille sekä yleiset periaatteet

vakavaraisuuden hallintaprosessin järjestämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hal

litus vahvistaa riskistrategiat ja määrittää tavoitetasot pääomalle, joka kattaa kaikki liiketoimin-

nasta ja ulkoisen toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat olennaiset riskit. Säästöpankkien

yhteenliittymään kuuluvien yhteisöjen vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä val

votaan konsolidoidusti yhteenliittymätasolla. Keskusyhteisön hallitus on asettanut yhteenliitty-

män ja pankkien vakavaraisuudelle tavoitetasot, joita seurataan neljännesvuosittain.

Stressitestit

Osana vakavaraisuuden hallintaprosessia Sp-Kiinnitysluottopankki arvioi omaa riskiase-

maansa ja pääoman riittävyyttä stressitesteillä. Stressitestejä käytetään arvioitaessa miten

erilaiset poikkeuksellisen vakavat, mutta mahdolliset tilanteet voivat vaikuttaa tuloksentekoky

kyyn, vakavaraisuuteen ja pääomien riittävyyteen. Stressitestien avulla pyritään tunnistamaan

Sp-Kiinnitysluottopankin kannalta keskeisimmät riskit ja arvioimaan, miten haavoittuvainen

pankin rakenne on näiden riskien toteutumisen suhteen. Vakavaraisuuden hallintaprosessin

tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa.

Pääoman jatkuvuussuunnitelma

Sp-Kiinnitysluottopankin pääoman jatkuvuussuunnitelma on tehty ennalta arvaamattomien

tapahtumien varalle, jotka saattavat vaarantaa pankin vakavaraisuuden. Osana pääoman

jatkuvuussuunnitelmaa ovat pääoman määrälle ja laadulle hallituksen asettamat tavoitetasot

ja seurantarajat, joita seurataan neljännesvuosittain. Pääoman jatkuvuussuunnitelmassa on

kuvattu toimenpiteet, joihin toimiva johto ja hallitus voivat ryhtyä, jos vakavaraisuussuhdeluvulle

asetettu seurantaraja rikkoutuu.

Pilari I -pääomavaateet

Sp-Kiinnitysluottopankin suurimmat pääomavaateet muodostuvat kiinteistövakuudellisista

saamisista. Sp-Kiinnitysluottopankin luotto- ja vastapuoliriskin pääomavaade lasketaan stan

dardimenetelmällä ja operatiivisen riskin pääomavaade perusmenetelmällä. Markkinariskin

pääomavaade lasketaan perusmenetelmällä valuuttapositiolle, mikäli kokonaisnettovaluutta-

positio on yli 2 prosenttia omien varojen yhteismäärästä. Sp-Kiinnitysluottopankilla ei ole kau

pankäyntivarastoa ja Sp-Kiinnitysluottopankin liiketoimintaan ei kuulu hyödykeriskin ottaminen.

OMAT VARAT JA VAKAVARAISUUS

Sp-Kiinnitysluottopankin omat varat olivat yhteensä 124,8 (96,8) miljoonaa euroa, kun yhteen-

laskettu pääomavaatimus oli 85,8 (81,1) miljoonaa euroa. Sp-Kiinnitysluottopankin vakavarai-

suussuhde oli kauden lopussa 15,3 (12,5) prosenttia ja vähimmäisomavaraisuusaste 5,3 (4,4)

prosenttia. Finanssivalvonta on myöntänyt yhteenliittymälle poikkeusluvan, jonka mukaisesti

Säästöpankkien yhteenliittymän sisäisten rahoituserien riskipainona käytetään vakavaraisuus

laskennassa 0 %. Pääomavaatimus muodostuu seuraavista eristä:

• Vakavaraisuusasetukseen (CRR) perustuva vähimmäisvaade vakavaraisuussuhdeluvulle (8 %)

• 2,5 % luottolaitoslain mukainen kiinteä CET1-lisäpääomavaatimus ja

• Ulkomaisten vastuiden maakohtaiset muuttuvat CET1-lisäpääomavaatimukset.

Finanssivalvonnan Säästöpankkien yhteenliittymälle asettama harkinnanvarainen Pilari II -pää-

omavaatimus on 1,5 prosenttia (1,25 %). Pilari II -pääomavaatimuksesta vähintään kolme neljäs-

osaa on oltava ensisijaista pääomaa, josta vähintään kolme neljäsosaa on oltava ydinpääomaa.

Finanssivalvonnan päätös 1,0 prosentin suuruisen järjestelmäriskipuskurin asettamisesta

Säästö pankkien yhteenliittymälle tuli voimaan 1.4.2024.

Finanssivalvonta ei ole asettanut vuonna 2024 muuttuvaa lisäpääomavaatimusta, jonka suuruus

voi vaihdella 0–2,5 prosenttia riskipainotettujen saamisten yhteismäärästä. Finanssivalvonta ei

ole asettanut Säästöpankkien yhteenliittymälle ns. OSII-lisäpääomavaatimusta.

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024 8

Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten

sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäisen

pankin tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan

soveltaa 0 prosentin riskipainoa Yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolai

tosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletus-

pankkien yhteenliittymästä (599/2010).

Finanssivalvonta on antanut Yhteenliittymälain mukaisen luvan Säästöpankkien yhteenliittymän

Keskusyhteisönä toimivalle Säästöpankkiliitto osk:lle päättää, ettei sen jäsenluottolaitoksiin

sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) kuudennen osan ja sen nojalla annetuissa

Euroopan unionin säädöksissä säädettyjä luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaati

muksia. Keskusyhteisölle myönnetty lupa kattaa myös NSFR-vaateen.

Säästöpankkien yhteenliittymän luottoriskin pääomavaade lasketaan standardimenetelmällä ja

operatiivisen riskin pääomavaade perusmenetelmällä. Markkinariskin pääomavaade lasketaan

perusmenetelmällä valuuttapositiolle, mikäli kokonaisnettovaluuttapositio on yli 2 prosenttia

omien varojen yhteismäärästä. Säästöpankkien yhteenliittymällä ei ole kaupankäyntivarastoa ja

Yhteenliittymän liiketoimintaan ei kuulu hyödykeriskin ottaminen.

EU:n vakavaraisuusasetuksen CRR3-muutoksilla, joilla implementoidaan lopullinen Basel III

sääntely EU:ssa, ei arvioida olevan olennaista vaikutusta Säästöpankkien yhteenliittymän vaka

varaisuuteen. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2025.

Sp-Kiinnitysluottopankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain

osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosikatsauksessa on julkistettu

keskeiset vakavaraisuustiedot.

Sp-Kiinnitysluottopankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät Säästöpankkien yhteenliit-

tymän vakavaraisuutta koskeviin tietoihin, jotka esitetään Säästöpankkiryhmän konsolidoidussa

tilinpäätöksessä ja puolivuosikatsauksessa. Säästöpankkiryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset

vakavaraisuustiedot erikseen tilinpäätöksen yhteydessä. Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksen

jäljennös sekä Pilari III:n mukaiset tiedot ovat saatavissa www.saastopankki.fi-verkkopalvelussa.

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKIN VAKAVARAISUUSLASKENNAN PÄÄERÄT

Omat varat

(1 000 euroa)

31.12.2024 31.12.2023

Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 129 808 99 361

Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -4 964 -2 607

Ydinpääoma (CET1) yhteensä 124 844 96 754

Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 0 0

Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 124 844 96 754

Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 0 0

Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 124 844 96 754

Riskipainotetut erät yhteensä 816 270 772 204

josta luottoriskin osuus 798 511 760 062

josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 12 077 8 244

josta markkinariskin osuus

josta operatiivisen riskin osuus 5 681 3 899

Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin %

15,3 % 12,5 %

Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin %

15,3 % 12,5 %

Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin %

15,3 % 12,5 %

Pääomavaatimus

Omat varat yhteensä 124 844 96 754

Pääomavaatimus yhteensä* 85 761 85 750

Pääomapuskuri 39 082 11 004

* Pääomavaatimus muodostuu lakisääteisestä vähimmäisvakavaraisuusvaateesta 8 %,

luottolaitoslain mukaisesta kiinteästä lisäpääomavaatimuksesta 2,5 % ja ulkomaisten

vastuiden maakohtaisista muuttuvista lisäpääomavaatimuksista.

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024 9

VÄHIMMÄISOMAVARAISUUSASTE

Sp-Kiinnitysluottopankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 5,3 (4,4) prosenttia ylittäen sitovan

3 % vähimmäisvaateen. Vähimmäisomavaraisuusaste (Leverage Ratio) kuvaa luottolaitoksen

velkaantumisastetta ja se lasketaan jakamalla ensisijainen pääoma vastuiden kokonaismäärällä.

Sp-Kiinnitysluottopankin hallitus seuraa velkaantumisastetta osana vakavaraisuuden hallinta

prosessia.

KRIISINRATKAISUSUUNNITELMA

Euroopan parlamentin ja unionin direktiivi 2014/59/ EU luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten

elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä tuotiin kansallisesti voimaan 1.1.2015 alkaen (Laki luottolai

tosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta). Kriisinratkaisulain toteuttamiseksi perustet-

tiin Rahoitusvakausvirasto (Laki rahoitusvakausvirastosta, 1995/2014). Rahoitusvakausvirasto

päätti asettaa huhtikuussa 2024 Säästöpankkien yhteenliittymälle sekä Sp-Kiinnitysluottopankki

Oyj:lle omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimuksen (MREL-vaade). Vaade

tuli voimaan päätöksen asettamishetkestä 17.4.2024. Vaadetta ei kohdisteta jäsenluottolaitoksiin

tai Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:hin.

MREL-vaade on luonteeltaan Pilari 2 -tyyppinen minimivaade, joka on täytettävä jatkuvasti.

Rahoitusvakausviraston päätöksen mukaan Säästöpankkien yhteenliittymään sovellettava

MREL-vaade on 20,84 % kokonaisriskin määrästä tai 7,72 % vastuiden kokonaismäärästä, kumpi

suurempi.

Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:n MREL-vaatimus on 15,76 % kokonaisriskin määrästä tai 5,92 %

vastuiden kokonaismäärästä, kumpi suurempi.

Kokonaisriskin perusteella lasketun vaatimuksen lisäksi on jatkuvasti täytettävä kulloinkin voi

massa oleva laitoskohtainen kokonaislisäpääomavaatimus.

Alla olevassa taulukossa EU ILAC esitetään Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:n sisäisen omien varo

jen ja hyväksyttävien velkojen vaateen tiedot. Taulukossa EU TLAC2b esitetään omien varojen ja

hyväksyttävien velkojen jakautuminen velkojien etuoikeusjärjestyksen mukaisiin maksukyvyttö

myysluokkiin.

VÄHIMMÄISOMAVARAISUUSASTE

(1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023

Ensisijainen pääoma 124 844 96 754

Vastuiden kokonaismäärä 2 343 258 2 217 976

Vähimmäisomavaraisuusaste 5,3 % 4,4 %

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

a c

Omien varojen ja hyväksyttävien velkojen määrää koskeva

vähimmäisvaatimus (sisäinen MREL-vähimmäisvaatimus)

Laadulliset

tiedot

Käypään arvoon arvostettavat

EU-1

Sovelletaanko yhteisöön EU:n ulkopuolista G-SII-laitosta koskevaa omien varojen ja

hyväksyttävien velkojen vaatimusta? (Kyllä/Ei)

EU-2

Jos rivillä EU-1 vastaus on ”kyllä”, sovelletaanko vaatimusta konsolidoinnin perusteella

(K) vai yksittäisen yhteisön tasolla (Y)? (K/Y)

EU-2a Sovelletaanko yhteisöön sisäistä MREL-vähimmäisvaatimusta? (Kyllä/Ei) Kyllä

EU-2b

Jos rivillä EU-2a vastaus on ”kyllä”, sovelletaanko vaatimusta konsolidoinnin

perusteella (K) vai yksittäisen yhteisön tasolla (Y)? (K/Y)

Omat varat ja hyväksyttävät velat

EU-3 Ydinpääoma (CET1) 124 844

EU-4 Hyväksyttävä ensisijainen lisäpääoma (AT1) 0

EU-5 Hyväksyttävä toissijainen pääoma (T2) 0

EU-6 Hyväksyttävät omat varat 124 844

EU-7 Hyväksyttävät velat 50 073

EU-8 joista sallittuja takauksia 0

EU-9a (Oikaisut) 0

EU-9b Omien varojen ja hyväksyttävien velkojen erät oikaisujen jälkeen 0

Kokonaisriskin määrä ja vastuiden kokonaismäärä

EU-10 Kokonaisriskin määrä 816 270

EU-11 Vastuiden kokonaismäärä 2 343 258

Omien varojen ja hyväksyttävien velkojen osuus

EU-12 Omat varat ja hyväksyttävät velat prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä 21,43 %

EU-13 joista sallittuja takauksia 0,00 %

EU-14 Omat varat ja hyväksyttävät velat prosenttiosuutena vastuiden kokonaismäärästä 7,46 %

EU-15 joista sallittuja takauksia 0,00 %

EU-16

Ydinpääoma (CET1) (prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä), joka on

käytettävissä yhteisöön sovellettavien vaatimusten täyttämisen jälkeen

5,67 %

EU-17 Laitoskohtainen yhteenlaskettu puskurivaatimus

Vaatimukset

EU-18 Vaatimus ilmaistuna prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä 15,76 %

EU-19 josta vaatimuksen se osa, joka voidaan täyttää takauksella 0

EU-20 Vaatimus ilmaistuna prosenttiosuutena vastuiden kokonaismäärästä 5,92 %

EU-21 josta vaatimuksen se osa, joka voidaan täyttää takauksella 0

Lisätietoerät

EU-22

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 72 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen poissuljettujen

velkojen kokonaismäärä

EU ILAC

–

SISÄINEN TAPPIONKATTAMISKYKY: SISÄINEN MREL-VÄHIMMÄISVAATIMUS JA TAPAUKSEN MUKAAN EU:N ULKOPUOLISTEN G-SII-LAITOSTEN OMIEN VAROJEN

JA HYVÄKSYTTÄVIEN VELKOJEN VAATIMUS

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

Maksukyvyttömyysluokka

Luokkien 1-n

summa

1 1 8 8

(kaikkein huonoin) (kaikkein huonoin) (kaikkein paras) (kaikkein paras)

Kriisinratkaisun

kohteena oleva

yhteisö

Muu

Kriisinratkaisun

kohteena oleva

yhteisö

Muu

2 Maksukyvyttömyysluokan kuvaus Ydinpääoma SNP-velat

Omat varat ja hyväksyttävät velat täytettäessä sisäistä

MREL-vähimmäisvaatimusta

124 844 50 073 174 917

7 joista: jäljellä oleva maturiteetti vähintään 1 vuosi mutta alle 2 vuotta

8 joista: jäljellä oleva maturiteetti vähintään 2 vuotta mutta alle 5 vuotta

9 joista: jäljellä oleva maturiteetti vähintään 5 vuotta mutta alle 10 vuotta 50 073 50 073

joista: jäljellä oleva maturiteetti vähintään 10 vuotta, lukuun ottamatta

eräpäivättömiä arvopapereita

11 joista: eräpäivättömät arvopaperit 124 844 124 844

EU TLAC2B: VELKOJIEN ETUOIKEUSJÄRJESTYS

(

YHTEISÖ, JOKA EI OLE KRIISINRATKAISUN KOHTEENA OLEVA YHTEISÖ

)

Rivejä 1 ja 3-5 ei julkaista, koska ne eivät ole osa julkaisuvelvoitetta. Maksukyvyttömyysluokista esitetään vain ne luokat, joihin lukeutuvia eriä laitoksella on.

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

Riskiasema

Sp-Kiinnitysluottopankin omien varojen kehitys on vahvistanut riskiasemaa. Globaaleilla tapah

tumilla tai korkotason muutoksella ei ole ollut olennaista vaikutusta riskiasemaan.

Sp-Kiinnitysluottopankin luottoriskiasema on säilynyt vakaana ja riskitasoltaan maltillisena.

Saamisten arvonalentumiset olivat 2,5 (2,1) miljoonaa euroa. Järjestämättömät saamiset pysyi-

vät alhaisella tasolla ollen 0,37 (0,28) prosenttia luottokannasta.

Sp-Kiinnitysluottopankin vakavaraisuus on vahvistunut vuoden 2024 aikana.

Riskienhallinnan tavoite

Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan

jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta

riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta

riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta.

Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi

Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien

riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla

pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan

maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista. Riskien- ja vakavaraisuuden

hallinta on osa sisäistä valvontaa. Sp-Kiinnitysluottopankilla on liiketoiminnoista riippumaton

riskienvalvontatoiminto.

Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta luo edellytykset riskien tunnistamiselle, arvioinnille,

mittaamiselle ja riskien rajaamiselle Sp-Kiinnitysluottopankin kannalta turvalliselle tasolle. Eri

riskialueiden ja liiketoimintojen edellyttämät pääomatarpeet määritetään luotettavasti ja riip

pumattomasti ja pääoma kohdennetaan suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton

mukaan sekä Sp-Kiinnitysluottopankin maksuvalmiuden hallinnan kannalta oikein.

Sp-Kiinnitysluottopankki altistuu toiminnassaan luotto-, markkina- ja operatiivisille riskeille sekä

liiketoiminta- ja likviditeettiriskeille.

Luotto- ja vastapuoliriskit

Luotto- ja vastapuoliriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei todennäköisesti täytä sopimuk

sen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta vastapuoliriskiä voi

syntyä myös muunlaisista saamisista, kuten joukkovelkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamis-

todistuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten

käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä ja takauksista.

Sp-Kiinnitysluottopankin ydinliiketoiminta on kiinnitysluottopankkitoiminnasta annetun

lain määräykset täyttävien kiinteistövakuudellisten luottojen myöntäminen sekä asuntova

kuudellisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseen laskeminen. Sp-Kiinnitysluottopankista

rahoitetaan ainoastaan vähittäisvastuina käsiteltäviä asiakkaita, joita ovat henkilöasiakkaat ja

elinkeinonharjoittajat. Sp-Kiinnitysluottopankin pääasiallisena luottoasiakaskohderyhmänä

on Säästöpankkiryhmän vahvistetun strategian mukaisesti aktiivi-iässä olevat kotitaloudet.

Kyseiset asiakasryhmät muodostavat pankin luotonannon sekä luottoriskin kannalta keskeiset

kohderyhmät. Sp-Kiinnitysluottopankin luottoja välittävässä Säästöpankissa noudatetaan ko.

Säästöpankin luotonannolle vahvistamia asiakasryhmäkohtaisia tavoitteita.

Likviditeettiriski

Likviditeettiriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että Sp-Kiinnitysluottopankki ei pysty suoriutumaan

nykyisistä tai tulevista odotetuista ja odottamattomista kassaulosvirtauksista ollenkaan tai

vahingoittamatta merkittävästi Sp-Kiinnitysluottopankin taloudellista asemaa.

Sp-Kiinnitysluottopankki ei ota talletuksia yleisöltä. Sp-Kiinnitysluottopankilla on Säästöpank

kiryhmään ja Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvan Säästöpankkien Keskuspankki Suomi

Oyj:n kanssa sopimus likvidien varojen käytöstä. Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj

rahoittaa Sp-Kiinnitysluottopankin katepoolien ylivakuusvaateen.

Markkinariskien hallinta

Markkinariskien mittaamiselle ja seurannalle on asetettu limiitit ja muut seurantarajat. Keskei-

nen rahoitustaseen sisältämien markkinariskien mittaamisen ja seurannan väline on vakava-

raisuuden hallintaprosessi, jossa rahoitustaseeseen markkinariskeille varataan pääomaa sekä

normaalissa että stressiskenaariossa.

Operatiivinen riski

Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäon

nistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös

oikeudelliset ja compliance -riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin. Merkittävimpiin tuotteisiin,

palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit tunnistetaan.

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

Operatiivisten riskien tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja kontrollit. Osa operatiivisten

riskien aiheuttamista tappioista suojataan vakuutusturvalla. Lisäksi pankin jatkuvuussuunnitel

milla varaudutaan toiminnan merkittäviin häiriöihin.

Liiketoimintariski

Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia

liiketoimintaan. Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen

muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista. Liiketoimintaris-

kit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta

reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Liiketoimintariskiä hallitaan ja

minimoidaan strategia ja liiketoimintasuunnittelun kautta.

Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä

Sp-Kiinnitysluottopankin varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilin-

päätös, voitonjako, vastuuvapauden myöntäminen sekä valitaan hallituksen jäsenet. Päätökset

Sp-Kiinnitysluottopankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee Sp-Kiinnitysluottopan

kin hallitus. Lisäksi hallituksen tehtävänä on tehdä päätökset merkittävimmistä Sp-Kiinnitysluot-

topankin liiketoimintaan liittyvistä asioista sekä valita Sp-Kiinnitysluottopankille toimitusjohtaja.

Hallituksen tehtäviin kuuluu myös varmistaa, että Sp-Kiinnitysluottopankilla on koko sen

toiminnan kattava ja asiallisesti järjestetty kirjanpito, tilinpäätöskäytännöt ja taloudellinen

raportointi. Lisäksi hallitus vastaa siitä, että Sp-Kiinnitysluottopankilla on riittävä ja asianmukai

sesti järjestetty sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus ja tilintarkastus. Hallituksen työskentely

perustuu vahvistettuihin ohjeisiin ja hallituksen työjärjestykseen. Sp-Kiinnitysluottopankin

toimitusjohtaja hoitaa Sp-Kiinnitysluottopankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa

ohjeiden mukaisesti.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssi-

valvonnan antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituk

sen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi

hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Finanssivalvonnan määräyksen mukainen

sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan.

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKIN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ

Sp-Kiinnitysluottopankin hallitus ja tilintarkastajat

Pankin hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme ja enintään yhdeksän

jäsentä.

Sp-Kiinnitysluottopankin hallituksen jäseninä ovat vuonna 2024 toimineet seuraavat henkilöt:

Monika Mangs, puheenjohtaja, 14.3.2024 saakka

Karri Alameri, hallituksen jäsen 1.10.2024 saakka, puheenjohtaja 14.3.2024–1.10.2024

Ossi Öhman, varapuheenjohtaja 29.10.2024 saakka, puheenjohtaja 29.10.2024 alkaen

Samu Rouhe, hallituksen jäsen, varapuheenjohtaja 29.10.2024 alkaen

Petri Siviranta, hallituksen jäsen 14.3.2024 saakka

Toivo Alarautalahti, hallituksen jäsen 14.3.2024 alkaen

Fredrik Westerholm, hallituksen jäsen 14.3.2024 alkaen

Sp-Kiinnitysluottopankin toimitusjohtajana toimii Tero Kangas.

Sp-Kiinnitysluottopankin yhtiökokouksessa 14.3.2024 tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö

KPMG Oy Ab. Yhteisön nimeämä päävastuullinen tilintarkastaja on KHT Mikko Kylliäinen.

HENKILÖSTÖ

Sp-Kiinnitysluottopankilla ei ole omaa henkilöstöä vaan se ostaa kaikki tarvittavat toiminnot ja

tukipalvelut Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvilta yhtiöiltä tai Yhteenliittymälle palveluja

tarjoavilta yhtiöiltä.

OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT

Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat 14 Säästöpankkia omistavat 100 % Sp-Kiinnitysluot-

topankki Oyj:n osakekannasta.

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

KESKEISIMMÄT ULKOISTETUT TOIMINNOT

Sp-Kiinnitysluottopankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen. Pankin

kirjanpito hoidetaan Figure Taloushallinto Oy:ssä, jonka osakekannan Säästöpankkiliitto osk

omistaa tasaosuuksin kolmen muun pankkiryhmän kanssa.

YHTEISKUNTAVASTUU

Sp-Kiinnitysluottopankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan Sp-Kiinnitysluottopankin vastuuta

yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Toimi

malla Säästöpankkien kiinnitysluottopankkina Sp-Kiinnitysluottopankki omalta osaltaan tukee

paikallisten Säästöpankkien yhteiskuntavastuuta. Sp-Kiinnitysluottopankin tiedot yhteiskunta-

vastuusta sisältyvät Säästöpankkien yhteenliittymän konsolidoituun tilinpäätökseen sekä

Säästöpankkiryhmän vuosittain julkaistavaan vastuullisuusraporttiin.

Lisätietoja Säästöpankkiryhmän vastuullisuudesta sekä Säästöpankkiryhmän vuosittain julkais

tava vastuullisuusraportti löytyy sivuilta www.saastopankki.fi.

OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN

Sp-Kiinnitysluottopankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat

pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöspäivän jälkeiseltä ajalta.

VUODEN 2025 NÄKYMÄT

Toimintaympäristön näkymät

Vuoden 2025 kasvunäkymät ovat vakaat, mutta yhä varsin verkkaiset. Esimerkiksi OECD odottaa

maailmantalouden kasvavan viime vuoden tahtia eli noin 3 %. USA:ssa kasvun odotetaan hidas-

tuvan, mutta pysyvän yhä hyvällä tasolla. Euroopassa kasvunäkymät ovat hieman parantumassa

korkojen laskun myötä, mutta taso on yhä varsin vaisu. Kiinassa kasvu on hidastumassa raken

teellisesti. Kauppasodan uhka on lisääntynyt Donald Trumpin valinnan myötä. Trumpin toimista

ei ole vielä varmuutta, mutta pitkässä juoksussa erilaiset globaalin kaupan esteet heikentävät

kasvumahdollisuuksia ja lisäävät epävarmuutta.

Suomessa talouskasvun odotetaan piristyvän vuonna 2025. Korkojen lasku hyödyttää Suomen

korkoherkkää taloutta. Yksityisen kulutuksen odotetaan piristyvän ostovoiman kasvaessa.

Työmarkkinoiden vaisu tilanne pitää kuitenkin kuluttajat varovaisina vielä alkuvuonna, joten

yksityisen kulutuksen kasvu pysyy maltillisena. Talouden piristyessä myös työmarkkinoiden

tilanne hiljalleen paranee vuoden edetessä.

Myös yritysten investointien odotetaan asteittain piristyvän. Monet epävarmuustekijät pitävät

tosin yritykset edelleen varovaisina, mutta toisaalta korkojen laskun odotetaan piristävän inves

tointikysyntää. Rakennussektorinkin ahdinko alkanee pikkuhiljaa helpottamaan.

Liiketoiminnan näkymät

Sp-Kiinnitysluottopankki odottaa vuonna 2025 luottokannan kasvun jatkuvan uusmyynnin

kautta ja laadun pysyvän hyvänä. Sp-Kiinnitysluottopankki on suojautunut hyvin korkotason

muutoksilta, eivätkä liikkeet korkomarkkinoilla vaikuta merkittävästi pankin korkokatteeseen.

Vuonna 2016 perustettu joukkolainaohjelma mahdollistaa katettujen joukkolainojen liikkee

seenlaskuja edelleen vuonna 2025.

HALLITUKSEN ESITYS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ

Sp-Kiinnitysluottopankin jakokelpoiset varat ovat 37 138 223,61 euroa.

Sp-Kiinnitysluottopankin hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto

5 876 764,03 miljoonaa euroa kirjataan kertyneisiin voittovaroihin eikä osinkoa jaeta.

Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Säästöpankkiryhmän kotisivuilta

www.saastopankki.fi/saastopankkiryhma.

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

Sp-Kiinnitysluottopankki käyttää taloudellisessa raportoinnissaan vaihtoehtoisia tunnuslu-

kuja (Alternative Performance Measures, APM), jotka kuvaavat yhtiön taloudellista asemaa.

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei ole määritelty IFRS-standardeissa, vakavaraisuussääntelyssä

(CRD/CRR) tai Solvenssi II -sääntelyssä (SII). Esitetyt vaihtoehtoiset tunnusluvut täydentävät

IFRS-standardien mukaisesti laadittuja päälaskelmia ja liitetietoja.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Euroopan Arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority,

ESMA) ohjeet vaihtoehtoisista tunnusluvuista tulivat voimaan 3.7.2016. Vaihtoehtoisella tun

nusluvulla tarkoitetaan taloudellista tunnuslukua, joka kuvaa mennyttä tai tulevaa taloudellista

tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja ja joka on muu kuin IFRS-normistossa määritelty tai

nimetty taloudellinen tunnusluku. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja esitetään kuvaamaan liiketoimin

nan taloudellista kehitystä ja parantamaan vertailukelpoisuutta eri raportointikausien välillä.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Liiketoiminnan tuotot yhteensä: Korkokate, palkkiotuotot ja -kulut netto, kaupankäynnin

nettotuotot, liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan kulut yhteensä: Henkilöstökulut, liiketoiminnan muut kulut, poistot ja

arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä

Kulu-tuottosuhde: Liiketoiminnan kulut yhteensä

Liiketoiminnan tuotot yhteensä

Oman pääoman tuotto (ROE), %: Tilikauden tulos

Oma pääoma (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

Koko pääoman tuotto (ROA), %: Tilikauden tulos

Taseen loppusumma (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

Omavaraisuusaste, %: Oma pääoma

Taseen loppusumma

Vakavaraisuussuhde, %: Omat varat yhteensä

Riskipainotetut erät yhteensä

×100

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKIN

IFRS-TILINPÄÄTÖS

17SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

TULOSLASKELMA

(1 000 euroa) Liite 1–12/2024 1–12/2023

Korkotuotot 162 257 112 409

Korkokulut -145 275 -98 913

Korkokate 6 16 982 13 495

Palkkiotuotot ja -kulut, netto 7 -10 270 -9 229

Kaupankäynnin nettotuotot 8 -1 185 -20 226

Liiketoiminnan muut tuotot 9 11 150

Liiketoiminnan tuotot yhteensä 5 537 -15 810

Henkilöstökulut 14 -49 -43

Liiketoiminnan muut kulut 9 -2 122 -2 227

Poistot ja arvonalentumistappiot

aineettomista hyödykkeistä

16 -225 -19

Liiketoiminnan kulut yhteensä -2 396 -2 289

Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista 10 -581 -1 043

Liikevoitto 2 560 -19 142

Tuloverot 15 3 317 470

Tilikauden tulos 5 877 -18 672

LAAJA TULOSLASKELMA

(1 000 euroa) 1–12/2024 1–12/2023

Tilikauden tulos 5 877 -18 672

Tilikauden laaja tulos 5 877 -18 672

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKIN TASE

Vastaavaa

(1 000 euroa) Liite 31.12.2024 31.12.2023

Varat

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 10 902 174 371 388

Lainat ja saamiset asiakkailta 10 2 306 900 2 196 086

Johdannaiset 13 30 948 13 093

Sijoitusomaisuus 10 4 933 4 993

Aineettomat hyödykkeet 16 899 1 108

Muut varat 19 37 177 19 840

Varat yhteensä 3 283 032 2 606 508

Vastaavaa

(1 000 euroa) Liite 31.12.2024 31.12.2023

Velat ja oma pääoma

Velat

Velat luottolaitoksille 11 500 630 389 350

Johdannaiset 13 62 587 101 201

Liikkeeseenlasketut velkakirjat 11 2 531 721 1 972 873

Varaukset ja muut velat 19 58 286 43 723

Velat yhteensä 3 153 223 2 507 147

Oma pääoma

Osakepääoma 17 81 766 72 051

Osakeanti 17 10 005

Rahastot 17 40 822 35 972

Kertyneet voittovarat 17 -2 785 -8 662

Oma pääoma yhteensä 129 808 99 361

Velat ja oma pääoma yhteensä 3 283 032 2 606 508

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKIN RAHAVIRTALASKELMA

(1 000 euroa) 1–12/2024 1–12/2023

Liiketoiminnan rahavirta

Tilikauden tulos 5 877 -18 672

Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta 3 520 22 634

Laskennallisen veron muutos -3 317 -470

Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen

muutosta

6 080 3 492

Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) -623 124 -218 653

Saamistodistukset 60 -4 994

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta -499 770 -250 000

Lainat ja saamiset asiakkailta -111 305 41 652

Muut varat -12 109 -5 311

Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) 125 843 -108 730

Velat luottolaitoksille 111 280 -136 150

Muut velat 14 563 27 420

Maksetut tuloverot 151 -117

Liiketoiminnan rahavirta yhteensä -491 050 -324 008

Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -17 -93

Investointien rahavirta yhteensä -17 -93

(1 000 euroa) 1–12/2024 1–12/2023

Rahoituksen rahavirta

Osakepääoman lisäykset 9 715

Osakeanti 10 005

Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset 4 850

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset 497 603

Rahoituksen rahavirta yhteensä 522 173

Rahavarojen muutos kaudella 31 106 -324 101

Rahavarat kauden alussa 58 944 383 045

Rahavarat kauden lopussa 90 050 58 944

Rahavarat muodostuvat seuravista eristä:

Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 90 050 58 944

Yhteensä 90 050 58 944

Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta

Tuloslaskelman verot

Arvonalentumiset rahoitusvaroista 581 1 043

Käyvän arvon muutokset 45 19 207

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista

hyödykkeistä

225 19

Muut oikaisut 2 669 2 365

Yhteensä 3 520 22 635

Saadut korot 149 379 106 415

Maksetut korot 129 443 72 110

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA

(1 000 euroa) Osakepääoma Osakeanti

Sijoitetun

vapaan oman

pääoman rahasto Voittovarat

Oma pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.1.2023 72 051 35 972 10 010 118 033

Laaja tulos

Tilikauden tulos -18 672

Laaja tulos yhteensä -18 672 -18 672

Oma pääoma yhteensä 31.12.2023 72 051 35 972 -8 662 99 361

Oma pääoma 1.1.2024 72 051 35 972 -8 662 99 361

Laaja tulos

Tilikauden tulos 5 877

Laaja tulos yhteensä 5 877 5 877

Liiketoimet omistajien kanssa

Uusmerkintä 9 715 10 005 4 850

Oma pääoma yhteensä 31.12.2024 81 766 10 005 40 822 -2 785 129 808

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

TILINPÄÄTÖKSEN

LAATIMISPERIAATTEET

22SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj (jäljempänä Sp-Kiinnitysluottopankki) on Säästöpankkien yhteen-

liittymään kuuluvien Säästöpankkien kokonaan omistama kiinnitysluottopankki. Sp-Kiinnitys-

luottopankin roolina on yhdessä Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n kanssa vastata

Säästöpankkiryhmän varainhankinnasta raha- ja pääomamarkkinoilta. Sp-Kiinnitysluottopankki

vastaa Säästöpankkiryhmän kiinteistöluottovakuudellisesta varainhankinnasta laskemalla liik

keeseen katettuja joukkolainoja. Sp-Kiinnitysluottopankilla ei ole itsenäistä asiakasliiketoimintaa

ja palveluverkostoa, vaan Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat Säästöpankit välittävät ja

myyvät asuntoluottoja Sp-Kiinnitysluottopankille. Säästöpankit myös hoitavat asiakassuhteet

paikallisesti.

Sp-Kiinnitysluottopankki sai Euroopan Keskuspankin myöntämän kiinnitysluottopankin toimi-

luvan maaliskuussa 2016 ja pankin toiminta käynnistettiin välittömästi. Sp-Kiinnitysluottopankki

on ollut Säästöpankkiliitto osk:n jäsenluottolaitos maaliskuusta 2016 alkaen.

Sp-Kiinnitysluottopankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään.

Säästöpankkiryhmä on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliit

tymän muodostaneista Säästöpankeista, Keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä

pankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Säästöpankit ovat itsenäisiä alueelli

sia ja paikallisia pankkeja. Yhdessä Säästöpankit muodostavat pankkiryhmän, jossa yhdistyvät

paikallisuus ja valtakunnallisuus. Säästöpankkien perustehtävä on edistää säästäväisyyttä ja

asiakkaidensa taloudellista hyvinvointia lähellä asiakasta.

Säästöpankit keskittyvät vähittäispankkitoimintaan, erityisesti päivittäisasioinnin, säästämisen

ja sijoittamisen sekä lainaamisen palveluihin. Tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät Säästö-

pankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja

tuotteet. Jäsensäästöpankkien omistamat tuote- ja palveluyhtiöt tukevat ja edistävät Säästö

pankkiryhmän liiketoimintaa joko vastuullaan olevien tuotteiden tai keskitetyn palvelutuotannon

kautta. Ryhmän merkittävimmät tuoteyhtiöt ovat Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj,

Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj, Sp-Henkivakuutus Oy, Sp-Rahastoyhtiö Oy, Säästöpankkipalvelut

Oy sekä Sp-Koti Oy.

Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa

laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluot-

tolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista.

Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat Yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva

Säästöpankkiliitto osk, 14 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinni

tysluottopankki Oyj sekä Säästöpankkipalvelut Oy ja Sp-Rahastoyhtiö Oy ja edellä mainittujen

konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset.

Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että

Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palvelu

yrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy ja Sp-Koti Oy. Säästöpankkiryhmä

ei muodosta konsernia eikä luottolaitostoiminnasta annetussa laissa määriteltyä konsolidointi-

ryhmää, sillä Säästöpankkiliitto osk:lla ja sen jäsenpankeilla ei ole toisiinsa nähden yleisten

konsernilaskentaperiaatteiden tarkoittamaa määräysvaltaa. Tämän vuoksi Säästöpankkiryhmälle

ei voida määritellä emoyhtiötä.

Säästöpankkiliitto osk toimii koko Säästöpankkiryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta

vastaavana keskusyhteisönä. Laissa talletuspankkien yhteenliittymästä säädetään, että Säästö

pankkien yhteenliittymän keskusyhteisön Säästöpankkiliitto osk:n on laadittava Säästöpankki-

ryhmän yhdistelty tilinpäätös, johon myös Sp-Kiinnitysluottopankki konsolidoidaan. Tilinpäätös

laaditaan Säästöpankkiryhmän muodostamasta taloudellisesta kokonaisuudesta.

Sp-Kiinnitysluottopankin kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Teollisuuskatu 33,

00510 Helsinki. Jäljennös Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta

www.saastopankki.fi/saastopankkiryhma tai Sp-Kiinnitysluottopankin toimitiloista käyntiosoit

teesta Teollisuuskatu 33, 00510 Helsinki.

Vastaavasti Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksien jäljennökset on saatavissa osoitteesta

www.saastopankki.fi/saastopankkiryhma.

Sp-Kiinnitysluottopankin hallitus on 11. helmikuuta 2025 hyväksynyt Sp-Kiinnitysluottopankin

tilinpäätöksen ajalta 1.1.-31.12.2024 ja tilinpäätös asetetaan yhtiökokouksen 2025 vahvistetta-

vaksi. Yhtiökokouksella on mahdollisuus vahvistaa tilinpäätös tai jättää se vahvistamatta.

LIITE 1. TIETOJA SP-KIINNITYSLUOTTOPANKISTA JA KUVAUS

SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄSTÄ JA SÄÄSTÖPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄSTÄ

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet -liitetiedossa kerrotaan Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpää-

töksen yleiset laatimis- sekä yhdistelyperiaatteet. Rahoitusinstrumenteista, aineettomista ja

aineellisista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan tuotoista on esitetty tässä liitetiedossa keskei

simmät periaatteet ja kunkin erän liitetiedossa tarkemmin kokonaisuudessaan. Muiden tulos- ja

tase-erien laadintaperiaatteet on esitetty kunkin liitetiedon yhteydessä (liitteet 6–23).

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet liitetiedon lopussa on esitetty päättyneellä tilikaudella

voimaan astuneet uudet IFRS-standardit ja tulkinnat sekä tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet

standardit ja tulkinnat.

2.1 YLEISTÄ

Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätös on laadittu Euroopan Unionissa hyväksyttyjen kansain-

välisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja niitä

koskevien tulkintojen (IFRIC) mukaisesti.

Sp-Kiinnitysluottopankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja talletuspankkien yhteen-

liittymälain sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, kirjanpidollisten arvioiden muutoksia ja

virheitä käsittelevän IAS 8 -standardin periaatteiden mukaisesti Säästöpankkiliitto osk:n hal

litus vahvistaa sellaiset sovellettavat tilinpäätösperiaatteet, joihin ei ole saatavissa ohjausta

kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista.

Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätös laaditaan euroina, joka on pankin kirjanpito- ja toiminnal-

linen valuutta.

Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen

lukuun ottamatta johdannaisia ja suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa (suojatun riskin

osalta), jotka on arvostettu käypään arvoon.

Varat ja velat netotetaan ainoastaan, kun Sp-Kiinnitysluottopankilla ja vastapuolella on sekä

laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus, että aikomus netottaa summia tai realisoida omai

suuserän sekä suorittaa velan samanaikaisesti.

2.2 RAHOITUSINSTRUMENTIT

Rahoitusvarat ja -velat

Sp-Kiinnitysluottopankki soveltaa rahoitusinstrumenttien kirjaamiseen ja arvostamiseen sekä ylei-

sen suojauslaskennan piirissä oleviin suojaussuhteisiin IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia.

Luokittelu Sp-Kiinnitysluottopankin taseessa on riippumaton IFRS 9:n mukaisista ryhmistä. Samalle

riville taseeseen kirjatuille varoille ja veloille voidaan näin ollen soveltaa eri arvostusperusteita.

Taseeseen kirjattujen rahoitusvarojen ja -velkojen jako arvostusluokkiin esitetään liitteessä 12.

Alkuperäinen kirjaaminen

Rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä kirjataan taseeseen, kun yhteisöstä tulee instrumen-

tin sopimusehtojen osapuoli. Rahoitusvarojen selvityspäiväkäytännön mukainen osto tai myynti

kirjataan taseeseen tai taseesta pois kaupantekopäivän perusteella.

Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon, ja jos

kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvaroihin kuuluva

erä tai rahoitusvelka, siihen lisätään tai siitä vähennetään hankkimisesta tai liikkeeseenlaskusta

välittömästi johtuvat transaktiomenot. Myöhemmillä kausilla transaktiomenot kirjataan tuloslas

kelmaan korkotuotoksi tai -kuluksi, osana rahoitusvaran tai -velan efektiivistä korkoa.

Rahoitusvarojen luokittelu ja luokittelun määrittely

Sp-Kiinnitysluottopankki luokittelee rahoitusvarat myöhempää arvostamista varten seuraaviin

arvostusluokkiin:

• Jaksotettu hankintameno

• Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (käyvän arvon rahasto)

• Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat.

LIITE 2. LAATIMISPERIAATTEET

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

Rahoitusvelat arvostetaan lähtökohtaisesti jaksotettuun hankintamenoon. Käypään arvoon

tuloslaskelman kautta arvostetaan johdannaissopimukset sekä muiden sijoittajien osuudet

konsolidoitavissa rahastoissa.

Luokitteluperiaatteet sekä rahoitusvarojen ja -velkojen jakautuminen eri arvostusluokkiin on

kuvattu tarkemmin liitetiedossa 12.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien vieraan pääoman ehtoisten

instrumenttien käyvän arvon muutos kirjataan laskennallisella verolla oikaistuna muihin laajan

tuloksen eriin sisältyvään käyvän arvon rahastoon. Rahoitusvarasta luovuttaessa tai myytäessä

saatu voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan.

Laajan tuloksen eriin kirjataan myös käyvän arvon muutokset koskien oman pääoman ehtoi

sia sijoituksia, joiden osalta Sp-Kiinnitysluottopankki on tehnyt alkuperäisen kirjaamisen

yhteydessä peruuttamattoman valinnan esittää myöhemmät käyvän arvon muutokset muissa

laajan tuloksen erissä. Edellä mainittu valinta on tehty esimerkiksi merkittävissä sijoituksissa

yhteistyökumppaneihin tai yhtiöihin, joihin on liiketoiminnallinen suhde. Oman pääoman ehtoi

sesta sijoituksesta saatavat osingot kirjataan tuloslaskelmaan, kun oikeus maksuun saadaan,

osakkeesta saatavat pääomanpalautukset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Oman pääoman

ehtoisten instrumenttien osalta käyvän arvon rahastoon kertynyttä voittoa tai tappiota ei siirretä

tulosvaikutteiseksi missään vaiheessa.

Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimukseen perustuvat rahavirrat neuvotellaan uudelleen,

tai niihin tehdään muutoin muutoksia ja tämä uudelleenneuvottelu tai muutosten tekeminen

ei johda kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjaamiseen pois taseesta, rahoitusvaroihin

kuuluvan erän bruttomääräinen kirjanpitoarvo lasketaan uudelleen ja tehdystä muutoksesta

aiheutuva voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan.

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjaaminen pois taseesta

Rahoitusvara kirjataan pois taseesta, kun sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaraan

kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa olemasta voimassa tai mikäli erä siirretään toiselle osapuo

lelle näin täyttäen taseesta poiskirjaamisen edellytykset.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä on siirretty toiselle osapuolelle siinä tapauksessa, että Sp-Kiinni

tysluottopankki joko:

• siirtää sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen saami

seen toiselle osapuolelle; tai

• pitää itsellään sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirto

jen saamiseen mutta ottaa vastatakseen sopimukseen perustuvan velvollisuuden maksaa

kyseiset rahavirrat yhdelle tai useammalle vastaanottajalle ”läpikulkujärjestelyllä”. Sopimusta

voidaan pitää ”läpikulkujärjestelynä” kun:

• Velvollisuutta maksaa lopulliselle saajalle ei ole, mikäli ei saada kerättyä vastaavia

määriä alkuperäisestä omaisuuserästä

• Alkuperäisen omaisuuserän myynti tai panttaaminen on siirtosopimuksella estetty

Siirrettäessä rahoitusvaroihin kuuluva erä toiselle osapuolelle, taseesta poiskirjaamisen edelly-

tykset täyttyvät vain kun:

• Omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut on siirretty toiselle osapuolelle; tai

• Omistamiseen liittyviä merkittäviä riskejä ja etuja ei ole siirretty toiselle osapuolelle tai pitänyt

näitä itsellään, mutta määräysvalta on siirretty.

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta vain silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa,

toisin sanoen peruutettu, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen

voimassaolo on lakannut. Jos jo lainanottajana ja lainanantajana olevien osapuolten välillä

vaihdetaan vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja, joiden ehdot poikkeavat huomattavasti

toisistaan, vaihtoa on käsiteltävä alkuperäisen rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusve

lan kirjaamisena. Ero kirjanpitoarvon ja maksetun vastikkeen välillä kirjataan tulosvaikutteisesti.

Arvonalentuminen

Odotettavissa olevat luottotappiot

Sp-Kiinnitysluottopankki määrittää arvonalentumisen perustuen rahoitusvaran odotettavissa

oleviin luottotappioihin. Odotettavissa olevia luottotappiota koskeva vähennyserä lasketaan ja

kirjataan rahoitusvaroille, jotka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen jaksotettuun han

kintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta sekä takaussopimuksille

ja taseen ulkopuolisille luottositoumuksille.

Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa käytettäviä menetelmiä ja parametreja

kuvataan tarkemmin liitetiedossa 10.

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä kirjataan taseeseen lainan kirjanpito-

arvon vähennykseksi erilliselle tilille. Luottositoumusten ja takaussopimusten osalta tappiota

koskeva vähennyserä kirjataan taseeseen varaukseksi. Käypään arvoon muun laajan tuloksen

kautta kirjattavien saamistodistusten odotettavissa oleva luottotappio kirjataan oikaisemaan

käyvän arvon rahastoa. Taseeseen kirjattujen odotetavissa olevien luottotappioiden muutokset

esitetään tuloslaskelman erässä Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista.

Toteutuneet luottotappiot

Lainat ja saatavat, joita ei pystytä perimään kirjataan lopulliseksi luottotappioksi, kun tavan-

omainen perintäprosessi on loppuunsaatettu ja yksittäisen lainan tai saatavan tappion lopul-

linen määrä pystytään laskemaan. Lopulliseksi todetut luottotappiot kirjataan pois taseesta

vastaeränä tuloslaskelman erä Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista. Mahdolliset taseesta

pois kirjaamisen jälkeen saadut suoritukset kirjataan oikaisuiksi tuloslaskelman erään Arvon

alentumistappiot rahoitusvaroista.

Suojauslaskenta ja johdannaissopimukset

Sp-Kiinnitysluottopankki suojaa korkoriskiään käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa suojaus-

suhteisiin suojauslaskentaa. Käyvän arvon suojauksen kohteena on kiinteäkorkoiset liikkee-

seen lasketut katetut joukkolainat.

Sp-Kiinnitysluottopankki soveltaa yleisen suojauslaskennan piirissä oleviin suojaussuhteisiin

IFRS 9 -standardia.

Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Käypää arvoa suojaavien johdannaisten

käypä arvo kirjataan taseeseen johdannaissaamiseksi tai -velaksi ja käyvän arvon muutos

tuloslaskelman erään ”Kaupankäynnin nettotuotot”. Käypää arvoa suojattaessa myös suojattava

kohde arvostetaan suojauksen ajan käypään arvoon, vaikka se muuten arvostettaisiin jaksotet

tuun hankintamenoon. Suojattavan kohteen käyvän arvon muutos kirjataan kyseisen tase-erän

oikaisuksi ja tuloslaskelmaan erään ”Kaupankäynnin nettotuotot”. Suojaavien johdannaisten

korot esitetään korkotuottoina ja -kuluina niiden luonteen mukaisesti.

Suojauslaskennan aloittamisen hetkeltä dokumentoidaan suojattavan kohteen ja suojaavan

johdannaisen suojaussuhde, kuten myös riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymi

sen strategia. Suojaussuhteen tehokkuutta arvioidaan säännöllisesti, kuitenkin aina vähintään

raportointihetkiltä.

2.3 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineeton hyödyke on yksilöitävissä oleva omaisuuserä, jolla ei ole aineellista olomuotoa.

Sp-Kiinnitysluottopankin aineettomia hyödykkeitä ovat muun muassa tietokoneohjelmistot.

Aineeton hyödyke kirjataan taseeseen vain, jos on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva

odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu Sp-Kiinnitysluottopankin hyväksi ja omaisuus-

erän hankintameno on luotettavasti määriteltävissä.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn

hankintamenoon. Aineettomien hyödykkeiden laadintaperiaatteet on esitetty liitteessä 16.

2.4 TULOUTUSPERIAATTEET

Sp-Kiinnitysluottopankin merkittävimmät tuottoerät ovat korkokate sekä palkkiotuotot ja -kulut,

netto. Korkokatteeseen kirjataan korot rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvista tase-eristä

arvostusluokittelusta riippumatta. Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetel

mällä sopimuksen juoksuajan mukaan. Korkokatteen laadintaperiaatteet on esitetty tarkemmin

liitteessä 6.

Palkkiotuotot ja -kulut, netto erään kirjataan asiakkaille tarjottujen palveluiden tuotot ja kulut sii-

hen määrään, johon Sp-Kiinnitysluottopankki katsoo olevansa oikeutettu luovutettuja palveluita

vastaan. Palkkio tuloutetaan pääsääntöisesti, kun palvelu on suoritettu ja määräysvalta siirtynyt

asiakkaalle. Palkkiotuotot ja -kulut, netto erän laadintaperiaatteet on esitetty kokonaisuudes

saan liitteessä 7.

Liiketoiminnan muiden tuottoerien laadintaperiaatteet on esitetty kunkin erän liitetiedon

yhteydessä.

2.5 SEGMENTTIRAPORTOINTI

Sp-Kiinnitysluottopankin johto tarkastelee toimintaa yhtenä segmenttinä ja näin ollen erillistä

IFRS 8 -standardin mukaista segmenttikohtaista tietoa ei esitetä. Sp-Kiinnitysluottopankin

toiminta on osa ryhmän toimintaa, tilinpäätös yhdistetään ryhmän tilinpäätökseen ja esitetään

ryhmän pankkisegmentissä, joten tätäkään varten Sp-Kiinnitysluottopankin toimintaa ei ole

jaettu alasegmenttiin.

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024 26

2.6 UUDET IFRS-STANDARDIT JA TULKINNAT

Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit

Sp-Kiinnitysluottopankki on noudattanut vuoden 2024 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita

uusia standardeja, mutta niillä ei katsottu olevan olennaista vaikutusta Sp-Kiinnitysluottopankin

tilinpäätökseen.

Sovellettavat uudet ja muutetut IFRS-tilinpäätösstandardit® 31.12.2024

* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2024 mennessä.

Ajantasainen tieto sivulla: Endorsement – EFRAG

Vuokrasopimusvelka myynnissä ja takaisinvuokrauksessa – Muutokset IFRS 16:een

Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutokset lisäävät uuden, muuttuvia maksuja koskevan kirjanpitomallin ja edellyttävät myyjä-

vuokralle ottajan arvioimaan uudelleen ja mahdollisesti oikaisemaan myynti- ja takaisin-

vuokrausliiketoimet, jotka on tehty vuonna 2019 tapahtuneen IFRS 16:n käyttöönoton jälkeen.

Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiksi - Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen

esittäminen (sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä sekä selventää vaatimuksia

velkojen luokittelemisesta lyhyt- tai pitkäaikaisiksi. Muutokset täsmentävät, että sellaiset kove

nanttiehdot, joiden on täytyttävä raportointikauden päättymispäivän jälkeen, eivät vaikuta velan

luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointikauden päättymispäivänä. Tällaisista kovenan

teista on esitettävä tietoja tilinpäätöksen liitetiedoissa. Muutoksilla selvennetään myös, että

yhtiön omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien siirto katsotaan velan suorittamiseksi.

Jos velkaan liittyy vaihto-oikeus, tämä saattaa vaikuttaa velan luokittelemiseen lyhyt- tai pitkä-

aikaiseksi, ellei näitä vaihto-oikeuksia ole kirjattu IAS 32:n mukaisesti omaan pääomaan.

Tavarantoimittajia tai palveluntuottajia koskevat rahoitusjärjestelyt – Muutokset IAS 7:ään

Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

(sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutosten tavoitteena on parantaa tavarantoimittajia tai palveluntuottajia koskevien rahoitus

järjestelyjen läpinäkyvyyttä ja selventää näiden vaikutuksia velkoihin, rahavirtoihin sekä mak-

suvalmiusriskiin. Muutokset edellyttävät laadullisten ja määrällisten tietojen esittämistä näistä

rahoitusjärjestelyistä.

Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut IFRS-tilinpäätösstandardit

Vaihdettavuuden puuttuminen – muutokset IAS 21:een Valuuttakurssien muutosten vaiku-

tukset (sovellettava 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on

sallittua)

Muutokset edellyttävät yhdenmukaisen lähestymistavan soveltamista arvioitaessa, milloin

valuutta voidaan vaihtaa toiseen valuuttaan, ja jos se ei ole vaihdettavissa, määritettäessä mitä

vaihtokurssia voidaan käyttää ja mitä liitetietoja on esitettävä.

Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja arvostaminen – Muutokset IFRS 9 Rahoitusinstrumen

tit ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot* (sovellettava 1.1.2026

tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutokset selventävät, että yhtiön on sovellettava selvittämispäivään perustuvaa käsittelytapaa

kirjatessaan rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvelan pois taseesta; ne myös sallivat

sen, että yhtiö voi katsoa, että sähköistä maksujärjestelmää käyttäen maksettava rahoitusvelka

on hoidettu ennen selvittämispäivää, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Muutokset selventävät

soveltamisohjeita, jotka koskevat rahoitusvarojen sopimukseen perustuvien rahavirtojen omi

naisuuksien arviointia, ml. rahoitusvarat, joiden sopimusehdot saattavat muuttaa sopimukseen

perustuvien rahavirtojen ajoitusta tai määrää – esim. rahoitusvarat, joihin liittyy ns. ESG-piirteitä

1, rahoitusvarat, joihin ei liity takautumisoikeutta, ja rahoitusvarat, jotka sopimuksella toisiinsa

sidottuja instrumentteja.

Annual Improvements to IFRS Accounting Standards—Volume 11* (sovellettava 1.1.2026 tai

sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024 27

Vuosittaiset parannukset -menettelyn (Annual Improvements) kautta IFRS-tilinpäätösstandar-

deihin tehtävät pienet ja muut kuin kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja

toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksilla on selvennetty seuraavia standardeja:

• IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto: Ensilaatijan suojauslaskenta

• IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot − Taseesta pois kirjaamisesta

johtuva voitto tai tappio; Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot käyvän arvon ja transaktiohinnan

välisestä jaksotettavasta erosta; Luottoriskistä tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit − Vuokrasopimusvelkojen kirjaaminen pois taseesta; Transaktio-

hinta

• IFRS 10 Konsernitilinpäätös − De facto -agentin määrittäminen

• IAS 7 Rahavirtalaskelmat − Hankintamenoon perustuva yhdistely

IFRS 18 Presentation and Disclosure in Financial Statements* (sovellettava 1.1.2027 tai sen

jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

IFRS 18 korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin. IFRS 18:n keskeisimmät uudet

vaatimukset ovat seuraavat:

• Tuloslaskelmassa tuotot ja kulut on luokiteltava kolmeen uuteen määriteltyyn ryhmään, eli

liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen ryhmiin, sekä esitettävä kaksi uutta välisummaa:

”Liikevoitto tai -tappio” sekä ”Voitto tai tappio ennen rahoitusta ja tuloveroja”.

• Johdon määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista tunnusluvuista on esitettävä liitetietoja

tilinpäätöksessä. Nämä tunnusluvut ovat tuottojen ja kulujen välisummia, joita käytetään julki

sessa viestinnässä johdon näkemyksen esittämiseen yhtiön taloudellisesta tuloksesta.

• Tietojen esittäminen tilinpäätöksessä perustuen informaation yhdistelyä ja erittelyä koskeviin

tarkennettuihin yleisiin vaatimuksiin. Lisäksi yhtiöiltä, jotka erittelevät kulut tuloslaskelmassa

toiminnoittain, edellytetään tiettyjen kulujen erittelyjen esittämistä liitetiedoissa.

IFRS 19 Subsidiaries without Public Accountability: Disclosures* (sovellettava 1.1.2027 tai

sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Uusi standardi sallii sen, että tietyt edellytykset täyttävät tytäryhtiöt voivat soveltaa IFRS-

tilin päätösstandardeja laatimalla suppeammat tilinpäätöksen liitetiedot. Standardin nojalla

tytäryhtiöt voivat ylläpitää vain yhtä kirjanpitoaineistoa, joka vastaa sekä niiden emoyhtiön että

kyseisten yhtiöiden tilinpäätösten käyttäjien tarpeita, ja tämä vähentää tilinpäätöksessä esitettä

viä tietoja koskevia vaatimuksia.

Sale or Contribution of Assets between an Investor and its Associate or Joint Venture –

Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin*

(vapaaehtoinen soveltaminen on sallittua, voimaantulo lykätty toistaiseksi)

Muutokset poistavat ristiriidan nykyisen konsolidointiin ja pääomaosuusmenetelmään liittyvien

ohjeistusten välillä ja edellyttävät täysimääräisen voiton kirjaamista, kun siirretyt varat täyttävät

IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin mukaisen liiketoiminnan määritelmän.

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen vaatii Sp-Kiinnitysluottopankin johdolta

harkintaa sekä arvioiden ja oletusten tekemistä, joka vaikuttaa tilinpäätöksessä esitettäviin

varoihin ja velkoihin sekä muihin tietoihin kuten tuottojen ja kulujen määrään. Vaikka arviot

perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat

poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista.

Sp-Kiinnitysluottopankin keskeiset arviot koskevat rahoitusvarojen arvonalentumisten ja käypien

arvojen määrittämistä, sekä laskennallisen verosaamisen kirjaamista vahvistetuista tappioista.

ODOTETTAVISSA OLEVIEN LUOTTOTAPPIOIDEN MÄÄRITYS

Sp-Kiinnitysluottopankin odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamallit sisältävät useita

tekijöitä, jotka vaativat johdon harkintaa.

• Laskennassa käytettävien mallien valinta niin, että ne kuvaavat sopimuskannan odotettavissa

olevia luottotappioita mahdollisimman hyvin.

• Malleissa tehdyt oletukset ja asiantuntija-arviot

• Luottoriskin merkittävän kasvun laadullisten ja määrällisten kriteerien määrittäminen

• Laskennassa käytettävien talouden tulevaa kehitystä kuvaavien makroekonomisten tekijöi

den valinta niin, että niiden muutokset korreloivat sopimusten maksukyvyttömyyden toden-

näköisyyden kanssa.

• Talouden ennusteiden laatiminen ja niiden toteutumisen todennäköisyyksien ennustaminen

tulevaisuuteen.

Sp-Kiinnitysluottopankki käyttää odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen malli

perusteista laskentaa, mutta tarvittaessa mallien tuottamaa määrää muutetaan johdon arvioon

perustuvalla oikaisulla. Oikaisun kirjaamisen perusteena on esimerkiksi sellainen saatavilla

oleva uusi tieto tai tekijä, jota laskentamallissa käytettävät parametrit tai tiedot eivät sisällä.

Tilinpäätöshetkellä johdon harkintaan perustuvien oikaisujen tarpeen ja määrän arvioimisessa

on kiinnitetty huomiota erityisesti seuraaviin odotettavissa olevan luottotappion määrään vai

kuttaviin tekijöihin.

• Saatavaan kohdistettujen vakuuksien luonne ja arvo huomioiden alueellisen taloudellisen

tilanteen vaikutus esimerkiksi asuinkiinteistöjen hintatasoon ja realisoitavuuteen.

• Saatavien sopimuksenmukaisten rahavirtojen määrä ja ajoittuminen huomioiden saatavilla

olevat vastapuolta koskevat tiedot, jotka eivät sisälly laskentamalliin. Tällaisia tietoja ovat

esimerkiksi työllistymistä koskevat muutokset, haettujen lyhennysvapaiden määrä ja kesto

sekä liiketoiminnan laajuudessa tai kannattavuudessa tapahtuneet muutokset.

Johdon harkintaan perustuva oikaisun tarve voi perustua myös muihin asiakkaan toimintaympä

ristöön vaikuttaviin tekijöihin, joilla on merkitystä saatavan vastapuolen luottoriskin kannalta.

Sp-Kiinnitysluottopankki on päivittänyt odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamal

lissa käytetyt talouden ennusteet loppuvuodesta 2024. Tarkemmat tiedot koskien talouden

ennusteissa käytettyjä keskeisiä makrotalouden muuttujia ja skenaarioille asetetuttuja painoja

on esitetty liitetiedossa 10 Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista.

KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMINEN

Käypiä arvoja määritettäessä johdon tulee arvioida, onko markkinoilta saatavissa hintatietoja,

joita voidaan pitää luotettavana indikaationa rahoitusinstrumentin käyvästä arvosta. Arvio

perustuu näkemykseen markkinoiden toimivuudesta ja kaupankäynnin aktiivisuudesta yksittäi

sen rahoitusinstrumentin osalta.

Sp-Kiinnitysluottopankin käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit koostuvat

tilin päätös hetkellä pääosin noteeratuista rahoitusvaroista, joille on saatavissa julkinen

LIITE 3. MERKITTÄVIMMÄT JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMIS-

PERIAATTEET JA ARVIOIHIN SISÄLTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024 29

hinta noteeraus tai rahoitusvaroista, joiden käyvän arvon määrittämisessä hyödynnetään toden-

nettavissa olevaa markkinainformaatiota, kuten korkotietoja. Sp-Kiinnitysluottopankin johto

katsoo, että markkinoiden toimivuutta ja yksittäisten rahoitusinstrumenttien kaupankäynnin

aktivisuutta koskevat edellytykset täyttyvät, jolloin markkinoilta saatavia hintatietoja voidaan

pitää luotettavana indikaationa instrumenttien käyvästä arvosta.

Johdon harkintaa edellytetään tilanteessa, jossa käypää arvoa koskevaa hintatietoa ei ole saa

tavissa markkinoilta, ja rahoitusinstrumentin käypä arvo on määritettävä arvostusmenetelmän

avulla. Tällaisissa tilanteissa käypien arvojen määrittämisessä käytettävät arvostusmenetelmät

ja niissä käytettävät syöttötiedot perustuvat johdon arvioon koskien kyseisten instrumenttien

arvostamisessa käytettäviä markkinakäytänteitä.

MUIDEN KUIN RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMISET

Jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä arvioidaan, onko olemassa viitteitä keskeneräisen omaisuu-

serän arvonalentumisesta. Arvonalentumistestaus on myös tehtävä aina, kun ilmenee viitteitä

arvonalentumisesta. Keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisen arviointi

vaatii johdon harkintaa.

LASKENNALLISEN VEROSAAMISEN KIRJAAMINEN VAHVISTETUISTA

TAPPIOISTA

Jos yhteisön verovuoden tulos on tappiollinen ja Verohallinto vahvistaa tappion, sen saa

vähentää verotuksessa seuraavina vuosina. Vahvistettu tappio vähennetään voitollisesta tulok

sesta 10 seuraavan verovuoden aikana sitä mukaa kun tulo syntyy. Johdon arvio liittyy siihen,

pystyykö Sp-Kiinnitysluottopankki kerryttämään tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tuloa,

jota vastaan se voi hyödyntää kertyneet tappiot, ja siten perustellusti kirjata laskennallisen

verosaamisen.

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024 30

RISKIENHALLINNAN JA

VAKAVARAISUUDEN PERIAATTEET

31SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

RISKIENHALLINNAN TAVOITE

Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan

jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta

riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta

riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta.

RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET JA ORGANISOINTI

Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien

riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla

pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan

maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista. Riskien- ja vakavaraisuudenhal

linta on osa sisäistä valvontaa.

Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta luo edellytykset riskien tunnistamiselle, arvioinnille,

mittaamiselle ja riskien rajaamiselle Sp-Kiinnitysluottopankin kannalta turvalliselle tasolle. Eri

riskialueiden ja liiketoimintojen edellyttämät pääomatarpeet määritetään luotettavasti ja riippu-

mattomasti ja pääoma kohdennetaan suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton

mukaan sekä Sp-Kiinnitysluottopankin maksuvalmiuden hallinnan kannalta oikein.

Riskienhallinta on osa Sp-Kiinnitysluottopankin sisäistä valvontaa ja keskeinen osa

Sp-Kiinnitys luottopankin operatiivista toimintaa.

Sisäinen valvonta käsittää taloudellisen ja muun valvonnan. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan

johtamisen ja toiminnan sitä osaa, jolla pyritään varmistamaan:

• asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen

• taloudelliset ja tehokkaat prosessit

• toimintaan liittyvien riskien hallinta

• taloudellisen ja muun johtamisinformaation luotettavuus ja oikeellisuus

• säännösten noudattamisen valvonta (compliance)

• toiminnan, tietojen sekä yhteisön omaisuuden ja asiakkaiden varojen riittävä turvaaminen, ja

• riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt manuaaliset ja tietotekniset järjestelmät toiminnan

tueksi

Sp-Kiinnitysluottopankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri

tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan

ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaa

tion itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensi sijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin.

Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, riskienvalvonta, esihenkilöt ja toimihenki

löt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle

organisaatiolle.

Sp-Kiinnitysluottopankin riskienhallinta perustuu hallituksen vahvistamaan liiketoimintastrate-

giaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-

alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin.

Sp-Kiinnitysluottopankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai

sijoitusriskikeskittymiä eikä Sp-Kiinnitysluottopankin niitä strategiansa mukaisesti myöskään

ota. Sp-Kiinnitysluottopankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla.

Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa Sp-Kiinnitysluottopankin eri riskeistä ja niiden

tasoista. Hallitus asettaa riskinottohalukkuuden tason hyväksymällä riskialuekohtaiset riski-

strategiat ja tarvittavat riskilimiitit ja seurantarajat. Riskistrategian toteutumista seurataan

riskilimiittien ja seurantarajojen valvonnalla ja raportoinnilla, jota suoritetaan liiketoiminnasta

riippumattomasti. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä

sallitut riskirajat eri riskilajeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseuran

nasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut

järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon

Sp-Kiinnitysluottopankin toiminnan luonteen ja laajuuden.

LIITE 4. RISKIENHALLINTA JA HALLINNOINTIPERIAATTEET

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

Merkittävät tai riskipitoiset sitoumukset tehdään kollegiaalisen päätöksentekomenettelyn

mukaisesti ja valtuuksien käyttö on rajattu limiiteillä. Liiketoimintaa ja prosesseja ohjataan

sisäisillä toimintaohjeilla, joiden noudattamista ja ajantasaisuutta valvotaan. Tehdyt päätökset ja

merkittävät liiketoimet dokumentoidaan ja arkistoidaan. Olennainen osa riskienhallintaa suorite

taan päivittäisissä varmistuksissa. Tehtyjen päätösten toimeenpanoa seurataan hyväksymisillä,

todentamisilla, varmistuksilla, täsmäytyksillä sekä seuranta- ja poikkeamisraporteilla.

Sp-Kiinnitysluottopankki altistuu toiminnassaan luotto-, markkina- ja operatiivisille riskeille sekä

liiketoiminta- ja likviditeettiriskeille.

Luotto- ja vastapuoliriskit

Pankkitoiminnan merkittävin riski on luottoriski. Luottoriskin hallinnalla ja valvonnalla on suuri

merkitys varmistettaessa pääomien riittävyyttä suhteessa liiketoiminnan riskeihin ja riskien toteu-

tumisen aiheuttamiin tappioihin.

Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että rahoitusinstrumentin sopimusosapuoli ei pysty

täyttämään velvoitteitaan ja aiheuttaa siten toiselle osapuolelle taloudellisen tappion. Luottoris-

kien suurin lähde ovat luotot, mutta luottoriskiä (vastapuoliriskiä) voi syntyä myös muunlaisista

saamisista, kuten joukkovelkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamistodistuksista ja johdannaisso

pimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä

ja -limiiteistä ja takauksista.

Sp-Kiinnitysluottopankin ydinliiketoiminta on kiinnitysluottopankkitoiminnasta annetun lain

määräykset täyttävien kiinteistövakuudellisten luottojen myöntäminen sekä asuntovakuudel

listen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseen laskeminen. Sp-Kiinnitysluottopankista rahoitetaan

ainoastaan vähittäisvastuina käsiteltäviä asiakkaita, joita ovat henkilöasiakkaat ja elinkeinon-

harjoittajat. Pankin pääasiallisena luottoasiakaskohderyhmänä on Säästöpankkiryhmän

vahvistetun strategian mukaisesti aktiivi-iässä olevat kotitaloudet. Kyseiset asiakasryhmät muo

dostavat pankin luotonannon sekä luottoriskin kannalta keskeiset kohderyhmät. Sp-Kiinnitys-

luottopankin luottoja välittävässä Säästöpankissa noudatetaan ko. Säästöpankin luotonannolle

vahvistamia asiakasryhmäkohtaisia tavoitteita.

Luottoriskien hallinta

Sp-Kiinnitysluottopankin hallitus ohjaa luottoriskien hallintaa, siinä käytettäviä menetelmiä sekä nii den

valvontaa ja raportointia vahvistamallaan luottoriskistrategialla, sen perusteella antamillaan luotto-

riskejä ja niiden hallintaa koskevilla ohjeilla sekä asettamillaan riskilimiiteillä ja muilla seuran tarajoilla.

Keskusyhteisön riskienvalvonta valvoo, että Sp-Kiinnitysluottopankki noudattaa näitä periaatteita.

Sp-Kiinnitysluottopankilla on seuraavat liiketoiminnasta riippumattomat toiminnot varmista

massa tehokkaan ja kattavan sisäisen valvonnan:

• riippumaton riskienvalvonta

• säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto (compliance)

• sisäisen tarkastuksen toiminto

Riippumattoman riskienvalvonnan tehtävänä on varmistaa ja valvoa, että Sp-Kiinnitysluotto-

pankin riskienhallinta on riittävällä tasolla suhteessa pankin liiketoiminnan laatuun, laajuuteen,

monimuotoisuuteen ja riskeihin. Riskienvalvontatoiminnon tehtävänä on avustaa Sp-Kiinnitys-

luottopankin hallitusta ja toimivaa johtoa riittävän riskienhallinnan järjestämisessä sekä toimi

vuuden ja tehokkuuden valvonnassa.

Compliance-toiminto varmistaa, että Sp-Kiinnitysluottopankissa noudatetaan lainsäädäntöä,

viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Compliance-toiminnon vastuulla on valvoa, että

Sp-Kiinnitysluottopankissa noudatetaan annettuja sisäisiä ohjeita, henkilöstöä sitovia eettisiä

periaatteita sekä muita rahoitusmarkkinoilla vallitsevia ohjeita.

Sp-Kiinnitysluottopankin hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut

sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet.

Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden

ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäi

nen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle ja hallitukselle.

Sp-Kiinnitysluottopankin hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä lainsäädännön,

viranomaisvaateiden ja keskusyhteisön hallituksen antaman ohjeistuksen mukaisesti.

Sp-Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja ja muu johto vastaavat sisäisen valvonnan operatii

visesta järjestämisestä lainsäädännön, viranomaisvaateiden sekä keskusyhteisön ja pankin

oman hallituksen antamien tarkempien sisäisten toimintaohjeiden mukaisesti.

Sp-Kiinnitysluottopankin riippumattomista toiminnoista vastaavat Säästöpankkiliitto osk:n

liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot.

Säästöpankkien yhteenliittymän riskienhallinnan menettelytapoja ylläpidetään ja kehitetään

keskusyhteisön riippumattoman riskienvalvonnan toimesta, jotta varmistetaan että myös kaikki

uudet, olennaiset, mutta aikaisemmin tunnistamattomat riskit tulevat liiketoimintojen riskien-

hallinnan piiriin.

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

Katetun joukkolainan vakuudeksi otettava edellä määritelty asuntovakuudellinen luotto ei saa

ylittää vakuutena olevien osakkeiden tai kiinteistön käypää arvoa. Katettujen joukkolainojen

vakuuksien kokonaismäärään lasketaan enintään 70 prosenttia kunkin asuntovakuudellisen luo

ton vakuutena olevien osakkeiden tai kiinteistön käyvästä arvosta.

Vakuuden arvon määrittelyssä noudatetaan Säästöpankkien yhteenliittymässä käytössä

olevan luotto-ohjeistuksen periaatteita. Kaikista vakuudeksi tarjottavista tai vakuutena olevista

kohteista on luottopäätöstä tehtäessä oltava riittävät tiedot, joiden perusteella kohteen käypä

arvo voidaan luotettavasti määrittää. Vakuuden käypä arvo hyväksytään luottopäätöksellä, joka

perustuu vakuuden arviointiin. Luottopäätös tehdään Säästöpankin luottopäätösvaltuuksien

puitteissa.

Vakuuden arvo määritetään hyvän kiinteistönarviointitavan mukaisesti. Vakuuden arvo päi

vitetään sellaisten merkittävien muutosten yhteydessä, jotka lisäävät pankin riskiä, esim. jos

kanssavelallinen vapautetaan vastuusta. Vakuuden arvo päivitetään järjestelmään myös aina,

jos pankin tietoon tulee, että yksittäisen vakuuskohteen arvo on oleellisesti laskenut.

Sp-Kiinnitysluottopankissa oleva asuntolainakanta ennen laskennallisia arvonalenemisia oli

2 309 (2 198) miljoonaa euroa ja kasvoi 111 miljoonalla eurolla vuoden 2023 lopun tilanteesta.

Laskennalliset arvonalenemiset asuntoluottojen kokonaiskannasta olivat 2,5 (2,1) miljoonaa

euroa. Taseessa olevista luotoista henkilöasiakkaiden osuus on 98% ja elinkeinoharjoittajien 2%.

Sp-Kiinnitysluottopankin liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäis

määrät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoit-

tain ja luottokelpoisuusluokittain. Sp-Kiinnitysluottopankin välittäjinä toimivat Säästöpankit

myöntävät luottoja ja takauksia ensisijaisesti omalle tosiasialliselle toimialueelleen. Tällä

varmistetaan yhtenä luotonannon perusteena oleva paikallinen, riittävän perusteellinen asia

kastuntemus.

Sp-Kiinnitysluottopankki on ulkoistanut merkittävän osan luottoprosessistaan luottoja välittä

ville Säästöpankeille sekä taustatoimintoja hoitavalle Säästöpankkipalvelut Oy:lle.

Luottoja välittävien Säästöpankkien ja Sp-Kiinnitysluottopankin välinen sopimus luottojen

välitystoiminnasta säätelee Säästöpankkien oikeutta vastuullisena asiamiehenä lainata Sp-Kiin-

nitysluottopankin varoja yleisölle sekä hallinnoida ns. KLP-luottoja Sp-Kiinnitysluottopankin

lukuun. Sopimuksen mukaan Säästöpankeilla on velvollisuus ja oikeus ostaa Sp-Kiinnitysluot

topankista takaisin luotto, joka ei kelpaa kiinnitysluottopankin vakuuspooliin tai on muuttunut

järjestämättömäksi.

Säästöpankeissa pankkien hallitukset ovat delegoineet luottovaltuuksia pankin johdolle/joh-

toryhmälle/luottotoimikunnalle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään

pankin hallituksen vahvistamien Sp-Kiinnitysluottopankin luotonanto-ohjeiden mukaisesti.

Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asi

akkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten

vakuusvaatimusten täyttymiseen. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden

käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyn

tämällä. Säästöpankkien hallitukset ovat vahvistaneet pankeilleen ohjeet eri vakuusmuotojen

arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Vakuuden käyvän

arvon arviointi perustuu aina tapauskohtaiseen arvioon.

Luotonanto henkilöasiakkaille myönnetään turvaavaa asuntovakuutta vastaan. Sp-Kiinnitys

luottopankissa olevan luoton on aina täytettävä kiinnitysluottopankkilaissa asetetut määräykset

ja Sp-Kiinnitysluottopankin hallituksen antamat erilliset ohjeet. Vakuuden on oltava parhaalla

etusijalla oleva asuntovakuutus.

LUOTOT ASIAKASRYHMITTÄIN

(1 000 euroa)

Asiakasryhmä 31.12.2024 31.12.2023 muutos %

Yksityisasiakas 2 260 766 2 151 005 5 %

Yritysasiakas 42 960 42 341 1 %

Maatalous ja muut 5 722 4 797 19 %

Yhteensä 2 309 448 2 198 143 5 %

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

hakemuksen luottoluokitus ja vakuudet muodostavat perustan luottopäätöksille ja luoton riski-

perusteiselle hinnoittelulle.

Järjestämättömäksi saamiseksi luokitellaan luotot, joilla vähintään yksi seuraavista kriteereistä

täyttyy: luotto on luokiteltu maksukyvyttömäksi, luotto on ECL vaiheessa 3 tai luotolla on järjestä

mätön lainanhoitojousto.

Sp-Kiinnitysluottopankissa järjestämättömien saamisten määrä oli vuoden 2024 lopussa 0,37

(0,28) prosenttia luottokannasta. Järjestämättömien määrä pysyi vuonna 2024 kohtuullisella tasolla.

Lainanhoitojoustoina raportoidaan saamiset, joiden ehtoja on neuvoteltu uudelleen asiakkaan

heikentyneestä maksukyvystä johtuen. Uudelleen neuvoteltujen saamisten lainaehtoja on

helpotettu asiakkaan taloudellisista vaikeuksista johtuen esimerkiksi myöntämällä lyhennys

vapaa, jonka kesto on 6–12 kuukautta. Tietyissä olosuhteissa velallisen joutuessa taloudellisiin

vaikeuksiin asiakkaalle annetaan myönnytys lainaehtoihin lyhennysvapaan tai luoton uudel

leenjärjestelyn muodossa ja tällä tavalla pyritään turvaamaan asiakkaan maksukyky ja välttä-

mään mahdollisia luottotappioita. Lainanhoitojoustojen myöntämisen edellytyksenä on, että

asiakkaan taloudelliset vaikeudet ovat lyhytaikaisia ja tilapäisiä. Pankin lainanhoitojoustollisia

saamisia oli yhteensä 16 (9) miljoonaa euroa.

Arvonalentuminen ja odotettavissa olevat luottotappiot on kuvattu tilinpäätöksen laadinta-

periaatteissa.

Yksityisasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi perustuu paikallisen säästöpankin hyvään asia

kastuntemukseen sekä arvioon asiakkaan maksukyvystä. Luotonmyöntö perustuu ensisijaisesti

asiakkaan riittävään luotonhoitokykyyn. Asiakkaan maksukyky, aiempi maksukäyttäytyminen,

Luottoriskiä arvioidaan ja mitataan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä

viivästymisiä, odotettavissa olevia luottotappioita, ongelmasaamisia ja järjestämättömiä luottoja.

Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta

perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle

raportoidaan säännöllisesti asiakasvastuista, maksuviiveistä, odotettavissa olevista luottotap

piosta, ongelmasaamisista ja järjestämättömistä luotoista. Luottosalkun keskittymiä seurataan

asiakkaittain ja toimialoittain ja raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen näiden

lisäksi myös luottoluokittain.

Ongelmasaamiset

Ongelmasaamisia, viivästyneiden maksujen, lainahoitojoustoja ja järjestämättömiä saamisia

seurataan säännöllisesti. Ongelmasaamisilla tarkoitetaan vastuita, joissa asiakas on luokiteltu

maksukyvyttömäksi joko yli 90 päivää erääntyneiden merkittävien saamisten vuoksi tai muista

syistä pidetään epätodennäköisenä, että asiakas selviäisi velvoitteistaan.

Viivästyneillä maksuilla tarkoitetaan sitä, että asiakkaan saatavat ovat rästissä 30–89 päivää,

samalla asiakas on jo ns. potentiaalinen ongelma asiakas. Sp-Kiinnitysluottopankin viivästyneet

saamiset olivat noin 0,11 prosenttia (0,05) luottokannasta.

31.12.2024 Suhteellinen osuus kannasta

Riskiluokka Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä 31.12.2024 31.12.2023

1 – Erinomainen luokka 219 418 714 104 905 0 219 523 619 9,5 % 9,1 %

2 – Hyvä luokka 644 329 335 1 071 166 0 645 400 501 27,9 % 29,0 %

3 – Hyvä luokka 781 383 086 10 158 393 0 791 541 479 34,3 % 34,0 %

4 – Keskimääräinen luokka 246 330 975 17 343 579 0 263 674 554 11,4 % 12,0 %

5 – Keskimääräinen luokka 88 774 204 18 587 431 0 107 361 634 4,6 % 4,7 %

6 – Heikohko luokka 59 602 725 45 793 472 0 105 396 197 4,6 % 4,5 %

7 – Viiveitä, mutta ei arvonalentunut 16 293 639 34 895 527 0 51 189 166 2,2 % 2,2 %

8 – Viiveitä, mutta ei arvonalentunut 5 609 737 48 876 184 0 54 485 921 2,4 % 2,2 %

9 – Viiveitä, mutta ei arvonalentunut 1 953 889 60 556 384 0 62 510 273 2,7 % 2,1 %

D – Arvonalentunut 0 0 8 364 510 8 364 510 0,4 % 0,3 %

Yhteensä 2 063 696 303 237 387 040 8 364 510 2 309 447 853 100,00 % 100,00 %

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

rahoitustaseen sisältämien markkinariskien mittaamisen ja seurannan väline on vakavaraisuuden

hallintaprosessi, jossa rahoitustaseeseen markkinariskeille varataan pääomaa sekä normaalissa

että stressiskenaariossa.

Rahoitustaseen korkoriski

Sp-Kiinnitysluottopankin merkittävin markkinariski on rahoitustaseen korkoriski, jota seurataan

sekä nykyarvon että tuloriskin kautta.

Korkoriskillä tarkoitetaan korkomuutosten haitallista vaikutusta pankin taseen ja taseen ulko-

puolisten erien markkina-arvoon (nykyarvoriski) tai korkokatteeseen (tuloriski).

Sp-Kiinnitysluottopankissa korkoriskiä syntyy luotonannon ja varainhankinnan korkoperusteiden

eroavaisuuksista.

Sp-Kiinnitysluottopankissa johdannaissopimuksia tehdään vain riskien suojaamiseksi. Sp-Kiin-

nitysluottopankki hallitsee korkoriskiä kiinnittämällä molemmat puolet taseesta lyhyisiin mark-

kinakorkoihin. Mahdolliset täytevakuudet tai likviditeettipuskurin joukkovelkakirjat suojataan

lyhyisiin markkinakorkoihin. Tehtäviin suojauksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Kaikki suojaavat

johdannaiset tehdään suoraan Sp-Kiinnitysluottopankista Säästöpankkiryhmän ulkopuolisen

luottolaitoksen kanssa.

Korkoriskejä mitataan sekä korkokatteen että taseen nykyarvon muutoksen kautta. Nykyarvome

netelmässä mitataan, kuinka paljon taseen käypä arvo muuttuu korkojen muuttuessa, kun kunkin

tase-erän markkina-arvo lasketaan kyseisen instrumentin rahavirtojen nykyarvona. Tuloriski-

mallissa ennustetaan tulevaa korkokatetta vuoden horisontilla markkinakorkojen muuttuessa.

Alla olevassa taulukossa esitetään korkokatteen herkkyys korkokäyrän 1 prosenttiyksikön paral

leelin muutoksen yhteydessä.

Luotonannon keskittymäriskit

Luotonannon riskikeskittymiä syntyy tai voi syntyä esimerkiksi silloin, kun luottosalkku sisältää

suuria määriä luottoja ja muita vastuita seuraaville tahoille:

• yksittäiselle vastapuolelle

• ryhmille, jotka muodostuvat yksittäisistä vastapuolista ja niihin sidoksissa olevista yhteisöistä

• tietyille toimialoille

• tiettyjä vakuuksia vastaan

• joiden maturiteetti on sama tai

• joissa tuote/instrumentti on sama.

Sp-Kiinnitysluottopankin yhdelle asiakkaalle ja/tai asiakaskokonaisuudelle, myöntämien luotto

jen kokonaismäärä ei saa ylittää luottolaitoslaissa, muissa säädöksissä tai Finanssivalvonnan tai

muun valvontaviranomaisen antamissa määräyksissä ja ohjeissa vahvistettuja enimmäismääriä.

Yksittäisten vastapuolien aiheuttamia keskittymäriskejä on säännelty limiiteillä ja enimmäis-

asiakasvastuuta koskevilla toimintaohjeilla.

Markkinariski

Markkinariskillä tarkoitetaan yleisesti markkinahintojen muutoksen aiheuttamaa vaikutusta

rahoitusvarojen ja -velkojen markkina-arvoon. Sp-Kiinnitysluottopankin merkittävin markkina

riski on rahoitustaseen korkoriski, jota seurataan sekä nykyarvon että tuloriskin kautta.

Sp-Kiinnitysluottopankin liiketoimintana on laskea liikkeelle kiinnitysluottopankkilain alla

euromääräisiä, asuntovakuudellisia joukkovelkakirjalainoja sekä myöntää kiinnitysluottopankki-

laissa tarkoitettuja asuntoluottoja.

Sp-Kiinnitysluottopankilla ei määritellyn mukaisesti ole kaupankäyntivarastoa. Sp-Kiinnitys

luottopankki voi hankkia väliaikaisena täytevakuutena tai likviditeettipuskurissa käytettäviä

joukkovelkakirjoja, mutta muuten sillä ei tule olemaan sijoitussalkkua.

Sp-Kiinnitysluottopankki ei ota osakeriskiä, hyödykeriskiä eikä valuuttariskiä. Sekä liikkeeseen

laskettavat katetut joukkolainat että niiden vakuutena olevat asuntolainat ja mahdolliset väliai

kaiset täytevakuudet sekä taseen ja taseen ulkopuoliset muut erät ovat kaikki euromääräisiä.

Markkinariskien hallinta

Markkinariskien mittaamiselle ja seurannalle on asetettu limiitit ja muut seurantarajat. Keskeinen

(1 000 euroa)

Korkokatteen muutos

31.12.2024 31.12.2023

Aika Alas Ylös Alas Ylös

Muutos tulevaan 12 kuukauteen -1 151 1 167 -992 988

Muutos 12–24 kuukauteen -1 277 1 294 -652 655

KORKOHERKKYYSANALYYSI 1 %-YKSIKÖN PARALLEELI MUUTOS KORKOKÄYRÄÄN

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

laitoksen Sp-Kiinnitysluottopankin liikkeeseen laskemille katetuille joukkolainoille määrää-

mää ylivakuusvaadetta. Sp-Kiinnitysluottopankin ylivakuustarve rahoitetaan Säästöpankkien

Keskus pankki Suomi Oyj:n myöntämästä luottolimiitistä.

Likviditeettireservi ja maksuvalmiusvaatimus

Sp-Kiinnitysluottopankille on myönnetty poikkeuslupa vakavaraisuusasetuksessa maksuval

miudelle asetetuista vaatimuksista. Sp-Kiinnitysluottopankilla on silti vapaiden likvidien varojen

reservi likviditeettitilanteen nopean ja yllättävän heikentymisen varalle. Likviditeettireservin

koko johdetaan edelleen maksuvalmiusvaatimuksesta. Likviditeettireservi koostuu maksuliike-

tilillä ja LCR-tilillä pidettävistä varoista.

LIKVIDITEETTIRISKI

Likviditeettiriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että pankki ei pysty suoriutumaan nykyisistä tai

tulevista odotetuista ja odottamattomista kassaulosvirtauksista ollenkaan tai vahingoittamatta

merkittävästi pankin taloudellista asemaa.

Sp-Kiinnitysluottopankki ei ota talletuksia yleisöltä. Sp-Kiinnitysluottopankilla on Säästöpankki-

ryhmään ja Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvan Säästöpankkien Keskuspankki Suomi

Oyj:n kanssa sopimus likvidien varojen käytöstä. Sp-Kiinnitysluottopankin välittäjänä toimiva

säästöpankki tai sitä edustava Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj jälleenrahoittavat

Sp-Kiinnitysluottopankin varoista välittämänsä luotot määrällä, joka vastaa luottoluokitus-

Rahoitusvarat 31.12.2024 (1 000 euroa) alle 3 kk 3–12 kk 1–5 v > 5 v Yhteensä

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 90 050 312 500 499 770 902 320

Lainat ja saamiset asiakkailta 28 144 89 946 498 197 1 693 160 2 309 448

Sijoitusomaisuus 5 000 5 000

Rahoitusvarat yhteensä 118 194 94 946 810 697 2 192 930 3 216 768

Rahoitusvelat 31.12.2024 (1 000 euroa) alle 3 kk 3–12 kk 1–5 v > 5 v Yhteensä

Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 33 130 60 000 306 500 101 000 500 630

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 300 000 1 750 000 500 000 2 550 000

Rahoitusvelat yhteensä 33 130 360 000 2 056 500 601 000 3 050 630

Rahoitusvarat 31.12.2023 (1 000 euroa) alle 3 kk 3–12 kk 1–5 v > 5 v Yhteensä

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 58 944 312 500 371 444

Lainat ja saamiset asiakkailta 22 259 73 483 459 238 1 643 164 2 198 143

Rahoitusvarat yhteensä 81 203 73 483 771 738 1 643 164 2 569 587

Rahoitusvelat 31.12.2023 (1 000 euroa) alle 3 kk 3–12 kk 1–5 v > 5 v Yhteensä

Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 10 350 5 000 239 500 134 500 389 350

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 050 000 2 050 000

Rahoitusvelat yhteensä 10 350 5 000 2 289 500 134 500 2 439 350

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

OIKEUDELLISET RISKIT

Oikeudellisilla riskeillä tarkoitetaan pätemättömistä sopimuksista tai puutteellisesta doku-

mentaatiosta aiheutuvaa tappiota ja lain tai viranomaismääräysten rikkomisesta aiheutuvaa

sanktioiden, korvausvelvollisuuden asiakasta kohtaan tai menetetyn liikearvon riskiä. Sp-Kiin

nitysluottopankin toiminnassa noudatetaan pankkialan vakioehtoja. Muita kuin vakiomuotoisia

sopimuksia laadittaessa käytetään lakiasiantuntijoita sekä tarvittaessa myös ulkopuolisia

asiantuntijoita.

Säännösten noudattamisesta ja koordinoinnista vastaa compliance-toiminto. Se varmistaa, että

lainsäädäntöä, sekä viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä noudatetaan. Compliance-

toiminnon vastuulla on myös valvoa, että annettuja sisäisiä ohjeita ja henkilöstöä sitovia

eettisiä periaatteita sekä myös muita rahoitus- ja vakuutusmarkkinoilla vallitsevia ohjeita

noudatetaan. Päämäärätavoitteena on välttää compliance-riskien toteutumista säästöpankki

ryhmän toiminnassa.

LIIKETOIMINTARISKI

Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia

liiketoimintaan. Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen

muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista. Liiketoiminta-

riskit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta

reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.

Liiketoimintariskiä hallitaan ja minimoidaan strategia- ja liiketoimintasuunnittelun kautta.

OPERATIIVINEN RISKI

Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnis-

tuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös

oikeudelliset ja compliance-riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin. Lisäksi maineriskiä hallitaan

osana operatiivisia riskejä. Myös luotto- ja kaupankäyntiprosessien eri vaiheisiin sisältyy sekä

operatiivisia riskejä että luotto-, likviditeetti- ja markkinariskejä, joita on arvioitu ryhmätason

operatiivisten riskien arvioinnissa. Strategiset riskit on tässä rajattu operatiivisten riskien ulko

puolelle.

Sp-Kiinnitysluottopankissa noudatetaan voimassa olevia lain säännöksiä, viranomaisten anta

mia määräyksiä, Finanssiala ry:ssä vahvistettuja hyvän pankkitavan säännöksiä sekä operatii-

visten riskien hallinnan periaatteita ja järjestämistä samoin kuin muita Sp-Kiinnitysluottopankin

sisäisiä ohjeita.

Sp-Kiinnitysluottopankin hallituksella on kokonaisvastuu pankin operatiivisesta riskistä, riskin-

ottotason linjauksesta ja operatiivisten riskien hallintaan liittyvistä menettelytavoista, jotka

liittyvät tunnistamiseen, mittaamiseen, rajoittamiseen, seurantaan sekä valvontaan. Sp-Kiinni-

tysluottopankin hallitus hyväksyy operatiivisten riskien hallinnan periaatteet ja keskeiset

operatiiviset ohjeet. Riskienhallintaorganisaatio valvoo, että kaikissa säästöpankkiryhmään

kuuluvissa yhtiöissä ja yksiköissä sovelletaan operatiivisten riskienhallintakehikkoa.

Merkittävimpiin tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät opera

tiiviset riskit tunnistetaan. Operatiivisten riskien tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja

kontrollit. Osa operatiivisten riskien aiheuttamista tappioista suojataan vakuutusturvalla. Lisäksi

pankin jatkuvuussuunnitelmilla varaudutaan toiminnan merkittäviin häiriöihin.

Operatiiviselle johdolle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista

vahingoista sekä läheltä piti tilanteista.

SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

Sp-Kiinnitysluottopankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena

on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin

riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Sp-Kiinnitysluottopankki tunnistaa ja arvioi toimin

taansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan Sp-Kiinnitysluotto-

pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuuden hallintaprosessin kautta määritettävät sisäiset

pääomatarpeet perustuvat vakavaraisuussääntelyn Pilari I:n mukaisiin pääomavaateisiin ja sen

ulkopuolisiin riskeihin kuten rahoitustaseen korkoriskiin, sijoitussalkun markkinariskiin ja liike

toimintariskiin. Sisäisessä arviointiprosessissa Sp-Kiinnitysluottopankki arvioi pääoman määrän,

joka riittää kattamaan myös Pilari I:n ulkopuolisista riskeistä syntyvät odottamattomat tappiot.

Sp-Kiinnitysluottopankin hallituksella on kokonaisvastuu vakavaraisuuden hallinnasta. Hallitus

hyväksyy vakavaraisuuden hallinnan lähtökohdat, tavoitteet ja periaatteet. Lisäksi hallitus

vahvistaa yleiset vaatimukset vakavaraisuuden mittaus- ja arviointimenetelmille sekä yleiset

periaatteet vakavaraisuuden hallintaprosessin järjestämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa

sitä, että hallitus vahvistaa riskistrategiat ja määrittää tavoitetasot pääomalle, joka kattaa kaikki

liiketoiminnasta ja ulkoisen toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat olennaiset riskit. Sääs

töpankkien yhteenliittymään kuuluvien yhteisöjen vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakas-

riskejä valvotaan konsolidoidusti Yhteenliittymän tasolla. Keskusyhteisön hallitus on asettanut

yhteenliittymän ja pankkien vakavaraisuudelle tavoitetasot, joita seurataan neljännesvuosittain.

Stressitestit

Osana vakavaraisuuden hallintaprosessia Sp-Kiinnitysluottopankki arvioi omaa riskiasemaansa

ja pääoman riittävyyttä stressitesteillä. Stressitestejä käytetään arvioitaessa miten erilaiset

poikkeuksellisen vakavat, mutta mahdolliset tilanteet voivat vaikuttaa tuloksentekokykyyn,

vakavaraisuuteen ja pääomien riittävyyteen. Stressitestien avulla pyritään tunnistamaan Sp-Kiin

nitysluottopankin kannalta keskeisimmät riskit ja arvioimaan, miten haavoittuvainen pankin

rakenne on näiden riskien toteutumisen suhteen. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoit

teena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa.

Pääomanjatkuvuussuunnitelma

Sp-Kiinnitysluottopankin pääoman jatkuvuussuunnitelma on tehty ennalta arvaamattomien

tapahtumien varalle, jotka saattavat vaarantaa pankin vakavaraisuuden. Osana pääoman

jatkuvuussuunnitelmaa ovat pääoman määrälle ja laadulle hallituksen asettamat tavoitetasot

ja seurantarajat, joita seurataan neljännesvuosittain. Pääoman jatkuvuussuunnitelmassa on

kuvattu toimenpiteet, joihin toimiva johto ja hallitus voivat ryhtyä, jos vakavaraisuussuhdeluvulle

asetettu seurantaraja rikkoutuu.

PILARI I -PÄÄOMAVAATEET

Sp-Kiinnitysluottopankin suurimmat pääomavaateet muodostuvat kiinteistövakuudellisista

saamisista. Sp-Kiinnitysluottopankin luotto- ja vastapuoliriskin pääomavaade lasketaan stan

dardimenetelmällä ja operatiivisen riskin pääomavaade perusmenetelmällä. Markkinariskin

pääomavaade lasketaan perusmenetelmällä valuuttapositiolle, mikäli kokonaisnettovaluuttapo

sitio on yli 2 prosenttia omien varojen yhteismäärästä. Sp-Kiinnitysluottopankilla ei ole kaupan-

käyntivarastoa ja Sp-Kiinnitysluottopankin liiketoimintaan ei kuulu hyödykeriskin ottaminen.