Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj - Toimintakertomus ja IFRS-tilinpäätös 2024

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N

TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

31.12.2024

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.

–

31.12.2024 .......................... 3

Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4

Toimintaympäristön kuvaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4

Säästöpankkien Keskuspankin liiketoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5

Säästöpankkien Keskuspankin tulos ja tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7

Vakavaraisuus ja riskiasema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9

Luottoluokitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

Säästöpankkien Keskuspankin hallinto ja henkilöstö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

Palkitsemisjärjestelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

Yhteiskuntavastuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

Olennaiset tapahtumat tilinpäätöspäivän jälkeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .15

Vuoden 2025 näkymät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .15

Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käytöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .15

Tunnuslukujen laskentakaavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKIN IFRS-TILINPÄÄTÖS ...................... 17

Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18

Laaja tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18

Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .19

Rahavirtalaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .20

Oman pääoman muutokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .21

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET ................................... 22

Liite 1: Tietoja raportoivasta yhtiöstä ja kuvaus Säästöpankkiryhmästä . . . . . . . . . . . . . . .23

Liite 2: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .24

Liite 3: Merkittävimmät johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja

arvioihin sisältyvät keskeiset epävarmuustekijät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

RISKIENHALLINNAN JA VAKAVARAISUUDEN PERIAATTEET ..................31

Liite 4: Riskienhallinta ja hallinnointiperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .32

Liite 5: Vakavaraisuuden hallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .38

TULOS- JA TASE-ERIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT ...............................41

Liite 6: Korkokate . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .42

Liite 7: Palkkiotuotot ja -kulut, netto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .43

Liite 8: Kaupankäynnin nettotuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .43

Liite 9: Muut tuotot ja kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .44

9 .1 Liiketoiminnan muut tuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .44

9 .2 Liiketoiminnan muut kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .44

Liite 10: Henkilöstökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .45

Liite 11: Lainat ja saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .46

11 .1 Lainat ja saamiset luottolaitoksilta ja asiakkailta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .46

11 .2 Sijoitusomaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .47

11 .3 Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .48

Liite 12: Rahoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .53

12 .1 Velat luottolaitoksille ja asiakkaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .53

12 .2 Liikkeeseenlasketut velkakirjat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .53

Liite 13: Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .54

13 .1 Rahoitusvarojen ja velkojen nettoutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .57

Liite 14: Johdannaiset ja suojauslaskenta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .58

Liite 15: Käyvät arvot arvostusmenetelmän mukaisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .59

Liite 16: Käyttöomaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .62

16 .1 Aineettomat hyödykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .62

16 .2 Aineelliset hyödykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .64

16 .3 Vuokrasopimukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .65

Liite 17: Oma pääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .66

Liite 18: Verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .67

18 .1 Tuloverot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .67

18 .2 Laskennalliset verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .68

Liite 19: Muut varat, velat ja varaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .70

19 .1 Muut varat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .70

19 .2 Varaukset ja muut velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .70

Liite 20: Käteiset varat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .71

MUUT LIITTEET ...............................................................72

Liite 21: Vakuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .73

Liite 22: Taseen ulkopuoliset sitoumukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .73

Liite 23: Lähipiiritiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .74

Liite 24: Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .75

PILARI III -LIITETIEDOT .......................................................76

TILINPÄÄTÖKSEN JA HALLITUKSEN

TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET...............................77

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ......................................................78

SISÄLLYS

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

HALLITUKSEN TOIMINTA-

KERTOMUS TILIKAUDELTA

1.1.

–

31.12.2024

3SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin

luotto ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä . Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy

sekä Sp-Koti Oy .

Säästöpankkiryhmän rakenteesta löytyy lisätietoa sivulta saastopankki .fi/saastopankkiryhma .

TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS

Globaali taloustilanne

Maailmantalouden kehitys oli varsin vakaata vuonna 2024 ja globaali talouskasvu asettunee

noin kolmen prosentin tasolle, vaikka virallisia BKT-lukuja saadaankin vielä tovi odottaa . Tämä

tarkoittaa hieman pitkän ajan keskiarvoa maltillisempaa kasvua ja suurin piirtein samantasoista

kasvua kuin edellisvuonna .

Maailmantalouden kehitystä voidaan pitää yllättävänkin vakaana, huomioiden ympäröivän maa

ilman myllerrykset . Sota Ukrainassa jatkuu, Lähi-idän tilanne on räjähdysherkkä, USA:ssa valit-

tiin uusi presidentti, kauppasodan uhka väijyy ja Euroopassa isojen maiden hallituksia kaatui .

Globaalisti inflaatio jatkoi rauhoittumistaan ja monissa maissa ollaan jo lähellä keskuspankin

tavoitetasoa . Tämä mahdollisti keskuspankkien koronlaskut, mitä nähtiinkin useampia niin

Euroopassa, USA:ssa kuin Kiinassakin .

Toki talouden ison pinnan alla kupli ja eri alueilla kehitys oli varsin erilaista . USA:n talous yllätti

jälleen kerran positiivisesti ja kasvu siellä jatkui vahvana . Vuosikasvun odotetaan asettuvan

vajaaseen kolmeen prosenttiin . Euroopan talouskehitys sen sijaan oli erittäin vaisua ja talous

kasvu jäänee alle prosenttiin . Etenkin Saksan taloudella ja teollisuussektorilla laajemminkin

Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj (jäljempänä Säästöpankkien Keskuspankki) on suo-

malaisten Säästöpankkien omistama pankki, jonka ensisijaisena tehtävänä on hoitaa Säästö-

pankkiryhmän erilaisia keskusluottolaitospalveluita . Keskusluottolaitospalvelut keskittyvät

maksuliikepalveluihin, yhteenliittymän jäsensäästöpankeille (jäljempänä myös Säästöpankit)

tarjottaviin tilinhoitajapalveluihin, maksukorttien liikkeellelaskupalveluihin, henkilöasiakkaiden

kulutusluototukseen sekä likviditeetinhallintaan, jälleenrahoitukseen ja tasehallintaan liittyviin

palveluihin . Säästöpankkien Keskuspankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään .

Säästöpankkien Keskuspankin liiketoiminnan painopiste oli vuonna 2024 laadukkaissa palve

luissa ja palveluiden edelleen kehittämisessä .

Säästöpankkien Keskuspankin liiketulos tilikaudella oli 3,1 miljoonaa euroa ja taseen loppu

summa 3,6 miljardia euroa .

SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄ JA SÄÄSTÖPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄ

Säästöpankkiryhmä on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliit-

tymän muodostavista Säästöpankeista, keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitto osk:sta

sekä pankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä .

Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat laissa talletuspankkien

yhteenliittymästä määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen

jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuk

sista . Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva

Säästöpankkiliitto osk, 14 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinni

tysluottopankki Oyj sekä edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset, Säästö-

pankkipalvelut Oy ja Sp-Rahastoyhtiö Oy . Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILIKAUDELTA 1.1.

–

31.12.2024

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024 4

ja huoli maailmankaupan hidastumisesta nousevien tullitariffien myötä nousivat otsikoihin

erityisesti viimeisellä vuosineljänneksellä Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen . Tällä oli

vaikutus kehittyvien markkinoiden sijoituksiin, joiden tuotot laskivat viimeisellä vuosineljännek

sellä . Kokonaisuutena sijoittajien luottamus säilyi vahvana koko vuoden, ja sijoitustuotot olivat

hyvällä tasolla sekä korko- että osakemarkkinoilla .

Suomen taloustilanne

Suomen talous ajautui taantumaan vuoden 2023 loppupuolella . Vuonna 2024 talous kuitenkin

elpyi ja ainakin vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä talous kasvoi edellisneljännek-

seen verrattuna . Vuotta 2024 voidaankin kutsua orastavan elpymisen vuodeksi . Kasvu oli toki

vielä varsin vaisua .

Haastavien vuosien jälkeen suomalaisten kuluttajien taloustilanne on alkanut kohentua:

ostovoima on kääntynyt kasvuun, hintojen nousu on rauhoittunut ja korkojen lasku hyödyttää

velallisia kotitalouksia . Tämä näkyi myös Säästöpankin Säästämisbarometrissa, jonka mukaan

kotitalouksien kokema taloudellinen ahdinko väheni vuodentakaisesta . Pettymyksen aihe puo

lestaan oli tilanne työmarkkinoilla, jossa kehitys etenkin loppuvuonna oli odotuksia heikompaa .

Tämä piti osaltaan kuluttajien luottamuksen keskimääräistä matalammalla tasolla .

Suomalaisten yritysten luottamus alkoi myös kohentua vuonna 2024, joskin varsin varovaisin

askelin . Toimialoittaiset erot ovat merkittäviä . Rakennusteollisuudelle vuosi oli yhä vaikea,

vaikka orastavaa elpymistä nähtiin myös rakennusalan yritysten luottamuksessa . Palvelusektori

pärjäsi paremmin . Teollisuus kärsi yleisen globaalin teollisen suhdanteen heikkoudesta .

Konkurssien määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2024 . Eniten konkursseja nähtiin rakentamisessa ja

kaupan alalla .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKIN LIIKETOIMINTA

Säästöpankkien Keskuspankki vastaa erilaisten keskitettyjen palveluiden tuottamisesta Säästö-

pankeille . Merkittävimmät toiminnot ovat Säästöpankkien yhteenliittymän jäsenluottolaitosten

jälleenrahoitus ja likviditeetin hallinta, tasehallintapalvelut, tilinhoitajatoiminta, maksukorttien

liikkeeseenlaskupalvelut ja vakuudettomien kulutusluottojen myöntäminen Säästöpankkien

asiakkaille sekä Säästöpankkien maksujenvälitys .

kehitys oli heikkoa . Totutusta poiketen euroalueen talouden vahvimmat veturit löytyivät palvelu

vetoisesta Etelä-Euroopasta .

Kiinan talouskehitys oli myös tavoitetasoa vaisumpaa ja syksyllä 2024 maassa lanseerattiinkin

erilaisia elvytystoimia, jotka hieman piristivät kasvunäkymiä loppuvuotta kohden . Kokonai-

suutena kasvun odotetaan asettuvan vajaaseen 5 %:iin, mikä on toki länsimaisin silmin varsin

kadehdittava luku .

Korkoympäristö

Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla euroalueen lyhyet korot liikkuivat suhteellisen kapeassa

haarukassa verrattuna edellisvuoteen . Esimerkiksi asuntolainojen yleisenä viitekorkona toimi-

van 12 kk Euriborin liikehaarukka oli noin prosenttiyksikön neljännes . Pitkien korkojen osalta

nähtiin lievä trendinomainen nousu vuodenvaihteesta mikä johtui nopeiden koronleikkausodo

tusten katoamisesta .

Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla tilanne muuttui olennaisesti EKP:n koronlaskujen ja erityi

sesti markkinoiden vahvojen koronlaskuodotusten myötä . 12 kk Euribor laski vuoden jälki-

puoliskolla yli prosenttiyksikön ja 5 vuoden swap-korko lähes prosenttiyksikön .

Pankkitoiminnalle korkoympäristö on vuoden 2024 aikana ollut kokonaisuutena suhteellisen

suotuisa vaikkakin vuoden jälkipuoliskon viitekorkojen lasku tulee vaikuttamaan korkokattee

seen jatkossa heikentävästi .

Jatkokehitys ei ole korkojen osalta suoraviivaisen selkeää . Lähtökohtaisesti heikkenevä talous

kehitys ja se, että EKP saavuttanee kahden prosentin inflaatiotavoitteensa oletettua aiemmin

antaa tilaa korkojen lisäleikkauksille mutta samanaikaisesti geopoliittiset jännitteet, kauppa-

poliittiset tekijät ja palvelusektorin inflaatiokehitys saattavat muuttaa tilannetta .

Sijoitusmarkkinat

Sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta vuosi 2024 oli kokonaisuutena positiivinen . Yritysten tulos-

kasvu kehitys oli hyvä erityisesti Yhdysvalloissa . Teknologiasektorin osakkeiden kurssit nousi-

vat voimakkaasti vuoden aikana ja koko osakemarkkina tuotti muita päämarkkinoita paremmin .

Eurooppalaisten osakkeiden tuotot olivat myös yli pitkän aikavälin keskimääräisten tuottojen .

Suomalaisten osakkeiden tuotot jäivät matalalle tasolle ja selvästi muita markkinoita alhaisem

maksi . Korkojen lasku tuki korkosijoitusten tuottoja ja yrityslainamarkkinoilla luottoriskimargi-

naalit pysyivät matalalla tasolla nousseista maksuhäiriöistä huolimatta . Geopoliittiset jännitteet

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024 5

Treasury

Treasury-toiminnan painopiste oli vuonna 2024 Säästöpankkiryhmän likviditeettiaseman raken

teen optimoinnissa ja ryhmän velkasijoittajasuhteiden edelleen laajentamisessa .

Tasehallintapalvelut

Toimintavuonna jatkettiin järjestelmäympäristöön ja datan hallinnointiin liittyviä projekteja,

otettiin käyttöön sääntelyn edellyttämiä muutoksia ja tuettiin Yhteenliittymän luottolaitoksia

korko- ja likviditeettiriskien hallinnassa .

Maksukorttien liikkeeseenlaskupalvelut ja vakuudeton kulutusluototus

Säästöpankkien Keskuspankin korttien ja vakuudettoman kulutusluoton liiketoiminnan volyymit

kehittyivät vuoden 2024 aikana positiivisesti . Erityinen kehityspiirre korttiliiketoiminnassa

vuonna 2024 oli yritysten luottokortin lanseeraus . Business Credit -luottokortti täydentää yritys-

ten korttivalikoimaa ja palvelee erityisesti pienyrittäjien tarpeita .

Maksujenvälitys

Vuoden 2024 aikana jatkettiin prosessien ja toiminnallisuuksien, kuten reaaliaikamaksamisen,

kehittämistä sekä toteutettiin useita sääntelyn edellyttämiä toiminnallisuuksia ja muutoksia .

Arvopaperipalvelut / tilinhoitajatoiminta

Vuonna 2024 arvopaperipalveluiden osalta on toteutettu useita toimenpiteitä, jotka tukevat

palveluiden kehitystä ja kasvua sekä sääntelyyn liittyvää kehitystä . Samalla on edistetty liike

toiminta-alueen kehitystä, joka keskittyy prosessitehokkuuden parantamiseen ja palveluiden

jatkuvaan kehittämiseen .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024 6

TULOSKEHITYS

(

VERTAILUTIETO 1

–

12/2023

)

Säästöpankkien Keskuspankin liiketulos oli 3,1 (18,3) miljoonaa euroa ja tilikauden tulos verojen

jälkeen 2,5 (14,4) miljoonaa euroa .

TUOTOT

Liiketoiminnan tuotot yhteensä olivat 33,4 (43,6) miljoonaa euroa .

Korkokate laski 20,3 (31,2) miljoonaan euroon korkotuottojen kehittyessä positiivisesti ollen

162,2 (123,1) miljoonaa euroa samalla, kun korkokulut kasvoivat -141,9 (-91,9) miljoonaan euroon .

Korkotuottojen kasvu johtui sekä antolainauksen, että likvidien käteisvarojen korkotuottojen

kasvusta . Korkokulujen kasvu johtui varainhankinnan kustannusten noususta . Korkoriskin suo

jaamiseksi tehtyjen koronvaihtosopimusten osuus korkokatteesta oli -7,7 (-6,7) miljoonaa euroa .

Nettopalkkiotuotot olivat 6,9 (6,8) miljoonaa euroa . Palkkiotuotot olivat 28,5 (25,5) miljoonaa

euroa palkkiokulujen ollessa -21,6 (-18,7) miljoonaa euroa .

Kaupankäynnin nettotuotot olivat 0,8 (0,8) miljoonaa euroa, josta suojauslaskennan nettotu-

loksen osuus on 0,5 (0,8) miljoonaa euroa . Kaupankäynnin nettotuotot sisältävät myös rahas-

ton tuotto-osuuden maksun (0,4 miljoonaa euroa) ja ryhmän sisäisen pääomalainan ostosta

syntyneen kulun (-0,2 miljoonaa euroa) .

Liiketoiminnan muut tuotot olivat 5,4 (4,7) miljoonaa euroa ja koostuivat pääosin palvelu-

veloituksista yhteenliittymän keskusyhteisöltä sekä sopimustuotoista korttijärjestöltä .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKIN TULOS JA TASE

(1 000 euroa)

12/202

12/2023 12/2022

Korkokate 20 298 31 234 17 990

Liiketulos 3 095 18 333 7 106

Liiketoiminnan tuotot yhteensä 33 417 43 560 28 585

Liiketoiminnan kulut yhteensä

-27 873 -23 889 -20 633

Tilikauden tulos 2 523 14 396 5 663

Kulu-/tuottosuhde % 83,4 % 54,8 % 72,2 %

Taseen loppusumma 3 595 452 3 387 747 3 421 948

Oma pääoma 133 874 130 223 116 024

Oman pääoman tuotto % 1,9 % 11,7 % 5,7 %

Koko pääoman tuotto % 0,1 % 0,4 % 0,2 %

Omavaraisuusaste % 3,7 % 3,8 % 3,4 %

Vakavaraisuussuhde % 46,3 % 43,9 % 41,4 %

Arvonalentumistappiot luotoista ja

muista saamisista

-2 449 -1 338 -846

Henkilöstön määrä kokonaisresursseiksi

muutettuna

50 46 39

Kokonaisresurssien määrä keskimäärin

tilikaudella

52 48 46

KESKEISET TUNNUSLUVUT

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024 7

KULUT

Liiketoiminnan kulut ennen rahoitusvarojen arvonalenemisia kasvoivat 4,0 miljoonaa euroa

ollen yhteensä -27,9 (-23,9) miljoonaa euroa .

Henkilöstökulut olivat -5,5 (-4,7) miljoonaa euroa . Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 2,7

miljoonaa euroa ollen -19,9 (-17,2) miljoonaa euroa . Liiketoiminnan muiden kulujen kasvu johtui

kehittämiskulujen ja jatkuvien palveluiden kustannusten noususta .

Poistot kasvoivat 0,5 miljoonaa euroa ollen yhteensä -2,5 (-2,0) miljoonaa euroa .

Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista kasvoivat 1,1 miljoonaa euroa ollen -2,4 (-1,3) miljoonaa

euroa . Arvonalentumistappioiden kehitykseen vaikutti erityisesti odotettujen luottotappioiden

kasvu, kun taas toteutuneissa luottotappioissa ei nähty merkittävää muutosta .

TASE JA RAHOITUS

(

VERTAILUTIETO 31.12.2023

)

Säästöpankkien Keskuspankin taseen loppusumma oli 3 595 (3 388) miljoonaa euroa .

Varainhankinta ja ottolainaus

Säästöpankkien Keskuspankin liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen nimellisarvo

oli 1 150,9 miljoonaa euroa . EMTN-ohjelman puitteissa liikkeeseen laskettiin 473,4 miljoonan

euron nimellisarvosta uusia pitkäaikaisia vakuudettomia joukkovelkakirjalainoja kauden aikana

erääntyneiden joukkovelkakirjalainojen korvaamiseksi yhteenliittymän jälleenrahoitustarpeen

mukaan .

Velat luottolaitoksille olivat kauden päättyessä 1 885 (1 503) miljoonaa euroa . Erään sisältyvät

yhteenliittymäpankkien lyhytaikaiset talletukset LCR- ja maksuliiketileille sekä Säästöpankkien

Keskuspankin välittämät vähimmäisvarantotalletukset . Erään sisältyy rahamarkkinatalletuksia

muilta kuin yhteenliittymäpankeilta 250 (350) miljoonaa euroa .

Velat asiakkaille olivat 324 (659) miljoonaa euroa ja koostuivat pääasiassa ulkomaisten yritysten

ja julkisyhteisöjen rahamarkkinatalletuksista .

Antolainaus

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta olivat kauden lopussa 1 781 (1 659) miljoonaa euroa . Erä

koostuu pääosin yhteenliittymän muille Säästöpankeille sekä Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:lle

myönnetyistä taselainoista (yhteensä 1 653 miljoonaa) . Erään sisältyy lisäksi yhteenliittymän

vähimmäisvarantotalletus sekä vakuudeksi annetut rahavakuudet muille pankkiryhmille .

Lainat ja saamiset asiakkailta olivat yhteensä 163 (149) miljoonaa euroa ja koostuivat pääosin

luottokorttien ja vakuudeton kulutusluotto tuotteen saldoista . Korollinen korttiluottokanta kau

den lopussa oli yhteensä 94 miljoonaa (83 miljoonaa) euroa ja vakuudettomia kulutusluottoja oli

myönnetty 45 (39) miljoonalla eurolla . Järjestämättömien saamisten osuus vähittäisasiakasluo

tonannosta oli vuoden lopussa 2,96 (1,93 %) .

Sijoitusomaisuus

Säästöpankkien Keskuspankin sijoitusomaisuus oli 131 (105) miljoonaa euroa . Sijoitusomaisuu

deksi luettavia keskupankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia oli kirjanpitoarvoltaan

yhteensä 55,3 miljoonaa euroa ja saamistodistuksia valtiolta 49,2 miljoonaa euroa . Muita saa

mistodistuksia taseessa oli tilikauden päättyessä 21,6 miljoonaa euroa . Merkintöjä ei julkisesti

noteerattuihin rahastoihin oli 3,6 miljoonaa euroa sekä ei julkisesti noteerattuihin osakkeisiin

1,0 miljoonaa euroa .

Osakkeet ja oma pääoma

Säästöpankkien Keskuspankin koko osakekannan omistavat yhteenliittymän Säästöpankit ja

osakepääoma oli tilikauden päättyessä 94 812 tuhatta euroa . Säästöpankkien Keskuspankin

hallussa ei ole omia osakkeita .

Oman pääoman määrä 31 .12 .2024 oli 134 (130) miljoonaa euroa ja se luetaan kokonaan ydinpää

omaan .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024 8

VAKAVARAISUUS JA RISKIASEMA

Vakavaraisuuden hallinta (vertailutieto 31.12.2023)

Säästöpankkien Keskuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena

on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin

riskeihin . Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Säästöpankkien Keskuspankki tunnistaa ja arvioi

toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan Säästöpankkien

Keskuspankin riskien yhteismäärää . Vakavaraisuuden hallintaprosessin kautta määritettävät sisäiset

pääomatarpeet perustuvat vakavaraisuussääntelyn Pilari I:n mukaisiin pääomavaateisiin ja sen ulko

puolisiin riskeihin kuten rahoitustaseen korkoriskiin, sijoitussalkun markkinariskiin ja liiketoiminta-

riskiin . Sisäisessä arviointiprosessissa Säästöpankkien keskuspankki arvioi pääoman määrän, joka

riittää kattamaan myös Pilari I:n ulkopuolisista riskeistä syntyvät odottamattomat tappiot .

Säästöpankkien Keskuspankki tuottaa strategiansa mukaisesti säästöpankeille erilaisia keskus-

luottolaitospalveluita: maksuliikepalveluita kaikille säästöpankeille ja yhteenliittymän jäsen-

säästöpankeille maksukorttien ja vakuudettomien kulutusluottojen liikkeellelaskupalveluita,

tilinhoitajapalveluita sekä likviditeetinhallintaan, jälleenrahoitukseen ja tasehallintaan liittyviä pal

veluita . Toimimalla vain näillä liiketoiminta-alueilla pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät

riskit hallittavina .

Pankin hallituksella on kokonaisvastuu vakavaraisuuden hallinnasta . Pankin hallitus hyväksyy

vakavaraisuuden hallinnan lähtökohdat, tavoitteet ja periaatteet . Lisäksi hallitus vahvistaa yleiset

vaatimukset vakavaraisuuden mittaus- ja arviointimenetelmille sekä yleiset periaatteet vakavarai

suuden hallintaprosessin järjestämisestä . Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallitus vahvistaa

riskistrategiat ja määrittää tavoitetasot pääomalle, joka kattaa kaikki liiketoiminnasta ja ulkoisen

toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat olennaiset riskit . Säästöpankkien yhteenliittymään

kuuluvien yhteisöjen vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan konsolidoidusti

Yhteenliittymätasolla . Keskusyhteisön hallitus on asettanut yhteenliittymän ja pankkien vakavarai

suudelle tavoitetasot, joita seurataan neljännesvuosittain .

Stressitestit

Osana vakavaraisuuden hallintaprosessia Säästöpankkien Keskuspankki arvioi omaa riski-

asemaansa ja pääoman riittävyyttä stressitesteillä . Stressitestejä käytetään arvioitaessa miten

erilaiset poikkeuksellisen vakavat, mutta mahdolliset tilanteet voivat vaikuttaa tuloksenteko-

kykyyn, vakavaraisuuteen ja pääomien riittävyyteen . Stressitestien avulla pyritään tunnistamaan

Säästöpankkien Keskuspankin kannalta keskeisimmät riskit ja arvioimaan, miten haavoittuvai

nen pankin rakenne on näiden riskien toteutumisen suhteen . Vakavaraisuuden hallintaproses-

sin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa .

Pääoman jatkuvuussuunnitelma

Säästöpankkien Keskuspankin pääoman jatkuvuussuunnitelma on tehty ennalta arvaamatto

mien tapahtumien varalle, jotka saattavat vaarantaa pankin vakavaraisuuden . Osana pääoman

jatkuvuussuunnitelmaa ovat pääoman määrälle ja laadulle hallituksen asettamat tavoitetasot

ja seurantarajat, joita seurataan neljännesvuosittain . Pääoman jatkuvuussuunnitelmassa on

kuvattu toimenpiteet, joihin toimiva johto ja hallitus voivat ryhtyä, jos vakavaraisuussuhdeluvulle

asetettu seurantaraja rikkoutuu .

Pilari I -pääomavaateet

Säästöpankkien Keskuspankin suurimmat pääomavaateet muodostuvat korttiluottosaamisista

sekä vakuudettomista kulutusluottosaamisista . Pankin luottoriskin pääomavaade lasketaan

standardimenetelmällä ja operatiivisen riskin pääomavaade perusmenetelmällä . Markkinariskin

pääomavaade lasketaan perusmenetelmällä valuuttapositiolle, mikäli kokonaisnettovaluuttapo

sitio on yli 2 prosenttia omien varojen yhteismäärästä . Säästöpankkien Keskuspankilla ei ole

valuuttapositiota .

OMAT VARAT JA VAKAVARAISUUS

Säästöpankkien Keskuspankin omat varat olivat yhteensä 124,4 (118,7) miljoonaa euroa, kun

yhteenlaskettu pääomavaatimus oli 28,2 (28,4) miljoonaa euroa . Ydinpääoma (CET1) muodostui

kokonaan ensisijaisesta pääomasta ja sen määrä oli 124,4 (118,7) miljoonaa euroa .

Säästöpankkien Keskuspankin vakavaraisuussuhde oli korkealla tasolla ollen vuoden lopussa

46,3 % (43,9 %) . Korkeaa vakavaraisuuslukua selittää osaltaan Finanssivalvonnan yhteenliit

tymälle antama poikkeuslupa, jonka mukaisesti Säästöpankkien yhteenliittymän sisäisten

rahoituserien riskipainona käytetään vakavaraisuuslaskennassa 0 % .

Säästöpankkien Keskuspankin pääomavaatimus muodostuu seuraavista eristä:

• Vakavaraisuusasetukseen (CRR) perustuva vähimmäisvaade vakavaraisuussuhdeluvulle (8 %)

• 2,5 % luottolaitoslain mukainen kiinteä CET1-lisäpääomavaatimus,

• Ulkomaisten vastuiden maakohtaiset muuttuvat CET1-lisäpääomavaatimukset .

Finanssivalvonnan Säästöpankkien yhteenliittymälle asettama harkinnanvarainen Pilari II -pää-

omavaatimus on 1,5 prosenttia . Pilari II -pääomavaatimuksesta vähintään kolme neljäsosaa on

oltava ensisijaista pääomaa, josta vähintään kolme neljäsosaa on oltava ydinpääomaa .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024 9

Finanssivalvonnan päätös 1,0 prosentin suuruisen järjestelmäriskipuskurin asettamisesta Sääs-

töpankkien yhteenliittymälle tuli voimaan 1 .4 .2024 .

Finanssivalvonta ei ole asettanut vuonna 2024 muuttuvaa lisäpääomavaatimusta, jonka suuruus

voi vaihdella 0–2,5 prosenttia riskipainotettujen saamisten yhteismäärästä . Finanssivalvonta ei

ole asettanut Säästöpankkien yhteenliittymälle ns . OSII-lisäpääomavaatimusta .

Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten

sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäi

sen pankin tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla . Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt

luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa Yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin

luottolaitosvastuisiin . Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin

talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010) .

Finanssivalvonta on antanut Yhteenliittymälain mukaisen luvan Säästöpankkien yhteenliittymän

Keskusyhteisönä toimivalle Säästöpankkiliitto osk:lle päättää, ettei sen jäsenluottolaitoksiin

sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) kuudennen osan ja sen nojalla anne

tuissa Euroopan unionin säädöksissä säädettyjä luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja

vaatimuksia . Keskusyhteisölle myönnetty lupa kattaa myös NSFR-vaateen .

Säästöpankkien yhteenliittymän luottoriskin pääomavaade lasketaan standardimenetelmällä ja

operatiivisen riskin pääomavaade perusmenetelmällä . Markkinariskin pääomavaade lasketaan

perusmenetelmällä valuuttapositiolle, mikäli kokonaisnettovaluuttapositio on yli 2 prosenttia

omien varojen yhteismäärästä . Säästöpankkien yhteenliittymällä ei ole kaupankäyntivarastoa ja

Yhteenliittymän liiketoimintaan ei kuulu hyödykeriskin ottaminen .

Säästöpankkien Keskuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot

vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja . Puolivuosikatsauksessa

julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot .

Säästöpankkiryhmän tilinpäätös ja Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot ovat saatavissa

internet-osoitteesta www .saastopankki .fi .

VAKAVARAISUUSLASKELMA

Omat varat

(1 000 euroa)

31.12.2024

31.12.2023

Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 133 874 130 223

Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -9 505 -11 543

Ydinpääoma (CET1) yhteensä 124 370 118 680

Ensisijainen lisäpääoma (AT1) yhteensä

Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 124 370 118 680

Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 124 370 118 680

Riskipainotetut erät yhteensä 268 426 270 101

josta luottoriskin osuus 193 843 200 340

josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 8 595 11794

josta markkinariskin osuus - -

josta operatiivisen riskin osuus 65 988 57 967

Omien varojen vähimmäisvaatimus 21 474 21 608

Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä 102 895 97 072

Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin %

46,3 % 43,9 %

Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin %

46,3 % 43,9 %

Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin %

46,3 % 43,9 %

Pääomavaatimus

Omat varat yhteensä 124 370 118 680

Pääomavaatimus yhteensä* 28 193 28 368

Pääomapuskuri 96 177 90 313

*Pääomavaatimus muodostuu lakisääteisestä vähimmäisvakavaraisuusvaateesta 8 %, luotto-

laitoslain mukaisesta kiinteästä lisäpääomavaatimuksesta 2,5 % ja ulkomaisten vastuiden

maakohtaisista muuttuvista lisäpääomavaatimuksista .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024 10

VÄHIMMÄISOMAVARAISUUSASTE

Säästöpankkien Keskuspankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 6,4 (6,1) % ylittäen sitovan 3

% vähimmäisvaateen . Vähimmäisomavaraisuusaste (Leverage Ratio) kuvaa luottolaitoksen

velkaantumisastetta ja se lasketaan jakamalla ensisijainen pääoma vastuiden kokonaismäärällä .

Merkittävin osa Säästöpankkien Keskuspankin kokonaisvastuista muodostuu ryhmän sisäisistä

eristä, jotka vakavaraisuuslaskennassa käsitellään 0 % -riskipainolla eikä niitä vähimmäisoma-

varaisuutta laskettaessa oteta mukaan kokonaisvastuiden määrään . Pankki seuraa velkaantu

misastetta osana vakavaraisuuden hallintaprosessia .

KRIISINRATKAISUSUUNNITELMA

Euroopan parlamentin ja unionin direktiivi 2014/59/ EU luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten

elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä tuotiin kansallisesti voimaan 1 .1 .2015 alkaen (Laki luottolai

tosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta) . Kriisinratkaisulain toteuttamiseksi perustet-

tiin Rahoitusvakausvirasto (Laki rahoitusvakausvirastosta, 1995/2014) . Rahoitusvakausvirasto

päätti asettaa huhtikuussa 2024 Säästöpankkien yhteenliittymälle sekä Sp-Kiinnitysluottopankki

Oyj:lle omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimuksen (MREL-vaade) . Vaati

mus tuli voimaan päätöksen asettamishetkestä lähtien . Vaadetta ei kohdisteta jäsenluottolaitok-

siin tai Säästöpankkien Keskuspankkiin .

MREL-vaade on luonteeltaan Pilari 2 -tyyppinen minimivaade, joka on täytettävä jatkuvasti .

Rahoitusvakausviraston päätöksen mukaan Säästöpankkien yhteenliittymään sovellettava

MREL-vaade on 20,84 % kokonaisriskin määrästä tai 7,72 % vastuiden kokonaismäärästä, kumpi

suurempi .

Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:n MREL-vaatimus on 15,76 % kokonaisriskin määrästä tai 5,92 %

vastuiden kokonaismäärästä, kumpi suurempi .

Kokonaisriskin perusteella lasketun vaatimuksen lisäksi on jatkuvasti täytettävä kulloinkin voi

massa oleva laitoskohtainen kokonaislisäpääomavaatimus .

RISKIASEMA

Säästöpankkien Keskuspankin riskiasema on pysynyt edelleen hyvällä tasolla ja vakavaraisuus

on säilynyt vahvana .

Säästöpankkien Keskuspankin luottoriskiasema on säilynyt vakaana ja riskitasoltaan maltilli-

sena . Luottosalkun laatu on hyvällä tasolla, mutta riski negatiiviselle kehitykselle on olemassa .

Riskienhallinnan tavoite

Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan

jatkuvuus . Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta

riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta

riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta .

Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi

Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien

riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa . Riskienhallinnalla

pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan

maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista . Riskien- ja vakavaraisuudenhal

linta on osa sisäistä valvontaa . Säästöpankkien Keskuspankilla on liiketoiminnoista riippumaton

riskienvalvonta, jota hoitaa Säästöpankkiliiton riskienvalvontatoiminto .

Säästöpankkien Keskuspankki tuottaa strategiansa mukaisesti säästöpankeille erilaisia kes-

kusluottolaitospalveluita: maksujenvälitystoimintaa kaikille säästöpankeille, yhteenliittymän

jäsensäästöpankeille maksukorttien ja vakuudettomien kulutusluottojen liikkeeseenlaskupal

veluita sekä likviditeetinhallintaan, tilinhoitajatoimintaan, jälleenrahoitukseen ja tasehallintaan

liittyviä palveluita . Säästöpankkien Keskuspankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden

ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä Säästöpankkien Keskuspankki niitä strate-

giansa mukaisesti myöskään ota . Säästöpankkien Keskuspankki pitää vakavaraisuutensa

turvallisella tasolla .

Säästöpankkien Keskuspankki altistuu toiminnassaan luotto-, markkina- ja operatiivisille ris-

keille sekä liiketoiminta- ja likviditeettiriskeille .

VÄHIMMÄISOMAVARAISUUSASTE

(1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023

Ensisijainen pääoma 124 370 118 680

Vastuiden kokonaismäärä 1 938 966 1 954 416

Vähimmäisomavaraisuusaste 6,4 % 6,1 %

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

Luotto- ja vastapuoliriskit

Luotto- ja vastapuoliriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei kykene täyttämään sopimuksen

mukaisia velvoitteitaan . Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta vastapuoliriskiä voi syntyä

myös muunlaisista saamisista, kuten pankkitalletuksista, sijoitussalkkuihin hankituista arvopa

pereista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämät-

tömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä ja takauksista .

Keskittymäriskillä tarkoitetaan puolestaan sitä, että Säästöpankkien Keskuspankin yhdelle

asiakkaalle ja/tai asiakaskokonaisuudelle, myöntämien luottojen kokonaismäärä ei saa ylittää

luottolaitoslaissa, muissa säädöksissä tai Finanssivalvonnan tai muun valvontaviranomaisen

antamissa määräyksissä ja ohjeissa vahvistettuja enimmäismääriä . Yksittäisten vastapuolien

aiheuttamia keskittymäriskejä on säännelty limiiteillä ja enimmäisasiakasvastuuta koskevilla

toimintaohjeilla sekä yhteenliittymä- että yksittäisellä jäsenluottolaitostasolla .

Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen vahvistamat liiketoiminta- ja riskistrategiat määritte

levät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat sijoitustoimintaa ja luotonannon suuntaa-

mista .

Likviditeettiriski

Likviditeettiriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että pankki ei pysty suoriutumaan nykyisistä tai

tulevista odotetuista ja odottamattomista kassaulosvirtauksista ollenkaan tai vahingoittamatta

merkittävästi pankin taloudellista asemaa . Likviditeettiriski voidaan tarkemmin jakaa lyhyen

aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin .

Maksuvalmiusriskiä hallitaan mm . pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaami-

seksi . Säästöpankkien Keskuspankin maksuvalmius säilyi hyvänä koko vuoden .

Markkinariski

Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulok

seen ja omiin varoihin . Tilikaudella 2024 Säästöpankkien Keskuspankilla oli markkinariskeistä

korko- ja valuuttariskiä alla kuvatusti .

Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tase-erien ja taseen ulko

puolisten erien markkina-arvoon ja korkokatteeseen . Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen

toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajan

kohdista . Säästöpankkien Keskuspankki soveltaa käyvän arvon suojausta ja käyttää koronvaih-

tosopimuksia korkoriskiasemansa sopeuttamiseen . Säästöpankkien Keskuspankki käyttää

korkoriskinsä seuraamiseksi nykyarvo- ja tuloriskimenetelmää .

Valuuttariski

Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutosten vaikutusta tulokseen tai omaan

pääomaan . Säästöpankkien Keskuspankille syntyy valuuttariskiä vähäisessä määrin sijoitus-

salkussa olevien, Visan jäsenyydestä johtuvien Visa Inc -osakkeiden vuoksi . Säästöpankkien

yhteenliittymän jäsenluottolaitosten ottolainauksessa tai likviditeettisalkuissa ei saa olla

avointa valuuttapositiota . Valuuttapositiota seurataan vakavaraisuuslaskennassa käytettävän

menetelmän mukaisesti (pääomavaade lasketaan, mikäli kokonaisnettovaluuttapositio on yli

2 %-yksikköä omien varojen yhteismäärästä) .

Operatiivinen riski

Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäon

nistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä . Myös

oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin .

Säästöpankkien Keskuspankissa tunnistetaan ja dokumentoidaan tuotteisiin, palveluihin,

toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit . Operatiivisten riskien

tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja kontrollit . Osa operatiivisten riskien aiheuttamista

tappioista suojataan vakuutusturvalla . Lisäksi jatkuvuussuunnitelmilla varaudutaan toiminnan

merkittäviin häiriöihin . Säästöpankkien Keskuspankin operatiiviselle johdolle raportoidaan

säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista vahingoista sekä läheltä piti tilanteista .

Liiketoimintariski

Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia

liiketoimintaan . Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen

muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista . Liiketoimintaris

kit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta

reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin . Liiketoimintariskiä hallitaan ja

minimoidaan Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen strategia- ja liiketoimintasuunnitelmien

avulla . Arvio liiketoimintariskeistä sisältyy hallituksen hyväksymään vakavaraisuuden hallinta

suunnitelmaan (ICAAP) .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

LUOTTOLUOKITUS

S&P Global Ratings vahvisti 06 .12 .2024 Säästöpankkien Keskuspankin pitkäaikaisen luottoluo-

kituksen tasolle A – ja lyhytaikaisen tasolle A-2 . Näkymät ovat vakaat .

PANKIN HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ

Säästöpankkien Keskuspankin varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään edellisen vuoden

tilinpäätös, voitonjako, vastuuvapauden myöntäminen sekä valitaan hallituksen jäsenet . Päätök

set Säästöpankkien Keskuspankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee Säästöpank-

kien Keskuspankin hallitus . Lisäksi hallituksen tehtävänä on tehdä päätökset merkittävimmistä

Säästöpankkien Keskuspankin liiketoimintaan liittyvistä asioista sekä valita Säästöpankkien

Keskuspankille toimitusjohtaja . Hallituksen tehtäviin kuuluu myös varmistaa, että Säästöpank

kien Keskuspankilla on koko sen toiminnan kattava ja asiallisesti järjestetty kirjanpito, tilin-

päätöskäytännöt ja taloudellinen raportointi . Lisäksi hallitus vastaa siitä, että Säästöpankkien

Keskuspankilla on riittävä ja asianmukaisesti järjestetty sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus ja

tilintarkastus . Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin ja hallituksen työjärjes

tykseen . Säästöpankkien Keskuspankin toimitusjohtaja hoitaa Säästöpankkien Keskuspankin

juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti .

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssi-

valvonnan antamien määräysten mukaisesti . Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituk

sen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat . Lisäksi

hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Finanssivalvonnan määräyksen mukainen

sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKIN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ

Säästöpankkien Keskuspankin varsinainen yhtiökokous pidettiin 14 .3 .2024 . Hallituksen esitys

voitonjaosta hyväksyttiin . Lisäksi yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja

toimitusjohtajalle sekä valitsi yhtiölle uuden hallituksen .

Säästöpankkien Keskuspankin hallitukseen kuuluivat seuraavat jäsenet:

Nimi Asema

Mangs Monika jäsen, puheenjohtaja, 14 .3 .2024 saakka

Alameri Karri jäsen, puheenjohtaja 14 .3 .2024 alkaen ja 1 .10 .2024 saakka

Rouhe Samu jäsen, varapuheenjohtaja 14 .3 .2024 alkaen ja

puheenjohtaja 29 .10 .2024 alkaen

Siviranta Petri jäsen, 14 .3 .2024 saakka

Öhman Ossi jäsen, varapuheenjohtaja 14 .3 .2024 saakka ja 29 .10 .2024 alkaen

Alarautalahti Toivo jäsen, 14 .3 .2024 alkaen

Westerholm Fredrik jäsen, 14 .3 .2024 alkaen

Hallituksen jäsenet ovat rahoitusalan johtotehtävissä toimivia . Hallitus kokoontui tilikauden

aikana yhteensä seitsemäntoista (17) kertaa . Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen puhetta

johti Närpiön Säästöpankki Oy:n toimitusjohtaja Monika Mangs yhtiökokoukseen 14 .3 .2024 asti

ja varapuheenjohtajana toimi Säästöpankki Kalanti-Pyhärannan toimitusjohtaja Ossi Öhman .

Yhtiökokouksessa hallituksen kokoonpano vaihtui ja hallituksen järjestäytymiskokouksessa

uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Säästöpankkiliitto osk:n toimitusjohtaja Karri Alameri ja

varapuheenjohtajaksi Länsi-Uudenmaan Säästöpankki Oy:n toimitusjohtaja Samu Rouhe .

Hallituksen puheenjohtaja Karri Alameri irtisanoutui Säästöpankkiliitto osk:n toimitusjohtajan

tehtävästä ja Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen puheenjohtajuudesta 1 .10 .2024, jonka

jälkeen puhetta johti varapuheenjohtaja Samu Rouhe . Säästöpankkien Keskuspankin hallitus

järjestäytyi uudestaan 29 .10 .2024 ja puheenjohtajaksi valittiin Länsi-Uudenmaan Säästöpankki

Oy:n toimitusjohtaja Samu Rouhe . Varapuheenjohtajaksi valittiin Säästöpankki Kalanti-Pyhäran

nan toimitusjohtaja Ossi Öhman .

Säästöpankkien Keskuspankin toimitusjohtajana on tilikauden aikana toiminut Kai Brander ja

toimitusjohtajan sijaisena Mervi Luurila . Varsinainen yhtiökokous valitsi Säästöpankkien Kes-

kuspankin tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n päävastuullisena tilintarkastaja-

naan KHT Mikko Kylliäinen .

Säästöpankkien Keskuspankin henkilöstömäärä kehittyi palveluiden tuottamisen ja kehitys

hankkeiden vaatimalla tavalla ja henkilöstön määrä tilikauden päättyessä 31 .12 .2024 oli 56

henkilöä .

PALKITSEMINEN

Säästöpankkien Keskuspankin henkilöstön ja johdon palkitsemisjärjestelmä perustuu voimassa

olevaan lainsäädäntöön, finanssialaa koskeviin säännöksiin ja suosituksiin sekä soveltuvin osin

hallinnointikoodi Corporate Governance -sääntöihin .

Säästöpankkien Keskuspankki noudattaa päätettäessä toimivan johdon ja henkilökunnan

palkitsemisjärjestelmästä luottolaitostoimintaa koskevan lain 8 . lukua palkitsemisesta . Säästö-

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

pankkien Keskuspankissa ei kuitenkaan sovelleta luottolaitoslain 8 . luvun 9, 11 ja 12 §:en

säännöksiä niihin palkkionsaajiin, joiden muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolta

ei ylitä 50 000 euroa . Muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolla ei myöskään ylitä

100 prosenttia palkkionsaajan kiinteän palkkion kokonaismäärästä .

Palkitsemisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä päätöksiä, sopimuksia, toimintaperiaatteita ja

menettelytapoja, joita noudatetaan johdon ja henkilöstön palkitsemisessa . Palkitsemisjärjes

telmä sisältää sekä palkitsemistavan että sen kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät prosessit .

Palkitsemisjärjestelmää kehitetään aktiivisesti ja pitkäjänteisesti yhteenliittymän kilpailukyvyn,

hyvän taloudellisen kehityksen, kannustavuuden, sitouttamisen sekä uusien pätevien henki

löiden saatavuuden turvaamiseksi . Säästöpankkien Keskuspankissa palkitsemisjärjestelmä

nähdään laajana kokonaisuutena, jolla tuetaan henkilöstön motivaatiota ja työtyytyväisyyttä .

Sen avulla ohjataan toimintaa kohti yhteisiä tavoitteita . Palkitsemisjärjestelmä sisältää osioita

rahallisesta palkitsemisesta ja muista palkitsemisen muodoista, kuten ammatillisen osaamisen

ylläpidosta ja kehittämisestä .

Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa, ja

toteutetaan aina Säästöpankkien Keskuspankin voimassa olevien riskienhallintaperiaatteiden

puitteissa . Palkitseminen ei kannusta toiminnassa riskinottoon, joka ylittää riskinkantokyvyn

perusteella määritellyn tai muuten kestävän riskitason .

Yhtiökokous päätti 14 .3 .2024 hallituksen palkkioista seuraavasti:

vuosipalkkio, puheenjohtaja, 8 000 euroa

vuosipalkkio, varapuheenjohtaja, 3 500 euroa

vuosipalkkio, jäsen, 1 800 euroa

kokouspalkkio, 600 euroa*

*Kokouspalkkio maksetaan kustakin hallituksen varsinaisesta kokouksesta (pois lukien

päätökset ilman kokousta) .

Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy Säästöpankkien Keskuspankin hallitus .

Säästöpankkien Keskuspankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henki

lökunnalle toimitusjohtaja mukaan lukien voidaan maksaa enintään neljän kuukauden palkkaa

vastaava määrä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta . Pankilla ei ole käytössä eläke- tai

muita vastaavia järjestelyitä .

Säästöpankkien Keskuspankissa on tunnistettu nimetyt henkilöt, jotka voivat vaikuttaa pankin

riskiprofiiliin tai toiminnallaan aiheuttaa Säästöpankkien Keskuspankille merkittävää talou

dellista riskiä . Riskiprofiiliin vaikuttavaan henkilöryhmään kuuluvat Säästöpankkien Keskus-

pankissa toimitusjohtaja sekä muut toiminnan johtamiseen ja päätöksentekoon osallistuvat

henkilöt sekä riippumattomien toimintojen henkilöt .

Sisäinen tarkastus todentaa vähintään kerran vuodessa, että Säästöpankkiliitto osk:n hallinto-

neuvoston päättämiä palkitsemisjärjestelmiä on Säästöpankkien Keskuspankissa noudatettu .

Pilari III:n mukaiset palkitsemista koskevat tiedot julkistetaan Säästöpankkiryhmän tilin-

päätöksessä . Tilinpäätös on saatavissa Säästöpankkiryhmän kotisivuilla osoitteesta

www .saastopankki .fi .

KESKEISIMMÄT ULKOISTETUT TOIMINNOT

Säästöpankkien Keskuspankin pankkijärjestelmä on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen . Korttien

liikkeellelaskun sekä korttiluottojen sekä vakuudettomien kulutusluottojen myöntämiseen

liittyvät tukipalvelut Säästöpankkien Keskuspankki ostaa pääosin Nets Denmark A/S, Filial i

Finlandilta ja korttien valmistamiseen ja toimittamiseen liittyvät palvelut EVRY Card Services

Oy:ltä . Säästöpankkien Keskuspankki ostaa kirjanpitopalveluita Figure Taloushallinto Oy:ltä,

jonka osakekannan Säästöpankkiliitto osk omistaa tasaosuuksin kolmen muun pankkiryhmän

kanssa . Säästöpankkien Keskuspankki ostaa sisäisen tarkastuksen, riskienvalvonnan ja comp

liance-toimintojen palvelut Säästöpankkiliitto osk:n vastaavilta toiminnoilta .

YHTEISKUNTAVASTUU

Säästöpankkien Keskuspankin tiedot yhteiskuntavastuusta sisältyvät Säästöpankkiryhmän kon-

solidoituun tilinpäätökseen sekä Säästöpankkiryhmän vuosittain julkaistavaan vastuullisuus-

raporttiin . Tahdomme toimia eettisesti kestävästi noudattaen hyvää hallintotapaa, avoimuutta

ja Säästöpankkiryhmän hyvän liiketavan periaatteita . Keskeiset johtamiskäytännöt on kuvattu

Säästöpankkiryhmän luotettavan hallinnon ja sisäisen valvonnan periaatteissa . Säästöpankki

ryhmän toiminnassa noudatetaan voimassa olevien lakien säännöksiä, viranomaisten antamia

määräyksiä, Finanssiala ry:ssä vahvistettuja hyvän pankkitavan säännöksiä ja kaupankäyntioh

jetta sekä Säästöpankkiryhmän luotettavan hallinnon ja sisäisen valvonnan periaatteita samoin

kuin muita sisäisiä ohjeita . Vastuullisuuden osalta keskeisimpiä ohjeita ja johtamisvälineitä ovat

Säästöpankkiryhmän vastuullisuusstrategia -tiekartta ja -politiikka . Lisätietoja Säästöpankki

ryhmän vastuullisuudesta sekä Säästöpankkiryhmän vuosittain julkaistava vastuullisuusraportti

löytyy sivuilta www .saastopankki .fi .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

OLENNAISET TAPAHTUMAT TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEEN

Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikut-

taisivat Säästöpankkien Keskuspankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen

jälkeiseltä ajalta .

VUODEN 2025 NÄKYMÄT

Toimintaympäristön näkymät

Vuoden 2025 kasvunäkymät ovat vakaat, mutta yhä varsin verkkaiset . Esimerkiksi OECD odottaa

maailmantalouden kasvavan viime vuoden tahtia eli noin 3 % . USA:ssa kasvun odotetaan hidas-

tuvan, mutta pysyvän yhä hyvällä tasolla . Euroopassa kasvunäkymät ovat hieman parantumassa

korkojen laskun myötä, mutta taso on yhä varsin vaisu . Kiinassa kasvu on hidastumassa raken

teellisesti . Kauppasodan uhka on lisääntynyt Donald Trumpin valinnan myötä . Trumpin toimista

ei ole vielä varmuutta, mutta pitkässä juoksussa erilaiset globaalin kaupan esteet heikentävät

kasvumahdollisuuksia ja lisäävät epävarmuutta .

Suomessa talouskasvun odotetaan piristyvän vuonna 2025 . Korkojen lasku hyödyttää Suomen

korkoherkkää taloutta . Yksityisen kulutuksen odotetaan piristyvän ostovoiman kasvaessa .

Työmarkkinoiden vaisu tilanne pitää kuitenkin kuluttajat varovaisina vielä alkuvuonna, joten

yksityisen kulutuksen kasvu pysyy maltillisena . Talouden piristyessä myös työmarkkinoiden

tilanne hiljalleen paranee vuoden edetessä .

Myös yritysten investointien odotetaan asteittain piristyvän . Monet epävarmuustekijät pitävät

tosin yritykset edelleen varovaisina, mutta toisaalta korkojen laskun odotetaan piristävän

investointi kysyntää . Rakennussektorinkin ahdinko alkanee pikku hiljaa helpottamaan .

Liiketoiminnan näkymät

Liiketoiminnan perusnäkymät kaikilla pankin toiminnan osa-alueilla ovat vakaat . Aleneva korko

taso tosin luo haasteita korkokatteelle .

Toiminnan pääpainopiste on tukea ja varmistaa Säästöpankkiryhmän strategian toteutumista .

Säästöpankkien Keskuspankin tuloksen ennakoidaan alenevan korkokatteen myötä heikkene

vän vuonna 2025 .

HALLITUKSEN ESITYS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ

Säästöpankkien Keskuspankin jakokelpoiset varat ovat 29 652 875,10 euroa .

Säästöpankkien Keskuspankin hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto

2 523 217,08 euroa kirjataan kertyneisiin voittovaroihin, eikä osinkoa jaeta .

Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Säästöpankkien Keskuspankin kotisivuilta

www .spkeskuspankki .fi .

Säästöpankkiryhmän vastaavat tiedot ovat saatavissa www .saastopankki .fi -verkkopalvelussa .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

TUNNUSLUVUT

Euroopan Arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA)

ohjeet vaihtoehtoisista tunnusluvuista tulivat voimaan 3 .7 .2016 . Vaihtoehtoisella tunnusluvulla

tarkoitetaan taloudellista tunnuslukua, joka kuvaa mennyttä tai tulevaa taloudellista tulosta,

taloudellista asemaa tai rahavirtoja ja joka on muu kuin IFRS-normistossa määritelty tai nimetty

taloudellinen tunnusluku . Vaihtoehtoisia tunnuslukuja esitetään kuvaamaan liiketoiminnan talou

dellista kehitystä ja parantamaan vertailukelpoisuutta eri raportointikausien välillä .

TUNNUSUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Liiketoiminnan tuotot yhteensä: Korkokate, palkkiotuotot ja -kulut netto, kaupankäynnin

nettotuotot, liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan kulut yhteensä: Henkilöstökulut, liiketoiminnan muut kulut, poistot ja

arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä

Kulu-tuottosuhde: Liiketoiminnan kulut yhteensä

Liiketoiminnan tuotot yhteensä

Oman pääoman tuotto (ROE), %: Tilikauden tulos

Oma pääoma (kauden alun ja lopun keskiarvo)

Koko pääoman tuotto (ROA), %: Tilikauden tulos

Taseen loppusumma (kauden alun ja lopun keskiarvo)

Omavaraisuusaste, %: Oma pääoma

Taseen loppusumma

Vakavaraisuussuhde, %: Omat varat yhteensä

Riskipainotetut erät yhteensä

×100

Säästöpankkien Keskuspankki käyttää taloudellisessa raportoinnissaan vaihtoehtoisia tunnus-

lukuja (Alternative Performance Measures, APM), jotka kuvaavat ryhmän taloudellista asemaa .

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei ole määritelty IFRS-standardeissa, vakavaraisuussääntelyssä

(CRD/CRR) tai Solvenssi II -sääntelyssä (SII) . Esitetyt vaihtoehtoiset tunnusluvut täydentävät

IFRS-standardien mukaisesti laadittuja päälaskelmia ja liitetietoja .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKIN

IFRS-TILINPÄÄTÖS

17SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

TULOSLASKELMA

(1 000 euroa) Liite 1–12/2024 1–12/2023

Korkotuotot 162 206 123 123

Korkokulut -141 908 -91 889

Korkokate 6 20 298 31 234

Palkkiotuotot ja -kulut, netto 7 6 864 6 804

Kaupankäynnin nettotuotot 8 830 839

Liiketoiminnan muut tuotot 9 5 425 4 684

Liiketoiminnan tuotot yhteensä 33 417 43 560

Henkilöstökulut 10 -5 464 -4 713

Liiketoiminnan muut kulut 9 -19 900 -17 150

Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista

ja aineettomista hyödykkeistä

16 -2 509 -2 026

Liiketoiminnan kulut yhteensä -27 873 -23 889

Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista 11 -2 449 -1 338

Liikevoitto 3 095 18 333

Tuloverot 18 -572 -3 938

Tilikauden tulos 2 523 14 396

LAAJA TULOSLASKELMA

(1 000 euroa) 1–12/2024 1–12/2023

Tilikauden tulos 2 523 14 396

Muut laajan tuloksen erät

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta

arvostettujen rahoitusvarojen myyntivoitto

1 196

Yhteensä 1 196

Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää

tulosvaikutteisiksi

Käyvän arvon rahaston muutos

Käypään arvoon arvostamisesta 1 410 -1 741

Laskennalliset verot käypään arvoon

arvostamisesta

-282 348

Yhteensä 1 128 -1 393

Tilikauden laaja tulos 3 651 14 199

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

Vastaavaa

(1 000 euroa) Liite 31.12.2024 31.12.2023

Varat

Käteiset varat 20 1 463 658 1 424 785

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 11 1 781 472 1 624 576

Lainat ja saamiset asiakkailta 11 163 294 148 911

Johdannaiset 14 281 847

Sijoitusomaisuus 11 130 712 105 040

Aineelliset hyödykkeet 16 80 108

Aineettomat hyödykkeet 16 9 241 11 284

Verosaamiset 18 4 457 1 129

Muut varat 19 42 256 71 067

Varat yhteensä 3 595 452 3 387 747

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TASE

Vastattavaa

(1 000 euroa) Liite 31.12.2024 31.12.2023

Velat ja oma pääoma

Velat

Velat luottolaitoksille 12 1 885 048 1 503 452

Velat asiakkaille 12 323 630 659 027

Johdannaiset 14 35 447 40 691

Liikkeeseenlasketut velkakirjat 12 1 175 046 989 491

Verovelat 18 200 3 752

Muut velat 19 42 207 61 110

Velat yhteensä 3 461 578 3 257 523

Oma pääoma

Osakepääoma 94 812 94 812

Rahastot 19 169 18 041

Kertyneet voittovarat 19 893 17 370

Oma pääoma yhteensä 17 133 874 130 223

Velat ja oma pääoma yhteensä 3 595 452 3 387 747

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N RAHAVIRTALASKELMA

(1 000 euroa) 1–12/2024 1–12/2023

Liiketoiminnan rahavirta

Tilikauden tulos 2 523 14 396

Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta 4 428 6 095

Laskennallisen veron muutos -7 -150

Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen

muutosta

6 944 20 341

Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) -159 796 256 425

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta -147 016 301 412

Lainat ja saamiset asiakkailta -16 449 -9 174

Sijoitusomaisuus, käypään arvoon laajan tuloksen erien

kautta kirjattavat

-5 746 1 448

Sijoitusomaisuus, jaksotettuun hankintamenoon -18 942 1 715

Sijoitusomaisuus, käypään arvoon tuloksen kautta

arvostettava

429 -800

Muut varat 27 927 -38 177

Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) 209 807 -50 837

Velat luottolaitoksille 382 879 -251 123

Velat asiakkaille 179 469 96 338

Liikkeeseenlasketut velkakirjat -335 396 84 995

Muut velat -17 144 18 954

Maksetut tuloverot -7 735 -1 493

Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 49 221 224 437

(1 000 euroa) 1–12/2024 1–12/2023

Investointien rahavirta

Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, vähennykset

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -439 -4 925

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset 45

Investointien rahavirta yhteensä -439 -4 880

Rahoituksen rahavirta

Rahoituksen rahavirta yhteensä

Rahavarojen muutos 48 782 219 557

Rahavarat tilikauden alussa 1 432 843 1 213 286

Rahavarat tilikauden lopussa 1 481 624 1 432 843

Rahavarat muodostuvat seuraavista eristä:

Käteiset varat 1 463 658 1 424 785

Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 17 963 8 057

Rahavarat yhteensä 1 481 621 1 432 843

Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta

Odotetut luottotappiot sekä arvonalentumistappiot 2 595 1 617

Käyvän arvon muutokset -512 -840

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista

hyödykkeistä

2 509 2 026

Muut oikaisut -165 3 292

Yhteensä 4 428 6 095

Saadut korot 160 910 109 745

Maksetut korot 143 766 69 837

Saadut osingot 415

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA

(1 000 euroa)

Osakepääoma

Sijoitetun

vapaan oman

pääoman rahasto

Käyvän arvon

rahasto

Rahastot

yhteensä Voittovarat

Oma pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.1.2023 94 812 19 000 434 19 434 1 779 115 692

Laaja tulos

Tilikauden tulos 14 396 14 396

Muut laajan tuloksen erät -1 393 -1 393 1 196 -196

Laaja tulos yhteensä -1 393 -1 393 15 592 14 199

Liiketoimet omistajien kanssa

Uusmerkintä

Oma pääoma yhteensä 31 .12 .2023 94 812 19 000 -959 18 041 17 370 130 223

Oma pääoma 1 .1 .2024 94 812 19 000 -959 18 041 17 370 130 223

Laaja tulos

Tilikauden tulos 2 523 2 523

Muut laajan tuloksen erät 1 128 1 128 1 128

Laaja tulos yhteensä 1 128 1 128 2 523 3 651

Liiketoimet omistajien kanssa

Oma pääoma yhteensä 31 .12 .2024 94 812 19 000 169 19 169 19 893 133 874

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

TILINPÄÄTÖKSEN

LAATIMISPERIAATTEET

22SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj (jäljempänä Säästöpankkien Keskuspankki) on

suomalaisten Säästöpankkien omistama pankki, jonka ensisijaisena tehtävänä on hoitaa

säästöpankkien ja Säästöpankkiryhmän erilaisia keskusluottolaitospalveluita . Keskusluotto

laitospalvelut keskittyvät maksuliikennepalveluihin, yhteenliittymän jäsenpankeille tarjottaviin

tilinhoitajapalveluihin, maksukorttien liikkeellelaskupalveluihin, henkilöasiakkaiden kulutusluo

totukseen sekä likviditeetinhallintaan, jälleenrahoitukseen ja tasehallintaan liittyviin palveluihin .

Säästöpankkien Keskuspankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja sen omistaa yhteen

liittymään kuuluvat 14 Säästöpankkia .

Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätös yhdistellään Säästöpankkiryhmän yhdisteltyyn

tilinpäätökseen .

Säästöpankkiryhmä on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliit

tymän muodostaneista Säästöpankeista, Keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä

pankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä . Säästöpankit ovat itsenäisiä alueelli

sia ja paikallisia pankkeja . Yhdessä Säästöpankit muodostavat pankkiryhmän, jossa yhdistyvät

paikallisuus ja valtakunnallisuus . Säästöpankkien perustehtävä on edistää säästäväisyyttä ja

asiakkaidensa taloudellista hyvinvointia lähellä asiakasta .

Säästöpankit keskittyvät vähittäispankkitoimintaan, erityisesti päivittäisasioinnin, säästämi

sen ja sijoittamisen sekä lainaamisen palveluihin . Tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät

Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja

tuotteet . Jäsensäästöpankkien omistamat tuote- ja palveluyhtiöt tukevat ja edistävät Säästö

pankkiryhmän liiketoimintaa joko vastuullaan olevien tuotteiden tai keskitetyn palvelutuotannon

kautta . Säästöpankkiryhmän merkittävimmät tuoteyhtiöt ovat Säästöpankkien Keskuspankki

Suomi Oyj, Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj, Sp-Henkivakuutus Oy, Sp-Rahastoyhtiö Oy, Säästö

pankkipalvelut Oy sekä Sp-Koti Oy .

Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa

laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluot-

tolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista .

Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat Yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva

Säästöpankkiliitto osk, 14 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinni

tysluottopankki Oyj sekä edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset, Säästö-

pankkipalvelut Oy ja Sp-Rahastoyhtiö Oy .

Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että

Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palvelu

yrityksiä . Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy ja Sp-Koti Oy . Säästöpankkiryhmä

ei muodosta konsernia eikä luottolaitostoiminnasta annetussa laissa määriteltyä konsolidointi

ryhmää, sillä Säästöpankkiliitto osk:lla ja sen jäsensäästöpankeilla ei ole toisiinsa nähden kon-

sernilaskentaperiaatteiden tarkoittamaa määräysvaltaa . Tämän vuoksi Säästöpankkiryhmälle ei

voida määritellä emoyhtiötä .

Säästöpankkiliitto osk toimii koko Säästöpankkiryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta

vastaavana keskusyhteisönä . Laissa talletuspankkien yhteenliittymästä määrätään, että Sääs

töpankkien yhteenliittymän keskusyhteisön Säästöpankkiliitto osk:n on laadittava Säästö-

pankkiryhmän yhdistelty tilinpäätös, johon myös Säästöpankkien Keskuspankki yhdistetään

yhteenliittymäpankkien omistusosuuden suhteessa . Tilinpäätös laaditaan Säästöpankkiryh

män muodostamasta taloudellisesta kokonaisuudesta, johon myös Säästöpankkien Keskus-

pankki kuuluu .

Säästöpankkien Keskuspankin kotipaikka on Helsinki, kotivaltio Suomi ja sen rekisteröity osoite

on Teollisuuskatu 33, 00510 Helsinki . Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätös on saatavissa

internetosoitteesta www .spkeskuspankki .fi . Vastaavasti Säästöpankkiryhmän tilinpäätös on

saatavissa internetosoitteesta www .saastopankki .fi/saastopankkiryhma .

Säästöpankkien Keskuspankin hallitus on 11 . helmikuuta 2025 hyväksynyt Säästöpankkien

Keskuspankin tilinpäätöksen ajalta 1 .1 .–31 .12 .2024 ja tilinpäätös asetetaan yhtiökokouksen

2025 vahvistettavaksi . Yhtiökokouksella on mahdollisuus vahvistaa tilinpäätös tai jättää se

vahvistamatta .

LIITE 1. TIETOJA RAPORTOIVASTA YHTIÖSTÄ

JA KUVAUS SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄSTÄ

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet -liitetiedossa kerrotaan Säästöpankkien keskuspankin

tilinpäätöksen yleiset laatimis- sekä yhdistelyperiaatteet . Rahoitusinstrumenteista, henkivakuu

tustoiminnan eristä, aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan tuotoista

on esitetty tässä liitetiedossa keskeisimmät periaatteet ja kunkin erän liitetiedossa tarkemmin

kokonaisuudessaan . Muiden tulos- ja tase-erien laadintaperiaatteet on esitetty kunkin liitetie

don yhteydessä (liitteet 6–24) .

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet liitetiedon lopussa on esitetty päättyneellä tilikaudella

voimaan astuneet uudet IFRS-standardit ja tulkinnat sekä tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet

standardit ja tulkinnat .

2.1 YLEISTÄ

Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien

(International Financial Reporting Standards, IFRS) ja niitä koskevien tulkintojen (IFRIC)

mukaisesti .

Säästöpankkien Keskuspankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja talletuspankkien

yhteenliittymälain sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, kirjanpidollisten arvioiden muu

toksia ja virheitä käsittelevän IAS 8 -standardin periaatteiden mukaisesti Säästöpankkiliitto

osk:n hallitus vahvistaa sellaiset sovellettavat tilinpäätösperiaatteet, joihin ei ole saatavissa

ohjausta kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista .

Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätös laaditaan euroina, joka on pankin kirjanpito- ja

toiminnallinen valuutta .

Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset liiketapahtu

mat kirjataan tapahtumahetken kurssiin . Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan

määräiset varat ja velat on muutettu euroiksi Euroopan Keskuspankin noteeraamaan tilinpää

töspäivän keskikurssiin . Arvostuksen yhteydessä syntyneet kurssierot on tuloslaskelmassa

kirjattu valuuttatoiminnan nettotuotoiksi ”Kaupankäynnin nettotuotot” -erän alle .

Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perus-

tuen lukuun ottamatta käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, sekä suojauskohteita käyvän arvon

suojauksessa (suojatun riskin osalta), jotka on arvostettu käypään arvoon .

Varat ja velat netotetaan ainoastaan, kun Säästöpankkien Keskuspankilla ja vastapuolella on

sekä laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus, että aikomus netottaa summia tai realisoida

omaisuuserän sekä suorittaa velan samanaikaisesti .

2.2 RAHOITUSINSTRUMENTIT

Rahoitusvarat ja -velat

Säästöpankkien Keskuspankki soveltaa rahoitusinstrumenttien kirjaamiseen ja arvostamiseen

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia . Luokittelu taseessa on riippumaton IFRS 9:n mukai

sista ryhmistä . Samalle riville taseeseen kirjatuille varoille ja veloille voidaan näin ollen soveltaa

eri arvostusperusteita . Taseeseen kirjattujen rahoitusvarojen ja -velkojen jako arvostusluokkiin

esitetään liitteessä 13 .

Alkuperäinen kirjaaminen

Rahoitusvaroihin tai velkoihin kuuluva erä kirjataan taseeseen vain silloin, kun yhteisöstä tulee

instrumentin sopimusehtojen osapuoli . Rahoitusvarojen selvityspäiväkäytännön mukainen osto

tai myynti merkitään taseeseen tai kirjataan pois taseesta kaupantekopäivän perusteella .

Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon, ja jos

kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvaroihin kuuluva

erä tai rahoitusvelka, siihen lisätään tai siitä vähennetään hankkimisesta tai liikkeeseenlaskusta

välittömästi johtuvat transaktiomenot . Myöhemmillä kausilla transaktiomenot kirjataan tuloslas

kelmaan korkotuotoksi tai -kuluksi, osana rahoitusvaran tai -velan efektiivistä korkoa .

LIITE 2. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

Rahoitusvarojen luokittelu ja luokittelun määrittely

Säästöpankkien Keskuspankki luokittelee rahoitusvarat myöhempää arvostamista varten seu-

raaviin arvostusluokkiin:

• Jaksotettu hankintameno

• Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (käyvän arvon rahasto)

• Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat .

Rahoitusvelat arvostetaan lähtökohtaisesti jaksotettuun hankintamenoon . Käypään arvoon

tuloslaskelman kautta arvostetaan johdannaissopimukset sekä muiden sijoittajien osuudet

konsolidoitavissa rahastoissa .

Luokitteluperiaatteet sekä rahoitusvarojen ja -velkojen jakautuminen eri arvostusluokkiin on

kuvattu tarkemmin liitetiedossa 13 .

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien vieraan pääoman ehtoisten

instrumenttien käyvän arvon muutos kirjataan laskennallisella verolla oikaistuna muihin laajan

tuloksen eriin sisältyvään käyvän arvon rahastoon . Rahoitusvarasta luovuttaessa tai myytäessä

saatu voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan .

Laajan tuloksen eriin kirjataan myös käyvän arvon muutokset koskien oman pääoman ehtoisia

sijoituksia, joiden osalta Säästöpankkiryhmä on tehnyt alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä

peruuttamattoman valinnan esittää myöhemmät käyvän arvon muutokset muissa laajan tulok

sen erissä . Edellä mainittu valinta on tehty esimerkiksi merkittävissä sijoituksissa yhteistyö-

kumppaneihin tai yhtiöihin, joihin on liiketoiminnallinen suhde . Oman pääoman ehtoisesta

sijoituksesta saatavat osingot kirjataan tuloslaskelmaan, kun oikeus maksuun saadaan,

osakkeesta saatavat pääomanpalautukset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan . Oman pääoman

ehtoisten instrumenttien osalta käyvän arvon rahastoon kertynyttä voittoa tai tappiota ei siirretä

tulosvaikutteiseksi missään vaiheessa .

Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimukseen perustuvat rahavirrat neuvotellaan uudelleen,

tai niihin tehdään muutoin muutoksia ja tämä uudelleenneuvottelu tai muutosten tekeminen

ei johda kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjaamiseen pois taseesta, rahoitusvaroihin

kuuluvan erän bruttomääräinen kirjanpitoarvo lasketaan uudelleen ja tehdystä muutoksesta

aiheutuva voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan .

Taseesta poiskirjaaminen

Rahoitusvara kirjataan pois taseesta, kun sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaraan

kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa olemasta voimassa tai kun erä siirretään toiselle osapuolelle

näin täyttäen taseesta poiskirjaamisen edellytykset . Rahoitusvaroihin kuuluva erä on siirretty

toiselle osapuolelle siinä ja vain siinä tapauksessa, että Säästöpankkiryhmä joko:

• siirtää sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen saami

seen toiselle osapuolelle; tai

• pitää itsellään sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirto

jen saamiseen, mutta ottaa vastatakseen sopimukseen perustuvan velvollisuuden maksaa

kyseiset rahavirrat yhdelle tai useammalle vastaanottajalle ”läpikulkujärjestelyllä” . Sopimusta

voidaan pitää ”läpikulkujärjestelynä” kun:

• velvollisuutta maksaa lopulliselle saajalle ei ole, mikäli ei saada kerättyä vastaavia määriä

alkuperäisestä omaisuuserästä

• alkuperäisen omaisuuserän myynti tai panttaaminen on siirtosopimuksella estetty .

Siirrettäessä rahoitusvaroihin kuuluva erä toiselle osapuolelle, taseesta poiskirjaamisen edelly-

tykset täyttyvät vain kun:

• Omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut on siirretty toiselle osapuolelle; tai

• Omistamiseen liittyviä merkittäviä riskejä ja etuja ei ole siirretty toiselle osapuolelle tai näitä ei

ole pidetty itsellä, mutta määräysvalta on siirretty .

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun velka on lakannut olemasta olemassa, kun sopi

muksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut . Jos jo

lainanottajana ja lainanantajana olevien osapuolten välillä vaihdetaan vieraan pääoman ehtoisia

instrumentteja, joiden ehdot poikkeavat huomattavasti toisistaan, vaihto käsitellään alkupe

räisen rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan kirjaamisena . Ero kirjanpitoarvon ja

maksetun vastikkeen välillä kirjataan tuloslaskelmaan .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

Arvonalentuminen

Odotettavissa olevat luottotappiot

Säästöpankkien Keskuspankki määrittää arvonalentumisen perustuen rahoitusvaran odo-

tettavissa oleviin luottotappioihin . Odotettavissa olevia luottotappiota koskeva vähennyserä

lasketaan ja kirjataan rahoitusvaroille, jotka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen

jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta sekä

takaussopimuksille ja taseen ulkopuolisille luottositoumuksille .

Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa käytettäviä menetelmiä ja parametreja

kuvataan tarkemmin liitetiedossa 11 .

Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä kirjataan taseeseen lainan kirjanpi

toarvon vähennykseksi erilliselle tilille . Luottositoumusten ja takaussopimusten osalta tappiota

koskeva vähennyserä kirjataan taseeseen varaukseksi . Käypään arvoon muun laajan tuloksen

kautta kirjattavien saamistodistusten odotettavissa oleva luottotappio kirjataan oikaisemaan

käyvän arvon rahastoa . Taseeseen kirjattujen odotetavissa olevien luottotappioiden muutokset

esitetään tuloslaskelman erässä Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista .

Toteutuneet luottotappiot

Lainat ja saatavat, joita ei pystytä perimään kirjataan lopulliseksi luottotappioksi, kun tavanomai-

nen perintäprosessi on loppuunsaatettu ja yksittäisen lainan tai saatavan tappion lopullinen

määrä pystytään laskemaan . Lopulliseksi todetut luottotappiot kirjataan pois taseesta vastaeränä

tuloslaskelman erä Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista . Mahdolliset taseesta pois kirjaami

sen jälkeen saadut suoritukset kirjataan oikaisuiksi tuloslaskelman erään Arvonalentumistappiot

rahoitusvaroista .

Suojauslaskenta ja johdannaissopimukset

Säästöpankkien Keskuspankki suojaa korkoriskiään käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa suojaus-

suhteisiin suojauslaskentaa .Yleisen suojauslaskennan piirissä olevien suojaussuhteiden (käyvän

arvon suojaus) osalta Säästöpankkien Keskuspankki soveltaa IFRS 9 -standardia .

Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon . Käypää arvoa suojaavien johdannais-

ten käypä arvo kirjataan taseeseen johdannaissaamiseksi tai -velaksi ja käyvän arvon muutos

tuloslaskelman erään ”Kaupankäynnin nettotuotot” . Käypää arvoa suojattaessa myös suojattava

kohde arvostetaan suojauksen ajan käypään arvoon, vaikka se muuten arvostettaisiin jaksotettuun

hankintamenoon . Suojattavan kohteen käyvän arvon muutos kirjataan kyseisen tase-erän oikaisuksi

ja tuloslaskelmaan erään ”Kaupankäynnin nettotuotot” . Suojaavien johdannaisten korot esitetään

korkotuottoina ja -kuluina niiden luonteen mukaisesti .

EMIR asetuksen (EU 648/2012) mukaisesti keskusvastapuoliselvitettävät johdannaiskaupat

selvitetään London Clearing Housen kanssa . Toimintamallissa johdannaisten vastapuoleksi

muuttuu päivittäisen selvitysprosessin päätteeksi selvitysyhteisönä (clearing-broker) toimiva SEB .

Selvitystapana käytetään ns . settled-to-market (STM) käytäntöä, jossa johdannaisten päiväkohtaiset

maksut netotetaan keskusvastapuolen kanssa ja päivittäin joko maksetaan tai saadaan johdannais

ten käyvän arvon muutos (variation margin) . STM-käytännössä päivittäinen suoritus on sopimus-

perusteisesti määritetty lopulliseksi maksuksi ja osaksi johdannaissopimuksen rahavirtoja . Tällöin

johdannaissopimukselle ei jää taseeseen muuta käyvän arvon muutosta kuin Säästöpankkiryhmän

ja keskusvastapuolen välinen arvostusero . Ero kirjataan taseeseen johdannaisvaroihin tai -velkoi

hin . Muut johdannaiset esitetään taseessa bruttoperiaatteella, jolloin positiiviset arvonmuutokset

esitetään johdannaisvaroina ja negatiiviset arvonmuutokset johdannaisvelkoina .

Suojauslaskennan aloittamisen hetkeltä dokumentoidaan suojattavan kohteen ja suojaavan johdan-

naisen suojaussuhde, kuten myös riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategia .

Suojaussuhteen tehokkuutta arvioidaan säännöllisesti kuitenkin aina vähintään raportointihetkiltä .

2.3 AINEELLISET JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Säästöpankkien Keskuspankin aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat muun muassa

omassa käytössä olevat koneet ja kalusto .

Aineeton hyödyke on yksilöitävissä oleva omaisuuserä, jolla ei ole aineellista olomuotoa . Sääs-

töpankkien Keskuspankin aineettomia hyödykkeitä ovat muun muassa kehittämishankkeiden

aktivoidut kustannukset . Aineeton hyödyke kirjataan taseeseen vain, jos on todennäköistä, että

omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu Säästöpankkien Keskus

pankin hyväksi ja omaisuuserän hankintameno on luotettavasti määriteltävissä .

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn

hankintamenoon . Aineellisten hyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden laadintaperiaatteet

on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 16 .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024 26

2.4 LIIKETOIMINNAN NETTOTUOTOT

Säästöpankkien Keskuspankin merkittävimmät tuottoerät ovat korkokate sekä palkkiotuotot ja

-kulut, netto . Korkokatteeseen kirjataan korot rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvista tase-eristä

arvostusluokittelusta riippumatta . Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetel

mällä sopimuksen juoksuajan mukaan . Korkokatteen laadintaperiaatteet on esitetty tarkemmin

liitteessä 6 .

Palkkiotuotot ja -kulut, netto erään kirjataan asiakkaille tarjottujen palveluiden tuotot ja kulut siihen

määrään, johon Säästöpankkien Keskuspankki katsoo olevansa oikeutettu luovutettuja palveluita

vastaan . Palkkio tuloutetaan pääsääntöisesti, kun palvelu on suoritettu ja määräysvalta siirtynyt

asiakkaalle . Palkkiotuotot ja -kulut, netto erän laadintaperiaatteet on esitetty kokonaisuudessaan

liitteessä 7 .

Liiketoiminnan muiden tuottoerien laadintaperiaatteet on esitetty kunkin erän liitetiedon

yhteydessä .

2.5 SEGMENTTIRAPORTOINTI

Säästöpankkien Keskuspankin johto tarkastelee toimintaa yhtenä segmenttinä ja näin ollen

erillistä IFRS 8 -standardin mukaista segmenttikohtaista tietoa ei esitetä . Säästöpankkien Kes

kuspankin toiminta on osa ryhmän toimintaa, tilinpäätös yhdistetään ryhmän tilinpäätökseen

ja esitetään ryhmän pankkisegmentissä, joten tätäkään varten Säästöpankkien Keskuspankin

toimintaa ei ole jaettu alasegmentteihin .

2.6 UUDET STANDARDIT JA TULKINNAT

Säästöpankkien Keskuspankki on noudattanut vuoden 2024 alusta alkaen seuraavia voimaan

tulleita uusia standardeja, mutta niillä ei katsottu olevan olennaista vaikutusta Säästöpankkien

Keskuspankin tilinpäätökseen .

Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit

Seuraavilla, päättyneellä tilikaudella sovelletuilla uusilla ja muutetuilla standardeilla ei ollut

olennaista vaikutusta Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätökseen .

Vuokrasopimusvelka myynnissä ja takaisinvuokrauksessa – Muutokset IFRS 16:een Vuok

rasopimukset (sovellettava 1 .1 .2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltami-

nen on sallittua)

Muutokset lisäävät uuden, muuttuvia maksuja koskevan kirjanpitomallin ja edellyttävät myyjä

- vuokralle ottajan arvioimaan uudelleen ja mahdollisesti oikaisemaan myynti- ja takaisinvuokra-

usliiketoimet, jotka on tehty vuonna 2019 tapahtuneen IFRS 16:n käyttöönoton jälkeen .

Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiksi - Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittä

minen (sovellettava 1 .1 .2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on

sallittua)

Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä sekä selventää vaatimuksia

velkojen luokittelemisesta lyhyt- tai pitkäaikaisiksi . Muutokset täsmentävät, että sellaiset kove

nanttiehdot, joiden on täytyttävä raportointikauden päättymispäivän jälkeen, eivät vaikuta velan

luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointikauden päättymispäivänä . Tällaisista kovenan

teista on esitettävä tietoja tilinpäätöksen liitetiedoissa . Muutoksilla selvennetään myös, että

yhtiön omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien siirto katsotaan velan suorittamiseksi .

Jos velkaan liittyy vaihto-oikeus, tämä saattaa vaikuttaa velan luokittelemiseen lyhyt- tai pitkäai

kaiseksi, ellei näitä vaihto-oikeuksia ole kirjattu IAS 32:n mukaisesti omaan pääomaan .

Tavarantoimittajia tai palveluntuottajia koskevat rahoitusjärjestelyt – Muutokset IAS 7:ään

Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

(sovellettava 1 .1 .2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutosten tavoitteena on parantaa toimittajarahoitusjärjestelyjen läpinäkyvyyttä ja selventää

näiden vaikutuksia rahoitusvelkoihin, rahavirtoihin sekä maksuvalmiusriskin kokonaismäärään .

Muutokset edellyttävät laadullisten ja määrällisten tietojen esittämistä toimittajarahoitusjärjes

telyistä .

2.7 TULEVILLA TILIKAUSILLA SOVELLETTAVAT UUDET JA

MUUTETUT STANDARDIT

Säästöpankkien Keskuspankki ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai

uudistettuja standardeja ja tulkintoja . Säästöpankkien Keskuspankki ottaa ne käyttöön kunkin

standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muut kuin

tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024 27

* Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31 .12 .2024 .

Vaihdettavuuden puuttuminen – muutokset IAS 21:een Valuuttakurssien muutosten

vaikutukset (sovellettava 1 .1 .2025 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen

on sallittua)

Muutokset edellyttävät yhdenmukaisen lähestymistavan soveltamista arvioitaessa, milloin

valuutta voidaan vaihtaa toiseen valuuttaan, ja jos se ei ole vaihdettavissa, määritettäessä mitä

vaihtokurssia voidaan käyttää ja mitä liitetietoja on esitettävä . Standardimuutoksilla ei arvioida

olevan merkittävää vaikutusta Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätökseen .

Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja arvostaminen – Muutokset IFRS 9 Rahoitusinstrumen

tit ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot* (sovellettava 1 .1 .2026

tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutokset selventävät, että yhtiön on sovellettava selvittämispäivään perustuvaa käsittelytapaa

kirjatessaan rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvelan pois taseesta; ne myös sallivat

sen, että yhtiö voi katsoa, että sähköistä maksujärjestelmää käyttäen maksettava rahoitusvelka

on hoidettu ennen selvittämispäivää, jos tietyt edellytykset täyttyvät . Muutokset selventävät

soveltamisohjeita, jotka koskevat rahoitusvarojen sopimukseen perustuvien rahavirtojen omi

naisuuksien arviointia, ml . rahoitusvarat, joiden sopimusehdot saattavat muuttaa sopimukseen

perustuvien rahavirtojen ajoitusta tai määrää – esim . rahoitusvarat, joihin liittyy ns . ESG-piirteitä,

rahoitusvarat, joihin ei liity takautumisoikeutta, ja rahoitusvarat, jotka sopimuksella toisiinsa

sidottuja instrumentteja . Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Säästö

pankkien Keskuspankin tilinpäätökseen .

Annual Improvements to IFRS Accounting Standards – Volume 11* (sovellettava 1 .1 .2026 tai

sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Vuosittaiset parannukset -menettelyn (Annual Improvements) kautta IFRS-tilinpäätösstandar

deihin tehtävät pienet ja muut kuin kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja

toteutetaan kerran vuodessa . Muutoksilla on selvennetty seuraavia standardeja:

• IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto: Ensilaatijan suojauslaskenta

• IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot − Taseesta pois kirjaamisesta

johtuva voitto tai tappio; Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot käyvän arvon ja transaktiohinnan

välisestä jaksotettavasta erosta; Luottoriskistä tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit − Vuokrasopimusvelkojen kirjaaminen pois taseesta; Transaktio-

hinta

• IFRS 10 Konsernitilinpäätös − De facto -agentin määrittäminen

• IAS 7 Rahavirtalaskelmat − Hankintamenoon perustuva yhdistely

IFRS 18 Presentation and Disclosure in Financial Statements* (sovellettava 1 .1 .2027 tai sen

jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

IFRS 18 korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin . IFRS 18:n keskeisimmät uudet

vaatimukset ovat seuraavat:

• Tuloslaskelmassa tuotot ja kulut on luokiteltava kolmeen uuteen määriteltyyn ryhmään, eli

liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen ryhmiin, sekä esitettävä kaksi uutta välisummaa:

”Liikevoitto tai -tappio” sekä ”Voitto tai tappio ennen rahoitusta ja tuloveroja” .

• Johdon määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista tunnusluvuista on esitettävä liitetietoja

tilinpäätöksessä . Nämä tunnusluvut ovat tuottojen ja kulujen välisummia, joita käytetään julki

sessa viestinnässä johdon näkemyksen esittämiseen yhtiön taloudellisesta tuloksesta .

• Tietojen esittäminen tilinpäätöksessä perustuen informaation yhdistelyä ja erittelyä koskeviin

tarkennettuihin yleisiin vaatimuksiin . Lisäksi yhtiöiltä, jotka erittelevät kulut tuloslaskelmassa

toiminnoittain, edellytetään tiettyjen kulujen erittelyjen esittämistä liitetiedoissa .

Säästöpankkiryhmä valmistautuu standardin käyttöönottoon selvittämällä tilinpäätöksen esittä-

mistä koskevat muutostarpeet ja arvioimalla niiden vaikutukset .

IFRS 19 Subsidiaries without Public Accountability: Disclosures* (sovellettava 1 .1 .2027 tai

sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Uusi standardi sallii sen, että tietyt edellytykset täyttävät tytäryhtiöt voivat soveltaa IFRS-ti

linpäätösstandardeja laatimalla suppeammat tilinpäätöksen liitetiedot . Standardin nojalla

tytäryhtiöt voivat ylläpitää vain yhtä kirjanpitoaineistoa, joka vastaa sekä niiden emoyhtiön että

kyseisten yhtiöiden tilinpäätösten käyttäjien tarpeita, ja tämä vähentää tilinpäätöksessä esitettä

viä tietoja koskevia vaatimuksia . Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta

Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätökseen .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

Sale or Contribution of Assets between an Investor and its Associate or Joint Venture

– Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteis-

yrityksiin* (vapaaehtoinen soveltaminen on sallittua, voimaantulo lykätty toistaiseksi)

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen vaatii Säästöpankkien Keskuspankin

johdolta harkintaa sekä arvioiden ja oletusten tekemistä, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä

esitettäviin varoihin ja velkoihin sekä muihin tietoihin kuten tuottojen ja kulujen määrään . Vaikka

arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteu

mat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista .

Säästöpankkien Keskuspankin keskeiset arviot koskevat rahoitusvarojen arvonalentumisten ja

käypien arvojen määrittämistä .

ODOTETTAVISSA OLEVIEN LUOTTOTAPPIOIDEN MÄÄRITYS

Säästöpankkien Keskuspankin odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamallit sisältävät

useita tekijöitä, jotka vaativat johdon harkintaa .

• Laskennassa käytettävien mallien valinta niin, että ne kuvaavat sopimuskannan odotettavissa

olevia luottotappioita mahdollisimman hyvin .

• Malleissa tehdyt oletukset ja asiantuntija-arviot

• Luottoriskin merkittävän kasvun laadullisten ja määrällisten kriteerien määrittäminen

• Laskennassa käytettävien talouden tulevaa kehitystä kuvaavien makroekonomisten tekijöi

den valinta niin, että niiden muutokset korreloivat sopimusten maksukyvyttömyyden toden-

näköisyyden kanssa .

• Talouden ennusteiden laatiminen ja niiden toteutumisen todennäköisyyksien ennustaminen

tulevaisuuteen .

Säästöpankkien Keskuspankki käyttää odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen

malliperusteista laskentaa, mutta tarvittaessa mallien tuottamaa määrää muutetaan johdon arvi-

oon perustuvalla oikaisulla . Oikaisun kirjaamisen perusteena on esimerkiksi sellainen saatavilla

oleva uusi tieto tai tekijä, jota laskentamallissa käytettävät parametrit tai tiedot eivät sisällä .

KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMINEN

Käypiä arvoja määritettäessä johdon tulee arvioida, onko markkinoilta saatavissa hintatietoja,

joita voidaan pitää luotettavana indikaationa rahoitusinstrumentin käyvästä arvosta . Arvio

perustuu näkemykseen markkinoiden toimivuudesta ja kaupankäynnin aktiivisuudesta yksittäi

sen rahoitusinstrumentin osalta .

Säästöpankkien Keskuspankin käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit koostuvat

tilinpäätöshetkellä pääosin noteeratuista rahoitusvaroista, joille on saatavissa julkinen hintano-

teeraus tai rahoitusvaroista, joiden käyvän arvon määrittämisessä hyödynnetään todennetta-

vissa olevaa markkinainformaatiota, kuten korkotietoja . Säästöpankkien Keskuspankin johto

katsoo, että markkinoiden toimivuutta ja yksittäisten rahoitusinstrumenttien kaupankäynnin

aktivisuutta koskevat edellytykset täyttyvät, jolloin markkinoilta saatavia hintatietoja voidaan

pitää luotettavana indikaationa instrumenttien käyvästä arvosta .

Johdon harkintaa edellytetään tilanteessa, jossa käypää arvoa koskevaa hintatietoa ei ole saa

tavissa markkinoilta, ja rahoitusinstrumentin käypä arvo on määritettävä arvostusmenetelmän

avulla . Tällaisissa tilanteissa käypien arvojen määrittämisessä käytettävät arvostusmenetelmät

ja niissä käytettävät syöttötiedot perustuvat johdon arvioon koskien kyseisten instrumenttien

arvostamisessa käytettäviä markkinakäytänteitä .

MUIDEN KUIN RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMISET

Jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä arvioidaan, onko olemassa viitteitä keskeneräisen omaisuu-

serän arvonalentumisesta . Arvonalentumistestaus on myös tehtävä aina, kun ilmenee viitteitä

arvonalentumisesta . Keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisen arviointi

vaatii johdon harkintaa .

LIITE 3. MERKITTÄVIMMÄT JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMIS-

PERIAATTEET JA ARVIOIHIN SISÄLTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024 30

RISKIENHALLINNAN JA

VAKAVARAISUUDEN PERIAATTEET

31SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

RISKIENHALLINNAN TAVOITE

Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan

jatkuvuus . Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta

riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta

riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta .

RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET JA ORGANISOINTI

Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien

riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa . Riskienhallinnalla

pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan

maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista .

Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta luo edellytykset riskien tunnistamiselle, arvioinnille, mittaa

miselle ja riskien rajaamiselle Säästöpankkien Keskuspankin kannalta turvalliselle tasolle . Eri

riskialueiden ja liiketoimintojen edellyttämät pääomatarpeet määritetään luotettavasti ja riip

pumattomasti ja pääoma kohdennetaan suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton

mukaan sekä Säästöpankkien Keskuspankin maksuvalmiuden hallinnan kannalta oikein .

Riskienhallinta on osa Säästöpankkien Keskuspankin sisäistä valvontaa ja keskeinen osa

Säästöpankkien Keskuspankin operatiivista toimintaa . Säästöpankkien Keskuspankilla on

liiketoiminnoista riippumaton riskienvalvontatoiminto .

Sisäinen valvonta käsittää taloudellisen ja muun valvonnan . Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan

johtamisen ja toiminnan sitä osaa, jolla pyritään varmistamaan:

• asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen

• taloudelliset ja tehokkaat prosessit

• toimintaan liittyvien riskien hallinta

• taloudellisen ja muun johtamisinformaation luotettavuus ja oikeellisuus

• säännösten noudattamisen valvonta (compliance)

• toiminnan, tietojen sekä yhteisön omaisuuden ja asiakkaiden varojen riittävä turvaaminen ja

• riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt manuaaliset ja tietotekniset järjestelmät toiminnan

tueksi

Säästöpankkien Keskuspankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri

tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan

ohjeita noudattaen . Sisäinen valvonta on sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaa

tion itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensi sijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin .

Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, riskienvalvonta, esihenkilöt ja toimihenki

löt . Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle

organisaatiolle .

Säästöpankkien Keskuspankin riskienhallinta perustuu hallituksen Säästöpankkien Keskuspan-

kille vahvistamaan liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä

keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin .

Säästöpankkien Keskuspankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas-

tai sijoitusriskikeskittymiä eikä se niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota .

Säästöpankkien Keskuspankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla . Luotto- ja muiden

riskien muodostaman tappiouhan Säästöpankkien Keskuspankki huomioi tilinpäätöksessään

riittävillä arvonalennuskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla .

Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa Säästöpankkien Keskuspankin eri riskeistä ja

niiden tasoista . Hallitus asettaa riskinottohalukkuuden tason hyväksymällä riskialuekohtaiset

riskistrategiat ja tarvittavat riskilimiitit ja seurantarajat . Riskistrategian toteutumista seurataan

riskilimiittien ja seurantarajojen valvonnalla ja raportoinnilla, jota suoritetaan liiketoiminnasta

riippumattomasti . Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä

sallitut riskirajat eri riskilajeille . Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseuran

nasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle . Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut

järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon

Säästöpankkien Keskuspankin toiminnan luonteen ja laajuuden .

LIITE 4. RISKIENHALLINTA JA HALLINNOINTIPERIAATTEET

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

Säästöpankkien Keskuspankki altistuu toiminnassaan luotto-, markkina- ja operatiivisille ris-

keille sekä liiketoiminta- ja likviditeettiriskeille .

Luotto- ja vastapuoliriskit

Pankkitoiminnan merkittävin riski on luottoriski . Luottoriskin hallinnalla ja valvonnalla on suuri

merkitys varmistettaessa pääomien riittävyyttä suhteessa liiketoiminnan riskeihin ja riskien

toteutumisen aiheuttamiin tappioihin .

Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että rahoitusinstrumentin sopimusosapuoli ei pysty täyt

tämään velvoitteitaan ja aiheuttaa siten toiselle osapuolelle taloudellisen tappion . Luottoriskien

suurin lähde ovat luotot, mutta luottoriskiä (vastapuoliriskiä) voi syntyä myös muunlaisista saa

misista, kuten joukkovelkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamistodistuksista ja johdannaissopi-

muksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä

ja -limiiteistä ja takauksista .

Vastapuoliriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja

vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle . Hallituksen vahvistama liiketoiminta- ja

riskistrategiat määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat sijoitustoimintaa ja

luotonannon suuntaamista .

Säästöpankkien Keskuspankki myönsi tarkastelukaudella luottoja yhteenliittymän jäsenluotto

laitoksille . Säästöpankkiryhmälle myönnettävien luottojen luottopäätökset tehdään Säästö-

pankkien Keskuspankissa Säästöpankkiliitto osk:n ja Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen

vahvistamien periaatteiden mukaisesti .

Säästöpankkiryhmän strategisille yhteistyökumppaneille myönnettävien luottojen luottopäätök-

set tekee Säästöpankkien Keskuspankin hallitus .

Säästöpankkien Keskuspankki toimii Säästöpankkiryhmän maksukorttien liikkeeseenlaski

jana ja korttiluottojen sekä vakuudettomien kulutusluottojen myöntäjänä . Näiden luottojen

myöntäminen perustuu luotto-ohjeeseen, jossa määritellään mm . luotonmyöntöperiaatteet,

luottovaltuustasot ja vastuut . Luottoriskin kehittymistä seurataan säännöllisen raportoinnin ja

luottoriskistrategiaan asetettujen riskilimiittien perusteella . Luottoriskistrategiassa on määritelty

erilliset toimenpiteet riskilimiittien ylitystilanteissa .

Säästöpankkien Keskuspankilla voi olla sijoituksia sekä keskuspankkirahoituksen vakuudeksi

hyväksyttäviin, että muihin saamistodistuksiin Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen vah

vistamien limiittien puitteissa .

Säästöpankkien Keskuspankilla on seuraavat liiketoiminnasta riippumattomat toiminnot varmis

tamassa tehokkaan ja kattavan sisäisen valvonnan:

• riippumaton riskienvalvonta

• säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto (compliance)

• sisäisen tarkastuksen toiminto

Riippumattoman riskienvalvonnan tehtävänä on varmistaa ja valvoa, että pankin riskienhallinta

on riittävällä tasolla suhteessa pankin liiketoiminnan laatuun, laajuuteen, monimuotoisuuteen

ja riskeihin . Riskienvalvontatoiminnon tehtävänä on avustaa pankin hallitusta ja toimivaa johtoa

riittävän riskienhallinnan järjestämisessä sekä toimivuuden ja tehokkuuden valvonnassa .

Compliance-toiminto varmistaa, että Säästöpankkien Keskuspankissa noudatetaan lainsäädän

töä, viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä . Compliance-toiminnon vastuulla on valvoa,

että pankissa noudatetaan annettuja sisäisiä ohjeita, henkilöstöä sitovia eettisiä periaatteita

sekä muita rahoitusmarkkinoilla vallitsevia ohjeita .

Säästöpankkien Keskuspankin hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvista

nut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet .

Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden

ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi . Sisäi-

nen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle ja hallitukselle .

Säästöpankkien Keskuspankin hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä lainsäädän

nön, viranomaisvaateiden ja keskusyhteisön hallituksen antaman ohjeistuksen mukaisesti .

Säästöpankkien Keskuspankin toimitusjohtaja ja muu johto vastaavat sisäisen valvonnan ope

ratiivisesta järjestämisestä lainsäädännön, viranomaisvaateiden sekä keskusyhteisön ja pankin

oman hallituksen antamien tarkempien sisäisten toimintaohjeiden mukaisesti . Säästöpankkien

yhteenliittymän riskienhallinnan menettelytapoja ylläpidetään ja kehitetään keskusyhteisön riip

pumattoman riskienvalvonnan toimesta, jotta varmistetaan että myös kaikki uudet, olennaiset,

mutta aikaisemmin tunnistamattomat riskit tulevat liiketoimintojen riskienhallinnan piiriin .

Merkittävät tai riskipitoiset sitoumukset tehdään kollegiaalisen päätöksentekomenettelyn

mukaisesti ja valtuuksien käyttö on rajattu limiiteillä . Liiketoimintaa ja prosesseja ohjataan

sisäisillä toimintaohjeilla, joiden noudattamista ja ajantasaisuutta valvotaan . Tehdyt päätökset

ja merkittävät liiketoimet dokumentoidaan ja arkistoidaan . Olennainen osa riskienhallintaa suo

ritetaan päivittäisissä varmistuksissa . Tehtyjen päätösten toimeenpanoa seurataan hyväksymi-

sillä, todentamisilla, varmistuksilla, täsmäytyksillä sekä seuranta- ja poikkeamisraporteilla .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

suilla tarkoitetaan sitä, että asiakkaan saatavat ovat rästissä 30–89 päivää, samalla asiakas on

jo ns . potentiaalinen ongelma-asiakas . Järjestämättömäksi saamiseksi luokitellaan luotot, joilla

vähintään yksi seuraavista kriteereistä täyttyy: luotto on luokiteltu maksukyvyttömäksi, luotto on

ECL vaiheessa 3 tai luotolla on järjestämätön lainanhoitojousto .

Tietyissä olosuhteissa velallisen joutuessa taloudellisiin vaikeuksiin asiakkaalle annetaan

myönnytys luoton uudelleenjärjestelyn muodossa ja tällä tavalla pyritään turvaamaan asiakkaan

maksukyky ja välttämään mahdollisia luottotappioita . Lainanhoitojoustojen myöntämisen edel

lytyksenä on, että asiakkaan taloudelliset vaikeudet ovat lyhytaikaisia ja tilapäisiä .

Alla on esitettynä kortti- ja vakuudeton kulutusluottokanta riskiluokittain:

Merkittävimmän osuuden Säästöpankkien Keskuspankin muusta luottokannasta muodostaa

Yhteenliittymän Säästöpankeille myönnetyt luotot, jotka kuuluvat riskiluokkaan ja vaiheeseen 1 .

Arvonalentuminen ja odotettavissa olevat luottotappiot on kuvattu tilinpäätöksen laadinta-

periaatteissa .

Säästöpankkien Keskuspankilla ei ole muita kuin luottolaitosasiakaskokonaisuuksia, joiden

vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ilmoitusrajan 10 prosenttia pankin omista varoista

(ns . suuret asiakasriskit) . Säästöpankkien Keskuspankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat

tehtyjen selvitysten perusteella Säästöpankkien Keskuspankin vuositulostasoon ja riskinkanto

kykyyn nähden alhaisella tasolla .

Ongelmasaamiset

Ongelmasaamisia, viivästyneitä maksuja sekä odotettavissa olevien luottotappioiden määrää

seurataan säännöllisesti . Ongelmasaamisilla tarkoitetaan vastuita, joissa asiakas on luokiteltu

maksukyvyttömäksi joko yli 90 päivää erääntyneiden merkittävien saamisten vuoksi tai muista

syistä pidetään epätodennäköisenä, että asiakas selviäisi velvoitteistaan . Viivästyneillä mak

31.12.2024 Suhteellinen osuus kannasta

Riskiluokka Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä 31.12.2024 31.12.2023

1 - Erinomainen luokka 106 094 482 2 092 019 0 108 186 501 66,5 % 70,8 %

2 - Hyvä luokka 6 740 880 97 897 0 6 838 777 4,2 % 3,6 %

3 - Hyvä luokka 16 879 937 670 752 0 17 550 689 10,8 % 9,6 %

4 - Keskimääräinen luokka 9 318 519 729 566 0 10 048 085 6,2 % 6,1 %

5 - Keskimääräinen luokka 2 581 987 408 543 0 2 990 530 1,8 % 2,0 %

6 - Heikohko luokka 4 082 834 829 919 0 4 912 752 3,0 % 2,4 %

7 - Viiveitä, mutta ei arvonalentunut 1 037 207 880 458 0 1 917 664 1,2 % 1,3 %

8 - Viiveitä, mutta ei arvonalentunut 576 766 3 488 430 0 4 065 197 2,5 % 2,1 %

9 - Viiveitä, mutta ei arvonalentunut 191 334 1 001 316 0 1 192 651 0,7 % 0,5 %

D - Arvonalentunut 0 0 5 093 922 5 093 922 3,1 % 1,7 %

Yhteensä 147 503 946 10 198 900 5 093 922 162 796 768 100,0 % 100,0 %

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

Keskeisimmät likviditeettiriskin mittaus- ja seurantatavat ovat kassa-asema; likviditeettireservin

riittävyys, jota mitataan stressitesteillä; maksuvalmiusvaatimus ja pysyvän varainhankinnan vaa

timus . Maksuvalmiusriskiä seurataan Säästöpankkien Keskuspankissa päivittäin ja yhteenliit-

tymän keskusyhteisön riskienvalvonnalle raportoidaan myös päivittäin yhteenliittymäpankkien

maksuvalmiusasema .

Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma:

LIKVIDITEETTIRISKI

Likviditeettiriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että pankki ei pysty suoriutumaan nykyisistä tai

tulevista odotetuista ja odottamattomista kassaulosvirtauksista ollenkaan tai vahingoittamatta

merkittävästi pankin taloudellista asemaa . Likviditeettiriski voidaan tarkemmin jakaa lyhyen

aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin .

Rahoitusvarat (1 000 euroa) 2024

alle 3 kk 3–12 kk 1–5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä

Käteiset varat 1 463 658 1 463 658

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 342 403 586 800 740 500 112 000 1 781 703

Lainat ja saamiset asiakkailta 156 794 6 000 500 163 294

Sijoitusomaisuus 13 000 55 000 59 699 3 469 131 168

Yhteensä 1 975 856 641 800 806 199 115 969 3 539 823

Taseen ulkopuoliset -104 800 -190 200 295 000

Rahoitusvelat (1 000 euroa) 2024

alle 3 kk 3–12 kk 1–5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä

Liikkeeseenlasketut velkakirjat 95 000 121 500 740 000 252 400 1 208 900

Velat asiakkaille 27 462 302 169 329 631

Velat luottolaitoksille 998 142 75 000 312 500 499 770 1 885 412

Yhteensä 1 120 604 498 669 1 052 500 752 170 3 423 944

Rahoitusvarat (1 000 euroa) 2023

alle 3 kk 3–12 kk 1–5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä

Käteiset varat 1 424 785 1 424 785

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 342 746 543 736 592 800 145 500 1 624 781

Lainat ja saamiset asiakkailta 148 911 148 911

Sijoitusomaisuus 103 999 4 002 108 001

Yhteensä 1 916 442 543 736 696 799 149 502 3 306 479

Taseen ulkopuoliset -92 500 -202 800 295 300

Rahoitusvelat (1 000 euroa) 2023

alle 3 kk 3–12 kk 1–5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä

Liikkeeseenlasketut velkakirjat 113 000 239 000 443 500 234 000 1 029 500

Velat asiakkaille 99 476 537 000 22 550 659 027

Velat luottolaitoksille 825 618 130 000 487 500 1 443 118

Yhteensä 1 038 095 906 000 953 550 234 000 3 131 645

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

johdannaisia . Säästöpankkien Keskuspankki käyttää suojauslaskentaa ja vaihtaa koronvaih-

tosopimuksilla kiinteäkorkoista antolainausta sekä kiinteäkorkoisia joukkovelkakirjaemissiota

vaihtuvakorkoisiksi .

Pankin korkoriskiä mitataan kuukausittain sekä korkokatteen että taseen nykyarvon muutoksen

kautta . Nykyarvomenetelmässä mitataan, kuinka paljon taseen käypä arvo muuttuu korkojen

muuttuessa ja kunkin tase-erän markkina-arvon odotetaan muodostuvan kyseisen instrumentin

rahavirtojen nykyarvona . Tuloriskimallissa ennustetaan tulevaa korkokatetta vuoden horisontilla

markkinakorkojen muuttuessa .

Alla olevassa taulukossa esitetään seuraavan 12 kuukauden kertyvän korkokatteen herkkyys

korkokäyrän 1 %-yksikön paralleelin muutoksen yhteydessä . Luottoihin sovelletaan sopimuseh

tojen perusteella viitekorkojen nollan prosentin lattiaa . Taseen rakenne pidetään ennallaan kor-

vaamalla erääntyvät erät vastaavilla korkosidonnaisuuksilla tai kiinteäkorkoisten juoksuajoilla .

Markkinariski

Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin

tulokseen ja omiin varoihin . Markkinariskejä syntyy pankin rahoitustaseesta, joka koostuu anto

lainauksesta, markkinaehtoisesta jälleenrahoituksesta sekä sijoitussalkusta . Tilikaudella 2024

Säästöpankkien Keskuspankilla oli markkinariskeistä korko- ja valuuttariskiä alla kuvatusti .

Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tase-erien ja taseen ulko

puolisten erien markkina-arvoon (nykyarvoriski) ja korkokatteeseen (tuloriski) . Säästöpankkien

Keskuspankki käyttää korkoriskinsä seuraamiseksi nykyarvo- ja tuloriskimenetelmää . Korkoriski

voidaan edelleen jakaa seuraaviin riskilajeihin:

• gap-riski tarkoittaa korkoherkkien instrumenttien aikarakenteesta aiheutuvaa riskiä, joka

syntyy niiden korkomuutosten ajallisesta erosta ja joka käsittää korkojen aikarakenteen muu

tokset, joita aiheutuu tuottokäyrän tasomuutoksista (paralleeli riski) ja tuottokäyrän muodon

muutoksista (ei-paralleeli riski);

• korkoperusteriski aiheutuu korkojen välisissä suhteissa tapahtuvien muutosten vaikutuk-

sesta korkoherkkiin instrumentteihin, joilla on samankaltaiset korkoajanjaksot, mutta jotka on

hinnoiteltu käyttäen erilaisia korkoindeksejä . Korkoperusteriski aiheutuu sellaisten erilaisten

korkoherkkien instrumenttien kertyneiden ja maksettujen korkojen mukautuksen epätäydelli

sestä korrelaatiosta, joilla on muutoin samanlaiset korkomuutospiirteet;

• optioriski on optioista (kytketyistä ja nimenomaisista) aiheutuva riski, jos pankki tai sen asi

akas voi muuttaa kassavirtansa tasoa ja jaksotusta; toisin sanoen korkoherkistä instrumen-

teista aiheutuva riski, jos haltija lähes varmasti käyttää optiotaan, jos sen taloudellinen etu on

toimia niin (kytketyt tai nimenomaiset automaattiset optiot), ja riski, joka aiheutuu joustavuu

desta, joka on kytketty epäsuorasti tai korkoherkkien instrumentteihin ajanjaksoihin siten,

että korkomuutokset voivat vaikuttaa asiakkaan käyttäytymiseen (kytkettyyn käyttäytymispe

rusteiseen optioon liittyvä riski) .

Korkoriskien hallinnan tavoitteena on pankin korkokatteen ja nykyarvon vakauttaminen tasolle,

jossa pankin liiketoiminta on kannattavaa, sekä niiden vaihtelun rajoittaminen siten, että pankin

vakavaraisuus ei ole uhattuna voimakkaissakaan korkoympäristön muutoksissa . Pankin riski

nottohalukkuus korkoriskin osalta kuvataan pankin hallituksen asettamilla korkoriskilimiiteillä .

Korkoriskiä voidaan hallita muokkaamalla tuote- ja taserakennetta, suunnittelemalla sijoitusten

ja liikkeeseenlaskujen korkosidonnaisuutta ja maturiteettia sekä tekemällä suojaavia korko

Pankin korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa

antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille .

KORKOKATTEEN MUUTOS

(1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023

Aika Alas Ylös Alas Ylös

Muutos tulevaan 12 kuukauteen -1 907 1 892 -5 004 4 928

Muutos 13–24 kuukauteen -296 386 -3 950 3 845

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

VALUUTTARISKI

Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutosten vaikutusta tulokseen tai omaan

pääomaan . Säästöpankkien Keskuspankille syntyy valuuttariskiä vähäisessä määrin sijoitus

salkussa olevien osakesijoitusten vuoksi . Säästöpankkien yhteenliittymän jäsenluottolaitosten

ottolainauksessa tai likviditeettisalkuissa ei saa olla avointa valuuttapositiota . Valuuttapositiota

seurataan vakavaraisuuslaskennassa käytettävän menetelmän mukaisesti (pääomavaade laske

taan, mikäli kokonaisnettovaluuttapositio on yli 2 %-yksikköä omien varojen yhteismäärästä) .

OPERATIIVINEN RISKI

Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäon-

nistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä . Myös

oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin . Lisäksi maineriskiä hallitaan osana opera

tiivisia riskejä . Myös luotto- ja kaupankäyntiprosessien eri vaiheisiin sisältyy sekä operatiivisia

riskejä että luotto-, likviditeetti- ja markkinariskejä, joita on arvioitu operatiivisten riskien arvioin

nissa . Strategiset riskit on tässä rajattu operatiivisten riskien ulkopuolelle .

Kaikessa Säästöpankkien Keskuspankin liiketoiminnassa noudatetaan voimassa olevia lain

säännöksiä, viranomaisten antamia määräyksiä, Finanssialan Keskusliitossa vahvistettuja

hyvän pankkitavan säännöksiä sekä operatiivisten riskien hallinnan periaatteita ja järjestämistä

samoin kuin muita ryhmän sisäisiä ohjeita .

Säästöpankkien Keskuspankissa tunnistetaan ja dokumentoidaan tuotteisiin, palveluihin,

toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit . Operatiivisten riskien

tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja kontrollit . Osa operatiivisten riskien aiheuttamista

tappioista suojataan vakuutusturvalla . Lisäksi jatkuvuussuunnitelmilla varaudutaan toiminnan

merkittäviin häiriöihin . Säästöpankkien Keskuspankin operatiiviselle johdolle raportoidaan

säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista vahingoista sekä läheltä piti tilanteista .

Tilikauden 2024 aikana ei toteutunut merkittäviä taloudellisia menetyksiä aiheuttaneita operatii

visia riskejä . Vuoden aikana laadittiin toteutuneista operatiivisista riskeistä häiriöraportit . Häiriöt

johtuivat pääosin tietojärjestelmien virheellisestä toiminnasta ja prosessivirheistä ja aiheuttivat

lähinnä manuaalista selvittelytyötä Säästöpankkien Keskuspankissa .

OIKEUDELLISET RISKIT

Oikeudellisilla riskeillä tarkoitetaan pätemättömistä sopimuksista tai puutteellisesta dokumen-

taatiosta aiheutuvaa tappiota ja lain tai viranomaismääräysten rikkomisesta aiheutuvaa sankti-

oiden, korvausvelvollisuuden asiakasta kohtaan tai menetetyn liikearvon riskiä . Säästöpankkien

Keskuspankin liiketoiminnassa noudatetaan pankki- ja vakuutusalan vakioehtoja . Muita kuin

vakiomuotoisia sopimuksia laadittaessa käytetään lakiasiantuntijoita sekä tarvittaessa myös

ulkopuolisia asiantuntijoita .

Säännösten noudattamisesta ja koordinoinnista vastaa compliance-toiminto . Toiminnon tar

koituksena on varmistaa, että lainsäädäntöä, sekä viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä

noudatetaan . Compliance-toiminnon vastuulla on myös valvoa, että annettuja sisäisiä ohjeita ja

henkilöstöä sitovia eettisiä periaatteita sekä myös muita rahoitus- ja vakuutusmarkkinoilla val

litsevia ohjeita noudatetaan . Päämäärätavoitteena on välttää compliance-riskien toteutumista

Säästöpankkien Keskuspankin toiminnassa .

LIIKETOIMINTARISKI

Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia

liiketoimintaan . Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen

muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista . Liiketoimintaris

kit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta

reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin .

Liiketoimintariskiä hallitaan ja minimoidaan strategia- ja liiketoimintasuunnittelun kautta .

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS

–

31.12.2024

Säästöpankkien Keskuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena

on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin

riskeihin . Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Säästöpankkien Keskuspankki tunnistaa ja arvioi

toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan Säästöpankkien

Keskuspankin riskien yhteismäärää . Vakavaraisuuden hallintaprosessin kautta määritettävät sisäiset

pääomatarpeet perustuvat vakavaraisuussääntelyn Pilari I:n mukaisiin pääomavaateisiin ja sen ulko

puolisiin riskeihin kuten rahoitustaseen korkoriskiin, sijoitussalkun markkinariskiin ja liiketoiminta-

riskiin . Sisäisessä arviointiprosessissa Säästöpankkien Keskuspankki arvioi pääoman määrän, joka

riittää kattamaan myös Pilari I:n ulkopuolisista riskeistä syntyvät odottamattomat tappiot .

Säästöpankkien Keskuspankki tuottaa strategiansa mukaisesti säästöpankeille erilaisia keskus-

luottolaitospalveluita: maksuliikepalveluita kaikille säästöpankeille ja yhteenliittymän jäsen-

säästöpankeille maksukorttien ja vakuudettomien kulutusluottojen liikkeellelaskupalveluita,

tilinhoitajapalveluita sekä likviditeetinhallintaan, jälleenrahoitukseen ja tasehallintaan liittyviä pal

veluita . Toimimalla vain näillä liiketoiminta-alueilla pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät

riskit hallittavina .

Pankin hallituksella on kokonaisvastuu vakavaraisuudenhallinnasta . Pankin hallitus hyväksyy